Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset"

Transkriptio

1 ANNI ISOJÄRVI Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset RAPORTTI / JOULUKUU 2013 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 1

2 Sisällys 1 Tiivistelmä 2 Johdanto 3 Panos-tuotosmenetelmä investointihankkeen aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnissa 4 Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset 4.1 Vaikutuslaskelmissa käytetty aineisto ja aineiston muokkaaminen 4.2 Suorien, välillisten sekä johdettujen tuotanto- ja työllisyysvaikutusten laskeminen 4.3 Kollajan rakentamishankkeen Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuvat tuotanto- ja työllisyysvaikutukset 5 Yhteenveto Lähteet KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

3 LIITTEET, KUVIOT JA TAULUKOT LIITTEET LIITE 1. LIITE 2. Kollaja-hankkeen investointikustannusten erittely Toimialaluokitus TOL KUVIOT KUVIO 1. KUVIO 2. KUVIO 3. KUVIO 4. KUVIO 5. Kollaja-hankkeen tuotantovaikutukset (miljoonaa euroa). Kollaja-hankkeen tuotantovaikutukset (prosenttia). Kollaja-hankkeen tuotantovaikutukset sektoreittain. Kollaja-hankkeen työllisyysvaikutukset. Kollaja-hankkeen työllisyysvaikutusten jakautuminen sektoreittain TAULUKOT TAULUKKO 1. Panos-tuotostaulu perusmuodossaan. TAULUKKO 2. Kollaja-hankkeen investointikustannusten (miljoonaa euroa) jakautuminen toimialoittain sekä kustannusryhmittäin Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelle ja alueen ulkopuolelle. TAULUKKO 3. Kollaja-hankkeen tuotantovaikutukset (miljoonaa euroa) ja niiden jakautuminen eri sektoreille. TAULUKKO 4. Kollaja-hankkeen toimialoittaiset tuotantovaikutukset, miljoonaa euroa. TAULUKKO 5. Kollaja-hankkeen työllisyysvaikutukset ja niiden jakautuminen eri sektoreille. TAULUKKO 6. Kollaja-hankkeen toimialoittaiset työllisyysvaikutukset, henkilötyövuotta KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 3

4 1 Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Pohjolan Voima Oy:n suunnitteleman Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen mahdollisen rakentamisen aikaansaamia aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Rakentamisen aikaiset vaikutukset tulisivat jakautumaan viiden vuoden rakentamisajalle. Investoinnin jälkeisiä aluetaloudellisia vaikutuksia ei tässä yhteydessä tarkastella. Arvioitu suoria ja välillisiä tuotanto- ja työllisyysvaikutuksia Aluetaloudellisina vaikutuksina lasketaan investointihankkeen aikaansaamat suorat ja välilliset tuotanto- sekä työllisyysvaikutukset alueelle: Suorilla vaikutuksilla tarkoitetaan suoraan investointihankkeen kustannuksista syntyvää tarvikkeiden, palveluiden sekä työvoiman kysynnän lisäystä. Välillisillä vaikutuksilla tarkoitetaan niitä vaikutuksia, jotka syntyvät suoran kysynnän kasvun lisäksi eri toimialojen välisten kytkentöjen kautta. Investointihankkeen aikaansaama kokonaistuotannon kasvu tarkoittaa investoinnin aiheuttamaa kysynnän kasvua suoraan ja välillisesti eri toimialoilla siten, että tuotannon kasvu kertautuu taaksepäin saaden aikaan vaimenevan kerrannaisvaikutusten ketjun. Lopulliset aluetaloudelliset vaikutukset ovat siis suoria tuotanto- ja työllisyysvaikutuksia suuremmat. Koko maahan ulottuvia työllisyysvaikutuksia ei ole tarkasti arvioitu, mutta ne nostavat hankkeen työllisyysvaikutuksia. Vaikutusarvioinnin pohjana on käytetty Pohjolan Voima Oy:ltä saatua arviota Kollajahankkeen investointikustannuksista hankkeen toteutuessa. Investointikustannuksen suuruuden on arvioitu olevan noin 140 miljoonaa euroa vuoden 2013 hintatasolla. Tässä tutkimuksessa laskelmat on tehty vuoden 2010 hinnoin johtuen tutkimukseen tarvittavan aineiston saatavuudesta, ja investointikustannuksen suuruudeksi vuoden 2010 hintatasolla on arvioitu 127,3 miljoonaa euroa. Vaikutuksia porotalouteen ei ole otettu huomioon, koska vahingot porotaloudelle ovat korvattavia. 4 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

5 Kokonaistyöllisyysvaikutus Pohjois-Pohjanmaalla 1256 henkilötyövuotta Hankkeen aikaansaama kokonaistyöllisyysvaikutus olisi noin 1256 henkilötyövuotta, josta suoria työllisyysvaikutuksia olisi 687 henkilötyövuotta ja välillisiä työllisyysvaikutuksia olisi 569 henkilötyövuotta. Suurimmat työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisen, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluiden, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen sekä kaupan toimialoille. Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentaminen saisi aikaan Pohjois-Pohjanmaalle yhteensä 171,09 miljoonan euron kokonaistuotantovaikutuksen, josta suoria tuotantovaikutuksia olisi 96,71 miljoonaa euroa ja välillisiä vaikutuksia yhteensä 74,38 miljoonaa euroa. Kollaja-hankkeesta syntyvä suora tuotantovaikutus saisi aikaan 1,77-kertaisen kerrannaisvaikutuksen aluetalouteen. Suurimmat tuotantovaikutukset syntyvät rakentamisen, mineraalien kaivun, kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluiden, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen sekä kaupan toimialoille. Laskennassa käytetty panos-tuotosmenetelmää Aluetaloudelliset vaikutukset lasketaan panos-tuotosmenetelmän avulla. Panos-tuotosmenetelmän perustana on panos-tuotostaulu, joka sisältää tiedot siitä, kuinka paljon eri toimialat ostavat toisten toimialojen tuotoksia omiksi tuotantopanoksikseen ja myyvät omia tuotoksiaan tuotantopanoksiksi muille toimialoille. Panos-tuotostaulu kuvaa, millä tavoin eri toimialat ovat riippuvaisia toisten toimialojen tuotannosta. Panos-tuotosmenetelmän avulla voidaan laskea investointihankkeen aikaansaamat välilliset vaikutukset toimialakohtaisesti. Tässä tutkimuksessa käytetty panos-tuotostaulu on Tilastokeskuksen julkaisema Pohjois-Pohjanmaan aluetaloudellisia riippuvuuksia kuvaava panos-tuotostaulu vuodelta 2002, joka on päivitetty kuvaamaan vuoden 2010 riippuvuuksia. Kokonaistuotantovaikutukset on laskettu panos-tuotosmenetelmän avulla, ja kokonaistyöllisyysvaikutukset on laskettu tuotantovaikutuksista toimialoittaisten työpanoskerrointen avulla. KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 5

6 2 Johdanto Tämän raportin tarkoituksena on esitellä Pohjolan Voima Oy:n suunnitteleman Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen mahdollisen rakentamisen aikaansaamia aluetaloudellisia tuotanto- ja työllisyysvaikutuksia rakentamisaikana. Vaikutusarviossa huomioidaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kokonaistuotantoon ja -työllisyyteen kohdistuvat, rakentamishankkeesta syntyvän kysynnän lisäyksen suorat, välilliset sekä johdetut vaikutukset. Välilliset vaikutukset eli kerrannaisvaikutukset sekä johdetut vaikutukset lasketaan panostuotosmenetelmän avulla. Panos-tuotosmenetelmän vahvuutena on se, että se kytkee yhteen kaikkien toimialojen keskinäisen välituotekäytön alueella, jolloin investoinnin aikaansaamat kerrannaisvaikutukset on mahdollista laskea toimialakohtaisesti. Tutkimuksessa ei selvitetä hankkeesta seuraavia ympäristövaikutuksia tai energiantuotantoon liittyviä vaikutuksia, vaan huomio keskittyy täysin hankkeen aikaansaamiin taloudellisiin vaikutuksiin. Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentaminen saisi siis aikaan suoran kysynnän ja sen myötä tuotannon kasvun. Investointihankkeen suorilla tuotantovaikutuksilla tarkoitetaan hankkeesta suoraan aiheutuvaa tarvikkeiden, työvoiman ja palvelujen kysynnän kasvua. Kollaja-hankkeen tapauksessa suorat (välittömät) vaikutukset Pohjolan Voima Oy:n vuoden 2013 arvion mukaan olisivat noin 140 miljoonaa euroa (kustannuserittely liitteessä 1). Tutkimuksessa kustannuksia on tarkasteltu kuitenkin vuoden hintaisina johtuen muun tutkimusaineiston saatavuudesta. Tällöin investointikustannusten suoran vaikutuksen suuruus on 127,3 miljoonaa euroa 1. Vuoden hintaisen investointikustannuksen suuruus on saatu vähentämällä maarakennus- ja rakennuskustannusindeksien avulla vuoden 2013 kustannuksista vuosien välinen investointiin tarvittavien hankintojen hintojen sekä työvoiman palkkatason nousu. Vaikka investointi kohdistuu Pohjois-Pohjanmaalle, osa rakentamishankkeen tarvikkeista ja palveluista hankitaan Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolelta, muualta Suomesta tai ulkomailta. Panos-tuotosmenetelmän mukaisesti muualta tehdyt hankinnat eivät saa aikaan menetelmällä laskettavia aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaalle, sillä niihin käytetyt rahavirrat siirtyvät maakunnan ulkopuolelle. Tästä syystä Pohjois-Pohjanmaalle kohdistuvien välittömien vaikutusten arvoksi on arvioitu 100,75 miljoonaa euroa. Suoran kysynnän kasvuun vastaavat yritykset tarvitsevat oman tuotantonsa lisäämiseen ja lopputuotteiden valmistamiseen tuotantopanoksia muilta toimialoilta, jolloin tuotannon määrä lisääntyy välillisesti myös toimialoilla, joilta näitä tuotantopanoksia kysytään. Toisaalta näitä tuotantopanoksia valmistavat yritykset tarvitsevat myös tuotantopanoksia omien tuotteidensa valmistamiseen, jolloin kysynnän kasvu kertautuu vastaavalla tavalla taaksepäin saaden aikaan vaimenevankerrannaisvaikutusten ketjun. Suorasta investoinnista seuraava kysynnän lisäys saa siis aikaan suoraa investointikustannusta suuremman vaikutuksen, ja tämä vaikutus 1 Investointikustannuksen arvo 127,3 miljoonaa euroa on laskettu vuoden 2010 hinnoin. Raportissa mukana olevat kustannukset on jatkossa esitetty vuoden 2010 hinnoin, ellei toisin mainita. 6 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

7 leviää useille eri toimialoille ja yrityksille toimialojen välisten kytkentöjen kautta. Tässä tutkimuksessa arvioidaan juurikin näiden toimialojen välisten kytkentöjen välityksellä leviävät vaikutukset aluetalouteen, kun toimialojen väliset kytkennät ovat tiedossa panostuotosmenetelmän kautta. Tuotannon lisääntymiseen liittyviä, edellä kuvattuja välillisiä vaikutuksia kutsutaan välillisiksi tuotantovaikutuksiksi. Suorista ja välillisistä tuotantovaikutuksista syntyy myös työllisyyttä. Suorista tuotantovaikutuksista syntyvää työllisyyttä kutsutaan hankkeen suoriksi työllisyysvaikutuksiksi ja hankkeen välillisistä tuotantovaikutuksista syntyvää työllisyyttä välillisiksi työllisyysvaikutuksiksi. Investointihankkeessa työllistyville ihmisille maksettavat palkkatulot, ja palkkatulojen kulutus saa myös aikaan tuotantovaikutuksia. Osa näistä saaduista palkkatuloista käytetään kulutukseen hankkeen vaikutusalueella, joka taas saa aikaan vastaavan, kysynnän lisäyksestä seuraavan kerrannaisvaikutusten ketjun. Näitä kulutuksen lisääntymisestä syntyviä tuotantovaikutuksia kutsutaan johdetuiksi tuotantovaikutuksiksi ja johdetuista tuotantovaikutuksista syntyvää työllisyyttä johdetuiksi työllisyysvaikutuksiksi. Myös nämä kaikki vaikutukset arvioidaan tässä tutkimuksessa panos-tuotosmenetelmän avulla. Investointihankkeen vaikutusten arvioinnin kannalta on oleellista arvioida mahdollisimman tarkasti investointihankkeesta syntyvät kustannukset eli käytännössä eri toimialoilta rakentamiseen tarvittavat hankinnat sekä työvoiman kysyntä. Aluetaloudellisen arvioinnin ja sen oikeellisuuden kannalta merkittävää on myös pystyä jakamaan nämä kustannukset tutkittavalle alueelle ja muualle kohdistuviin kustannuksiin, sillä ainoastaan alueelle kohdistuvat vaikutukset saavat aikaan alueellisella panos-tuotosmallilla laskettavat kerrannaisvaikutukset aluetalouteen. Toki tutkittavalle alueelle kohdistuvan vientikysynnän myötä jonkin suuruisia kerrannaisvaikutuksia voi syntyä myös muille alueille kohdistuvan kysynnän lisäyksen kautta, mutta näitä vaikutuksia ei tässä yhteydessä tarkastella. Muille alueille kohdistuvien, investointihankkeen välittömien vaikutusten suuruus määräytyy pääasiallisesti tutkittavan alueen koon ja sen työllisyys- ja tuotantorakenteen monipuolisuuden mukaan. Mitä pienempi tutkittava alue on ja mitä yksipuolisempi alueen tuotantorakenne on, sitä enemmän välittömiä vaikutuksia vuotaa muille alueille. Myös toimialojen kerrannaisvaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä vahvemmat siteet sillä on alueen muihin toimialoihin (Ainali 2000, 8). Tässä raportissa panos-tuotosmallin avulla suoritetuissa laskelmissa ovat mukana ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuvat kustannukset. Raportti etenee siten, että luvussa 3 käydään läpi lyhyesti panos-tuotosmenetelmä ja sen käyttö tämänkaltaisen investointihankkeen vaikutuslaskelman tekemisessä. Luvussa 4 esitellään laskelmien aineisto ja millä tavoin aineistoa on muokattu laskelmien suorittamista varten. Lisäksi luvussa 4 esitellään suorien, välillisten ja johdettujen laskelmien suorittaminen tarkemmin sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuvien vaikutusten laskelmien tulokset. Luku 5 on yhteenveto raportin tuloksista. KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 7

8 3 Panos-tuotosmenetelmä investointihankkeen aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnissa Panos-tuotosmenetelmän keskeisenä pyrkimyksenä on analysoida talouden eri toimijoiden välisiä riippuvuuksia. Panos-tuotosmenetelmä koostuu sekä panos-tuotostaulusta, johon on koottu talouden toimijoiden väliset riippuvuudet, että panos-tuotosmalleista, joiden avulla näitä riippuvuuksia voidaan analysoida. Panos-tuotostaulu on jonkin valitun alueyksikön tietyn ajanhetken talouden toimijoiden välisten, yleensä tuotosten arvoilla mitattujen, liiketoimien kuvaus. Se kuvaa, millä tavoin tietyn talouden toimijan (usein toimialan) aikaansaama tuotos muodostuu muilta toimijoilta hankittavista tuotantopanoksista, ja toisaalta, millä tavoin talouden toimijan omaa tuotosta käytetään joko muiden toimijoiden tuotantopanoksina tai lopputuotteina. Panos-tuotostaulun informaatiosisältö koostuu siis siitä, miten ja mihin käyttötarkoitukseen toimijoiden aikaansaamat tuotokset jakautuvat talouden eri toimijoiden kesken. Panos-tuotosmallien avulla voidaan taas analysoida talouden riippuvuuksia ja muutoksia, kun talouden rakenteen kuvaus, eli panos-tuotostaulu on olemassa. (Miller & Blair 2009, 1 4; Vatanen 2011, ) Tässä tutkimuksessa käytetty panos-tuotosmalli on Leontiefin avoin tuotantomalli. Panos-tuotostaulun avulla pyritään siis kuvaamaan talouden toimintaa ja eri toimialojen välisiä riippuvuuksia toimialojen välisten tavara- ja palvelusvirtojen avulla. Näillä virroilla tarkoitetaan toimialalta toiseen tuotantopanoksiksi siirtyneiden ja/tai lopputuotteina käytettyjen tavara- tai palvelusyksiköiden summaa. Hyödykevirtaa, jota tarkastellaan tarjonnan, eli tuotannon näkökulmasta, kutsutaan tuotokseksi, ja hyödykevirtaa, jota tarkastellaan kysynnän eli hyödykkeen käytön näkökulmasta, kutsutaan panokseksi. Panos-tuotostaulussa toimialojen väliset vaihtotapahtumat taulukoidaan siten, että sarakkeet sisältävät tiedon toimialojen menoista, eli siitä, mistä tuotantopanoksista toimialojen tuotos koostuu. Rivit sisältävät tiedon toimialojen tuloista, eli siitä, miten tuotos jakautuu muiden talouden toimijoiden väli- ja lopputuotekäyttöön. (Armstrong & Taylor 2000; Forssell 1985, 8; Miller & Blair 2009, 1 4; Vatanen 2011, ) Taulukossa 1 on kuvattu panos-tuotostaulun yleinen muoto. Z ij kuvaa toimialojen välistä välituotevirtaa siten, että sarakkeen toimiala j ostaa tuotoksensa X j valmistamiseksi rivin i toimialan X i tuotosta Z ij :n verran. Toimiala j tarvitsee tuotoksensa X j valmistamiseen myös muita tuotannontekijöitä, kuten työtä, pääomaa ja ulkomaisia välituotteita, kotitalouksilta ja muilta instituutioilta V mj :n verran. Toimiala i myy tuotoksensa X i joko välituotteiksi toimialalle j Z ij :n verran tai lopputuotteiksi kulutukseen, investointeihin ja vientiin F ik :n verran. Toimialan menot ja tulot ovat yhtä suuret, X j = X i, kun i = j. Tilastokeskus julkaisee vuosittain kahden vuoden takaisilla tiedoilla Suomen kansantalouden tason toimialoittaisia riippuvuuksia kuvaavan panos-tuotostaulun. Pienempiä alueyksikköjä kuvaavia tauluja laaditaan sen sijaan harvemmin. Tilastokeskus on julkaissut maakuntakohtaiset panos-tuotostaulut viimeksi vuonna 2006 vuoden 2002 tiedoin. 8 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

9 TAULUKKO 1. PANOS-TUOTOSTAULU PERUSMUODOSSAAN. Tuotosten käyttö Tuotosten käyttö Toimialan i tuotos välituotteina lopputuotteina, tulojen arvolla (toimialat j=1,,n) k=1,,t mitattuna. Tuotantotoiminta (toimialat i=1,,n) Z ij F ik X i Muut tuotannontekijät m=1,, s (peruspanokset) V mj Toimialan j tuotos menojen arvolla mitattuna. X j (Mukaillen Miller & Blair 2009; Vatanen 2011) Panos-tuotosmenetelmän käyttöä maakuntaa pienempien aluetalouden yksiköiden tarkasteluissa rajoittaakin eniten panos-tuotostaulujen puute. Kun viimeisin Tilastokeskuksen julkaisema, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan aluetalouden riippuvuuksia kuvaava panos-tuotostaulu on muodostettu vuoden 2002 tiedoin, on syytä huomioida aluetaloudessa tapahtuneet muutokset tätä tutkimusta tehdessä. Tuotantoteknologian muutosten myötä eri toimialojen panoskäyttö muuttuu ajan kuluessa (Miller & Blair 2009, ). Panos-tuotostaulusta laskettujen panoskerrointen on arvioitu pysyvän vakaina noin viidestä kymmeneen vuotta (Ainali 2000, 8). Tässä tapauksessa voidaan siis olettaa, että eri toimialojen panoskäyttö Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on jo muuttunut vuoden 2002 arviosta erityisesti siitä syystä, että pienempiä alueyksiköitä kuvaavat panos-tuotostaulut ovat usein epävakaampia, sillä teknologisen muutoksen lisäksi panoskertoimiin vaikuttavat myös herkemmin tuonnin ja viennin muutokset (Miller & Blair 2009, ). Tästä seuraa se, että vuoden 2002 panos-tuotostaulusta lasketut panoskertoimet ovat todennäköisesti jossain määrin vanhentuneita. Vaikka tuoreempia alueellisia panos-tuotostauluja ei suoraan ole saatavilla, panos-tuotostauluja on mahdollista päivittää erilaisin menetelmin. Tässä tutkimuksessa Pohjois- KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 9

10 Pohjanmaan panos-tuotostaulu päivitetään RAS-menetelmän avulla. RAS-menetelmä on matriisin tasapainottamismenetelmä, joka pyrkii korjaamaan panos-tuotosmatriisin vastaamaan halutun myöhemmän vuoden tietoja iteroimalla 2 vanhan panos-tuotostaulun välituotematriisin solujen arvot vastaamaan määrättyjä, halutun päivitysvuoden tiedossa olevia välituotematriisin rivi- ja sarakesummia. RAS-menetelmän etuina voidaan pitää sen tarvitsemaa vähäistä aineiston määrää, laskennallisesti suhteellisen helppoa toteutusta sekä sen toivottuja ominaisuuksia, kuten sitä, että se ei tuota koskaan negatiivisia arvoja (Mankinen 1992, 3). Päivitysvuodeksi on aineiston saatavuuden perusteella valittu viimeisin mahdollisin vuosi, tässä tapauksessa vuosi Panos-tuotostaulun päivityksestä kerrotaan tarkemmin raportin luvussa 4.1. Panos-tuotosmenetelmässä varsinainen havaintoaineiston analysointi tapahtuu valitun panos-tuotosmallin avulla. Tässä tutkimuksessa käytettävä panos-tuotosmalli on Leontiefin staattinen ja kiinteäkertoiminen tuotantomalli, jossa toimialoittaisen kokonaistuotoksen muodostumista selitetään toimialoittaisten lopputuotekysyntöjen avulla. Kollaja-hankkeen kaltaisessa investointihankkeessa on kysymys juuri hankkeen piirissä olevien toimialojen lopputuotekysynnän lisäyksestä. Tällöin tuotantomallin avulla pystytään laskemaan tämän lopputuotekysynnän lisäyksen vaikutukset kokonaistuotokseen kerrannaisvaikutuksineen. Leontiefin avoimessa tuotantomallissa ratkaistaan toimialojen tuotoksen X riippuvuus lopputuotekysynnästä F matriisimuodossa seuraavalla tavalla (merkinnät vastaavat taulukon 1 merkintöjä) X = (I A) -1 F. (1) Yllä X kuvaa toimialojen tuotosten sarakevektoria, F lopputuotekysyntäerien summaa sarakevektorina ja (I A) -1 Leontiefin käänteismatriisia. Leontiefin käänteismatriisissa I on yksikkömatriisi, eli matriisi, jonka diagonaalisolut ovat ykkösiä ja muut nollia, ja A on panoskerrointen matriisi, jonka alkiot saadaan jakamalla toimialan käyttämien välituotteiden arvo sen panosten kokonaisarvolla, Z ij X j = a ij. Panoskerroin a ij kuvaa, kuinka paljon toimialalla j tarvitaan toimialan i tuotantoa kunkin tuotosyksikön valmistamiseen. (Forssell 1985; Vatanen 2011.) 2 Matematiikassa iteroinniksi kutsutaan menetelmiä, joissa esimerkiksi yhtälö ratkaistaan likimääräisesti toistamalla laskutoimituksia, jotka tuottavat yhä tarkemman lopputuloksen kunnes haluttu tarkkuus on saavutettu. 10 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

11 Käänteismatriisin (I A) -1 avulla saadaan selville toimialojen kokonaistuotoksen ja lopputuotteiden kysynnän välinen riippuvuus. Matriisin rivi kertoo kunkin toimialan tuotannon määrän, joka mahdollistaa eri toimialojen yhden yksikön lopputuotannon määrän. Matriisin sarakkeesta taas havaitaan, kuinka suuri määrä tuotantoa eri toimialoilta tarvitaan, jotta tarkastelun kohteena olevan sarakkeen toimialan yhden lopputuoteyksikön kysyntä voidaan tyydyttää. Laskemalla yhteen sarakkeen ilmaisemat toimialoittaiset tuotannon tarpeet saadaan selville kyseisen toimialan lopputuotteen kysynnän aikaansaama tuotantotoiminnan kerrannaisvaikutus. Kun alkuperäinen kysynnän lisäys on yhden yksikön suuruinen, käänteismatriisin diagonaalin elementteihin heijastuva kysynnän lisäys saa aikaan yhtä yksikköä suuremman kysynnän lisäyksen. Tuotantomallin avulla voidaan tutkia kysynnän lisäyksestä seuraavien kerrannaisvaikutusten suuruutta. Käänteismatriisin sarakkeissa olevien kerrointen tulkitaan ilmaisevan taaksepäin suuntautuvat tuotannon kerrannaisvaikutukset. Kertoimet ovat sitä suuremmat, mitä pidemmälle jalostetuista toimialan tuotteista on kyse. Riveittäin muodostetuista yhtälöistä saadaan tuotantomallin ratkaistu muoto. (Forssell 1985, ) Panos-tuotosmenetelmä soveltuu hyvin juurikin kysynnän muutoksista seuraavien vaikutusten laskemiseen. Panos-tuotosmenetelmän etuna on se, että sen avulla voidaan laskea talouden kaikkien toimialojen väliset riippuvuudet. Panos-tuotosmenetelmä on myös ainoa vaihtoehto, kun halutaan laskea toimialojen välilliset tuotantovaikutukset. Toimialan taaksepäin suuntautuvat kytkennät ovat myös talousteorian mukaisina yleisesti hyväksytty ja ne ovat yksiselitteisesti mitattavissa panos-tuotosmallin avulla. (Knuuttila 2004, 10 11). Panos-tuotosmenetelmällä saatavia tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon menetelmän rajoitteet. Panos-tuotosmenetelmä on pohjimmiltaan staattinen, yhden vuoden talouden rakenteen kuvaus, jolloin mallin panoskertoimet ovat kiinteät. Kun panoskertoimet ovat kiinteät, malli ei ota huomioon esimerkiksi tuotantoteknologian tai panosten hintojen muutoksista johtuvia seurauksia eri toimialojen panoskäytössä. Tähän ongelmaan on tässä tutkimuksessa vastattu panos-tuotostaulun päivityksellä, jolloin päivitettyjen panoskerrointen voidaan olettaa kuvaavan paremmin aluetalouden rakennetta tällä hetkellä. Toisaalta mallissa ei oteta huomioon tuotannontekijöiden saatavuuteen liittyviä rajoitteita tuotannontekijöitä oletetaan olevan aina saatavilla tuotannon edellyttämä määrä. Tässä tutkimuksessa ongelmaa on pyritty pienentämään siten, että aluetaloudellisia vaikutuksia laskettaessa on pyritty arvioimaan, kuinka suureen osaan tuotannontekijöiden kysynnän lisäyksestä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yritykset ja työvoima pystyvät vastaamaan, ja ainoastaan tämä osa kysynnän lisäyksestä on kohdistettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Kolmantena rajoitteena on huomioitava se, että tuotantomallin lineaarinen ratkaisu ei huomioi mahdollista tuottavuuden kasvua, jolloin tuotannon kasvu lisää mallin mukaan aina samassa suhteessa esimerkiksi työvoimapanosten kysyntää. KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 11

12 4 Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset 4.1 VAIKUTUSLASKELMISSA KÄYTETTY AINEISTO JA AINEISTON MUOKKAAMINEN Kollaja-hankkeen aluetaloudellisten vaikutusten laskemisessa käytettävä aineisto muodostuu pääasiallisesti Tilastokeskuksen laatimasta, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan vuoden 2002 aluetalouden rakennetta kuvaavasta panos-tuotostaulusta (SVT 2013a) sekä Pohjolan Voima Oy:ltä saadusta arviosta Kollaja-hankkeen investointikustannuksista. Vuoden 2002 Pohjois-Pohjanmaan panos-tuotostaulu on laadittu käyttäen vuoden 2002 toimialaluokitusta (TOL 2002), jolloin taulu kuvastaa yhteensä 30 eri toimialan tuotoksen käyttöä panoksina ja tuotoksina. Käytännössä varsinaista välituotepanoskäyttöä on Pohjois-Pohjanmaan panos-tuotostaulun perusteella 27 toimialalla, jolloin vaikutustarkastelussa ovat mukana nämä toimialat. 3 Kollaja-hankkeen aluetaloudellisen vaikutusarvion laskentavuodeksi haluttiin valita viimeisin mahdollinen vuosi, jolloin laskelmat on suoritettu vuoden 2010 tiedoilla ja hintatasolla johtuen tutkimukseen tarvittavan aineiston saatavuudesta. Kollaja-hankkeen investointikustannukset on muutettu Tilastokeskuksen maarakennus- sekä rakennuskustannusindeksien avulla vuoden 2010 hintatasolle (SVT2013d & SVT 2013g). Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2002 panos-tuotostaulu päivitetään kuvaamaan vuoden 2010 aluetalouden riippuvuuksia RAS-menetelmän avulla. Ennen varsinaisen RASmenetelmän toteutusta menetelmään käytettävää aineistoa on muokattava eri tavoin. Jotta panoskertoimet säilyvät kiinteähintaisina, vuoden 2002 panos-tuotostaulun arvot muutetaan ennen taulun päivitystä vuoden hintaisiksi hintaindeksien avulla. Käytetyiksi hintaindekseiksi valittiin panos-tuotosmallin indeksointiin soveltuvat, EU KLEMS -projektin aineistosta saatavat välituotepanosten sekä bruttotuotosten hintaindeksit, ja näitä indeksejä täydennettiin Tilastokeskuksen tuottajahintaindekseillä (SVT 2013e; SVT 2013i; EU KLEMS 2013). RAS-algoritmin käyttöön tarvitaan aiemman panoskerroinmatriisin lisäksi päivitysvuoden (2010) Pohjois-Pohjanmaan maakunnan toimialoittaiset kokonaistuotokset, ja välituotematriisin rivi- ja sarakesummat, eli välituotekysynnän sekä alueella tuotettujen välituotepanosten vektorit. Tilastokeskuksen aluetilinpidosta saatavia Pohjois- Pohjanmaan maakunnan toimialoittaisia kokonaistuotoksen arvoja vuodelta 2010 ei voinut kuitenkaan sellaisenaan käyttää RAS-menetelmässä, sillä vuoden 2002 Pohjois- Pohjanmaan panos-tuotostaulu on laadittu käyttäen vanhempaa toimialaluokitusta (TOL 2002), kun taas kokonaistuotoksen arvot vuodelta 2010 olivat saatavilla ainoastaan uudella toimialaluokituksella (TOL 2008). Tästä syystä uuden toimialaluokituksen mukaiset kokonaistuotoksen arvot muutettiin vastaamaan panos-tuotostaulun mukaista vanhaa toimialaluokitusta. Toimialaluokituksen muutos tehtiin uudesta luokituksesta 3 Toimialaluokitus TOL 2002 liitteessä 2. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät toimialat ovat P Kotitalouspalvelut, Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot sekä Xz Toimialoittain erittelemätön. 12 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

13 vanhaan epätarkkuuksien välttämiseksi, sillä panos-tuotostaulun toimialaluokituksen muutos vanhasta uudempaan olisi ollut huomattavasti monimutkaisempi prosessi. Toimialaluokituksen muutos tehtiin käyttäen apuna Tilastokeskuksesta saatavia toimialaluokitusavaimia (SVT 2013h) sekä Tilastokeskuksen julkaisemattomia tarkempia tietoja Pohjois-Pohjanmaan toimialoittaisista tuotoksista ja työllisistä vuodelta Vastaavalla tavalla muutettiin Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2010 toimialoittaisten työllisten määrät vastaamaan vanhaa toimialaluokitusta. Lisäksi Kollaja-hankkeen erityispiirteistä johtuen katsottiin tarpeelliseksi jakaa panostuotostaulussa käytetyn toimialaluokituksen (TOL 2002) mukainen rakentamisen toimiala kahteen eri alaryhmään, talonrakentamiseen sekä maa- ja vesirakentamiseen. Kollaja-hankkeen kustannuksista huomattavasti suurempi osuus kohdistuu maa- ja vesirakentamisen toimialalle, jonka panoskäyttö poikkeaa selvästi talonrakentamisen toimialan panoskäytöstä. Tästä syystä näitä kahta rakentamisen eri alatoimialaa haluttiin tarkastella erillisinä. Rakentamisen toimialan jako tehtiin käyttäen apuna Tilastokeskuksen tarkempaa, julkaisematonta koko kansantalouden panos-tuotostaulua vuodelta Sen avulla pystyttiin arvioimaan talonrakentamisen sekä maa- ja vesirakentamisen panoskäytön sekä tuotosten osuudet vuoden 2002 maakunnallisesta panos-tuotostaulusta. Tästä johtuen lopullisen tarkastelun kohteena ovat yhteensä 28 toimialan väliset riippuvuudet sekä toimialoihin kohdistuvat vaikutukset. Panos-tuotostaulun päivitysvuodeksi valittiin vuosi 2010, sillä tuoreimmat, päivitykseen tarvittavat Tilastokeskuksen aluetilinpidosta saatavat maakunnittaiset kokonaistuotoksen arvot eri toimialoilta on saatavilla vuoteen 2010 asti. RAS-menetelmään tarvittavia vuoden 2010 välituotekysynnän ja alueella tuotettujen välituotepanosten vektoreita ei ole suoraan saatavissa Tilastokeskuksen tilastoista. Vektorit muodostettiin siten, että Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2002 vuodelle 2010 hintaindeksoidusta panostuotostaulusta laskettiin välituotekysynnän ja alueella tuotettujen välituotepanosten suhteelliset osuudet toimialoittaisesta kokonaistuotoksesta. Näitä suhteellisia osuuksia painoina käyttämällä laskettiin välituotekysynnän ja välituotepanosten arvot vuoden 2010 kokonaistuotoksesta. Näin saatiin arviot vuoden 2010 välituotematriisin rivi- ja sarakesummien vektoreista. Kun välituotevektorit johdetaan edellä kuvatulla tavalla, peruspanosten, eli välituote-, työvoima- ja tuontipanosten osuudet säilyvät vakioina, eli niiden osuuksien kokonaistuotoksesta oletetaan säilyvän vastaavina kuin vuonna Lopuksi tehtiin varsinainen panos-tuotostaulun päivitys. Panos-tuotostaulun päivitys RAS-menetelmällä lähtee liikkeelle vuoden 2010 välituotematriisin niin kutsutun prioriestimaatin muodostamisella. Välituotematriisin prioriestimaatti muodostetaan kertomalla vuoden hintaiseksi muutetulla, vuoden 2002 panoskerroinmatrii- KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 13

14 silla vuoden 2010 toimialoittaisten kokonaistuotosten vektori. Tällöin saadaan arvio, prioriestimaatti, vuoden 2010 välituotematriisista eli eri toimialojen välituotepanoskäytöstä. Tässä vaiheessa prioriestimaatin rivi- ja sarakesummat eivät kuitenkaan vastaa vuodelta 2010 tiedossa olevia välituotematriisin rivi- ja sarakesummia. RAS-algoritmi muuttaa prioriestimaatin (arvioidun välituotematriisin) välituotekäytön arvoja siten, että lopulta korjatut välituotekäytön arvot täsmäävät vuoden 2010 tiedossa olevien välituotematriisin rivi- ja sarakesummien kanssa. Saatua välituotematriisia kutsutaan posterioriestimaatiksi, ja tästä posterioriestimaatista lasketaan kerrannaisvaikutusten laskemisessa käytetyt panoskerrointen arvot. 14 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

15 4.2 SUORIEN, VÄLILLISTEN SEKÄ JOHDETTUJEN TUOTANTO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUSTEN LASKEMINEN Kollajan mahdollisen rakentamishankkeen kokonaiskysynnän lisäyksen aikaansaamat, Pohjois-Pohjanmaan aluetalouteen kohdistuvat rakentamisajan tuotanto- ja työllisyysvaikutukset jakautuvat johdannossa esitetyllä tavalla kolmeen luokkaan: välittömiin eli suoriin, välillisiin sekä johdettuihin vaikutuksiin. Kollaja-hankkeen arvioidut rakentamiskustannukset jaetaan Pohjolan Voima Oy:ltä saatujen tietojen pohjalta alueelle sekä alueen ulkopuolelle kohdistuviin rakentamiskustannuksiin. Kollaja-hankkeen tapauksessa alueelle kohdistuviksi suoriksi rakentamiskustannuksiksi luetaan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamiseen tarvittavat, Pohjois-Pohjanmaan alueelta tehtävät tavara-, palvelu- sekä työvoimahankintojen kustannukset. Alueelle kohdistuvat kustannukset jaetaan palkansaajakorvauksien sekä tavara- ja palveluhankintojen osuuksiin, ja nämä osuudet lajitellaan mahdollisimman tarkasti niille toimialoille, joilta hankintoja ja työvoimaa todennäköisesti tullaan kysymään. Toimialajako tehdään, jotta voidaan arvioida hankkeen kannalta merkittävässä asemassa olevat toimialat, ja jotta suorasta kysynnän lisäyksestä seuraavat välilliset tuotantovaikutukset on mahdollista laskea panos-tuotosmenetelmän avulla. Kustannusten kohdistamisessa käytetty toimialajako vastaa panos-tuotostaulussa käytettyä toimialajakoa (TOL 2002). Kustannusten toimialoittainen kohdentaminen ei tämänkaltaisessa tutkimuksessa onnistu täydellisen tarkasti, sillä etukäteen on mahdotonta tietää varmasti, miltä toimialoilta tavara-, palvelu- sekä työvoimahankinnat tullaan tekemään. Samoin kustannusten kohdistamiseen alueelle sekä alueen ulkopuolelle liittyy vastaavaa epävarmuutta. Tämä täytyy ottaa huomioon tuotanto- ja työllisyysvaikutusten tuloksia arvioitaessa; tuloksia on pidettävä suuntaa-antavina. Pohjois-Pohjanmaan alueelta tehtävät tavara- ja palveluhankinnat muodostavat alueelle syntyvän suoran tuotantovaikutuksen. Alueelle ei siis muodostu suoria tuotantovaikutuksia niistä hankinnoista, jotka tehdään Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolelta, jolloin näistä hankinnoista seuraavat kustannukset jäävät aluetaloudellisen tarkastelun ulkopuolelle. Toisaalta edellisessä kappaleessa mainitut työvoimakustannuksista syntyvät vaikutukset luetaan mukaan hankkeen suoriin työllisyysvaikutuksiin. Lisäksi tuotantovaikutusten laskemisessa on huomioitava, että osa Pohjois-Pohjanmaalta hankituista tavaroista on voitu valmistaa alueen ulkopuolella. Nämä hankinnat eivät aiheuta tuotantovaikutuksia Pohjois-Pohjanmaalle täysimääräisinä, sillä muualla valmistetun tavaran varsinaisesta valmistuksesta seuraavat kerrannaisvaikutukset syntyvät tavaran valmistusalueelle. Tällaisista hankinnoista arvioidaan kuitenkin niiden aikaansaama arvonlisäys tutkittavalle alueelle käyttämällä apuna panos-tuotostaulun tietoja, ja tämä arvonlisäys otetaan huomioon suorana tuotantovaikutuksena tuotantovaikutusten laskemisessa. Kollajan mahdollisen rakentamishankkeen aikaansaamat välilliset tuotantovaikutukset lasketaan kertomalla panos-tuotosmenetelmän tuotantomallista ratkeavalla, Pohjois- Pohjanmaan maakunnan eri toimialojen kysynnän lisäyksen aikaansaamia kerrannais- KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 15

16 vaikutuksia kuvaavalla Leontiefin käänteismatriisilla hankkeen eri toimialoille kohdistettujen välittömien tuotantovaikutusten vektori. Tällöin saadaan selville hankkeen välittömien ja välillisten vaikutusten yhteenlaskettu määrä. Välillisten vaikutusten suuruus saadaan eroteltua vähentämällä vaikutusten yhteenlasketusta määrästä välittömien vaikutusten osuus. Välillisten vaikutusten suuruus riippuu oleellisesti siitä, kuinka pitkälle jalostuneita eri toimialojen tuotteet ovat, eli kuinka paljon tuotteiden valmistamiseen tarvitaan välituotepanoksia muilta toimialoilta. Mitä pidemmälle tuotteet ovat jalostuneet, sitä enemmän niiden valmistamiseen tarvitaan välituotepanoksia, ja sitä suuremmat ovat kyseisten tuotteiden kysynnän lisäyksestä seuraavat välilliset vaikutukset. Toisaalta välillisten vaikutusten suuruuteen vaikuttavat myös alueen koko ja sen tuotantorakenteen monipuolisuus ja sitä kautta tuonnin määrä. Pienemmän alueyksikön, kuten kaupungin kohdalla välillisten vaikutusten suuruus jää usein pienemmäksi, sillä pienen alueen tuotantorakenne on yleensä suppeampi, jolloin suurempi osa välituotepanoksista on tuotava alueelle muualta. Maakuntatasolla tuonnin osuus on jo huomattavasti pienempi, ja koko kansantalouden tasolla välilliset vaikutukset ovat jo selvästi suurempia (Karppinen, Oikarinen & Kaivo-oja 2010, 179). Panos-tuotostaulusta välillisten vaikutusten suuruutta voi arvioida välituotepanoskäytön panoskertoimien suuruuden pohjalta. Mitä suuremmat ovat välituotepanosten panoskertoimet, sitä suuremmat ovat myös tuotantomallilla laskettavat välilliset vaikutukset. Johdetut tuotantovaikutukset eli hankkeen kautta välittömästi ja välillisesti työllistyvien henkilöiden lisääntyvästä kulutuskysynnästä seuraava tuotannonlisäys lasketaan arvioimalla aluksi hankkeessa työllistyvien henkilöiden keskimääräisten vuosittaisten bruttopalkkojen suuruus. Toimialakohtainen keskimääräinen vuosipalkkataso on laskettu jakamalla vuoden 2008 Pohjois-Pohjanmaan toimialoittaiset palkansaajakorvausten määrät saman toimialan työllisten määrillä. Nämä keskimääräiset vuosipalkat on muutettu vielä vuoden 2010 palkkatasolle Tilastokeskuksen toimialoittaisella ansiotasoindeksillä (SVT 2013b). Hankkeesta seuraavien palkansaajakorvausten kokonaismäärä saadaan kertomalla toimialoittainen keskivuosipalkka samalle toimialalle syntyvien henkilötyövuosien määrällä. Palkansaajakorvauksina huomioidaan myös suoraan hankkeessa työllistyvien palkat. Johdettujen tuotantovaikutusten arvioiminen jatkuu siten, että toimialakohtaisista bruttotuloista vähennetään keskimääräistä vuosituloa vastaava verojen määrä. Laskelmissa käytetyt vuoden 2010 tuloveroprosentit on saatu Veronmaksajien keskusliiton aineistosta (Veronmaksajien keskusliitto 2013). Tässä vaiheessa nettotuloihin lisätään myös hankkeessa suoraan työllistyville maksettavat verottomat palkanlisät. Tämän jälkeen nettotuloista vähennetään kotitalouksien keskimääräisen säästämisasteen mukainen säästämisen osuus, joka oli vuonna ,6 prosenttia (SVT 2013c), alueen ulkopuo- 16 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

17 lelle kohdistuva kulutus sekä sellaisten hyödykkeiden kulutuksen osuus, jotka on hankittu alueelta, mutta tuotu alueelle muualta. Alueelle kohdistuvan kulutuksen osuus on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan panos-tuotostaulujen avulla. Kulutuskysyntään liittyvien vuotojen vähentämisen jälkeen saadaan selville alueelle tosiasiallisesti kohdistuvan kulutuskysynnän määrä eli suorat johdetut tuotantovaikutukset. Alueelle jäävä kulutuskysyntä jaetaan eri toimialoille panos-tuotostaulusta saatavan kotitalouksien kulutuksen jakauman mukaisesti. Kun panos-tuotosmallista ratkeavalla Leontiefin matriisilla kerrotaan edellä mainittu kotitalouksien toimialoittaisen kulutuskysynnän vektori, saadaan selville suorien johdettujen tuotantovaikutusten aikaansaamat välilliset johdetut tuotantovaikutukset. Johdettujen tuotantovaikutusten suuruutta arvioitaessa täytyy ottaa huomioon niiden laskemiseen liittyvät oletukset. Johdettujen tuotantovaikutusten arviointi pohjautuu tehtyihin oletuksiin esimerkiksi tulovero- ja säästämisasteen suuruudesta, jotka luonnollisesti voivat poiketa esitetyistä arvioista. Toisaalta tässä tutkimuksessa ei oteta huomioon sitä, muuttavatko hankkeessa työllistyvät henkilöt alueelle muualta vai asuvatko he jo alueella, ja mikä hankkeessa työllistyvien, alueella jo asuvien henkilöiden tulotaso olisi ilman hanketta. Esimerkiksi työttöminä ilman hanketta olevat, jo alueella asuvat henkilöt saavat tietynsuuruista työttömyyskorvausta, josta tietty osa kohdistuu alueelle kulutukseen. Hankkeessa työllistymisen jälkeen henkilön kulutus alueella todennäköisesti lisääntyy jonkin verran, mutta kulutukseen kohdistuva kysynnän lisäys alueella ei ole niin suuri kuin johdettujen tuotantovaikutusten suuruuden mukaan voisi olettaa. Johdetut tuotantovaikutukset (ja niiden myötä johdetut työllisyysvaikutukset) tuleekin tulkita niin, että Kollaja-hankkeen myötä syntyvät ansiotulot saisivat aikaan tietyn kulutuskysynnän määrän, ja sitä kautta syntyvät tuotantovaikutukset, mutta johdettujen tuotantovaikutusten laskemisessa ei oteta huomioon sitä, voisiko vastaava kulutuskysyntä syntyä tai olla jo olemassa muuta kautta. Kollajan mahdollisen rakentamishankkeen aikaansaamat työllisyysvaikutukset jaetaan tuotantovaikutuksia vastaavalla tavalla suoriin, välillisiin ja johdettuihin vaikutuksiin. Työllisyysvaikutusten laskennallisena yksikkönä käytetään henkilötyövuotta. Henkilötyövuodella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yhden henkilön kokoaikaista vuoden työpanosta. Suoriksi työllisyysvaikutuksiksi luetaan suoraan hankkeeseen palkatut henkilöt ja hankkeen aikaansaamasta suorasta kysynnän lisäyksestä, eli suorista tuotantovaikutuksista, syntyvä työvoiman tarve henkilötyövuosina ilmaistuna. Suoraan hankkeeseen palkatun työvoiman määrä henkilötyövuosina saadaan selville jakamalla hankkeen kustannusarviosta selviävä toimialoittainen palkkakustannusten määrä toimialan keskimääräisellä bruttovuosipalkalla. Suorista tuotantovaikutuksista seuraava henkilötyövuosien määrä saadaan kertomalla toimialakohtainen suora tuotantovaikutus vuoden KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 17

18 2010 työpanoskertoimilla, jotka lasketaan Pohjois-Pohjanmaan toimialoittaisten tuotannon ja työllisten määrien avulla. Välilliset työllisyysvaikutukset lasketaan vastaavasti työpanoskerrointen avulla välillisistä tuotantovaikutuksista, samoin johdetut työllisyysvaikutukset johdetuista tuotantovaikutuksista. Tuotanto- ja työllisyyslaskelmien tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon se, että laskelmien tuloksiin vaikuttavat useat laskentamenetelmiin ja aineistoon liittyvät oletukset ja rajoitteet. Panos-tuotosmenetelmään liittyviä rajoituksia on eritelty luvussa 3, sivulla 14. Myös investointikustannusten jakaminen tarkastelun kohteena olevalle alueelle ja alueen ulkopuolelle, sekä eri toimialoille perustuu etukäteisarvioon, johon ymmärrettävästi liittyy epävarmuutta. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yritysten kykyä vastata kysynnän lisäykseen mahdollisen rakentamisen koittaessa tulevaisuudessa ei pystytä varmasti arvioimaan, joka osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa vaikutuksista kohdistuu maakuntaan. Toisaalta osa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistetuista vaikutuksista saattaa kohdistua Pohjois-Pohjanmaan rajojen yli vierusmaakuntiin, Lappiin ja Kainuuseen, maakuntien läheisyyden vuoksi. Edellä kuvailtujen syiden vuoksi tämänkaltaisen laskelman tuloksia onkin pidettävä parhaina mahdollisina suuntaaantavina ja vaikutusten suuruusluokkaa kuvaavina arvioina (Karppinen ym. 2010, 181). 18 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

19 4.3 KOLLAJAN RAKENTAMISHANKKEEN POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAAN KOHDISTUVAT TUOTANTO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen mahdollisen rakentamisen tuotanto- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin lähtöarvona on suuruudeltaan 127,3 miljoonan euron investointikustannus (vuoden 2010 hinnoin). Lukema pohjautuu Pohjolan Voima Oy:n arvioon hankkeen investointikustannuksista, joka on vuonna 2013 arvioitu olevan noin 140 miljoonaa euroa. Kustannuksista noin 79 prosenttia, eli 100,8 miljoonaa euroa, arvioidaan kohdistuvan suoraan Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan erilaisten tavaroiden, palveluiden sekä työvoiman kysyntänä. Reilu viidennes investointikustannuksista kohdistuu siis tutkittavan alueen ulkopuolelle, ja nämä kustannukset koostuvat pitkälti voimalaitokseen liittyvien erikoiskoneiden (mm. turbiinit, generaattorit) hankintakustannuksista sekä erikoistuneista työsuorituksista. Pohjois-Pohjanmaan ulkopuolelle kohdistuvista kustannuksista arvioidaan jäävän Suomen rajojen sisäpuolelle noin 9 miljoonan euron osuus, joka saisi aikaan työllisyyttä noin 73 henkilötyövuoden verran vuoden 2010 keskimääräisellä työpanoskertoimella laskettuna. Koko Suomeen jäävien kustannusten osuus investointikustannuksista olisi siis noin 110 miljoonaa euroa. Pohjois-Pohjanmaalle jäävistä kustannuksista noin 96,7 miljoonaa euroa on arvioitu olevan erilaisten tavaroiden ja palvelujen, ja sitä kautta myös alihankintana hankittujen työsuoritusten kustannuksia. Tästä summasta on vähennetty myös Pohjois-Pohjanmaan alueelta hankittujen, mutta muualla tuotettujen tarvikkeiden arvioitu osuus ottamalla huomioon kuitenkin näistä hankinnoista alueelle syntyvä arvonlisäys. Suoraan hankkeeseen Pohjois-Pohjanmaalla palkattujen henkilöiden palkansaajakorvausten osuudeksi on arvioitu lisineen yhteensä 4,04 miljoonaa euroa. Panos-tuotosmallilla laskettavien tuotanto- ja työllisyysvaikutusten lisäksi Kollaja-hankkeesta seuraisi taloudellisia vaikutuksia myös rakentamisalueella olevien puiden kaatamisen myötä. Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen tieltä kaadettavan puuston kantohinnaksi on arvioitu noin 5 miljoonaa euroa. Hakkuu- ja kuljetuskustannukset ovat lisäksi samaa suuruusluokkaa. Taulukossa 2 on eritelty Pohjolan Voima Oy:n arvion pohjalta investointikustannusten jakautuminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja maakunnan ulkopuolelle kohdistuviin kustannuksiin kustannusryhmittäin ja toimialoittain. Oletuksena on, että tavara- ja palveluhankinnat sekä työvoima hankitaan mahdollisuuksien mukaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelta, kun taas sellaiset tavarat ja palvelut sekä työsuoritukset, joita alueelta ei ole saatavissa, hankitaan muualta. Taulukossa 2 palkansaajakorvauksiksi on merkitty ainoastaan hankkeeseen suoraan palkattavan työvoiman palkkakustannukset. Suurin osa työvoimasta työllistyy hankkeeseen tavara- ja palveluhankintojen kautta (alihankintana), jolloin työvoimakustannuksista suurin osa sisältyy tavara- ja palveluhankintojen sarakkeisiin. KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 19

20 TAULUKKO 2. KOLLAJA-HANKKEEN INVESTOINTIKUSTANNUSTEN (MILJOONAA EUROA) JAKAUTUMINEN TOIMIALOITTAIN SEKÄ KUSTANNUSRYHMITTÄIN POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN ALUEELLE JA ALUEEN ULKOPUOLELLE. Kustannusryhmä Tavarat ja palvelut Palkansaajakorvaukset P-Pohjanmaa Muualta P-Pohjanmaa Muualle A01 Maatalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut A02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut 1, B Kalatalous C Mineraalien kaivu 17, DA Elintarvikkei-den, juomien ja tupakan valmistus DB_DC Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus DD Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 0, DE Massan, paperin yms valm; kust. ja pain DF_DG_DH Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm DI Ei-metallisten mineraalituott. valmistus 4, DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 3, DK Koneiden ja laitteiden valmistus - 11, DL Sähkötekn. tuotteiden ja optisten laitt. valmistus 0,105 12, DM Kulkuneuvojen valmistus DN Muu valmistus ja kierrätys E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0, FA Talonrakennustoiminta 7,238-2,596 - FB Maa- ja vesirakennustoiminta 49,2-0,515 - G Kauppa; moottoriajon. ja kotital. esin. korjaus 0,504 0, H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0, I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 0, J Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0, K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm.palv. (pl 7021) 9,25 2,92 0,141 - K7021 Asuntojen omistus ja vuokraus L Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 1, M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut - - 0,005 - O Muut yhteiskunnall. ja henkilökoht. palvelut 0, Palkanlisät - - 0,779 - YHTEENSÄ 96,71 26,51 4,04 - (Pohjolan Voima Oy:n arvion pohjalta) 20 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

21 KUVIO 1. KOLLAJA-HANKKEEN TUOTANTOVAIKUTUKSET (MILJOONAA EUROA). Johdetut vaikutukset, 32,35 M Välilliset vaikutukset, 42,03 M Suorat vaikutukset, 96,71 M Miljoonaa euroa Tuotantovaikutukset, yht. 171,09 M 0 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuvat tavara- ja palveluhankinnat muodostavat alueelle kohdistuvan, investointihankkeesta seuraavan suoran tuotantovaikutuksen. Tämä suora tuotantovaikutus saa aikaan myös tuotannon lisäyksestä seuraavat välilliset vaikutukset alueelle. Välilliset tuotantovaikutukset lasketaan panos-tuotosmallin avulla, ja niiden suuruudeksi on saatu Kollaja-hankkeen tapauksessa 42,03 miljoonaa euroa. Välillisten vaikutusten lisäksi on laskettu vielä hankkeen suorista ja välillisistä työllisyysvaikutuksista seuraavan palkansaajakorvausten lisäyksen, ja niiden aikaansaamaan kulutuskysynnän lisäyksen aiheuttamat johdetut tuotantovaikutukset. Niiden suuruudeksi on arvioitu 32,35 miljoonaa euroa. Kollaja-hankkeesta seuraavat, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kohdistuvat kokonaistuotantovaikutukset rakentamisaikana olisivat siis yhteensä noin 171,09 (96, , ,35) miljoonan euron suuruiset. Kun rakentamisen arvioitu kestoaika on viisi vuotta, keskimääräinen vuosittainen tuotantovaikutus olisi noin 34,22 miljoonaa euroa. Kaikki hankkeesta seuraavat tuotantovaikutukset on esitelty kuviossa 1. KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 21

22 KUVIO 2. KOLLAJA-HANKKEEN TUOTANTOVAIKUTUKSET (PROSENTTIA). Suorat vaikutukset 25 % 19 % 56 % Välilliset vaikutukset Johdetut vaikutukset KUVIO 3. KOLLAJA-HANKKEEN TUOTANTOVAIKUTUKSET SEKTOREITTAIN. Miljoonaa euroa Suorat vaikutukset Välilliset vaikutukset Johdetut vaikutukset 10 0 Alkutuotanto (A-C) Teollisuus (D-E) Rakentaminen (F) Palvelut (G-O) 22 KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

23 Kuviosta 2 havaitaan, että Kollaja-hankkeen tuotantovaikutuksista 56 prosenttia muodostuu hankkeen suorista investointikustannuksista, ja loput 44 prosenttia erilaisista välillisistä vaikutuksista. Kollaja-hankkeesta syntyvä suora tuotantovaikutus saa siis kokonaisuudessaan, mukaan lukien välilliset ja johdetut vaikutukset, aikaan 1,77-kertaisen kerrannaisvaikutuksen aluetalouteen. Tuotantovaikutusten jakautumista eri sektoreille voidaan tarkastella kuvion 3 avulla. Kuviossa 3 rakentamisen toimiala on eroteltu teollisuuden sektorista omaksi sektorikseen, sillä merkittävä osa vaikutuksista kohdistuu juuri rakentamisen toimialalle. Kuvion 3 teollisuuden ja rakentamisen sektorit siis muodostavat yhteenlaskettuna varsinaisen teollisuussektorin. Kuviosta 3 havaitaan, että suorista tuotantovaikutuksista selvästi suurin osa kohdistuu rakentamisen sektorille. Huomioitavaa on kuitenkin se, että suorista tuotantokustannuksista seuraavat välilliset tuotantovaikutukset kohdistuvat suuremmassa määrin teollisuuden muille toimialoille sekä palvelusektorille. Kun tarkastellaan koko teollisuutta (toimialat D-F), välillisten tuotantovaikutusten suuruus teollisuudessa, 20,17 miljoonaa euroa, on jonkin verran suurempi kuin palvelusektorilla, 17,52 miljoonaa euroa. Rakentamisinvestointiin tarvittavat välituotepanokset syntyvät siis pääasiassa teollisuuden ja palveluiden sektoreilla alkutuotannon välillisten tuotantovaikutusten osuuden jäädessä noin 4,34 miljoonaan euroon. Toisaalta johdetut tuotantovaikutukset, eli kulutuskysynnästä seuraavat tuotantovaikutukset, kohdistuvat suurelta osin palvelusektorille. Tämä on luonnollista, sillä suurin osa kotitalouksien kulutuksesta kohdistuu erilaisiin palveluihin, kuten vähittäiskaupan palveluihin, asuntojen omistukseen ja vuokraukseen sekä esimerkiksi terveydenhuoltopalveluihin. Välillisten ja johdettujen tuotantovaikutusten jakautuminen muille kuin rakentamisen toimialoille osoittaa suuren investointihankkeen vaikutusten ulottumisen myös niille toimialoille, jotka eivät välttämättä suoraan ole hankkeen piirissä. Taulukosta 3 havaitaan vielä tarkemmin eri tuotantovaikutusten jakautuminen sektoreittain sekä lukuarvoina että prosenttiosuuksina. KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 23

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Pohjois-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 POHJOIS-LAPIN

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tunturi-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 TUNTURI-LAPIN

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa 1/24 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Itä-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ITÄ-LAPIN

Lisätiedot

Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa

Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa Hankinnat haltuun! Seminaari- ja keskustelutilaisuus Itä-Suomen yliopisto 12.11.2013 Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa Jani Saastamoinen Esityksen nimi 12.11.2013 / Tekijä1

Lisätiedot

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA PANOS-TUOTOSMALLIT Olavi Rantala ETLA 19.11.2013 Panos-tuotosmalli Esimerkkitapauksena kahden toimialan kansantalouden panos-tuotosriippuvuudet: Y1 = a11y1 + a12y2 + b11c + b12g + b13k + b14x Y2 = a21y1

Lisätiedot

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

12 Lineaarialgebran sovelluksia

12 Lineaarialgebran sovelluksia Lineaarialgebran sovelluksia, Panos-tuotos -analyysi 1 12 Lineaarialgebran sovelluksia Tässä kappaleessa esitellään sovelluksia. Ainakin osa sovelluksista on luennoilla syytä käydä läpi niin varhain kuin

Lisätiedot

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5. ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.2015, TURKU Dos. FT Joonas Hokkanen 1 YLEISESTI ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ Alueellinen

Lisätiedot

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja Omien varojen määrä Määräykset: RA4.1 (Suurten asiakasriskien ja riskikeskittymien ilmoittaminen) U01 Tiedonantajatasot: 201, 205, 208, 210, 214, 217, 240, 244, 260, 262 Vastaustarkkuus: EUR 1000 ajankohta

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS Sweco Ympäristö Oy Kimmo Koski 20.1.2015 1 YLEISTÄ RAKENTAMISHANKKEIDEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Merkittävät rakentamishankkeet (tuulivoimalat, radat, kaivokset, hotellit

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1/6 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1993-2007 L A P P I Koodi Toimiala 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2 007 A,B ALKUTUOTANTO 7 506 6 926 5 978 5 449 5 346

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Uusi indikaattori teollisuustuotannon määrälle

Uusi indikaattori teollisuustuotannon määrälle Uusi indikaattori teollisuustuotannon määrälle Samu Kurri, ekonomisti, rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Teollisuuden tuotannon määrän muutosten ajantasainen arvioiminen on ollut erityisen vaikeata viime

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Panos-tuotos 2010 ja 2011

Panos-tuotos 2010 ja 2011 Kansantalous 2015 Panos-tuotos 2010 ja 2011 Elintarviketeollisuudessa teollisuuden suurimmat suhteelliset työllisyysvaikutukset vuosina 2010 ja 2011 Toimialalla 10_12 Elintarviketeollisuus ym oli teollisuustoimialojen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Julkinen talous 2007 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski vuonna 2006 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Sara Lauri OULUN SATAMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

Sara Lauri OULUN SATAMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Sara Lauri OULUN SATAMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Pro gradu -tutkielma Kansantaloustiede Marraskuu 2005 2 Sisällys Kuviot ja taulukot 1. JOHDANTO... 4 1.1 Tutkimuksen tausta... 4 1.2 Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa teollisuuden suurimmat suhteelliset työllisyysvaikutukset vuonna 2008

Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa teollisuuden suurimmat suhteelliset työllisyysvaikutukset vuonna 2008 Kansantalous 2011 Panos-tuotos 2008 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa teollisuuden suurimmat suhteelliset työllisyysvaikutukset vuonna 2008 Tilastokeskuksen vuoden 2008 panos-tuotostilaston

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia

Lisätiedot

Panos-tuotos -analyysi ja omakustannusarvo, L28b

Panos-tuotos -analyysi ja omakustannusarvo, L28b , L28b -analyysi (Input-output analysis) Menetelmän kehitti Wassily Leontief (1905-1999). Venäläissyntyinen ekonomisti. Yleisen tasapainoteorian kehittäjä. 1953: Studies in the Structure of the American

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012

Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012 Kansantalous 2014 Panos-tuotos 2012 Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012 Vuotta 2012 koskevien tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietojen mukaan kaivostoiminta ja

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Kirjoittaja: Esa Storhammar Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä

Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 36 Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-386-2 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Juha

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Rakennustyöt merkittävin kotimaisen lopputuotekäytön tuoteryhmä vuonna 2007

Rakennustyöt merkittävin kotimaisen lopputuotekäytön tuoteryhmä vuonna 2007 Kansantalous 2010 Panos-tuotos 2007 Rakennustyöt merkittävin kotimaisen lopputuotekäytön tuoteryhmä vuonna 2007 Tilastokeskuksen vuotta 2007 koskevien tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietojen mukaan tuoteryhmä

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot