Tarasten asemakaavan nro 8475 hulevesiselvitys

Transkriptio

1 S U U N N IT T E U JA T EK N IIK K A TAMPEREEN KAUPUNKI Tarasten asemakaavan nro 847 hulevesiselvitys oppuraportti ID FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY P274P1

2 oppuraportti 1 (2) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ähtökohdat ja tavoitteet Projektin organisaatio Käytetty lähtöaineisto Käsitteitä SUUNNITTEUAUE JA SEN NYKYTIANNE Maankäyttö Topografia ja maaperä Valuma-alueet Vesistöt Tiikonoja Näätäsuonoja Matkajärven laskuoja uontoarvot Tummaverkkoperhoset epakot ja liito-oravat Muut luontoarvot SUUNNITEUN MAANKÄYTÖN HYDROOGISET VAIKUTUKSET Maankäytön muutos Vaikutukset alueen kosteustasapainoon Vaikutukset vedenjakajiin Muutokset alueen vesitasapainossa Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun äpäisemättömän pinnan ja hulevesien määrä Hulevesien laatu Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet... 4 HUEVESIEN HAINTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTEU Hulevesien hallinnan periaatteet Tonttikohtainen/korttelikohtainen hallinta Yleisten rakennusten, toimitilarakennusten ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet Jätteenkäsittelyn korttelialueet Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Hulevesien laatuun liittyvät riskit Hulevesien määrään liittyvät riskit FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, P 9, 61 Helsinki Puh. 1 49, fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 oppuraportti 2 (2) Rakentamisen aikaisen hulevesien hallinnan periaatteet HAINTAJÄRJESTEMÄN MITOITUS JA TOIMINTA Järjestelmien mitoitusperusteet Periaatteet kaavamääräysten laadintaan Tulvareitit Hulevesimallinnus Hulevesimallin kuvaus Rankkasadetiedot Mallintamiseen liittyvät epävarmuudet Toiminnalliset tarkastelut YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTEUUN Hallintajärjestelmän arvioidut vaikutukset ympäristöön Suositukset jatkosuunnitteluun iitteet IITE 1 VHT-P274P2-24 Valuma-aluekartta 1: IITE 2 VHT-P274P2-2 Yleissuunnitelmakartta 1: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, P 9, 61 Helsinki Puh. 1 49, fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 1 (2) Tarasten asemakaavan nro 847 hulevesiselvitys 1 JOHDANTO 1.1 ähtökohdat ja tavoitteet Tässä työssä on laadittu hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Tampereen asemakaava-alueelle nro 847. Työn yhteydessä aloitettiin samaan aikaan myös suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuvan Kangasalan asemakaavan 74 hulevesiselvityksen laadinta. Asemakaava-alueet sijaitsevat maantieteellisesti ja pintavaluntareittien suhteen toistensa välittömässä yhteydessä, joten hulevesien hallintasuunnitelmat oli luontevaa laatia molemmista asemakaavoista samaan aikaan. Asemakaavojen hulevesien hallintajärjestelmät on suunniteltu siten, että ne tukevat toinen toistaan ja luovat yhdessä tehokkaan hulevesien hallinnan kokonaisratkaisun, jolla hallitaan tulevassa tilanteessa muodostuvia hulevesiä ennen niiden johtamista purkuvesistöön. Työn keskeinen tarkoitus on ollut antaa perusteet hulevesiin liittyvien kaavamääräysten laadintaan ja ohjeet korttelikohtaiseen hulevesien hallintaan. Erityinen painoarvo työssä on luontoarvojen säilyttämisellä. Työssä huomioidaan vuonna 2 laaditun Tarastenjärven asemakaavan nro 844 hulevesiselvitys 1, joissa esitettiin asemakaavan laadintaa varten tarvittava hulevesien hallinnan yleissuunnitelma asemakaava-alueelle. Tässä työssä hallinnan periaatteita ja mitoituksia on tarkennettu, jotta tarvittavat tilavaraukset ja yhteensopivuus muihin järjestelmiin voidaan varmistaa. Hulevesien hallinnan suunnittelussa huomioidaan vuonna 2 valmistunut Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma 2. Tämän työn suunnittelualue käsittää asemakaavan nro 847 kaava-alueen sekä vedenjakajien kannalta tarvittavilta osin kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevat alueet. 1.2 Projektin organisaatio Hulevesiselvitys on tehty konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins. Eeva-Riikka Bossmann, pääsuunnittelijana dipl.ins. Pekka Raukola ja hulevesisuunnittelijana tekn.kand. Ella Havulinna. Työn tilaaja on Tampereen kaupunki. Ohjausryhmä: - Kinttula Vesa Tampereen kaupunki - Eerikäinen Hannu Tampereen kaupunki - Åkerman Maria Tampereen kaupunki - Sucksdorff Antonia Tampereen kaupunki - aihosalo Katri Tampereen kaupunki - Punju Eeva Tampereen kaupunki - Virjo Susanna Kangasalan kunta - ahtinen Markku Kangasalan kunta - Antila Tuomo Kangasalan kunta - Saarilahti Merja Kangasalan kunta - Santapukki Anita Kangasalan kunta - Kytövaara Antti Kangasalan kunta 1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Tarastenjärven asemakaavan nro 844 hulevesiselvitys. Tammervoima Oy. 2 Tampereen kaupunki, KAKE. 2. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

5 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 2 (2) Käytetty lähtöaineisto 1.4 Käsitteitä Tässä työssä on käytetty seuraavia lähtöaineistoja: - Tampereen kaupunki, Tarastenjärven asemakaavan 847 muutos, luonnos , Ramboll - Tampereen kaupunki, Tarasten asemakaavaehdotus 847, luonnos , Ramboll - Kangasalan kunta, Tarastenjärven asemakaava 74, alustavat luonnokset laaja ja suppea Tarastenjärven hyötyvoimalaitos, hulevesien suodatinallas, luonnos , Sito - Tarastenjärven alue, Hyötyvoimankatu yleissuunnitelma, , Destia - 2x2 m korkeusmalli, Maanmittauslaitos - Peruskartta, Maanmittauslaitos Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. uonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä pintavalunta lisääntyy. Tasaiset pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. isääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja hulevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purku-uomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 3. Sadannan toistuvuudella tarkoitetaan tietyn sadetapahtuman keskimääräistä toistumisaikaa ja se ilmoitetaan yleensä muodossa 1/Xa. Suomessa esimerkiksi hulevesiviemärit on perinteisesti mitoitettu yleensä keskimäärin kerran kahdessa vuodessa (1/2a) toistuvan rankkasadetapahtuman aiheuttaman virtaaman mukaan. 3 US EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R-99-. Washington D.C. Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

6 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 3 (2) SUUNNITTEUAUE JA SEN NYKYTIANNE 2.1 Maankäyttö Suunnittelualue on nykytilassaan merkittävältä osin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueita. Toiminta-alueita lukuun ottamatta alue on pääosin rakentamatonta metsää ja suota. Kansikuvassa on esitetty kaava-alueen nykyistä maankäyttöä ilmakuvan avulla. 2.2 Topografia ja maaperä Topografialtaan kaava-alue on kohtalaisen vaihtelevaa korkeimman kohdan sijaitessa alueen keskellä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kaatopaikan huipulla noin +1 mmpy. Suunnittelualueen matalin kohta sijaitsee kaava-alueen länsipuolella tasolla noin +18 mmpy. Kuvassa 1 on havainnollistettu suunnittelualueen ja sen lähiympäristön topografiaa. Kuva 1. Suunnittelualueen yleispiirteinen topografia. Itäpuolella näkyy Kangasalan asemakaavaalue nro Maaperältään suunnittelualue on vaihtelevaa. Kaava-alueen keskellä ja etelässä maaperä on pääosin moreenia ja kalliota. Kaava-alueen itä- ja pohjoisrajalta löytyy sen sijaan saviperäistä maata, joka ulottuu laajalti länteen. Kaakkois-etelänurkassa sijaitsee kaksi pienehköä rahkaturvealuetta. Kuvassa 2 on esitetty yleispiirteisellä tasolla suunnittelualueen maaperää. 4 MM m x 2m korkeusmalli Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

7 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 4 (2) Valuma-alueet Kuva 2. Suunnittelualueen maaperä. Työn suunnittelualue sijoittuu Näsijärven valuma-alueelle, joka laskee Näsijärven Merjanlahteen. Suunnittelualue sijoittuu tarkemmin Näätäsuonojan pienvalumaalueelle. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön pää- ja sivuvedenjakajat on esitetty kuvassa 3 ja liitekartassa 24. Valuma-alueiden pinta-alatiedot on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Valuma-alueet, joille suunnittelualueet sijoittuvat. Valuma-alueen numero Valuma-alue Pinta-ala [ha] 1 Tiikonojan valuma-alue 619 ha 2 Näätäsuonoja valuma-alue 87 ha 3 Matkajärven laskuojan valuma-alue 1 ha 4 Jätteenkäsittelykeskuksen alue 42,6 ha Sammalsuon valuma-alue 9,9 ha 6 Rämeenkorven valuma-alue 8, ha Maaperäaineisto 1:2 Geologian tutkimuskeskus Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

8 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti (2) Vesistöt Tiikonoja Näätäsuonoja Kuva 3. Valuma-aluekartta. Tiikonojan alue on alajuoksun peltoalueita lukuun ottamatta pääasiassa metsää. Puro kulkee soistuneissa painanteissa. Tiikonojan valuma-alue jakautuu Tampereen ja Kangasalan alueille: Huomattava määrä suovesiä kertyy Kangasalan puolelta, jonne uoma jatkaa melko pitkälle. Tiikonojan valuma-alueelle sijoittuva Tarastenjärven vanha kaatopaikka on ympäröity keräysojilla ja kaatopaikkavedet johdetaan jätevesiviemäreiden kautta jätevedenpuhdistamolle. Vanhan jätetäytön ympärysojasto on kuitenkin ollut puutteellinen, sillä jätetäytön koilliskulmalta on puuttunut keräysoja. Tiikonojan vesi on humuspitoista ja lievästi sameaa, kevään ylimenokausina ajoittain huomattavasti normaalia sameampaa. Veden sähkönjohtavuus on luonnontasoa korkeampi. Viemäröinnistä huolimatta jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia on havaittu Tiikonojan veden laadussa. Vesi on ollut hetkellisesti jätevesimäistä, joten hygieenistä likaantumista on havaittu ajoittain. Typpiyhdisteiden pitoisuudet ovat olleet selvästi koholla. Tiikonojaan kohdistunut typpikuormitus on ollut selvästi 199-luvun puoliväliä voimakkaampaa. 6 Jätetäytön maisemointi loppusijoitustoiminnan päättyessä tulee vähentämään ravinnekuormitusta. Näätäsuonojan pääuoma alkaa välittömästi Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen alueen pohjoispuolella, josta reitti kulkee kohti länttä Näätäsuon pelto- ja niittyaukean halki. Ojan kokonaispituus tehdyllä valuma-aluerajauksella on noin 1,6 km. Ojan varteen sijoittuvat tummaverkkoperhosen elinalueina suojellut niityt. 1 6 Pöyry. 28. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:n hulevesiselvitys Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

9 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 6 (2) Matkajärven laskuoja 2. uontoarvot Matkajärven laskuojan valuma-alue on metsävaltaista. Matkajärvi laskee Näsijärven Juoponlahteen. Matkajärven vesi on runsashumuksista ja hapanta, humuspitoisuuden vuoksi vesi on ruskeaa. Järven veden sähkönjohtavuus on normaalilla tasolla. Matkajärvi luokitellaan lievästi reheväksi ja siinä on esiintynyt happikatoa talvisin. 7 Matkajärven veden laatu on arvioitu tyydyttäväksi. 8 Matkajärven laskuojan valtatie 9 puoleinen osuus on tummaverkkoperhosen kulkukäytävä Tummaverkkoperhoset Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalla Näätäsuon ja Tiikonojan rauhoitusalueilla esiintyy uhanalaisia tummaverkkoperhosia. Tiikonojan varrella sijaitseva,18 ha niitty on rauhoitettu vuonna 22. Näätäsuon tummaverkkoperhosen esiintymisalueet on vuonna 214 luokiteltu Pirkanmaan EY-keskuksen rajauspäätöksellä luonnonsuojelualueeksi. Näätäsuon suojelualueen koko on 17,6 ha. Asemakaava-alueen halkova voimajohtolinja yhdistää Tiikonojan ja Näätäsuon perhosalueet ja toimii kulkuyhteytenä. 9 ehtovirmajuuren esiintyminen on välttämätöntä tummaverkkoperhosen säilymisen kannalta, sillä toukat käyttävät vain sitä ravintokasvinaan. isäksi naaras munii sen lehtien alapinnalle. Vesitasapainon säilyminen on lehtovirmajuuren menestymisen edellytys, sillä elinympäristön liiallinen kuivuminen saattaa hävittää sen. 9, epakot ja liito-oravat Kaava-alueen länsiosassa sijaitseva entisen Sorrin tilan ympäristö on vuonna 26 luokiteltu Tarastenjärven OYK:n lepakkokartoituksessa tärkeäksi lepakkoalueeksi. Vuonna 214 tehdyssä maastokartoituksessa lepakkoalueen asemakaava-alueen puoleisilla alueilla ei havaittu enää lisääntymispaikaksi soveltuvia rakennuksia. Välittömästi kaava-alueen lounaispuolella sijaitsee lähin omakotitalo piharakennuksineen, mutta sen soveltuvuutta lepakoille ei ole tarkemmin arvioitu. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti lepakkoalue rajattiin vuoden 214 selvityksessä aikaisempaa suuremmaksi. 9 epakoiden esiintymistä muualla asemakaava-alueella ei pidetä kovin todennäköisenä, sillä alueelta puuttuvat lepakoiden lisääntymiseen soveltuvat vanhat rakennukset ja kolopuut. isäksi jätteenkäsittelykeskuksen alueen voimakas valaistus tekee alueesta huonosti lepakoille soveltuvan. 9 7 FCG Finnish Consulting Group. 21. Ruutanan osayleiskaavan hulevesiselvitys, loppuraportti. Kangasalan kunta. 8 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Vedenlaatu-nettipalvelu. 9 Ramboll Tarastenjärven asemakaava-alueen luontoselvityskooste. Tampereen kaupunki. 1 Tampereen kaupunki. 28. Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, ympäristö- ja maisemaselvitys. Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

10 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 7 (2) Muut luontoarvot Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen pohjoispuolella Tiikonojan varren kuusimetsässä sijaitsee liito-oravan lisääntymispaikka. Alueelle on tulossa lähiaikoina harvennus- ja päätehakkuita, minkä seurauksena alue ei tulevaisuudessa ole enää yhtä suotuisa liito-oravan kannalta. Asemakaava-alueen kaakkoisosassa on tehty aikaisemmin liito-oravahavaintoja, mutta suoritetun maastokäynnin perusteella alueen puusto ei sovellu liito-oravalle, eikä uusien havaintojen puuttuessa sitä voi enää nykyisellään pitää liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkana. Näätäsuon lehtopohjaiset ja kuusivaltaiset metsät ovat liito-oravalle tärkeä ekologinen yhteys Tiikonojan suunnalta lounaaseen. Myös Näätäsuon reunametsä toimii suojavyöhykkeenä luonnonsuojelualueen ja teollisuusalueen välillä. 9 epakko- ja liito-orava-alueiden rajaukset on otettu huomioon hulevesijärjestelmien suunnittelussa ja sijoittamisessa. Näätäsuon reunametsää on suunnitelmissa pyritty säästämään mahdollisimman paljon, jotta suojavyöhyke säilyy. Metsän säästäminen vaikuttaa aiemmin suunnitellun hulevesijärjestelmän 1 sijaintiin ja muotoon. Asemakaava-alueen länsilaidalla sijaitsee arvokas luontotyyppikohde, korpisuo, Peräniityn itäpuolella. Kohde täyttää metsälain 1 mukaiset erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit. Suo on ojittamaton, vähäpuustoinen ja rehevähkö ruoho- ja heinäkorpi. 9 3 SUUNNITEUN MAANKÄYTÖN HYDROOGISET VAIKUTUKSET 3.1 Maankäytön muutos Suunnittelualueelle on asemakaavassa esitetty runsaasti työpaikka- ja teollisuusrakentamista. Suurin osa esitetystä uudisrakentamisesta kohdistuu Näätäsuonojan valuma-alueelle. Rakentaminen sijoittuu Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen ja Tammervoiman hyötyjätevoimalan yhteyteen valtatie 9:n pohjoispuolelle. Kaava-alueen itäpuolella Kangasalan kunnan alueella valmistellaan asemakaavaa nro 74, joka on välittömässä yhteydessä asemakaava-alueeseen 847 ja vaikuttaa siten myös alueen hydrologiaan. Suunniteltua maankäyttöä on havainnollistettu kuvissa 4 ja. Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

11 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 8 (2) Kuva 4. Ote Tampereen Tarasten asemakaavakartasta 847 (kaavaehdotuksen luonnos ). Kuva. Otteet Kangasalan Tarastenjärven asemakaavakartoista 74 (luonnokset ), vasemmalla laaja ja oikealla suppea Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

12 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 9 (2) Vaikutukset alueen kosteustasapainoon Vaikutukset vedenjakajiin Tulevassa tilanteessa on todennäköisesti odotettavissa vähäisiä muutoksia suunnittelualueen päävedenjakajiin. Myös sivuvedenjakajien osalta vähäisiä muutoksia on odotettavissa, riippuen maanpinnan tulevista korkeusasemista. Tasaussuunnittelua varten esitetään, että vedenjakajat pyritään pitämään nykyisen kaltaisina Muutokset alueen vesitasapainossa Tässä työssä suunniteltavilla hulevesienhallintatoimenpiteillä pyritään mahdollisuuksien mukaan jäljittelemään luonnon tarjoamaa hitaampaa vesien purkautumista sekä parantamaan hulevesien laatua ennen niiden johtamista purkuvesistöön. Asemakaava-alueen rakentaminen aiheuttaa muutoksia hulevesien muodostumiseen. Ilman hulevesien hallintatoimenpiteitä muutos näkyy etenkin ylivirtaamien merkittävänä kasvuna, mutta samalla luonnonmukaisten norojen alivirtaamat voivat pienentyä sateettomina jaksoina. Muutokset voivat johtaa toisaalta norojen hetkittäiseen kuivumiseen ja toisaalta niiden eroosion lisääntymiseen nopeammista virtaamamuutoksista johtuen. Tämä voi olla haitallista suunnittelualueen purkuvesistöille ja nykyisille avo-ojille. Samanaikaisesti tapahtuva hulevesien laadun huonontuminen voi heikentää entisestään tummaverkkoperhosen elinympäristöjen selviämismahdollisuuksia. Asemakaava-alueen länsipuolella Näätäsuonojan läheisyydessä sijaitsee lähde, mikä osaltaan ylläpitää Näätäsuonojan vesitasapainoa. ähteen sijainti on esitetty liitteen 1 valuma-aluekartalla. On todennäköistä, että alueen rakentuminen vaikuttaa lähteen vesitasapainoon. Vuoden 214 aikana rakennettu Hyötyvoimankadun suuntainen vesihuoltolinja on todennäköisesti jo vähentänyt alueen pintakerrosvaluntaa lähteen suuntaan. Mahdollisten muutosten havaitseminen ajoissa Näätäsuonojan alueen ja lähteen vesitasapainossa voidaan varmistaa kartoittamalla alueen lähteet ja laatimalla seurantaohjelma (vedenkorkeuden, virtaamien ja vedenlaadun mittaukset). 3.3 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun äpäisemättömän pinnan ja hulevesien määrä Suunnitellun maankäytön perusteella arvioitiin suunnittelualueen vettä läpäisemättömien pintojen osuutta, jota on kuvattu kaupunkihydrologiassa yleisesti käytetyllä käsitteellä Total Impervious Area (TIA). Siinä vettä läpäisevienkin pintojen ajatellaan olevan osittain läpäisemättömiä eli esimerkiksi läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu myös jonkin verran välitöntä hulevesivaluntaa. Tämä pätee etenkin rankkasadetilanteissa, joissa läpäisevät pinnat eivät kykene pidättämään tai imemään kaikkea niille satavaa vettä. Suunnittelualueella muodostuvien hulevesien määrää arvioitiin keskimääräisellä valumakertoimella, joka kuvaa hulevesivalunnan osuutta yksittäisen sadetapahtuman sademäärästä. Valumakertoimen maksimiarvo on 1,. Tarkastelussa oletettiin, että kaikki hulevesivalunta muodostuu edellä kuvatuilta läpäisemättömiltä pinnoilta (TIA). isäksi huomioitiin eri pintojen painannesäilynnän aiheuttamat häviöt, jolloin voitiin laskea keskimääräinen rankkasadetapahtuman valumakerroin. Valumakerroin riippuu kuitenkin aina sadetapahtuman ominaisuuksista ja sitä edeltävistä olosuhteista kuten maaperän ja pintojen kosteudesta, joten tulosta ei voi yleistää kaikkiin tapauksiin. Tarkastelu havainnollistaa silti hyvin muodostuvien hulevesien määrän muutosta ja rakentamisen hydrologisia vaikutuksia. Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

13 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 1 (2) äpäisemättömien pintojen määrän arviointia varten Tarasten asemakaava-alueelta valittiin kuusi hydrologisilta ominaisuuksiltaan erilaista maankäyttötyyppiä. Taulukossa 2 on esitetty arviot näiden maankäyttötyyppien sisältämistä erilaisten pintojen osuuksista. Taulukko 2. Tulevien maankäyttötyyppien erilaisten pintojen arvioidut keskimääräiset osuudet. Puoliläpäisevä Rakentamaton metsä äpäisemät- äpäisemätön äpäisevä Valumakerroin päällyste Maankäyttötyyppi (asfaltti) nurmi) rankkasateella Katto päällyste pinta (maa, 1 mm (kiveykset, tömyys, TIA sora) arvioitu pinnan osuus korttelin pinta-alasta [%] [%] 1, (EJ-1) (EJ-2) Jätteenkäsittelyn korttelialue 4 % 4 % 2 % % % 79 %,68 (EJ-3) Maisemoitu jätetäyttö % % 1 % % % 1 %,8 (TJ) (T) (ET-1) 4 % 4 % 2 % % % 79 %,68 VR % % % % 1 % 1 %,2 EV % % % % 1 % 1 %,2 Rakentamaton metsä % % % % 1 % 1 %,2 Uudisrakentamisen aiheuttamat keskimääräiset muutokset suunnittelualueen osavaluma-alueilla on esitetty kuvassa 6 Kangasalan alustavan asemakaavaluonnoksen laaja osalta ja kuvassa 7 Kangasalan alustavan asemakaavaluonnoksen suppea osalta. Kuva 6. askennalliset läpäisemättömien pintojen osuus ja painannesäilynnän määrä nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa alustavassa asemakaavaluonnoksessa laaja. Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

14 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti (2) Hulevesien laatu Kuva 7. askennalliset läpäisemättömien pintojen osuus ja painannesäilynnän määrä nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa alustavassa asemakaavaluonnoksessa suppea. Kuvista 6 ja 7 nähdään läpäisemättömien pintojen osuuden kasvu suunnittelualueella. Arvojen kasvu ei ole alueella tasaista. Esimerkiksi valuma-alueella 2.2 kasvaa TIA-arvo nykyisestä 1 %:in arvosta noin 3 %:iin. TIA-arvo 3 % tarkoittaisi että 1 mm:in rankkasateella (~1/a, 3 min) alueen valumakerroin olisi noin,, kun nykytilassa rakentamattomilta metsäalueilta ei muodostu juuri lainkaan välitöntä hulevesivaluntaa lyhytkestoisilla sadetapahtumilla. Uudisrakentamisalueiden valumakertoimen merkittävän kasvun lisäksi muuttuu myös valunnan huippuvirtaamien esiintymisajankohta, joka nykytilassa on todennäköisesti keväällä lumien sulamisen aikana. Tulevassa tilanteessa suurimmat hulevesivirtaamat tulevat sen sijaan muodostumaan kesällä rankkasateiden aikana. Kangasalan puoleisen asemakaava-alueen hulevesien määrän kasvua tullaan arvioimaan tarkemmin Kangasalan asemakaavan 74 hulevesiselvityksessä. Kangasalan puolen kasvavat hulevesimäärät tullaan hallitsemaan Kangasalan puolella ennen johtamista Tiikonojaan ja Matkajärven laskuojaan. Mikäli Kangasalan maankäyttö vaatii ja Tampereen maankäyttö sallii, voidaan Kangasalan alueen hulevesille tarkoitettuja alueellisia hulevesijärjestelmiä sijoittaa myös Tampereen puolelle Matkajärven laskuojan suunnassa. Tällöin toteutus, huolto ja ylläpito ovat Kangasalan kunnan vastuulla. Rakennetuilta alueilta ja erityisesti päällystetyiltä pinnoilta muodostuvat hulevedet sisältävät tavanomaisesti liikenteen päästöistä, ajoneuvojen ja pintamateriaalien kulumisesta sekä talvikunnossapidosta peräisin olevia epäpuhtauksia, kuten raskasmetalleja. isäksi hulevesien laatua heikentävät irtoroskat, kotieläinten jätökset ja hiekoitushiekan aiheuttama mahdollinen kiintoaineksen kasvu. Rakennettujen alueiden kattopinnoilta muodostuvat hulevedet ovat laadultaan suhteellisen puhtaita, mutta niiden runsaus voi aiheuttaa ongelman huuhtoessaan muilta pinnoilta ja virtausreiteiltä mukaansa kiintoaineista ja epäpuhtauksia. Suunnittelualueella muodostuvat hulevedet ovat rakentamattomien alueiden osalta nykytilanteessa pääosin puhtaita. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia on kuitenkin havaittu alueen pintavesissä jätteenkäsittelykeskuksen viemäröinnistä huolimatta. Tiikonojassa on havaittu jätetäytön kohonneita typpipitoisuuksia. Vesi on ollut hetkellisesti jätevesimäistä, joten hygieenistä likaantumista on esiintynyt ajoittain. Myös Merjanlahteen laskevassa ojastossa on havaittu kohonneita typpiyhdisteiden Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

15 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti (2) pitoisuuksia sekä sähkönjohtavuuden kohoamista ja hygieenistä likaantumista. Jätteenkäsittelykeskuksen lisäksi ravinteita huuhtoutuu Merjanlahteen laskevaan ojaan Sorilanjoen varren maataloudesta. Pääosin rakentamattomilla metsäalueilla runsas kasvillisuus, tiivistymätön maaperä ja luonnonmukaisemmat virtausreitit pystyvät sitomaan suuren osan hulevesien epäpuhtauksia. Tiivisti rakennetuilla alueilla päällystetyt pinnat, tiivistynyt maaperä, tehokas kuivatus ja sujuva hulevesien johtaminen tekevät luonnonmukaisesta hulevesien käsittelystä haastavaa. Mikäli erityisiä hulevesien hallintatoimenpiteitä ei toteuteta, epäpuhtaudet päätyvät hulevesien mukana virtausreiteille ja vesistöihin. Tämä johtaa veden laadun heikkenemiseen rakennettujen alueiden alapuolisissa noroissa, ojissa ja järvissä. Suunnittelualueella muodostuva pintavalunta ja hulevedet johtuvat Näsijärven Niihamanselkään, jonka ravinnekuormitusta pyritään Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman mukaisesti vähentämään. Nykytilassa tulevan uudisrakentamisen alueella ei ole viljeltyjä peltoalueita, joten pintavaluntana johtuva mahdollinen ravinnekuormitus on suunnittelualueen osalta todennäköisesti vähäistä. Tulevassa tilanteessa hulevesien mahdollisesti sisältämä ravinnekuormitus ei tule merkittävässä määrin myöskään muuttumaan, mutta riskit edellä mainittujen muiden haitta-aineiden kulkeutumiseen purkuvesistöön kasvaa. Päällystetyiltä pinnoilta muodostuvien ajoittain epäpuhtaiden hulevesien lisäksi alueella mahdollisesti toteutettavat massanvaihdot voivat aiheuttaa muutoksia purkuojien suolapitoisuudessa ja sähkönjohtavuudessa, suodattuneen veden kuljettaessa mukanaan kiviaineksen sulfideja. 3.4 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet Tämän kaavatyön hulevesien hallinnan suunnittelun tärkein lähtökohta on tummaverkkoperhosen elinalueiden kosteustasapainon säilyttäminen. Vesitasapainon säilyttämiseksi alueilla korostuvat hulevesien imeytymiseen tähtäävät toimenpiteet, joilla säilytetään kosteusolosuhteet kuivanakin aikana mahdollisimman luonnonmukaisina. Kosteustasapainon säilyttämiseksi tulee alivirtaamakausien aikainen valunta säilyttää mahdollisimman ennallaan. Kun vettä sitova maaperä päällystetään, vähenee alivirtaamakausien valunta. Muutoksen estämiseksi hulevesiä tulee viivyttää ja imeyttää mahdollisimman paljon suunnittelualueella ennen niiden johtamista Näätäsuonojaan. Suuret hallitsemattomat hulevesivirtaamat voivat johtaa myös tulvimiseen sekä korttelialueiden sisällä että yleisillä alueilla aiheuttaen aineellisia vahinkoja ja haitaten rakennettujen alueiden käyttöä. 4 HUEVESIEN HAINTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTEU 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet Tarasten asemakaava-alueen hulevesien hallinnan suunnittelussa on huomioitava Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa 2 esitetyt hulevesien käsittelyn ja johtamisen yleiset periaatteet. Yleisten periaatteiden mukainen käsittelyjärjestys on seuraava: I. Ehkäistään hulevesien muodostumista II. Hyödynnetään hulevesiä niiden syntypaikalla III. Hulevesien puhdistus syntypaikalla Tampereen kaupunki, KAKE. 2. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

16 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 13 (2) IV. Syntypaikalla tapahtuva hulevesien viivytys V. Hulevesien poisjohtaminen syntypaikaltaan viivyttävillä järjestelmillä VI. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemäröinnin kautta viivytysalueille ennen vesistöön johtamista Tarasten asemakaava-alueella hulevesien käsittelyn ja johtamisen merkitys korostuu johtuen alueen luontoarvoista. Tavoitteena on nykyisten kosteusolojen muutosten minimoiminen, jolloin pyritään nykyisten valuma-aluerajausten säilyttämiseen ja kasvavien hulevesimäärien vähentämiseen ja virtaamien tasaamiseen. Tarasten asemakaava-alueelle esitetään monivaiheista ja hajautettua hulevesien hallintajärjestelmää, jolla tavoitellaan sekä hulevesien laadun että määrän tehokasta hallintaa. Asemakaava-alueen sisällä hulevesien hallinta jakautuu tontti- tai korttelikohtaiseen hallintaan ja yleisellä alueella tehtävään hulevesien hallintaan. Hallintaketju alkaa tonttien sisäisistä järjestelmistä ja jatkuu yleisillä alueilla tehtävillä hallintajärjestelmillä. Erityyppisiä hallintamenetelmiä yhdistelemällä voidaan vaikuttaa tehokkaimmin sekä hulevesien määrään että laatuun. Hajautettu hulevesien hallinta lisää myös järjestelmän toimintavarmuutta, kun yksittäisen hallintamenetelmän mitoituksen ylittyminen, tai rakenteellinen vaurio ei johda välttämättä hulevesien johtamiseen suoraan ympäröivään luontoon. Näin ollen hulevesien hallinnan kokonaisvarmuus lisääntyy ja hallitsemattomien ylivuotojen riski vähenee. isäksi yksittäisen hallintamenetelmän mitoitus ja tilavaraus pienenevät, jolloin ne on mahdollista toteuttaa vähäisemmin rakennustöin ja sijoittaa joustavammin. Suunnitellut hallintajärjestelmät ja johtamisreitit on esitetty liitteenä 2 olevassa yleissuunnitelmakartassa. Seuraavissa kappaleissa hallintamenetelmiä on kuvattu esimerkein ja selostuksin. Mitoitusta on käsitelty tarkemmin kappaleessa. 4.2 Tonttikohtainen/korttelikohtainen hallinta Yleisten rakennusten, toimitilarakennusten ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet Tonteille suositellaan hallintaratkaisua, jossa kattopinnoilla muodostuvat hulevedet erotellaan piha-alueiden läpäisemättömillä pinnoilla muodostuvista hulevesistä. Erottelun perusteena on näiden kahden hulevesityypin, ns. katto- ja kenttävesien, erilaiset käsittely- ja viivytystarpeet. Kattovedet ovat parempilaatuisia kuin kenttävedet, koska epäpuhtauksien kertyminen kattopinnoille on vähäistä. Sen sijaan kenttävedet ovat usein huonompilaatuisia mm. liikenteen epäpuhtauksista ja kiintoaineksesta johtuen. aatueron lisäksi hulevesien muodostumisnopeus on kattopinoilla ja kenttäalueilla erilaista. Kattopinnoilla muodostuminen on erittäin tehokasta, koska kattopinnat ovat laadultaan sileitä ja niiden kaltevuudet ovat kenttäalueita suurempia. Kattopinnoilta hulevedet on johdettavissa nopeasti hulevesiviemäriverkkoon. Kenttäalueilla osa hulevesistä pidättyy päällysteen pinnan epätasaisuuksiin ja pintojen kaltevuudet ovat keskimäärin pienempiä, jolloin virtaamahuippujen muodostuminen on kattopintoja hitaampaa. Kattovedet eivät yleensä tarvitse laadullista käsittelyä, joten niiden osalta tärkeintä on suurien virtaamahuippujen rajoittaminen. Kenttävedet vaativat sen sijaan laadullista käsittelyä kuten hiekan- ja öljynerottimia. Mikäli kattovedet johdettaisiin samojen erotinjärjestelmien läpi kuin kenttävedet, erottimien mitoitusta jouduttaisiin kasvattamaan huomattavasti. Rankkasadetilanteissa kattovedet voisivat jo yksistään ylittää erottimien kapasiteetin, jolloin likaisten kenttävesien hieman myöhemmin Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

17 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 14 (2) esiintyvä virtaamahuippu päätyisi suoraan järjestelmän ohivirtaukseen. Vastaavasti jos kenttävedet johdettaisiin samaan järjestelmään kuin kattovedet, niiden tilavuudentarve kasvaisi monin paikoin yli kaksinkertaiseksi. Tämän lisäksi ääritilanteissa suuret hulevesimäärät kuormittaisivat suoraan yleisille alueille sijoittuvia hulevesiviemäreitä ja näiden purkupisteisiin suunniteltuja hulevesipainanteita. Kattovesien hallinta Kattovedet johdetaan katoilta syöksytorvilla suoraan tontin sisäiseen, kenttävesistä erilliseen hulevesiviemäriverkkoon, jotta ne eivät huuhdo mukaansa kenttäalueiden epäpuhtauksia. Hulevesiviemäriverkosta hulevedet johdetaan piha-alueelle sijoittuvaan maanalaiseen hulevesikennostoon, jossa vesiä viivytetään. Maanalaiset hulevesikennostot soveltuvat erityisen hyvin hulevesien määrälliseen hallintaan ja niillä pystytään vastaanottamaan suuriakin virtaamapiikkejä. Viivytyskennostosta hulevedet puretaan vaiheittain alueelliseen hulevesiviemäriverkkoon. Normaalitilanteessa purku tapahtuu pienikokoisen tyhjennysputken kautta, jolla purkuvirtaama saadaan rajoitettua alhaiseksi. Viivytystilavuuden täytyttyä purku tapahtuu samanaikaisesti myös suuremman ylivuotoputken kautta. Maanalaisista kennostoista hulevedet johdetaan yleiselle alueelle sijoittuvan hulevesiviemäriverkon ja ojien välityksellä alueellisiin hulevesipainanteisiin, joita on käsitelty kappaleessa 4.3. Esimerkki maanalaisen kennoston rakentamisesta on kuvassa 8. Kuva 8. Esimerkki maanalaisen kennoston rakentamisesta Tampereella. Maanalaiset kennostot ovat tyypillisesti muovikaseteista päällekkäin ja vierekkäin koottuja rakenteita. Muovikennostojen etu on niiden suuri, jopa 9 % hyötytilavuus, jolloin suhteellisen pienellä rakennetilavuudella saavutetaan suuriakin hulevesien viivytystilavuuksia. Samalla maanpäällinen tila voidaan käyttää tehokkaasti muihin toimintoihin. Maanalaiset kennostot voidaan liittää ongelmitta hulevesiviemäriverkkoon ja erilaisiin tontin kaivojärjestelyihin. Oikein rakennettuna kennostot eivät vaikuta yläpuolisten alueiden liikennöitävyyteen. Kuva: FCG Finnish Consulting Group Oy Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

18 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 1 (2) Kenttävesien hallinta Asfalttipinnoilta muodostuvat hulevedet esitetään kerättävän pinnantasauksin hulevesikaivoihin ja erilliseen tontin sisäiseen hulevesiviemäriverkkoon, joka liitetään tonttikohtaiseen öljyn- ja hiekanerotinjärjestelmään tai biosuodatusjärjestelmään. Erotinjärjestelmä varustetaan virtauksen säätökaivolla, joka ohjaa erotinjärjestelmien välityskyvyn ylittävät virtaamahuiput järjestelmän ohi. Sekä erottimista että ohivirtauksesta vedet johdetaan näytteenottokaivoon, josta vedet puretaan tontin sisäisen viivytysrakenteen kautta yleiselle alueelle sijoittuvan hulevesiviemäriverkon ja ojien välityksellä alueellisiin hulevesipainanteisiin, joita on käsitelty kappaleessa 4.3. Näytteenottokaivot varustetaan lisäksi sulkuventtiileillä, jolloin erityistilanteissa purkuvirtaus voidaan katkaista kokonaan. Erotinjärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta ja kytkeytymistä tontin hulevesiviemäriverkkoon on havainnollistettu kuvassa 9. Kuva 9. Esimerkki erotinjärjestelmästä. 13 Tonteilla, joiden maaperän ominaisuudet mahdollistavat suodattimen rakentamisen, kenttävesien käsittely voidaan toteuttaa myös biosuodatusrakenteissa öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmän sijaan. Biosuodatusrakenteet ovat käsittelyjärjestelmiä, jotka koostuvat vettä hyvin johtavista maakerroksista. isäksi rakenteen pinnalla hyödynnetään kasvillisuutta, joka parantaa biosuodattimen puhdistuskykyä sekä pintakerroksen läpäisevyyttä. Biosuodatin koostuu kasvillisuuspinnasta, orgaanisesta kerroksesta ja yhdestä tai useammasta suodatinkerroksesta. Alimpana rakenteessa on kerros hyvin vettä läpäisevää materiaalia esim. karkeaa soraa. Alin kerros voidaan joko salaojittaa tai se voi toimia kuivatuskerroksena, josta veden annetaan imeytyä maaperään. 14,1 Kasvit tehostavat öljyhiilivetyjen hajoamista ja auttavat säilyttämään pintakerroksen vettä läpäisevänä. Kasveiksi tulee valita paikallisiin oloihin sopivia lajeja. Yleisesti 13 Kuva: Wavin abko Oy 14 Valtanen, M., Sillanpää, N., Hätinen, N., Setälä, H., 21 Hulevesien imeyttäminen ja suodattaminen: haitta-aineet ja menetelmät. Kirjallisuusselvitys. STORMWATER -hanke Kokkila, M., 214. Biopidätysrakenne kohdennetussa huleveden laadunhallinnassa. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu. Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

19 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 16 (2) käytettäviä lajeja ovat esimerkiksi osmankäämi, järviruoko ja sarat. Etenkin ensimmäisinä vuosina istutettu kasvillisuus vaatii hoitoa ja muiden lajien kitkemistä. 14,1 Biosuodattimet pystyvät oikein toteutettuina poistamaan tehokkaasti hulevesistä raskasmetalleja, kiintoainesta sekä öljyhiilivetyjä. Rakenteen huolellinen hydraulinen suunnittelu on tärkeää toiminnan kannalta, suositeltava vedenjohtavuus suodatinkerroksille on -2 mm/h. Tällä läpäisevyydellä pidättyvyys rakenteessa on riittävää haitta-aineiden pidättymiseen suodatinrakenteessa. Kasvillisuuspinnan alla olevan orgaanista ainesta sisältävän maakerroksen rooli etenkin raskasmetallien pidättymisessä on merkittävin. 14 Kuvassa 1 on esitetty esimerkki biosuodatusrakenteesta. Kuva 1. Esimerkki biosuodatusrakenteesta. 16 Alueella suositellaan mahdollisuuksien mukaan veden imeyttämistä suodatinrakenteista, jotta pohjaveden muodostumista voidaan edistää. Imeyttämisellä voidaan lisätä pohjaveden muodostumista, mikä auttaa vähentämään alueen kosteustasapainon muutoksia Jätteenkäsittelyn korttelialueet Kenttäalueilla muodostuvat hulevedet suositellaan johdettavan jätevesiviemäriin, jotta hulevedet eivät huuhdo mukanaan vaarallisia jätteitä purkuvesistöön. Hulevesien hallinta jätteenkäsittelyalueilla on kiinteistöjen vastuulla. Kiinteistön on suunniteltava riittävät järjestelmät, joiden yksityiskohtainen suunnittelu ei kuulu tämän työn rajaukseen vaan tulee tehdä erikseen. Mikäli kenttäalueen toiminta on sellaista, että hulevesien jätevesiviemäriin johtaminen ei ole tarpeellista, voidaan hulevedet johtaa viivytyksen ja tarvittaessa käsittelyn kautta nykyiseen avo-ojaan ja edelleen Tiikonojaan. Jätteenkäsittelykeskuksen jätetäytön sulkemisen jälkeen alueelta tulee lähtökohtaisesti puhdasta pintavaluntaa, mikä johdetaan viivytyksen kautta nykyiseen avo-ojaan ja edelleen Tiikonojaan. Viivytysrakenteet, kuten hidastava painanne, voidaan sijoittaa jätetäytön juurelle. Jätetäytön rinteeseen mahdollisesti rakennettavat aurinkopaneelit lisäävät hulevesimäärää, jolloin viivytyksen merkitys korostuu. 16 Komulainen, E. 2. Hulevesien biosuodatuksen soveltuvuus Suomen ilmasto-oloihin. Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

20 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 17 (2) Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta Suunnittelualueen yleisillä alueilla hulevesien viivytys esitetään tehtäväksi kahdella erillisellä hulevesipainanteella. Periaatteena on, että virtaamia olisi mahdollista tasata ja käsitellä niin, että hulevesiä voidaan purkaa luonnonmukaisia reittejä myöden Näätäsuonojaan. Yksi hulevesipainanteista on jo toteutussuunnittelussa oleva Tammervoiman hulevesiallas. Tammervoiman hulevesialtaaseen johdetaan hyötyvoimalaitoksen tontin hulevesien lisäksi hulevesiä myös Hyötyvoimankadun eteläpuolelta. Kadun eteläpuolella olevan asfalttiaseman nykyisessä hulevesijärjestelmässä tehdään tarvittavat muutokset, jotta järjestelmä mukautuu tässä työssä esitettyyn hulevesien hallinnan kokonaisuuteen. Hulevesipainanne on suunniteltu sijoitettavan Hyötyvoimankadun pohjoispuolelle/ Tammervoiman hulevesialtaan länsipuolelle. Hulevesipainanteen koko ja sijoitus eroavat alueelle tehdyn vuoden 2 hulevesiselvityksen 1 mukaisesta. Tämän suunnitelman mukaisella sijainnilla pyritään säästämään metsää Hyötyvoimankadun ja Näätäsuonojan välisellä suojavyöhykkeellä. isäksi painanteessa voidaan hyödyntää luonnollista purkureittiä. Hulevesien viivytyspainanteet ovat kasvillisuuspintaisia painanteita, joissa hulevesiä viivytetään hetkellisesti. Hulevesiä seisotetaan etenkin sademäärältään pienillä sadetapahtumilla, jotta mahdollisimman suuri osa vesistä suotautuisi maakerrosten läpi eteenpäin, imeytyisi maaperään tai haihtuisi ilmaan. Suotautuessaan maakerrosten läpi hulevesien kiinteät epäpuhtaudet jäävät maakerroksiin ja liuenneetkin epäpuhtaudet vähenevät maaperän mikrobiologisen ja kemiallisen toiminnan ansiosta. Suotautuvat vedet turvaavat maakerrosten vesitaloutta ja alivirtaamia. Painanteisiin voidaan istuttaa vaihteleviin kosteusolosuhteisiin soveltuvia kasvilajeja. Painanteiden purkuratkaisujen on suositeltavaa olla vaiheittaisia, jolloin purkuvirtaama voidaan rajoittaa tavanomaisia tilanteita varten alhaiseksi, mutta tulvatilanteessa voidaan johtaa myös suurempia virtaamia hallitun ylivuodon kautta. Perusvirtaama voidaan johtaa painanteen tyhjennysputken kautta tai suotautumalla. Ylivuoto voidaan toteuttaa joko suuremmalla putkella tai patopenkereen yli. Esimerkki viivytyspainanteesta on kuvassa. Kuva. Esimerkki hulevesien viivytyspainanteesta. Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

21 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 18 (2) Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Hulevesien laatuun liittyvät riskit Rakentamisen aikaiset hulevedet ovat poikkeuksetta laadultaan huonoja, koska hulevesiin huuhtoutuu mm. häiriintyneistä maakerroksista runsaasti kiintoaineista. Ilman hallintaa tästä aiheutuva tilapäinen kiintoaineskuormitus voi nousta haitallisemmaksi kuin valmiin alueen aiheuttama pitkäaikainen kuormitus. Kiintoaineskuormituksen lisäksi muita ympäristöä kuormittavia päästöjä ovat mm. työmaakoneiden öljy- ja polttoainepäästöt, roskat ja mahdolliset ympäristön kannalta haitalliset kemikaalit kuten maalit ja liuottimet. Mikäli alueella tehdään paljon louhintaa tai massanvaihtoja, voi riskinä olla hulevesien suolapitoisuuden ja sähkönjohtavuuden kasvu riippuen käytettävän kiviaineen laadusta Hulevesien määrään liittyvät riskit Hulevesien määrä on harvoin yhtä suuri kuin lopullisessa tilanteessa, koska suurin osa pinnoista on rakentamisen aikana avoimia ja imeytyminen maaperään on ainakin jossain määrin mahdollista. Hulevesien määrään liittyvät ongelmat ilmenevätkin lähinnä runsaana lammikoitumisena, koska sedimenttipitoisia vesiä ei voida johtaa suoraan maastoon tai purkuvesistöön. isäksi työmaa-alueella esiintyy tyypillisesti hallitsematonta pintavaluntaa, mikä aiheuttaa eroosioriskin alapuolisilla alueilla sekä lisää kiintoaineskuormitusta ja ympäristön nuhraantumista ja pilaa mm. kallioalueiden herkkiä elinympäristöjä. Mikäli pohjaveden pinta on korkealla, aiheuttaa se mahdollisesti pohjaveden pumppaustarpeita maanrakennustöiden aikana. Pumpattavien vesien määrä voi olla suuri ja kiintoaineksen sekoittuessa vesien laatu on myös heikko. Pohjaveden mahdollinen pumppaus- ja hallintatarve ennen purkuvesistöön johtamista tulee huomioida rakentamisen aikaisten vesien hallinnassa. Suunnittelualueella on suoalueita, joita tullaan rakentamaan, mikä vaikuttaa merkittävästi rakentamisen aikaisten hulevesien määriin. Rakentamisen aikana joudutaan todennäköisesti pumppaamaan merkittäviä määriä hulevettä rakennettavalta alueelta pois ja siksi rakentamisen aikaiset hulevedet vaativat merkittäviä hallintaratkaisuja ja yksityiskohtaista suunnittelua. Rakentamisen aikaiset hulevesijärjestelmät tulee suunnitella kohdekohtaisesti alueen rakentamisaikataulut, vaiheistus sekä kokonaisuus huomioiden Rakentamisen aikaisen hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien käsittely on suositeltavaa järjestää erillään lopullisen tilanteen hulevesien hallintajärjestelmistä, koska niitä ei todennäköisesti pystytä rakentamaan niin etupainotteisesti, että ne olisivat käyttökunnossa muun rakentamisen aikana. isäksi rakennusvaiheen runsas kiintoainehuuhtouma voi tukkia rakennetun hulevesijärjestelmän tai liata perusteellisesti luonnonmukaisen hulevesien viivytysalueen. Rakentamisen aikaisia hulevesiä ei tule viivyttää ja käsitellä esimerkiksi maanalaisilla hulevesikennostoilla tai kaivannoilla, koska ne tukkeutuvat helposti. Rakentamisen aikaisten hulevesien viivytysalueiden ei tule olla yhteydessä hulevesiviemäriverkkoon, vaan vesille tulee olla erilliset maanpäälliset laskeutusaltaat. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaratkaisujen tulee olla toiminnaltaan yksinkertaisia, toimintavarmoja ja sijoitettavissa siten, että ne eivät haittaa käytännön toteutusta. Suurien tilapäisten altaiden kaivamista tulee välttää, koska kaivutöistä aiheutuu enemmän kiintoaineskuormitusta, kuin niiltä alueilta, joiden vesiä järjestelmän tulisi lopulta käsitellä. Tästä johtuen rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyssä tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon myöhemmissä vaiheissa Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

22 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 19 (2) rakennettavia tai tyhjiä tontteja, joilla hulevesien on mahdollista imeytyä osittain maaperään ja suurin kiintoaines saadaan laskeutettua. Kasvillisuus tehostaa imeytymistä ja kiintoaineksen laskeutusta sekä ehkäisee eroosiota. Myöhemmässä vaiheessa hallintaan käytetty painanne sedimentteineen voidaan kaivaa pois ja näin kiintoaines saadaan talteen. Uuden rakennuskohteen hulevesille tulee järjestää seuraava soveltuva hallintapaikka. Jos suunnittelualueen etupainotteisesti rakennettuja hulevesien viivytys- ja suodatusrakenteita käytetään rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyyn, tulee ne puhdistaa rakentamisvaiheen jälkeen kiintoaineksesta. Kiintoaineksen määrän vähentämiseen pystytään vaikuttamaan panostamalla rakentamisen aikaiseen hulevesien käsittelyyn. Rakentamisen aikaisia hulevesien käsittelymenetelmiä ovat laskeutus (esim. laskeutusaltaat), suodatus (esim. sedimenttiaidat ja suotopadot) sekä eroosiosuojaus. isäksi periaatteena tulisi olla, että pintamaata ja kasvillisuutta poistetaan mahdollisimman pieneltä alueelta kerrallaan. Hulevesien suolapitoisuuden kohoaminen voidaan minimoida tekemällä suunnittelualueella mahdollisimman vähän massanvaihtoja. Täyttömassojen haitallisia vaikutuksia voidaan välttää tutkimalla kiviaineksesta muun muassa haitta-aine- ja sulfidipitoisuudet ja käyttämällä täytöissä vain laadukasta kiviainesta. HAINTAJÄRJESTEMÄN MITOITUS JA TOIMINTA.1 Järjestelmien mitoitusperusteet Asemakaava-alueen sisällä hulevesien hallinta jakautuu tontti- tai korttelikohtaiseen hallintaan ja yleisellä alueella tehtävään hulevesien hallintaan, joilla on järjestelmässä erilaiset mitoitusperusteet ja tehtävät. Hulevesien laadun hallinta tulee tehdä mahdollisimman lähellä hulevesien syntypaikkaa, jolloin vesimäärät ovat vielä suhteellisen pieniä ja hallintajärjestelmät voivat olla pienimuotoisia. isäksi hulevesien määrää tulee rajoittaa syntypaikalla yleisimmillä sateilla, mutta tämän jälkeen määrän hallinta on kustannustehokkainta keskitetyissä, yleisellä alueella sijaitsevissa maanpäällisissä järjestelmissä. Järjestelmien mitoitusperusteet ja tärkeimmät tehtävät hallintaketjussa on kuvattu taulukossa 3. Taulukossa esitettyjä tietoja sekä seuraavassa kappaleessa esitettyjä periaatteita tulee hyödyntää asemakaavamääräysten laadinnassa. Taulukko 3. Järjestelmien osien mitoitusperusteet ja tärkeimmät tehtävät. Järjestelmä Mitoitusperuste Tärkein tehtävä Korttelikohtainen hallinta 1/1a, 1 mm = 1 m³/1 m² Korttelialueiden hulevesien viivyttäminen, virtaaman hidastaminen ja käsittely. Tasaisempi ja pitkäkestoisempi tulovirtaama alueellisiin järjestelmiin Hulevesiviemäröinti, kokoojaviemärit Hulevesiviemäröinti, pääviemärit Keskitetty hulevesien viivytys Alueelliset hulevesipainanteet 1/a, 1 min 1/1a, 1 min 1/1a, 3 min tulvareitit 1/1a Alueiden ja rakenteiden turvallinen kuivatus Hulevesien johtaminen yleisille alueille, yleisimpien tilanteiden tulvareitti Tulvahallinta, hulevesien viivytys ja käsittely, maisemallinen hyödyntäminen Tonttikohtaiset hulevesien hallintajärjestelmät mitoitetaan 1, m 3 viivytystilavuutta jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohti. Viivytysvaatimus vastaa Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

23 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 2 (2) mm sademäärää, joka on tilastollisesti kerran vuodessa esiintyvää 1 minuutin rankkasadetta tai noin kerran 1 vuodessa esiintyvää 6 minuutin sadetta. Yleisille alueille sijoittuvien hallintajärjestelmien mitoitusta tarkasteltiin kerran kymmenessä vuodessa (1/1a) toistuvalla 3 minuutin rankkasateella. Tällöin saavutetaan riittävä varmuus myös ennustetun ilmastonmuutoksen vaikutuksesta rankkenevilla sadetapahtumilla, jolloin mainittu toistuvuus vastaa edelleen silti 1/a toistuvuutta..2 Periaatteet kaavamääräysten laadintaan Seuraavia yleisiä periaatteita tulisi noudattaa asemakaavamääräysten laadinnassa: Korttelikohtainen hulevesien viivytysvaatimus korttelialueella on 1 mm laskettuna läpäisemättömien pintojen määrän mukaisesti (1 m³ / 1 m²). Öljyn- ja hiekanerotus tai biosuodatus Korttelikohtaiset järjestelmät tyhjenevät 4 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niistä on oltava hallittu ylivuoto yleisen alueen johtamisreiteille tai viivytysjärjestelmiin. Alueellisille hulevesipainanteille varataan aluevaraukset Rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyvaatimus.3 Tulvareitit Hulevesien vähentämisen, viivyttämisen ja perinteisen johtamisen lisäksi on suunniteltava erityistilanteita varten hulevesien tulvareitit. Niillä turvataan hulevesien hallittu johtaminen ja rakenteiden kuivana pysyminen tilanteissa, joissa hulevesiviemäriverkon ja hallintamenetelmien kapasiteetti ylittyy. Tulvareitit tulee ketjuttaa siten, että ensimmäisen järjestelmän tulviminen pyritään hallitsemaan seuraavalla hallintamenetelmällä. Kun kaikkien järjestelmien viivytystilavuus täyttyy, tulvareitin on oltava sujuva purkuojaan asti, jotta aineellisia vahinkoja voidaan ehkäistä. Hyötyvoimankadun avo-ojat toimivat tulvareittinä länteen. Tulvareitti kulkee kadun varressa ja purkaa pohjoiseen alikulkutunnelin kohdalla. Kadun rakenteessa tulee huomioida metsälakikohde. Eteläpuoleinen oja tulee rakentaa siten, että metsälakikohde ei pääse kuivumaan tulvareitin kautta. Hulevesipainanne 2 toimii myös tulvareittinä, jolloin poikkeuksellisessa tulvatilanteessa painanteen tulovirtaama menee hallittuun ylivuotoon. Tulvareitti länteen rakennetaan hulevesikaivon vesijuoksuun tai vain hieman sen yläpuolelle (noin,1 m). Näin taataan hulevesien hajautettu johtuminen pohjoiseen ja länteen myös tavanomaisten rankkasateiden aikana. Suunnittelualueen hulevesiviemärin välityskapasiteetin ylittyessä katu- ja tiealueet toimivat hulevesien tulvareitteinä. Käyttämällä esimerkiksi yhtenäisiä reunakiveyksiä hulevedet pysyvät tiettyyn rajaan asti katualueella eivätkä aiheuta ongelmia rakennetussa ympäristössä. Myös tonttien pihojen kaltevuudet tulee suunnitella siten, että valumasuunnat ovat poispäin rakennuksista ja kaltevuudet riittävät hulevesien sujuvaan pintajohtamiseen. Katualueelta tulvavedet puretaan maaston painanteisiin tai ojiin, joissa hulevedet eivät aiheuta aineellisia vahinkoja eivätkä haittaa alueiden käyttöä muuten kuin hetkellisesti. Myös suunnitelluista hulevesien hallintajärjestelmistä tulee olla hallitut ylivuotoreitit tulvatilanteita varten. Ylivuodon tarkoituksena on estää hallintajärjestelmän hallitsematon tulviminen esimerkiksi sen yläpuoliseen verkostoon ja rakennusten salaojiin asti. Tarkoituksena on myös estää rakenteelliset vauriot, joita hallitsemattomat tulvavedet voisivat aiheuttaa mm. altaiden maa- ja kasvillisuusrakenteille. Tulvareitit ketjutetaan siten, että ensimmäisen järjestelmän tulviminen pyritään hallitsemaan seuraavilla järjestelmillä. Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

24 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 21 (2) Hulevesimallinnus.4.1 Hulevesimallin kuvaus Selvitysalueen hulevesipainanteet mitoitettiin ja niiden toimivuutta ja riittävyyttä tarkasteltiin tässä työssä laaditun monipuolisen hulevesimallin avulla. Mallinnus suoritettiin FCG SWMM -ohjelmalla (Storm Water Management Model), joka sisältää hulevesien muodostumista kuvaavan hydrologisen valuma-aluemallin sekä virtausreittejä kuvaavan hydraulisen mallin. isäksi kosteikon tilavuuden arvioinnissa hyödynnettiin paikkatietoanalyysejä. Kuva. Ote Tarasten asemakaava-alueen FCG:n laatimasta SWMM-hulevesimallista, johon on päivitetty asemakaavan mukainen maankäyttö. (Pohjakartta Eniro Maps) Hydrologisella mallilla kuvataan erityisesti valuma-alueelta muodostuvan pintavalunnan määrää ajan suhteen. Hydrologinen malli perustuu syötteenä olevaan sadetapahtumaan ja valuma-alueiden ominaisuuksista johtuvien sadannan häviöiden laskemiseen. Malliin rakennettiin osavaluma-alueet ja valumareitit ominaisuuksineen, joista huomioitiin mm. pinta-ala, läpäisemättömän pinnan määrä, keskimääräinen kaltevuus sekä virtausvastuskerroin. Mallinnuksen tuloksena saatiin valuma-aluekohtaiset purkautumiskäyrät, jotka toimivat syötteenä hydrauliselle verkostomallille. Hydraulinen malli rakennettiin yhdistämällä edellä kuvattu hydrologinen valumaaluemalli avo-uomista ja sadevesiviemäreistä muodostuvaan verkostomalliin. Hydrauliseen malliin sisällytettiin myös suunnitellut hulevesien hallintajärjestelmät. Mallin avulla voitiin tarkastella monipuolisesti mm. ajasta riippuvia virtaamien summakäyriä, vedenpinnan tasoja ja altaiden tilavuuksia. Hydraulisessa mallinnuksessa käytettiin nk. dynaamista menetelmää 17, jolla voitiin tarkastella monimutkaisiakin ilmiöitä kuten paineellista virtausta, taaksepäin virtausta sekä virtausreittien tulvimista ja padotusta. 17 US EPA. 29. Storm Water Management Model, User s manual, version.. Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

25 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 22 (2) Rankkasadetiedot Tarkasteluissa on käytetty Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) 18 -loppuraportissa ja Hulevesioppaassa 19 esitettyjä sateen keskimääräisiä intensiteettejä 1 km 2 aluesadannalle. Sadetiedot ovat viimeisimpiä yleisessä käytössä olevia tietoja ja ne perustuvat Suomessa kesien 2 2 aikana tehtyihin tutkasadehavaintoihin ja vastaavat Etelä-Suomen sateita. Tarkasteluja tehtiin muun muassa puolen tunnin pituisilla rankkasadetapahtumilla, jonka ominaisuuksia on kootusti esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Esimerkkejä mallinnuksessa käytetyistä rankkasadetapahtumista. Kesto Toistuvuus Keskim. intensiteetti Sademäärä 3 min 1/2a,3 mm/min l/s*ha 9 mm 1/a, mm/min 83 l/s*ha 1 mm 1/1a,6 mm/min 1 l/s*ha 18 mm 1/2a,7 mm/min l/s*ha 22 mm 1/1a,9 mm/min 147 l/s*ha 26 mm.4.3 Mallintamiseen liittyvät epävarmuudet Hulevesimallilla kuvataan monimutkaista hydrologista tapahtumaketjua, jonka seurauksena hulevedet päätyvät rakennetulta alueelta vesistöön. Näin ollen mallintamista varten tehdään oletuksia ja yleistyksiä valuma-aluerajausten ja parametrien suhteen. Hulevesimalli olettaa myös, että hulevedet päätyvät tehokkaasti hulevesiviemäriin, mutta todellisuudessa hulevesien ohjautuminen ensimmäiseen mahdolliseen ritiläkaivoon on usein tehotonta. Mallinnukseen sisältyvistä epävarmuuksista huolimatta mallintaminen on ainoa tapa muodostaa kokonaiskuva monimutkaisen hydrologisen tapahtumaketjun seurauksista, hulevesiviemäriverkoston toiminnasta kokonaisuutena ja eri toimenpiteiden vuorovaikutuksesta toisiinsa. Seuraavassa kappaleessa on kuvattu mallin avulla laaditut yleissuunnitelmatasoiset vesitilavuudet suunnitellulle hulevesikosteikolle.. Toiminnalliset tarkastelut Alueellisten hulevesipainanteiden toimintaa tarkasteltiin hulevesimallin avulla kerran kymmenessä vuodessa toistuvalla 3 minuutin kestoisella mitoitussateella. Järjestelmään oletettiin putkikoot ja korkeudet mahdollisimman realistisesti. Mallin perustella saatiin taulukossa esitetyt mitoitustilavuudet eri tilanteille. Kuvassa 13 on esimerkki painanteille tulevien virtaamien tarkastelusta. Taulukko. Hulevesikosteikkojen tilavuus (V) ja tilavaraus (A) sekä maksimisyvyys Hulevesikosteikko V A Maksimisyvyys Hulevesipainanne 1 m 3 3 m 2,7 m Hulevesipainanne 2 2 m³ m 2, m 18 Aaltonen, J. ym. 28. Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). Suomen Ympäristö, s. 19 Kuntaliitto. 2. Hulevesiopas. Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

26 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 23 (2) Kuva 13. Hulevesipainanteiden tulo- ja purkuvirtaamat kerran 1 vuodessa toistuvalla 3 minuutin rankkasateella. Kuvasta voidaan havaita, että kosteikolla voidaan tehokkaasti viivyttää ja pienentää hulevesien huippuvirtaamia ennen vesien johtamista purkuvesistöön. Kerran 1 vuodessa toistuvalla tilanteella huippuvirtaamia on mahdollista vähentää 9 %. 6 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTEUUN Tässä työssä on laadittu hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Tampereen asemakaava-alueelle nro 847. Työn keskeinen tarkoitus on ollut antaa perusteet hulevesiin liittyvien kaavamääräysten laadintaan ja ohjeet korttelikohtaiseen hulevesien hallintaan. Erityinen painoarvo työssä on luontoarvojen säilyttämisellä. Tarasten asemakaava-alueelle esitetään monivaiheista ja hajautettua hulevesien hallintajärjestelmää, jolla tavoitellaan sekä hulevesien laadun että määrän tehokasta hallintaa. Asemakaava-alueen sisällä hulevesien hallinta jakautuu tontti- tai korttelikohtaiseen hallintaan ja yleisellä alueella tehtävään hulevesien hallintaan. Hallintaketju alkaa tonttien sisälle hajautetuista järjestelmistä ja jatkuu yleisillä alueilla tehtävillä hallintajärjestelmillä. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla Näätäsuon ja Tiikonojan rauhoitusalueilla alueella esiintyy uhanalaista tummaverkkoperhosta. Näätäsuonojan ja Näätäsuon pelto- ja niittyalueiden kosteustasapainon säilyttäminen on edellytys tummaverkkoperhosen elinalueiden turvaamiseksi. Tummaverkkoperhosen elinalueiden kosteustasapainon säilyttäminen onkin tärkein lähtökohta hulevesien hallinnan suunnittelussa. Asemakaava-alueen länsipuolella Näätäsuonojan läheisyydessä sijaitsee lähde, mikä osaltaan ylläpitää Näätäsuonojan vesitasapainoa. On todennäköistä, että alueen rakentuminen vaikuttaa lähteen vesitasapainoon. Korttelikohtaisien järjestelmien ohella hulevesien alueellinen hallinta toteutetaan hulevesipainanteissa. Yksi hulevesipainanteista on jo toteutussuunnittelussa oleva Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

27 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 24 (2) Tammervoiman hulevesiallas. Hulevesipainanne 1 on suunniteltu sijoitettavan Hyötyvoimankadun pohjoispuolelle/tammervoiman hulevesialtaan länsipuolelle ja hulevesipainanne 2 Hyötyvoimankadun eteläpuolelle lähelle Matkajärven laskuojaa. Hajautettujen järjestelmien tavoitteena on tasata ja käsitellä virtaamia niin, että hulevesiä voidaan purkaa luonnonmukaisia reittejä pitkin Näätäsuonojaan ja säilyttää Näätäsuon vesitasapaino mahdollisimman ennallaan. Tulvatilanteita varten hulevesipainanteesta rakennetaan ylivuotorakenne, jolla estetään vedenpinnan nousu tulvatilanteissa liian korkealle. Hulevesipainanteet mitoitetaan kerran 1 vuodessa toistuville rankkasateille. 6.1 Hallintajärjestelmän arvioidut vaikutukset ympäristöön Rakentaminen muuttaa suunnittelualueen vesitasapainoa siellä, missä nykyisiä metsäalueita rakennetaan. Rakentamisen aiheuttamia muutoksia voidaan kompensoida hulevesiselvityksessä esitetyillä hulevesien hallintakeinoilla. isäksi suunnitelluilla hulevesien hallintatoimenpiteillä pyritään jäljittelemään luonnon tarjoamaa hitaampaa vesien purkautumista ja minimoimaan purkuvesistöjen kuormitus. Hulevesien hallintatoimenpiteiden tavoitteena on säilyttää Näätäsuonojan kosteustasapaino mahdollisimman hyvin, jotta tummaverkkoperhosten elinolosuhteiden säilyminen voidaan varmistaa. 6.2 Suositukset jatkosuunnitteluun Tonttikohtaisista hallintajärjestelmistä tulee laatia tarkennetut suunnitelmat jatkosuunnittelun yhteydessä. Yleiselle alueelle sijoittuvista hulevesipainanteista tulee laatia tarkempi toteutussuunnitelma. Mahdollisten muutosten havaitseminen ajoissa Näätäsuonojan alueen ja lähteen vesitasapainossa voidaan varmistaa kartoittamalla alueen lähteet ja laatimalla seurantaohjelma (vedenkorkeuden, virtaamien ja vedenlaadun mittaukset). Hyötyvoimankadun tarkemmassa suunnittelussa tulee huomioida, että kadun avo-ojat toimivat tulvareitteinä. Tulvareitti kulkee kadun varressa ja purkaa pohjoiseen alikulkutunnelin kohdalla. Koska hulevesiä tullaan johtamaan Tampereen ja Kangasalan kunnan rajan yli, tulee molempien alueiden hulevesien hallinnan suunnitelmat sovittaa yhteen. Kangasalan asemakaava-alueen 74 puolelta johdettavien hulevesien alueellista käsittelyä tullaan mahdollisesti sijoittamaan Tampereen puolelle. Tampereen puoleinen asemakaava etenee nopeammin kuin Kangasalan puoleinen asemakaava. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta tulee suunnitella huolellisesti kullakin suunnittelutasolla, koska niiden aiheuttama tilapäinen kiintoaines- ja humuskuormitus voi nousta jopa lopputilanteen kuormitusta haitallisemmaksi. Rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyssä tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon luonnon painanteita ja kosteikkokohtia, jotka ovat toiminnaltaan yksinkertaisia ja toimintavarmoja ja joissa kasvillisuus tehostaa kiintoaineksen poistumista ja ehkäisee eroosiota. Järjestelmät tulee sijoittaa siten, että ne eivät haittaa käytännön toteutusta. Rakentamisvaiheessa tulee varoa kuivattamasta luonnollisia kosteikkopaikkoja, jotka aiotaan säilyttää. Suunnittelualueella on suoalueita (Kangasalan puolella merkittävästi, Tampereen puolella vähemmän), joita tullaan rakentamaan, mikä vaikuttaa merkittävästi rakentamisen aikaisten hulevesien määriin. Rakentamisen aikana joudutaan todennäköisesti pumppaamaan merkittäviä määriä hulevettä rakennettavalta alueelta pois ja siksi rakentamisen aikaiset hulevedet vaativat merkittäviä hallintaratkaisuja ja yksityiskohtaista suunnittelua. Rakentamisen aikaiset hulevesi- Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

28 FCG SUUNNITTEU JA TEKNIIKKA OY oppuraportti 2 (2) järjestelmät tulee suunnitella kohdekohtaisesti alueen rakentamisaikataulut ja vaiheistus sekä kokonaisuus huomioiden. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Tarkastanut: Eeva-Riikka Bossmann projektipäällikkö, dipl.ins. aatinut: Pekka Raukola suunnitteluinsinööri, dipl.ins. Ella Havulinna diplomityöntekijä, tekn.kand. Tarastenjärvi_hule_TRE_847.docx

29 Päävedenjakaja Sivuvedenjakaja Oja ähde Nykyinen hulevesiviemäri (sijainti viitteellinen) Kunnanraja Valuma-alueen purkupiste uonnonsuojelualue Tummaverkkoperhosen ydinniitty Kaatopaikan valuma-alueella muodostuva valunta johdetaan nykytilassa pääosin jätevesiviemäriin Metsälakikohde Kaava-alueen raja 74 "laaja" Kaava-alueen raja 74 "suppea" Kaava-alueen raja EJ/ET 1.9 Ti EV ik T/TJ on oj a Y -1 luo luo ajo -1 luo luo-1 Nykyisen kaatopaikan kenttävesien valuma-alueen ja purkupisteen tarkennus edellyttää tarkempaa tietoa kiinteistökohtaisista hulevesijärjestelmistä. TIIKANUOMA EV-6 EV EJ-1 EJ-1 luo-1 e=.2 EJ-2 EJ-2 y-847 ajo MY -1 sl-3 luo z/4kv Tiikonoja hule-3(1) e=.2 rol-847 hule-3(1) 1.8 rol-847 y luo-1 Onkijärvi EV EV EJ-3 NÄÄTÄSUONRINNE EJ-3 luo1 TARASTE NE onoja 3 S AS A B-A PC PC -A B-A AS PCB NRIN TH ajo luo-1 Näätäsu 1.4 y-847 hule-3(1) ÄSUO z/4kv NÄÄT z/4kv EV-6 ajo s ajo TARASTEJÄRVEN JÄTEVESIPUTKI ET-1 Mellijärvi 1.13 ena e=.1 y EJ-2 EJ-2 1 luoluo -1 OIM HYÖTYV a-u y-847 hule-3(1) MY hule-31 EV EV 4 1 Y slep hule-3(1) T T l 4% II y-847 rol-847 et- su Tarasjärvi l 4% 833 T y hule-3(1) rol-847 II et- e=.. T-4 1. y hule-3() T-4 rol-847 et- T-4 e=. sl-3 e=. l 4% TU RVENKA AITAKO hule-18 u- II e=. hule-3() rol-847 sm sl-3 sy et- 2 Y- z/4kv u-1 rol-847 AITAKORPI MY II T TARAST T 1 ENTIE 2 II hule-3(1) e=. rol-847 l 4% et- Vedejakajanhasijainti? Päivitys exceliin y-847 z/kv Mat e=. T to% T z/kv u-1 II 2.2 sm-4 laskuoja kajärven Päävedenjakajan sijainti viitteellinen TT TJ-1 1 slep-1 hule-3(1) rol NÄÄTÄSUONRINNE s-29 luo- Mustijärvi y-847 z/4kv HYÖ EV-6 EV-6 TU TU KA KAN ANA TYVOIM luo-1 ajo II e=.2 hule-18 a-t Onkijärvi purkaa osittain myös itään Vesijärveen ET su u-1 su T su 1.7 Sammalsuon valuma-alue suljettu vedet mahdollisesti suotautuu etelään Rämeenkorven valuma-alue suljettu, eli vesi poistuu haihdunnan ja suotautumisen kautta. Matkajärvi Ruutanajärvi 3.2 Rakennuskohde Piirustuksen sisältö Tampereen kaupunki Tarasten asemakaavan nro 847 hulevesiselvitys Valuma-aluekartta P Mittakaavat 1:1 Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 332 Tampere Puh m Päiväys Pääsuunn. P. Raukola Hyv. J. Hyypiä VHT P274P1 Muutos 24 Tiedosto Suunn./Piirt. E. Havulinna/P. Raukola Tarkastaja E. Bossmann Yhteyshenkilö E. Bossmann A S