MALMIN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2017

Transkriptio

1 MALMIN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2017

2 2 Kannen kuvat: Pukinmäen seurakuntakoti ehti toimia Pukinmäessä seurakuntalaisten kokoontumispaikkana vuodesta Tilasta luovuttiin kesällä Ensimmäisessä Malmin seurakunnan Arvojen ilta -keskustelutilaisuudessa olivat vieraana opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja Espoon piispa Tapio Luoma. Syksyllä vietettiin eri puolilla seurakuntaa monipuolista tapahtumaviikkoa reformaation hengessä. Malmin kirkko juhlavalaistiin itsenäisyyspäivän aikaan sinivalkoisin valoin Suomi 100 -itsenäisyysjuhlan kunniaksi.

3 3 VUOSI 2017 Malmin seurakunnassa kulunut vuosi oli organisaation muutoksen vuosi. Toivottavasti tämä heijastuu myös seurakuntalaisiin myönteisesti ajan myötä. Tässä vaiheessa on vielä liian aikaista pohtia muutoksen onnistumista. Seurakunnassa tehtiin historian suurimmat säästöpäätökset, sillä talous vaati isoja päätöksiä. Seurakuntaneuvosto teki isoja ja pitkäkestoisia linjauksia, muun muassa luovutaan yli m 2 verran käytössä olevista kiinteistöistä. Säästöjen tavoiteltu taso oli yli miljoona euroa. Myös organisaatiota muutettiin osittain säästösyistä. Matriisiorganisaatiota purettiin ja esimiestasoja tiivistettiin. Organisaatiota muutettiin siten, että se voisi toimia myös pienemmällä henkilömäärällä. Työntekijöille haluttiin enemmän työnkiertoa. Esimiestason tehtävät määriteltiin määräaikaisiksi virkojen sijaan. Suurimmat linjaukset ja päätökset on nyt tehty. Kuluvan vuoden(2018) päätavoite on saada uuden organisaation vahvuudet hyödyttämään seurakuntalaisia. Tiiviimpi organisaatio on vähentänyt työntekijöiden keskinäisiä kokouksia. Muutoksen työajan käytössä pitää näkyä ja tuntua seurakuntalaisten suuntaan. Seurakunnan työntekijät ovat seurakuntalaisia ja alueella asuvia varten. Monilla seurakunnan perinteisillä toimintamuodoilla ei ole juurikaan kosketuspintaa moniin alueen ihmisiin. Tässä on seurakunnalla suuri haaste. (Pertti Simola 2015) Edellinen kirkkoherra Pertti Simola kirjoitti huomionsa pari vuotta sitten. Huomio on yhä ajankohtainen. Tutkimusten mukaan kirkosta erotaan, koska kirkolla ei koeta olevan merkitystä omassa elämässä. Malmin seurakunnasta erosi kertomusvuonna 904 jäsentä ja liittyi 298 eli erotukseksi jäi -606 jäsentä. Meidän pitää uskaltaa rohkeasti kysyä miksi nuo yli 900 jäsentä erosi ja olisimmeko me voineet tehdä jotakin enemmän tai toisin. Meidän tulee kohdata entistä enemmän ihmisiä ja antaa merkitystä ihmisten elämään. Kertomusvuonna Malmin seurakunnassa tehtiin paljon asioita ja monet työmuodot onnistuivat tavoitteissaan. Seurakuntamme osaa kokoavan toiminnan. Se on pääosin laadukasta ja puhuttelevaa. Haasteena on tavoittaa ja löytää ihmiset, jotka eivät löydä meitä tai toimintaamme. Meillä on ainutlaatuinen sanoma Jeesuksesta Kristuksesta ja Jumalan tarjoamasta pelastuksesta. Miten me sanoitamme tätä ainutlaatuista sanomaa tässä ajassa, tämä ajan ja alueen ihmisille? Seurakuntamme mission ja strategian pitää nousta näistä kysymyksistä. Uskomme ydin ei ole muuttuva, mutta tapamme sanoittaa ja uskoa se todeksi on muuttuva ja muutoksessa. Tähän muutoksen virtaan on meidän rohkeasti astuttava. Heikki Arikka kirkkoherra

4 4 SEURAKUNTANEUVOSTO 2017 Seurakuntaneuvoston puheenjohtaja oli Tuula Pontela. Kirkkoherra Heikki Arikka toimi seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajana. Sihteerinä toimi pastori Antti Ylinen. Tiedottaja Tuila Huomo oli läsnä kokouksissa. Esityslistat ja pöytäkirjat on julkaistu seurakunnan kotisivuilla sekä sähköisessä luottamusmiespalvelussa. Kokouksia oli yhdeksän. Kokouksia pidettiin eri toimipisteissä. Tammikuun kokouksessa seurakuntaneuvosto teki Malmin seurakunnan historian suurimmat säästöpäätökset. Helmikuun kokouksessa seurakuntaneuvosto päätti, että uuden avioliittolain tultua 1.3. voimaan Malmin seurakunnan tilat ja kirkot ovat käytettävissä kaikkien parien vihkimiseen. Toukokuun kokouksessa seurakuntaneuvosto päätti osana organisaatiouudistusta johtavien viranhaltijoiden ja muiden lähiesimiestehtävien muuttamisesta määräaikaisiksi, viiden vuoden mittaiseksi kerrallaan sekä tehtävänimikkeiden muuttamisesta. Samassa kokouksessa seurakuntaneuvosto valitsi kasvatuksen johtajaksi Minna Karaksen, musiikkityön johtavaksi kanttoriksi Kaisu Rauhamaan sekä johtaviksi aluepastoreiksi: Petri Jukasen, Paula Närhen ja Anni Punkan. Joulukuussa seurakuntaneuvosto päätti perustaa seurakuntaan diakoniajohtajan määräaikaisen tehtävän (viisi vuotta) ja että diakoniajohtajan valinta tehdään vuoden 2018 alkupuolella. LUOTTAMUSHENKILÖT Seurakuntaneuvosto Sanna Aivio Anki Arpiainen Ulla Halme Ahti Kuorikoski asti Raija Lehtonen Laura Leipakka Eeva-Maria Muurman alkaen Tuula Pontela Kaisa Raittila Katrianna Raunio Veronica Saarela Pekka Salomaa Kalle Sorsa Minna Valtonen Heta Warto Sinikka Vepsä Tuulikki Vuorinen Yhteinen kirkkovaltuusto Anki Arpiainen Ahti Kuorikoski asti Raija Lehtonen Risto Peltokorpi Tuula Pontela Kaisa Raittila Katrianna Raunio Veronica Saarela Pekka Salomaa Petri Seppä alkaen Minna Valtonen Sinikka Vepsä Tuulikki Vuorinen

5 Malmin seurakunta Seurakuntapiirien toimintakertomukset vuodelta

6 6 JAKOMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Jakomäelle on ominaista hyvä yhteistyö alueen toimijoiden kanssa. Seurakunnan työntekijät ovat pitäneet hartauksia paikoissa, joiden asiakkaiden ja asukkaiden on vaikea tulla kirkolle: Vuorensyrjän palvelutalo ja sen yhteydessä toimiva päivätoiminta Louhi, Rinnekoti-säätiön asuntola Nyyttipuisto, toimintakeskus Nyyttipuisto ja päiväkotien pienimpien lasten ryhmät. Vuorensyrjän pihassa vietettiin toukokuussa ulkoilmamessua jo neljättä kertaa. Jakomäen peruskoulun kanssa yhteistyö on ollut tiivistä. Perinteisten päivänavausten lisäksi koulussa on ollut koulukummipäivystystä, oppituntivierailuja ja yläkoulussa välituntipäivystys. Jakomäen verkostoyhteistyötä koordinoi Jakis-tiimi, johon seurakunnan työntekijät osallistuivat aktiivisesti. Vuoden keskeisin yhteistyötapahtuma oli Jakomäen 50-vuotisjuhlat syyskuussa. Kirkon edustalla pidettiin torimessu, jonka yhteydessä oli soppatykki ja pomppulinna. Tapahtuma keräsi lähes 200 osallistujaa, myös paljon perheitä. Jakomäen joulumaa tapahtuma toteutettiin tänä vuonna sunnuntaina, ja kirkolla oli piparinleivonta- ja joululaulupiste sekä Hoosianna-messu. Perheiden ja lasten toiminta kirkolla on ollut syksyn aikana erityisen vilkasta. Alppikylään ja Jakomäen uusiin taloihin muuttaneet perheet ovat löytäneet tiensä kirkon kerhoihin, ja sekä päiväkerhossa että perhekerhoissa on ollut paljon osallistujia. Uusi avaus, yhdessä leikkipuiston kanssa toteutettu perhekahvila Jakis, on myös tuonut uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Elokuun alusta Jakomäen ja Puistolan seurakuntapiireistä muodostettiin pohjoinen alue, ja syksyn toiminta toteutettiin uudella organisaatiolla. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Nyyttipuiston asuntolan hartauksien osallistujamäärä laski voimakkaasti ja osoittautui, että hartaushetket menevät päällekkäin iltatoimien kanssa. Moni talon asukkaista käy päivisin toimintakeskus Nyyttipuistossa, joten asuntolan hartaudet lopetettiin syksystä alkaen, ja asukkaita kutsutaan päivätoiminnan hartauksiin. Perusmessujen osallistujamäärä on vähentynyt keskimäärin reiluun kymmeneen, joten Jakomäen messuelämästä käytiin keskustelua. Kanttorityövoiman vähenemisen ja messujen alhaisen osallistujamäärän vuoksi syksyn aikana tehtiin päätös, että vuoden 2018 alusta Jakomäessä pidetään messut kerran kuukaudessa. Piirineuvosto on puhunut voimakkaasti sen puolesta, että mahdolliset muutokset tehdään hyvin tiedottaen ja yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Vuorensyrjän pihalla toukokuun viimeisenä sunnuntaina toteutetulle messulle toivottiin jatkoa edelleen tulevina vuosina. Tänä vuonna seurakunta ja kaupunki yhdessä tarjosivat messun kirkkokahvit. Alppikylän alueelle vuoden aikana muuttaneet kutsuttiin syksyllä kanteletaiteilija Ida Elinan konserttiin, joka oli avoin kaikille. Konsertti keräsi reilut sata osallistujaa. Kevätkaudella kokeiltiin iltaperhekerhoa kerran kuukaudessa, mutta se osoittautui toimimattomaksi, ja syksyllä palattiin vanhaan periodimaiseen käytäntöön. Samalla toteutettiin kaikille avoin ehtoollishetki, mutta siihen osallistui keväällä kuitenkin vain lähes yksinomaan iltaperhekerhon osallistuja. Kesäkauden kesäkahvila oli kirkon yläkerran sijasta alakerrassa ensimmäistä kesää ja sen toteutuksessa oli vapaaehtoisia mukana. Kesäkahvila tavoittikin perinteisessä eläkeläisten

7 7 iltapäivässä kävijöiden lisäksi muitakin jakomäkeläisiä. Kerran kuussa toteutetut grilli-illat kesäkautena olivat perinteisen menestyksekkäitä: osallistujia oli n. 40 joka kerralla. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Jakomäen kirkolla on toimivat tilat, jotka ovat kovassa käytössä. Koska kerhoja ja ryhmiä on useampana päivänä samanaikaisesti ylä- ja alakerrassa, on suntioiden tarve kirkolla suuri. Erityisesti koululaisten kerhoille kirkko tarjoaa toimivat lähitilat. Malmin seurakunnan vähenevät työntekijäresurssit asettavat haasteita Jakomäen kirkon toiminnalle. Erityisesti musiikkipuolen osaamisen väheneminen alkaa näkyä toiminnassa. Taloudellisesti vuosi on toteutunut toimintamäärärahan puitteissa. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvoston jäseninä 2017 ovat toimineet Elina Hoffrén, Anne Kae, Pekka Lahtinen, Raimo Lonka, Veronica Saarela, Maarit Salovuori, Vieno Tallqvist ja Olli J. Vuoristo-Watia. Olli J. Vuoristo-Watia on lisäksi toiminut Malmin srk:n lähetysyhteistyöryhmän jäsenenä. Veronica Saarela on seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsen. Piirineuvosto on kokoontunut vuoden aikana kolme kertaa (kaksi kokousta ja visiopäivä Jakomäen kirkolla). Jo syksyllä piirineuvoston toiminta oli luonteeltaan epävirallista. Piirineuvoston jäsenet ovat olleet mukana mm. messujen toteutuksessa ja kesän grilli-iltojen käytännön järjestelyissä. TILASTOT kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Perhekerhot Aikuisten ryhmät JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Kehitetään työtä Jakomäessä pohjoisen alueen kokonaisuus huomioiden. Panostetaan Jakomäen kuukausittaisiin messuihin: valmistetaan ja toteutetaan ne huolellisesti ja aktivoidaan seurakuntalaisia mukaan sekä toteuttamiseen että osallistumiseen. Kehitetään Ilta kirkolla illoista kohtaamispaikkaa, joka palvelee eri ikäisiä ja erilaissa elämäntilanteista tulevia ihmisiä. Kehitetään Jakomäen kirkosta yhdessä alueen asukkaiden kanssa turvallista tilaa, jonne on helppo tulla ja jossa on toimintaa eri ikäisille. Jatketaan yhteistyön vahvistamista päiväkotien, koulujen ja kaupungin toimijoiden sekä kolmannen sektorin kanssa. Markku Arola, kappalainen ja Paula Närhi johtava aluepastori

8 8 MALMIN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Vuosi 2017 Malmin kirkossa ja alueella on edennyt toimintakulttuurin muutoksen sekä toiminnalle asetettujen painopisteiden ja suunnitelmien mukaan. Tammikuussa vietettiin koko seurakunnan yhteistä lähetysjuhlaa. Toukokuussa kirkon työntekijät olivat mukana Ostarilla ja kirkolla Malmipäivässä. Kesäilta kirkonmäellä -tapahtuma konsertteineen keräsi kävijäjoukon keskiviikkoisin kirkolle. Kuorot osallistuivat kesällä Kirkon musiikkijuhlien eri tapahtumiin Helsingissä. Adventti- ja joulunaika oli vilkas: jumalanpalveluksissa ja konserteissa oli paljon väkeä; konserteissa oli kävijöitä jo toisena vuonna peräkkäin edellisvuotta (2016) enemmän. Malmin kirkolla osallistuttiin alueen toimijoiden yhteiseen Elävä joulukalenteri hankkeeseen. Yhteistyössä Marttojen, Gideonien, Herättäjä-Yhdistyksen, Esikoisten ja Rauhanyhdistyksen kanssa kirkolla järjestettiin kirkkopyhiä ja seuroja. Toiminta Malmin kirkolla ja ihmisten kohtaaminen alueella on monipuolista. Malmin kauppakeskuksessa ja ympäristössä jalkauduttiin ihmisten keskuuteen (diakonian tapahtumat, joulupipareiden jako). Yhteistyö eri työalojen ja toimijoiden kanssa on ollut luontevaa (Elävä Malmi; Malmi-seura; Lions-Clubit). Malmilla on keskeistä runsas messu- ja konserttitarjonta sekä kuorotoiminta, aktiiviset pienryhmät, kirjoittaja-, matkailu-, kulttuuri- ja raamatturyhmät sekä luentosarjat. Monia ryhmiä ohjaavat vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Työntekijät vierailevat kodeissa, kouluissa ja laitoksissa (Malmin sairaala, Syystien monipuolinen palvelukeskus, Saga-Helapuisto, Antinkoti, Gaius-säätiö). Kirkolla on kerran viikossa eläkeläisten iltapäivä, aamupuuro ja leivän jako sekä soppakirkko kerran kuukaudessa. Musiikkileikkikoulujen yhteydessä toimivassa perhekahvilassa on käynyt viikoittain henkeä. Kirkon tiloissa käydään paljon sielunhoito-, kriisi- ja toimituskeskusteluja. Eläkeläisten syntymäpäiviä on neljä kerta vuodessa. Kirkolla kokoontui pieni pyhäkoulu. Päiväkodit osallistuivat pääsiäisvaellukseen ja kirkkohetkiin (Kotikirkko tutuksi; päivähoidon työntekijöiden joululaulutapahtuma). Koulujen vähennettyä seurakunnan päivänavauksia joulu-, pääsiäis- ja kevätkirkkoihin edelleen osallistuttiin. Rippikoulupainotteinen messu järjestettiin keväällä. Konfirmaatiot kokoavat perheitä ja sukuja nuorten juhlaan. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Malmin seurakuntapiirin tavoitteisto kytkeytyy koko seurakunnan tavoitteisiin. Perustehtävien hyvä hoitaminen, monipuolinen jumalanpalveluselämä, yhteistyö, selkeä kristillinen identiteetti ja viestinnällinen sujuvuus ovat toiminnan keskeisiä elementtejä. Vuoden 2017 painopisteistä toteutuivat kaikki viisi Malmin seurakuntapiirin toimintasuunnitelman tavoitetta: Pääsiäisvaellus sekä perheleiri Lohirannassa, osallistumien Malmi-päivään Ostarilla ja kirkolla (arviointikriteerinä matalan kynnyksen kohtaaminen ja seurakunnan toiminnan esittely keskustellen ja musiikin keinoin), Kirkon musiikkijuhlat, Reformaation juhlavuoteen liittyvät tilaisuudet sekä Suomi 100 itsenäisyyden juhlavuoden juhlamessu Malmin kirkossa Syyskaudella keskisellä alueella on jatkettu jalkautumisen hyvää perinnettä: Malmin ostoskeskuksen alueelle on keskitetty työvoimaa, ja alueen eri tilaisuuksissa on järjestetty yhteislaulutapahtumia. Seurakuntapiirin henkilöstö- ja tilaresurssit Työntekijäjärjestelyjen ja virastorakennuksen evakuoinnin myötä kirkkoherran työhuone sekä kirkkoherranvirasto, päivystävän papin työhuone ja diakoniatoimisto ovat siirtyneet Malmin kirkolle. Tilakapasiteetin pienennyttyä toiminnan organisoiminen sekä käytännön toteuttaminen on viikoittain vaatinut sopeutumista niin työntekijöiltä kuin seurakuntalaisiltakin. Hankintahintojen jatkuvasti noustessa on kulujen tarkka budjettiseuranta tarpeen. Työntekijöiden työssä jaksamisen tukeminen on tärkeä osa työn suunnittelua ja toteuttamista. Työntekijät ovat

9 9 ammattitaitoisia ja työhönsä sitoutuneita. Piirineuvoston jäsenet kevätkaudella 2017: Pirkko Poisuo (pj.), Ulla Halme, Kaarina (Kati) Häkli, Christine Kylliäinen, Juha Murto, Leni Palminkoski-Pihlamo, Pekka Salomaa ja Heikki Tupakka. Piirineuvosto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Neuvoston jäsenet olivat aktiivisesti mukana myös messuavustajina sekä piirin muissa vastuutehtävissä. TILASTOT kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot (myös IP) Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Aikuisten ryhmät (Anni Punkan huomio tilastoijana: Musiikkiryhmiä siirtyi Pukinmäen seurakuntakodilta ja perustettiin uusia. Tilastointitavassa on myös selvästi eroa aikaisempiin vuosiin.) JOHTOPÄÄTÖKSET JA TAVOITTEET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN 1. Painopisteenä monipuolinen seurakuntatyö, jumalanpalveluselämä ja kirkkomusiikki 2. Hyvä perustehtävien hoito; jalkautuminen ja ihmisen rinnalla kulkeminen, kohtaaminen ja auttaminen 3. Henkilöstön jaksamista, voimavaroja ja ammattitaitoa tukeva työtapa toimintakulttuurin muutoksen keskellä. Pirkko Poisuo kappalainen

10 10 PIHLAJAMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Pihlajamäen seurakuntapiirissä alettiin valmistautumaan toimintakulttuurin muutokseen, mikä toi alueelle kokoontumistiloista luopumisia ja henkilömuutoksia. Pihlajiston seurakuntakodista luovuttiin toukokuun lopussa ja myös Kiillekujan kerhohuonetta tyhjennettiin kesää kohden, vaikkakin seurakuntaneuvosto teki päätöksen tilasta luopumisesta marraskuun kokouksessaan. Toimintakulttuurin muutos toi myös organisaatiomuutoksen, kun Viikin seurakuntapiiri yhdistyi Pihlajamäen seurakuntapiirin muodostaen Eteläisen alueen. Henkilöstössä tapahtui muutoksia ja kevään aikana alettiin totuttautua uuteen johtamistapaan alueen johtavan aluepapin työn kautta. Henkilöresurssit säilyivät muutoksessa ennallaan vaikka henkilöt vaihtuivat. Pihlajiston seurakuntakodin lopettajaisia vietettiin su klo 13 kiitos- ja muistojen juhlana. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Toimintakulttuurin muutosta odottaessa seurakuntapiirissä ei tehty erillistä tarkennettua toimintasuunnitelmaa alkuvuodelle 2017, vaan pitäydyttiin vuosien painopisteissä, joiden mukaan seurakuntapiirissä tehdään työtä hengellisen elämän vahvistamiseksi, yhteisöllisyyden ja jäsenyyden tukemiseksi ja että työyhteisö olisi elämänilon ja levollisen olemisen työyhteisö. Käytännössä tämä tarkoitti olevassa olevaan toimintaan panostamista: Monipuolinen messuelämä jatkui vakiintuneella klo 16 kokoontumisella, varsinkin monikulttuuriset messut ovat ilahduttaneet monipuolisuudellaan ja kulttuurien kirjolla. Kirkon synttärit oli maaliskuun alussa odotettu tilaisuus samoin kuin Kiillepuiston Suvivirsi-tapahtuma. Vapaaehtoisten kiitosjuhla maaliskuussa kokosi seurakunnan nimissä toimivat ihmiset iloiseen juhlaan ja Ostarin Onni ja leivänjako kirkon alakerrassa kerran viikossa olivat seurakunnan ydintoimintaa. Kiillekujan viimeinen uurnakurssi oli täynnä ja heinäkuussa 15 isää ja 23 lasta matkusti kahdeksi yöksi telttaleirille Korpirauhan maastoon. Keskiviikon iltarukous on koonnut pienen uskollisen joukon rukoilemaan ja samoin raamattupiirit, päiväpiiri, ruokailut, jumpat, käsityökerhot, perhekerhot, olohuone, lasten kerhot ja kertsit kokosivat ihmisiä yhteen. Pihlajamäen alueen toimintaan on leimannut leppoisa ja rento yhdessäolo, johon muutoksen tuulet toivat oman särönsä. Jalkautumisia kirkon seinien ulkopuolelle jatkettiin, Viikinmäen grilli-illan aikana tavoitettiin 120 ihmistä, Suvivirsi-tapahtumassa oli yli 200 ihmistä ja Aarnikanmäen metsäkirkossa viitisen kymmentä ihmistä, syksyn puolelle on tiedossa vielä kuusi jalkautumista ihmisten pariin. Pihlaja-projekti tammikuun alussa kokosi Nuorisoasiain keskuksen, Lähiöaseman, Pihlajisto- Viikinmäki asukasyhdistyksen sekä Diakin väen yhdessä piirin työntekijöiden kanssa pohtimaan yhteistyömahdollisuuksia seurakuntapiirin alueella. Diakin opiskelijat vierailivat seurakunnan tilaisuuksissa ja tekivät vierailuistaan raportit. Projektiyhteistyö jatkui syksyn aikana. Vapaaehtoisuudessa yhteistyö Lähiöaseman ja Pihlajamäen Lions klubin kanssa on toiminut erityisen hyvin, sillä osa heidän vapaaehtoisistaan toimii myös kirkolla. TILASTOT kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet

11 Muut tilaisuudet Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Aikuisten ryhmät RESURSSIT Pihlajiston seurakuntakodin korvaavaksi paikaksi tuli asukasyhdistyksen kerhohuone Mesta, jonka yhden päivän käytöstä seurakunta maksoi käyttökorvausta. Tilaa otettiin käyttöön syyskuun alussa, tiloissa kokoontuu perhekerho, Olohuone, käsityökerho, varhaisnuorten kerho ja naisten raamattupiiri. Kiillekujan partioryhmät muuttivat Pihlajamäen kirkolle talonmiehen remontoituun kaksioon, kutomakerhon kaksille kangaspuille löytyi tilat kahden kerrostalon kerhotiloista, joten kutomakerho jatkuu alueella. Puutyöpajan siirrosta hautausmaan huoltorakennukseen käytiin neuvotteluja, mutta muutto ei toteutunut, sen sijaan muutto Pihlajiston puolelle taloyhtiön puolelle näytti syksyn aikana mahdolliselta. Viikinmäen alueella seurakunnalla on ilmainen kerhotila Harjannetiellä, jossa kokoontuu perhekerho ja varhaisnuorten kerho. Kevään aikana kirkon suntiot hoitivat myös Pihlajiston seurakuntakodin toimintaa, mikä lisäsi tuntuvasti suntioiden työmäärää ja vastuita. Tuntisuntioiden käyttö helpotti hieman työtaakkaa. Muuten työntekijäresurssit pysyivät muuttumattomina. Pihlajamäen kanttori jakoi työaikansa edellisen vuoden malliin Jakomäen piirin kanssa, mikä hankaloitti työtehtävien täysipainoista hoitamista Pihlajamäessä. Kevään aikana toiminnan pyörittäminen neljässä eri toimipisteessä ja toisaalta Pihlajiston seurakuntakodin ja Kiillekujan toimintojen alas ajaminen on vaatinut koko työntekijäjoukolta voimavaroja. Kirkko on ottanut suojiinsa myös muita Pihlajamäen alueen ihmisten hyväksi toimivia ryhmiä. Kirkon tiloissa kokoontuu Cantores Minores -muskari, Koillis-Helsingin seniorit, Kongolainen Siloe-seurakunta kaksi kertaa viikossa, tukikoti Väärämäen ryhmä sekä Lähiöaseman tuolijumppaajat. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Jäsenet: Leena Koivisto, Mona Waxlax, Irma Mattila, Laura Leipakka, Ilmo Suvivirta, Ari Inkinen, Toni Mäki-Leppilampi, Ari Vihavainen, kokoontui kaksi kertaa, laati tammikuun lopussa vuoden 2016 toimintakertomuksen ja vietti huhtikuussa piirineuvoston lopettajaisia. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Messuelämän kehittämistä jatketaan tiiviissä yhteistyössä seurakuntalaisten kanssa, pidetään kiinni klo 16 messusta ja luontevasta viikkomessun muunneltavasta kaavasta. Vapaaehtoisten työtä arvostetaan ja kiitetään, tarvittaessa koulutetaan ja etsitään uusia. Resurssien muuttuessa työn painopisteitä ja työntekijöiden voimavarojen kohdentamista on tärkeää pohtia entistä tarkemmin, haetaan uusia toimintamalleja Viikin kirkon työntekijöiden kanssa. Piirineuvoston ja seurakuntapiirin puolesta Jukka Holopainen, kappalainen 11

12 12 PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Puistolan kirkon vahvuus on rikas ja monipuolinen jumalanpalveluselämä sekä kuoro- ja musiikkitoiminta. Vuonna 2017 keskimääräinen kävijämäärä jumalanpalvelusta kohden nousi hieman. Kirkon liikuntasali avaa seurakunnan työlle monia mahdollisuuksia ja on alueen asukkaiden aktiivisessa käytössä. Syksyllä 2017 salia hyödynnettiin entistä tehokkaammin pistemäisissä liikunnallisissa tapahtumissa, jotka olivat suosittuja. Seurakunnan yhteistyö alueen toimijoiden kanssa ja jalkautuminen omien toimitilojen ulkopuolelle jatkui. Seurakunta oli mukana ensimmäistä kertaa Puistolassa järjestetyssä elävässä joulukalenterissa, osallistui Puistola-päivän toritapahtumaan ja 100-vuotiaan Suomen juhlintaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Yhteisvastuulle kerättiin varoja lippaiden kanssa Tapulin ostarilla ja Ala-Tikkurilassa. Tapulin torilla tarjottiin jouluglögit noin 200 kävijälle, ja joulukuussa oltiin jälleen mukana yhtymän piparkakkujen jaossa Puistolan asemalla. Puistola-seuran hallitukseen nimettiin uusi seurakunnan edustaja. Diakoniatyö sai lahjoituksia mm. Puistolan Martoilta, Lionseilta ja MLL:n paikallisyhdistykseltä. Kirkolla jatkoi kokoontumistaan esikoislestadiolaisista irtautunut kirkkomyönteinen ryhmä. Tapulin alueeseen vaikutti seurakuntaneuvoston päätös luopua Tapulin seurakuntakodista. Toukokuussa messut lopetettiin ja lapsityö siirrettiin Puistolan kirkolle. Elokuussa tehty uusi päätös jatkaa toimintaa saakka otettiin alueen asukkaiden parissa ilolla vastaan, ja pitkälti vapaaehtoisvoimin toteutettu diakoniapainotteinen toiminta jatkui vireänä. Esimerkkinä vapaehtoisten valmistama jouluateria, johon osallistui yli 90 henkilöä. Vapaaehtoiset toteuttivat yhdessä työntekijöiden kanssa myös joululaulutilaisuuden, joka kokosi kuutisenkymmentä osallistujaa. Elokuussa toteutuneessa seurakunnan organisaatiouudistuksessa Puistola ja Tapulikaupunki muodostivat yhdessä Jakomäen kanssa Malmin seurakunnan pohjoisen alueen. Syksyä leimasi uuden suunnan ja työskentelyotteen etsiminen uudistuneella ja innokkaalla työntekijäjoukolla. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Vuodelle 2017 tavoitteeksi asetettu perustyön hyvä hoitaminen toteutui monista muutoksista ja alkuvuoden työntekijävajeesta huolimatta hyvin. Lapsikuoro Laulupuun kanssa toteutetut perhemessut ja joulun ajan erilaiset musiikkipitoiset jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet keräsivät mittavia osallistujamääriä. Pyhäinpäivän messu siirrettiin aamusta iltapäivään ja vuoden aikana Puistolan, Tapulin ja Jakomäen alueilla läheisensä menettäneille lähetettiin ensimmäisen kerran henkilökohtainen kutsu, mikä nosti kävijämäärää ja poiki positiivista palautetta. Valon messuista yksi toteutettiin itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Lasse Heikkilän Suomalaisena messuna, ja se kokosi ennätykselliset 168 osallistujaa. Maaliskuussa uutuutena järjestetty naistenpäivä sai hyvän vastaanoton. Toukokuun perinteinen Kivaa kirkonmäellä kevättapahtuma toi näkyvyyttä erityisesti lähetystyölle, kävijämäärä jäi tosin alhaiseksi (60 hlöä). Reformaation juhlavuosi huomioitiin Malmin kirkolla pidetyssä seurakunnan yhteisessä juhlamessussa, jonka toteuttamisesta vastasivat alueen työntekijät ja Puistolan kirkkokuoro.

13 13 Perhe- ja päiväkerhot jatkuivat Puistolan kirkolla. Tapulin alueen perheitä Puistolan kirkon varhaiskasvatuksen ryhmät tavoittivat heikosti. Raitin alakoululla aloitettiin päivänavausten tilalla kirkkovuoden teemoja seuraavat kirkkohetket, joita kiiteltiin koululla onnistuneiksi. TILASTO-OSUUS TILASTOT kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Aikuisten ryhmät Perhekerhot RESURSSIT Keväällä Puistolan seurakuntapiirissä oli työntekijävajetta johtuen mm. virkavapauksista, joista osa tuli yllättäen. Perustyö saatiin kuitenkin hoidettua hyvin. Syksyn muutokset kohensivat työntekijäresursseja etenkin pappien osalta ja toivat muutoksia varhaisnuoriso- ja nuorisotyöntekijöihin, kun uuden kasvatuksen alan töitä jaettiin uudelleen. Haasteena oli, että elokuusta alkaen pohjoisen alueella oli vain yksi kanttori, mikä oli huomioitava työn suunnittelussa. Vapaaehtoiset olivat vahvasti mukana Tapulin seurakunnan leivänjaon ja olotilakahvila Olohuoneen toteuttamisessa. Puistolan kirkolla vapaaehtoiset ohjasivat entiseen tapaan varsin itsenäisesti useita eri-ikäisille suunnattuja ryhmiä ja toteuttivat yhdessä työntekijöiden kanssa Valon messuja. Taloudellisesti vuosi toteutui toimintamäärärahan puitteissa. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Puistolan piirineuvoston jäseniä olivat Anki Arpiainen, Irma Kiikkala, Kari Koponen, Tarja Lipasti, Kirsi Myllyniemi, Petri Seppä, Aarne Vesamäki ja Ulla Welin. Piirineuvosto kokoontui vielä kevään 2017 aikana ja päätti virallisen toimintansa syyskuussa Mustasaaressa. Piirineuvoston jäsenet painottivat pitävänsä tärkeänä sitä, että myös jatkossa seurakuntalaisilla on aktiivinen rooli toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Uusia muotoja seurakuntalaisten ja työntekijöiden yhteistyölle etsitään. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Kehitetään työtä Puistolassa ja Tapulissa pohjoisen alueen kokonaisuus huomioiden. Karsitaan päällekkäisyyksiä ja yhdistetään voimavaroja. Huomioidaan Tapulin alueen diakoniset erityistarpeet työn suunnittelussa riippumatta siitä, jatkuuko Tapulin srk-kodin käyttö. Vahvistetaan seurakuntalaisten roolia messujen ja muun toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hoidetaan hyvin toimivaksi havaittu perustyö eri-ikäisten parissa ja etsitään uusia tapoja olla läsnä siellä, missä tarve kirkon sanomalle on suurin. Paula Närhi, johtava aluepastori, pohjoinen alue

14 14 PUKINMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Sunnuntaina klo 12 vietettiin Pukinmäen seurakuntakodilla Pukinmäkipäivien messua, mikä oli samalla seurakuntakodin viimeinen messu. Kevään kuluessa olivat monet seura-kuntalaiset laatineet kiitoskukkia seurakuntakodin seinälle kiitokseksi yhdessä seurakuntakodilla yli 40- vuoden aikana koetuista arjen ja juhlan hetkistä. Vaikka seurakuntakodin sulkeminen oli monille surullinen, oli seurakuntalaisten keskellä iloa siitä, että seurakunnan toiminta alueella jatkui. Tätä tuki Portin tilan säilyminen sekä sen uudistaminen yhdessä seurakuntalaisten ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Malmin Seurakunnan organisaatio uudistui alkaen, jolloin vanha organisaatio seurakuntapiireineen lakkasi ja Pukinmäen alue on ollut siitä alkaen osa Malmin seurakunnan keskistä aluetta. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Toimintakauden keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin toimintakulttuurin muutoksen haasteisiin vastaaminen. Alueen seurakuntalaiset ymmärsivät realiteetit ja siksi toimintaa voitiin suunnitella hyvässä yhteistyössä. Suurin muutos tapahtui messuelämässä sekä Portin tilassa, jossa pitkään alueella vapaaehtoisten pyörittämä lähetystyön kirpputori lopetettiin. Sen sijaan muu seurakunnan ihmisiä koonnut toiminta pystyi seurakuntapiirin alueella jatkumaan verraten hyvin. Osalle toiminnoista, kuten kanteleen soittoryhmä Kanneltajille, kävi tilan vaihto Pihlajamäen kirkolle. Eläkeläisille pystyttiin järjestämään avoimia hartaustilaisuuksia Madetojan palvelutalossa. Eniten huolta herätti se, että, miten lapsiperheitä voidaan alueella palvella. Näihin ongelmiin löytyi ratkaisuja, kun muskarit kokoontuivat syksystä 2017 alkaen Pukinmäen Taidekoulun salissa ja perhekerhon ja koululaisten kerhojen kokoontumiset siirtyivät Porttiin. Huolta esiintyi myös siinä, että kun toiminta siirtyy seurakuntakodin ulkopuolelle, säilyykö toiminnassa edelleen selkeä kristillinen identiteetti. Säännöllinen messuelämä alueella päättyi, mutta Portin tilassa on alttari ja toiminnan luonteeseen eivät paikan vaihdokset ole vaikuttaneet, vaan vapaaehtoisvoimin toimivat ryhmät Hengellinen matkakumppanuus, Ilosanoma raamattupiiri ja Israel-piiri sekä muidenkin ryhmien hartaudet antoivat mahdollisuuden rukouselämän hoitamiseen kuten myös muu lähellä oleva Malmin seurakunnan toiminta. Vuoden 2017 toiminnassa tavoitteeksi oli myös asetettu Reformaation juhlavuosi, mikä näkyi Lutheria lapsille esityksissä, joita pidettiin sekä koululuokille että seurakuntalaisille. Niin ikään reformaatiosta keskusteltiin läpäisyperusteella ja lisäosan virsiä laulettiin ja muussa toiminnassa suunnitelmallisesti. Sen sijaan suunniteltu Luther-tapahtuma Pukinmäen kirjastossa ei toteutunut. Toimintasuunnitelmassa kolmanneksi painopisteeksi oli asetettu lähetystyön vahvistaminen. Pukinmäen seurakuntapiirin lähetystyössä varojen hankkimisessa keskeisenä on ollut kirpputori. Seurakuntakodin sulkemisen myötä Portin tiloissa ollut kirpputori päädyttiin lopettamaan. Tämä vaikutti lähetyskannatukseen kielteisesti. Sen sijaan lähetyskasvatuksen osalta pitkään suunniteltu lähetysmessu yhdessä seurakuntalaisten kanssa toteutui. Merkittävää oli myös lähetyskohteen vaihtuminen. Pukinmäki ja keskisen alue ovat mukana Senegalin luterilaisen kirkon kumppanuushankkessa. Senegal on Pukinmäkisille alueena tuttu, mutta kumppanuuden tuomia mahdollisuuksia ei lähetyskasvatuksessa vielä ole parhaiten hyödynnetty.

15 15 TILASTO-OSUUS TILASTOT kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Aikuisten ryhmät Tilastossa näkyy, että kesäkaudella 2017 ei enää vietetty seurakuntakodilla viikkomessuja eikä syyskaudella 2017 ollut toimintaa. (Anni Punkan lisäys syyskaudesta: Aikuisten ryhmiä 6, jäseniä 50. Muskareita 4, jäseniä 82. Musiikkitilaisuuksia 5, käyntejä 122. Muut tilaisuudet n. 25, käyntejä n. 600) RESURSSIT Seurakuntapiirin henkilöresurssit pitivät kesäkauden 2017 loppuun saakka sisällään kaksi pastoria, kanttorin, diakoniatyöntekijä, varhaisnuorisotyönohjaaja, lastenohjaaja sekä kaksi suntiota. Tärkeitä lisäresursseja olivat tarvittaessa töihin kutsuttava suntio sekä palkkiotoiminen muskariohjaaja. Työntekijöiden, ja erityisesti suntioiden työaikaa veivät kevätkaudella 2017 tapahtunut seurakuntakodin tyhjentäminen ja Portin tilan suunnittelu ja uudistaminen. Tärkeä toiminnan resurssi olivat seurakuntapiirin vapaaehtoiset. Heidän aktiivisuutensa on mahdollistanut viikkotoiminnan, mikä pitää sisällään edellä mainittujen ryhmien lisäksi Porttikahvilan, Kutomakerhon, Nikkaripiirin ja Puikoissa ryhmät. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvostoon kuuluivat Antti Heikkonen, Anna Elina Huovio (piirineuvoston varapuheenjohtaja), Sirpa Kaarakainen, joka lopetti toimintansa ja hänen tilalleen valittiin Kristian Sjödahl, Kimmo Karhi, Markku Kotila, Eeva-Maria Muurman, Ahti Niskanen, Tuula Pontela sekä puheenjohtajana toimi piirin kappalainen Markus Kopperoinen. Kuluneen vuoden aikana piirineuvosto kokoontui kaksi kertaa. Päätös seurakuntakodin sulkemisesta sekä toiminnan järjestämisestä Pukinmäen alueella herätti paljon keskustelua. Monet piirineuvoston jäsenet olivat myös aktiivisesti suunnittelemassa Portin tilan uudistamista sekä osallistuivat vapaaehtoisina monin tavoin seurakunnan toimintaan. Markus Kopperoinen, Pukinmäen seurakuntapiirin piirikappalainen

16 16 SILTAMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS SEURAKUNTAPIIRIN TAVOITTEET VUONNA 2017 Siltamäen seurakuntapiirin toiminnan tavoitteet ja painopisteet v olivat seuraavat: Yleinen: Seurakuntapiirin ensisijaisena tavoitteena on hoitaa mahdollisimman hyvin perustehtävät, joita ovat jumalanpalveluselämä, kirkolliset toimitukset, kasvatus, diakonia, lähetys ja sielunhoito. Toiminnan painopisteet v. 2017: 1. Hengellisen elämän syventäminen ja vahvistaminen 2. Vapaaehtoistyön jatkaminen ja kehittäminen 3. Lasten ja perheiden kanssa tapahtuva työ 4. Yhteistyö alueen eri toimijoiden kanssa 5. Jalkautumissuunnitelman toteuttaminen ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Kohdat yksi ja kaksi ovat toteutuneet yhdessä ja limittäin. Messuvapaaehtoiset ovat lukeneet tekstejä ja rukouksia, tuoneet alttarikukkia, jakaneet virsikirjoja, rakentaneet ikkunavitriiniä, avustaneet ehtoollisella ja kantaneet kolehtia. Seurakuntakodin eteisen seinällä on ollut messuvapaaehtoislista, johon on saanut merkitä omat vuoronsa. Tämä malli on toiminut Siltamäessä hyvin. Lähetysilloissa rukous on ollut kantava voima. Jokainen seurakuntakodilla kävijä pyrittiin kohtaamaan aidosti ja vierellä ja rinnalla kulkien. Seurakuntakoti voi olla lepopaikka ja antaa aikaa ja tilaa keskusteluille ja hiljentymiselle. Diakoniassa vapaaehtoiset ovat valmistaneet soppakirkkoja ja myyjäisiä sekä toimineet lähimmäispalvelussa. Seurakuntapiirin alueella vuoden aikana kastettujen lasten perheisiin annettiin rukoustyyny; piirin työntekijät ompelivat 90 tyynyä lokakuussa Tyynyyn kirjotulla rukouksella Tule Jeesus lapses luo, armos, siunaukses suo haluttiin tukea perheiden kristillistä kasvatusta. Perheitä kohdattiin eniten muskari- ja perhekahvilatoiminnassa sekä aiemmin lapsikuoron yhteydessä. Torstaiaamupäivän muskareissa ja samaan aikaan kokoontuvassa perhekahvilassa oli säännöllisesti n. 45 kävijää. Seurakunnan vähentyneiden resurssien vuoksi lapsikuoro siirrettiin vuoden alussa Tapanilan kirkolle. Tämä merkitsi kuoliniskua muutaman vuoden aikana kokoontuneelle ryhmälle. Keväällä seurakuntakodilla oli Nuket kertovat Jeesuksesta näyttely. Sen kiersivät alueen Siltamäen, Suutarilan ja Töyrynummen ala-asteen koulujen 1-3 luokat sekä kaikkien päiväkotien eskariryhmät (7 kpl). Koulujen 5-6 luokat olivat seurakuntakodilla tammikuussa kuuntelemassa nimikkolähetti Katri Niiranen-Kilasia hänen kertoessaan työstään Tansaniassa. Reformaation juhlavuoteen liittyvää varhaisnuorisotyön tekemää näytelmää Luther ja Agricola esitettiin niin ikään alueen kolmella ala-asteen koululla. Varhaisnuorisotyöntekijä on tehnyt tuntivierailuja kouluilla; joulu- ja pääsiäiskirkot toteutettiin huolella, vaikkakin päivänavaukset ovat vähentyneet. Seurakuntakodilla kokoontui jo viidettä vuotta paikallisen Siltamäki-Suutarila seuran vapaaehtoisten ylläpitämä ikäihmisten kahvila Korttelitupa, kaksi kertaa viikossa. Korttelitupa on tuonut uusia kävijöitä seurakuntakodille; yhteistyö toimii hyvin srk:n eläkeläisten iltapäivän kanssa. Toinen tärkeä toimijaryhmä on Martat; heistä monet toimivat vapaaehtoisina myyjäisissä ja soppakirkoissa. Martat olivat perinteisesti mukana Marianpäivän messussa; Korttelitupa taas eläkeläisten kirkkopyhässä toukokuussa. Jalkautumissuunnitelma toteutui enimmäkseen syyskaudella. Keväällä oli YV-lipaskeräyksiä ostarilla. Syyskuun alussa oli yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa toteutettu Sisu tapahtuma. Seurakuntakodilla oli lasten- ja seniorimuskarit, askartelua, tavaroiden

17 vaihtolava, tietoisku srk:sta ja rukousalttari, kävijöitä n.180. Syyskuun lopulla srk-kodilla oli Lähiöfest-tapahtuma yhteistyössä kaupungin kanssa, osallistujia n.70. Lokakuussa oli perinteiset 5 vuotiaiden synttärit (80 osallistujaa) ja marraskuun lopulla Tonttupolku Linnunradan leikkipuistossa (400 kävijää seimellä). Yhteistyö paikallisten yhteistyökumppaneiden, laitosten ja järjestöjen kanssa on vakiintunut vuosien aikana sekä yhteisten tapahtumien että henkilökohtaisten kontaktien myötä. Kunnianosoituksena ja kiitoksena hyvästä ja pitkäjänteisestä työstä alueen eri toimijoiden kanssa seurakunnan työntekijä nimettiin jo toisena vuonna peräkkäin vuoden Sisukkaaksi. Paikallisen Sisu seuran puheenjohtaja Pertti Svensson ojensi palkinnon kyläjuhlassa seurakuntakodin diakoniatyöntekijälle Merja Saviniemelle. TILASTOT kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot - - Pyhäkoulut - - Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Aikuisten ryhmät PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvosto kokoontui kevään aikana kolme kertaa. Sen jäsenet toimivat vapaaehtoisina, messuavustajina ja Korttelituvan emäntinä. Vuoden aikana he ovat toimineet sen hyväksi, että seurakuntakoti voisi jatkaa jälkeen. Jäsenet: Maisa Hollmén, Jani Jansson, Sari Jurvelin-Åvist, Leena Kainulainen, Kirsti Latva, Tony Lemström, Juki Orpana ja Heta Warto. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Seurakuntakodin toimintaa ei voi suunnitella eteenpäin, koska on voimassa oleva päätös seurakuntakodin luopumisesta kesän 2018 alussa. Martta Paijola, kappalainen 17

18 18 TAPANILAN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS TAPANILAN SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Tapanilan kirkon messut, kirkolliset toimitukset ja muu piiritoiminta jatkui vielä vuoden 2017 alussa entiseen tapaan. Toimituksia oli 38 kpl, joissa oli yhteensä 1400 ihmistä. Yhdeksässä Valon messussa kävi 678 ihmistä. Päiväjumalanpalvelusten harventamisen jälkeen 12 messussa oli 822 osallistujaa. Vuoden alussa kävi selväksi, että Malmin seurakunnan nuorisotyö tulee siirtymään Tapanilan kirkolle. Tähän alettiin varautua Tapanilan kirkolla jo helmikuusta alkaen siivoamalla vähän kerrassaan tiloja ylimääräisestä tavarasta. Toukokuun alusta alkaen Tapanilan piiri lopetti voimistelusalin käytön ja alkoi odottaa nuorisotyön siirtymistä Tapanilan kirkon tiloihin. Nuorisotyön tavarat piti aluksi tuoda juuri voimistelusaliin. Keväällä alettiin myös puhua ehkä nopeallakin aikataululla tulevasta remontista Tapanilan kirkolle. Tämä remontti koskisi mm. kirkon aulaa, seurakuntasalia ja kirkkosalia. Tämän takia kirkollisia toimituksia ei enää uskallettu ottaa Tapanilan kirkolle loppukeväästä ja kesällä ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEITTEN TOTEUTUMISESTA Nuorisotyö muutti Tapanilan kirkolle lopulta kesällä Remonttiin varautuminen osoittautui lopulta liialliseksi ja nyt vuoden 2017 lopulla tulevaa remonttia ollaan vasta suunnittelemassa. Nuorisotyön toimintojen sopeutuminen uusiin tiloihin ajan kanssa on toisaalta ollut hyvä asia. Ideat ovat jalostuneet, tarpeet tulevat paremmin esiin ja hyvä suunnittelu takaa varmasti paremman lopputuloksen. Tapanilan kirkko täytti syyskuussa 60 vuotta. Vielä alkuvuodesta Tapanilan piiri suunnitteli useita tilaisuuksia tähän juhlaan. Keväällä kävi kuitenkin selväksi, että näitä juhlia ei voida järjestää, koska emme tienneet, ketkä pystyvät enää järjestämään näitä juhlia uudessa organisaatiossa. Päätimme järjestää 60-vuotisjuhlamessun I adventtina. Tämä oli onnistunut ratkaisu. TILASTO-OSUUS kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalv. yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Pienryhmät Päiväkerhot Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot

19 19 Varhaisn. erityistapaht Kuorot ja musiikkiryhmät Vauvamuskarit Aikuisten ryhmät RESURSSIT Tapanilan kirkon koko toiminta uudistettiin kulunen vuoden aikana kokonaan. Vanhan Tapanilan piirin toiminta loppui kuluneen vuoden aikana. Työntekijäresurssit jaettiin kokonaan uudelleen. Uuden keskisen alueen vastuulle tuli nyt Tapanilan kirkon toiminta. Jokaisen toimintamuodon aikataulut ja mahdollisuudet jatkaa toimintaa Tapanilan kirkolla mietittiin uudelleen moneen kertaan. Lopputuloksena on tähän mennessä se, että Tapanilan kirkolla jatkuu suuri osa niistä toiminnoista, jotka siellä olivat myös ennen organisaation uudistamista. Nuorisotyön toimintojen ja esim. noin 200 isoskurssilaisen sijoittaminen kirkon tiloihin vaati tietysti paljon miettimistä ja tilojen käytön suunnittelua. Aikatauluttamista ja tilojen käyttöä tullaan varmasti miettimään paljon myös 2018 aikana. Kanttori Merja Wirkkala jäi keväällä eläkkeelle. Hän jatkoi tosin vielä Tapanilan kamarikuoron johtamista syksylläkin. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvoston jäseninä olivat: Aulis Ignatius, Lasse Petrell, Laura Sormunen, Karin Airaksinen, Sami Kivelä, Juha Vaarama, Pirkko Ilola ja Harri Vuorinen. Piirineuvosto lopetti toimintansa tänä vuonna seurakunnan organisaation uudistamisen takia. Viimeinen kokous pidettiin 8.2. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Piiriorganisaatio lakkautettiin vuonna Sen sijalle tullut uusi organisaatio on pystynyt kohtuullisen hyvin ottamaan hoitoonsa entiset piireille uskotut tehtävät. Suntioitten järjestelykyky on ollut tärkeää tässä prosessissa. Joitakin entisen Tapanilan piirin toimintoja on osittain lakkautettu tai järjestelty uudelleen. Tapanilassa ei enää ole työryhmää suunnittelemassa toimintaa. Tätä työn suunnittelua on syytä kehittää edelleen. Tapanilan kirkolla on syytä muistaa se, että kirkko on ollut tärkeä paikka jo 60 vuoden ajan seurakuntalaisille. Nuorisotyö vakiinnuttaa toimintaansa tulevina vuosina tällä kirkolla. Samalla on syytä pitää huolta siitä, että kirkon toimintaedellytykset kirkollisten toimitusten ja jumalanpalvelusten pitopaikkana säilyy. Esa Järvinen, kappalainen

20 20 VIIKIN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS SEURAKUNTAPIIRIEN OLENNAISET PIIRTEET Viikin seurakuntapiirin toiminnalle on ollut luonteenomaista yhtäältä kokoava toiminta ja toisaalta jalkautuminen ulos kirkolta alueen ihmisten pariin. Jumalanpalvelukset kirkkokahveineen kokoavat eri-ikäisiä viikkiläisiä yhteen. Vuonna 2017 päiväjumalanpalvelusten keskimääräinen kävijämäärä oli 102 henkilöä/ messu. Kuoro- ja musiikkitoiminta on kirkolla myös vilkasta. Ei niin perinteistä seurakuntaväkeä ovat koonneet hyvin muskarit, perhe- ja esikoisvauvakerho, kristillinen jooga ja erityisesti keskiviikkojen iltaruoka. Iltaruoasta on tullut viikkiläisten olohuone, tärkeä kohtaamispaikka. Koululaisten iltapäiväkerho aloitti kirkolla toimintansa alkusyksystä. Kirkon ulkopuolella järjestettävistä tapahtumista monet toteutetaan yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. Yhteisvastuun lipaskeräys Viikin Prismassa on ollut myös hyvä tapa kohdata alueella asuvia ihmisiä. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Viikin vuoden 2017 toiminnan tavoitteita olivat: 1) Osallistuminen Viikin alueen tapahtumiin Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsan kanssa järjestettiin Laskiais- ja Päivä maalla -tapahtumat, Helsingin Viikin kaupunginkirjaston ja yliopiston kampuskirjaston kanssa Lucian markkinat ja ravintola Kaskessa Kauneimmat joululaulut. Latokartanon torilla järjestettiin Suvivirren sunnuntain torimessu ja eläinten jouluhartaus. Muita Viikin kirkon yhteistyökumppaneita kuluneen vuoden aikana olivat Latokartanon peruskoulu, Viikin Normaalikoulu, alueen päivähoito, kaupungin nuorisotalo, partiolippukunta Viikin Vesikot, Viikki Seura ja Viikin Martat. 2) Seurakuntalaislähtöisen toiminnan tukeminen Vuoden 2017 aikana seurakuntalaisten ideoimia ja toteuttamia toimintoja Viikissä olivat mm. teemalliset teehetket kerran kuussa, jokaviikkoiset naapurikahvit, rukousilta, kristillisten invalidien raamattupiiri, Elävät muistot viikko, johon liittyi Moottoritie on kuuma -konsertti Lahdentien alittavassa tunnelissa ja hautausmaakierros kuvataiteilijoiden hautamuistomerkeillä Malmin hautausmaalla. Seurakuntalaisten ideoimana kirkolla toteutui joka keskiviikkoinen iltaruoka. 3) Yhteisvastuukeräys, lähetystyö ja kansainvälinen diakonia Yhteisvastuukeräyksen tavoite Viikissä oli Keräystulos oli Tuloksesta suurin osa, 6 758, saatiin Viikin Prisman lipaskeräyksestä ja Tulos on noin 0,85 seurakuntapiirin alueella asuvaa kohti. Koko Malmin seurakunnan tulos oli Viikin lähetystyön nimikkokohteelle, vammaisten tuki- ja koulutushankkeelle Mongoliassa, kerättiin 5 433, tavoite oli Suurin osa kerätyistä rahoista tuli Missiokerholaisten myyjäistuotoista. 4) Kutsu- ja erityisjumalanpalvelukset ja -tilaisuudet Viikin seurakuntapiirin alueelle muuttaneille on kolme kertaa vuodessa lähetetty kausiohjelma ja kutsu mukaan toimintaan. Syksyn osalta tämä tavoite ei toteutunut. Viikin ulkomaalaisväestölle järjestettiin kerran kuussa englanninkielisiä messuja.

21 21 TILASTOT TILASTOT kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot Pyhäkoulut Perhekerho Varhaisnuorten kerhot Muskarit Kuorot Aikuisten ryhmät RESURSSIT Viikin kirkolla on paljon toimintaa, jopa niin että suntiot ovat olleet aika ajoin jaksamisensa äärirajoilla. Elokuussa toteutunut seurakunnan organisaatiomuutos ei kovin paljon vaikuttanut Viikin kirkon työntekijäjoukkoon. Vain muutama työntekijä vaihtui. Pihlajamäki ja Viikki muodostavat seurakunnan Eteläisen alueen. Syksyllä piirien yhdistyminen näkyi lähinnä siinä, että alueen papit osallistuivat jonkin verran molempien kirkkojen jumalanpalveluselämään. Piirien yhdistyminen on aika monessa työntekijässä nostattanut kysymyksiä omasta tehtävästä ja työnkuvasta. Vapaaehtoisia on kirkolla melko paljon. Seurakuntalaiset osallistuvat mielellään yksittäisiin tapahtumiin. Ajallisesti kovin kaukana oleviin tapahtumiin on monen vaikea sitoutua. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Viikin piirineuvoston jäseniä olivat Pirjo Alanko, Katrianna Raunio, Laura Koskelainen, Riki Kuivalainen, Mikko Kurenlahti, Anne Parviainen, Mikko Tikkanen ja Hannele Ugur. Piirineuvostojen toiminta loppui vuoden 2017 aikana. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Viikissä vuodelle 2017 asetetut tavoitteet voidaan katsoa kohtuullisesti saavutetun. Pihlajamäen ja Viikin seurakuntapiirit ovat tehneet omilla alueillaan hyvää kokoavaa perustyötä ja jalkautuneet alueen asukkaiden pariin. Työntekijät ovat olleet työssään ahkeria ja ammattitaitoisia. Jatkossa on hyvä miettiä Eteläisellä alueella työn rajaamista, mitä toimintoja on hyvä toteuttaa yhdessä niin, ettei kahdessa paikassa tehdä turhaan samaa työtä, tutustua ja osallistua myös toisen kirkon alueella tapahtuvaan toimintaan, muuttaa kenties joitain toimintoja, joita on jo vuosia totuttu tekemään omalla tavalla ja löytää työlle yhteiset tavoitteet. Petri Jukanen, johtava aluepastori