Malmin seurakunnassa oli vuonna 2013 kaksi juhlaa. Tammikuussa vietettiin seurakunnan 60-vuotisjuhlia. Syyskuussa oli piispantarkastus.

Transkriptio

1 MALMIN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 MALMIN SEURAKUNTA KAHDEN JUHLAN JA TOIMINNAN VUOSI Malmin seurakunnassa oli vuonna 2013 kaksi juhlaa. Tammikuussa vietettiin seurakunnan 60-vuotisjuhlia. Syyskuussa oli piispantarkastus. Tammikuussa juhlittiin eri puolilla seurakuntaa. Työalat esittivät toimintaansa eri kirkoilla. Juhlimaan kutsuttiin seurakuntalaisia ja yhteistyötahoja. Juhla huipentui Malmin kirkossa messuun, jossa piispa Eero Huovinen saarnasi. Kuorot, kanttorit, muut työntekijät, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset antoivat oman panoksensa. Täydessä kirkossa vietetystä messusta jäi hyvä mieli. Piispantarkastus alkoi syyskuussa valmistelupäivällä, jossa toimiokapitulin edustajat tapasivat eri työalojen työntekijäryhmät. Varsinainen piispantarkastus syyskuun loppupuolella oli kolmipäiväinen. Kahtena ensimmäisenä päivänä piispa Irja Askola ja piispan seurue kiersi 15 eri tilaisuudessa. Tutustuttiin seurakunnan toimintaan ja keskusteltiin yhteistyötahojen kanssa. Tahti oli tiivis, mutta tunto merkityksellisistä tapaamisista ja pohdinnoista sekä hyvästä tunnelmasta jäi mieleen. Piispantarkastuskin huipentui messuun, jossa piispa Irja Askola saarnasi. Taas kuorot, kanttorit, työntekijät, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset antoivat oman panoksensa. Yhdessä tehdystä messusta tuli juhla. Messun jälkeen piispa kävi Pihlajiston ja Viikinmäen asukkaiden ulkoilmatapahtumassa asukasyhdistyksen kutsumana. Pihlajamäen työntekijät olivat paikalla. Väkeä ei ollut aivan valtavasti, mutta mieleen jäi suuri määrä piispan ja ihmisten lämpimiä kohtaamisia. Piispantarkastuksen pöytäkirja valmistui marraskuussa. Hiippakuntadekaani kävi esittelemässä seurakuntaneuvostolle piispantarkastuksen havaintoja. Erityisiä korjaustarpeita piispantarkastus ei seurakunnan toiminnassa osoittanut. Joihinkin yksittäisiin asioihin on tarkastuksen perusteella syytä kiinnittää huomiota. Juhlan ohella vuosi oli arkisen työn vuosi. Seurakunnan perustehtävien hyvä hoito on vuosien ajan ollut seurakunnan keskeisenä tavoitteena. Samalla on kuitenkin pyritty kehittämään joitakin tehtäväalueita. Vuoden 2013 erityisenä kehittämiskohteena oli vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistoiminnan strategia hyväksyttiin seurakuntaneuvostossa lokakuussa. Vuodet 2014 ja 2015 ovat strategian toimeenpanon aikaa. Tähän varataan voimavaroja. Seurakuntalaisten osallistuminen tekijöinä ja suunnittelijoina on tärkeää. Osallistuminen antaa tunnon siitä, että seurakunta on oma seurakunta. Seurakuntalaisten osallistuminen tekijöinä antaa uusia mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen. Vuoden 2013 vapaaehtoisstrategia osoittaa suuntaa tulevaan. Pertti Simola

3 SEURAKUNTANEUVOSTO 2013 Seurakuntaneuvoston puheenjohtajana toimi kirkkoherra ja varapuheenjohtajana Tuula Pontela. Sihteerinä toimi pastori Antti Ylinen. Tiedottaja Tuila Huomo oli läsnä neuvoston kokouksissa. Neuvoston kokouksia pidettiin kymmenen. Kokouksia pidettiin seurakunnan eri toimipisteissä: Pihlajamäen kirkolla kaksi, Jakomäen, Malmin, Puistolan Tapanilan ja Viikin kirkolla sekä Siltamäen ja Suurmetsän seurakuntakodeilla yksi kussakin. Elokuun kokous pidettiin Lohirannan leirikeskuksessa. Osassa kokouksista oli seurakuntapiirin tai työalan esittely. Seurakuntapiireistä esittäytyivät Siltamäki ja Pihlajamäki, työaloista matkailu ja lähetystyö. Lisäksi tutustuttiin Suurmetsän seurakuntakodin toimintaan. Osa neuvoston jäsenistä osallistui Kuopion kirkkopäiville toukokuussa. Toiminta ja talous Seurakuntaneuvosto hyväksyi työalojen ja seurakuntapiirien toimintakertomukset helmikuun kokouksessaan. Syyskuussa vahvistettiin seurakunnan toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Vuoden 2014talousarviota varten seurakunta sai seurakuntayhtymältä käytettäväkseen 7,56 milj. euroa. Toiminnan tuloja arvioitiin kertyvän euroa. Henkilöstömenot ovat 5,4 milj. euroa, seurakuntayhtymälle maksettavat sisäiset vuokrat ja muut vuokrat ovat 1,4 milj. euroa ja muut toiminnan kulut 1,2 milj. euroa. Talousarvio laadittiin euroa alijäämäiseksi. Seurakunnalle oli jäänyt edellisiltä vuosilta säästöjä euroa, mistä alijäämä esitettiin katettavaksi. Seurakuntayhtymän talouden kiristymisen vuoksi seurakunnille myönnettävää määrärahaa pienennettiin vuodelle ,5 %. Vastaava vähennys tehdään vuodelle Vuonna 2016 vähennys on 1 %. Määrärahojen pieneneminen edellyttää seurakunnan menojen leikkausta ja maltillisia henkilöstövähennyksiä lähivuosina. Toimintasuunnitelman keskeisiksi painopisteiksi seuraaville kolmelle vuodelle määriteltiin perustehtävien hyvä hoito, vuonna 2010 valmistuneen seurakunnan strategiaohjelman painopisteiden toteuttaminen, erityisenä painopisteenä on vapaaehtoistoiminnan strategian jalkauttaminen yhteisöllisyyden ja jäsenyyden tukeminen osallistumalla seurakuntayhtymän Jäsenelle parasta projektiin ja suuntaamalla toimintaa ihmisten keskelle viestintästrategian toteuttaminen Huhtikuussa seurakuntaneuvosto päätti toiminnallisten ja taloudellisten syiden perusteella, että Suurmetsän seurakuntakodin käytöstä luovutaan vuoden 2014 alusta. Lokakuussa seurakuntaneuvosto hyväksyi vapaaehtoistoiminnan strategian. Henkilöstö Vakinaisten työntekijöiden valintaa valmistelemaan seurakuntaneuvosto on asettanut toimikunnan, jonka puheenjohtajana on kirkkoherra, jäseninä Tapio Leinonen, Tuula Pontela ja Pekka Salomaa, varajäseninä Kaisa Raittila, Hannele Ugur ja Marjaana Syrjälä Vuoden aikana valittiin uusia työntekijöitä vakinaisiin virkoihin: seurakuntapastorit Elina Perttilä ja Paula Närhi sekä suntiot Jarmo Frondelius, Arja Lindholm ja Tiina Seppänen. Sijaisuuksia täytettiin runsaasti. Seurakuntapastorin sijaiseksi otettiin rovasti Raili Lehtinen, kanttorin sijaisiksi Outi Aro-Heinilä ja Tuomas Heikkilä, nuorisotyönohjaajan sijaiseksi Ida

4 Laapio, diakonian sijaisiksi Anna Kalske, Merja Korpela, Tuula Laine ja Kirsi Salonen, suntion sijaiseksi Olavi Mäntylä, määräaikaiseksi arkiston järjestelijäksi Helena Rummukainen määräaikaisiksi lastenohjaajiksi Leena Hilvonen, Auli Härkönen, Nina Koskinen ja Mia Blomstedt. Kesätyöntekijöitä otettiin 1-3 kuukaudenjaksoiksi yksitoista pääasiallisesti kesän rippikouluja varten. Muita asioita Seurakuntaneuvosto osallistui seurakunnan 60 -vuotisjuhliin ja piispantarkastukseen. Piispantarkastusta varten seurakuntaneuvosto antoi lausunnon seurakunnan haasteista. Marraskuussa neuvosto sai raportin piispantarkastuksen havainnoista. Seurakuntayhtymän tarkastustoimi suoritti Malmin seurakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen piispantarkastukseen liittyen. Seurakuntaneuvosto käsitteli tarkastuskertomuksen joulukuussa. Seurakuntaneuvosto antoi yhteiselle kirkkoneuvostolle lausunnot seurakuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmasta, seurakuntayhtymän strategiasta ja ympäristöohjelmasta. Neuvostossa käsiteltyjen asioiden lisäksi kirkkoherra teki seurakuntaneuvoston ohjesäännön perusteella 92 päätöstä, jotka annettiin neuvostolle tiedoksi. Valtaosa päätöksistä koski henkilöstöasioita. Lisäksi kirkkoherra teki 70 kummeja koskevaa päätöstä, joista 8 koski kummien lisäämistä ja 62 päätöstä yhden kummin riittämisestä. Seurakuntaneuvoston jäsenet Vuoden aikana kaksi seurakuntaneuvoston jäsentä vaihtui. Pekka Huhtinen muutti pois seurakunnan alueelta. Hänen tilalleen varsinaiseksi jäseneksi tuli toivo Kärki. Tapio Leinonen vihittiin papiksi marraskuussa ja sai viranhoitomääräyksen Oulunkylän seurakuntaan. Näin hän menetti vaalikelpoisuutensa. Hänen tilalleen tuli varsinaiseksi jäseneksi Laura Koskelainen. Jäsenet vuoden päättyessä Huovio Anna Elina Jukanen Hannele Koskelainen Laura Kuikanmäki Kimmo Kärki Toivo Marjamäki Pipsa Lotta Penkari Joni Pitkänen Pirkko Pontela Tuula Raittila Kaisa Saarela Veronica Salmi Kauko Salomaa Pekka Syrjälä Marjaana Tenkula Tarja Ugur Hannele Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet vuoden päättyessä Huovio Anna Elina Panula Aarre Peltokorpi Risto Penkari Joni Pontela Tuula Raittila Kaisa Saarela Veronica Salmi Kauko Syrjälä Marjaana Tenkula Tarja Ugur Hannele Vuorinen Tuulikki

5 JUMALANPALVELUSELÄMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2013 JUMALANPALVELUKSET Seurakuntapiirit vastaavat oman alueensa messuelämästä. Seurakuntapiirit laativat messuista kausisuunnitelman, johon sisältyy perhe- ja muut erityismessut. Suunnitelmaan merkitään se, miten seurakuntapiirin papit ovat mukana oman alueensa messuissa. Virastokappalainen täydentää suunnitelman siten, että jokaiseen messuun tulee toimittajiksi kaksi pappia, toinen toimii liturgina ja toinen avustavana pappina. Messut pidettiin sunnuntaisin klo 10 Malmin kirkossa, Pihlajamäen kirkossa, Viikin kirkossa ja joka toinen sunnuntai Tapanilan kirkossa sekä sunnuntaisin klo 12 Jakomäen kirkossa, Pukinmäen seurakuntakodissa ja Siltamäen seurakuntakodissa. Tapulin seurakuntakodissa on pidetty Tapulimessu kerran kuussa sunnuntai-iltapäivällä. Tapanilan kirkossa on pidetty kerran kuussa Valon messu sunnuntai-iltana. Puistolan kirkossa Valon messut aloitettiin vastaavalla tavalla vuoden aikana. Myös muita vapaamuotoisia messuja, mm. urkumessuja, vauvamessuja on järjestetty eri seurakuntapiireissä. Kesäaikana messut on pidetty Malmin, Pihlajamäen, Viikin ja Puistolan kirkoissa klo 10. Jakomäessä klo 18. Muissa seurakuntapiireissä on pidetty arkipäivän hartauksia ja viikkomessuja. Kaksoispyhien messut on pidetty Malmin kirkossa johon on pääsääntöisesti ollut kuljetus muista seurakuntapiireistä. Näihin messuihin on usein liitetty kirkkokahveille sisältyvää ohjelmaa. Tapaninpäivänä on laulettu kauneimpia joululauluja, juhannuksen kesälauluja. Loppiaisen messua on vietetty koko seurakunnan lähetysjuhlana. Konfirmaatiomessut on merkittävä osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Konfirmaatiota varten on laadittu oma messuohjelma käsikirjan vaihtoehto B:n pohjalta. Tavoitteena on ollut tehdä konfirmaatioista riittävän lyhyitä, mutta sisällöltään merkittäviä juhlia sekä nuorille että heidän läheisilleen. Nuorten messu on pidetty säännöllisesti keskiviikkoiltaisin Malmin seurakuntatalolla. Lyhyt messu on toteutettu viikkomessun kaavaa soveltaen. Koulujen ja päiväkotien kirkot ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Jouluaika, pääsiäinen ja kevät ovat tavallisimpia koulujen ja päiväkotien kirkkoaikoja. MESSUELÄMÄN KEHITTÄMINEN Seurakuntalaisten osuutta messun toteuttajina on pyritty lisäämään. Joissakin seurakuntapiireissä on säännölliset avustajarenkaat messuja varten. Seurakuntalaisilla on runsaasti ehtoollisen avustusoikeuksia. Seurakuntalaisten osuuden lisääminen messujen suunnittelijoina ja toteuttajina on kuitenkin edelleen tarpeellinen kehittämiskohde. Yhteisöllisyyttä on pyritty vahvistamaan kirkkokahveilla, joita järjestetään melko säännöllisesti useimpien jumalanpalvelusten yhteydessä. Osasta kantavat vastuun seurakuntalaiset, osasta suntiot. Perhekirkkojen kehittäminen on vireillä. Tavoitteena on laatia ehdotus perhekirkkojen toteuttamisesta vuonna 2014.

6 KIRKOLLISET TOIMITUKSET Kasteet, vihkimiset ja hautaan siunaamiset ovat tärkeitä tilanteita seurakuntalaisten kohtaamiseen. Näiden osalta on pyritty laadukkaaseen toimintatapaan, johon sisältyy seurakuntalaisten tapaaminen ennen perhejuhlaa sekä riittävän ajan varaaminen kastekahveille, hääjuhlaan ja muistotilaisuuteen. Pääosin tähän on pysytty. Kesäaikana joudutaan valitettavasti välillä tinkimään toimituksen jälkeisestä juhlasta. Kirkolliset toimitukset jaetaan papiston kesken seuraavien periaatteiden mukaan. Ensin toimitus annetaan papille, jota seurakuntalainen toivoo. Mikäli toiveita ei esitetä, toimitus annetaan piiripapille. Jos piiripapille tulee runsaasti toimituksia samalle viikolle tai viikonlopulle, on toimituksessa käytettävissä kaikki työssä olevat papit. Arkihautauksia varten on varattu eri päiville 2-3 pappia siunausvuoroon. Malmin seurakunnan papeilla on vuonna 2013 ollut yksi täysi viikonloppu ja yksi puolikas viikonloppu kuukaudessa vapaana. Kesäaikana vapaita viikonloppuja ei ole ollut. Kirkolliset toimitukset ovat säilyttäneet paikkansa seurakunnan keskeisenä tehtävänä. On kuitenkin nähtävä se, että kirkollisten vihkimisten osuus Helsingissä on vähentynyt, Malmilla 374 avioliitosta solmittiin kirkollisesti 196. Myös kasteiden lukumäärä on vähentynyt. Kaste ei ole perheille enää itsestään selvä asia. Monet kirkkoon kuuluvat vanhemmat jättävät lapsensa kastamatta. Helsingissä asiaan on pyritty vaikuttamaan Pienelle parasta -projektilla, jossa perheisiin ollaan uudella tavalla yhteydessä ennen kastetta ja kasteen jälkeen. Perheille, joissa lapsi on jäänyt kastamatta, on lähetetty kaksi kertaa vuodessa kutsu seurakunnan järjestämään yhteiskastetilaisuuteen. Malmilla näitä kastetilaisuuksia oli vuonna 2013 kaksi. Kirkollinen hautaan siunaaminen on säilyttänyt vahvan aseman. Edelleen suurin osa myös kirkkoon kuulumattomista vainajista siunataan kirkollisesti. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että monet hautajaiset järjestetään hyvin pienen saattojoukon kanssa. Monissa hautaukseen liittyvissä tavoissa on havaittavissa muutosta, mm. tervehdyksissä, joita kukkia laskettaessa esitetään. Hautaustapojen kristillinen sisältö näyttää ohenevan. TILASTOT Yhteensä Pääjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukste Ehtoollisvieraita Tilastot osoittavat, että jumalanpalveluselämän kävijämäärissä on tapahtunut laskua. Asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pertti Simola