LAPSIASIANEUVOSTON RAPORTTI VUODELTA 2017

Transkriptio

1 Yhtymähallitus liite 31 LAPSIASIANEUVOSTON RAPORTTI VUODELTA 2017 Alavieskan kunta Nivalan kaupunki Sievin kunta Ylivieskan kaupunki Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kolmen strategisen päämäärän toteutuminen vuonna 2017: Suunnitelman toteutuminen palveluissa Lapsiasianeuvoston tavoitteiden toteutuminen Miltä näyttää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi vuonna 2017 valittujen mittareiden valossa Lapsiasianeuvoston terveiset kuntiin Yhteenvetoa vuosien lapsiasianeuvoston raporteista Kehittämisehdotukset ja konkreettiset toimet (taulukko) LIITTEET (28)

3 TIIVISTELMÄ Lapsiasianeuvoston raportissa vuodelta 2017 kuvataan Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja sen jäsenkuntien yhdessä laatiman Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumista strategisten päämäärien ja palvelujen näkökulmasta. Lisäksi kuvaillaan lapsiasianeuvoston talousarvioihin tekemien ehdotusten toteutumista ja esitetään eri mittareiden avulla lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilannetta Kallion alueella. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kolmen strategisen päämäärän toteutuminen vuonna 2017: Palveluiden painopisteen tulee olla yleisissä palveluissa. Tavoitteen toteutumisessa on vielä jonkin verran puutteita ja painopiste on edelleen liikaa korjaavassa työssä. Erityisesti lasten ja nuorten matalan kynnyksen psykososiaalisten palveluissa on vajetta ja se näkyy asiakkaiden tilanteiden monimutkaistumisena, asiakaspaineena ja kustannuksina muissa palveluissa esimerkiksi neuvolassa, perheneuvolassa ja lastensuojelussa. Lapset puheeksi menetelmä on käytössä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion lasten ja perheiden palveluissa sekä kuntien varhaiskasvatuspalveluissa. Lapset puheeksi - menetelmä ei ole vielä järjestelmällisessä käytössä alueemme kouluissa. Nivalassa perusopetuksessa LP-menetelmään on koulutettu ala- ja yläkoulun opettajakuntaa ja menetelmä on käyttöönotettu. Palvelut järjestetään yhteistyössä. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tehty kunnittain toimivissa monialaisissa yhteistyöryhmissä muun muassa Lape- työryhmissä. Yhteistyötä on vielä vara lisätä esimerkiksi joustavien palveluketjujen ja palvelujen koordinoinnin osalta. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on lisääntynyt ja heidän tuottamiensa palvelujen valikoima on lisääntynyt ja monipuolistunut. Verkostomainen ja kustannustehokas toiminta. Verkostomaisen toiminnan kehittämistä jatkettiin muun muassa kuntakohtaisissa Lape- työryhmissä. Tavoitteen toteutumisessa on vielä kustannustehokkaan toiminnan ja varhaisen tuen osalta puutteita ja painopiste on edelleen liikaa korjaavassa, joka näkyy lastensuojelun ja lasten ja nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon korkeissa asiakasmäärissä. Palveluja on pystytty kehittämään, monipuolistamaan ja lisäämään yhteistyötä sekä verkostomaista toimintaa hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden suuntaisesti. Palvelutarpeen lisääntymisestä ja palveluiden kysynnästä johtuen joidenkin palvelujen järjestämisessä suositusten mukaisesti on ollut ajoittain haastetta. Talous- ja toimintasuunnitelmiin vuodelle 2017 toimenpiteeksi esitetty yhteistyön lisääminen ja tiivistäminen yli sektorirajojen toteutui siten, että palveluja on pystyttiin kehittämään ja monipuolistamaan. Yhteistyötä ja verkostomainen toimintaa kehitettiin kuntien monialaisissa Lape- työryhmissä. Tavoitteena ollut merkkaritoiminnan resursointitarpeen selvittäminen eri kunnissa sekä koul u- psykologi- ja koulukuraattoripalvelujen riittävä resursointi oppilasmäärää kohden huomioiden myös päiväkodissa esikoulua käyvät, ei kokonaisuudessaan toteutunut. Merkkaritoiminnan (koulun psykiatrinen sairaanhoitaja) järjestämisestä on kunnissa keskustelu, mutta varsinaista selvitystyötä ei ole tehty yhdessäkään kunnassa. 2 (28)

4 Koulukuraattoriresurssissa on kuntakohtaisia eroja. Nivalan opetustoimessa koulukuraattoreiden resurssointi on ollut oppilashuoltolain mukaista. Ylivieskassa koulukuraattoriresurssi suhteessa oppilasmääriin ja kouluasteisiin on vähäinen, vaikka vuoden 2017 talousarvioon sisältyi kolmannen koulukuraattorin lisäresurssi. Vastaavien koulukuraattorien resursoinnissa Alavieskassa ja Sievissä on ollut haasteita. Koulupsykologin toiminnassa on ollut vaihtelevuutta ja resurssipuutetta. Kunnat ovat käyttäneet jonkin verran ostopalvelua koulupsykologiresurssin turvaamiseksi. Koulupsykologipalvelujen toimimattomuus näkyy lasten ja nuorten asioiden pitkittymisenä ja mutkistumisena sekä paineena muissa palveluissa kuten kouluterveydenhuollossa ja perheneuvolassa. 3 (28)

5 1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kolmen strategisen päämäärän toteutuminen vuonna 2017: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuosille kirjattiin kolmeen strategista päämäärää, joiden läpäisevänä periaatteena on asiakaan ja perheen osallistaminen ja tavoitteena palvelujen järjestämisessä on hyvä lapsuus ja lapsiperheiden arjen turvaaminen. Palveluiden painopiste on yleisissä palveluissa; turvataan lapsiperheille riittävät ja laadukkaat palvelut, lapsilähtöinen työskentelytapa toteutuu jokaisella palvelusektorilla ja lapset puheeksi toiminnan vakiinnuttaminen. Tavoitteen toteutuminen: Tavoitteen toteutumisessa on vielä puutteita. Lapsiperheille ei kaikilta osin ole pystytty turvaamaan riittäviä ja laadukkaita palveluita. Palveluiden painopiste on kuitenkin vielä liikaa korjaavissa palveluissa. Lapset puheeksi - menetelmä on vakiintunut toimintakäytännöksi useissa Kallion lasten ja perheiden palveluissa sekä kuntien varhaiskasvatuspalveluissa. Esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvoloissa on vuonna 2017 käyty 473 lapset puheeksi keskustelua. Lapset puheeksi - menetelmä ei ole vielä järjestelmällisessä käytössä alueemme kouluissa. Nivalassa perusopetuksessa LP-menetelmään on koulutettu ala- ja yläkoulun opettajakuntaa ja menetelmä on käyttöönotettu. Palvelujen järjestäminen yhteistyössä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Kallioon kuuluvien peruskuntien sekä kolmannen sektorin kesken; yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kesken. Tavoitteen toteutuminen: Yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tehty kunnittain toimivissa monialaisissa yhteistyöryhmissä muun muassa Lape- työryhmissä. Säännöllistä moniammatillista yhteistyötä jatkettiin mm. laajan 4-vuotistarkastuksen toteutuksessa, lastenneuvolatyöryhmien ja opiskelija/ oppilashuoltoryhmien kokoontumisissa. Oppilashuoltoa kehitettiin moniammatillisesti yhteistyössä. Yhteistyötä kolmannen sektorin ja eri järjestöjen kanssa on pyritty lisäämään. Kolmannen sektorin palveluiden määrä ja palveluvalikoima onkin alueellamme lisääntynyt esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa lapset ry:n toimesta sekä Sievin perhepalvelukeskus ry:n toimesta. Verkostomainen ja kustannustehokas toiminta; varhainen tuki ja sopimukset rajapintaprosesseista Tavoitteen toteutuminen: Verkostomaisen toiminnan kehittämistä jatkettiin muun muassa kuntakohtaisissa Lape- työryhmissä. Tavoitteen toteutumisessa on vielä kustannustehokkaan toiminnan ja varhaisen tuen osalta puutteita ja painopiste on edelleen liikaa korjaavissa palveluissa, joka näkyy lastensuojelun ja lasten ja nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon korkeissa asiakasmäärissä. Tämä kertoo osaltaan myös siitä, että yhteistyön toimivuudessa on vielä parannettavaa, vaikka yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tiivistetty. Matalan kynnyksen psykososiaalituen vähäisyys/ puute ja oppilashuollon psykologipalvelujen vähäisyys/ puute on näkynyt erityisesti paineena perheneuvolassa siten, että työ on paljolti korjaavaa eikä tärkeää varhaista tukea perheille pystytä antamaan siinä määrin, kun tarvetta olisi. Lisäksi odotusaikojen pidentyminen voi johtaa lapsen/nuoren osalta tilanteen hankaloitumiseen siinä määrin, että perheneuvolan tuki ei ole enää riittävää. Tämä vaikuttaa omalta osaltaan myös erikoissairaanhoidon kuluihin. 4 (28)

6 2. Suunnitelman toteutuminen palveluissa Varhaiskasvatuspalveluissa lasten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutuvat seuraavasti: Lapset puheeksi -menetelmä on aktiivisessa käytössä varhaiskasvatuksessa kaikissa Kallion alueen kunnissa. Lapset puheeksi -menetelmäkoulutuksen oli vuoden loppuun mennessä käynyt Nivalassa 109 ja Ylivieskassa 103 varhaiskasvatuspalveluiden työntekijää. Sievissä varhaiskasvatuksen vakituinen henkilöstö on käynyt Lapset puheeksi menetelmäkoulutuksen. Nivalan, Sievin ja Ylivieskan varhaiskasvatuspalveluissa on jokaisessa yksi Lapset puheeksi -kouluttajapari. Kasvatuskumppanuuskoulutukset, johon suuri osa kuntien varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on osallistunut, oli hyvänä tukena Lapset puheeksi -toimintamallin käyttöönotossa. Lapset puheeksi -keskusteluja tarjottiin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa 3-vuotiaiden lasten huoltajille. Nivalassa myös yksityisten päiväkotien osalta Lapset puheeksi - keskustelu tarjottiin 3-vuotiaiden lasten sekä esiopetusikäisten lasten vanhemmille. Kotihoidossa oleville 3-vuotiaille keskustelun tarjosi neuvola. Ylivieskassa keskustelumahdollisuutta tarvittaessa tarjottiin myös muiden ikäryhmien huoltajille. Kotihoidossa tai yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien 3-vuotiaiden lasten huoltajille keskustelumahdollisuutta tarjottiin lastenneuvolassa. Aikuissosiaalityössä tehtiin ennaltaehkäisevää työtä perheiden kanssa palveluohjauksen ja taloudellisen tuen muodoissa. Palveluohjauksessa tehtiin perheen kokonaistilanteen kartoitus. Taloudellisen tuen muotoja olivat harkinnanvaraiset, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki esimerkiksi asumiskustannuksiin, lasten tarvikkeisiin ja opintojen tukemiseen. Kertaluonteisilla avustuksilla pyrittiin auttamaan perheitä selviämään jatkossa itsenäisesti. Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön kokonaisuudessa asiakastarpeisiin pystyttiin vastaamaan hyvin. Perheohjaajat tekivät arviointi- ja neuvontakäyntejä sekä suunnitelmallista, pitkäkestoista perhetyötä. Perhetyön sisällöllistä kehittämistä ja palvelun saannin kriteerejä tarkennettiin. Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin käyttöä jatkettiin. Palveluseteli on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi ja sen käyttö lisääntyi vuoden 2017 aikana. Käytössä on kuitenkin kuntakohtaisia eroja. Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelillä pystyttiin hyvin reagoimaan perheiden äkillisiin kriiseihin ja myös tukemaan perheitä pidempikestoisesti. Lastensuojelussa sosiaaliohjaajat hoitavat itsenäisesti sosiaalihuoltolain mukaisista prosesseista tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan sekä yhteistyössä lastenvalvojien kanssa valvottujen tapaamisten organisoinnin ja päätöksenteon. Lastensuojelussa hyvinvointisuunnitelma on toteutunut siten, että työntekijäkohtainen erikoistuminen lastensuojelun asiakasprosessissa (lastensuojeluilmoitusten/palvelutarpeen arviointeja koskevien pyyntöjen vastaanotto ja käsittely, avohuolto, sijaishuolto) vakiintui. Palvelutarpeen arvioinnit saatiin tehtyä lain määräämissä määräajoissa, vaikka työt ajoittain ruuhkautuivat. Kodin ulkopuolisten sijoitusten kustannusten kasvun ehkäiseminen ei toteutunut suunnitellusti, vaikka yhteistyötä esimerkiksi perhehoidon järjestämiseksi, tehtiin useamman toimijan kanssa. Kustannusten taso määrittyy pitkälti sijoitettavan tuen tarpeen perusteella ja koska toimitaan ostopalvelujen varassa, ei kustannuksiin ole mahdollisuutta lastensuojelusta juurikaan vaikuttaa. Lastensuojelun kodinulkopuolisten sijoitusten hoitopäivien määrä kasvoi. Suurin osa sijoitetuista oli nuoruusikäisiä ja heille ei löytynyt perhesijoituspaikkoja, vaan heidät piti sijoittaa ammatillisiin perhekoteihin tai lastensuojeluyksiköihin. Moniammatillista lastensuojelun tukiryhmän toimintaa ei saatu edelleenkään käynnistettyä. 5 (28)

7 Lastensuojelun avohuollon tukitoimista merkittävin on tehostettu perhetyö. Tehostetulle perhetyölle on määritelty tietyt toiminnan tasot ja palvelulle kesto. Intensiivinen perhearviointimenetelmä on systemaattisesti käytössä. Perhetyön kehittäminen näkyy muun muassa siinä, että perhetyön ostopalveluiden käyttö väheni. Lastensuojelun sosiaalityössä tarkennettiin edelleen lastensuojeluasiakkuuksien kriteerejä ja työn suunnitelmallisuutta. Lastensuojelun asiakasmäärä laski kuntakohtaisesti kaikissa kunnissa, kun perheille pystyttiin tarjoamaan sosiaalihuollon palveluita jo palvelutarpeen arvioinnin aikana. Lakimääräisissä käsittelyajoissa lastensuojeluilmoitusten ja palvelutarpeen arviointien osalta pysyttiin, vaikka palvelutarpeen arviointitiimin työskentely oli ajoittain ruuhkautunut. Tehostetun perhetyön mallin käyttöönotto toteutettiin ja toimintaa muutettiin intensiivisempään suuntaan ja tehostetun perhetyön ajallista kestoa rajattiin. Pelastakaa Lapset ry:n kanssa jatkettiin yhteistyötä ennaltaehkäisevien palveluiden laajentamisessa ja markkinoinnissa. Lastensuojelun henkilöstö osallistui aktiivisesti kuntakohtaisiin kehittämistyöryhmiin. Perheneuvolassa eniten apua haettiin lasten ja nuorten psyykkiseen oireiluun sekä lapsen sopeutumishäiriöihin liittyen. Alakouluikäiset lapset olivat selkeästi suurin ryhmä perheneuvolan asiakkaissa. Perheneuvolan, lastenneuvolan ja Kallion erityistyöntekijöiden (erityisesti toimintaterapia) välistä yhteistyötä on tiivistetty. Yhteistyötä on tehty aktiivisesti myös perheohjaustiimi Sohvin, lastensuojelun sekä Raudaskylällä sijaitsevan etuluokan kanssa. Perheneuvolatyöskentelyn painopiste on ollut korjaavassa työssä eikä mahdollisuutta ennaltaehkäisevän työn lisäämiseen nykyisillä resursseilla ole ollut. Perheneuvolaan tulosyistä noin puolet liittyi lasten ja nuorten psyykkiseen (esim. ahdistus, masennus, pelot, pakko-oireet ja valikoiva puhumattomuus) ja psykosomaattiseen oireiluun tai sopeutumisvaikeuksiin (esim. ylivilkkaus, levottomuus, tarkkaamattomuus ja erilaiset käytöshäiriöt). Neljännes asiakkaista hakeutui perheneuvolaan perhe- tai parisuhdeongelmien vuoksi. Asiakkaiden moninainen tuen tarve ja yhä vaikeammat lasten psyykkiset ongelmat näkyvät jonoina ja odotusaikojen pidentymisenä. Yhä enemmän erikoissairaanhoidon kautta ohjautuu lapsia perheneuvolaan joko tutkimuksiin tai tukikäynneille. Kallion alueella ei ole lapsille suunnattua psykiatrista apua tarjolla, joten psyykkisesti oireilevat lapset ohjautuvat vain perheneuvolaan. Perheneuvola ei kuitenkaan pysty tarjoamaan sellaista psyykkistä apua, mitä mahdollisesti lasten psyykkisiin ongelmiin erikoistunut yksikkö voisi tehdä. Perheneuvolassa voitaisiin parhaiten auttaa lievästi oireilevia lapsia ja perheitä tai sellaisia perheitä, jossa ongelmat eivät vielä ole kasaantuneet. Näiden asiakkaiden kanssa työskentelyllä olisi myös eniten vaikuttavuutta. Keskimääräinen odotusaika perheneuvolaan oli n. 5 viikkoa, mutta ajoittain 2-3 kuukautta. Kiireellisissä asioissa pyrittiin aika antamaan nopeammin. Neuvolapalveluissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa toteutettiin systemaattisesti äitiysja lastenneuvolassa Lapset puheeksi -keskustelut odottaville vanhemmille ja kotona tai yksityisessä päivähoidossa oleville 3-vuotiaiden lasten vanhemmille. Terveydenhoitajat viestittivät, että esim. Nivalassa osa raskaana olevista kieltäytyi keskustelusta. Kouluterveydenhuollossa laadittiin laajojen tarkastusten yhteenvedot, joista saadaan hyvinvointitietoa, jota tulisi hyödyntää kohdentaessa yhteisöllistä oppilashuoltotyötä niin yksittäisessä koulussa kuin laajemmin kuntatasolla. Neuvola-asetuksen (338/2011) mukaiset lakisääteiset tarkastukset toteutuivat vuonna 2017 lukuun ottamatta lastenneuvolan 8 kk:n ikäisten lääkärin tarkastuksia. Sievin ja Ylivieskan yläkouluilla jäi määräaikaistarkastuksia toteutumatta. Sievissä terveydenhoitaja ei ehtinyt kaikkia toteuttaa ja Ylivieskassa osa oppilaista ei tullut annetulle ajalle terveyskeskukseen keväällä, jolloin yläkoulu oli käyttökiellossa. 6 (28)

8 Huolenaiheena yläkouluilla ja opiskelijaterveydenhuollossa on edelleen mielenterveyspalveluiden riittämättömyys ja siitä aiheutunut kuormitus terveydenhoitajan työhön. Osalla ns. kannateltavista nuorista terapiat ovat alkaneet, mutta he tarvitsivat sen lisäksi kannattelukäyntejä terveydenhoitajalla tai kuraattorilla. Nuorten terapian tarpeen yleisin syy on masennukseen liittyvät oireet, ahdistus, paniikkioireilu, syömishäiriöt ja yksittäisillä oppilailla esiintyi myös itsetuhoisuutta. Henkilöstöresurssien osalta lääkärin työpanosta tulee vielä lisätä vähintään yhdellä, ja terve y- denhoitajien osalta vaje on 0,5 henkilötyövuotta, joka kohdentuu Ylivieskaan. Lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa kansallisten suositusten mukainen asiakasmäärä on suuri, koska suosituksissa ei ole huomioitu kansallisen rokotusohjelman laajenemisesta aiheutunutta työmäärän lisääntymistä ja sitä, että perheen hyvinvointia kartoittaviin laajoihin tarkastuksiin kansallisen suosituksen mukainen aika (60min/oppilas ja perhe) on riittämätön. Kouluterveydenhoitajat ovat ottaneet lastenneuvolasta lisäpäiviä kouluterveydenhuoltoon ja isoille yläkouluille ja järjestetty lisäresurssia sisäisin siirroin. Terapiakeskuksessa osana mielenterveyspalveluita toimii Kallion nuorisopsykiatrinen yksikkö Nuppu, joka vastaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion (Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieska) nuorisopsykiatrisesta avohoidosta. Yksikön tavoitteena on varmistaa, että vaikeammin oireilevat nuoret saavat asianmukaisen psykiatrisen hoidon omalla kotipaikkakunnalla. Vastaanottoja on jokaisessa Kallion kunnassa. Nuorisopsykiatri käy konsultoimassa noin kaksi kertaa kuukaudessa. Mielenterveysyksikkö Nupussa työskenteli vuonna 2017 yhtenä päivänä viikossa apulaisylilääkäri (psykiatriaan erikoistuva lääkäri), kolme (3) psykiatrian sairaanhoitajaa ja psykologi sekä ostopalveluna nuorisopsykiatri ja toimintaterapeutti. Esi- ja perusopetuksessa yhtenäinen oppilashuollon malli ja kolmiportaisen tuen malli on käytössä Kallion alueen kunnissa. Merkittävänä lisänä määrärahapuolella on ollut muutamana vuotena OKM:n myöntämä kuntakohtainen erityisavustus opetusryhmien pienentämiseen, erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä tasa-arvon edistämiseen. Se on helpottanut ryhmäkokojen pienentämistä sekä oppilaiden tarvitseman tuen järjestämistä ja oppilaiden hyvinvointiin on vaikutettu sitä kautta. Kallion kunnissa on käytössä myös perusopetuksen laatukäsikirjaan pohjautuva laatujärjestelmä. Nivalassa on toiminut esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella yhteensä kolme koulukuraattoria sekä vastaava kuraattori eli lain vaatimus palvelujen saatavuudessa on toteutunut. Esiopetuksen oppilashuollon suunnitelma on laadittu ja esiopetukseen on nimetty kuraattori. Koulupsykologipalvelut on hoidettu ostopalveluina lain edellyttämällä tavalla siten, että esi- ja perusopetuksessa on ollut käytettävissä psykologi 2pv/vk ja lukiolla ja ammattioppilaitoksella 1pv/vk. Opiskelijahuollon ohjausryhmä ja koulukohtaiset yhteisölliset oppilashuoltoryhmät ovat toimineet lain mukaisesti. Nivalan Opiskelijahuollon ohjausryhmä on ottanut kantaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden tarpeen selvittämiseen kouluissa. Ohjausryhmä katsoi, että hyvinvointiyhteisön sisällä voi olla ja tulee olla monia toimijoita. Koulun vastuulla on ensisijaisesti opetus ja oppilashuolto. Nivalan lapsiasiatyöryhmän esitysten mukaisesti lukien perustetaan yksi uusi erityisopettajan virka sijoituspaikkana Niva-Kaijan yläkoulu. Niva-Kaijan yläkoululla toimii tällä hetkellä yksi laaja-alainen erityisopettaja, tukiluokka, Jopo-luokka sekä kaksi pienryhmää. Lapsiasiantyöryhmän esityksen mukaisesti myös selvitetään ja aloitetaan ns. etu-luokkatoiminta lukien alakoulussa. 7 (28)

9 Nivalassa Lapset puheeksi toimintamallin koulutusta on laajennettu opettajakunnassa ala- ja yläkouluilla ja toimintamalli on käytteenotettu. Opettajakunnalle on järjestetty sosiaalitoimen työn esittely palvelutarpeen arviointitiimin, tehostetun perhetyön ja lastensuojelun osalta. Nivalassa sivistyksen toimiala jakautui kasvatuksen ja koulutuksen toimialaksi sekä hyvinvoinnin toimialaksi Hyvinvoinnin toimialaan kuuluvat kirjastopalvelut, liikunnan ja kulttuurin palvelut, musiikkiopisto ja kansalaisopisto sekä nuorisopalvelut, joihin kuuluvat nuorten harrastus- ja vapaa-ajan palvelut, ennakoiva nuorisotyö sekä nuorten osallisuus- ja vaikuttamispalvelut. Hyvinvoinnin toimiala vastaa terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisestä, nuorisovaltuuston sekä vanhusja vammaisneuvoston toiminnan kehittämisestä. Ylivieskassa on vuoden 2017 aikana kiinnitetty huomiota koulunkäynnin ja oppimisen tuen järjestämisen resursseihin alkaen kaupungin sivistyspalveluiden kuraattorien lukumäärä kasvoi kolmeen kuraattoriin ja yläkoululla ja toisella asteella aloitti määräaikainen koulupsykologi. Koulupsykologin vakinaiseen virkaan saatiin myös rekrytoitua viranhaltija, joka aloitti Lisääntyneet resurssit mahdollistavat lainsäädännön edellyttämän toiminnan. Raudaskosken koululla kehitetty ETU-luokkamalli otettiin lukuvuoden alusta käyttöön yläkoululla, ja sen toiminnan käynnistämiseen saatiin OKM:n erityisavustusta. Syksyn aikana pohdittiin myös alakoulujen ETU-luokkatoiminnan laajentamista lukuvuoden alusta alkaen. Useamman vuoden kestänyt perusopetuksen oppilasmäärän kasvu on niukentanut oppilas- ja koulukohtaisia laaja-alaisen erityisopetuksen resursseja. Tätä tilannetta korjaamaan perustettiin lukuvuodeksi määräaikainen alakoulujen laaja-alaisen erityisopetuksen tuntiopettajuus. Joulukuussa 2018 kaupunginvaltuusto perusti vuoden 2018 talousarviokokouksen yhteydessä uuden alakoulujen laaja-alaisen erityisopettajan viran, joka täytetään lukuvuoden alusta. Ylivieskassa on haasteena ollut yhteisöllisen oppilashuoltotyön toiminta ja se siirtyy kehityskohteeksi vuodelle Yksilötason oppilashuoltotyö on syksystä 2017 kehittynyt tavoiteltuun suuntaa toimintaresurssien lisäännyttyä. Kouluja koskien nuorisopalveluiden koordinoima monialainen yhteistyöryhmä on ottanut kantaa erilaisten monialaisessa yhteistyössä esiintyviin ongelmatilanteisiin ja niiden ratkaisuihin. Nuorisotyössä kaikki Kallion alueen nuorisotoimet tarjoavat nuorisolain hengen mukaisesti paikkakunnan tarpeet huomioon ottaen liikunnallista -, kulttuurista -, monikulttuurista - sekä kohdennettua nuorisotyötä sekä mm. kerhoja, tapahtumia, retkiä, leirejä. Kunnissa on toimivat nuorisotilat, ohjaajien määrä vaihtelee kunnittain. Avointen ovien toiminta on säännöllistä, pitkäjänteistä työtä nuorten kanssa. Nuorisotilojen avointen ovien toiminnassa kasvatuksellinen ohjaus sekä mm. ehkäisevä päihdetyö ja sosiaalinen vahvistaminen ovat tärkeässä osassa. Avointa toimintaa järjestetään kunnasta riippuen eri kohderyhmille, huomioiden laajasti nuorisolain ikämääritelmä. Etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajapalveluja toteutettiin kaikissa alueen kunnissa. Jelppiverkko Nuorten aktivointipalvelu on Ylivieskan seudun kuntien nuorisotoimien luoma yhteinen toimi n- tamalli, jonka kautta toteutetaan etsivää nuorisotyötä sekä seinätöntä työpajapalvelua Alavieskassa, Sievissä ja Ylivieskassa. Jelppiverkko tarjoaa alle 29-vuotiaille nuorille tukea, ohjausta ja neuvontaa. Jelppiverkko järjestää myös päiväaikaan erilaista ryhmätoimintaa, joka on nuorille ilmaista. Nivalassa etsivä nuorisotyö ostetaan Nivalan Työpajasäätiöltä. Nuorten kivijalalliset työpajat sijaitsivat Nivalassa ja Ylivieskassa. Nuorten työpajatoimintaa organisoi 2017 Ylivieskassa yhdistyspohjaisena toimiva Sytyke. 8 (28)

10 Kallion alueen seurakunnat järjestivät vuoden aikana lapsi-, nuoriso- ja perhetyössä päiväkerhoja, pyhäkouluja sekä perhekerhoja. Varhaisnuorisotyössä järjestettiin erilaisia kerhoja vuotiaille, joissa ohjaajina toimivat vapaaehtoiset nuoret. Nuorisotyössä kokoontui erilaisia nuorten ryhmiä ja järjestettiin rippikouluja. Seurakunnat tekivät monipuolista kasvatuksellista, sosiaalista ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevää yhteistyötä sekä kuntien, järjestöjen että yksityisen sektorin kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset toimivat kaikissa neljässä Kallion alueen kunnassa. Paikallisyhdistysten vapaaehtoistoimintaa koordinoi Pohjois-Pohjanmaan piirin vapaaehtoistoiminnan koordinaattori. Vuonna 2017 MLL:n perhekahvilat kokoontuivat viikoittain Ylivieskassa, Nivalassa ja Alavieskassa. Perhekahvilaohjaajat saivat koulutusta ja tukea vapaaehtoistehtävässään, koordinaattori vieraili vuoden aikana kaikissa perhekahviloissa. Perhekummito i- mintaa on vuoden 2017 aikana ollut käynnissä Ylivieskassa ja Nivalassa. Kylämummien ja - vaarien vierailuja on toteutunut Ylivieskan päiväkodeissa ja alakoululla. Nivalassa mummit lukivat viikoittain satuja kirjastolla tai päiväkotiryhmässä. Alueen paikallisyhdistykset ovat aktiivisia ja järjestävät alueellaan monia lapsille ja perheille suunnattuja tapahtumia ja kerhoja. Yhdistykset jakoivat joulun alla Hyvä Joulumieli -lahjakortteja. Yhteistyö alueen oppilaitosten, seurakunnan ja toisten järjestötoimijoiden kanssa on tiivistä sekä yhdistysten että piirin osalta. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori kuului Kallion lapsiasiainneuvostoon sekä perhekesku s- työryhmiin Ylivieskassa, Nivalassa ja Sievissä. Lape-työskentelyn alettua kunnissa MLL:n Pohjois- Pohjanmaan piirin työntekijä on osallistunut Lape työskentelyyn alueellisessa kehittämisryhmässä sekä Ylivieskan ja Sievin kuntakohtaisissa kehittämisryhmissä. Nivalassa Lape-työskentelyyn osallistuu paikallisyhdistyksen edustaja. MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri hallinnoima TSEMPPI Iloa ryhmästä! -hanke jatkui vuoden 2017 ajan. Hankkeen työntekijä tukee kuntalaisia lapsiperheille suunnattujen ryhmien aloittamisessa. Hankkeen toimintamuotoja ovat olleet vuonna 2017 mm. Ylivieskan iltaperhekahvila, perheliikuntavuoro ja puistotapaamiset kesällä. Sievissä on toteutettu Äitien Olkkari-kokoontumisia ja kerhotoimintaa kouluikäisille lapsille. Alavieskassa on toteutunut vanhempien vertaisryhmätoimintaa ja lasten ja vanhempien kerhotoimintaa. TSEMPPI -hanke toimii Ylivieskassa, Sievissä, Alavieskassa sekä Kalajoella ja Merijärvellä. Pelastakaa Lapset ry on järjestänyt tukiperheitä Kallion alueen lapsille lastensuojelun avohuollon tukitoimina 22 lapselle ja sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna 24 lapselle. Vuoden 2017 lopussa tukiperhettä odottavia lapsia oli PPKY Kallion alueella yhteensä 35, joista 18 lastensuojelun asiakkuudessa olevaa ja 17 sosiaalihuoltolain mukaista tukiperhettä odottavaa lasta. Vuonna 2017 tukiperheille ja tukihenkilöille järjestettiin SuperPark tapahtuma ja täydennyskoulutuspäivä Oulussa sekä Kalajoki-tapahtuma Kalajoella. Lisäksi järjestettiin perinteinen Linnanmäki-tapahtuma. Tukihenkilöitä on ollut vuoden 2017 lopussa yhteensä 10. Näistä miehiä on neljä ja naisia kuusi. Tukihenkilötoiminnan piirissä on ollut 14 lasta ja 11 perhettä on saanut tukea tukihenkilötoiminnan kautta. Lapsia ei ole otettu tukihenkilöjonoon vuonna 2017, koska tukihenkilötoimintaa ei voida enää laajentaa alueella. Olemassa olevat tukisuhteet jatkuvat normaalisti. Perheet ohjautuvat tukiperhetoiminnan piiriin suurimmaksi osaksi neuvoloiden, koulukuraattoreiden ja perheneuvolan kautta sekä osa perheistä ottaa itse suoraan yhteyttä. Tukiperhe- ja tukihenkilö- 9 (28)

11 toiminta ovat ammatillisesti ohjattuja. Tukiperheet ja tukihenkilöt saavat tarvittaessa henkilökohtaista tukea työntekijältä joko tapaamisin tai puhelimitse. Tukiperheille on järjestetty vertaisryhmiä ja virkistystapahtumia. Sievin Perhepalvelukeskus ry:llä on ollut monipuolista sieviläisille lapsiperheille suunnattua toimintaa vuonna Perhemiittejä on järjestetty 45 kertaa ja niissä on ollut keskimäärin 31 henkilöä/ kokoontumiskerta. Lapsiparkkeja on järjestetty vuoden aikana yhteensä 41 kertaa. Lapsiparkkeihin on osallistunut yhteensä 236 lasta. Perhetyön piirissä on ollut 73 eri perhettä ja käyntikertoja on ollut yhteensä 447. Käyntien määrä perheissä vaihtelee 1-36 kertaa/perhe. 3. Lapsiasianeuvoston tavoitteiden toteutuminen Lapsiasianeuvosto oli huolissaan korjaavien palvelujen palvelutarpeiden jatkuvasta kasvusta ja ehdotti seuraavia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi Kallion ja alueen kuntien toimintasuunnitelmiin ja talousarvioihin vuodelle 2017: 1) Oikea-aikaisen tuen tarjoaminen perheille arjessa pärjäämiseen ja vertaistuen lisääminen Vastuutaho: Kallio ja kunnat Yhteistyön lisääminen, tiivistäminen ja koordinoiminen seurakuntien, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa palvelutarpeen tunnistamisessa ja palveluiden järjestämisessä yli sektorirajojen. Tavoitteen toteutuminen: Palveluja on pystytty kehittämään, monipuolistamaan ja yhteistyötä sekä verkostomaista toimintaa lisäämään hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden suuntaisesti. Monialaiset Lape- työryhmät toimivat kaikissa kunnissa. Palveluntarpeen lisääntymisestä ja palveluiden kysynnästä johtuen joidenkin palvelujen järjestämisessä suositusten mukaisesti on ollut ajoittain haastetta. 2) Lasten ja nuorten matalan kynnyksen psykososiaalisen tuen järjestäminen yleisissä palveluissa Vastuutaho: Kuntien sivistystoimet Merkkaritoiminnan resursointitarpeen selvittäminen eri kunnissa, koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelujen riittävä resursointi oppilasmäärää kohden huomioiden myös päiväkodissa esikoulua käyvät. Tavoitteen toteutuminen Tavoite ei kokonaisuudessaan toteutunut. Merkkaritoiminnan (koulun psykiatrinen sairaanhoitaja) järjestämisestä on kunnissa keskustelu, mutta varsinaista selvitystyötä ei ole tehty yhdessäkään kunnassa. Koulukuraattoriresurssissa on kuntakohtaisia eroja. Nivalan opetustoimessa koulukuraattoreiden resursointi on ollut oppilashuoltolain mukaista. Ylivieskassa koulukuraattoriresurssi suhteessa oppilasmäärin ja kouluasteisiin on vähäinen, vaikka vuoden 2017 talousarvioon sisältyi kolmannen koulukuraattorin resurssi. Vastaavien koulukuraattorien resursoinnissa Alavieskassa ja Sievissä on ollut haasteita. 10 (28)

12 Koulupsykologin toiminnassa on ollut vaihtelevuutta ja resurssipuutetta. Kunnat ovat käyttäneet jonkin verran ostopalvelua koulupsykologiresurssin turvaamiseksi. Koulupsykologipalvelujen toimimattomuus näkyy lasten ja nuorten asioiden pitkittymisenä ja mutkistumisena sekä paineena muissa palveluissa kuten kouluterveydenhuollossa ja perheneuvolassa Ylivieskan varhaiskasvatuspalveluissa jatkettiin kolmiportaisen tuen kehittämistä vahvistamalla ennaltaehkäisevää, vahvuusperustaista yleistä tukea: Kehittämisen painopisteenä oli kasvatusja opetushenkilöstön pedagogisen toimijuuden ja oppimisympäristöjen kehittäminen lasten hyvinvoinnin ja oppimisen tueksi. Erityisen tuen kehittämiseen on varauduttu kolmannen varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimen perustamisella alkaen. 4. Miltä näyttää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi vuonna 2017 valittujen mittareiden valossa Lapsiasianneuvosto on valinnut laajan mittariston lasten ja nuorten asioiden seuraamiseksi alueella. Kouluterveyskyselyn tulokset on aiemmin esitelty raportissa joka toinen vuosi. Kouluterveyskysely toteutettiin keväällä 2017 ja se laajeni koskemaan alakoulun 4 ja 5 luokkaa ja heidän vanhempiaan. Mittareista nostetaan tällä kertaa esille oleellisimmat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavat asiat. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella asui vuonna 2017 yhteensä alle 21 -vuotiasta lasta ja nuorta. Tämä tarkoittaa sitä, että noin kolmannes koko alueen väestöstä on lapsia ja nuoria. Viimeisemmän tilaston mukaan (2016) Kallion alueella lapsiperheiden määrä 43,42 % kaikista perheistä on korkea. Vaihteluväli on Alavieska 42 % - Sievi 45,7 % kaikkien perheiden määrästä. TAULUKKO 1. Lapsiväestö 2017 Lapsiväestö ikäryhmittäin; lukumäärä ja % -osuus koko väestöstä (THL 2017) Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio lapset % lapset % lapset % lapset % lapset % 0-2v 76 2,9 % 427 3,9 % 209 4,2 % 623 4,1 % ,0 % 3-6v 142 5,4 % 698 6,4 % 354 7,0 % 957 6,3 % ,4 % 7-12v 219 8, ,8 % ,9 % ,5 % ,4 % 13-15v 116 4,4 % 509 4,7 % 272 5,4 % 607 4,0 % ,5 % 16-17v 73 2,8 %, 319 2,9 % 162 3,2 % 379 2,5 % 933 2,8 % 18-21v 127 4,8 % 499 4,6% 277 5,5 % 671 4,4 % ,7 % YHT ,9 % ,3 % ,3 % , 7 % , 7 % Ennusteet vuosille 2020 ja 2030 osoittivat, että lasten ja nuorten määrä Kallion alueella tulee yhä lisääntymään. Ennusteiden mukaan lasten ja nuorten määrässä tapahtuisi hieman laskua Alavieskassa ja Sievissä, mutta alle 21 -vuotiaiden määrä Ylivieskassa tulisi huomattavasti kasvamaan. Merkittävän suuri nousu tapahtuisi vuotiaiden lasten osuudessa väestöstä, sillä ennusteen perusteella vuonna 2030 tuota ikäluokkaa olisi useita satoja lapsia enemmän kuin vuonna Varhaiskasvatuksessa tilastointiluokitus on muuttunut hoitoaikaperusteisen varhaiskasvatusmaksun käyttöön oton myötä, joten tilastot eivät ole suoraan verrattavissa edellisiin vuosiin osa- ja kokopäivähoidon osalta. Aiemmin osapäivähoitoon laskettiin lapset, joiden hoitopäivä oli enintään 5 tuntia päivässä. Nykyisin osapäivähoitoon luetaan lapset, jotka ovat hoidossa 1-86 tuntia kuukaudessa ja käytännössä hoitopäivät voivat olla osa- tai kokopäiviä. 11 (28)

13 Kotihoidontuen piirissä olevien lasten määrä on kasvanut muissa kunnissa paitsi Alavieskassa. TAULUKKO 2. Varhaiskasvatuksen tilastoja vuodelta 2017 Varhaiskasvatus kokopäivähoidossa 0-2v kokopäivähoidossa 3-5 osapäivähoidossa 0-2 v Alavieska Nivala Sievi Ylivieska lapsia %- osuus ikäluokasta 14 (-16) 44 (-16) < 5 22 (+12) lapsia %- osuus ikäluokasta 73 (-3) 217 (-55) lapsia %- osuus ikäluokasta 35 (-4) 97 (-44) 25 (+6) lapsia 163 (-35) 417 (-50) 40 (+29) %- osuus ikäluokasta *) 75*) osapäivähoidossa 3-5 v (+49) (+42) Yksityisen hoidon tuki 0-6 v 5 < Päivähoidossa (kuntien itse tuottamat palvelut) erityistä tukea tarvitsevien lasten lkm ja % -osuus ikäryhmänsä lapsista (0-6 v) Päivähoidossa (kuntien itse tuottamat palvelut, ei sis. palveluseteleitä) erityistä tukea tarvitsevien lasten lkm ja % -osuus kuntayhtymän itse tuottaman päivähoidon piirissä olevista lapsista (0-6 v) Kotihoidon tuki: lasten lkm 47 (- 9) < 5 30 (+4) < 5 30 (+4) 313 (+109) 5 94 (-9) 5 94**) (-9) 173 (+7) 340 (+25) *) Ylivieskassa lisäksi varhaiskasvatuskerhossa 45 lasta *) Sievissä lisäksi varhaiskasvatuskerhossa 16 lasta **) Ylivieskassa erityisen tuen määrissä mukana tehostetun /erityisen /S2 tuen piirissä olevat 0-6 -vuotiaat lapset. Aikuissosiaalityö: Perustoimeentulotuki siirtyi Kelan järjestettäväksi alkaen. Täydentävää tai ennalta ehkäisevää toimeentulotukea Kallion alueella sai vuonna 2017 yhteensä 580 perhettä. Toimeentulotukea vuonna 2017 sai 153 lapsiperhettä. Kallion alueella reilu neljännes (26,4 %) kaikista toimeentulotukea saaneista perheistä on perheitä, joissa on alaikäisiä lapsia. Sievissä toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli suhteellisesti eniten eli kolmannes kaikista toimeentulotukea saaneista asiakkaista. Yhden huoltajan perheitä toimeentulotukea saaneista Kallion alueella oli 85. Yhden huoltajan perheitä oli suhteellisesti eniten Ylivieskassa. Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut: Sosiaalihuoltolain mukaisessa tukiperhetoiminnassa vuonna 2017 yhteensä 58 lasta ja määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12 lapsella. Sekä lapsiperheiden kotipalvelun että perhetyön piirissä oli enemmän asiakasperheitä kuin vuonna (28)

14 TAULUKKO 3. Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön tilastot 2017 Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö sisältäen ohjaus- ja neuvontakäynnit alle 18v. lapset työntekijät lapsia %- osuus ikäluokasta 50 3,7 % Asiakasperheet Lapsiperheiden kotipalvelun ja palvelusetelin asiakkaat 2017 Asiakasperheet alle 18v lapset Alavieska ,5 < 5 16 Nivala 58 (+13) 164 (+42) 2 42 (+9) 204 (+54) Sievi 59 (+9) 175 (-31) Ylivieska 96 (-6) 245 (-23) 2,5 64 (+11) 229 (+44) Yhteensä 226 (+15) 616 (-16) (+ 18) 534 (+99) *yhden perheohjaajan tehtäviin kuuluu tiimivastaavan työtehtävät 0,5 työajasta Lastensuojelu: Kallion alueella tehtiin 1146 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat 653 lasta tai nuorta. Vuoteen 2016 nähden lastensuojeluilmoitusten määrä nousi 212 ilmoituksella ja lasten määrä nousi 113 lapsella. Suhteutettuna ikäluokkaan lastensuojeluilmoitukset koskivat 7,2 % Kallion alueen vuotiaita lapsia ja nuoria. Edelliseen vuoteen verrattuna ilmoitusten määrä nousi kaikissa kunnissa. Suhteellisesti eniten lastensuojeluilmoituksia tuli ja vuotiaiden ikäryhmissä. Ilmoitusten kohdistumisessa eri ikäluokkiin on kuitenkin kuntakohtaisia eroja. TAULUKKO 4. Lastensuojeluilmoitukset 2017 Lastensuojeluilmoitukset Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Yhteensä lapsia %- osuus ikäluokasta 0-2v <5 3-6v 7-12v 5 8 3,5 % 3,6 % lapsia %- osuus ikäluokasta 22 5,1 % ,7 % 5 % lapsia %- osuus ikäluokasta 9 4,3 % (+11) 6,5 % 6,4 % lapsia %- osuus ikäluokasta 17 2,7 % (-5) 53 5,5 % (+10) 97 (+17) 7,5% 121 (+15) 197 (+33) 5,6 % 6% 13-15v 16-17v Lapset yhteensä (+12) 9,4 % 8,2 % 5,1 % 70 (+21) 13,7 % 40 (+12) 12,5 % 225 (+35) 7,5 % (+13) 6,6 % 6,8 % 6,2 % 88 (+15) 14,4 % 41 (+15) 10,8% 296 (+52) 7,7 % 187 (+42) 98 (+28) 653 (+113) 12,4 % 10,5 % 7,2 % yli 18v <5 <5 < (+20) Ilmoitukset yhteensä (+28) 520 (+83) 1146 (+212) 13 (28)

15 Palvelutarpeen arviointeja alle 18-vuotiaille tehtiin peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa vuoden 2017 aikana yhteensä 381 kappaletta (Alavieska 20, Nivala 136, Sievi 65, Ylivieska 171). Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin Kallion alueella 37 kappaletta enemmän kuin vuonna Palvelutarpeen arviointien määrä kasvoi eniten Nivalassa ja Ylivieskassa. Palvelutarpeen arvioinnit pystyttiin tekemään lastensuojelulain asettamassa 3 kuukauden määräajassa. Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaina on ollut peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa vuoden 2017 aikana yhteensä 420 lasta ja nuorta, mukaan lukien avohuolto ja sijoitukset kodin ulkopuolelle. Lukumäärä on 3,9 %, koko ikäryhmästä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä oli kuusi, joten sosiaalityötekijää kohden oli noin 70 lasta/vuosi, mikä on 12 lasta vähemmän kuin vuonna TAULUKKO 5. Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaat 2017 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio (-18) (-21) 420 (-43) Lastensuojelun avohuollon tukitoimin järjestetyssä tehostetussa perhetyössä vuonna 2017 Kallion alueella oli 7,5 perhetyöntekijää ja 163 lasta. TAULUKKO 6. Lastensuojelun perhetyö 2017 Lapset Työntekijät Alavieska 8 1 Nivala 58 (-26) 2 Sievi 30 (-28) 1,5 Ylivieska 67 (-45) 2,5 Yhteensä 163 (-99) 7,5 *yhden perhetyöntekijän työtehtäviin kuuluu tiimivastaavan työtehtävät 0,5 työajasta. Kodin ulkopuolelle vuonna 2017 oli sijoitettuna pitkä- ja lyhytaikaisiin sijoituksiin perhehoidossa, tukiperheissä sekä lastensuojeluyksiköissä yhteensä 205 lasta eli 1,9 % ikäryhmästä. Pitkäaikaisesti sijoitettuna oli (0,9 %) lasta ja nuorta. Pitkäaikaisissa sijoituksissa ei ollut kuntakohtaista eroa. Hoitopäiviä kertyi yhteensä vuorokautta mikä on 2650 vuorokautta enemmän kuin edellisenä vuonna. TAULUKKO 7. Sijoitukset kodin ulkopuolelle Kunnat yhteensä *vuodesta 2015 lähtien on tilastoitu myös tukiviikonloput tukiperheissä, joita ei aiemmin ole tilastoitu 14 (28)

16 TAULUKKO 8. Hoitopäivät/ kodin ulkopuolelle sijoituksissa Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Huom. luku sisältää myös lyhytaikaiset sijoitukset, tukiviikonloput tukiperheissä, lastensuojeluyksiköissä ja perhekuntoutukset laitoksissa. Perheneuvolassa asioi Kallion alueen kuntalaisia vuonna 2017 yhteensä 855 henkilöä, joista 391 oli iältään vuotiasta ja 464 aikuisasiakasta. Ulkopaikkakuntalaisia asioi perheneuvolassa yhteensä 12 henkilöä. Käyntejä oli perheneuvolassa yhteensä Lukumääräisesti eniten asiakkaita oli 7 15-vuotiaiden ikäryhmästä. Alle 6-vuotiaita lapsia oli perheneuvolan alaikäisistä asiakkaista vuonna 2017 n. 27 % TAULUKKO 9. Perheneuvolan tilastot 0-17v Aikuiset Yhteensä asiakkaita Käyntien määrä Alavieska 23 (-7) 24 (-9) 47 (+16) 46 (-100) Nivala (-6) (-128) Sievi (-14) 60 (-11) 127 Ylivieska 174 (+11) 217 (+31) 391 (+42) 921 (+191) Kallio 391 (+14) 464 (+11) 855 (+25) 1748 (-26) Terapiakeskuksessa toimiva Kallion nuorisopsykiatrinen yksikkö Nupun toiminta on vakiintunut ja edelliseen vuoteen verrattuna sekä asiakkaiden että käyntien määrä nousi. TAULUKKO 10. Kallion nuorisopysikiatrinen yksikkö Nuppu 2017 Ylivieska Nivala Sievi Alavieska Muut Yht. Nupun asiakkaat 113 (+28) 54 (+ 8) 20 (-1) 17(+6) 15 (-1) 218 (+40) Nupun käynnit 843 (+330) 441 (+205) 203 (+5) 129 (+94) 64 (-11) 1680(+377) Kallion tasolla tarkasteltuna lasten psykiatrian käynnit vähenivät (-129 käyntiä) ja hoitopäivät lisääntyivät (+86 päivää) edelliseen vuoteen verrattuna. Nuorten psykiatriassa sekä käynnit että hoitopäivät vähenivät edellisestä vuodesta. 15 (28)

17 TAULUKKO 11. Lasten psykiatria käynnit hoitopäivät käynnit hoitopäivät käynnit hoitopäivät Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TAULUKKO 12. Nuortenpsykiatria käynnit hoitopäivät käynnit hoitopäivät käynnit hoitopäivät Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TAULUKKO 13. Lasten ja nuorten psykiatria yhteensä käynnit hoitopäivät käynnit hoitopäivät käynnit hoitopäivät Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Neuvolapalvelut ja kouluterveydenhoito: Vuonna 2017 syntyi yhteensä 435 lasta, eli 23 lasta enemmän kuin v. 2016, jolloin syntyvyys oli Kallion historian alhaisin (412). Aiempina vuosina lapsia on syntynyt keskimäärin 511 lasta/vuosi. Vuonna 2017 lapsia syntyi Alavieskaan 26 (+7), Nivalaan 136 (-1) Sieviin 71 (+13) ja Ylivieskaan 202 (+4). Käyntimäärät ovat vähentyneet Alavieskassa ja Nivalassa. Sievissä käyntimäärissä on pientä nousua ja Ylivieskassa sekä käynti- että asiakasmäärät ovat vuoden 2016 tasoa. Muissa kunnissa asiakasmäärät (sotukerran) ovat hieman laskeneet. 16 (28)

18 TAULUKKO 14. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon käynnit ja asiakkaat v.2017 Käynnit Tot % Käynnit Muutos Asiakkaat Asiakkaat Muutos vrt vrt 2016 Alavieska , , ,4 Nivala , , ,8 Sievi , , ,2 Ylivieska , TAULUKKO 15. Yksilöllisen tarpeen mukaiset lisäkäynnit v.2017 Alavieska % Nivala % Sievi % Ylivieska % Ka% Äitiysneuvola , , ,1 12,4 Lastenneuvola 54 9, , , ,8 11,5 Kouluth 78 9, , , ,1 8,5 Opiskeluth ,9 23 1,3 5,4 Yksilöllisen tarpeen mukaisten lisäkäyntien määrä väheni vrt v (taulukko) Tavoitteeseen 15 % kaikista käynneistä ei päästy. Käyntien keskiarvo; lastenneuvolassa ka. 11,5 % (v ka 16,2 %), äitiysneuvolassa 12,4 % (v ,9 %), kouluterveydenhuollossa 8,5 % (v %). Syy määrän laskuun on todennäköisesti virheellinen tilastointi, koska esim. kouluterveydenhuollon kokonaiskäyntimäärä on kasvanut kaikissa kunnissa. TAULUKKO 16. Neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhoito vuonna 2017 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska käynnit/asiakkaat käynnit/asiakkaat käynnit/asiakkat käynnit/asiakkaat Äitiysneuvola 309/ / / /499 Lastenneuvola 565/ / / /1705 Kouluterv.huolto 819/ / / /1776 Opiskeluterv.huolto 1648/ / /848 Perhesuunnittelu 56/44 347/ / /648 Seulonnat* 76/75 290/ / /477 Avoterv-sh 450/ / / /2280 Yht sotu kerran 2275/ / / / (28)

19 TAULUKKO 17. Lapset puheeksi keskustelut ja neuvonpidot 2017 Äitiysneuvola Lastenneuvola Neuvonpidot yht. vrt v.2016 Alavieska Nivala 38 64* Sievi Ylivieska yht lp-koulutus uupui kahdelta terveydenhoitajalta ad TAULUKKO 18. Ryhmät Perhevalmennus Oppilashuolto Äiti- tai perheryhmä Luento/ opetus Verkostopalaveri/ hoitoneuvottelu Alavieska (11) Nivala (52) Sievi (15) Ylivieska (58) TAULUKKO 19. Määräaikaistarkastukset lukuvuosien päättyessä ( ) Vuosi Alakoulu Yläkoulu Lukio II aste AMK Alavieska % 100 % % 100 % % 100 % Nivala ,80 % 99,60 % 100 % ,90 % 99,60 % 100 % 100 % % 99 % 100 % 100 % Sievi ,30 % 75,90 % % 99,60 % 94,40 % ,80 % 83 % 91,90 % Ylivieska ,80 % 96,10 % 90,80 % 95,40 % 54,60 % ,80 % 99,30 % 98,6 93,30 % 55 % % 94,70 % 89,8 74,80 % 43,80 % 18 (28)

20 Punaisella on merkitty ne kouluasteet, joissa terveydenhoitajan määräaikaistarkastuksia ei ehditty toteuttaa lukuvuoden aikana ajan puutteen takia. Muutoin tarkastus on jäänyt toteumatta oppilaasta johtuvista syistä eli oppilas kutsuttu tarkastukseen, mutta tarkastus ei ole toteutunut. Ammattikorkeakoulussa tarkastukset ovat vapaaehtoisia ja tehdään terveyskyselyn pohjalta. TAULUKKO 20. Laajat tarkastukset (vanhempi osallistunut joko th:n tai lääkärin tarkastukseen ja perheen hyvinvointiarvio tehty) 1lk 1lk 1lk 1lk 5lk 5lk 5lk 5lk 8lk 8lk 8lk 8lk Alavieska Nivala Sievi Ylivieska TAULUKKO 21. Sairaanhoitokäyntien % osuus käynneistä koulu ja opiskelijaterveydenhoitajalla Alakoulu Alakoulu Alakoulu Yläkoulu Yläkoulu Yläkoulu Alavieska 30,5 26, ,5 Nivala 16,1 18,5 16,3 23,3 26,6 27,9 Sievi 11,8 10,8 13,9 22,4 17,7 17,3 Ylivieska 8,1 3,8 3,7 18,7 16,7 15,9 Lukio Lukio Lukio Opisk Opisk Opiks Nivala 10,8 8,2 7,4 41,5 58,4 63,2 Sievi 3,3 3 3,2 Ylivieska 19,6 5,6 7 15,6 10,3 11,6 19 (28)

21 22. Koulujen tilastoja 2017 Alavieska Nivala Iltapäivätoim. Erityisentuen päätös 7-16v. Opp./vuosi luokka ka 36, ka 172,6 5/lukukausi (ostopalveluna testausket) 2 ostopalvelu psykologia - perusopetus 1733 opp /2pv/vko - lukio+toinen aste 832opp/ 1pv/vko Opp./ kuraattori opp / vastaavakuraattori + 2 kuraattoria (5päiväkotia, 11alakoulua, yläkoulu ja lukio - Jedu 640 opp/ 1 kuraattori Opp./koulupsykologi Oppilaskuntien määrä Nuorisovaltuustot Lapsiparlamentti Sievi ka 97,4 Ylivieska ka 203,7 1079/ 2pv / vko alakoulut 1425 yläkoulut 581 alakoulut 712,5 yläkoulut Sosiaalipäivystyksen tarve on viime vuosien aikana ollut huomattavaa. Yhteydenottoja sosiaalipäivystykseen vuonna 2017 tuli 400, joista 183 (+6) yhteydenottoa koski peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueen asukkaita (Alavieska 9, Nivala 73 (+13), Sievi 12 (-8) ja Ylivieska 89). Kallion alueen yhteydenotot lisääntyivät 19 kappaleella edelliseen vuoteen verrattuna. Merkittävimmät syyt yhteydenottoihin ovat olleet lastensuojelun tarve, vanhemman tai lapsen päihte i- den käyttö ja perheväkivalta. Myös lasten tapaamisista aiheutuneet riidat, onnettomuudet, ku o- lemantapaukset ja rikokset sekä ikäihmisten palvelutarpeen arviointi (18 yhteydenottoa vuonna 2017) aiheuttavat yhteydenottoja sosiaalipäivystykseen. Johtopäätökset Johtopäätöksinä voidaan todeta, että valtaosa alueella asuvista perheistä voi hyvin, ja heidän hyvinvointinsa taataan toimivilla peruspalveluilla. Yhteistyö eri palvelusektorien välillä on lisääntynyt muun muassa Lape- työskentelyn johdosta. Nykyisessä tilanteessa resurssia suuntautuu vielä paljon korjaavaan työhön tai perustehtävän ylläpitoon eikä ennaltaehkäisevää työtä pystytä tekemään riittävän tehokkaasti. Asiakaspaine ja kustannusten kasvu näkyy muun muassa lasten ja nuorten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelussa. Kehittämisen tarvetta nähdään muun muassa kouluilla annettavassa matalan kynnyksen tuessa ja yhteistyön lisäämisessä kolmannen sektorin kanssa. 20 (28)

22 6. Lapsiasianeuvoston terveiset kuntiin Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät mahdollisesti maakuntien hoidettavaksi ja kuntien vastuulle jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tässä muuttuvassa tilanteessa on sovittu, että alkaen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat laaditaan kuntakohtaisesti, jolloin myös saadaan tarvittava tieto kuntien hyvinvointikertomuksiin. Kuntakohtaisten suunnitelmien laatiminen on mahdollisuus kunnille, koska kunnat voivat paremmin hyödyntää oman kuntansa hyvinvointi- indikaattoreita ja asiakkaiden palvelutarpeita sekä palveluverkostoa. Lapsiasianeuvosto toivoo, että kunnat hyödyntävät suunnitelmiensa teossa vuosilta tehtyjä lapsiasianeuvoston raportteja sekä kehittämistyön että monipuolisten tilastojen osalta. Hyvivointisuunnitelmat on syytä laatia moniammattilisissa työryhmissä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio sitoutuu osallistumaan työryhmiin ja tuomaan oman asiantuntemuksen sa suunnitelmiin. Siitä huolimatta, että hyvinvointisuunnitelman laatiminen ja hyvinvointikertomuksen/raportin kirjoittaminen on moniammattilisen yhteistyöryhmän vastuulla, on tarpeellista n i- metä tähän asiaan kunnissa vastuuhenkilö, joka huolehtii toteutuksesta. 7. Yhteenvetoa vuosien lapsiasianeuvoston raporteista Koska tämä Lapsiasianeuvoston raportti on viimeinen Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Ka l- lion alueen kuntien yhdessä laatima raportti, on raportin loppuun koottu yhteenvetoa edellisiltä vuosilta. Lapsiasianeuvoston raportit on esitelty vuosittain luottamushenkilöille (hallitus, valtuusto jne.). Lapsiasianeuvoston raporteissa on arvioitu Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja sen jäsenkuntien yhdessä laatiman Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien toteutumista strategisten päämäärien ja palvelujen näkökulmasta sekä tavoitteiden toteutumista. Lisäksi on kuvattu eri mittareiden avulla lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilannetta Kallion alueella. Jokaisessa raportissa on esitetty ehdotukset kuntien talousarvioihin ja toimintasuunnitelmiin lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseksi. Lapsiasianeuvoston raporteilla on voitu välittää ajantasaista tietoa lasten ja nuorten tilanteesta sekä palvelutarpeesta. Näin on voitu yhteistyössä kuntien kanssa kehittää tarvittavia palveluja ja saatu lisää resurssia sinne, missä sitä on tarvittu. Raportoinnin avulla on muun muassa saatu lisäresurssia perhetyöhön, perheohjaukseen ja oppilashuoltoon sekä kokonaan uusina tiimeinä nuorisopsykiatrian tiimi Nuppu ja palvelutarpeen arviointiimi Arvi. Yhteistyö on lisääntynyt kuntien palvelujen ja Kallion palvelujen välillä. Merkittävää on ollut myös yhteistyö ja vuoropuhelu virkamiesten ja luottamushenkilöiden välillä. Palveluja on kehitetty joka sektorilla vastamaan kulloinkin vallitsevaa tilannetta. Esimerkiksi varhaiskasvatukseen on perustettu varhaiskasvatuskerhoja ja nuorten vapaa-ajan ohjaukseen ja toimintaan tullut uusia toimintoja ja nuorisovaltuustojen toiminta on alueella voimistunut. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta Kallion alueen lapsiasianeuvoston toiminnan olleen vaikuttavaa yhteistoimintaa lasten ja nuorten hyväksi. 21 (28)