LAPSIASIANEUVOSTON RAPORTTI VUODELTA 2012

Transkriptio

1 LAPSIASIANEUVOSTON RAPORTTI VUODELTA 2012 Alavieskan kunta Nivalan kaupunki Sievin kunta Ylivieskan kaupunki Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

2 1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuminen vuonna 2012 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuosille kirjattiin kolme strategista päämäärää, joita ovat: Hyvä lapsuus ja lapsiperheiden arjen turvaaminen; turvataan lapsiperheille riittävät ja laadukkaat palvelut, lapsilähtöinen työskentelytapa toteutuu jokaisella palvelusektorilla. Palvelujen järjestäminen yhteistyössä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Kallioon kuuluvien peruskuntien sekä kolmannen sektorin kesken; yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kesken. Kustannustehokas ja vaikuttava verkostomainen palvelurakenne, jossa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä painottuvat ennaltaehkäisy ja varhainen tuki. Strategisten päämäärien toteutumisessa on vielä puutteita. Lapsiperheille ei kaikilta osin ole pystytty turvaamaan riittäviä ja laadukkaita palveluita. Korjaavien palveluiden, kuten lastensuojelun asiakasmäärät, pysyivät edelleen korkealla tasolla ja sijoitukset kodin ulkopuolelle lisääntyivät hieman vuoden 2012 aikana. Tämä kertoo osaltaan myös siitä, että yhteistyön toimivuudessa on vielä parannettavaa, vaikka yhteistyötä eri toimijoiden välillä on tiivistetty. Painopiste on vielä liikaa korjaavassa työssä, kun suunnitelmankin mukaan painopiste pitäisi olla ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa tuessa. Tarkemmin suunnitelman toteutumista on kuvattu toimialoittain. Varhaiskasvatuspalveluissa lasten hyvinvointisuunnitelma toteutui siten, että kasvatuskumppanuuskoulutukset ja siihen liittyvä työmenetelmäohjaus jatkuivat edelleen ja koko henkilökunnalla, myös uusilla työntekijöillä, on ollut mahdollisuus osallistua koulutukseen. Vanhempien ja henkilökunnan välisen kasvatuskumppanuuden rakentumista tuettiin useilla menetelmillä. Esimerkiksi hoitosuhteen alkaessa lapsen tuleva hoitaja tutustuu lapseen ja hänen perheeseensä myös lapsen kotona. Lisäksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen yhdessä vanhempien kanssa, ja päivittäiset keskustelut sekä osallistavat vanhempainillat, lisäsivät vanhempien osallisuutta. Kotona ja yksityisissä päivähoitopalveluissa olevien lasten tilannetta on huomioitu ottamalla käyttöön Kallion alueen lapsi- ja perhepalveluopas ( ja osallistumalla verkostomaisesti toimivan perhepalvelukeskuksen toimintamallin kehittämiseen, jossa mukana on toiminut myös kolmas sektori. Tavoite vanhempien osallisuuden vahvistamisesta on toteutunut suunnitellusti. Lastensuojelussa hyvinvointisuunnitelma on toteutunut siten, että lastensuojelussa työntekijäkohtaista erikoistumista lastensuojelun asiakasprosessissa (ilmoitusten vastaanotto ja käsittely, avohuolto, sijaishuolto) kehitettiin edelleen. Kodin ulkopuolisten sijoitusten 2

3 kustannusten kasvun ehkäiseminen ei toteutunut suunnitellusti, vaikka yhteistyö esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry: n kanssa tiivistyi ja monipuolistui laajentuen myös ennaltaehkäiseviin palveluihin. Lastensuojelun sijoitusten määrät kasvoivat edelleen. Koska suurin osa sijoitetuista oli nuoruusikäisiä, heille ei löytynyt perhesijoituspaikkoja, vaan heidät sijoitettiin ammatillisiin perhekoteihin tai lastensuojeluyksiköihin. Moniammatillista lastensuojelun tukiryhmän toimintaa ei saatu edelleenkään käynnistettyä. Lastensuojelu osallistui aktiivisesti verkostomaisen perhekeskuksen toimintamallin kehittämiseen. Suurimpana haasteena oli edelleen lastensuojelun korkea asiakasmäärä, joka näkyy siinä, ettei lakimääräisiä käsittelyaikoja pystytty toteuttamaan kaikilta osin, kuten ei myöskään lain vaatimaa työparityöskentelyä. Sama ongelma näkyy myös lastensuojelun perhetyössä, jossa asiakasmäärä / työntekijä on suuri. Lisääntyvään tuen tarpeeseen palkattiin määräaikainen perhetyöntekijä tukihenkilöksi nuorille asiakkaille. Lisäksi hankittiin mm. perhetyötä ja tukihenkilötoimintaa ostopalveluna. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä asiakasperheet joutuivat jonkin verran jonottamaan palvelun piiriin pääsyä. Asiakkailta saadun palautteen perusteella he ovat olleet tyytyväisiä palveluun, mutta eivät annettuun tunti- tai käyntimääriin. Lapsiperheiden kotipalvelu palvelusetelillä on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi ja palvelua käyttävien perheiden määrä lisääntyi. Palvelusetelin avulla perheitä on voitu auttaa äkillisissä kriisitilanteissa. Kunnalliseen, maksulliseen lapsiperheiden kotipalveluun ei käytännössä ole ollut lainkaan resursseja, vaan koko ennaltaehkäisevän perhetyön resurssi (3,5 työntekijää) on osoitettu ennaltaehkäisevään perhetyöhön, joka on luonteeltaan suunnitelmallista ohjausta perheen tilanteessa, mutta sitä on resurssien vuoksi annettu 10 kertaa/perhe. Uutena toimintana aloitettiin tukiperhetoimintaa perheille, joilla ei ole lastensuojeluasiakkuutta. Tukiperhetoiminnassa yhteistyötä tehtiin Pelastakaa lapset ry:n kanssa ja toimintaa koordinoi ennalta ehkäisevän perhetyönohjaaja. Aikuissosiaalityössä tehtiin ennaltaehkäisevää työtä perheiden kanssa palveluohjauksen ja taloudellisen tuen muodoissa. Palveluohjauksessa tehdään perheen kokonaistilanteen kartoitus. Taloudellisen tuen muotoja ovat harkinnanvaraiset toimeentulotuenmuodot (täydentävä- ja ehkäisevä toimeentulotuki) asumiskustannuksiin, lasten tarvikkeisiin ja opintojen tukemiseen. Kertaluonteisilla avustuksilla pyritään auttamaan perhettä selviämään jatkossa itsenäisesti. Työvalmennuskeskus Sytykkeen kanssa jatkui PajaStartti, jossa selvitetään alle 29-vuotiaiden pelkän toimeentulotuen varassa elävien nuorten elämäntilannetta. Äitiysneuvolan kanssa aloitettiin yhteistyö vanhemmuuden tukemiseksi jo varhaisessa vaiheessa. Perheneuvolan toimintaa vaikeutti edelleen pula psykologeista. Toinen koulupsykologin virka Nivala-Sievi alueella oli täytettynä elokuuhun asti ja toinen virka Alavieska-Ylivieska alueella oli täyttämättä koko vuoden. Perheneuvolan psykologin viroista kaksi oli täyttämättä. Tämä on tarkoittanut psykologin tehtävien hoitamista ostopalveluin ja vaihtoehtoisten toimintamallien etsimistä. Perheneuvolassa jatkoi määräaikaisena 2 psykiatrista sairaanhoitaja, joista toinen on tehnyt asiakasvastaanottoa perheneuvolassa ja toinen on toiminut merkkarina Ylivieskan 3

4 yläkoululla ja Alavieskan yhtenäiskoululla. Sairaanhoitajan jalkautuminen koululle, jossa on voitu tarjota matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, on osoittautunut toimivaksi järjestelyksi Peruskoulun päättäneiden mielenterveyspalveluiden vastuutahosta on käyty keskustelua terapiakeskuksen kanssa, mutta lopullisia päätöksiä ei ole tehty, vaan vuotiaita on käynyt sekä perheneuvolassa että terapiakeskuksessa. Vuoden 2012 alussa sairaanhoitopiirin ylläpitämä nuorisopoliklinikka lopetti toimintansa, millä oli vaikutusta nuorten asiakkaiden määriin. Perheasioiden sovittelun tarve on kasvanut ja yhteistyötä lastenvalvojien kanssa on lisätty. Neuvolapalveluissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa neuvola-asetuksen mukainen henkilökuntamäärä toteutui lähes suositusten mukaisesti. Neuvolassa erityistä tukea tarvitsevien perheiden tuen tarvetta kartoittavat työmenetelmät otettiin käyttöön vuoden aikana. Kotikäynnit tehdään kaikille synnyttäneille myös lastenneuvolasta, mutta yksilöllisten tarpeiden mukaisiin lisäkäynteihin tai kotikäynteihin ei ole riittävästi aikaa. Uusi moniammatillisesti toteutettava perhevalmennus on aloitettu. Pienten lasten äideille tarkoitettua vertaisryhmätoimintaa yritettiin laajentaa kaikkiin Kallion kuntiin, mutta ryhmät toteutuivat vain Alavieskansa ja Ylivieskassa, Sievissä ei saatu osallistujia ryhmään. Kaikissa kunnissa toimivat ns. laajennetut lastenneuvolatyöryhmät, mutta niitä hyödynnetään eri kunnissa eri tavoin. Neuvolan näkökulmasta suurin ongelma on ehkäisevän perhetyön ja lapsiperheiden kotiavun riittämättömyys ja pitkät jonotusajat. Ei riitä, että tuen tarve todetaan, vaan tukea olisi pystyttävä myös tarjoamaan. Vuoden aikana olisi ollut tarvetta myös unikoululle, perheneuvolapalveluille ja terveyskeskuspsykologille. Neuvolaan suunniteltua perhepalveluohjaajaa ei saatu, mikä on vaikuttanut kotona annettavaan tukeen ja ohjaukseen. Tiedonkulusta on sovittu 4-vuotiaan laajaan terveystarkastukseen liittyen sekä esiopetuksen alkaessa. Samoin on sovittu synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitopolusta ja aloitettu yhteistyö äitiyshuollon ja aikuissosiaalityön kanssa (Tukea vanhemmuuteen). Vastuulääkäreitä ei koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon ole nimetty. Kouluterveydenhuollossa laadittiin itsehoito-opas ja sovittiin sairasvastaanottoajat. Terapiakeskuksessa on järjestetty Lapset puheeksi -koulutus henkilökunnalle, jonka avulla haluttiin huomioida lapset aikuisten hoitosuhteissa. Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa on tehty tapauskohtaisesti. Perusopetuksessa yhtenäinen oppilashuollon malli on käytössä kaikissa Kallion alueen kunnissa. Lisäksi nk. Kelpo-hankkeeseen saadun valtionavustuksen kautta on kehitetty kuntakohtaisesti kolmiportaisen tuen mallia, joka on lakisääteinen. Merkittävänä lisänä määrärahapuolella on ollut kuntiin viime vuosina Opetusministeriöltä saatu kuntakohtainen opetusryhmien pienentämisen erityisavustus, jossa painopisteenä on ollut ryhmäkokojen pienentäminen ja oppilaiden hyvinvoinnin lisääminen sitä kautta. Vaiheittain käyttöön otettava perusopetuksen laatukäsikirja on myös ollut työstettävänä Kallion kunnissa ja käsikirjaan pohjautuva laatujärjestelmän käyttö on aloitettu. 4

5 Nuorisotyössä kuntiin on perustettu monialaiset yhteistyöryhmät. Setti-netti nuorisotiedotuspisteen toiminnasta on pidetty esittely- ja koulutustilaisuuksia yläkouluilla. Leader -toimistot aloittivat Nuorisoleader -projektin, jonka avulla nuorten omille harrastusryhmille on myönnetty kehittämisrahaa sekä tukea harrastustilojen ja välineiden kohentamiseen. Liikunta- ja kulttuurialoilla on järjestetty ohjaajakoulutusta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Nuorten työpajojen toimintaa on kehitetty sekä Nivalassa, Ylivieskassa Sytykkeellä ja Jelppiverkossa. Etsivässä nuorisotyössä on mukana alueella 4 työntekijää. Nivalassa nuorisovaltuuston rinnalle on perustettu Lapsiparlamentti ja Aloitekehä. Ylivieskassa nuorten vaikutuskanavina toimivat nuorisovaltuusto ja Aloitekanava. Kallion alueen seurakunnat järjestivät vuoden aikana lapsi- ja perhetyössä päiväkerhoja, pyhäkouluja sekä perhekerhoja. Varhaisnuorisotyössä järjestettiin erilaisia kerhoja vuotiaille, joissa ohjaajina toimivat vapaaehtoiset nuoret. Nuorisotyössä kokoontui erilaisia nuorten ryhmiä ja järjestettiin rippikoulua. Mannerheimin lastensuojeluliiton toiminta alueella oli vuoden 2012 aikana monipuolista. Kaikissa Kallion alueen kunnissa järjestettiin perhekahvilatoimintaa, retkiä ja muita tapahtumia. Tilapäistä lastenhoitoapua perheille järjestettiin Nivalassa ja Ylivieskassa. Nivalassa järjestetään myös MLL:n kylämummi ja vaaritoimintaa. Lapsiperheiden tukihenkilötoimintaan järjestettiin koulutus Raudaskylän Kristillisellä opistolla ja siihen osallistui 4 tukihenkilöä. Toimintaa on tarkemmin kuvattu liitteissä

6 2. Miltä näyttää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi vuonna 2012 valittujen mittareiden valossa Lapsiasianneuvosto on valinnut laajan mittariston lasten ja nuorten asioiden seuraamiseksi alueella. Tilastoista nostetaan tällä kertaa esille oleellisimmat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavat asiat. Kouluterveyskysely valmistuu vasta syksyllä 2013, joten sen tulokset siirtyvät vuoden 2013 raporttiin Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella asui vuonna 2012 yhteensä alle 21-vuotiasta lasta ja nuorta. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes kolmannes koko alueen väestöstä on lapsia ja nuoria. Kallion alueella lapsiperheiden %-määrä kaikista perheistä on korkea. Vaihteluväli on Ylivieska 42,6 % - Sievi 49,4 % kaikkien perheiden määrästä. Ennusteista vuosille 2015, 2020 ja 2030 voidaan havaita, että lasten ja nuorten määrä Kallion alueella tulee yhä lisääntymään. Ennusteiden mukaan lasten ja nuorten määrässä tapahtuisi hieman laskua Alavieskassa ja Sievissä, mutta alle 21 -vuotiaiden määrä Ylivieskassa tulisi huomattavasti kasvamaan. Merkittävän suuri nousu tapahtuisi vuotiaiden lasten osuudessa väestöstä, sillä ennusteen perusteella vuonna 2030 tuota ikäluokkaa olisi useita satoja lapsia enemmän kuin vuonna Varhaiskasvatuksen mittareiden perusteella on havaittavissa suurta kuntakohtaista vaihtelua lasten kokopäivähoidon osalta. Sievissä sekä 0-2-vuotiaista että 3-5 -vuotiaista lapsista on kokopäivähoidossa huomattavasti vähemmän kuin muissa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kunnissa. Tässä on suora korrelaatio siihen, että Sievissä kotihoidontuen tai osittaisen hoitorahan piirissä on selvästi enemmän lapsia kuin muissa Kallion kunnissa. Kallion varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 oli 107 erityistä tukea tarvitsevaa lasta, jossa on nousua edelliseen vuoteen 29 lasta. Sievissä päivähoidossa olevien erityistä tuke tarvitsevien lasten määrä on huomattavasti suurempi verrattuna muihin Kallion kuntiin. Lasten kotihoidon tuen ja osittaisen hoitorahan piirissä koko Kallion alueella oli 1124 lasta. Kallion alueella toimeentulotukea sai vuonna 2012 yhteensä 1458 perhettä ja perheiden määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Toimeentulotukea sai 356 lapsiperhettä, joista 177 perheessä oli yksi huoltaja. Kallion alueella siis noin neljännes kaikista toimeentulotukea saaneista perheistä on perheitä, joissa on alaikäisiä lapsia. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä Kallion alueella työskentelee 3,5 perhetyöntekijää. Lapsia palvelun piirissä oli 295, jossa on laskua edelliseen vuoteen 112 lasta. Yhtä perhetyöntekijää kohden oli näin ollen keskimäärin 98 lasta. Asiakasperheiden määrä pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Perhetyön käyntejä vuonna 2012 tehtiin yhteensä

7 Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteleitä myönnettiin 2550 kappaletta ja palvelu koski 296 lasta, jossa on edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä 71 lapsen verran. Asiakasperheiden määrä lisääntyi 11 perheellä. Maksullista lapsiperheiden kotipalvelua voitiin antaa hyvin vähän.. Tilastojen perusteella sekä ennaltaehkäisevän perhetyön kotikäyntikerroissa että palvelusetelien määrässä perhettä kohden on suurta kuntakohtaista vaihtelua. Ennaltaehkäisevää perhetyötä ei ole voitu tarjota kysyntää vastaavasti. Jonotusaika on ollut 1-3 kk, joka tarkoittaa sitä että perheiden asioihin ei ole voitu tarjota apua oikea-aikaisesti. Oikea-aikaisella avulla voitaisiin ehkäistä tilanteiden kriisiytyminen ja muiden mahdollisten palvelujen tarve. Kallion alueella vuonna 2012 lastensuojeluilmoituksia tuli 651 kappaletta ja lastensuojeluilmoitus koski 492 eri lasta tai nuorta. Ilmoitusten määrässä oli hienoista laskua edelliseen vuoteen 2011 verrattuna. Ilmoitusten kohdistumisessa eri ikäluokkiin oli huomattavia kuntakohtaisia eroja. Alavieskassa lastensuojeluilmoituksista suurin osa kohdistui vuotiaiden ikäluokkaan. Nivalan ja Ylivieskan lastensuojeluilmoitusten painopiste, verrattuna eri ikäryhmiin, oli vuotiaissa lapsissa. Sievissä suhteutettuna ikäryhmään tuli eniten lastensuojeluilmoituksia vuotiaista ja lähes yhtä paljon pienistä alle 2-vuotiaista lapsista. Kallion alueella vuonna 2012 tehtiin yhteensä 207 lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojelun avohuollon piirissä vuonna 2012 Kallion alueella oli 708 lasta. Alavieskassa avohuollon asiakkaita oli eniten vuotiaiden ryhmässä. Sievissä avohuollon asiakkuuksista on huomattavaa, että suhteellinen osuus ikäryhmästä on Kallion kuntien matalin lukuun ottamatta alle 2-vuotiaiden ikäryhmää, jossa prosenttiosuus ikäluokasta on korkein (6,8 %). Nivalassa ja Ylivieskassa avohuollon painopistealue oli vuotiaissa lapsissa ja nuorissa. Avohuollon tukitoimista merkittävä on lastensuojelun perhetyö. Lastensuojelun perhetyössä vuonna 2012 oli 5,5 perhetyöntekijää ja 280 lasta, joten keskimäärin 51 lasta / perhetyöntekijä. Kodin ulkopuolelle vuonna 2012 oli sijoitettuna pitkä- ja lyhytaikaisiin sijoituksiin yhteensä 117 lasta eli 1,3 % ikäryhmästä, joka vastaa valtakunnallista keskiarvoa. Koko Kallion alueella lastensuojelun asiakkaana oli 755 lasta ja nuorta, mukaan lukien avohuolto ja sijoitukset kodin ulkopuolelle. Lukumäärä on 12,9 %, koko ikäryhmästä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä oli seitsemän, joten sosiaalityötekijää kohden oli noin 108 lasta/ vuosi. Perheneuvolassa asioi vuonna 2012 yhteensä 296 iältään 0-17 vuotiasta ja 282 aikuisasiakasta. Yhteensä asiakkaita oli 578. Koulupsykologin asiakkaita perheneuvolassa vuonna 2012 oli yhteensä 325. Alhainen luku selittyy sillä, että koulupsykologin tehtäviä hoidettiin osan vuotta ostopalveluina virkojen täyttämättömyyden vuoksi. Huomattava muutos on tapahtunut perheneuvolaan psyykkisen tai psykosomaattisen oireilun perusteella hakeutuneiden lasten ja nuorten määrissä. Nuorten tilanteen muuttuminen lyhyellä aikavälillä tulee esille myös nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien suurena nousuna sekä sairaalahoitoa saaneiden määrän kasvuna kuntayhtymän alueella. 7

8 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella vuonna 2012 syntyi 530 lasta. Kallion neuvoloista tehtiin vuonna 2012 yhteensä 1347 kotikäyntiä pienten lasten perheisiin. Käynneistä tehtiin 522 äitiysneuvolasta ja 825 kotikäyntiä lastenneuvolasta. Lastenneuvolasta tehdyt kotikäynnit ovat lähes kaksinkertaistuneet edellisvuoteen 2011 verrattuna, sillä kaikille synnyttäneille tarjotaan kotikäyntiä sekä äitiys- että lastenneuvolasta. Perhevalmennusta on toteutettu moniammatillisena ryhmätoimintana, vanhempien osallistuminen ryhmiin on suuresti vaihdellut eri kunnissa ja eri kerroilla. Vertaisryhmätoimintaa on järjestetty äideille Ylivieskassa (7 eri ryhmää, kokoontumisia 28). Terveydenhoitajien osalta lakisääteiset määräaikaistarkastukset toteutuivat v. 2012, lääkärin määräaikaistarkastuksia ei pystytty tarjoamaan lääkäripulan takia lastenneuvoloissa 8kk:n ikäisille. Avo-Hilmo tilastojen mukaan välisenä aikana lastenneuvolakäynneistä 71.8 % oli tavallisia määräaikaistarkastuksia, 20,1 % laajoja tarkastuksia ja 8.1 % yksilöllisen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä. Kouluterveydenhuollossa lakisääteiset määräaikaistarkastukset toteutuivat alustavan tiedon mukaan paremmin lv kuin lv , jolloin osa koululaisista jäi tarkistamatta. Kouluterveydenhuollossa laajan tarkastuksen kriteerit täyttävät tarkastukset on otettu käyttöön kaikille kolmelle ikäluokalle ja vanhempien osallistuminen tarkastuksiin on ollut ennakoitua yleisempää. Vanhempien mukanaolo ja perheen tilanteen kartoitus on koettu hyödyllisenä, vaikka se vie enemmän aikaa ja sitä kautta vähentää esim. kouluilla pidettävään sairausvastaanottoon käytettävissä olevaa aikaa. Kouluterveydenhuollossa vuo nna 2012 käynneistä 63,6% oli normaaleja määräaikaistarkastuksia, 24,8% laajoja tarkastuuksia ja 11,6 yksilöllisen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä. Terveydenhoitajien ajankäyttöä on pyritty keskittämään ennaltaehkäisevään työhön, mutta etenkin isoilla koululla sairasvastaanottokäyntien määrä on suuri. Opiskelijaterveydenhuollossa terveydenhoitajan tarkastukset toteutettiin, mutta lääkärin tarkastus toteutui vain Nivalassa. Opiskelijaterveydenhuollossa on vuoden 2012 syksystä alkaen pystytty järjestämään terveydenhoitajan palvelut oppilaitosten tiloissa, joka madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä. Opiskelijaterveydenhuollossa lääkäri- ja mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus on ongelma. Kouluterveydenhuollossa psykologipalvelujen puute (niin perheneuvola- kuin koulupsykologien) viivästyttää lasten ja nuorten avunsaantia, vaikka ns. merkkari-toiminnasta (psyk.esh.) yläkoulussa on saatu hyvää palautetta. Kallion alueella kaikkien kuntien koulutoimissa järjestetään iltapäivätoimintaa 1-2 luokan oppilaille. Erityisoppilaiden määrä (282) kasvoi kaikissa kunnissa Alavieskaa lukuun ottamatta. Sievissä erityisoppilaiden määrä on selvästi korkeampi kuin muissa alueen kunnissa. Kaikissa Kallion alueen kunnissa on koulukuraattori, mutta oppilaiden määrässä yhtä kuraattoria kohden on suurta vaihtelua. Perheneuvolassa oli kaksi koulupsykologin virkaa, joista vain toinen virka oli täytettynä osan vuotta. 8

9 Etsivässä nuorisotyössä Kallion alueella toimi 4 etsivää. Etsivän nuorisotyön painopiste alue oli vuotiaiden ikäluokassa ja vuoden aikana tavattiin 79 nuorta. Kallion alueen seurakunnat ovat vuonna 2012 järjestäneet monipuolista perhe- ja nuorisotyötä sisältäen muun muassa erilaisia ja eri-ikäisille järjestettyjä kerhoja, retkiä ja muita tilaisuuksia. Seurakuntien järjestämään toimintaan on osallistunut merkittävä määrä lapsia ja nuoria. Päiväkerhoissa (4-5-vuotiaat) on käynyt yhteensä 459 lasta. Lasten määrä on 75 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Varhaisnuorten (7-14 -vuotiaat) kerhotoimintaan on osallistunut vuonna 2012 Kallion alueella 854 lasta, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen 6 lasta. MLL (Mannerheimin lastensuojeluliitto) on vuonna 2012 järjestänyt Kallion alueen lapsiperheille monipuolista toimintaa. Kaikissa neljässä Kallion kunnassa ovat toimineet perhekahvilat, jotka ovat perheiden avoimia kohtaamispaikkoja. Perhekahviloissa on vuonna 2012 käynyt yhteensä 2781 lasta ja 1471 aikuista. Perhekahviloissa käyneiden lasten ja aikuisten määrä on lisääntynyt huomattavasti edellisestä vuodesta Sieviä lukuun ottamatta, jossa asiakkaiden määrä on vähentynyt. MLL:n paikallisyhdistykset ovat järjestäneet Kallion alueella erilaisia retkiä ja tapahtumia perheille. Tapahtumiin ja retkiin on osallistunut 2560 lasta ja 1475 aikuista. Lisäksi Nivalassa on ollut kylämummi toimintaa ja Nivalassa sekä Sievissä on jaettu EU:n ruokapaketteja. Koti- ja perheväkivaltaan liittyviä poliisin hälytystehtäviä vuoden aikana kirjattiin seuraavasti: Alavieskassa 12 kpl, Nivalassa 82 kpl, Sievissä 20 kpl ja Ylivieskassa 76 kpl, yhteensä hälytyksiä oli 190 kpl. Nousua edelliseen vuoteen 23 hälytystä. Kotihälytyksissä 31 tapauksessa paikalla oli myös lapsia. Selvitettyihin henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin nuoret (14-21-vuotiaat) syyllistyivät vuonna 2012 koko kuntayhtymän alueella 87 tapauksessa. Tapauksissa on huomattava (49) nousu edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntakohtaisesti suhteutettuna Nivala nousee selkeästi esille 63 henkeen ja terveyteen kohdistuneella selvitetyllä rikoksella. Lisäksi Kallion alueella oli muutamia huumausainerikoksiin syyllisiksi epäiltyjä henkilöitä. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä on lisätty ja edellisenä vuonna kehitettyjä yhteistyömenetelmiä on juurrutettu. Esimerkiksi aikuissosiaalityön ja äitiysneuvolan yhteisvastaanotot toimivat nyt kaikissa kunnissa sekä 4-vuotiaan laajaan tarkastukseen liittyvää yhteistyötä on tarkennettu. Laajojen lastenneuvolatyöryhmien hyödyntäminen vaihtelee kunnittain. Varhaiskasvatuksen piirissä olevien erityislapsien ja perusopetuksessa olevien erityisoppilaiden määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä voi johtua osaltaan yhteistyön lisääntymisestä ja kertoa tuen oikea-aikaisesta kohdentamisesta, kuten perusopetuksen kolmivaiheisen tuen mallin käyttöön otosta. 9

10 Yhteistyön tiivistämisestä huolimatta vuonna 2012 ei oikea-aikaisen tuen saanti kaikilta osin toteutunut. Perheiden kotiin annettavaa tukea tarvittaisiin edelleen lisää ja lasten sekä nuorten mielenterveyteen liittyvissä palveluiden järjestämisessä on vielä kehitettävää. Tarve nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen Kallion alueella on ilmeinen, jotta erikoissairaanhoidon kustannuksia voidaan alentaa. Nuoren näkökulmasta on tärkeää, että hän saa tarvitsemansa hoidon mahdollisimman nopeasti matalalla kynnyksellä läheltä omaa elinympäristöään, silläongelmien kanssa kamppaileva nuori ei helposti hakeudu muualla. Myös valtakunnalliset suunnitelmat tähtäävät tähän. Tällä hetkellä erityisesti nuorille suunnattuja mielenterveyspalveluja Kallion kuntayhtymän peruspalveluissa on hyvin niukasti. Myöskään koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelujen resurssointi ei ole suositusten mukaista ja kouluterveydenhoitajat eivät ehdi paneutua tarpeeksi nuoren ongelmiin Tilannetta kuvaavia mittareita on esitetty liitteissä

11 3. Lapsiasianeuvoston ehdotukset toimenpiteiksi vuodelle 2014 Lapsiasianeuvosto on huolissaan korjaavien palvelujen palvelutarpeiden jatkuvasta kasvusta ja ehdottaa seuraavia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi Kallion ja alueen kuntien toimintasuunnitelmiin ja talousarvioihin vuodelle 2014: 1. Oikea-aikaisen varhaisen tuen tarjoaminen perheiden arkeen. Vastuutaho: Kallio - perhepalveluohjaajien (neuvola) toiminnan laajentaminen Nivalan lisäksi muihin kuntiin, lisäämäällä 2,5 perhepalveluohjaajan tointa. - lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin määrärahan tarkistaminen palvelutarvetta vastaavaksi. 2. Lasten ja nuorten hyvän mielenterveyden ylläpitäminen ja varhainen tukeminen. Vastuutaho: Kallio - nuorten vuotiaiden hoitopolun selkeyttäminen ja porrastaminen sekä riittävien palveluiden resurssointi. Vastuutaho: Kuntien sivistystytoimet: - koulupsykologi-ja mahdollisen merkkari-toiminnan järjestäminen/ resurssointi - selvitetään uusien ennaltaehkäisevien palvelujen mahdollisuus esimerkiksi hankerahoituksella 3. Monialaisen yhteistyön tehostaminen Vastuutaho Kallio ja kunnat -yhteistyön lisääminen ja tiivistäminen seurakuntien, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa palvelutarpeen tunnistamisessa ja palveluiden käytössä. 11

12 LIITE 1. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2012 OSALTA/ VARHAISKASVATUS TOIMIALA KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA TOTEUTUMINEN VUONNA 2012 Päivähoito - kasvatuskumppanuus - huolen puheeksi ottaminen ja tuen tarjoaminen - lasten ja perheiden nykyistä varhaisempi tukeminen - kotona ja yksityisten päivähoitopalveluiden piirissä olevien lasten huomioiminen - koko henkilöstön kouluttaminen (huoli puheeksi -koulutus ja prosessinomainen kasvatuskumppanuuskoulutus) - kasvatuskumppanuuden vahvistaminen vanhempien ja päivähoitohenkilöstön välillä - huolen puheeksi ottaminen mahdollisimman varhain. - lapsen hyvä arki -hanke - avointen varhaiskasvatuspalveluiden kehittäminen ja nykyisistä palveluista tehokas tiedottaminen yhteistyössä seurakunnan ja järjestöjen kanssa (kerhotoiminta, avoin päiväkoti, perhepuisto, perhekahvilat) - varhaiskasvatuspalveluiden esimiehet - varhaiskasvatuspalvelut, seurakunta, järjestöt, yksityiset palvelujen tuottajat koulutukset vuoden 2011 loppuun mennessä/ vastuuhenkilöinä esimiehet - perheiltä saadut palautteet/ vastuuhenkilöinä päivähoidon henkilöstö - jatkuva prosessi/ varhaiskasvatuspalvelut, seurakunta, järjestöt, yksityiset palvelujen tuottajat Kasvatuskumppanuuskoulutukset ja siihen liittyvä työmenetelmäohjaus jatkuvat edelleen, jotta koko henkilökunnalla, uusillakin työntekijöillä, on mahdollisuus osallistua koulutukseen. Vanhempien ja henkilökunnan välisen kasvatuskumppanuuden rakentumista tuetaan mm. seuraavasti: hoitosuhteen alkaessa lapsen tuleva hoitaja tutustuu lapseen ja hänen perheeseensä myös lapsen kotona, päivittäiset keskustelut, lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen vanhempien kanssa sekä osallistavat vanhempainillat. Tavoite on toteutunut suunnitellusti. - esimerkkinä käytössä oleva Kallion alueen lapsi- ja perhepalveluopas, joka on käytettävissä sivuilla. Lisäksi MLL:n perhekahvila toimintaa kaikissa Kallion kunnissa 12

13 - yhteisistä tavoitteista ja käytännöistä sopiminen lastensuojelullisissa tilanteissa - vanhempien osallisuuden vahvistaminen ja tiedonkulku eri yhteistyötahojen kanssa - verkostomaisesti toimivan perhepalvelukeskustoimintamallin vahvistaminen - lapsen hyvä arki -hanke - perheitä osallistavat yhteistyöpalaverit - varhaiskasvatuspalvelut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa - jatkuva prosessi/ varhaiskasvatuspalvelut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Yhteistyössä kuntayhtymän ja muiden toimijoiden kanssa on kehitetty verkostomaisesti toimivaa perhekeskuksen toimintamallia. Yhteistyökäytäntöjä on kehitetty vanhempien, esiopetuksen ja päivähoidon välillä (siirtymävaihe päivähoidosta tai kotoa esiopetukseen) sekä vanhempien, päivähoidon ja lastenneuvolan välillä laajan 4-vuotistarkastuksen osalta. Tavoite vanhempien osallisuuden vahvistamisesta on toteutunut suunnitellusti. 13

14 LIITE 2. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2012 OSALTA/ LASTENSUOJELU TOIMIALA KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA TOTEUTUMINEN VUONNA 2012 Lastensuojelu - selvitys koko lastensuojelun tilasta - selvityksen tekeminen (organisointi, resurssit, toimintamallit) - lastensuojelun esimiehet - kevät 2010 Tavoite toteutunut suunnitellusti - kodin ulkopuolisten sijoitusten kustannusten kasvun ehkäiseminen - Pelastakaa Lapset ry:n kanssa tehtävä yhteistyö tukiperhe- ja perhehoidon osalta -lastensuojelun esimiehet - jatkuva prosessi Tavoite ei ole toteutunut sijoitusten kasvun osalta Yhteistyö Pelastakaa Lapset ry:n kanssa on toteutunut ja monipuolistunut laajentuessaan myös ennaltaehkäiseviin palveluihin Selänteen ja Oulaisten kanssa on perhehoidon korvauksia yhtenäistetty - moniammatillisen asiantuntijuuden käyttö lastensuojeluasioissa - yhteisistä käytännöistä ja toiminnasta sopiminen yhteistyökumppaneiden kanssa. - lastensuojelun tukiryhmän säännöllinen kokoontuminen - verkostomaisesti toimivan perhepalvelukeskuksen toimintamallin kehittäminen - johtava sosiaalityöntekijä - kaikki perhepalveluverkostossa toimivat - jatkuva prosessi -jatkuva prosessi Ttavoite jäänyt toteutumatta, lastensuojelun asiantuntijaryhmän toimintaa ei ole uudelleen käynnistetty Yhteistyössä kuntayhtymän ja muiden toimijoiden kanssa on kehitetty verkostomaisesti toimivaa perhekeskuksen toimintamallia 14

15 LIITE 3. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2012 OSALTA/ TERVEYEDENHUOLTO TOIMIALA KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA TOTEUTUMINEN VUONNA 2012 Neuvola - erityistä tukea tarvitsevien perheiden yksilöllisiin tuen - uusien työmenetelmien käyttöönotto tuen tunnistamiseen - neuvolapalvelut ja yhteistyötahot - jatkuva prosessi Tuen tarvetta kartoittavat työmenetelmät on otettu käyttöön tarpeisiin vastaaminen - lisäkäynnit, kotikäynnit Kotikäynnit tehdään kaikille synnyttäneille myös lastenneuvolasta. Yksilöllisten tarpeiden mukaisiin lisäkäynteihin/kotikäynteihin pitäisi olla enemmän aikaa. Lisäkäynnit toteutetaan neuvolassa Neuvola - vertaisryhmät -perhevalmennuksen uudistaminen, äitiryhmien järjestäminen kaikissa kunnissa - neuvola ja yhteistyötahot Uusi perhevalmennusrunko valmistui v. 2011, ensimmäiset ryhmät käynnistyneet v Vertaisryhmätoimintaa pienten lasten äideille laajennetaan v kaikkiin kuntiin, toteutui Ylivieskassa ja Alavieskassa, Sievissä tarjottiin, ei osallistujia. Neuvola - erityistä tukea tarvitsevien perheiden / lasten palvelutarjonta ja resurssit - moniammatillisen yhteistyön tehostaminen - lastenneuvolatyöryhmien kokoontuminen - - perhepalveluohjaaja - neuvola ja yhteistyötahot ja uusien toimien osalta kuntayhtymähallitus - jatkuva prosessi Laajat lastenneuvolatyöryhmät toteutetaan kaikissa kunnissa, sen hyödyntämisessä oli kuntakohtaisia vaihteluita. Suurin ongelma on ennalta ehkäisevän perhetyön/kotiavun puute ja pitkät jonotusajat 2-3kk. Kysyntää olisi ollut unikoululle ja perheneuvolapalveluille sekä terveyskeskuspsykologille. Perhepalveluohjaajia ei saatu, joka on suuri puute kotona annettavaan tukeen ja ohjaukseen. 15

16 Neuvola - tiedonkulku ja hoitopolut moniammatillisessa yhteistyössä - sovitaan tietojen vaihdosta ja niihin liittyvistä lupakäytännöistä sekä kuvataan seulonnoista nousevat moniammatillista yhteistyötä vaativien asiakkaiden hoitopolut - neuvola ja yhteistyötahot - jatkuva prosessi Tiedonkulusta on sovittu 4-vuotiaan laajassa tarkastuksessa ja esiopetuksen alkaessa. Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitopolku on kuvattu ja sovittu. Yhteistyö äitiyshuollon ja aikuissosiaalityön on käynnistetty (Vahvuutta vanhemmuuteen). Hoitopolkujen kuvausta on jatkettava Palveluopas lasten ja nuorten palveluista valmistui Koulu ja opiskelijaterveydenhuolto - lääkäri-, päihde ja mielenterveyspalvelujen saatavuus - vastuulääkäreiden nimeäminen Psykologipalveluiden toteutuminen - terveyspalvelujohtaja? - hyvinvointipalveluiden johtaja? - jatkuva prosessi 2012 ei vastuulääkäreitä nimetty. Psykologeja ei saatu rekrytoitua. Merkkari (psyk.esh.) yläkoululla koettiin matalan kynnyksen palveluna, jatkettava. - terveydenhoitajien ajan käyttö ennalta ehkäisevään työhön - vastaanottotilat oppilaitoksiin - tuetaan itsehoitoa ja selkiytetään kouluilla tapahtuvaa sairasvastaanottoa - ammattikorkeakouluun vastaanottotilat - koulutyötä tekevät terveydenhoitajat, ylilääkärit ja hoitotyön esimiehet - AMK rehtori Toteutui v itsehoito-opas laadittu ja sairasvastaanottoajat sovittu Toteutui v syksyllä 16

17 LIITE 4. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2012 OSALTA/ PERHENEUVOLA TOIMIALA KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA TOTEUTUMINEN VUONNA 2012 Perheneuvola - asiakastyön suuntaaminen entistä enemmän alle kouluikäisiin ja peruskouluikäisten asiakkaiden hoitamiseen - peruskoulunsa päättäneiden nuorten mielenterveyspalveluiden vastuutahosta sopiminen - perheneuvolan ja terapiakeskuksen esimiehet - vuoden 2010 aikana Keskustelua vastuutahon osalta perheneuvolan ja terapiakeskuksen välillä käytiin loppuvuodesta Asiassa ei kuitenkaan päästy ratkaisuun. - perheasioiden sovittelun tarve kasvaa - perheneuvolan sosiaalityöntekijöiden työn kehittäminen perheasioiden sovittelussa, yhteistyö lastenvalvojien kanssa - perheneuvolan ja lastensuojelun esimiehet - vuoden 2010 aikana Perheneuvola ja lastenvalvojien yhteistyö on edelleen tiivistynyt. Lastenvalvojat ohjaavat herkemmin asiakkaita sovitteluun perheneuvolaan. Perheneuvolan sosiaalityöntekijöiden ja perheasioiden neuvottelukeskuksen työntekijöiden yhteispalaverissa sovittiin lehtihaastattelusta sovittelun tiimoilta. Artikkeli sovittelusta julkaistiin Kalajokilaaksossa marraskuussa riittävä henkilöstöresurssi (1 psykologi-sosiaalityöntekijätyöpari/ ),henkilöstön saaminen avoimiin virkoihin (psykologit ja sos.tt:t.) - yhden sosiaalityöntekijän viran lisääminen, työntekijöiden rekrytoinnin kehittäminen - perheneuvolan esimies - vuoden 2010 aikana Perheneuvolan Nivalan toimipisteen avoimiksi jääneet virat täytettiin loppuvuonna Ylivieskan toimipisteeseen saatiin rekrytoitua toinen sosiaalityöntekijä. Ylivieskan toimipisteen kaksi psykologin virkaa olivat edelleen täyttämättä. - yhteisistä käytännöistä ja toiminnasta sopiminen yhteistyökumppaneiden kanssa -verkostomaisesti toimivan perhepalvelukeskuksen toimintamallin kehittäminen - kaikki perhepalveluverkostossa toimivat - jatkuva prosessi Verkostomaisesti toimivaa perhekeskusmallia on kehitetty vuoden 2012 aikana. 17

18 LIITE 5. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2012 OSALTA/ ENNALTAEHKÄISEVÄ PERHETYÖ TOIMIALA KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA TOTEUTUMINEN VUONNA 2011 Ennaltaehkäisevä perhetyö - lapsiperheiden kotipalvelun niukat resurssit. - palvelusetelin käyttöönottaminen. - esimiehet - vuoden 2010 aikana Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli on vakinaistunut ja osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Kunnallista tilapäistä maksullista lapsiperheiden kotipalvelua ei ole voitu tarjota perheille, koska työntekijöiden aika menee pääsääntöisesti ennaltaehkäisevään perhetyöhön. - ennaltaehkäisevän perhetyön niukat resurssit. - palvelusetelin käyttöönotto lapsiperheiden kotipalvelussa vapauttaa resursseja ennaltaehkäisevään perhetyöhön. - esimiehet - vuoden 2010 aikana Ennaltaehkäisevässä perhetyössä jatkuvasti jonotusta, eli kun perheellä akuutti tarve, aina ei mahdollisuutta aloittaa heti (oikea- aikaisuus olisi tärkeää). 18

19 LIITE 6. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2012 OSALTA/ ALAVIESKA KOULUT TOIMIALA Koulu (Alavieska) KEHITTÄMISHAAS- TEET - lasten, nuorten ja heidän perheensä kokonaisvaltainen huomiointi ja tukeminen - tuen kolmiportaisuuden malli perusopetuksessa KONKREETTISET TOIMET -toimiminen yhteistyöverkostossa - joustavia pedagogisia käytäntöjä VASTUU TAHO - kaikki toimijat AIKATAULU JA SEURANTA - jatkuva prosessi TOTEUTUMINEN VUONNA 2012 Moniammatilliset työryhmät toimivat Alavieskassa HYTE:n yhteydessä. Tuen kolmiportaisuus on käytössä, konkreettisena tuotoksena Näin toimit opas lomakkeistoineen. Perusopetuksen laadun arvioinnin käsikirjan työstäminen jatkuu. - oppilashuollon kehittäminen - oppilashuollon kehittämishanke peruskouluissa - kaikki toimijat Kallion oppilashuollon malli, käsikirja ja siihen liittyvät sähköiset lomakkeet ovat käytössä ja löydettävissä koulun ja kunnan sivuilla. - psykososiaalisen tuen kokonaisuus - haasteellisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten opetuksen järjestäminen - psykologi- ja merkkaritoiminta - perhekotikoulutoiminnan kehittäminem - Siilinjärven mallin käyttöönottaminen? - kaikki toimijat - jatkuva prosessi - koulupsykologi puuttuu edelleen - merkkaritoiminta toteutunut 1 pvä/vko (merkkari= koulujen psykiatirinen sairaanhoitaja) - 1 kokoaikainen koulukuraattori Ryhmäkokojen pienentäminen valtion tuella toteutunut, ohjattu resurssiopetukseen. Verkostoyhteistyö perheneuvolan/lastensuojelun/erikoissairaanhoidon ym. kanssa toteutunut. - KELPO hanke päättyi - jousto-opetus ja samanaikaisopetus toteutuneet - kolmiportainen tuki käytössä ja kehitetään edelleen 19

20 LIITE 7. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2012 OSALTA/ NIVALA KOULUT TOIMIALA TEHDYT TOIMENPITEET Koulu (Nivala) - lasten, nuorten ja heidän perheensä kokonaisvaltainen huomiointi ja tukeminen - oppilashuollon kehittäminen - haasteellisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten opetuksen järjestäminen - toimiminen yhteistyöverkostoissa - oppilashuollon kehittämishanke peruskouluissa ja Veera - hanke ammattiopistolla - perhekotikoulutoiminnan kehittäminen - Siilinjärven mallin käyttöönottaminen - kaikki toimijat - jatkuva prosessi Perusopetuksen laadun arvioinnin käsikirja käytössä. Arvioinnin avulla seurataan ja kehitetään koulun tavoitteiden toteutumista sekä oppilaan saaman palvelun laatua. On osallistuttu moniammatillisen työryhmän toimintaan. - kaikki toimijat - syksy 2010 ja 3/2011 Oppilashuollon käsikirja on käytössä. Oppilashuoltotyöryhmät toimivat kaikilla kouluilla. Lomakkeet muokattu Primukseen. - kaikki toimijat - jatkuva prosessi Kolmiportainen tuki on käytössä. Tuen käsikirja muokattu Intraan. Nivalassa on kaksi koulukuraattoria. Joustavan perusopetuksen luokka ja pienryhmät käytettävissä. Tuntiresurssia lisättiin. Opetusryhmiä pienennettiin valtionavustuksella. 20

21 LIITE 8. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2012 OSALTA/ SIEVI KOULUT TOIMIALA KEHITTÄMISHAAS- TEET KONKREETTISET TOIMET VASTUU TAHO AIKATAULU JA SEURANTA TOTEUTUMINEN VUONNA 2012 Koulu (Sievi) - lasten, nuorten ja heidän perheensä kokonaisvaltainen huomiointi ja tukeminen - oppilashuollon kehittäminen - toimiminen yhteistyöverkostoissa - laatukäsikirjan valmistaminen - kaikki toimijat - jatkuva prosessi Perusopetuksen laadun arvioinnin käsikirja on otettu käyttöön. Käsikirja sisältää mm. laatukortit kriteereineen ja laadunarvioinnin kautta on mahdollista kehittää ja seurata opetustoimen tavoitteita ja toimintaa sekä kouluilla oppilaan saaman palvelun laatua. - oppilashuollon mallin valmistuminen - kaikki toimijat - jatkuva Alueellinen oppilashuollon malli on käytössä (Sievi, Nivala, Alavieska, Ylivieska). Oppilashuoltoryhmät toimivat kaikilla kouluilla. - haasteellisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten opetuksen järjestäminen - koulukuraattori - kolmiportainen tuki - tuntikehys - kaikki toimijat - jatkuva prosessi Sievin koulutoimeen on saatu uutena resurssina ja työmuotona vakituinen koulukuraattori. Oppilaiden tukeen liittyvä kolmiportaisen tuen malli on käytössä ja sen paikallista soveltamista kehitellään edelleen. Tuntikehysresurssia on lisätty kouluverkkosaneerauksen jälkeisinä vuosina kaikilla perusopetuksen kouluilla. Lisäksi on saatu opetusryhmien pienentämiseen korvamerkittyä valtionavustusta. 21

22 LIITE 9. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2012 OSALTA/ YLIVIESKA KOULUT TOIMIALA KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA TOTEUTUMINEN VUONNA 2012 Perusopetus - pppilashuolto - psykososiaalisen tuen kokonaisuus - oppilashuollon yhtenäistetty toimintamalli Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieskan perusopetuskouluissa ja lukioissa - käytänteet toimivat mallin mukaisesti - perusopetuskoulut ja lukiot. - rehtorit ja koulunjohtajat - sivistystoimenjohtaja - sivistyslautakunta - alk laadunarviointi lukuvuosittain Malleja toteutetaan ja seurataan. - psykologi- ja merkkaritoiminta - erityisopetuksen (Kelpo) kolmiportaisen mallin kehittäminen - Kelpo hanke päättynyt tuen kolmiportaisuuden käytänteiden käyttöönotto - rehtorit /erityisopettajat - laadunarviointi lukuvuosittain Edistymistä tapahtunut. - pedagogiset kahvilat - erityisen tuen tarpeessa olevien lasten opetusjärjestelyt - ETU-luokka - perhekotiin sijoitettu koululuokka - sivistystoimenjohtaja, rehtorit ja koulunjohtajat, lastensuojelu ja terveydenhoito - kotiopetus, sairaalahoidossa olevien lasten opetus, lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten opetus 22

23 LIITE 10. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2012 OSALTA/ NUORISOTYÖ KAIKKI KUNNAT TOIMIALA Nuorisotyö KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUU TAHO AIKATAULU JA SEURANTA TEHDYT TOIMENPITEET - yhteistyön tiivistäminen kuntien sivistys-, nuoriso- ja vapaa-aikatoimen sekä Kallion sosiaalitoimen välillä - harrastustoiminnan lisääminen - Setti-netti nuorisotiedotuspisteet, tiedottamisen kehittäminen, monialaiset yhteistyöryhmät - yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, toimitilojen kehittäminen, ohjaajaresurssien vahvistaminen, vertaisryhmätoiminta - sosiaalinen vahvistaminen - osallistamisen kehittäminen, Jelppiverkon ja työpajatoiminnan kehittäminen, etsivä nuorisotyö - kaikki toimijat - kaikki toimijat - ao.hallintokunnat -jatkuva prosessi - jatkuva prosessi - jatkuva prosessi Setti-netti nuorisotiedotuspisteen toiminnasta esittely- ja koulutustilaisuuksia yläasteilla ja keskiasteen oppilaitoksissa. Kuntiin on perustettu monialaiset yhteistyöryhmät Kallion kuntien alueilla toimivat Leader-toimistoilla käytössä Nuorisoleader-apurahat, jonka avulla nuorten omille harrastusryhmille on myönnetty tukea toimintojen kehittämiseen sekä harrastustilojen ja välineiden kohentamiseen, haku 4 kertaa vuodessa. Yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa on järjestetty ohjaajakoulutusta liikunta- ja kulttuurialoilla. Kallion kunnissa MLL:n organisoimat perhekahvilat toimivat vertaistukena pienten lasten vanhemmille. Jelppiverkon Jelppikahvilatoiminta sekä joissakin kunnissa toteutettu yläaste-ikäisten Voimaneidot antaa mahdollisuuden nuorten vertaisryhmätoimintaan. Ylivieskassa lasten ja nuorten harrasteopas, jota päivitetään jatkuvasti Nivalassa on Nuorisovaltuuston rinnalle perustettu Nivalan Lapsiparlamentti sekä Aloitekehä - joka toimii kaksisuuntaisena vaikuttamiskanavana. Ylivieskassa nuorten vaikuttamiskanavina toimivat nuorisovaltuusto ja Aloitekanava. Oppilaskuntien toimintaa on aktivoitu ja oppilaskunnat toimivat yläkouluilla, keskiasteen kouluilla ja isoimmilla alaasteilla. Nuorten työpajatoimintaa on Nivalan Nuorten työpajalla, Ylivieskan Sytykkeellä sekä Jelppiverkon seinättömällä pajalla. Yksilövalmentajien palvelua on saatavilla kaikissa Kallion kunnissa. Etsivässä nuorisotyössä alueella toimi 4 etsivää; heillä asiakkaita Kallion alueen kunnissa oli yhteensä

24 LIITE 11. LAPSIVÄESTÖ 2012 Lapsiväestö ikäryhmittäin; lukumäärä ja %-osuus koko väestöstä (THL 2012) ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA KALLIO lapset % ikär. lapset % ikär. lapset % ikär. lapset % ikär. lapset % ikär. 0-2V , , , ,8 3-6V 145 5, , , , ,3 7-12V 225 8, , , , , V 112 4, , , , , V 91 3, , , , V 151 5, , , ,3 YHTEENSÄ , , , , ,3 Lapsiperheet lasten lukumäärän mukaan; perheiden lukumäärä ja %-osuus (THL 2011) ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA KALLIO perheessä lapset % l.perh. lapset % l.perh. lapset % l.perh. lapset % l.perh. lapset % l.perh. 1 alle 18-vuotias lapsi 89 29, , , , ,9 2 alle 18-vuotiasta lasta , , , , ,1 3 alle 18-vuotiasta lasta 54 18, , , , ,9 4+ alle 18-vuotiasta lasta 39 13, , , , ,2 YHTEENSÄ Lapsiperheiden osuus % 42,9 44,5 49,4 42,6 24

25 Ennuste vuosille 2015, 2020 ja 2030 (THL Sotkanet 2011 ja Tilastokeskus 2009) ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA KALLIO V V V V V V YHTEENSÄ

26 LIITE 12. VARHAISKASVATUKSEN TILASTOJA VUODELTA 2012 (2 otantapäivää/ vuosi) Lasten ja nuorten palveluiden toimivuus Varhaiskasvatus ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA YHTEENSÄ lapsia %-osuus lapsia %- osuus ikäluokasta ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokas ta Päivähoito sekä palveluseteli: % % % % % kokopäivähoidossa 0-2v kokopäivähoidossa 3-5 osapäivähoidossa 0-2 v osapäivähoidossa 3-5 v % % % % % <5 3 % 8 2 % 5 2 % 10 2 % 26 2 % 8 7 % 28 5 % % 23 4 % 88) 6 % Yksityisen hoidon tuki 0-6-v < 5 1 % 21 2 % 20 3 % 34 2 % 78 2 % Päivähoidossa (kuntayhtymän itse tuottamat palvelut) erityistä tukea tarvitsevien lasten lkm ja % -osuus ikäryhmänsä lapsista (0-6 v) % 43 3 % 29 4 % 29 2 % % Päivähoidossa (kuntayhtymän itse tuottamat palvelut) erityistä tukea tarvitsevien lasten lkm ja % -osuus kuntayhtymän itse tuottaman päivähoidon piirissä olevista lapsista (0-6 v) Kotihoidon tuki ja osittainen hoitoraha: lasten lkm ja tarvittaessa ikäryhmittäin 6 5 % % % 29 5 % % % % % % % 26

27 LIITE 13. LASTENSUOJELUTILASTOJA VUODELTA 2012 Lastensuojeluilmoitukset ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA YHTEENSÄ lapsia %-osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta 0-2v <5 15 (+4) 2,6 % 14 (-10) 5 % 19 (+7) 2,9 % 50 (-1) 3,1 % 3-6v <5 30 4,1 % 19 4,8 % 37 (+3) 4,5 % 89 (-2) 4,2 % 7-12v 9 (-2) 4 % 52 (+20) 5,2 % 15 (+5) 2,7 % 67 (+39) 5,6 % 143 (+36) 4,8 % 13-15v 18 (+4) 16,1 % 33 (-11) 7 % 16 (-5) 5,6 % 49 (+7) 9,1 % 116 (-5) 8,2 % 16-17v 12 (+5) 13,2 % 26 (-7) 7,8 % 14 (+2) 7,4 % 31 (+6) 8,4 % 83 (+6) 8,4 % YHTEENSÄ 68 (+16) 10 % 234 (-12) 7,5 % 86 (-43) 5 % 252 (+6) 7 % 640 (-23) 7,1 % Lastensuojelu tarpeen ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA YHTEENSÄ selvitykset lapsia %-osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta 0-2v <5 10 (-2) 1,8 % 13 (-5) 4,7 % 7 (-1) 1,1 % 31 (-10) 1,9 % 3-6v <5 23 (+9) 3,1 % 10 (-4) 2,5 % 8 (-12) 1 % 41 (-16) 2 % 7-12v <5 30 (+9) 3 % 10 (-1) 1,8 % 19 (-5) 1,6 % 59 (-4) 2,2 % 13-15v <5 17 (-5) 3,6 % 8 (-7) 2,8 % 13 (-3) 2,4 % 40 (-21) 2,8 % 16-17v 5 (-5) 5,5 % 19 (-1) 5,7 % 5 (-1) 2,6 % 7 2 % 36 (-4) 3,7 % YHTEENSÄ 8 (-31) 1,2 % 99 (+8) 3,2 % 46 (-21) 2,7 % 54 (-20) 1,5 % 207 (-64) 2,3 % Avohuollon asiakkaat ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA YHTEENSÄ lapsia %-osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta 0-2v <5 20 (-1) 3,5 % 19 (-3) 6,8 % 24 (+2) 3,7 % 67 (-22) 4,2 % 3-6v 11 (-6) 7,6 % 57 (+10) 7,8 % 24 6,1 % 68 (-3) 8,3 % 160 (+1) 7,6 % 7-12v 15 (-5) 6,7 % 77 (+7) 7,7 % 26 (+6) 4,7 % 114 (+3) 9,6 % 232 (+11) 7,8 % 13-15v 14 (-2) 12,5 % 45 (-3) 9,5 % 23 (+1) 8 % 62 (-1) 11,5 % 144 (-5) 10,2 % 16-17v 9 (-8) 9,9 % 39 (-13) 11,6 % 17 (-4) 8,9 % 40 (-17) 10,9 % 105 (-42) 10,7 % YHTEENSÄ 53 (-36) 7.8 % 238 7,7 % 109 6,4 % 308 (-16) 8,6 % 708 (-52) 7,8 % 27

28 Lastensuojelun perhetyö 2012 lapset työntekijät ALAVIESKA 16 (-15) 0,5 NIVALA 110 (+10) 2 SIEVI 55 (+16) 1 YLIVIESKA 99 (-7) 2 YHTEENSÄ 280 (+4) 5,5 Lastensuojelu 2012 (sisältää avohuollon asiakkaat ja sijoitetut) asiakkaat työntekijät ALAVIESKA 56 (-23) 4 3 sosiaalityöntekijää, 1 sosiaaliohjaaja YLIVIESKA 333 (+11) NIVALA 110 3,5 3 sosiaalityöntekijää, 0,5 sosiaaliohjaaja SIEVI 256 (+18) 1,5 1 sosiaalityöntekijä, 0,5 sosiaaliohjaaja YHTEENSÄ 755 (+6) 9 7 sosiaalityöntekijää, 2ohjaajaa sosiaaliohjaajaa 2 sosiaaliohjaajaa 28

29 Sijaishuolto 2012 pitkät sijoitukset lapsia % ikäluokasta lyhyet sijoitukset lapsia % ikäluokasta ALAVIESKA <5 0,6 % ALAVIESKA <5 0,1 % NIVALA 25 0,8 % NIVALA <5 0,1 % SIEVI 9 (-4) 0,5 % SIEVI 8 (+3) 0,5 % YLIVIESKA 39 (-8) 1,1 % YLIVIESKA 10 (+7) 0,3 % YHTEENSÄ 77 (+4) 0,8 % KALLIO 40 (+19) 0,4 % 29

30 LIITE 14. ENNALTAEHKÄISEVÄN PERHETYÖN TILASTOJA VUODELTA 2012 Lapsiperheiden kotipalvelun perheiden asiakkaat 2012 asiakasperheet alle 18v. lapset yli 18v. lapset ALAVIESKA NIVALA SIEVI <5 12 <5 YLIVIESKA YHTEENSÄ Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliasiakkaat 2012 asiakasperheet alle 18v. lapset yli 18v. lapset ALAVIESKA NIVALA 23 (-2) 86 0 SIEVI 18 (+9) 86 6 YLIVIESKA 24 (+2) 96 0 YHTEENSÄ 71 (+11)