Uudet teknologiat ja tietohallinnon johtaminen 2020

Transkriptio

1 IT Pro Messukeskus Uudet teknologiat ja tietohallinnon johtaminen 2020 Tomi Dahlberg, KTT Senior Research Fellow Turun kauppakorkeakoulu EIR Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Hallitusammattilainen (Danske Bank, Ineo, Xcure)

2 Vastausten Vastaukset ja tulosten luotettavuus 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Luotettavuusnäkökohdat Tausta Otoskehys, toteutus verkkokyselynä, kyselyn pituus Samassa yrityksessä vastaavantyyppisissä tehtävissä työskentelevien henkilöiden vastaukset normitettiin yhdeksi vastaukseksi IT -johdon ja muiden vastaajien vastauksia tarkasteltiin erikseen Epäloogiset ja selvästi puutteelliset vastaukset jätettiin huomiotta Vastaajat vaihtuvat pääosin vuosittain, 2011 mukana myös pienempiä organisaatiota Tulokset kuvaavat vastaajien näkemyksiä ja käsityksiä, eivät heidän työnantajiensa näkemyksiä tai oikeita mitattuihin faktoihin pohjautuvia havaintoja Nämä seikat huomioituna tulokset ovat luotettavia Tomi Dahlberg 2

3 Digitaalisen tiedon räjähdys Ihmiskunnan vuoden aikana luomasta uudesta säilytyskelpoisesta tiedosta nykyään 99,99 % on digitaalista Vuonna 2000 digitaalisen tiedon osuus oli tästä kokonaisuudesta noin 1/3 Vuonna digitaalisen tiedon osuus oli kasvanut 50 %:iin Vuonna 2011 digitaalisen tiedon osuus ylitti 99 %:n rajan Digitaalisen tiedon määrä kasvaa 60 % vuosittain palvelintietokoneiden hallinnoimissa järjestelmissä ja 100 % tai enemmän, kun IoT-laitteiden, mobiililaitteiden, padien, PC:tten, yms. Luomat tiedot ovat mukana TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 3

4 Digitaalisen tiedon räjähdyksen seuraukset Kaikesta ihmiskunnan tuottamasta säilytyskelpoisesta tiedosta viimeisen 2 vuoden aikana on luotu vähintään lähes 61 % (=60% vuotuinen kasvu) Tuotamme vuonna 2017 joka viikko kaksi kertaa yhtä paljon säilytyskelpoista tietoa kuin tuotimme aikojen alusta ensimmäisistä savitauluista vuoden 2003 loppuun. Taajuus tihene 14 minuuttiin vuonna 2040 (60 %:n vuotuisella kasvu) tai lähes 10 kertaan sekunnissa (100 %:n vuotuisella kasvulla), mikäli kasvu jatkuu entisellään Kyky tallentaa kaikki tallennuskelpoinen tieto menetettiin 2007 (tallennuskapasiteetti kasvaa 50 % vuodessa) ja putoaa parhaassakin tapauksessa alle promilleen kaikesta syntyvästä tallennettavissa olevasta tiedosta. Miten arvokas tieto erotetaan merkityksettömästä kohinasta, kuka/ketkä ja miten päättävät siitä tietoa varastoidaan ovat tärkeitä kysymyksiä Tiedon hallinta laiminlyötiin 1990-luvuilla ja 2000-luvuilla, millä on oleellinen vaikutus uusien teknologioiden johtamiseen TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 4

5 Suomen tilanne tutkimustulosten valossa Suomi on maailman johtavia maita mitattaessa teknologian määrällistä levinneisyyttä ja teknisen osaamisen määrää Esimerkiksi viimeisimmässä ETLAn Digibarometrissa Suomi oli paras 22 maan vertailussa Suomi on kaukana kärjestä kun arvioidaan digitaalisen tiedon ja teknologian soveltamista liiketoiminnassa ja soveltamisen johtamista TIVIAn IT- ja digibarometri eivät osoita minkäänlaista kehitystä tapahtuneen vuoden 2008 jälkeen digitaalisen tiedon ja IT:n soveltamisessa liiketoimintaan ja soveltamisen johtamisessa Projektijohtamisessa Suomi on muiden maiden tasolla 1/3 projekteista onnistuu teknisesti (kustannukset, aika, sovittu toiminnallisuus). Vaikutuksia liiketoimintaan, asiakkaisiin tai muihin sidosryhmiin ei tunneta Esimerkit: sähköinen kaupankäynti, opetuksen digitalisointi TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 5

6 IT:n johtamisen merkitys IT:n ja digitalisoinnin hyvillä johtamiskäytännöillä on kiistaton yhteys onnistumiseen ja hyötyjen saavuttamiseen

7 Suomalaisista organisaatioista nyt % on korkeasti kyvykkäitä digitaalisen tiedon ja IT:n soveltamisen johtajia Vastaajista melko paljon tai täysin samaa mieltä seuraavien väittämäryhmien kanssa oli TIVIAn IT ja digitalisointibarometrissa: IT:n johtaminen strategisena voimavarana (3 väitettä): 10 % (8 % 2014) IT-hankintojen toteuttaminen tavoitteista tulosten mittaamiseen (3 väitettä): 13 % (19 % 2014) IT-projektien onnistuminen (3 väitettä): 11 % (12 % 2014) IT:n ulkoistamisen onnistuminen (3 väitettä): 11 % (11 % 2014) IT:n hallinnan ja kokonaisarkkitehtuurin käyttö IT:n johtamiseen (3 väitettä): 13 % (15 % 2014) TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 7

8 Hyvä IT:n johtaminen lisää IT:n ja digitalisoinnin hyötyjä sekä kykyä soveltaa ja johtaa digitalisointia TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 8

9 Verkkoliiketoiminnan onnistuminen ja hyvien johtamisen käytäntöjen noudattaminen TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 9

10 Digitalisaatio ja innovaatiot - Barometrin tilastoliitteessä kymmeniä vastaavia diagrammeja TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 10

11 Hyvä IT:n johtaminen lisää IT:n hyötyjä sekä organisaation kykyä soveltaa ja johtaa IT:tä Barometrissa analysoidaan 8 IT:n hyvän johtamisen käytännön yhteys IT:n ja digitalisoinnin tuottamaan taloudelliseen hyötyyn, merkitykseen ja käyttöön organisaation eri toiminnoissa sekä IT:n soveltamisen ja johtamisen tunnuslukuihin. IT:n johtamisen hyvät käytännöt ovat tilastollisesti merkitsevässä tai erittäin merkitsevässä yhteydessä kaikkiin barometrin tunnuslukuihin. Tilastollinen todennäköisyys on hyvin usein yli % IT:stä vastaavan johtajan kuulumisella organisaationsa ylimpään johtoon on tilastollisesti merkitsevä yhteys IT:n ja digitalisoinnin onnistumiseen ja tuloksiin TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 11

12 6 kohdan ohjelma digitaalisoinnin soveltamis- ja johtamisvalmiuksien parantamiseksi 1. Ymmärrä IT:n ja digitalisoinnin merkitys organisaatiosi liiketoiminnalle ja ryhdy johtamaan ja kehittämään sitä liiketoiminnan strategisena voimavarana 2. Linjaa yhteen liiketoiminta ja IT sekä sovi IT:n ja digitalisoinnin hallintaa ja johtamista koskevat selkeät vastuut. Et voi delegoida tätä CDO/CIO:lle. Aseta vastuille mitattavissa olevat tavoitteet. Seuraa tavoitteiden toteutumista 3. Ennen ratkaisuja ja hankintoja aseta niille liiketoimintaan sidotut mitattavissa olevat tavoitteet. Seuraa tavoitteiden toteutumista hankinnan ajan ja sen jälkeen 4. Ryhdy johtamaan liiketoimintaan liitettyä IT:tä ja digitalisointia kokonaisuutena, käytännönläheisen kokonaisarkkitehtuurin avulla. 5. Ryhdy ajoittamaan ja toteuttamaan IT- ja digitalisointi-investointeja liiketoimintasi kehittämisen osana ja toteuta niitä johdonmukaisesti yli taloussyklien 6. Pohdi uusien teknologioiden merkitystä ja käyttöä liiketoiminnassasi ja muuta pohdinnan tulokset konkreettisiksi ja tavoitteellisiksi toimenpiteiksi ja ohjelmiksi TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 12

13 Uusien teknologioiden käyttöönottoa johdetaan erillisinä saarekkeina yhdenmukaisen teknologiajohtamisen sijasta tämän on muututtava TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 13

14 20-40 % on vähintään jossain määrin samaa mieltä digitalisointia ja [ ] koskevien väitteiden kanssa TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 14

15 Alle 10 % on vahvasti samaa mieltä digitalisointia ja [ ] koskevien väitteiden kanssa TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 15

16 Uusien teknologioiden johtaminen ja käyttö organisaatioiden liiketoiminnassa on vaatimatonta Vastaajista vain 8 % (13 henkeä) on melko paljon tai täysin samaa mieltä väitteiden kanssa, jonka mukaan vastaajan organisaatiolla on selkeä strategia verkkoliiketoiminnan, sosiaalisen median ja pilvipalveluiden ja hyödyntämiselle. Osuus putosi 4 %:iin (6 henkeä), kun IT:n kuluttajistuminen lisättiin mukaan Selkeä strategian osuus big datalle ja teolliselle internetille on 4 % TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 16

17 Kyvykkyydet ja johtaminen eivät ole digitalisointiaikomusten tasolla tämän tulee parantua TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 17

18 Siksi myös uusille teknologioille asetetut liiketoiminnalliset tavoitteet on saavutettu heikosti TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 18

19 Arvioni IT:n johtamisen muutoksesta vuoteen 2020 Digitaalisen tiedon ja IT:n soveltamisen sekä niiden johtamisen osaavat yritykset ja julkishallinnon organisaatiot kirivät etumatkaa toimialansa muihin toimijoihin Kasvattavat tuottavuutta keskimääräistä enemmän Saavat enemmän ja nopeampaa kannattavaa kasvua innovaatiosta Osa kykenee luomaan toimialalleen suppeampia tai laajempia uusnormaaleja käytäntöjä, houkutteleva työpaikka parhaille osaajille Uusien, erityisesti tiedon hallintaan ja verkostotalouteen liittyvät teknologiat tärkeässä asemassa yhä nopeammassa muutoksessa CDO titteli sulautuu CIO titteliin (mielestäni teknologiakeskeisen it-johtamisen aiheuttama virhe, jota yritetään paikata CDO nimikkeellä) Huomio yksittäisestä organisaatiosta organisaatioiden väliseen yhteistyöhön ja ekosysteemien/verkostojen johtamiseen TIVIA ry ja Tomi Dahlberg 19

20 Case esimerkki digitalisaatio tutkimuksesta Maritime Digital Supply Space (MDSS)

21 Maritime Digital Supply Space (MDSS) kuvaus Haluamme saada meriklusterissa aikaan B2B integraatioekosysteemin, jonka osapuolet kuten laivanvarustaja, laivan valmistajat alihankintaverkostoineen, erityyppiset toimittajat, rahoittajat sekä ICT palveluiden ja alustojen tarjoajat liikkuvat kohti standardoituja API integraatioratkaisuja, joilla mahdollistetaan automatisoitu tiedon ja dokumenttien vaihto. Tiedon vaihdon automatisoinnilla ja integroinnilla mahdollistetaan edelleen kustannus-säästöjen synty, enemmän arvoa tuottavien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, edullisempi valmistusaikainen ja ostajarahoitus sekä tuotetiedon hallinta koko sen elinkaaren ajan. Kukaan ekosysteemin toimijoista ei kykene automatisoimaan ja integroimaan (machine-to-machine) tiedon siirtoa yksin tai kahden toimijan välisin yhteistyöratkaisuin Yhteistyössä luotava alusta, APIt ja muut ratkaisut edellyttävät kansainvälisten standardien käyttöä ja yhteisiä toimintaprosesseja, jotta ratkaisut voidaan toteuttaa ja hallita meriekosysteemissä ja jotta niiden käyttöönotto on helppoa, ymmärrettävää ja edullista niin ekosysteemin nykyisille yritykselle kuin siihen liittyville uusille yrityksille

22 MDSS ja DSC Core projektien osapuolet Maritime Digital Supply Space (MDSS) projekti Digital Supply Chain Core projekti metsäklusteri projekti

23 MDSS:n työpaketit ja niissä vastattavat kysymykset Työpaketti 1: Miten ja miksi meriklusterissa kannattaa suorittaa integrointi? Mitkä ovat Meriklusterin tärkeimmät ajurit piloteille, ekosysteemitason yhteistyölle, tietojen ja dokumenttien vaihdon automatisoinnille? Mikä estää tiedon vaihdon automatisoinnin? Mitä konkreettista, mitattavissa olevaa hyötyä (kuten kustannussäästöt, lisätuotot) meriklusteri saa ekosysteemitasoisesta yhteistyöstä, millä menettelyillä hyötyjen saavuttaminen toteutuu parhaiten? Miten ja millaisella DBE Core standardirakenteilla meriklusteri kytkeytyy metsäklusteriin ShortCut-alustan kautta laivan operatiivisessa käytössä E2E kuljetuksissa? Pilottien valinta ja toteuttaminen Työpaketti 2: Miten DBE Core tuottaa systeemistä arvoa meriklusterille? Miten yksittäinen pilotti luo systeemistä arvoa yksittäiselle MDSS yritykselle MDSS alustan käytön kautta? Mikä on digitaalisen rahoituksen ja tuotetiedon hallinnan systeeminen arvonluontimekanismi alustassa? Miten ekosysteemiä pitää johtaa ja hallita meriklusterissa? Mihin tekijöihin MDSS -alustan tuoma uusi kilpailukyky voi paikallisesti perustua suhteessa Kiina / USA yms. toimijoihin?

24 MDSS:n työpaketit ja niissä vastattavat kysymykset Työpaketti 3: Miten käyttöpääomarahoituksen digitalisointi saadaan tuottamaan kilpailuetua meriklusterille? Mikä merkitys toimittajaverkoston käyttöpääoman paremmalla ja edullisemmalla turvaamisella on ekosysteemin kilpailuetuna, mitä esteitä rahoituksen automatisoinnissa on ja miten ne poistetaan? Miten digitaalisen tilaus-toimitus transaktiotiedon luotettavuutta ja automaatiota lisätään siten, että tieto on jaettavissa rahoittajille (reaaliaikaisesti) rahoitustransaktioiden kustannuksia alentaen ja läpimenoa nopeuttaen? Miten rahoittajat kehittävät tilaus/saatavakannan, valmisaikaisen ja muun rahoituksen instrumentteja ja palveluita meriklusterin kilpailuetua lisäten, arvopaperistaminen ja projektirahoitus mukaan luettuina Työpaketti 4: Miten tuotetiedon johtamista ja hallintaa parannetaan siten, että se tuottaa kilpailuetua meriklusterille? Miten suunnittelutiedon, valmistustiedon ja toimituksen jälkeisen tuotetiedon jakaminen tilaajan ja toimittajan välillä automatisoidaan tiedon yksityiskohtaisuudessa ja muissa ominaisuuksia olevat erot huomioiden? Miten vakioitujen tuotetietojen ja katalogien käyttöä ja tarjous- ja tilausprosesseja automatisoidaan huolehtien samalla tiedoissa ajan myötä tapahtuvista muutoksista, kuten nimikkeiden korvaamisesta toisilla, useista hinnastoversioista tai uusien tuotetiedon attribuuttien lisäämisestä tuotetietoihin? Miten elinkaariaikainen tuotetiedon hallinta ja päivitys järjestelmiin toteutetaan parhaiten?

25 MDSS:ssä sovellettavat ja tutkittavat uudet teknologiat IBM teknologiapartnerina 1. Watson tekoäly 2. Blue View databussi 3. IBM blockchain teknologiat (Hybrid ledger, Smart Contract) Tavoitteena teknologiariippumattomat ratkaisut Esimerkiksi Ethereum alustan vastaavat työkalut MDSS ei ole teknologia projekti vaan teknologian soveltamisen projekti

26 Kiitos mielenkiinnosta! Kiitos mielenkiinnosta Kysymykset ja kommentit