PÄIVÄN OHJELMA AHDISTUKSESTA

Transkriptio

1 AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT JA NIIDEN HOITO KOGNITIIVISESSA VIITEKEHYKSESSÄ KOGNITIIVISEN PSYKOTERAPIAN PERUSTEET (7 op) Kouluttajat: Pia Lindequist, Sari Saarenpää, Anne Tusa, Jyrki Tuulari, Markku Tyynismaa PÄIVÄN OHJELMA 9:00 10:15 Luento 10:15-10:45 Kahvi 10:45 12:15 Luento 12:15 13:00 Ruoka 13:00 14:15 Luento 14:15 14:45 Kahvi 14:45 16:00 Luento + päätös AHDISTUKSESTA Inhimillinen tunne Kivun kaltainen suojamekanismi Liittyy moniin psyykkisiin häiriöihin ja sairauksiin On pelon kokemista, mutta uhka on usein epämääräinen tai vaikeasti määriteltävä Toiminnan ja vuorovaikutuksen avainmotivaattori 1

2 AHDISTUS VS. PELKO Ahdistus Taustalla symbolinen, psykologinen tai sosiaalinen uhka Epävarmuuden kokemista, kun käsitys itsestä/ minäkokemus on uhattuna Pyrkimys saavuttaa turvallisuuden tunne tilanteessa/mielessä Tarkkaavaisuuden pirstaloituminen tai Omaan itseen, oman mielen hallintaa suuntautuminen Pelko Taustalla vaarallinen, eloonjäämistä uhkaava tekijä. Liittyy eloonjäämistä turvaava toiminta Ympäristöön ja tilanteeseen suunnattu tarkkaavaisuus Suunnitelmat vaaran välttämiselle (taistele/pakene Fyysistä toimintaa) Seuraa usein kuikku/viha, joka antaa lisävoimaa toiminnalle. Kehon reaktiot samat riippumatta siitä uhkaako jokin fyysistä vai psyykkistä turvallisuutta / Sympaattisen hermoston aktivoituminen / Stressireaktio AHDISTUS L. GREENBERGIN TUNNETEORIASSA 1/2 Primaari maladaptiivinen ahdistus Ahdistusta aiheuttaa perusturvattomuuden aktivoituminen tai minäkokemuksen havoittuvuus Herkkyys hylkäämiselle ja torjutuksi tulemiselle seuralaisena häpeä omista tunteista ja niiden paljastumisesta Esim. omasta tarvitsevuudesta, avuttomuudesta Sosiaaliset tilanteet voivat aktivoida Kokemusta voidaan tutkia vasta, kun asiakas kokee olonsa turvalliseksi ja ymmärretyksi Kiintymyssuhdehistorian tutkiminen Torjuttu, hylätty yksinäisyyden ja vierauden tunne AHDISTUS L. GREENBERGIN TUNNETEORIASSA 2/2 Sekundaariahdistus Taustalla ei ole turvaton ydinminä vaan ahdistus on suojautumista muilta tunteilta, kuten vihalta, surulta tai heikkoudelta, jotka uhkaavat minää tai kiintymyssuhteita. (Tunnemöykky) Heikkouden ja tarvitsevuuden pelkääminen Esim. pelkoon ja tarvitsevuuteen reagoiminen vihalla Taustalla vaikeus eritellä mielensisältöään/epävarmuus sisäisestä kokemuksesta sekava, kaoottinen mielentila tai epämääräinen pahaolo Terapiassa kokemukselliset tietoisuusharjoituksessa, joissa autetaan suuntaamaan huomio kehontuntemuksiin sekä erottelemaan ja nimeämään kokemuksia sekä liittämään niitä minäkokemuksen osaksi Katastrofiodotukset Ennakoidaan epäonnistumista tulevaisuudessa Mitä jos? Huoli torjutuksi tulosta, epäonnistumisesta, kyvyttömyydestä Taustalla maladaptiiviset kognitiot Terapiassa kognitiodien muuttaminen 2

3 AHDISTUS L. GREENBERGIN TUNNETEORIASSA 2/2 Negatiivisen palautteen pelko Taustalla itsekriittisyys, joka heijastetaan muihin. Torjunnan ja ei-hyväksytyksi tulemisen pelko Taustalla (lapsuuden aikainen) vaativuus, ehdollinen hyväksyntä, hylkäämisellä uhkailu, jos ei ole riittävän hyvä sekä kriittisyys, jolloin kehittyy uskomus, että on jotenkin viallinen, ei-hyväksyttävä Terapiassa oppimishistorian kokemusten julmuuden ja kivuliaisuuden validointi, mutta myös arvokkaan ja tukea tarvitsen ydinminäkokemuksen vahvistaminen. AHDISTUNEISUUS A. WELLSIN MUKAAN Peruskognitiivista Kognitiivinen kaikki prosessit ja mekanismit, jotka liittyvät ajatteluun sekä myös näiden prosessien sisältö ja tuotokset eli ajattelu sinänsä. Taustalla A. Ellisin (-62) periaate eli irrationaaliset uskomukset ovat tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden taustalla. - Thinking disorder Uskomukset ovat ehdottomia pitää, pitäisi, täytyy komentoja ja vaatimuksia, jotka johtavat epäloogisiin kognitioihin. Alun perin 11 uskomusta Herkkyys ahdistumiselle ja ahdistuneisuuden jatkuminen liittyvät vaaraan fiksoitumiseen ja omien selviytymiskykyjen aliarvioimiseen. AHDISTUNEISUUDEN SKEEMATEORIA(A. WELLS) Käsitteitä Skeema Alkaa muovautua lapsuudesta alkaen Muistovarasto, joka pitää sisällään ehdolliset ja ehdottomat uskomukset Ahdistuneisuushäiriöissä uskomukset liittyvät itseen kohdistuvan vaaran tulkitsemiseen ja omien selviytymiskeinojen aliarviointiin. Voivat alkaa muovautua jo lapsuudessa, mutta voivat syntyä myös myöhemmissä elämänvaiheissa. Aktivoiduttuaan vaikuttaa informaation prosessointiin, muovaa kokemuksen tulkintaa ja ohjaa käyttäytymistä Ehdoton uskomus, perususkomus / core belief Ehdottomia, totuuksina koettuja väitteitä itsestä ja maailmasta olen epäonnistuja kyvykkyyteen liittyen olen arvoton rakastettavuuteen liittyen 3

4 ITSEEN LIITTYVIEN PERUSUSKOMUSTEN RYHMITTELY RAKASTETTAVUUS Epärakastettavuus/kiintymyksenpuute Kukaan ei voi minua rakastaa Minusta ei voitu pitää Olen ei-toivottu Minusta ei voitu välittää En ole viehättävä Olen paha Olen vääränlainen Olen arvoton Olen liian erilainen Olen muita huonompi En ole kyllin hyvä Olen aina torjuttu Olen hylätty Minut on tuomittu olemaan yksin 11 ITSEEN LIITTYVIEN PERUSUSKOMUSTEN RYHMITTELY KYVYKKYYS Avuttomuus/kyvyttömyys Olen avuton Olen voimaton Olen herkkä haavoittumaan Olen jumissa En pysty hallitsemaan asioita Olen heikko Olen epäonnistunut Olen alempiarvoinen En ole kyllin hyvä (saavutukset) Olen luuseri En pysty samaan kuin muut Olen riittämätön 12 AHDISTUNEISUUDEN SKEEMATEORIA(A. WELLS) KÄSITTEET JATKUVAT Ehdollinen uskomus /assumptions Edustaa jatkuvuutta tapahtumien ja itsearvioinnin välillä jos näytän pelkääväni, niin ihmiset pitävät minua heikkona ilkeät ajatukset tarkoittavat, että olen paha ihminen Jos niin väitteitä Ahdistuneisuushäiriöille tyypillisiä ehdollisia uskomuksia On oltava varuillaan, ettei mitään kamalaa tapahdu Jos en toimi oikein, minua pilkataan ja menetän asemani Jos en ole pätevä, minua pidetään tyhmänä Ahdistuminen tarkoittaa itsen kontrollin menetystä Jos minua katsotaan, minua myös arvostellaan On niin vaarallista, että en selviä 4

5 AHDISTUNEISUUDEN SKEEMATEORIA(A. WELLS) KÄSITTEET JATKUVAT Negatiivinen automaattinen ajatus (NAT) Nopeita (ja lyhyitä), spontaaneja tapahtumien tulkintoja tai arviointeja Tapahtuvat usein välittömän tietoisuuden ulkopuolella, mutta niistä voidaan tulla tietoisiksi Verbaalinen tai kuvallinen, ko. hetkellä uskottava ja järkevä ajatus Edustavat kognitiivista pintaa aktivoituneesta skeemasta Nitovat tilanteisiin ja tapahtumiin skeemapohjaisen tunne- ja käyttäytymisreaktion sekä fysiologisen reaktion Eri asia kuin murehtiminen tai pakkomielle Murehtiminen on huolestunutta (verbaalista) ajattelua, jonka tarkoituksena on ongelman ratkaisu Pakkomielle on itsestä järjettömältä ja vieraalta tuntuva ajatus KOGNITIIVINEN MALLI Perususkomus Olen voimaton/heikko Ehdollinen uskomus Jos en osallistu kaikkeen täysin, olen laiska Tilanne Ryhmätyön tekeminen Autom. ajat. En jaksa/ei aina ryhmätöitä Reaktiot Tunne Uupumus/tympääntynyt Käyttäytyminen Ei osallistu tehtävään Fysiologinen Väsynyt, raskas olo AHDISTUNEISUUDEN SKEEMATEORIA(A. WELLS) KÄSITTEET JATKUVAT Kognitiivisia vääristymiä Valikoiva havainnointi Keskusteltaessa: juttelee muille, ei minulle Musta-valko ajattelu Leimaaminen Itse ja muut leimataan, ilman harkintaa Olen huono, Hän ei ole hyvä Tunteeseen perustuva päättely Tiedän että työskentelen paljon, mutta silti koen itseni laiskaksi, olen siis laiska Yliyleistäminen Hän ei puhunut minulle, kukaan ei koskaan puhu minulle Suurentelu/vähättely Onnistuin kokeessa, mutta se ei tarkoita että olisin hyvä, olin vain onnekas Sain huonon arvosanan eli olen huono, ei väliä vaikka olen saanut monta hyvää Personalisaatio Kaikki kiinnittivät minuun huomiota Tuomionpäivän ennustus ajatella pahin mahdollinen seuraus ja yliarvioida sen toteutumisen todennäköisyys Ajatustenluku Olettaa muiden ajattelevan/reagoivan kielteisesti, vaikka asiasta ei ole todisteita Vajavaiset johtopäätökset Syntyvät vain hatarien osatietojen pohjalta 5

6 AHDISTUNEISUUDEN SKEEMATEORIA(A. WELLS) KÄSITTEET JATKUVAT Turvakäyttäytyminen ( kompensaatiot) Tavoitteena välttää uhkaava tilanne, mutta usein vain vahvistaa tunnetta ja uskomuksia Esim. Puhetta pitäessään yrittää huolella miettiä jokaisen lauseensa etukäteen, jolloin esityksen kielellinen sujuvuus kärsii ja itselle jää kokemus epäonnistuneesta esiintymisestä Sosiaalinen jännittäjä ei puhu mitään itsestään ja välttää katsekontaktia, jotta ei paljastuisi typeräksi. Hän on vaikea lähestyttävä ja jää usein ulkopuolelle, jolloin jännittäjän kokemus itsestä typeränä vahvistuu. Fyysiset/somaattiset tuntemukset Koetaan yleensä epämiellyttävinä ja halutaan välttää ja peitellä Esim. hengästymisen kontrollointi, voi johtaa hyperventilaatioon ja lopulta katastrofiajatusten vahvistumiseen AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖIDEN SYNTY Oppimiskokemus Vaara/uhka-skeema syntyy Laukaiseva tapahtuma Skeema aktivoituu Negatiiviset automaattiset ajatukset Ahdistuneisuus oireet Kognitiiviset vääristymät Turvakäyttäytyminen 21 YLEISTYNYT AHDISTUNEISUUS GAD Huoli keskeinen oire murehtiminen ja märehtiminen huoli henkiinjäämisestä Yhteydet omiin ajatuksiin/kokemuksiin vähäiset Kognitiivista prosessointia leimaa: keinottomuus, toistuvuus ja jäykkyys selviytymiskeinot epäonnistuvat Tyypin 1 huolia päivittäiset tapahtumat, keholliset tuntemukset Tyypin 2 huolia huolia huolista 6

7 TYYPIN 2 HUOLET Negatiivisia uskomuksia Huoleni ovat kontrolloimattomia Huolet ovat vahingollisia Voin tulla hulluksi huolistani Voin jäädä huolteni vangiksi iankaikkisesti Huoleni ottavat minut valtaansa ja alkavat kontrolloida minua Positiivisia uskomuksia Huoleni auttavat minua selviämään Murehtimisella voin estää pahan tapahtumasta Murehtiminen auttaa ratkaisemaan ongelmia En voisi tehdä mitään, jos en murehtisi Jos huolehdin, olen valmistautunut 25 GADIN KOGNITIIVINEN MALLI Laukaiseva tekijä Positiiviset meta-uskomukset Tyypin 1 huoli Negatiiviset meta-uskomukset Tyypin 2 huoli (meta-huoli) Käyttäytyminen Ajatusten kontrolli Emootiot 26 PANIIKKIHÄIRIÖ Yht äkkinen hädän kauhun tunne, johon liittyy pelko kehollisesta katastrofista tai mielen hallinnan menettämisestä Somaattiset tuntemukset korostuneita Altistaa lapsuuden turvaton kiintymyssuhde, biologinen herkkyys Tiukka sisäinen tunteiden kontrolli, jonka väline on keho 27 7

8 PANIIKKIHÄIRIÖN KOGNITIIVINEN MALLI Ulkoinen tai sisäinen laukaiseva tekijä Havaittu uhka Ahdistuneisuus Virhetulkinnat Fyysiset/kognitiiviset oireet Välttäminen ja turvakäyttäytyminen 28 SOSIAALINEN FOBIA Toive suoriutua sos.tilanteessa hyvin, mutta samalla pelkää epäonnistuvansa Pelkää, että fyysiset jännittämisen oireet näkyvät muille, jotka arvioivat häntä tämän vuoksi kriittisesti Merkittäviä: avuttomuus, riittämättömyys ja häpeä uhat itsetunnolle 29 SOSIAALISEN FOBIAN KOGNITIIVINEN MALLI Sosiaalinen tilanne Huoli, että toimii jotenkin epäsopivasti Sosiaalisen vaaran havaitseminen (NAT) Turvakäyttäytyminen Itsen käsittely sosiaalisena objektina Somaattiset ja kognitiiviset oireet 30 8

9 HYPOKONDRIA Huoli terveydestä kehon oireiden jatkuvaa tarkkailua Huoli että sairastaa tai on sairastumassa (huom. huoli, ei harhaluulo). Liittyy usein turvattomuuteen, jota ei pysty havaitsemaan itsessään, vaan kokee sen kehossaan. 31 PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ (OCD) Yleisempi kuin muut ahdistuneisuushäiriöt Pakko-oireet ovat tahattomasti mieleen tunkevia ajatuksia, mielikuvia, tms., joihin saattaa kulua paljon aikaa ja jotka koetaan sopimattomiksi Pakko-oireet liittyvät yleensä uhkaaviin tai vastenmielisiin aiheisiin (aggressio, seksual., lika, saastaisuus) Teon ajattelu = teko -> ajatusten kontrollin kautta voi hallita tapahtumia Usein pakkotoiminnoilla pyritään neutralisoimaan pakkoajatusta ja ahdistusta Pakko-oireisiin liittyy usein ihmetys ja häpeä Taustalla ennustamattomuuteen liittyvä turvattomuus Tunteiden (erityisesti neg.tiv.)kontrollin menettämisen uhka uhat ulkoa ja sisältä päin 33 OCD:N KOGNITIIVINEN MALLI Laukaiseva tekijä (näin naisen autossa -> mielikuva suutelevista naisista) Meta uskomusten aktivoituminen (lesboajatukset voivat tehdä minusta lesbon) Mielikuvan arviointi (Olenko minä lesbo?) Uskomuksia rituaaleista / hallinnasta (Jos kontrolloin ajatukseni, olen OK) Käyttäytyminen (Yritä olla ajattelematta, ajattele heteroseksuaalisia ajatuksia, katsele miehiä, tsekkaa kiihottumista) Tunteet Ahdistus Ärtymys 9

10 TERAPIAPROSESSI 35 TERAPIAPROSESSI 1/3 Suhteen luominen Empatia, kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta Keskittyminen tämän hetkisiin ongelmiin Taustatietojen keruu Käsitteellistäminen Tavoitteiden asettaminen 36 TERAPIAPROSESSI 2/3 Kokemusten aktivointi ja tutkiminen Laukaisevien tekijöiden tunnistaminen Kehollisten reaktioiden havainnointi NAT havaitseminen, tietoiseksi tekeminen Turvakäyttäytymisen tarkastelu Kognitiivisten vääristymien havaitseminen ja tutkiminen Tunteiden kokeminen, ilmaisu Tausta/elämänkertatietojen tarkentaminen 37 10

11 TERAPIAPROSESSI 3/3 Kokemuksen uudelleen rakentaminen Tiivistetty vastaus siihen, miten kokemus rakentuu ja tulkinta sille, miksi koet näin. tilanne -> tunteet -> uskomukset -> suhde itseen/muihin Omien syvien tarpeiden ja toiveiden (tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen) tavoittaminen, ymmärtävä hyväksyminen Vaihtoehtoisen totuuden rakentaminen ja harjoittelu ja testaaminen 38 SUHTEEN LUOMISEKSI Aktiivinen kuuntelu, aito läsnäolo Reflektio, validointi Myötätunnon ja empatian osoittamien Elämänkerta kyselylomake Rauhoittaminen ohjaus esim. lääkärille Edukaatio 40 KOKEMUSTEN AKTIVOIMISEKSI JATUTKIMISEKSI Muistelu, kuvittelu Luovat ja toiminnalliset työtavat Tilanneanalyysit Tarkkailijan roolin ottaminen suhteessa itseen Dialogi Sokraattinen dialogi Kysellen ohjattu tutkiminen Nuolitekniikka Kahden tuolin tekniikka Terapiasuhteen tutkiminen 41 11

12 KOKEMUKSEN UUDELLEEN RAKENTAMISEKSI Dialogi Etujen ja haittojen tutkiminen Uusien näkökulmien, vähemmän vaativien ehdollisten uskomusten konstruoiminen Mielikuvaharjoitukset todelliset tarpeet täyttyvät Rentoutus Uusien taitojen/tunteiden säätelyn harjoittelu Rooliharjoitukset, tyhjä tuoli, itseilmaisun tukeminen Altistumisharjoitukset 42 KOTITEHTÄVÄT Viikon tekemiset ensimmäiseen työnohjauskertaan mennessä Suositeltavaa lukemista Kähkönen Karila Holmberg (toim.) Kognitiivinen psykoterapia (Duodecim 2001, 2003, 2008) Luvut 1, 2 & 3 eiliseen liittye Luvut 6 & 7 tähän päivään liittyen 12