Savonlinnan kaupunkistrategian toteuma

Transkriptio

1 Savonlinnan kaupunkistrategian toteuma

2 1 Savonlinnan kaupungin strategian toteuma Johdanto ja Strategian painopistealueet 2 2. Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö 2 3. Laadukkaat kuntapalvelut, infrastruktuuri ja yleissivistävä koulutus 5 4. Kansalaisten osallistaminen ja viestintä 6 5. Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen Kuntatalouden toteuma 5.2 OKL: lakkauttamisen vaikutus Savonlinnan talouteen OKL: lakkauttamisen vaikutus Savonlinnan kiinteistömarkkinoihin ja kaupungin vuokrataloyhtiöihin Väestörakenne 9 6. Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Vertailu lähialueen kaupunkeihin Yhteenveto 11 Liite 1: Taulukko 2: Avainluvut lähialueen kaupungeissa Liite 2: Taulukko 3: Strategian toteuma toimialoittain

3 2 1. Johdanto ja strategian painopistealueet Savonlinnan kaupungin strategia vuosille tehtiin vuoden 2013 aikana. Strategian tavoitteena on että Savonlinna on kansainvälisesti kiinnostava, kehittyvä ja luonnonläheinen Saimaan saaristokaupunki. Strategia antaa yleiseksi suuntaviivaksi että asiakaslähtöisesti palvelunsa järjestävä Savonlinna turvaa alueensa kehitysedellytykset ja hyödyntää vahvuutensa: tuloksellinen elinkeinopolitiikka, osaamisen kehittäminen, ainutlaatuinen luonto, kulttuuri ja Venäjän läheisyys. Strategiset painopistealueet on eritelty seuraavien teemojen ympärille: 1) Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö 2) Laadukkaat kuntapalvelut 3) Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri 4) Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä 5) Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 6) Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Dokumentissa arvioidaan kriittisesti asetettujen tavoitteiden toteumaa ja niiden taustoja tähän saakka kuluneella strategiakaudella. Tavoitteena on antaa yleisluontoinen kuva strategian toteumasta käyttäen tiettyjä avainlukuja ja tuoden strategian painopisteiden kehityksen osaksi laajempaa kontekstia, luoden myös pohjaa tulevalle uudelle strategiakaudelle. 2. Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Savonlinnan yksityisen sektorin työpaikkakehitys on ollut lievästi negatiivinen. Julkisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet merkittävästi. Teollisuuden liikevaihto ja työpaikat ovat kasvaneet. Teknologiatoimialojen T&K-ympäristöt on keskitetty XAMK:n alaisuuteen ja kehitysympäristöön on investoitu. Biotuoteinsinöörien koulutus on käynnistetty Savonlinnassa. Yrittäjien sukupolvenvaihdoksien tueksi on luotu Kontrahtipalvelu, jolla kasvava määrä asiakkaita (115 myytävää yritystä ja halukkaita jatkajia 70 yrittäjää). Hanketta hallinnoi Itä-Savon uusyrityskeskus ry. Talousalueelle on perustettu 377 yritystä, joista SYKE:n toimesta 228 yritystä. Uusiin perustettuihin yrityksiin on syntynyt 566 työpaikkaa, joista SYKE:n perustamiin 342 työpaikkaa. Säännöllinen reittilentoyhteys Helsinkiin on ylläpidetty, sillä se turvaa osaltaan elinkeinoelämän tarpeita. Cross-border yritystoiminnalle on luotu asiantuntijapalvelu yhteistyössä Pietarin teollisuuskauppakamarin kanssa. ENIohjelmasta on haettu Savonlinnan johdolla kaksi hanketta joissa ovat mukana kaikki Saimaan alueen kaupungit ja yhteistyökumppanit Pietarista. Itä-Suomen yliopiston toiminta Savonlinnassa on päätetty lakkauttaa ja matkailualan ammattikorkeakoulutus on siirretty Mikkeliin.

4 3 Työpaikat Savonlinnassa Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Yrityksissä työskentelevien määrä Työpaikkojen toimialajakauma Savonlinnassa A MAATALOUS, METSÄTALOUS JA KALATALOUS 2000 C TEOLLISUUS D SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO, JÄÄHDYTYSLIIKETOIMINTA E VESIHUOLTO, VIEMÄRI- JA JÄTEVESIHUOLTO, JÄTEHUOLTO JA MUU YMPÄRISTÖN PUHTAANAPITO F RAKENTAMINEN Matkailutoimiala on kärsinyt ruplan kurssista, mutta saanut avattua markkinoita uudelleen saksankieliseen Eurooppaan. Kotimaan matkailu on menttänyt matkailijoita, mutta toimialan työllisyys on Savonlinnassa säilynyt. Matkailutoimialan digialustat visitsavonlinna ja savonlinnanyt on otettu käyttöön. Saimaan alueen kansainvälinen matkailumarkkinointiyhteistyö on käynnistetty sekä yhteistyö matkailussa ja koulutusviennissä Haidianin maakunan kanssa on aloitettu. Tapahtumatarjonta on monipuolistanut ja pidentänyt matkailusesonkia. Start Up-yrittäjyydelle on rakennettu kansainväliseen kasvuun tähtäävä palvelupolku.

5 4 Yöpymismäärien kehitys Savonlinnassa Kotimaiset Ulkomaiset ilman Venäjää Venäjä Strategiset kehittämispanostukset kärkihankkeisiin Strategiakaudella on panostettu erityisiin kärkihankkeisiin investointien muodossa. Kärkihankkeiden tehtävä on ajaa elinkeinoelämän ja alueen vetovoimaisuuden kehitystä tietyillä osaalueilla. Teknologiapuisto ja elektroniikan testilaboratorio Kaupunki on panostanut yhteistyössä Xamk:in ja aluekehitysrahoituksen kanssa arviolta 10 miljoona euroa teknologiapuiston ja elektroniikan testilaboratorion kehittämiseksi. Tavoite on luoda toimiva teknologiapuisto-konsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayritystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Savonlinnaan. Teknologiapuistossa työpaikkojen määrä on kasvanut ja sitä on laajennettu investointien myötä. Xamk-panostaa vahvasti kuitulaboratorion kehittämiseen ja kolmas laajennusvaihe on käynnistymässä toimitilahankkeen muodossa. Itäkeskuksen kaupanalueen kehittämishanke Itäkeskuksen kaupanalueen kehittämishankkeessa on panostettu strategiakaudella noin 3 miljoona euroa maanhankintaan ja infrastruktuurin kehittämiseen. K-Rauta ja Tokmanni investoineet alueelle. Luovutettavaa rakennusoikeutta on jäljellä n kem2. Kalalogistiikkakeskus ja kalataloudenhankkeet Hankkeeseen on saatu 90 % ELY avustus kaupungin nettoinvestoinnin ollessa noin Olavinkadun kehittämishanke Tähän mennessä käytetty rahaa varsinaiseen korjaustyöhön n Investoinnilla korjataan Olavinkatu Tulliportinkadulta Possenkadulle.

6 5 Itä-Suomen yliopiston matkailun opetus- ja tutkimuslaitoksen sekä OKL:n hankkeet UEF matkailututkimusyksikkö on osallistunut Savonlinna Destination Visit Saimaa 2020-hankkeeseen. Savonlinnan Yrityspalvelut Oy valmisteli tutkimuslaitoksen kanssa ENI-hankkeita siihen asti kunnes tuli tieto yksikön siirtämisestä Joensuuhun, jolloin hankevalmistelu siirretiin kaupunkikonsernin sisäiseksi tehtäväksi. Elinkeinoyhtiö Kaupunki on panostanut kuluneella kaudella elinkeinoyhtiön ostopalveluihin noin 4,8 miljoonaa euroa. Lentoliikenteen ylläpitäminen elinkeinoelämän tarpeisiin Kaupunki on tukenut strategiakaudella yhdessä valtion kanssa säännöllisen lentoliikenteen ylläpitoa Savonlinnan ja Helsingin välillä yhteensä 4 miljoonalla eurolla. Vuonna 2013 tehtiin tarvekartoitus koskien lentoliikenteen ylläpitoa. Tarvekartoituksessa tutkittiin lentoliikenteen tarpeellisuutta alueen 20 suurimmalle yritykselle ja lisäksi yrittäjäyhdistyksille ja kauppakamariosastolle. Yrityksistä 80 % pitää lentoliikennettä tarpeellisena tai välttämättömänä. Kaikki järjestöt näkevät lentoliikenteen alueen yritysten kannalta tarpeellisena. Keväällä 2014 kauppakamariosasto teki kyselyn jäsenistölleen, jonka mukaan 76 % yrityksistä koki lentoliikenteen erittäin merkittäväksi. Lisäksi Savonlinnan kaupunki on turvannut Savonlinnan Yritystilat Oy:n toiminnan pääomittamalla yhtiötä (antolainaus v miljoonaa euroa sekä vuosina lainojen järjestelytoimenpiteitä) elinkeinopoliittisin perustein. Kaupunki on ollut mukana myös Linnasta linnaan hankkeessa vuosina Linnasta linnaan tähtäsi kulttuurimatkailureitistön luomiseen ja tuotteistamiseen Kaakkois-Suomen ja Venäjän Leningradin alueilla. Hanke edisti paikallista, alueellista ja kansainvälistä verkostoitumista 3. Laadukkaat kuntapalvelut, infrastruktuuri ja yleissivistävä koulutus Kaupungin henkilöstö on vuoden 2013 kuntaliitosten jälkeen vähentynyt 194 henkilöllä. Useimmat kuntalaispalvelut ja hallinto kokonaisuudessaan toteutetaan kustannustehokkaasti alle maan keskitason. Teknisen toimialan kalusto on ajanmukaista. Henkilöstön ammattitaito on osaavaa ja tehdyt hankinnat on tehty taloudellisuutta silmällä pitäen. Yksikköhinnat ovat puolestaan olleet valtakunnan keskitasoa. Kaupunki-infran puolesta on toteutettu rinnakkaisväylä sekä Olavinkadun kehitystyötä. Sotepalvelujen tarjooma on Savonlinnassa monialaisempaa kuin vastaavan kokoisissa kaupungeissa Suomessa, sillä esimerkiksi erikoissairaanhoitoa on järjestetty. Savonlinnassa toimii myös maakuntamuseo ja teatteri, joita vastaan kokoisissa kaupungeissa ei ole. Perus- ja toisen asteen koulutus Koulutuksen osalta tavoitteeksi on asetettu että kaikki nuoret suorittavat peruskoulun ja siirtyvät tämän jälkeen joko toisen asteen koulutukseen tai työelämään. Vuosina nämä tavoitteet saavutettiin kokonaan ja vuonna 2016 muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tavoitteena on myös, että vähintään

7 6 50% peruskoulun suorittaneista jatkaa opintojaan lukiossa. Tavoite on saavutettu tarkastelujakson aikana jokaisen vuosikurssin kohdalla. Lukio-opetuksen laatua mitataan ylioppilaskokeiden arvosanoilla ja tavoite on ollut ylittää maan keskiarvo koulukohtaisesti. Taidelukio ja Punkaharjun lukio ovat päässeet tavoitteeseen, Kerimäen ja Lyseon ollessa alle maan keskiarvon. Kokonaisuutena neljän lukion yo-tulokset ovat olleet 3,91 4,14 välillä maan keskiarvon ollessa 4,14 5,00. Keskeytysprosentti on ollut toisaalta hieman yli puolet maan keskiarvosta (5 %) ja asetettu opiskelijatyytyväisyys (4/5) on saavutettu jokaisena tarkasteluvuotena. 4. Kansalaisten osallistaminen ja viestintä Kuntaliitosprosessi on viety olemassa olevilla resursseilla läpi ja aluejohtokunnilla on ollut merkittävä rooli kuntaliitoksen aiheuttamien muutosten hallinnassa ja kansalaisten osallistamisessa. Lähidemokratian kehitys on tärkeää tulevaisuudessa, jotta liitettyjen alueiden kansalaiset kokevat kykenevänsä vaikuttamaan heille uuteen päätöksentekoon myös kuntarakenteiden muuttumisen jälkeen. Savonlinnan kaupungissa aloitti 2017 tiedottaja, jonka vastuulla on kokonaisvaltaisen viestintästrategian suunnittelu ja toteuttaminen. Viestintään liittyvä strategiatyö on tarkastelujakson päättyessä vielä aluillaan. Yrityskehittämiseen liittyvä viestintä on toteutunut SYKE:n toimesta verkkosivujen, säännöllisten massapostitusten sekä seminaarien avulla. 5. Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 5.1 Kuntatalouden toteuma Kaupunki on tehnyt strategiakauden aikana talouteen liittyviä tasapainottamis- ja säästötoimia. Toimet ovat onnistuneet ja kaupungin talous on mennyt lievästi positiiviseksi strategiakauden aikana. Savonlinnan tilinpäätös vuodelta 2015 oli noin miljoonan euroa ylijäämäinen. Vuosikate asukasta kohden on jatkanut nousuaan vuoden 2011 tilanteesta. Lainakannan nousu asukasta kohden on tasaantunut. Talouden sopeuttamistoimien lisäksi Savonlinnan kaupunki on pitänyt kunnallisverotusasteen korkealla, ja esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen kiinteistöverotus on koko maan vertailussa korkealla tasolla. Kaupunki on realisoinut omistamiaan kiinteistöjä tilanteessa, jossa kiinteistömarkkinat ovat olleet lähes pysähdyksissä. Kiinteistöjen myynnistä on aiheutunut alaskirjauksia, mutta toisaalta ylläpidettävää kiinteistökantaa on saatu pienennettyä, ja siten parannettua kaupungin käyttötaloutta. Kiinteistöjen realisointi alehintaan on osaltaan vaikuttanut kiinteistömarkkinoihin negatiivisesti ja pienentänyt kiinteistöjen vakuusarvoja.

8 7 Savonlinnan kaupungin vuosikate /asukas Vuosikate, euroa/asukas Savonlinnan kaupungin velkaantuminen /asukas Lainakanta, euroa/asukas Konsernin lainakanta euroa/asukas Asetetut taloudelliset tavoitteet on saavutettu mikäli sote- tai maakuntauudistusta ei huomioida. Lainakanta asukasta kohti oli tarkastelujakson päättyessä /as (tavoite < 3000 /as). Kaupungin omavaraisuusaste on 51 % (tavoite 50 %>). Suhteellinen velkaantuneisuus vuonna 2017 on 51 % tavoitteen ollessa 50 %. Suhteellisen velkaantuneisuuden odotetaan laskevan vuoden 2018 aikana 50 % ja edelleen alle 50 % vuonna 2019, edellyttäen että nettoinvestoinnit ovat vuodessa noin 7,6 miljoonaa euroa.

9 8 Mikäli maakuntauudistus astuu voimaan alkaen, on sillä vaikutus taloudellisiin indikaattoreihin. Lainakanta asukasta kohden pysyy samana, mutta omavaraisuusaste laskee noin 47 % tasoon. Tämä johtuu sotekiinteistöjen järjestämisestä. Suhteellinen velkaantuneisuus nousee 117 %, sillä verotulot siirtyvät maakunnalle kaupungilta. 5.2 OKL: lakkauttamisen vaikutus Savonlinnan talouteen Suurin yksittäinen haaste strategiakauden päättyessä on OKL:n lakkauttaminen, jonka johdosta kaupunki menettää 840 opiskelijaa, noin 300 työpaikkaa sekä miljoonaa euroa ostovoimaa aluetaloudestaan. Kaupungin väkiluku vähenee noin asukasta (-5.5 %). Työpaikkojen ja asukasmärän vähennys tulevat vähentämään kaupungin vero- ja valtionosuustuloa vuodessa 0,5 % tuloveroprosenttiyksikön verran. Verotuloja menetetään arviolta 2,5 ME Rekisteröity valtionosuusperusteinen väheneminen riippuu siitä kuinka suuri osa OKL:n opiskelijamäärästä on asunut virallisesti Savonlinnassa. Kaupungin palvelutarjonta on osittain riippuvainen myös opiskelijoiden kulutustottumuksista ja on todennäköistä että näiden erityisalojen liikevaihto tulee laskemaan. Potentiaalisten osa-aikaisten työntekijöiden sekä kesätyöntekijöiden määrä putoaa, mutta alueella on työttömyyttä joka korvannee tätä. Kulttuuri ja harrastustoiminta tulee todennäköisesti hiipumaan ja myös opiskelijaterveydenhuolto pienenee. 5.3 OKL: lakkauttamisen vaikutus Savonlinnan kiinteistömarkkinoihin ja kaupungin vuokrataloyhtiöihin Vaikutus Savonlinnan asuntomarkkinoihin Opettajakoulutuksen lähtö Savonlinnasta tulee vaikuttamaan Savonlinnassa sekä vuokra- että omistusasuntomarkkinoilla negatiivisesti pienten asuntojen kohdalla. Pienten sijoitus- ja omistusasuntojen arvo alueella tulee laskemaan keskusta-alueen ulkopuolella. Verrattaessa esimerkiksi työpaikkojen menetykseen tehdaspaikkakunnilla, vaikutus näkyy nopeasti, sillä työttömyyden kohdatessa ihmiset jäävät usein asumaan paikkakunnalle. Alueen opiskelijamäärän pudotessa väestömäärä ja kysyntä vuokra-asunnoille putoavat nopeasti ja seurauksena on välitön lasku asuntojen arvossa. Vaikka uusia opiskelijoita tuleekin alueelle arviolta noin , niin nämä tulevat seuraavan 3-4 vuoden kuluessa koulutuslinjojen aloittamisesta. Kokonaisuutena muutos aiheuttaa piikin Savonlinnan asuntomarkkinoille, joka johtanee arvioilta kymmenien miljoonien asuntovarallisuuden laskuun Savonlinnan alueen pienasuinnoissa. Vaikutus Savonlinnan Opiskelija-Asunnot Oy:n ja Savonlinnan Vuokratalot Oy:n toimintaan ja talouteen Laadittujen tuloslaskelmaennusteiden perusteella yhtiöiden vuokra-asuntokantaa tulee vähentää yhteensä yli 500 asuntoa. Laskelmissa on huomioitu yksityinen asuntomarkkinatilanne ja sen vähentävä vaikutus ko. yhtiöiden vuokra-asuntokysyntään. Yhtiöiden vuokra-asuntokannan sopeuttaminen tulevaa asuntokysyntää vastaavaksi joudutaan toteuttamaan pääosin purkamalla vuokratalokiinteistöjä. Purkutoimenpiteiden ja niihin liittyvien purkuakordien tms. kokonaiskustannus on 14,5 milj. euroa. Lisäksi yhtiöt tarvitsevat yhteensä 4,8 milj. euron suuruisen talouden tervehdyttämisavustuksen, koska

10 purkamisen tuloksena vuosittaiset tulokset painuvat alijäämäisiksi. Tämä johtuu siitä että kertaluonteiset poistot purettavista kohteista ovat suuremmat kuin kohteita koskevien Valtionkonttorin lainojen akordit. Mikäli Savonlinnan Opiskelija-Asunnot Oy päästetään konkurssiin, menettää valtio lainatappioina noin 10,5 ME. Savonlinnan kaupunki menettää arviolta noin 6,5 ME. ARA voi mahdollisesti avustaa valtiokonttorin lisäksi vaadittujen toimenpiteiden rahoittamisessa, mutta on huomattava että ARA ei tällä hetkellä avusta jätemaksuja, jotka muodostavat purkukustannuksista yli 40 %. 5.4 Väestörakenne Taloudellinen huoltosuhde on jatkanut nousuaan vuodesta 2010 aiheuttaen haasteen kaupungin taloudelle. Nousua on tapahtunut strategiajakson aikana 9,4% eikä kehitys näytä laantuvan ilman panostuksia työikäisen väestön lisäämiseen. Taustalla vaikuttaa suurten ikäluokkien vanheneminen, joille tarvittavat palvelut tulee järjestää tuleviksi vuosikymmeniksi. Huomattavaa kuitenkin on, että em. palvelujen tarve tulee nousemaan lähivuosikymmeniksi, mutta tasaantumaan jälleen väestön ikärakenteen stabilisoituessa. Taloudellisen huoltosuhteen kehitys Taloudellinen huoltosuhde

11 Akselin otsikko 10 Väestörakenteen kehitys Alle 15- vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotiaiden osuus väestöstä, % Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 10 0 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä, % Savonlinnan väkiluku on laskenut viimeisen kymmenen vuoden ajan ja lasku on jatkunut myös strategian tarkastelukaudella. Huomattavaa väestörakenteen muutoksessa on, että samanaikaisesti myös yli 64 vuotiaiden osuus on noussut työikäisen väestön laskiessa kokonaisväestörakenteessa. Mikäli kehitys jatkuu nykyisellään, tulee väkiluku laskemaan tasaisesti ennusteiden mukaan myös tulevaisuudessa. Savonlinnan väkiluvun ennuste vuodesta 2007 vuoteen Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Savonlinnan kaupungin toimialat ovat valmistelleet tavoiteorganisaatiosuunnitelmaa , joka on ohjannut henkilöstötarpeiden kehittämistä. tehty hallintorakenne- ja palveluverkkotarkastelu, erityisesti huomioiden tavoiteorganisaation vaikutus kuntalaispalveluihin sekä sisäiseen palvelutuotantoon tehtävät muutokset

12 11 tarkasteltu henkilöstön eläköitymisen hyödyntämistä ja tämän edellyttämää palveluprosessien ja työtehtävien uudelleen järjestelyä sekä osaamista tarkasteltu johtamisjärjestelmää, jossa tavoitteena ovat suuremmat johtamiskokonaisuudet suunnitelmissa on tehty toimenpiteiden osalta vaikutusten arviointia työelämän laatuun, tuottavuuteen sekä asiakkaisiin Kuntaliitostilanteesta vuoden 2016 loppuun mennessä henkilöstömäärä on vähentynyt 194 henkilöllä. Vuosina 2013 ja 2016 toteutettiin henkilöstölle työhyvinvointikysely, jolla kartoitettiin työhyvinvointia. Kokonaisuutena tulokset ovat olleet hyvällä tasolla ja useiden osa-alueiden kohdalla selvästi parempia kuin kunta-alalla keskimäärin. Tulosten perusteella on toimialoilla laadittu kehittämissuunnitelmia, joissa on määritelty kehittämiskohdat, toimenpiteet, toteuttamisen aikataulu sekä arviointi ja seuranta. 7. Vertailu lähialueen kaupunkeihin Liitteessä (taulukko 2: Avainluvut lähialueen kaupungeissa) on kuvattu vertailukelpoisia avainlukuja lähialueen kaupunkeihin (Pieksämäki, Kuopio, Mikkeli) ja Etelä-Savon maakuntaan kokonaisuutena strategian tarkasteluajanjaksolla. Taulukossa on kuvattu kokonaismuutos vuositasolla sekä muutos koko tarkasteluajanjaksolta käyttäen indikaattoreina väkilukua, väestörakennetta, työllisyysastetta, työpaikkojen määrää sekä lainakantaa. Yleisellä tasolla voidaan todeta että Savonlinnan kokonaiskehitys mukailee Etelä-Savon alueen rakenteellista muutosta. Talouden sopeuttamistoimet sekä korkea kunnallisveroprosentti ovat osaltaan estäneet velkaantumista suhteessa havaittuun kehitykseen vertailukaupungeissa. Positiivisen kehityksen kannalta tärkeimmät luvut ovat väkiluku sekä työikäisen väestön suuruus väestörakenteesta, sillä ne korreloivat suoraan alueen työmahdollisuuksien ja vetovoiman suhteen. Tässä suhteessa Kuopio on vertailukaupungeista ainoa, jolla on ajanjaksolla tapahtunut positiivista kehitystä. Mikkeli on onnistunut säilyttämään väestömääränsä, vaikka työikäisten osuus on hieman laskenut suhteessa väestöön suurten ikäluokkien ikääntyessä. Savonlinnan ja Pieksämäen tilanne on lievästi negatiivinen. Pieksämäen velkaantuneisuus asukasta kohden on noussut tuntuvasti strategiakaudella. Tilastosta käy ilmi että lähialueiden kaupungit kohtaavat vastaavia haasteita kuin Savonlinna ja yhteistyötä tulee tiivistää myös tulevaisuudessa, jotta resurssit positiiviseen kehitykseen saadaan kohdennettua mahdollisimman tehokkaasti myös maakunnallisella tasolla. 8. Yhteenveto Elinvoimaisuuden kannalta matkailijamäärä on hiipunut kotimaan matkailussa. Taustalla ovat olleet osaltaan myös säästötoimet, joka on vaikeuttanut matkailumarkkinoinnin tukemista. Uusia panostuksia matkailuun tulee kehittää tulevaisuudessa. Venäjän matkailijavirta on altis suhdannevaihteluille ja uusia avauksia tulisikin ottaa keski-euroopan matkailijoihin, erityisesti Saksankieliseen alueen nostamiseksi vuosituhannen vaihteen tasolle ( /v). Osallistuminen alueelliseen yhteistyön kautta luo asian suhteen

13 12 parempia resursseja. Kotimaan matkailussa tärkein tavoite on pidentää sesonkiaikaa ja tehdä Savonlinnasta suunnitelmallisesti ympärivuotinen tapahtumakaupunki. Teollisuuden rakennemuutoksessa hävisi Savonlinnassa 2010 vuoteen tullessa n. 700 työpaikkaa. Teollisuuden työpaikkamäärä on kuitenkin vakiintunut strategiajakson aikana. Käänne parempaan on tapahtunut vuoden 2016 aikana, kun teollisuuden työpaikat ovat Savonlinnassa lisääntyneet. Positiivista on myös se että Savonlinnan tuotannollinen teollisuus on monipuolistunut ja teolliset pk-yritykset yhdessä muodostavat jo neljännen tukijalan. Teknologiapuisto Nohevan ja kuitulaboratorion laajennus on käynnissä, mutta tarve on kehittää osaamiskeskittymää entisestään. Puutalorakentamisen koulutusohjelman aloittaminen voi osaltaan myös tukea alueen ydinosaamista ja antaa edellytyksiä viedä hankkeita enemmissä määrin käytännön tasolle. Taulukko 1: Strategiassa asetettujen painopisteiden kehityssuunnat Positiivinen kehitys strategiakaudella Teollisuuden työpaikat ovat lievästi nousseet Tuotannollinen teollisuus on monipuolistunut Teknologiapuisto Nohevan ja kuitulaboratorion laajennus on käynnissä Puutalorakentamisen koulutusohjelman aloittaminen (AMK) Tavoite lainakannan hillitsemisestä 3000 asukasta kohden on saavutettu Kaavoituksella ja maanhankinnalla on riittävät resurssit tarjota tontteja ja ratkaisuja elinkeinoelämälle Yritysten sukupolvenvaihdoksia edesautettu (Kontrahti-hanke) Ei muutosta strategiakaudella Lentoliikennettä on ylläpidetty. Syväsatama on lievällä käyttöasteella (32t/v) suhteessa kapasiteettiin. Kaupungin viestintäsuunnitelma tulee saada valmiiksi vuoden 2017 kuluessa Kaupungissa on myös tarjolla erikoissairaanhoitoa, maakuntamuseo sekä teatteri Kärkitapahtumien määrää ei ole kasvatettu Opiskelijatyytyväisyys lähes tavoitteissa Negatiivinen kehitys strategiakaudella Palvelualan työpaikat ovat lievästi hiipuneet Matkailijamäärä on hiipunut kotimaan matkailussa OKL:n lakkauttamisen vaikutukset ostovoimaan ja koulutustarjontaan Bioöjyinvestointi ei ole toteutunut Savonlinnan yritystilojen vuokrausaste on alhainen Uudisrakentaminen omakoti- ja kerrostaloissa on hiljentynyt Bioöjyinvestointi ei ole toteutunut. Elinkeinoelämän tulisi kuitenkin hakea aktiivisesti uutta teollisuutta, sillä erikoistuminen useammalle eri toimialalle luo enemmän resursseja elinkeinoelämän kehittämiseen tulevaisuudessa. Kaavoituksella ja maanhankinnalla on riittävät resurssit tarjota tontteja ja ratkaisuja elinkeinoelämän tarpeisiin. Savonlinnan yritystilojen vuokrausaste on alhainen suhteessa velan määrään ja ylikapasiteetti aiheuttanee haasteita tulevaisuudessa kaupungin taloudelle.

14 13 Uudisrakentaminen omakoti- ja kerrostaloissa on hiljentynyt entisestään strategiajakson aikana suhteessa tarjolla olevien tonttien määrään. Opiskelijamäärä tulee vähenemään johtuen OKL:n lakkauttamisesta ja tämä tulee näkymään kaupungin kulttuuri- ja nuorisolle suunnatussa elinkeinoelämässä. Talouden tasapainottamisohjelma on tehonnut ja kaupungin palvelut toteutetaan kustannustehokkaasti suhteessa maan keskiarvoon ja vastaaviin kaupunkeihin. Tavoite lainakannan hillitsemisestä 3000 asukasta kohden on kutakuinkin saavutettu. Väestömäärän ennustetaan laskevan vähitellen, mutta haasteen aiheuttaa itse asiassa sisäisen väestörakenteen muutos. Työikäisten määrä laskee samanaikaisesti suurten ikäluokkien vanhetessa ja tämä tulee aiheuttamaan erityistä tarvetta hoiva- ja vanhuspalveluille tulevaisuudessa. Kaupunginhallinnossa on otettu prosessiorganisaatiomallia käyttöön, mutta sen sisään ajaminen vaatii vielä työtä vuoden 2017 kuluessa. Hallinto itsessään on toteutettu tehokkaasti suhteessa verrokkikaupunkeihin. Lentoliikennettä on ylläpidetty pitkäjänteisesti. Syväsatama on lievällä käyttöasteella (32t/v) suhteessa kapasiteettiin. Kaupungissa on myös tarjolla erikoissairaanhoitoa, maakuntamuseo sekä teatteri, joita väkiluvultaan vastaavissa kaupungeissa ei ole. Aluedemokratiamallia tulee kehittää, jotta kuntaliitos saadaan implementoitua loppuun myös liitettyjen kuntien asukkaiden näkökulmasta. Kaupungin viestintäsuunnitelma tulee saada valmiiksi vuoden 2017 kuluessa ja sitä tulee kehittää kaikkien toimialojen kanssa yhteistyössä.

15 14 Liite: Taulukko 2: Avainluvut lähialueen kaupungeissa

16 1. Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Toimintaedellytysten turvaaminen monipuolistuvalle elinkeinoelämälle ja uusille työpaikoille, vah-vuuksiimme sopiva, monipuolinen, elinvoimaa edistävä koulutus ja tutkimus, ympärivuotinen kult-tuuri- ja matkailutarjonta sekä teknologian kehittäminen koko laajentuneella alueella Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Toteutuma Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö 1.1. Savonlinnasta tulee yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista Savonlinnassa toimii teatteri Matkailijamäärä Investointikanta Työpaikkamäärä Kärkitapahtumien ja -kohteiden kokonaiskävijämäärä Matkailijamäärä pienentynyt 10% Investointikanta on pienentynyt Työpaikkamäärä on pienentynyt Tapahtumien kävijämäärä on kasvanut ja tapahtumatarjonta on monipuolistunut ja jatkanut matkailusesonkia 1.2.Teknologiapuisto Noheva yhteistyössä alueen yritysten ja Kuitulaboratorion kanssa muodostaa kansainvälisesti merkittävän ja kasvavan metsäbiotalouden prosessien ja laitteiden innovaatiokeskittymän. Toimialan työpaikkojen määrä vuokrausaste Yritystilojen klusterin työntekijämäärä on kasvava hieman parantunut 1.3. Teknologiateollisuus (koneenrakennus, sähkönjakelutekniikka, elektroniikka, älykkäät materiaalit) toimii Toimialan työpaikkamäärä tehokkaasti ja alueen koulutusjärjestelmä tuottaa toimialalle hyviä perusosaajia. Teollisuuden työntekijämäärä on kääntynyt nousuun 1.4. Kasvava energia- ja ympäristöalan liiketoiminta ja merkittävä mekaaninen metsäteollisuus Toimialan työpaikkojen määrä Bioöljyinvestointi on toteutunut ja suunnitteilla/investointivaiheessa on kaksi uutta erikoistunutta metsäbiojalostamoinvestointia Teollisuuden työntekijämäärä on kääntynyt nousuun Bioöljytehdasinvestointi ei ole toteutunut 1.5. Kaupungin kaupallisten keskusten vetovoimaisuuden vahvistaminen Investointikanta Investointikanta on pienentynyt Tilaa vaativan kaupan keskittymä Nojanmaahan sekä Savolan alueen kaupallinen vahvistaminen Maanhankinta ja kaavoitus Nojanmaan alueen korttelialueesta on luovutettu tai varattu kaikki kunnallistekniikan piirissä olevat alueet. Savolan lunastuslupahakemus on edelleen ympäristöministeriön käsittelyssä

17 1.6. Monipuolinen liike- ja teollisuustonttien sekä yritystilojen tarjonta, jolle toimiva kaavoitus luo edellytyksiä Kaavoituksen- ja maankäytön resurssit Tonttien määrä ja rakennusoikeuden volyymi Kaavoitettua tonttimaata on riittävästi tarjolla yrityselämän ja rakentajien tarpeisiin strategisen yleiskaavan mitoitusperusteet on hyväksytty 1.7. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen sekä matkailijavirran kasvun hyödyntäminen Savonlinnan alueella 1.8 Yliopisto, ammattikorkeakouluja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa. Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle 1.9. Luodaan toimiva teknologiapuisto-konsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayritystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Savonlinnaan. Vahvistetaan yhteyksiä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa Venäjälle vientiä harjoittavien yritysten määrä Venäläiset investoinnit Savonlinnaan Venäläisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet Savonlinnassa Kauppakeskusten kaavoitusten toteuttaminen ja infran luominen Opiskelijamäärä Valmistuminen ja sijoittuminen työelämään Opiskelijakyselyiden tulokset Oppimistulokset Keskeyttämisprosentti Työpaikat Vienti Venäjälle on laskenut ruplan kurssi kasjun myötä Investointihankkeet ovat olleet jäissä ruplan kurssin laskun myötä Venäläisten yöpymiset ovat vähentyneet ruplan kurssin laskun myötä Nälkälinnanmäen asema-kaava on KHO:n käsittelys-sä. IHAO hylkäsi Kasinon asemakaavasta jätetyt valitukset, valittajat ovat hakeneet valituslupaa KHO:sta. Saunaniemen kaavaehdotus on ollut nähtävänä. Kotikalli-on ja Vuohimäen kaavamuu-tokset ovat valmisteltavana. sote-alan opiskelijamäärä tavoite toteutunut matkailualan koulutus Mamk:ssa menetettiin OKL- lopettaa toimintansa Savonlinnassa Biotuoteinsinöörien koulutus käynnistetty Kouluverkkoa ei ole tiivistetty riittävästi, jotta sivistystoimelle asetettuja säästötavoitteita voitaisiin saavuttaa Teknologiapuisto ei ole lähtenyt lentoon. Nohevan ensimmäisen vaiheen jäkeen ei ole syntynyt kysyntävetoista jatkoa teknologiapuiston yritysympäristöön Xamk-panostaa vahvasti kuitulaboratorion kehittämiseen ja kolmas laajennusvaihe on käynnistymässä. toimitilahankkeen muodossa.

18 Nohevan täyttöaste 83,40 % Yritystoimeksiantojen määrä ja volyymi Kansainvälisen tutkijavaihdon määrä Kehittynyt myönteisesti Kasvanut Ensisijaisten hakijoiden määrä Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen valtakunnallisen ja alueellisen profiilin nostaminen Valmistuneiden määrä Aloituspaikkojen määrä Savonlinnan kampuksella Kansainvälisen tutkija- ja opiskelijavaihdon määrä Jatko-opiskelijoiden määrä Savonlinnan kampus on päätetty lakkauttaa Savonlinnan matkailun osaamis- ja koulutuskeskittymästä Suomen johtava ja kansainvälisesti merkittävä matkailun osaamiskeskittymä; professuurit Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi Asiantuntijahenkilöstön määrä Valtakunnallinen osaamiskeskushjelma päättyi Osaamiskeskittymä on purkautunut kampuksen lakkautuspäätöksen myötä Myös Savonlinnassa vahvasti toimivan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulukokonaisuuden toteuttaminen ja kehittäminen AMK-koulutuspaikat Savonlinnassa Matkailun koulutus siirtynyt Mikkeliin. Biotuoteinsinöörikoulutus käynnistynyt. Puuteollisuusinsinöörien koulutus käynnistyy osana kompensaatiopakettia Edistetään pienyritystoiminnan jatkumista yrittäjien eläköityessä tai Onnistuneiden omistaja- ja sukupolvenvaihdosten määrä muuten luopuessa yritystoiminnasta Kontrahtipalvelu on kehitetty auttamaan edistämään spvtoteutumista. Palvelun piirissä o 120 yritystä. Onnistuneita sukupolven vaihdoksia on 45 kpl Alkutuotanto ja maaseutuyrittäminen osana elinkeinopolitiikkaa Maatilojen määrä ja liikevaihto Tukia hakeneita tiloja on 344 kpl, peltoa ha, maksettuja tukia 8,7 M. Tilaluvun ja karjojen vähentyminen on ollut vielä maltillista. Savonlinnassa on vielä 57 maitotilaa, 22 lihakarjatilaa, 5 lammastilaa, 3 sikatilaa ja 1 munantuotantotila. 2. Laadukkaat kuntapalvelut Asiakaslähtöiset, kantokykyyn perustuvat laadukkaat kuntapalvelut ja taloudellisesti tehokas palvelurakenne, toimivat palvelujen järjestämistavat, palveluhenkinen prosessiorganisaatio ja osaava henkilöstö Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Toteutuma Toteutunut toimialoittain vaihtelevasti ei raportoitu

19 Hyvinvointikertomus ei raportoitu Laadukkaat kuntapalvelut 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Palvelukustannukset euroa/asukas (tai oppilas tms.) verrattuna asukkaan kuntiin kaupungin palvelukustannukset olivat vammais-, terveydenhoito- ja varhaiskasvatuspalveluja lukuun ottamatta keskimäärin vertailuryhmän edullisimpia tai keskitasoa Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastaaminen Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne Yli 75-vuotiaiden pitkäaikainen laitoshoito, hoitopäivien määrän kehitys Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä Palvelurakenteen käyttöönoton seuranta Omaishoidettavien määrä laitoshoitopäivien määrä vähenee 7000 hpv Kotona asuu 91 % yli 75- vuotiaista kuntalaisista Ei raportoitu Ei raportoitu Diabetesta sairastavien määrä diabeteksen hoidon toimintamalli vastaa tarvetta Tupakoivien lasten ja nuorten määrä 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja Aikuisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä liikuntamahdollisuuksia järjestämällä Huostaanotettujen lasten määrä Päihteiden käytön määrä 2.4. Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu 2.5. Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio (palveluketju) RAI-mittarin mukainen toimintakyky Liikuntapaikkojen varausten ja käytön määrä Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys ei Prosessiorganisaatio käyttöön v loppuun mennessä lasten ja nuorten tupakointi ja päihteiden käyttö vähenee ei raportoitu ei raportoitu eiraportoitu asiakkaat ja potilaat oikeaaikaisen palvelun piirissä kävijämäärät ovat laskeneet raportoitu prosessi organisaatiosta on päätetty. Käyttöönotto vaihtelee toimialoittain sote-alan lähipalvelupisteissä on asiakasmäärään ja palvelutarpeeseen suhteutettu resursointi Toimivat lähipalvelut Lähipalvelujen määrä ja saatavuus Palveluvarustukseltaan toimivat sote-, koulu- ja yhteispalveluyksiköt kuntapalveluita on keskitetty tavoitteena kustannussäästöt Kouluverkon kehittämisessä on huomioitu paikallisuus 2.7. Konserniohjauksen ja - johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta Konsernirakenne toiminnallisesti selkeä, konsernin osien määrä vähenee Konsernirakennetta on kehitetty ja konsernin osien määrää on vähennetty 3. Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri

20 Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit 3.1. Vetovoimainen asumisympäristö Viihtyisä ekologisesti Saimaan kansallismaisemissa; kestävä asuinympäristö ja monipuolinen asuin- ja toimiva infrastruktuuri järvimaisematonttitarjonta Kaupungin siisteys (kyselytutkimus joka toinen vuosi) Asuntotonttien määrä Järvimaisematonttien määrä Toteutuma toteutettiin 2014 riittävästi kysyntään nähden 8 kpl:tta 3.2. Kaupunkikeskustan kehittämishanke painopisteenään Olavinkadun kehittäminen turvalliseksi ja monikäyttöiseksi kauppakaduksi, jonka vetovoimaa Kirkkolahti ja Savola vahvistavat Investoinnit (valtio, kaupunki, yksityiset) Kaavoituksen eteneminen Olavinkatun on panostettu strategiakauden loppuvaiheessa. Yksityisiä investointihankkeita on toteutunut tyhjät liikehuoneistot indikoivat kulutuskysynnän hiipumisesta, ostokäyttäytymisen muutoksesta ja kaupallisen ympäristön vetovoiman heikkoudesta Savolan kaavoitus odottaa ympäristöministeriön ratkaisua kaupungin 3.3. Juomakelpoisen pohja- ja pintaveden sekä puhtaan vesistöympäristön turvaaminen mm. vesiensuojeluhankkeiden avulla 3.4. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien asumisen ja työpaikkojen ylläpito ja kehittäminen Veden laatu Pohjavesien suojelusuunnitelmien määrä Uudisrakentaminen verrattuna viime vuosien tasoon Taajamien väestökehitys Talousvesi on täyttänyt laatuvaatimukset Suunnitelmia käsiteltiin 136 kpl Uudisraketamisen määrä on laskenut merkittävästi Värstö on ikääntynyt on vähentynyt 3.5. Rinnakkaisväylän 3. vaihe Rakennettu vuonna Venäjän saavutettavuus paranee Rajanylityspaikan status ja rajanylitysten määrä Parikkalan rajanylityspaikan ja Parikkalan-Elisenvaaran ratayhteyden avulla erityisesti Ratahankkeen eteneminen Pietarin metropolialueelle, Barentsin alueelle sekä Trans-Siperiaradalle Rakentaminen on käynnissä Parikkalaan ei ole avattu kansainvälistä rajan ylityspaikkaa Ratahanke ei ole edennyt 3.7. Lentokentän säilyminen, toimiva lentoliikenne, charter-lennot Säännöllisen lentoliikenteen matkustajamäärät Charter-lentojen määrä Savonlinnaan Elinkeinoelämän osallistuminen lentoliikenteen kehittämiseen Rahtitonnit Savonlinnan satamissa matkustaja määrä on kasvanut Charter-lentoja ei ole Savonlinnaan Elinkeinoelämä käyttää lentoliikenteen palveluja kasvavasti Rahtitonneja on noin tn.

21 3.8. Saimaan väyläyhteyden vahvistaminen Syväsatamaa käyttävien yritysten määrä Laivayrityksiä on 8, lisäksi useita alihankkijoita (lastausja purku yms.) 3.9. Ohituskaistojen lisääminen valtatieyhteyksissä 3.10.Henkilöliikenne Savonlinna Pieksämäki radalla ja lähiraideliikenteen kehittäminen Ohituskaistojen määrä VT 14 ja tie 71 Radalla liikennöivien junavuorojen määrä Yksityisteiden kunto Yksityisteiden määrärahat Kevyen liikenteen väylien lisääminen Toteutuneiden väylien määrä Tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen vaikuttaminen Edunvalvontatoimenpiteet Ympärivuotinen kulttuuritarjonta Osallistujamäärät 4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä Ohituskaistoja ei ole rakennettu Ratayhteys on katkaistu Yksityisteiden kunto on huonontunut Ei toteutunut Ei raportoitu Ei raportoitu Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä 4.1. Osallistuvan demokratian kehittäminen monipuolisten vaikuttamismuotojen kautta Viestintäsuunnitelman ja strategian laatiminen ja toteuttaminen Strategiakausittain tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt Nuorisovaltuuston perustaminen Toteutuma Ei toteutunut Ei raportoitu nuorisovaltuusto on kokoontunut säännöllisesti perheväkivaltahälytykset Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta Turvallisuustilastot päihdepidätykset 386 Huoltajia on kuultu lapsiaan koskevissa asioissa 100 %:sti. Rikoslakirikokset vähentyneet, kaikki rikokset lisääntyneet 4.3. Kaupunkia markkinoivan konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Kansalaisyhteisöjen sekä kylä- ja kaupunginosayhdistysten määrä Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree-kaupan määrä Savonlinnassa 5. Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 24 yhdistystä Matkailijamäärä pienentynyt 10% tax free kaupan määrä on laskenut johtuen ruplan kurssista Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Toteutuma Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 5.1. Tavoitteena on, että kaupunki täyttää terveen talouden kriteerit viimeistään vuonna Talouden tasapainottamisohjelma toteutettava Suunnittelukauden lopussa 2019 on omavaraisuusaste yli 50 %, suhteellinen velkaantuneisuus alle 50 % ja kaikki alijäämät katettu. Lainamäärä asukasta kohti ei kasva suunnittelukaudella yli euroon Vertailut samankokoisiin kaupunkeihin Kumulatiivinen ali-jäämä on katettu vuoteen 2018 mennessä. Lainakanta TP 2016, 3035 /as Ei raportoitu

22 5.2. Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito ja tarpeettomien kiinteistöjen määrän vähentäminen 5.3. Aktiivinen edunvalvonta Kiinteistöjen korjausvelkasaldo Huoneisto-m 2 :t Edunvalvontamuistio Valtion investoinnit ja muu rahoitus alueelle Valtion järjestämien palveluiden ja toimintojen säilyminen 6. Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Kiinteistöjen korjausvelkasaldo on 2,4 milj. euroa ei raportoitu Edunvalvonta kokonaisuudessaan ei ole tuottanut tulosta Vähentynyt merkittävästi Valtion toiminnot ovat pääsääntöisesti poistuneet talousalueelta Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä Mittarit Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö 6.1. Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen Esimieskoulutus Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Toteutuma Jet tutkinnon suoritti 14 esimiestä ja mini Jet utkinnon 18 esimiestä keskustelut toteutettu 100%:sesti Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Syksyllä 2016 toteutettiin Kevan työhyvinvointikysely, minkä tuloksista laadittiin koko kaupunkia kattava kehittämissuunnitelma Sivistysvirastossa on suoritettu työpaikkaselvi-tys, joka osoitti suuren riskin sairastua ja uupua liiallisesta työmäärästä ja kiireestä johtuen 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma Henkilöstön työyhteisö- ja ammatillinen täydennyskoulutus ei raportoitu Henkilöstön osaamistason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen ei raportoitu 6.3. Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Työyksiköissä on laadittu henkilöstön koulutussuunnitelmat, jotka henkilöstöhallinto on koonnut yhteen Tavoiteorganisaatiot on laadittu Strategia ei ole toteutunut tavoitteen mukaisesti 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100% Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen Tavoitekeskustelut toteutettu pääsääntöisesti Henkilöstökysely toteutettiin 2016

23 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen Asiakaspalaute Kaupungilla on käytössä sähköinen asiakaspalaute Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen Tavoiteorganisaatiosuunnitelm at on käsitelty toimialoilla henkilöstön kanssa. Työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta laaditaan työyksiköiden kehittämissuunnitelmat 6.7. Ajanmukaisia toimintatapoja käyttävä työyhteisö 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Työhyvinvointikysely toteutettiin syyskuussa 2016 Sähköisiä toimintoja on kehitetty siten, että intranetin käyttö on mahdollista koko henkilöstölle. Ei raportoitu Henkilöstömäärän vähentämistavoite on heijastunut palvelutuotannon laadun ja määrän heikentymiseen 6.10.Palkitseminen ja kannustaminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Henkilöstön tehtäväkuvat on päivitetty ja laadittu työn vaativuuden arviointi. Palkkausjärjestelmät ohje on hyväksytty palkkaryhmässä. Ohjetta tarkastellaan vuoden välein sekä sopimusmuutosten yhteydessä