Osallistava ohjaaminen. Ohjauksellisia taitoja vahvistava koulutus Malin Gustavsson, Viva- hanke
|
|
- Pia Korhonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Osallistava ohjaaminen Ohjauksellisia taitoja vahvistava koulutus Malin Gustavsson, Viva- hanke
2 TYÖPAJAN PERUSTEET JA KOHTAAMINEN PÄIVÄN OHJELMA Työpajan tarkoitus Asiakkaat Kuntoutus Työkokeilu Sopimukset Kohtaaminen Normit Sukupuoli Syrjintäperusteet
3 MIKSI TYÖPAJAN VALMENNUS?
4 TYÖLLISYYDEN TUKEMINEN OHJAAVAT TAHOT TE-hallinto Kunta (TYP) Muut viranomaiset Oppilaitokset Omaehtoisesti Muut palvelut tukee yksilön arjen asioiden hoitamist a ja elämänh allintaa parantaa yksilön valmiuksia hakeutua koulutuksee n tai työhön TYÖPAJAN VALMENNUS Mahdollistaa heikossa työmarkkinaasemassa olevalle hyvät mahdollisuudet oman tulevaisuuden luomiseen yksilöllisten jatkopolkujen avulla JATKOPOLKUT Työelämä Tuettu työllistyminen Koulutus Muu sijoittuminen Muu ohjaus (vielä työtön)
5 TYÖPAJATOIMINTA tuetaan valmentautujan yksilöllistä kasvua sosiaalista vahvistumista aktiivista osallisuutta yleisiä työelämä- ja työtaitoja Perustehtävä on valmentaminen työelämään Työpajan yhteisössä tehdään työtä tavoitteellisen valmennuksen menetelmin Työ on väline valmennukseen ei päätavoite Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
6 TYÖPAJAN ASIAKKAAT
7 TYÖLLISYYSPALVELUN VALMENNUKSEN TASOT Yksilövalmennusta Etsivä nuorisotyö Toimenpiteet: Palveluohjaus auttaviin tahoihin ja jatkopolkuihin Sopimus Ilman sopimusta palveluohjausta ja tukea alle 29 v. nuorille Yksilövalmennusta ja ryhmävalmennusta Starttivalmennus Toimenpiteet: Toimintakyvyn kartoittaminen ja asteittainen kuntoutuminen Sopimus: Kuntouttava työtoiminta, kuntakohtaiset sosiaalitoimen sopimukset Yksilövalmennusta ja työvalmennusta KUNTOUTTAVA VALMENNUS valmennustalossa tai työelämässä Toimenpiteet: Työ-ja toimintakyvyn kartoittaminen Sopimus: Kuntouttava työtoiminta, oppilaitoskohtaiset sopimukset Työvalmennusta ja yksilövalmennusta TYÖELÄMÄÄN VALMENNUS Toimenpiteet: työtaitojen, työelämä-ja - yhteisö + koulutusvalm. Kehittäminen Sopimus: Työkokeilu, palkkatuki, mielenterveyskuntoutuji en työhönvalmennus Työhönvalmennusta SEINÄTÖN VALMENNUS Toimenpiteet: Nivelvaiheen tuki koulutukseen ja työmarkkinoille siirryttäessä Sopimus: Palkkatuki, oppisopimus tai työhönvalmennus Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
8 ASIAKKAAT JA VALMENNUS Työn ja valmennuksen avulla asiakkaiden osaamista vahvistetaan Yhteisön avulla vahvistetaan osallisuutta työpajan toiminnassa Asiakkaat kehittää taitojaan ja kykenee näkemään osaamisensa ja omat edistysaskeleensa työvalmentajan palautteen avulla Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
9 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Määritellä ja tukea toimintakykyisyys (fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen) Henkilö selviytyy itselle merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää Asiakkaiden omien kykyjen, elin- ja toimintaympäristön sekä omien tavoitteiden välillä 1-4pv viikkossa ja 4h/päivä
10 TYÖKOKEILU opettaa käytännön työtehtäviä ja ammatillisia työtaitoja tekemällä oppimisen kautta päivittäistä tukea 5pv/viikkossa, 7h/päivässä Tavoitteena: asiakkaat tekevät itse, vaikka hitaasti ja monta kertaa, eikä että valmentaja tekee
11 KIRJALLINEN SOPIMUS Valmennus perustuu sopimuksellisuuteen ja se on sekä sopimus valmennuspalvelun tuottamisesta että sopimus valmennukseen osallistumisesta Sopimusten taustalla suunnitelma Työllistymissuunnitelma / TE-hallinto Aktivointisuunnitelma / Kunta + TE-hallinto + asiakas Kuntoutussuunnitelma / KELA, lääkärin lausunto -pitkän aikavälin tavoitteet -ei konkreettista tietoa valmennuksen sisällöstä Sopimus määrittää mm. valmennuksen kestoa esim. 3kk / 6 kk / 1 vuotta Valmennuksen sisältöä esim. missä työpajassa, ryhmässä jne. valmentautujan toimeentuloa esim. työmarkkinatuki
12 ASIAKAS KOHTAAMINEN
13 KOHTAAMINEN Valmentajien tehtävänä työpajalla on luoda myönteinen tunnelma, jossa asiakas kokee itsensä Tervetulleeksi Hyväksytyksi sellaisena kuin on Pystyväksi ja arvokkaaksi ihmiseksi, joka on osallinen toimintaan Valmentajien tehtävänä on tukea ja kannustaa asiakkaita osalliseksi sekä työhön että vuorovaikutukseen työpajan yhteisössä. Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
14 EENNAKKOTEHTÄVÄ Huomaatko tietynlaisia haasteita asiakkaiden kohtaamisessa? Millaisia ne ovat? Listaa itsellesi muutama havainto.
15 RAKENTAVA VUOROVAIKUTUS 1/3 Kaiken sen taustalla, mitä ihmiset tekevät, on pyrkimys tyydyttää tarpeita TARPEET 1. Fyysinen hyvinvointi 2. Leikki, huumori 3. Henkisyys 4. Keskinäinen riippuvuus 5. Autonomia / Itsenäisyys 6. Kiitollisuus 7. Eheys (Integriteetti) Läh: Hanna Savanna Savanna ConneXions
16 RAKENTAVA VUOROVAIKUTUS 2/3 1. TARPEET 2. TUNTEET - koko kehon olotila - tärkeätä informaatiota siitä, miten voimme - taustalla on aina tarve 3. EMPAATTINEN KUUNTELEMINEN - itsen tai toisen kuuntelemista hiljaa tai ääneen - hyväksyvästi (tuomitsematta, kritisoimatta) -läsnäolevasti - keskittymällä arvaamaan tunteita ja tarpeita - heijastamalla takaisin toisen kokemuksen siihen Läh: Hanna Savanna Savanna ConneXions
17 RAKENTAVA VUOROVAIKUTUS 3/3 Kolmen askeleen menetelmä 1. Nimeä teko 2. Kritisoi tekoa (ei henkilöä) 3. Sanot mitä tarvitset seuraavaksi (4. Vahvistaa toisten henkilön tunne)
18 NORMIT: KOHTAAMISEN HAASTE Viralliset/todetut tai epäviralliset/ toteamattomat säännöt "oikeasta" ja "väärästä Kaksi normityyppiä osallistavia ja tukevia normeja poissulkevia ja rajoittavia normeja
19 Kaikille sama palvelu?
20 Näen vain ihmisiä, en lokeroi heitä
21 SUKUPUOLEEN LIITYVIÄ NORMEJÄ 1/2 Mitä näet tässä kuvassa? odotuksia vaatimuksia toivomuksia
22 SUKUPUOLEEN LIITYVIÄ NORMEJÄ 2/2 Sukupuolen moninaisuus Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Sukupuoli-identiteetti on yksilöllinen, eikä se välttämättä vastaa henkilölle syntymässä määriteltyä sukupuolta. Syrjintä sukupuoli-identiteetin perusteella on kielletty tasa-arvolaissa. Sukupuolen ilmaisu tarkoittaa sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Sukupuolen ilmaisu voi olla pukeutumista tietylle sukupuolelle tyypillisinä pidettyihin vaatteisiin tai käyttäytymistä tai elehtimistä sellaisilla tavoilla, joita pidetään eri sukupuolille ominaisina. On myös ihmisiä, jotka eivät halua ilmaista sukupuolenaan naista eivätkä miestä. Syrjintä sukupuolen ilmaisun perusteella on kielletty tasaarvolaissa. Läh. Tasa-arvotiedon keskus: Tassa-arvo sanasto
23 YHDENVERTAISUUSLAISSA MÄÄRITELLYT SYRJINTÄPERUSTEET Ikä Alkuperä Kansalaisuus Kieli Uskonto Vakaumus Mielipide Poliittinen toiminta Ammattiyhdistystoiminta Perhesuhteet Terveydentila Vammaisuus Seksuaalinen suuntautuminen Yhdenvertaisuuslaki valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Lisätietoja:
24 SYRJINTÄ JA HÄIRINTÄ OSANA TYÖLELÄMÄSSÄ Valmennustalo tarjoaa syrjimättömän ja häirinnästä vapaan tilan Syrjintä: Voi kohdistua suoraan henkilöön tai epäsuorasti esimerkiksi puolueettomilta vaikuttavien sääntöjen vuoksi Moniperusteinen syrjintä: henkilöön kohdistuu syrjintää useamman tekijän vuoksi Häirintä: henkilön arvon tai koskemattomuuden loukkaamista niin, että syntyy uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Häirintä voi kehittyy työyhteisön kiusaamisesta Minkälaisia kokemuksia asiakkaat voivat kantaa mukanaan? Miten tämä voi vaikuttaa heidän olemiseensa työapajassa?
25 Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus osaksi työllisyyden edistämistä TASA-ARVO PELISSÄ Työkalu reilumpaan asiakaskohtaamiseen
26 MIKSI EI RIITÄ, ETTÄ KOHTAAMME KAIKKI VAIN IHMISINÄ? Me kaikki kannamme erilaisia tiedostamattomia ennakkoluuluja ihmisistä, jotka usein liittyvät syrjintäperusteisiin. Tämä tulee näkyviin siinä Mitä teemme Mitä emme tee Mitä luulemme, että ymmärrämme Mitä emme ymmärrä että emme ymmärrä Jos haluamme luoda tasa-arvoisen ympäristön, tarvitsemme toistemme tukea nähdä milloin me tiedostamattamme toimimme ennakkoluulojen perustella. Tämä koskee meitä kaikkia ohjaajina ja myös asiakkaiden välisiä kohtaamisia.
27 SEURAAVA TAPAAMINEN Minä ohjaajana Ohjaaminen ja yksilön kasvu, ohjaajaksi kasvaminen Heidi Böckerman (SOSKU) Ennakkotehtävä 27.3 Minkä taidon tuon itse mukanani työyhteistöön? Mitä osaan? Missä olen hyvä?
28 Osallistava ohjaaminen Minä ohjaajana Ohjaaminen ja yksilön kasvu
29 Minä ohjaajana, ohjaaminen ja ohjaajaksi kehittyminen Koulutuksen myötä saat keinoja vuorovaikutteisen ohjaussuhteen rakentamiseen sekä vahvistat ja kehität ohjauksellisia taitojasi. Tavoitteena aiemman osaamisen huomaaminen ja sen hyödyntäminen ohjaustyössä, jossa tiedostetaan erilaiset työyhteisön roolit ja niiden merkitys. Työelämä- ja työyhteisötaitojen merkitys oman työhyvinvoinnin- ja jaksamisen kannalta. Tavoitteena on ymmärtää myös kuntoutumisen pitkäkestoinen prosessi asiakkaan näkökulmasta Tervetuloa välitehtävän läpikäynti Uutena työyhteisöön Ohjaajan rooli ilmapiiri Kahvitauko Työhyvinvointi Omat voimavarat Työhyvinvoinnin toimintamalli Roolit Tauko Kuntoutumisen ajallinen prosessi, toimintakyky Päivä päättyy 25/04/18 Böckerman 2
30 Oma osaaminen
31 Mitä ohjaaminen on?
32 Uutena työyhteisöön Ohjaaja: Asiakas: Työ-ja toimintaympäristöön tutustuminen Ryhmät, pajat, työ- ja toimintaympäristö Työtehtäviin tutustuminen Pajakohtaiset ja talokohtaiset tehtävät Työturvallisuusasioihin perehtyminen Turvallisuussuunnitelma (koko talo) & konekohtaiset perehdytykset Työyhteisöön tutustuminen Ketä me olemme / Esittely & tutustuminen Toimintatapojen oppiminen omassa työryhmässä Miten meidän talossa/pajalla toimitaan, jotta työ sujuu? Sama vai eri?
33 Ohjaajan rooli Ohjaaja on vastuussa jokaisesta uudesta asiakkaasta ja hänen perehdyttämisestään työhön On vastuussa ryhmästä, sen toiminnasta ja ilmapiiristä Ei ole samalla lailla ryhmän jäsen vaan hän on ryhmän vetäjä päävastuussa toiminnasta Edustaa työpajan toimintatapoja ja menetelmiä rooli on olla ennen kaikkea työpaikan edustaja. Edustaa myös Vantaan kaupunkia! MITÄ TARKOITTAA? Antaa mallin miten toimitaan työpajalla ja on esimerkki työelämästä, reilusta ja oikeudenmukaisesta toimintatavasta
34 Ilmapiirin luominen Myönteisyys ja motivaatio Ohjaajien tehtävänä on luoda myönteinen tunnelma, jossa voi kokea itsensä Tervetulleeksi, hyväksytyksi, osaavaksi, kyvykkääksi, arvokkaaksi ja osalliseksi Kannustaa ja tukea työhön ja vuorovaikutukseen Asiallinen ja kohtelias keskustelu, arvostava palaute ja kiitoksen lausuminen motivoivat ja luovat hyvää ilmapiiriä Myönteisten tunnetilojen edustaminen kannattaa, koska ennakko-odotuksien luomisella Teistä tulee hyvä ryhmä luodaan positiivista tunnelmaa ja tuetaan sitoutumisessa Motivaatio ei ole edellytys, vaan hyvän ohjaamisen tulos!
35 Minä ohjaajana ohjaan, tuen & neuvon Tunneäly ja empatia: kyky asettua toisen asemaan ja ymmärtää asiat hänen kannaltaan annetaan aikaa / siedetään hiljaisuutta Luodaan positiivisia odotuksia - Tästä tulee teille loistava työkokemus - Tulette saamaan uusia ystäviä Huomataan hyvä - Kiitos! Osaatte toimia hienosti! Annetaan palautetta - Hyvin tehty! Onnistunut työ Kiitos tästä päivästä, tästä viikosta!
36 Minä ohjaajana ohjaan, tuen & neuvon Kärsivällisyys ei kiirehditä, annetaan aikaa löytää into sitoutua toimintaan ja motivaatio edistymiselle omassa tahdissaan Pitkäjänteisyys pilkkominen osataitoihin ja asioiden toistaminen Päätöksentekoon rohkaisu tavoitteena itseensä ja omiin valintoihin luottava ihminen Unelmointiin ohjaaminen ja kannustaminen mahdollisuuksien esittely ja pohdinta vahvuuksien ja voimavarojen tarkastelu unelmien luominen ja tavoitteiden pilkkominen pieniin tavoitteisiin
37 Työelämätaidot Elämänhallinnantaidot kyky oppia ja omaksua uutta nopeasti, taito hallita kokonaisuuksia, taito organisoida ja hallita ajankäyttöä, kyky kriittisyyteen, ongelmanratkaisutaito ja analyyttisyys Kommunikointitaidot vuorovaikutustaidot, kuuntelutaito sekä suullinen ja kirjallinen viestintätaito Ihmisten ja tehtävien johtamistaidot koordinointikyky, päätöksentekotaito, taito hallita konflikteja sekä suunnittelu-ja organisointitaito Innovaatioiden ja muutosten vauhdittaminen hahmottamiskyky, luovuus, innovatiivisuus, muutosherkkyys, riskinottokyky sekä visiointikyky.
38 Oma osaaminen Aikataulut, työajat, täsmällisyys, rytmi Siisteys: työtila- ja vaatteet, henkilökohtainen hygienia Työvälineiden- ja koneiden käyttö sekä huolto Työilmapiiri: yhteistyötaidot ja käytöstavat Itsenäinen työskentely, vastuu omista töistä ja niiden dokumentoinnista, säännöt Itsensä ilmaiseminen Tiimityöskentelytaidot Persoonalliset kyvyt ja henkilökohtaiset ominaisuudet palvelualttius, joustavuus, vastuullisuus työmoraali, lahjakkuus
39 Osaaminen ja vastuu Vastuu jakaantuu ohjaajalle ja asiakkaalle, tavoitteena Tukea asiakasta tulemaan tietoiseksi omasta osaamisestaan eli taidoista ja kyvyistä omista ajatuksistaan, tunteistaan, voimavaroistaan, vahvuuksistaan ja unelmistaan Asiakas: Mutkun, sitkun, en tiedä Ohjaaja: Mitä MINÄ voin tehdä, että SINÄ tietäisit? Tai Mitä pitäisi tapahtua, että
40 Työhyvinvointi on kokonaisuus: työ, työn mielekkyys ja mahdollisuus vaikuttaa työhön Työnantajan on huolehdittava työympäristön turvallisuudesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta sekä hyvästä johtamisesta Työhyvinvointia lisäävät: motivoiva johtaminen työyhteisön ilmapiiri työntekijöiden ammattitaito Työntekijällä on vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisensa kehittämisestä Jokainen vaikuttaa itse työpaikan myönteiseen ilmapiiriin. Työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen Palautuminen työstä on myös työhyvinvointia: harrastukset, sosiaalinen vuorovaikutus, luonto
41 Osaaminen: Sopivat työtehtävät ja osaamisen kehittäminen Itseluottamus ja motivaatio: Nautin työstäni ja tunnen vahvuuteni sekä kehittämiskohteeni Työnhallinta: Tiedän mitä minulta odotetaan ja pärjään työssäni Terveys ja työkyky: Fyysinen terveys ja psyykkinen hyvinvointi Omat voimavarat osana työhyvinvointia Elämän tasapaino: Usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin elämässä ja irrottautuminen työstä
42 Ryhmätyö Paras duuniporukka Mikä auttaa meitä toimimaan työyhteisönä vielä paremmin?
43 Roolit Liittyy vuorovaikutukseen On omaksuttu toimintatapa Kaikilla on erilaisia rooleja eri ryhmissä Roolit voivat olla itse otettuja tai toisilta saatuja Rooli on identiteetin väline jonka avulla toimitaan toisten kanssa: ohjaaja ja asiakas, pomo ja työntekijä, vanhempi ja lapsi
44 Uuno Turhapuro Aviomies, isä, naapuri, lapsi, sukulainen, työntekijä 17 Böckerman 25/04/18
45 Omat roolit ja ammatit?
46 Erilaisia rooleja tehtävän suorittamiseen suuntautuvia ryhmää ylläpitäviä toimintaa helpottavia toimintaa häiritseviä rooleja. Ryhmän jäsenten rooleja ja tehtäviä Rooliristiriitoja syntyy, kun jäsen ottaa roolin, jota toinen ei hyväksy tai kun muut antavat hänelle roolin, jota hän ei halua tai voi täyttää. Ratkaisu rooliristiriitaan voi löytyä vasta sitten, kun ryhmän jäsenet tulevat tietoisiksi siitä, millaisia rooleja he ovat ottaneet, saaneet tai antaneet toisilleen sekä siitä, miten he ylläpitävät näitä rooleja. Rooleja kannattaa pohtia, kun ryhmässä on ristiriitoja ja epäselvyyksiä
47 RYHMÄN TEHTÄVÄN SUORITTAMISTA EDISTÄVIÄ ROOLEJA Aloitteentekijä esittää uusia ideoita, käsittely- ja menettelytapoja sekä ehdottaa ratkaisuvaihtoehtoja. Tietojenetsijä kysyy lisätietoja ja perusteluja, jäsentelee asiaa. Täsmentäjä tarkentaa ehdotuksia esimerkkien avulla, selvittelee ongelman syitä ja vaihtoehtojen seurauksia. Kriitikko pohtii ehdotusten hyviä ja huonoja puolia sekä pakottaa muut pohtimaan eri vaihtoehtoja. Järjestelijä huolehtii käytännön järjestelyistä ja merkitsee asioita muistiin.
48 RYHMÄÄ YLLÄPITÄVIÄ JA SEN TOIMINTAA HELPOTTAVIA ROOLEJA Rohkaisija on ystävällinen, ymmärtää ja arvostaa muiden mielipiteitä ja ehdotuksia, antaa tunnustusta. Mukaanvetäjä yritää saada kaikki mukaan käsittelyyn, myös vetäytyjät. Tarkkailija seuraa tapoja, painottaa tasapuolisuutta, oikeudenmukaisuutta ja huolehtii aikataulusta. Tunteiden ilmaisija tarkkailee ilmapiiriä, ilmaisee omia tunteitaan ja rohkaisee muita tunneilmaisuihin. Sovittelija kompromissit ja mielipide-erojen selvitys. Jännityksen laukaisija laukaisee huumorilla kireitä tilanteita, rauhoittaa tilannetta.
49 RYHMÄN TOIMINTAA HÄIRITSEVIÄ ROOLEJA Hyökkääjä yrittää nostaa itseään vähättelemällä, arvostelemalla ja paheksumalla muiden tekemisiä Jarruttaja torjuu heti muiden ehdotukset, väittelee, ei perustele kantaansa. Huomion tavoittelija puhuu paljon pysytelläkseen esillä, kertoo asiaankuulumattomia vitsejä ja juttuja. Kilpailija esittää ominaan toisten ideat, korostaa omaa osuuttaan, ei suostu kehittelemään toisten ehdotuksia. Vetäytyjä on välinpitämätön tai passiivinen, ei osallistu keskusteluun eikä kuuntele. Klikkiytyjä kuiskailee vierustoverilleen, juonittelee ja hakee liittolaisia, mutta ei osallistu yleiseen keskusteluun. Saivartelija takertuu pikkuseikkoihin ja muotoseikkoihin, määrittelee termejä yksityiskohtaisesti. Itsensä väheksyjä käyttäytyy epävarmasti ja vähättelee aiheetta omia kykyjään. Ylimielinen ei ole kiinnostunut, ei osallistu aktiivisesti, keskittyy muihin asioihin ja väheksyy toisia ryhmän jäseniä.
50 ROOLIRISTIRIIDAT Sisäinen ristiriita tarkoittaa eroa henkilön ja hänen roolinsa välillä tai henkilön arvojärjestelmän ja häneen kohdistuvien roolivaatimusten välillä. Henkilö siis toimii roolissa, jossa ei haluaisi toimia. Sisäinen roolien välinen ristiriita tarkoittaa saman henkilön kahden tai useamman roolin välistä vastakkaisuutta. Henkilö ei tiedä minkä roolin valitsisi. Henkilön valitseman ja toisten odottaman roolin välinen ristiriita tarkoittaa ristiriitaa henkilön itsensä määrittelemän roolin ja toisten henkilöiden häneen kohdistamien rooliodotusten välillä. Henkilöiden välinen rooliristiriita tarkoittaa eroa erilaisissa rooleissa toimivien henkilöiden välillä. Esim. ohjaajapari saattaa ajautua yhteistyöongelmiin, jos toinen viihtyy enimmäkseen kuuntelevassa rationaalisen analyytikon roolissa ja toinen taas voimakkaasti korostaa irrationaalista luovuutta ja toimii enimmäkseen tuottajana. Lähde: Suomen virtuaaliammattikoulu ryhmaen_jaesenten_rooleja_ja_tehtaeviae_12219.html
51 Kunty: Lakisääteinen työllistymistä edistävä sosiaalipalvelu 1-4 pvä/vko, 4 h/pvä Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Työkokeilu: On työpaikalla järjestettävä työllistymistä edistävä palvelu, josta sovitaan aktivointisuunnitelmassa, ei työsuhde. Tavoitteena on selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja ja tukea paluuta työmarkkinoille 5 pvää/vko, 4-8 h/pvä
52 Kuntoutumisen prosessi Mitä kuntouttavalla työtoiminnalla ja työkokeilulla tavoitellaan? Aikajana
53 Tavoitteena toimintakyvyn edistäminen ja lisääminen Toimintakyky jaetaan neljään ulottuvuuteen, jotka liittyvät läheisesti hyvinvointiin. fyysinen toimintakyky psyykkinen toimintakyky kognitiivinen toimintakyky sosiaalinen toimintakyky Toimintakyvyn ulottuvuudet kytkeytyvät monin tavoin niin toisiinsa kuin ympäristön tarjoamiin edellytyksiin ja vaatimuksiin sekä yksilön terveyteen ja muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
54 Toimintakyvyn ulottuvuudet Fyysinen Psyykkinen Kognitiivinen Sosiaalinen Fyysiset edellytykset selviytyä tehtävistä, jotka arjessa ovat tärkeitä: Päivittäiset perustoiminnot Arkiset askareet Voimavarat, joiden avulla kykenee selviytymään arjen haasteista ja kriisitilanteista: Mahdollistaa suoriutumisen arjessa ja sen vaatimuksissa. Liittyy tiedon vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön Vuorovaikutustaidot sosiaalisissa suhteissa Elämänhallinta Muisti ja oppiminen Aktiivisuus Tyytyväisyys ja psyykkinen hyvinvointi Keskittyminen Yhteisöön kuuluminen Työtaidot Mielenterveys Ongelmanratkaisu Osallisuus 27 Böckerman 25/04/18
55 Välitehtävä Paras elämäsi aikana saatu palaute? Miksi se oli paras, miksi jäi mieleesi. Kuka sanoi, mikä tilanne, oma fiilis sen jälkeen? Seuraava kerta See ya!
56 Lähteet: Valtakunnallinen työpajayhdistys THL
57 Minä osallistajana Ohjaaminen on aktiivista osallisuutta Ohjauksellisia taitoja vahvistava koulutus Böckerman 25/04/18 1
58 Minä osallistajana, ohjaaminen on osallisuuden edistämistä Koulutuksen myötä saat keinoja vuorovaikutteisen ohjaussuhteen rakentamiseen sekä vahvistat ja kehität ohjauksellisia taitojasi. Päivän tavoitteena on ymmärtää ohjaajan näkökulmasta ryhmän toimintaa ja prosessia. Tavoitteena on vahvistaa ohjaajan valmiuksia edistää vuorovaikutuksellisin keinoin asiakkaiden toimintakykyä ja osallisuutta Tervetuloa välitehtävän purku Vuorovaikutus Palaute Vuorovaikutuksen haasteet Kahvitauko Ohjaus ja ryhmä Vuorovaikutuksen haasteet Ryhmän vaiheet ja prosessit Osallisuus Tauko Esimerkillä ohjaaminen Puheeksiotto Kemiat Muutosvastarinta Välitehtävä 2 Böckerman 25/04/18
59 Mitä ohjaaminen on?
60 Välitehtävä Paras elämäsi aikana saatu palaute? Miksi se oli paras, miksi jäi mieleesi. Kuka sanoi, mikä tilanne, oma fiilis sen jälkeen? Mielestäsi paras palaute, jonka olet itse ohjaajana antanut? Mikä oli tilanne? Mikä oli oma fiilis palautteen jälkeen?
61 Vuorovaikutus ja kohtaaminen Vuorovaikutus rakentuu ajattelusta, tunteista, tahdosta ja toiminnasta Vuorovaikutustaitojen merkitys työelämässä noussut koko ajan ammattien muuttuessa > nousussa hyvinvointi- ja palvelualat, joissa vuorovaikutustaidot osa työnkuvaa Vuorovaikutuksessa tapahtuu oppimista: tunteet, ilmapiiri ja sosiaaliset taidot Vuorovaikutuksen sensitiivisyys (herkkyys): kyky tukea ja lohduttaa, auttaa eteenpäin sekä huomata tilanteet, joissa keskustelu on tarpeen 25/04/18 Böckerman 5
62 Vuorovaikutuksella ohjaaminen Pyydä kertomaan oppimisestaan, oman tarinan kertominen vahvistaa oppimista Toimiva ja kannustava vuorovaikutus on merkittävää, saa taidot liikkeelle ja kannustaa yrittämään Ihmisen pitää kokea 3 kertaa enemmän positiivisia asioita (pieniäkin kannustuksen ja rohkaisun sanoja) kuin kielteisiä voidakseen kukoistaa! 25/04/18 Böckerman 6
63 Ajattele Ajatteleminen on ensimmäinen teko ennen keskustelua Omien ajatusten tarkkailu ja mielen puhdistaminen valmistaa keskusteluun Jos etukäteen ajattelee keskustelun hankalaksi, siitä tulee sellainen, sillä ajatukset suuntautuu vaikeuksiin Pelottavan asiakkaan kohtaaminen, mikä fiilis? Ajattele etukäteen palautteelle ja arvioinnille positiivinen tavoite! 25/04/18 Böckerman 7
64 Vuorovaikutukselliseen ohjaamiseen kuuluu palautteen antaminen/saaminen Hyvä palautteen antaminen ja vastaanottaminen ei ole ihmisten arvostelua, vaan ihmisten kehittymistä ja oppimista tukevaa ja ohjaavaa toimintaa Palautteen tulee auttaa tavoitteiden ja odotusten selkiytymistä sekä lisätä itsetuntemusta: Palaute + muutos => oppiminen 25/04/18 Böckerman 8
65 Palaute osana vuorovaikutuksellista ohjaamista Palautteen tulisi olla kuvailevaa eikä tulkitsevaa ja kohdistua asiaan, joka on muutettavissa Anna palaute minä -muodossa - otat vastuun käsityksistäsi Anna palaute suoraan vastaanottajalle - ei muiden kautta Esitä palaute heti, kun siihen tarjoutuu sopiva tilaisuus Älä yleistä aina sä "vaan kiinnitä palaute yksittäiseen asiaan tänään Älä pyydä anteeksi oikeutettua palautetta - Ethän suutu, jos sanon, ethän? Vältä ironiaa ja sarkasmia - Siinä se on viimeisen päälle ammattilainen. Vältä keskustelua toisen motiiveista - Eihän tästä mitään tule, kun sinua ei edes homma kiinnosta. Älä vertaa toisen käyttäytymistä muiden käyttäytymiseen - Kyllä sun pitäis, koska sekin selviää 25/04/18 Böckerman 9
66 Palaute osana vuorovaikutuksellista ohjaamista Esitä rakentava palaute aina kahden kesken Ihminen kestää huonosti kritiikkiä omasta toiminnastaan toisten kuullen Kun perusteet ovat oikeat ja pelisäännöt selvät, negatiivista palautetta on helpompi antaa ja vastaanottaa. eli ns. hyvä poliisi vs. paha poliisi 25/04/18 Böckerman 10
67 Vastustus on luonnollista palautteen yhteydessä Näin tunnistat vastustuksen: Välttely Väheksyminen, tarkoituksellinen keskeyttäminen Kieltäminen Syyttely, puolustelu, selittely, vastahakoisuus Huomiotta jättäminen Vastaamatta jättäminen, tarkkaamattomuus Vastustus on aina ohjaajan haaste, ei asiakkaan Älä vastaa vastustuksella, vaan: Kokeile uutta ajattelutapaa ja tunnetta sekä seuraa tilannetta Vaihda tapaasi lähestyä asiaa ja kysy toisin olin huomaavinani, mitä minä voisin tehdä 25/04/18 Böckerman 11
68 Vuorovaikutuksen haasteita Viesti ei mene perille tai se ymmärretään väärin Tulkinnallisuuden vuoksi vuorovaikutus ei aina suju kitkattomasti: persoonallisuus, arvot ja asenteet, kulttuuritausta sekä aiemmat vuorovaikutuskokemukset vaikuttavat siihen, miten asioita viestimme ja tulkitsemme Sanat Eleet, ilmeet ja äänensävyt % vaikutus % vaikutus Tunne on viestinnässä usein väärin ymmärretty osa-alue ja tunteiden välittyminen onnistuu ensisijaisesti sanattomien keinojen avulla 25/04/18 Böckerman 12
69 Ohjaus ja ryhmä Ohjaaja ryhmänohjaajana vastuussa ryhmästä tehtävänä selittää perustehtävä ja tavoitteet työskentelylle-> säännöt, perehdytys, työturvallisuus, työelämän pelisäännöt yms. tehtävänä on edistää ryhmäytymistä, ettei kukaan jää yksin -> turvallinen me-henki edesauttaa asiakkaita uuden kokeiluun ja oppimiseen.
70 Turvallinen me-henki Turvallisuuden tunteen saavuttamisessa on tärkeä osata auttaa ihmisiä sellaiseen tilaan, jossa he uskaltavat olla osaamattomia ja tietämättömiä Asiakkaan on tunnettava olonsa turvalliseksi epävarmuuden tilassa, jossa ei tarvitse pelätä ns. häpeän leimaa Tämä on erityisen tärkeää työpajalla, jossa saatetaan arastella muita työpajan tiimin tai ryhmän jäseniä Luodaan tila, jossa voidaan myöntää omat kehittymistarpeet -> näin virheitä tai epäonnistumisia sallitaan ja ne voidaan selvittää yhdessä Kun turvallisen me-hengen luomisessa onnistutaan, ihmiset alkavat itse löytää reittejä kehittymiselleen 14 Böckerman 25/04/18
71 Kävele tilassa ja etsi suunnilleen samanlaiset kengät muodostakaa ryhmiä 15 Böckerman 25/04/18
72 Kävele tilassa ja etsi samanväriset paidat/vaatteet muodostakaa ryhmiä 16 Böckerman 25/04/18
73 Kävele tilassa ja etsi samanväriset silmät muodostakaa ryhmiä 17 Böckerman 25/04/18
74 Ryhmäprosessi/ Ryhmän vaiheet 1. Ryhmän muodostuminen roolin haku ja muodostuminen ohjaaja sitouttaa ryhmään ja tehtävään 2. Kuohuntavaihe asiakkailla voi olla erimielisyyksiä tavoitteista, rooliristiriitoja ohjaaja vahvistaa ryhmän rakenteita, siitä miten toimitaan hyvin 3. Yhdenmukaisuuden vaihe asiakkaat ovat tuttuja keskenään, ryhmästä tulee kiinteä ohjaaja varmistaa kaikkien osallisuutta toimintaan 18 Böckerman 25/04/18
75 Ryhmän vaiheet 4. Hyvin toimiva ryhmä asiakkaat kokevat ryhmän turvallisena, osaamista hyödynnetään ohjaaja voi luottaa, että ryhmä osaa toimia itsenäisestikin 5. Ryhmän lopetus asiakkaat luopuvat ryhmästä erilaisten rituaalien kautta ohjaaja varmistaa positiivista tunneilmastoa/tulevaisuususkoa 19 Böckerman 25/04/18
76 Prosessista Pajan sisällä voi olla yhtä aikaa monta ryhmäprosessia Yhtä aikaa tulleet pajalaiset voivat muodostaa oman ryhmän. Seuraavat omansa jne. Lisäksi ryhmissä voi esiintyä pysähtymistä paikalleen tai taantumista alkuvaiheeseen. Keskeistä on, että työpajalla pidetään kiinni perustehtävästä. Ohjaaja huolehtii, että kaikki tietävät mikä on ryhmän tehtävä, omat roolinsa, tehtävänsä ja vastuunsa ryhmässä, vuorovaikutuksen pelisäännöt työpajalla 20 Böckerman 25/04/18
77 Osallisuus Osallisuus voidaan nähdä syrjäytymisen vastavoimana Osallisuudessa on kysymys kuulumisesta johonkin Osallisuudessa vaikutetaan itse toimintaan ja otetaan vastuu toiminnan seurauksista Yhteisöissä osallisuus ilmenee - jäsenten arvostuksena - tasavertaisuutena ja luottamuksena - sekä mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössä Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä, koska osallisuus luo mielekästä merkitystä elämään. (THL 2018) 21 Böckerman 25/04/18
78 Osallisuus on kuulumista yhteisöön ja vaikuttamista oman elämän kulkuun 22 Böckerman 25/04/18
79 Yhteisöllisyys työpajalla Turvallisuus - tunne siitä, ettei ole yksin Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Myönteisyys Arvostuksen saaminen Yhteisössä koetun osallisuuden ansiosta valmennusjaksosta muodostuu asiakkaille hyvinvointia lisäävä jakso elämässä 23 Böckerman 25/04/18
80 Mitä voidaan tehdä, jotta asiakkaat kokevat osallisuutta? 24 Böckerman 25/04/18
81 Kohtaamisen workshop 25 Böckerman 25/04/18
82 Esimerkillä ohjaaminen Suunnittele, organisoi ja ohjaa ryhmän toimintaa Perehdytä, ohjaa ja neuvo tarvittaessa työn tekemisessä Huolehdi asiakkaiden hyvinvoinnista, motivoi ja kannusta päivittäin Seuraa ja anna palautetta, huomaa hyvä Arvioi työ-ja toimintakykyä sekä tulevaisuuden suunnitelmia Kehu, kiitä ja kannusta 26 Böckerman 25/04/18
83 Puheeksiottaminen Puheeksiottaminen on tapa ottaa askarruttava asia puheeksi toista loukkaamatta. Suhteet eivät vahingoitu, vaan päinvastoin paranevat, vaikka keskustellaan hankalista asioista. Tärkeää on, että huoli otetaan puheeksi kunnioittavalla tavalla toisen kanssa. Työmenetelmässä otetaan esiin oma huoli ja pyydetään apua sen huojentamiseen. Huoli kannattaa ottaa puheeksi varhain näin yhteistyöhönkin päästään varhain. Miten sinä voit, mä oon ollut huolissani, kun sulla on noita myöhästelyjä ja oot vaikuttanut väsyneeltä.. Thl Böckerman 25/04/18
84 Miksi asioita ei oteta puheeksi? Monet työntekijät epäröivät ottaa huoltaan puheeksi. Tämä on ymmärrettävää: kukapa haluaisi vahingoittaa työskentelysuhteita Taustalla on ennakointi: pelätään, että asiakkaat kuitenkin loukkaantuisivat ja reagoivat kielteisesti Kun puheeksiottoa vältellään, huolta aiheuttavat ongelmat saavat aikaa kasvaa Tarvitaan luottamusta lisääviä tapoja, etteivät suhteet hankaloidu. Juuri tähän tähtää dialoginen, kunnioittava huolen puheeksiottaminen 28 Böckerman 25/04/18
85 Puheeksiotto edistää luottamusta Sen sijaan, että työntekijä ilmoittaa, mikä ongelma asiakkaalla on ja kehottaa asiakasta muuttamaan toimintaansa, työntekijä kertookin huolestaan asiakkaalle ja pyytää tämän apua huolensa huojentamiseksi Työntekijä, joka lähestyy asiakasta ilmaisten huoltaan ja pyytäen yhteistyöhön, avaa keskustelua sen sijaan, että määrittelisi tilannetta toisille ja heidän puolestaan Aidosti ja vilpittömästi apua pyytävä ja yhteistyötä ehdottava työntekijä näyttää ja kuulostaa toisenlaiselta kuin ongelmia korostava, arvosteleva työntekijä Thl Böckerman 25/04/18
86 Kun kemiat kohtaavat - Ihmiset pitävät ihmisistä, jotka ovat samankaltaisia kuin he itse! ei ole olemassa mitään ihmeellistä kemiaa, on vain hyvää tai huonoa vuorovaikutusta ja kiinnostusta tai piittaamattomuutta. Kokemus kemioiden kohtaamisesta: toimitaan samanlaisesti, jaatte samat arvot ja kiinnostuksen kohteet Kun olet kiinnostunut toisesta ihmisestä, haluatkin kysyä ja kuunnella mitä hänellä on sanottavanaan. Maagista kemiaa syntyy kuin itsestään. 30 Böckerman 25/04/18
87 Mistä sitten tiedät, kun kemiat eivät kohtaa? Tärkeintä mitä voit ohjaajana oppia on ymmärtää ihmisten erilaisia ajattelu-, vuorovaikutus-, motivoitumis- ja toimintatapoja. Sen jälkeen alkaa löytämään keinoja kuinka muodostaa kemiaa, eli vuorovaikuttamaan paremmin erilaisten ihmisten kanssa. Sinun ei tarvitse jakaa samoja arvoja tai kiinnostuksen kohteita kuin asiakas, mutta sinun täytyy olla erityisen kiinnostunut asiakkaastasi. Kemiaa alkaa syntyä melkoisesti pelkästään kiinnostuksen avulla. 31 Böckerman 25/04/18
88 Juuri oikeenlaista kemiaa Putsaa ja päivitä ennakkokäsityksesi Vältä etukäteisajatuksia ja lähde puhtaalta pöydältä Hidas ja vaikea niin tulee olemaan Onnistun varmasti, kunhan olen kiinnostunut Ole kiinnostunut Ihmiset haluavat ensin tietää, että olet kiinnostunut ja välität heistä ja vasta sen jälkeen mitä osaat ja mitä annettavaa sinulla heille on. Olemuksestasi paistaa kun olet aidosti kiinnostunut ja haluat auttaa asiakasta saavuttamaan tavoitteensa. Selvitä ja kysy Kiinnostuksen päälle selvitä ja kysy mikä asiakastasi kiinnostaa ja mistä hän on innostunut. Ala seurata kuinka hän ajattelee, toimii, vuorovaikuttaa ja motivoituu. 32 Böckerman 25/04/18
89 Juuri oikeenlaista kemiaa Kuuntele Kun olet kysynyt ala kuunnella asiakkaan tarinaa ja ole edelleen kiinnostunut siitä. Kuuntelu on mitä parasta motivointia. Ihmiset kertovat yleensä mielellään itsestään ja pitävät kun heitä aidosti kuunnellaan ja heistä ollaan kiinnostuneita. Toimi kaikupohjana Kuuntelutapoja on moneen lähtöön ja kuunnellessasi kunnolla toimit asiakkaan tarinan kaikupohjana. Tämä tarkoittaa, että heijastat välillä takaisin kohtia asiakkaan tarinasta ja teet muutamia lyhyitä yhteenvetoja. Tämä auttaa lujittamaan kontaktianne ja siitä tulee tunne, että kuuntelet sekä välität. 33 Böckerman 25/04/18
90 Muutosvastarinta On muutoksen tai muutoksen suunnittelun vastustaminen ja kritisointi: Välinpitämättömyys, torjuminen, itsesuojelu, pessimismi, kriittisyys ja syyllisten etsintä syynä on yleisimmin pelko turvalliseksi havaittujen rutiinien muuttumisesta sekä ymmärtämättömyys muutostarvetta kohtaan Muutosvastarinta on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin välinpitämättömyys. Vastarinta kertoo, että ihmiset ovat kiinnostuneita työstään ja muutoksen kourissa oleva asia on heille merkityksellinen 34 Böckerman 25/04/18
91 Muutosvastarinta Vähennä epävarmuutta ja arvailua Kerro, kommunikoi, tiedota ja osallista Vaillinainen tiedotus luo tietämättömyydestä johtuvaa vastustusta ja lisää huhuja, jotka usein vääristyvät totuuksiksi 35 Böckerman 25/04/18
92 Konkretia Vuorovaikutus keskustelu Kaikkia ja kaikkea et vaan voi muuttaa hyväksy Luo myönteinen tunnelma ja ruoki sitä Huomaa hyvä anna palautetta Ole aina ammattilainen ja ohjaa Kysy: mitä minä voin tehdä edistääkseni Kehu, kiitä ja kannusta Anna tukea ja aikaa Rohkaise Vuorovaikutus on taito, jonka oppiminen vie aikaa harjoittele Ajattele ennen kohtaamista Kokeile uutta ajattelutapaa ja tunnetta sekä seuraa tilannetta Vaihda tapaasi lähestyä asiaa ja kysy toisin 25/04/18 Böckerman 36
93 Välitehtävä: Mieti tilanne jota olet vastustanut joskus menneisyydessä todella paljon Mikä siinä ärsytti? Mikä auttoi muutoksen yli? Miltä jälkeenpäin tuntui? Mitä opit? 37 Böckerman 25/04/18
94 Kiitos! Katse Eteenpäin Lähteet: Tpy ja Thl 38 Böckerman 25/04/18
95 Osallistava ohjaaminen Ohjauksellisia taitoja vahvistava koulutus Malin Gustavsson, Viva- hanke
96 HYVINVOINTI TYÖPAJASSA PÄIVÄN OHJELMA Toimiva työyhteisö Hyvinvointi
97 TOIMIVA TYÖYHTEISTYÖ
98 TOIMIVA TYÖYHTEISTYÖ Avoin vuorovaikutus Selkeät töiden järjestelyt Yhteiset pelisäännöt Työntekoa palveleva johtaminen Työntekoa tukeva organisaatio Toiminnan jatkuva arviointi à Selkeä organisaation perustehtävä Lähte: Pekka järvinen (2001) Onnistu esimiehenä 25/04/18 Etunimi Sukunimi 4
99 TYÖYHTEISÖOSAAMINEN Työyhteisötaidot tiivistyvät kolmeen osa-alueeseen: vastuu työstä koko työprosessin ajan eli vastuu omasta perustehtävästä ja valppaus oman työn ja työolojen hyvästä huolehtimisesta vastuu työn ja itsensä kehittämisestä, aktiivisuudesta tuoda myös epäkohtia esille sekä aktiivisesti hakea ratkaisuja ongelmiin vastuu omasta jaksamisesta, mm. aikataulujen hallinnasta ja riittävästä levosta ja tasapainosta elämän eri osa-alueilla Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
100 TYÖHYVINVOINTI
101 OMA HYVINVOINTI Ohjaajalla on suuri vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisensa ylläpitämisestä Jokainen työntekijä vaikuttaa itse työpaikan myönteiseen ilmapiiriin Työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen Työnohjaus auttaa vuorovaikutusammattilaista, kun tarvitaan työhön uutta ajattelutapaa ja uusia toimintatapoja Palautuminen työstä on myös työhyvinvointia: harrastukset, sosiaalinen vuorovaikutus, luonto Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
102 OMA VOIMAVARAT Osaaminen: sopivat työtehtävät ja osaamisen kehittäminen Itseluottamus ja motivaatio: nautin työstäni, tunnen vahvuuteni ja kehittämiskohteeni Työnhallinta: tiedän mitä minulta odotetaan ja pärjään työssäni Terveys ja työkyky: fyysinen terveys ja psyykkinen hyvinvointi Elämän tasapaino: usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin elämässä ja irrottautuminen työstä à Mitä sinä teet jaksaaksesi? Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
103 HYVINVOIVASSA TYÖYHTEISÖSSÄ ollaan avoimia ja luotetaan innostetaan ja kannustetaan puhalletaan yhteen hiileen annetaan myönteistä palautetta pidetään työmäärä aisoissa uskalletaan puhua ongelmistakin säilytetään toimintakyky muutostilanteissa. Lähde: Työterveyslaitos
104 HYVINVOIVA TYÖNTEKIJÄ on motivoitunut ja vastuuntuntoinen pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan ja osaamistaan tuntee työnsä tavoitteet saa palautetta työstään kokee itsensä tarpeelliseksi kokee työssään riittävästi sekä itsenäisyyttä että yhteenkuuluvuutta onnistuu ja innostuu työssään, kokee työn imua Lähde: Työterveyslaitos
105 TYÖN IMUA Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, halua panostaa työhön sekä sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisten hetkinä. Omistautuminen on kokemusta merkityksellisyydestä, innokkuudesta, inspiraatiosta, ylpeydestä ja haasteellisuudesta työssä. Uppoutuminen on syvää keskittymistä ja paneutumista työhön ja siitä koettua nautintoa. Aika kuluu kuin huomaamatta ja irrottautuminen voi tuntua vaikealta. Lähde: Työterveyslaitos
106 TYÖ IMUA EDISTÄVÄT TEKIJÄT Tehtävään liittyviä voimavaroja ovat työn palkitsevuus, kehittävyys ja monipuolisuus. Työn järjestämiseen liittyviä voimavaroja ovat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työroolien ja tavoitteiden selkeys sekä työaikojen joustavuus. Työyhteisön vuorovaikutukseen liittyviä voimavaroja ovat esimiehen ja työyhteisön tuki, oikeudenmukaisuus ja johtamisen selkeät käytännöt, arkinen huomaavaisuus, ystävällisyys, palaute ja arvostus sekä muiden kokema työn imu. Organisaatioon liittyviä voimavaroja ovat työn varmuus, innovatiiviset toimintatavat, työpaikan ilmapiiri, työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt. Lähde: Työterveyslaitos
107 TUKEMINEN
108 ASIAKKAAN HYVINVOINNIN TUKEMINEN
109 VASTUU KOLLEGAN TUKEMISESTA Miksi? Toisten auttamisen periaate sovittuna työpajalla lisää kaikkien työhyvinvointia, kun tietää mistä saa tukea tai apua omaan työhön Jokainen voi luottaa kaikkien haluun etsiä parhaita ratkaisuja Miten? Kahden kesken, tiiimeittäin tai yhteisesti isolla ryhmällä. Tulee olla sovitut palaverit, kokoukset ja/tai työnohjaus vapaiden kahvihuonekeskustelujen lisäksi Milloin? Välillä työn lomassa tai asiakkaiden työajan jälkeen, jolloin on aikaa keskittyä. Selkeä päätös, milloin asioita jaetaan Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
110 ESIMIEHEN VASTUU TYÖNTEKIJÖIDEN TUKEMISESSA Miksi? Selkeät ohjeet, toimintatavat ja suunnitelmat vahvistavat luottamusta toimintaan Tavoitettavuus ja tuen antaminen arjessa lisää arvostusta Kyky päätöksentekoon luo turvallisuutta Miten? Yhteiset viikkopalaverit, kehittämispäivät yms. Ei pelkästään sähköposti! Kahden kesken tarvittaessa tarpeellinen info esimiehelle. Mahdollisesti työnohjausta. Milloin? Sovitusti, että kaikilla on aikaa olla läsnä ja kuunnella, kuulla ja tehdä ehdotuksia Kehityskeskusteluissa tavoitteita, joita seurataan Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys
111 Läh. Valtakunnallinen työpajayhdistys VASTUU ESIMIEHEN TUKEMISESTA Miksi? Valmentamisen ammattilaisia ovat pajaohjaajat ja asiantuntijatietoa tarvitsee myös esimies. Laatua voi kehittää vain yhdessä. Miten? Yhteiset viikkopalaverit, kehittämispäivät yms. Kahden kesken tarvittaessa tarpeellinen info esimiehelle Milloin? Sovitusti, että kaikilla on aikaa olla läsnä ja kuunnella, kuulla ja tehdä ehdotuksia Kehityskeskusteluissa palautetta myös esimiehelle
112 ARVIOINTI Arviointilomake Lopetuslomake Onko nimesi osallistujalistassa?
113 Mitä otat mukaan?
114 KIITOS!
Akateemiset taidot. Tapaaminen 12 Ryhmätyön roolit
Akateemiset taidot Tapaaminen 12 Ryhmätyön roolit Mieti hetki itseksesi ja keskustele sen jälkeen ryhmäsi kanssa Millainen on epäonnistunut ryhmäkokemus? Milloin ryhmässä on vaikea oppia? Mitä siinä tapahtui?
LisätiedotTyöelämän vuorovaikutusosaaminen. 2. luento, LC-0340, H01 Pe klo Inkeri Roos-Cabrera
Työelämän vuorovaikutusosaaminen 2. luento, LC-0340, H01 Pe 10.3.2017 klo 10-14 Inkeri Roos-Cabrera Ajatuksia viime kerrasta? 2 Toimiva vuorovaikutus työyhteissössä 3 Yhteistyötaidot ja ryhmäviestintä
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotTiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto
Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotRyhmätyöskentely. Perehdytysviikko Psykologit Merita Petäjä Ja Minna Nevala
Ryhmätyöskentely Perehdytysviikko 2.9.2015 Psykologit Merita Petäjä Ja Minna Nevala Psykologit Aallossa https://into.aalto.fi/display/fiopintopsykologi/etusivu Ryhmiä ja ilmoittautumiset Opiskelutaidot
LisätiedotTyöyhteisötaidot Invalidisäätiössä
Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Erityisesti Sinulle Työyhteisötaitoja tarvitaan Työpaikka on töiden tekemistä varten. Jokainen varmistaa omalta osalta töiden sujuvuuden. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotIMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström
IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA
TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti
LisätiedotOIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.
OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotJ.J. Jedulainen 20.11.2012 1
1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys
LisätiedotVoi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt
Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotAsiallinen käytös sallittu. Työympäristöseminaari
Asiallinen käytös sallittu Työympäristöseminaari 28.5.2019 1 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työturvallisuuslaissa Työntekijän pitää välttää sellaista epäasiallista kohtelua ja häirintää, joka voi aiheuttaa
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotTyöpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut
Työpaikan pelisäännöt Perusteet pelisäännöille Lainsäädännössä on määritelty yleisluontoisesti työnantajan ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa sekä annettu yleisiä ohjeita käyttäytymisestä
LisätiedotNuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.
Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotMATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara
MATKALLA TÖIHIN MITEN RAKENNAN OMAN POLKUNI? MISTÄ MOTIVAATIOTA? OSAANKO MINÄ? SUOMEN KIELEN TAITO JA VIESTINTÄ? VERKOSTOITUMINEN? MIHIN VOIN VAIKUTTAA? MIHIN KAIKKEEN KANNATTAA OSALLISTUA? OLENKO MINÄ
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotVaikeiden asioiden puheeksiottaminen
Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen Työterveyspsykologi Hanna Wikman- Heinonen KKT-keskus Arvo Esityksen tavoite Antaa perustietoa puheeksiottamisesta ja siinä huomioitavista tekijöistä Antaa käytännön
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotMuutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy
Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotNuorten Akatemia. Työpaja, Nuorten Suomi
Nuorten Akatemia Työpaja, Nuorten Suomi 2.11.2018 1 Nuorten Akatemia Nuorten Akatemian nuorten osallisuutta edistävä yhteistyöorganisaatio, joka törmäyttää nuoria ja nuorten näkemyksistä kiinnostuneita
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotAggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype
Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, 28.8.2019 Turku/Skype Anna Tienhaara Vanhempi konsultti, työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti FINOD Pohdittavaksi Millainen minä olen? Millainen on ihmiskuvani?
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotAggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, JKL
Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, 22.5.2019 JKL Anna Tienhaara Vanhempi konsultti, työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti FINOD Pohdittavaksi Millainen minä olen? Millainen on ihmiskuvani? Miten
LisätiedotTERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!
TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa
LisätiedotSosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?
Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.
LisätiedotTYÖKOKEILUN ARVIOINTI
TYÖKOKEILUN ARVIOINTI Työkokeilijan sukunimi * Työkokeilijan etunimi * Työkokeilun alkamis- ja päättymispäivä * Alku: Loppu: Työkokeilupaikka tai työympäristö * Jaksoon voi liittyä useampi eri kohde tai
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMonimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotMillaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?
Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Työpaja 7.11.2017 Reijo Kauppila, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Työnohjaaja, johdon valmentaja, KM, Psykodraamakouluttaja TEP reijo.kauppila@muutosvalmennus.fi,
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotTyö- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa
LisätiedotAMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN
AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotKyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa
Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti
LisätiedotOsallisuus- / työssäjaksamiskysely henkilöstölle
Osallisuus- / työssäjaksamiskysely henkilöstölle Työtehtävä Osallisuuden määritelmää: Yleensä osallisuus ymmärretään tunteena, joka syntyy, kun ihminen on osallisena jossakin yhteisössä esimerkiksi työn
LisätiedotAloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen
Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa
LisätiedotYliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21
Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,
LisätiedotAJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA
AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa
LisätiedotVälittäminen on puuttumistakin
Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella oleville.
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa
Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa
LisätiedotHuolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki
Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki Rahapelaaminen puheeksi neutraalistimalli (THL) https://www.innokyla.fi/web/malli794561 https://www.innokyla.fi/documents/794562/1
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotPEDAGOGINEN JOHTAJUUS
PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Omaishoitajaliitto ry. Heidi Ristolainen Opintokeskus Sivis
Valtakunnallinen AlueAvain Omaishoitajaliitto ry Heidi Ristolainen Opintokeskus Sivis 13.2.2018 Orientaatio aamupäivään Esittele itsesi vierustoverillesi Kerro, millaisin odotuksin saavuit Kerro myös joku
LisätiedotSote-liikelaitoksen visio ja arvot
Sote-liikelaitoksen visio ja arvot Hankejohtaja Mira Uunimäki ja projektipäällikkö Tiina Karppinen Sote-virkamieskoordinaatioryhmä 24.1.2019 Ohjeet Projektin eteneminen ja työvaiheet Työskentely alkanut
LisätiedotOHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista
LisätiedotPekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk.
Pekka Huuhtanen Consulting Työstä innostuminen Pekka Huuhtanen Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014 1 Pekka Huuhtanen tutk.prof, emeritus Poiminta Hesarista 15.5.2014 Moni on halunnut sanoa, että
LisätiedotMiksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja
LisätiedotJohtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa
Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka
LisätiedotPohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä
Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat
LisätiedotHYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö
HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena
Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotMerkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM
Merkityksellisyyden johtamisesta Merja Fischer, TkT, KTM 2.6.2015 Ihmisiä motivoi eniten edistyminen merkityksellisessä työssä Fischer & Vainio 2014 Ihmiset haluavat olla synnyttämässä jotain itseään suurempaa.
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotKurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi
Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi 2016-2017 12.10.2016 Kiusaaminen on Kielteisten tekojen kohdistamista toiseen Loukkaavaa käytöstä kiusattua kohtaan Ratkaisevaa
LisätiedotSovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa
Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
Lisätiedot