Strategiaa 2020 tukeva Kasvusuunnitelma

Transkriptio

1 Strategiaa 2020 tukeva Kasvusuunnitelma

2 1. K A S V U S U U N N I T E L M A MITÄ JA M I K S I? Kasvusuunnitelma vastaa siihen, miten partioliikkeen strategiassa 2020 ( mainittu lippukuntien tukeminen laadussa, kasvussa ja avoimuudessa toteutetaan. Kasvusuunnitelma ohjaa seuraavaa toiminnansuunnittelukautta tuomalla esiin kasvua ja toiminnan laatua tukevia toimenpideehdotuksia. Tähän suunnitelmaan kirjatut toimenpiteet eivät ole sitovia, ainoastaan ohjaavia ja suuntaaantavia. Aloitteentekijänä suunnitelmassa on SP:n aluetyö. Käytännössä laatu ja kasvu ovat kaiken toiminnan, kaikkien toiminnanalojen, SP:n, piirien ja lippukuntien yhteinen asia. Laadukkaan toiminnan ja jäsenmäärän kasvun edistäminen edellyttävät luontaisen muutosvastarinnan voittamista ja aktiivista yhteisiin tavoitteisiin pyrkimistä. Kaikkien on soudettava, jotta yhteinen partioveneemme etenee kokka kohisten kohti uusia seikkailuja TAUSTAA SUOMEN PARTIOLAISTEN JÄSENMÄÄRÄKEHITYS Kasvusuunnitelman taustalla on huoli jäsenmäärän pitkäaikaisesta laskusta niin absoluuttisella kuin kohderyhmän kokoon suhteutetulla tasollakin (kuvat 1 ja 2). Jäsenmäärää mitataan kolmella eri luvulla: toiminnassa mukana olevat (lippukuntien vuosiselosteissa ilmoittama luku), jäsenrekisteriin merkityt sekä jäsenmaksun maksaneet. Näistä jäsenrekisteriin merkittyjen ja jäsenmaksun maksaneiden määrät seurailevat toisiaan melko tarkasti, maksaneita jäseniä on kuitenkin lähes aina vähemmän kuin rekisteriin merkittyjä. Tässä kasvusuunnitelmassa käytettävä jäsenmäärä perustuu jäsenrekisteriin merkittyihin tietoihin, joita myös järjestön tilastoinnissa yleisesti käytetään. Kuva 1. Jäsenmäärän kehitys kautta historian (Partion 100-vuotishistoriikki) 2

3 Kuva 2. Kohderyhmäikäisten partiolaisten (7-22 vuotiaat) määrä suhteessa samanikäiseen väestöön. Suhteellisissa jäsenmäärissä on huomattavaa piirikohtaista vaihtelua. Kuvassa 3 piirien jäsenmäärät on esitetty ohjelman ikäkausien sudenpennnuista samoajiin (7-17-vuotiaat) sekä vaeltajien (18-22-vuotiaat) osalta erikseen. Lisäksi kuvaajassa näkyvät vaakaviivoina kyseisten ryhmien tavoitteelliset prosentuaaliset osuudet (9,0 % ja 2,5 %) väestöstä. Nämä prosentuaaliset tasot ovat edellisen strategian mukaisia tavoitteita, joihin ei olla vielä juurikaan päästy. Kasvutyön vauhdittaminen suunnitelmallisesti on siten edelleen erittäin ajankohtaista. Monet piirit ovatkin jo käynnistäneet kasvuprojekteja ja muita toimia jäsenmääräkehityksen suunnan muuttamiseksi. Kuva vuotiaiden ja vuotiaiden määrä piireittäin. Vaakaviivoina edellisen strategiakauden tavoitetasot. 3

4 1.2. MIKSI KASVUA? Partion kasvusuunnitelmaa ei ole laadittu vain laskevien jäsenmäärien takia. Kasvu on järjestössämme keskeinen teema määrän lisäksi laadun eli sisällön takia. Päämääränämme on tarjota toimintaa, jossa nuorilla on mahdollisuus yksilöllisten ominaisuuksiensa rajoissa kasvaa persoonallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi, vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi. Partio on monipuolinen ja hauska harrastus, joka tarjoaa vahvan vastavoiman Miks mun pitäis ja Ei kuulu mulle -asenteille. Mahdollisuuden tähän mainioon harrastukseen ja elämäntapaan haluamme antaa mahdollisimman monelle lapselle, nuorelle ja aikuiselle, kattavasti eri puolilla Suomea. Määrälläkin on kuitenkin väliä. Partiotoiminta tapahtuu lippukunnissa ja riittävän suuressa lippukunnassa asiat on helpompi saada rullaamaan. Kun kaikkia ikäluokkia on mukana ja aikuisia tarpeeksi, jatkuvuus on turvattu ja tehtäviä helppo jakaa. Kovin pienessä lippukunnassa vähäisetkin muutokset voivat aiheuttaa suuria hankaluuksia toiminnan pyörittämiselle tai hiivuttaa koko lippukunnan. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat toki huomattavasti siihen, minkäkokoiseksi lippukunta voi kasvaa. Niinpä varsinkin alueilla, joilla lapsia ja nuoria on vähän, jäsenten pitäminen mukana toiminnassa on ensiarvoisen tärkeää. Partiossa, kuten kaikissa muissakin harrastuksissa, läpivirtaama on kohtuullisen suurta, on porukkaa otettava riittävästi ja jatkuvasti mukaan. Kaikki sudenpentutoiminnan aloittavat eivät ole mukana kovin kauaa. Niinpä jatkuvuuden tae on riittävä nuorimpien ikäluokkien mukaan ottaminen joka vuosi. Laadukas ja menevä toiminta auttaa pitämän jäsenet mukana toiminnassa. Isona joukkona ja omaan asiaansa uskoen partiolla on myös vaikuttavuutta. Partio on Suomen suurin nuorisojärjestö sekä merkittävä kasvattaja. Annetaan tämän näkyä toimitaan aktiivisesti ja ollaan ylpeitä partiosta! 1.3. SUUNNITELMAN NÄKÖKULMA Kasvusuunnitelman tarkoituksena ei ole keksiä partiopyörää uudelleen vaan tuunata, kunnostaa ja varustella paremmin nykyajan partiokäyttöön soveltuva ja ajamiseen houkutteleva pyörä, jolla pääsee pitkälle. Suunnitelma pohjautuu perusolettamukselle, että partion menestys ratkaistaan lippukuntatasolla. Lippukuntien toiminta määrittelee, tuleeko partion jäsenmäärä tulevaisuudessa kasvamaan vai jatkuuko dramaattinen lasku. Keskusjärjestön ja piirien olemassa olon tärkein syy on lippukuntien toiminnan tukeminen ja mahdollistaminen. Myös piirien ja keskusjärjestön toimia tulee tarkastella ja kehittää lippukunnissa tapahtuvan kasvun mahdollistamisen näkökulmasta. Kasvusuunnitelma perustuu kasvun esteiden voittamiseen. Nämä kasvun esteet voitetaan toimenpiteillä, joilla esteistä päästään yli ja jotka parhaiten tukevat kasvua. Tätä suunnitelmaa laadittaessa on koottu tietoa kasvua estävistä tekijöistä ja hahmotettu näitä esteitä poistavia ja kasvua tukevia toimenpiteitä. Näkemyksiä on kerätty lippukunnista kasvukyselyllä sekä piiri- ja keskusjärjestötason luottamushenkilöiltä (laajennetut valiokunnat, partioneuvosto, luottisseminaari ja Päivät). Suunnitelman käytännön toimet yhdistyvät osaksi toiminnansuunnittelua ja se ottaa huomioon strategian 2020 kokonaisuudessaan. Kasvusuunnitelman pidemmän aikavälin tavoitteena on osoittaa sellaisia toimenpiteitä, joiden avulla: Lippukunnat pystyvät toimimaan laadukkaasti. Piirien ja keskusjärjestön toimet keskittyvät hyvän lippukuntatoiminnan tukemiseen. Partiotoimintaa on tarjolla kattavasti eri puolilla maata ja uusia lippukuntia perustetaan partiotoiminnan katvealueille. Partion avoimuus on yleisesti tiedossa, aikuisten ja lasten rekrytoiminen on mahdollisimman vaivatonta Partio on houkutteleva harrastus. 4

5 2. L Ä H T Ö T I L A N N E : K A S V U N E S T E E T Miksi partion jäsenmääräkehitys on laskeva? Tälle kehitykselle on erilaisia syitä, jotka voidaan tulkita kasvun esteiksi. Kasvusuunnitelman lähtökohtana on voittaa kasvua estävät tekijät niin lippukunnan kuin piirien ja keskusjärjestönkin tasolla. Kasvua estävistä tekijöistä on koottu tietoa kaikilta tasoilta. Kootuista esteistä voidaan havaita, että toiminnan jatkuvuuden ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä ovat toiminnan korkea laatu sekä ennakoiva ja riittävän pitkälle katsova suunnittelu niin uusien jäsenten mukaan ottamisessa kuin johtajistovoimavarojen hahmottelussakin. Keskusjärjestön ja piirien kannalta keskeistä on huolehtia siitä, että olemassaolevat tukimuodot tavoittavat lippukunnat. Myös näkyvyysasioissa lippukuntia voidaan tukea keskitetysti. Alla on koottu estäviksi tekijöiksi tunnistetut asiat tiivistettyinä. 1. Kokousten, retkien ja leirien toiminnan laatu ja kiinnostavuus on heikkoa tai epätasaista. 2. Partio ei kiinnosta partioon kuulumattomia, sillä partiossa ei ole vetovoimaa. Partiossa olevien oma sisäinen innostus on kadonnut. 3. Johtajistosuunnitelmia ei tehdä, aikuisia ja vaeltajia ei johdeta tai heistä ei huolehdita. 4. Lippukunnan johtaminen ei ole järjestelmällistä, suunniteltua, eikä toiminta ole läpinäkyvää ja osallistavaa. 5. Partio-ohjelmaa ei pystytä toteuttamaan tai haluta toteuttaa. Tämä koskee erityisesti samoajaja vaeltajaohjelmaa. 6. Ryhmiin ei ole tarpeeksi tulijoita. 7. Ryhmille ei löydetä johtajia. 8. Uusia jäseniä ei rekrytoida tai ei pystytä rekrytoimaan tarpeeksi ja sitouttamaan toimintaan. 9. Uusia aikuisia ei haluta mukaan toimintaan, eikä heitä osata johtaa. 10. Partio ei aja omaa etuaan tai tee yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa. 11. Aluetyö ja piirin sekä SP:n tuki eivät tavoita lippukuntia ja tehdään päällekkäisiä asioita. 12. Olemassa olevia resursseja ei osata hyödyntää tehokkaasti tai niiden saavutettavuudessa on puutteita. 13. Toiminnanalojen yhteistyö on riittämätöntä. Lippukunnille tehdyssä kasvukyselyssä pyydettiin lippukuntia valitsemaan ylläolevista tekijöistä johdetuista kasvun esteistä kolme tärkeintä. Kyselyyn saatiin lähes 300 vastausta, joten tulosten voidaan katsoa kuvaavan hyvin maamme lippukuntien näkemyksiä. Kyselyn perusteella kolme tärkeintä kasvun estettä ovat seuraavat: ryhmille ei löydy johtajia uusia aikuisia ei osata tai haluta ottaa mukaan toimintaan muut kasvun esteet Tämän kohdan valinneet tarkensivat vastaustaan avoimena tekstinä. Kirjatuista tekijöistä monet kytkeytyivät aikuisteemaan sekä johtajien motivaatioon ja sitoutumiseen. Toisessa osiossa lippukunnilta kysyttiin hyvän toiminnan keskeisistä tekijöistä ja mahdollisesta tuen tarpeesta näissä. Vastauksista nousivat kaikenkaikkiaan erityisesti esille johtajien riittävyyteen ja aikuisuuteen liittyvät ongelmat ja tuen tarve näissä. Aikuisteeman kokonaisvaltainen työstäminen onkin erityisesti koulutustoiminnanalan keskeinen kasvua tukeva tehtäväkenttä lähitulevaisuudessa. Tukea kaivataan myös samoaja- ja vaeltajatoiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä. Lippukuntien toiminnan pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden tukemiseen tähtäävät toimet auttavat nekin kasvukyselyssä keskeisiksi kasvun esteiksi tunnistettujen asioiden kehittämisessä. 5

6 3. K A S V U TAVO I T T E E T Partion yhteisen kasvusuunnitelman tulee pohjautua selkeisiin numeerisiin ja toimintaan liittyviin tavoitteisiin. Partioneuvostossa IV/2011 hyväksyttiin piirikohtaiset kasvutavoitteet vuosille 2014 ja Tavoitetasot olivat piirien määrittelemiä, realistisia jäsenmääriä. Piiri Etelä-Karjalan Partiolaiset ry Finlands Svenska Scouter rf Hämeen Partiopiiri ry Järvi-Suomen Partiolaiset ry Kymenlaakson Partiopiiri ry Lapin Partiolaiset ry Lounais-Suomen Partiopiiri ry Pohjanmaan Partiolaiset ry Pohjois-Savon Partiolaiset ry Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry Uudenmaan Partiopiiri ry Suomen Partiolaiset Huom. Hämeen partiopiirin osalta numeeriset tavoitteet 2014 ja 2020 ovat vahvistamattomia. Toimintaan liittyvät tavoitteet nivoutuvat kasvun esteiden voittamiseksi ja kasvun tuottamiseksi tehtäviin toimenpiteisiin. Näiden tarkoituksena on parantaa partiotoiminnan laatua ja näkyvyyttä, lisätä pitkäjänteistä suunnittelua kaikilla tasoilla sekä selkeyttää aikuisten asemaa partiossa. 4. V O I T E T A A N E S T E E T! TOIME N P I T E E T K A S V U N M A H D O L L I S TA M I S E K S I Kasvun esteiden poistaminen ja kasvun mahdollistaminen vaatii aktiivista työtä kaikilla organisaatiotasoilla ja toiminnanaloilla. Kasvu ei tapahdu, se tehdään. Siksi kasvun esteitä ja niiden voittamiseksi tehtäviä toimia koottaessa kirjattiin kullekin toimelle vastuutaho, jotta voimia osataan kohdentaa oikeisiin asioihin oikeissa paikoissa. Alla kasvutoimet on listattu vastuutahon mukaan: keskusjärjestö (SP), piirit sekä lippukunnat. Keskusjärjestön osalta alla olevat kasvutoimenpiteet ohjaavat etenkin toiminnansuunnittelukautta Tuon kauden toimintasuunnitelmassa tarkennetaan SP:n hallituksen johdolla tämän suunnitelman viitoittamat toimet konkreettisiksi kasvua tukeviksi tekemisiksi. Mikäli mahdollista, voidaan toimia tai olemassaolevien prosessien tarkentamista ja kehittämistä tehdä jo aiemminkin (vuonna 2012). Piiri- ja lippukuntatasolla ehdotettuja toimia voidaan ryhtyä toteuttamaan vaikka heti. Toimenpiteet on listattu ohjeelliseen prioriteettijärjestykseen perustuen laajennettujen valiokuntien ja partioneuvoston työstöön sekä kasvukyselyn tuloksiin. Listaa lukiessa voi havaita, että suurintaa osaa toimenpiteistä jo tehdään tavalla tai toisella tai että johonkin aihepiiriin liittyviä toimenpiteitä puuttuu. Jäsenmäärän kasvun aikaansaamiseksi on keskeistä panostaa siihen, että perustoiminnot hoidetaan hyvin ja laadukkaasti ja että resursseja keskitetään kasvun kannalta keskeisiin asioihin. Näistä saa käsityksen edellisen luvun kasvun esteistä ja niiden priorisoinnista. Ehdotetut toimenpiteet kiteytyvät seuraaviin teemoihin: 6

7 lippukunnissa tapahtuvan toiminnan laadun parantaminen sekä suunnitelmallisuuden lisääminen aikuisten roolin selkeyttäminen; rekrytointi, pestaus ja motivointi kuntoon kasvuteemasta ja onnistumisista viestiminen partion monipuolisen ja positiivisen julkisuuskuvan vahvistaminen EHDOTUKSET KASVUA TUKEVIKSI TOIMENPITEIKSI SP Aluetyö Aluetyön saralla keskeiset kasvua tukevat toimenpiteet liittyvät tilastotiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen, partiotoiminnan tarjoamiseen joka puolella Suomea sekä yhteistyön tukemiseen eri organisaatiotasoilla laadukkaan partiotoiminnan mahdollistamiseksi. Tilastotiedon ja analyysien tuottaminen ja niistä saatavan tiedon välittäminen. Hyvien toimintatapojen kokoaminen sekä materiaalien käytön tukeminen. Piirien välisen yhteistyön tukeminen esimerkiksi toiminnan laadun parantamisessa. Yhteistyön tekeminen muiden järjestöjen kanssa hyvien käytäntöjen löytämiseksi Kasvuryhmän ja kasvun koordinaatioryhmän rooli on merkittävä kasvuun liittyvän yhteistyön osalta. Näiden ryhmien tarkemmat kuvaukset ovat luvussa 5. Ohjelma Ohjelmatoiminnan alalla keskeistä on laadukkaan partio-ohjelman ylläpitäminen ja kehittäminen. Tuetaan piirien välistä yhteistyötä ja jaetaan tietoa ohjelman toteuttamisesta. Siirretään partiokasvatusta käsittelevät päätökset laajennetun ohjelmavaliokunnan päätettäväksi. Uusi, toimintavaltaisempi laajennettu ohjelmavaliokunta kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa ja piirien ohjelmaministerit sitoutetaan sen toimintaan SP:n suunnalta käytävän pestikeskustelun avulla. Piirien yhteistyön tärkeimpänä tavoitteena on saada piireissä olevat luottisresurssit kaikkien lippukuntien käyttöön, siirtymällä kansallisesti koordinoituun ja johdettuun partio-ohjelman kehittämiseen. Otetaan asteittan käyttöön wiki-pohjainen Ohjelmapankki, jossa aktiviteetteja kehitetään piirien luottisresursseja käyttäen. Keskusjärjestön partio-ohjelman kehittämistoimikunta hallinnoi malliohjelmaa, jonka pohjalta wiki-ohjelmapankki rakentuu. Koulutus Toteutetaan aikuisuuteen (johtajiston suunnitelmallinen hallinta, pestit ja pestiin sitouttaminen yms.) liittyvien asioiden koordinointi ja ohjeistus. Tähän kokonaisuuteen kuuluu muun muassa selkeä kuvaus aikuisten "ikäkaudesta" ja partiopolusta (ikäkausiryhmän vetäminen, koulutukset jne.) sekä listaus aikuisille sopivaksi pilkotuista tehtävistä, joita lippukunnat voivat tarjota. Näitä tehtäviä voidaan tuoda esille kaikilla johtamiskursseilla sekä Tervetuloa partioon eli Terkkukursseilla. Viestintä Työskennellään aktiivisesti partion brändin parantamiseksi sekä monipuolistetaan kuvaa partiosta tuomalla esiin laajasti partion arvoja ja toimintoja, kuten peruskirjan periaatteet, kansainvälinen toiminta ja suvaitsevaisuustyö. Tuotetaan laadukasta materiaalia partion markkinointiin piirien ja lippukuntien käytettäväksi. Tehdään suuren mittakaavan partiomarkkinointia, johon piireillä ja lippukunnilla ei ole mahdollisuuksia. Viestitään kasvun merkitykestä pitkäjänteisesti kasvu ei tapahdu hetkessä, joten pitkällinen asian rummuttaminen on tarpeen. Viestitään aktiivisesti kasvuonnistumisista. 7

8 Kansainväliset yhteydet Huolehditaan kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksien tarjoamisesta kaikille lippukunnille. Lähetetään kansainvälisiin seminaareihin hyvin nuoriakin johtajia, sillä kansainväliset kokemukset innostavat jatkamaan toiminnassa. Jaetaan muista maista saadut kasvuvinkit ja kokemukset kotimaassa tehokkaasti. Talous Varmistetaan riittävät taloudelliset resurssit toiminnalle. Tehdään aktiivista ja suunnitelmallista varainhankintaa ja yritysyhteistyötä. Kehitetään ja ylläpidetään toimintaa ja kasvua palvelevia IT-ratkaisuja IT-strategian mukaisesti. Hallinto Tuetaan yhteistyötä piirien välillä sekä tiedon jakamista esimerkiksi piirien kasvusuunnitelmista ja myöhemmin tuloksien saavuttamisesta. Sitoutetaan luottamushenkilöt kasvuasiaan. Huolehditaan tässä suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden sisällyttämisestä toimintasuunnitelmaan Piirit Aluetyö Tuen tarjoaminen lippukuntien toiminnansuunnitteluun ja seurantaan. Toiminnan laatua ja monipuolisuutta voidaan parantaa tukemalla lippukuntia esimerkiksi Kehittyvä lippukunta - työkalua käyttäen. Kasvun merkityksestä ja muista kasvuasioista viestiminen lippukunnille varsinkin aluetapaamisissa. Kasvua voidaan käsitellä teemaluonteisesti tai useammassa aluekokouksessa. Tuen ja ohjauksen tarjoaminen lippukuntien perustamisille alueille, joilla kohdeikäryhmästä vain pieni osa on tavoitettu. Uudet asuinalueet sekä lähiöt ovat tyypisilliä lippukuntaprojektialueita. Ohjelma Ohjelmaohjaajien pestin selkeyttäminen ja erityistuki samoaja- ja vaeltajaohjelmaan liittyvissä kysymyksissä. Alueellisten ohjelmatapahtumien ja ROKkien tukeminen ja niiden laadusta huolehtiminen Piirien ohjelmatoiminnanalalla toimivien luottamushenkilöiden ohjelmaosaamiseen panostetaan ja heitä koulutetaan aktiivisesti. Erityisesti ohjelmaohjaajien koulutukseen ja tukemiseen panostetaan vuosittain 1-2 kertaa järjestettävillä koulutus- ja verkostoitumispäivillä. Samoaja- ja vaeltajaohjelman toteuttamiseksi kaikissa lippukunnissa piirit tukevat alueellisen samoaja- ja vaeltajavartioiden perustamista ja niiden toiminnan tukemiseen. Skene-X otetaan aktiiviseen käyttöön samoaja- ja vaeltajavartioita tukevaksi työkaluksi. Koulutus Tehdään asennemuokkausta viestimällä lippukunnille siitä, miten tärkeää on olla avoin uusille tulijoille, myös aikuisille. Tarjotaan aikuisuusteemasta tuotettuja työkaluja lippukuntien käyttöön. Tuetaan koulutusvastaavien tehtävää. Viestintä Viestitään kasvun merkityksestä. Lisätään voimakkaasti partion näkyvyyttä piirin toiminta-alueella. Tuetaan lippukuntien viestintää koulutuksen ja työkalujan avulla. Kansainväliset yhteydet Huolehditaan siitä, että piirissä on ýhteyshenkilö (tai toimikunta, ryhmä) kv-asioissa tiedonkulun varmistamiseksi kv-toiminnan tarjoamista mahdollisuuksista. Viedään kv-kampanjoita ja hankkeita eteenpäin lippukuntiin ja tuetaan niiden järjestämistä (ml. ohjelman kv-aktiviteetit). Talous Tuetaan lippukuntien taloudenhoidon pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. 8

9 Hallinto Sitoutetaan luottikset sitouttaminen kasvun tavoitteisiin. Huolehditaan luottishallinnosta ( luottis-hr ) Lippukunnat Omaksutaan lippukuntien välinen yhteistyö normaalikäytännöksi esimerkiksi seuraavilla toiminnan osa-alueilla: Uusien jäsenten rekrytointi kaikkiin ikäkausiin sekä aikuisten rekrytointi samoaja- ja vaeltajaohjelman järjestäminen yhteiset tapahtumat varainhankinta Tarjotaan luotseille työkaluja, joilla helpotetaan uuden partiolaisen toimintaan mukaan tulemista. Uudessa ohjelmapankissa kannustetaan sisällöntuottajia pohtimaan asiaa myös juuri partiolaisuutta aloittelevien kannalta. Kiinnitetään huomioita samoaja- ja vaeltajaohjelman toteuttamiseen. Hyödynnetään aikuisten tarjoama apu, jotta samoajat ja vaeltajat voivat keskittyä omaan ohjelmaansa. Tehdään tarvittaessa alueellista yhteistyötä samoaja- ja vaeltajavartioden toiminnan käynnistämiseksi. Otetaan ROK-kurssit käyttöön lippukunnissa. Tarvittaessa toteutetaan alueellisia ROK-kursseja, joille lähtetään lippukunnasta kouluttaja osallistujien mukana lippukuntakohtaisten ROK-kurssien toteuttamiseksi tulevaisuudessa. Aikuisuuden haltuunotto: huolehditaan uusien aikuisten vastaanotosta ja perehdyttämisestä lippukunnan perinteisiin. Pidetään lippukunnan ilmapiiri avoimena uusia tulijoita kohtaan. Huolehditaan aikuisten koulutuksista. Nimetään aikuisille yhteyshenkilö, jonka tiedot löytyvät jäsenrekisteristä. Viestitään aktiivisesti lippukunnan toiminnasta nettisivut, Facebook, paikallislehdet ja muut tiedotuskanavat käyttöön. Kouluttaudutaan viestimään lippukunnan toiminnasta. Rekrytoidaan aikuisia esimerkiksi talkootöihin, apuna voidaan käyttää vaikka paikallislehdessä juttua aikuisista partiossa. Otetaan kansainvälisyysmateriaalit aktiiviseen käyttöön. Nähdään partion kansainvälisyys mahdollisuutena lisätä etenkin vanhempien ikäkausien kiinnostusta partioon, ja viestitään jäsenille mahdollisuuksista tutustua muiden maiden partiolaisiin yksin tai ryhmässä. Toteutetaan ulkomaanmatkoja ja leirejä sekä otetaan ulkomaalaisia vieraita omiin tapahtumiinsa Pidetään jäsentiedot jäsenrekisterissä ajantasalla ja kannustetaan kaikkia huolehtimaan jäsenmaksun maksamisesta. Kerätään lippukunnan omaa jäsenmaksua taloustilanteen niin vaatiessa. Otetaan ennakoiva ja suunnitelmallinen linja lippukunnan johtamiseen o tehdään suunnitelmia myös yhtä toimintavuotta pidemmällä ajalla, erityisesti johtajiston osalta o rekrytoidaan säännöllisesti o laaditaan lippukunnalle kasvusuunnitelma, jonka toteutumista seurataan Pestit ja pestaus kuntoon lippukunnassa. Tarjotaan sopivankokoisia pestejä kaikille. Listataan aikuisille sopivat pienetkin pestit ja tarjotaan niitä aktiivisesti kiinnostuneille. 5. K A S V U S U U N N I T E L M A N T O T E U T U M I S E N S E U R A N T A Partioneuvoston IV/2011 päätöksen mukaisesti kasvutyön koordinointi keskusjärjestötasolla rakentuu kasvuryhmän, kasvun koordinaatioryhmän ja kasvuverkoston varaan. Tämän kokonaisuuden hallinnointi on aluetyön alla, vaikka kasvu toki on kaikkien toiminnanalojen asia. Yksi keskeinen strateginen painopiste, brändi, on organisoitu vastaavasti viestinnän alle. Keskusjärjestöön ei ole tarkoitus perustaa erillistä 9

10 kasvuprojektia, vaan sen sijaan varmistaa koordinaatio piirien välillä sekä perustoimintojen laadukas ja sitä kautta kasvua tukeva tekeminen. Kasvusuunnitelmassa ehdotettujen toimien huomioimisesta toiminnansuunnittelussa vastaa SP:n hallitus. Kasvujohtajan luotsaaman kasvuryhmä ensisijaisena tehtävänä on koordinoida piirien kasvutoimenpiteitä ja auttaa piirien luottamushenkilöitä ja työntekijöitä kasvutyössä. Yhdessä koordinaatioryhmän kanssa kasvuryhmä huolehtii kasvusuunnitelman viemisestä lippukuntiin, jotta nämä voivat hyödyntää ehdotetut kasvua tukevat toimet omassa toiminnassaan. Kasvuryhmä: - koostuu kasvujohtajasta ja 2-3 jäsenestä (kaksivuotiset pestit ) - kokoustaa tarvittaessa (muutaman kerran vuodessa) - on perillä piirien kasvuprojekteista / piirien tilanteesta sekä tukee piirien kasvutekemisiä, suunnittelee yhdessä koordinaatioryhmän ja piirien kanssa kasvuasioiden viemisen lippukuntiin - on keskusjärjestön Kasvu-kontakti - järjestää kaksi koordinaatioryhmän (edustajat piireistä & eri toiminnanaloilta) kokousta - vierailee joka piirissä - vierailee keskusjärjestön valiokuntien kokouksissa - hyödyntää ajankohtaista tilastotietoa - pitää yhteyttä erityisesti aluetyöryhmään, tiedonhallintaryhmään, järjestön johtoon sekä brändiryhmään - ylläpitää Kasvuverkosto-sähköpostilistaa ja viestii kasvu-asioiden muutenkin aktiivisesti - miettii / suunnittelee keskusjärjestön tulevia kasvutoimenpiteiteitä etenkin Strategia 2020 kasvusuunnitelman pohjalta - seuraa jäsenmäärän kehitystä sekä Strategia 2020 kasvusuunnitelman toteutumista Kasvun koordinaatioryhmä on tarkoitettu erityisesti piirien kasvutekemisten koordinointiin: jäsenmääräkehityksen sekä kasvutoimenpiteiden seurantaan, kokemusten jakamiseen ja yhdessä tekemiseen. Koordinaatioryhmä: - edustaja joka piiristä - edustajat tarpeen mukaan keskusjärjestön ryhmistä / valiokunnista - kokoustaa kaksi kertaa vuodessa (su 15.4 ja su 21.10), lisäksi kasvun pyöreä pöytä la 19.5 Kulut ensimmäiseen kokoontumiseen korvataan. Kasvun pyöreään pöytään ei ole osallistumismaksua, mutta matkakuluja ei korvata. Toisesta kokouksesta peritään 80 / piiriosallistuja. - suunnittelee yhdessä koordinaatioryhmän ja piirien kanssa kasvuasioiden viemisen lippukuntiin Kasvuverkosto-sähköpostilistalla tiedotetaan kasvuun liittyvistä ajankohtaisista asioista esimerkiksi viisi kertaa vuodessa lähetettävän uutiskirjeen muodossa. Kasvuverkosto-sähköpostilista on myös kasvuasioista kiinnostuneille paikka jakaa kokemuksia, kysellä vinkkejä sekä keskustella kasvuun liittyvistä asioista. Listalla voivat liittyä kaikki asiasta kiinnostuneet jäsenrekisteriin merkityt SP:n jäsenet. 10

11 5.1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA Tavoitteiden saavuttamista seurataan kaikilla organisaation tasoilla: SP:ssä, piireissä ja lippukunnissa. Erityisesti kasvun koordinaatioryhmän tehtävänä on seurata jäsenmääräkehitystä sekä kasvutoimenpiteiden toteutumista säännöllisesti. Jäsenmäärän seurannan lisäksi analysoidaan jäsenmääräkehityksen muutoksen syitä. SP Valtakunnallista jäsenmäärää seurataan useamman kerran vuodessa tilastotyökalujen avulla (vuosiseloste ja jäsenrekisterijärjestelmä) kasvuryhmässä, aluevaliokunnassa, hallituksessa ja Partioneuvostossa. Toiminnansuunnittelussa ( ) huomioidaan hallituksen ja kasvuryhmän johdolla tässä suunnitelmassa tehdyt toimepide-ehdotukset. Näitä seurataan normaalin toiminnanarvioinnin kautta. Jäsenmääräkehityksen muutoksen syiden analysointi. Piirit Alueohjaajat seuraavat alueensa lippukuntien jäsenmäärien kehitystä puolivuosittain aluetapaamisissa yhteistyössä lippukunnanjohtajien kanssa. Piiri seuraa lippukuntiensa kokonaisjäsenmäärää vähintään vuosittain tilastomateriaalin avulla sekä mahdollisen oman kasvuprojektisuunnitelmansa mukaan. Lippukunnat Lippukunnat huolehtivat, että kaikki jäsenet ovat kirjattuna jäsenrekisteriin. Lippukunnat seuraavat oman suunnitelmansa mukaan jäsenmäärän kehitystä. (vähintään kerran vuodessa toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen muodossa). Ryhmien jäsenmäärät ovat luotsien ja ikäkausivastaavien tiedossa, jotta muutoksiin voidaan nopeammin reagoida. 6. K A S V U S U U N N I T E L M A N TOT EUT U M I S E N A RV I O I N T I Jäsenmääräkehitystä sekä kasvutoimenpiteiden toteutumista arvioidaan laajemmin tämän suunnitelman puitteissa Partioneuvostossa III/2013. Arvioinnissa pidetään erityisesti mielessä tuleva strategiatyöstö (kevät 2014). Kasvutavoitteiden toteutumista arvioidaan Partioneuvostossa I/2015, koska ensimmäiset kasvutavoitteet asetettiin vuodelle 2014 (valtakunnallisesti jäsenrekisteriin merkittyä jäsentä). Näiden arviointien yhteydessä arvioidaan tarvittavaa jatkotyöstöä ja sen sovittamista normaalitoimintaan tai toiminnansuunnittelusykliin. Samoin arvioidaan syitä toteutuneeseen jäsenmääräkehitykseen. 11

12 S U O M E N P A R T I O L A I S E T F I N L A N D S S C O U T E R r y Töölönkatu 55, FI Helsinki, Finland Tel Fax info@partio.fi