TULLIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017

Transkriptio

1 TULLIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

2 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus Johdon katsaus 3 Ulkomaankaupan toimintaympäristön kehitys 3 Tullin resurssikehitys 3 Keskeisimpiä tehtävä- ja organisaatiomuutoksia Tuloksellisuus Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Toiminnallinen tehokkuus 10 Tuottavuus ja taloudellisuus 10 Maksullisen toiminnan kannattavuus Tuotokset ja laadunhallinta 18 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkissuoritteet 18 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi 24 Rahoituksen rakenne ja talousarvion toteutuminen 24 Tuotto- ja kululaskelma 24 Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ja epäsäännönmukaisuuksista 28 2 Tullin talousarvion toteumalaskelma Tullin käytössä olevat valtuudet Tullin tuotto- ja kululaskelma Tullin tase Liitetiedot Allekirjoitukset... 52

3 - 3-1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS ULKOMAANKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS Valtiovarainministeriön julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymin ennustettiin kasvavan 3,1 prosenttia vuonna 2017 (vuonna 2016 kasvua oli 2,1 %). Yksityinen kulutus on kasvanut työllisyyden kohenemisen tukemana, tuotannollisia investointeja on tehty runsaasti ja viennin nopeaan toipumiseen on vaikuttanut ennen kaikkea maailmankaupan kasvu ja myönteinen talouskehitys useimmissa Suomen tärkeimmistä vientimaista. Tilastokeskuksen vuotta 2017 koskevien ennakkotietojen julkaisupäivä on , joten siinä julkaistavat tilastot eivät ehtineet mukaan tähän toimintakertomukseen. Tullin ennakkotietojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo nousi edellisvuodesta 15 % vuonna Vienti oli arvoltaan 59,5 miljardia euroa. Tuonnin arvo puolestaan nousi edellisvuodesta 13 % ollen arvoltaan 62 miljardia euroa. Tulli julkaisee ulkomaankaupan yksityiskohtaiset tiedot viime vuodelta Kauppataseen alijäämä laski viime vuonna verrattuna edellisvuoteen. Ennakkotietojen mukaan kauppatase jäi 2,5 miljardia euroa alijäämäiseksi vuonna 2017 alijäämän ollessa 3,1 miljardia euroa vuonna 2016 (alijäämä oli 613 miljoonaa euroa vuonna 2015). Alijäämä EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa laski 1,9 miljardiin euroon edellisvuoden 3,6 miljardista eurosta samalla kun EU-maiden ulkopuolisten maiden kanssa käyty kauppa muuttui 615 miljoonaa euroa alijäämäiseksi (vuonna 2016 ylijäämää oli 434 miljoonaa euroa). Viime vuonna vienti EU-maihin kasvoi 17 % ja kolmansiin maihin 12 % ja tuonti EU-maista kasvoi 10 % ja kolmansista maista 17 %. EU-maiden osuus Suomen viennistä kasvoi hieman edellisvuodesta ollen 60,1 % ja tuonnissa EU-maiden osuus laski hieman edellisvuodesta ollen 60,7 %. EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan kaupan osuus viennistä oli 39,9 % ja tuonnista 39,3 %. Tullin transitokuljetustilaston mukaan Suomesta vietiin kauttakulkuna Venäjälle 723 tuhatta tonnia transitotavaraa vuonna Transiton tonnimäärä kasvoi reilun prosentin edellisvuoteen verrattuna. Transiton tonnimäärät olivat kuitenkin selvästi alhaisemmat kuin huippuvuonna 2008, jolloin tavaraa kuljetettiin transitona 3,8 miljoonaa tonnia. Tavararyhmistä eniten vietiin transitokuljetuksina kemianteollisuuden tuotteita, joiden osuus tonnimääristä oli 15 %. Koneiden ja laitteiden osuus oli 14 %, elintarvikkeiden osuus 11 % ja tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden osuus 10 %. Reilut kolme neljäsosaa transitotavarasta kulki Vaalimaan raja-aseman kautta. Transitotilasto sisältää Suomen ulkomaankauppatilastoon sisältymättömät tiedot maantiekuljetuksista, jotka viedään transitotavarana Suomen läpi itärajan yli tärkeimpien rajanylityspaikkojen kautta. Transito- eli kauttakuljetustavarat tulevat Suomen tullirajalle, josta ne passitetaan maanteitse Venäjälle niitä Suomen tullialueella tullaamatta. TULLIN RESURSSIKEHITYS Tullin henkilötyövuosien määrä laski voimakkaasti edellisvuoden toteumasta ollen HTV ilman ylitöitä ja varallaoloa. Noin 200 henkilötyövuoden vähennys johtui auto- ja valmisteverotustehtävien siirtämisestä Verohallintoon vuoden 2017 alusta. Loppujen 75 henkilötyövuoden vähennyksen taustalla oli henkilöstömäärän vähentäminen määrärahojen riittävyyden varmistamiseksi. Vuonna 2006 ennen valtionhallinnon tuottavuusohjelman käynnistymistä Tullin henkilötyövuosien määrä oli vajaat 700 suurempi kuin viime vuonna. Vähennyksen keskeisimpänä

4 - 4 - taustana on ollut valtion tuottavuusohjelman ja palveluiden digitalisoimisen lisäksi myös määrärahojen niukkuus. Tullin henkilöstöstä miltei puolet sijoittui toimipaikkaosastolle tullitoimipaikkoihin. Reilu viidennes henkilöstöstä sijoittui valvontaosastolle rikostorjunnan, yritystarkastuksen ja tullivalvonnan tehtäviin. Ulkomaankauppa- ja verotusosastolle tulliselvityksen, ulkomaankaupan tilastoinnin ja asiakashallinnan ja veronkannon tehtäviin sijoittui vajaat 15 % henkilöstöstä. Tullilaboratorioon sijoittui 3 % ja hallintoon ja esikuntaan sijoittui yhteensä reilut 13 % henkilöstöstä. Tullin htv-toteuma Pääjohtaja + esikunta Ulkomaankauppa ja verotus Valvonta Tullilaboratorio Toimipaikkaosasto Hallinto-osasto 59 Tullin talousarviokehys vuodelle 2017 oli lisätalousarvioineen euroa ( euroa vuonna 2016). Auto- ja valmisteverotustehtävien siirto Verohallintoon siirsi samalla 13,1 miljoonaa euroa Tullin määrärahoista Verohallinnolle. Seuraavalle vuodelle siirtyvä määräraha oli 18,2 miljoonaa euroa, josta sidottujen ICT-hankkeiden ja laiteinvestointien osuus oli noin 11 miljoonaa euroa. KESKEISIMPIÄ TEHTÄVÄ- JA ORGANISAATIOMUUTOKSIA Autoverotus ja valmisteverotus siirrettiin verohallinnon tehtäväksi Sipilän hallitusohjelman päätöksen mukaisesti. Verohallinto käyttää Tullin verotuksen ja veronkannon tietojärjestelmiä auto- ja valmisteverotuksen hoitamiseksi, kunnes Verohallinnossa käynnissä oleva Valmis-tietojärjestelmähanke on valmis käsittelemään auto- ja valmisteverotuksen viimeisimmän tiedon mukaisesti Tulli kantaa kuitenkin jatkossakin valmisteveroja esimerkiksi matkailijoilta, joilla on EU:n ulkopuolelta tullattavia valmisteveron alaisia tavaroita ja yrityksiltä, jos tullimenettelyssä katoaa valmisteveron alaista tavaraa, esimerkiksi alkoholia tullivarastosta. Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyi Tullista Verohallintoon alkaen Verohallinto huolehtii rekisteröityjen ALV-velvollisten maahantuonnin arvonlisäverotuksesta ja Tulli hoitaa edelleen muiden asiakkaiden maahantuonnin arvonlisäverotuksen.

5 1.2 TULOKSELLISUUS Valtiokonttori on antanut toimintakertomuksen laatimisesta ohjeen (VK/948/ /2016). Tullin toimintakertomus on laadittu noudattaen valtiokonttorin ohjeen mukaista jäsentelyä; valtiovarainministeriön ja Tullin tulostavoitesopimus vuodelle 2016 ei täysin noudata valtiokonttorin ohjeen jäsentelyä, joten tulostavoitesopimuksen tavoitteet on sovitettu niitä parhaiten kuvaavan otsikon alle. Valtiovarainministeriön ja Tullin välisen tulostavoitesopimuksen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet vuodelle 2017 ja niiden toteumat on esitetty alla olevassa taulukossa. Mittari Toteuma 2015 Toteuma 2016 Tavoite 2017 Toteuma Tulliselvitys Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä 1) 3,7 Ei mitattu 4,0 Syksyllä 2017 toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn yleisarvosana oli 3,67, joka alitti tavoitteen. Uudistettu tullausjärjestelmä (UTU) otetaan käyttöön vaiheittain niin, että käytettävyys/ asiakastyytyväisyys säilyy vähintään vuoden 2017 alkumittaustasolla. Kysely tehdään osana Tullin asiakastyytyväisyyskyselyä joka toinen vuosi. Tullin neuvonta- ja asiakastukipalveluiden asiakaskontaktit (puhelin- ja sähköpostipalvelut mukaan lukien vastaamattomat kontaktit) vähenevät digitalisoinnin ja itsepalvelun ansiosta vähintään (%) Neuvonta- asiakastukipalveluiden odotusaika enintään (minuuttia) Ei mitattu 3,9 4,0 UTU-hankkeessa on edetty hankesuunnitelman mukaisesti. Ensimmäisen osuuden tuotantokäyttö alkaa aikaisintaan loppuvuonna 2018, joten uuden tulliselvitysjärjestelmän asiakastyytyväisyyttä mitataan ensimmäisen kerran aikana. Ei mitattu 11,4 5 Neuvonta- ja asiakastukipalveluiden asiakaskontaktit vähentyivät 24,9 %. Raportointi- ja laskentatapaa muutettiin ja samalla toteumat korjattiin uuden tavan mukaisiksi: tiskiasiakkaiden neuvonta- ja asiakastukikontakteja ei voida luontevasti erottaa muista toimipisteiden palvelusuoritteista, joten niitä ei ole enää huomioitu Alle 2 min tavoiteaika toteutui tullineuvonnassa 78 %, nettiilmoittamisen tuessa 80 %, Sähköisen palvelukeskuksen yritysasiakkaiden tulli-ilmoittamisen tuessa 93 % ja Lupakeskuksessa 95 %. Lupakeskuksen tulosta ei saada OC järjestelmästä, joten luku on arvio. Sähköisten ilmoitusten käsittelyaika (%) Tuonnissa alle 1 h:ssa käsiteltyjen osuus Viennissä alle 1 h:ssa käsiteltyjen osuus Passituksessa alle 30 min käsiteltyjen osuus Verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista (%) Tulliverotuksessa 0,09 0,08 0,15 0,09 Merenkulkumaksuissa 0,00 0,00 0,05 0,00 Oikaistujen ja tuomioistuimen muuttamien tulliverotuksen jälkikanto- sekä peruutus- ja palautuspäätösten osuus (%) Tullirikostorjunta 1,6 1,5 2,2 1,3

6 - 6 - Tullin paljastamat rikokset (kpl) Tullin paljastamien rikosten selvittämistaso (%) 90,1 85,2 91,0 88,2 Tullin takaisin saama rikoshyöty (M ) 10,7 19,3 20,0 28 Tullirikostorjunnan vaikuttavuus (M ) 15,9 224,8 30,0 81,1 Tuoteturvallisuusvalvonta Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan tarkastetut erät (kpl) Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuvuus (%) 19, Riskianalyysi Ylösnousseiden ilmoitusten riskikäsittelyosumien (Safety & Security) lukumäärä (kpl) Ylösnousseiden ilmoitusten riskikäsittelyosumien (Safety & Security) aikarajoissa toteutuneet riskikäsittelyt (%) arvio 95 arvio , Tarkastustoiminta Tavarantarkastukset (kpl) arvio Jatkotoimenpiteisiin johtaneet (kpl) arvio Matkustajatarkastukset (kpl) arvio Jatkotoimenpiteisiin johtaneet (kpl) arvio Ajoneuvoon ja kuljetusvälineeseen kohdistuneet tarkastukset (kpl) arvio Jatkotoimenpiteisiin johtaneet (kpl) arvio Harmaan talouden torjunta Yritys- ja asiakirjatarkastukset (kpl) Varastotarkastukset (kpl) Paljastetut veropetosrikokset (kpl) Talousrikoksissa takaisin saatu rikoshyöty (M ) 1,98 2) 5,97 1,4 4,2 Torjutut veromenetykset Yritys- ja asiakirjatarkastuksista seuraavat jälkikannot (M ) ,5 6,1 1) Asteikolla 1 5. Asiakastyytyväisyystutkimus on tehty joka toinen vuosi ja viimeisin on tehty syksyllä ) Vuoden 2015 lukuun ei ole päivittynyt vakuustakavarikkoja ja hukkaamiskieltoja koskeva osuus, minkä vuoksi luku on jäänyt tulossopimukseen väärän sisältöisenä. 1.3 YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Valtiovarainministeriön ja Tullin välisessä tulostavoitesopimuksessa vuodelle 2017 asetettiin seuraavat vaikuttavuustavoitteet Tullille. Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Toteuma Verotulojen tehokas kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta Tulliselvitys- ja verotusjärjestelmät kehitetään helppokäyttöisiksi ja asiakasta ohjaaviksi. Varmistetaan verovalvonta Tulli on toteuttanut EU:n tullilainsäädännön vaatimaa tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistusta turvaten Suomessa ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten toimintaedellytykset suhteessa muissa EU:n jäsenmaissa toimiviin kilpailijoihinsa. Veronmaksumyönteisyyttä on edistetty mm. viestinnän ja

7 ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan ja verovajetta supistetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä. Verotuksen ja tullitoimen asiointipalvelut ovat asiakaslähtöisiä, nopeita ja edullisia. Yhteiskuntaa suojataan varmistamalla tavaraturvallisuus ja torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta tiivistämällä yhteistyötä Verohallinnon kanssa. Tulli toteuttaa harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Painopistettä siirretään digitaalisiin palveluihin ja vähennetään asiointitarvetta palvelupisteissä. Ylläpidetään valvonnan taso painopistealueilla vähenevien resurssien tilanteessa. asiakaskoulutuksen keinoin. UTK:n mukaisesti kaikki vakuudet käydään läpi ja saatetaan asianmukaiselle tasolle v Työ on aloitettu Verojäämät ovat säilyneet edelleen alhaisina. Tullin vuosittain suorittama verovajearviointi Tullin kantovastuulla oleviin veroihin ja veron luonteisiin maksuihin vuoden 2016 osalta valmistui keväällä 2017 ja pääpiirteittäin julkaistiin hallituksen vuosikertomuksessa. Tulli osallistui valtakunnallisen harmaan talouden ohjelman täytäntöönpanoon ja toteutti omaa (23 erillisen hankkeen) harmaan talouden torjuntasuunnitelmaansa. Tullissa valmistui 134 verotarkastusta, joista 60 % johti fiskaalisiin toimenpiteisiin ja yritystarkastuksen ehdotetut jälkikannot nousivat 11,8 miljoonaan euroon. Tullin talousrikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli 54,32 miljoonaa euroa ja Tullin paljastamien ja tutkimien veropetosten määrä kasvoi lähes 19% edellisvuodesta. Vuosille valtioneuvoston periaatepäätöksellä asetetun tehostetun harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelman aikana Tulli kantoi yritys- ja asiakirjatarkastusten perusteella jälkikantona valtiolle 170 miljoonaa euroa. Ilman erillisrahoitusta vuosina 2016 ja 2017 verotarkastuksen jälkikannot olivat 44 miljoonaa euroa. Vuosien aikana Tullin talousrikostorjunnalla puolestaan saatiin aikaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta yhteensä 167 miljoonaa euroa. Lisäksi vuosien aikana Tullin paljastamien ja tutkimien veropetosten määrä on kasvanut yli 105% (529 vs. 1086). UTK UTU -asiakasprojekti on varmistanut asiakastarpeiden huomioimisen uuden tullilainsäädännön soveltamisessa ja tulliselvitysjärjestelmien käyttöönotossa sekä suunnitellut ja toteuttanut tarpeen mukaisen asiakasneuvonnan ja -tiedottamisen. Asiakkaille on järjestetty verkkoseminaari, jossa oli noin 350 osallistujaa. AIDA-hanke on edistänyt ja koordinoinut asiakaslähtöisten ja helppokäyttöisten digitaalisten asiointipalvelujen kehittämistä Tullissa EU:n lainsäädännön ja kansallisen KaPA-lain vaatimassa aikataulussa. Painopiste on ollut uuden yhteiskäyttöisen nettiasiointipalvelun kehittämisessä ja toteuttamisessa: uusi Intrastatilmoituspalvelu otettiin käyttöön Tavoitteena on jatkossa tarjota asiakkaille helppo ja yhtenäinen asiointikokemus sekä kokonaisnäkymä omaan tulliasiointiin nettiasiointikanavan kautta. Tullin lakkautetuissa toimipisteissä asiointi on korvattu tarpeiden mukaisesti sähköisellä asioinnilla, vaihtoehtoisilla asiointitavoilla ja tietyissä tilanteissa ajanvarauspalvelua hyödyntäen. Tullin tutkinnan painopistealueiden mukaisesti rikostutkinnan resursseja on ensisijaisesti suunnattu laillisen liiketoiminnan yhteydessä tai laillista liiketoimintaa, kansainvälisen kaupan rakenteita, logistiikkaa sekä maksuliikennettä hyväksikäyttäen tehtyjen törkeiden talous- ja muiden tullirikosten torjuntaan sekä korkean valmisteveron alaisten tuotteiden säännösten vastaiseen maahantuontiin liittyvien törkeiden verorikosten torjuntaan. Niin ikään resursseja on suunnattu rajat ylittävän salakuljetustyyppisen vakavan tullirikollisuuden torjuntaan. Painopistealueilla on jatkettu tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa kansalliselle ja kansainvälisellä tasolla. Talousrikostorjunnassa sekä vakavan rikollisuuden torjunnassa on myös kiinnitetty erityistä huomiota rikoshyödyn jäljittämiseen ja

8 - 8 - takaisin saantiin liittyvien operatiivisten toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Muiden tullirikosten esitutkinta on pyritty suorittamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti mutta rikosvastuun toteutumiseen liittyvät seikat huomioon ottaen. Tullin valvontatoiminnassa on jatkettu Intelligence led -tietojohtoista toimintapolitiikkaa, syvennetty sitä ja kehitetty teknisiä järjestelmiä tukemaan Tullin etukäteen tapahtuvaa matkustaja- ja kaupallisen liikenteen kohdevalintaa. Yhteiskunnan suojelun toimintamalleja kehitetään mm. PTR-yhteistyössä.ja varaudutaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Kansainvälisessä valvontayhteistyössä osallistutaan aktiivisesti operatiiviseen yhteistyöhön osallistumalla eri toimenpiteisiin ja valvontatoimintaa tukevien alueellisten ja EU-tason toimintaelimien toimintaan ja käytetään hyväksi kv.-sopimusinstrumentteja. Tulli paljastaa luvattomia ja laittomia tavaroita ulkomaankaupan tavaravirroissa päivittäisessä toiminnassaan sekä osallistumalla valvontaoperaatioihin. Pääpaino on tavaroiden valvonnassa ja laittomien kuljetusten pysäyttämisessä, jotka ovat yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuuden kannalta tärkeitä ja vaikuttavia. Yhteistyötä on tehty myös yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Tulli valvoo tällä hetkellä noin erilaista ulkomaankauppaan liittyvää rajoitusta ja kieltoa, joiden säätämisestä ja täytäntöönpanon ohjauksesta vastaavat eri ministeriöt ja niiden alaiset viranomaiset. Kyseisten kieltojen rajoitusten täytäntöön panemiseksi Tulli tekee kaikkien näiden viranomaisten kanssa tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä. Esimerkkinä tiivistyneestä yhteistyöstä voidaan mainita Tullin suorittama yhteistyö Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) kanssa. Yhteistyössä Tulli ja TUKES ovat varmistaneet maahantuotan tavaran turvallisuutta valvomalla tehostetusti kuluttajakäyttöön tarkoitettuja henkilönsuojaimia. Tehovalvonnassa on keskitetty urheilussa käytettäviin suojaimiin ja silmäsuojaimiin, joita käytetään ilotulitteita ammuttaessa. Lähes puolessa Tullin tarkastamista henkilösuojamia sisältävistä lähetyksistä havaittiin puutteita. Valvonta on ollut tarpeellista, peräti 68% tarkastetuista suojaimista vedetty pois markkinoilta puutteiden vuoksi. Tulli osallistui kokonaisturvallisuuden tehostamiseksi poikkihallinnollisen kansallisen CBRNE strategian valmisteluun. Strategialla kuvataan nykytila, keskeisten CBRNE-toimijoiden tehtävät ja vastuut sekä esitetään tärkeimmät kehittämiskohteet. Strategia toimii instrumenttina mm. CBRNE-toiminnan koordinaation ja riskitietoisen valvonnan kehittämiseksi, yhteisen tilannetietouden ylläpitämiseksi sekä yhteistyövalmiuksien parantamiseksi. Tavoitteena on koordinoidusti edistää CBRNE tilanteiden tunnistamista, hallintaa ja tutkimista. Tulli osallistui aktiivisesti yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2017 valmisteluun. Strategia on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista, ja siinä linjataan myös Tullin varautumisen tehtävät ja vastuualueet.

9 - 9 - Tulostavoitesopimuksessa nimettiin myös alla olevat hankkeet, joilla tuetaan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden tavoitteiden saavuttamista. Hanke Tulliselvityksen tietojärjestelmien kokonaisuudistus. Kolmansien maiden maahantuonnin arvonlisäverotuksen siirtäminen Veto-hankesuunnitelman mukaisesti pääosin Verohallinnolle. Verohallinnon ja Tullin auto- ja valmisteverotuksen yhteistoiminnan hallintamallin toimivuutta ja riittävyyttä seurataan ja tarvittaessa kehitetään yhteistoiminnassa valtiovarainministeriön kanssa, jotta verovalvonnan taso säilyy korkeana eikä verovaje kasva. Tulosprisman tavoite, johon hanke liittyy Palvelukyky ja laatu, taloudellisuus, tuottavuus Palvelukyky ja laatu Palvelukyky ja laatu Toteuma UTU-hankkeessa ensimmäisten osien käyttöönottoon liittyvät projektit ovat meneillään ja tähtäävät tuotannon aloittamiseen 2018 loppupuolella. Ensimmäiset osuudet parantavat tariffien käsittelyyn liittyvää käyttäjäkokemusta (palvelukyky, laatu) sekä mahdollistavat tullivarastointimenettelyn sähköistämisen (taloudellisuus, tuottavuus). UTU-hanke noudattaa EU:n asettamia vaatimuksia ja aikataulua. Komissio on muuttanut käyttöönottovaiheistusta ja aikataulua (MASP2017). UTU-hanke sopeuttaa aikataulunsa muuttuneisiin vaatimuksiin. UTU-hankkeen vaiheittaisten käyttöönottojen takaraja siirtyy vuoden 2020 lopusta jopa 2024 tai 2025 loppuun. Tämän seurauksena UTU-hankkeelle asetut tavoitteet realisoituvat pidemmällä aikavälillä kuin alun perin suunniteltiin. Kolmansien maiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirrettiin Verohallinnolle suunnitelmien mukaisesti. Verohallinto hoitaa rekisteröityjen arvonlisäverovelvollisten maahantuonnin arvonlisäverotuksen Tullin hoitaessa muiden asiakkaiden maahantuonnin arvonlisäverotuksesta. Tulli ja Verohallinto ovat luoneet yhteistoiminnan hallintamallin, jonka mukaisesti yhteistyötä on kehitetty kuluneen vuoden aikana. Tehokkaan verovalvonnan ja rikostorjunnan turvaamisen edellytyksenä on verotustietojen laaja hyödyntäminen. Tullin käsityksen mukaan tarpeellisten verotustietojen tulisi jatkossakin olla Tullin saatavilla, jotta verovalvonnan kattavuus ei heikkenisi. Internetiä hyödynnetään yhä enemmän korkeasti verotettujen tuotteiden markkinointiin kuluttajille ja samalla kierretään kyseisten tuotteiden verotussäännöksiä. Näin säännösten vastaisesti toimiville toimijoille syntyy perusteetonta kilpailuetua. Asiakaspalveluhanke: sähköisten palveluiden käytön laajenta-minen ja fyysisen asiakaspalvelun supistaminen ja palvelupisteiden lakkauttaminen. Palvelukyky ja laatu, taloudellisuus, tuottavuus Asiakaspalvelu lakkautettiin Pasilassa ja Haminan sekä Kotkan Hietasen tullissa. Asiointi toimipisteissä korvataan sähköisellä asioinnilla, vaihtoehtoisilla asiointitavoilla ja tietyissä tilanteissa ajanvarauspalvelulla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten toimipaikkojen asiakaspalvelun lakkauttaminen on käsitelty VM:n alueellistamisen koordinaatioryhmässä ennen muutoksia asiakaspalvelussa.

10 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS TUOTTAVUUS JA TALOUDELLISUUS Mittari Toteuma 2015 Toteuma 2016 Tavoite 2017 Toteuma Taloudellisuusindeksi 1) 99, ,6 Tuottavuusindeksi 2) 99, ,1 Toimitilamenot euroa / henkilö 3) Toimitilaneliömetrit / henkilö 3) 18,57 17,51 34,5 16,54 Maksullisen toiminnan kannattavuus - Julkisoikeudelliset suoritteet -2,8 0, ,7 - Liiketaloudelliset suoritteet 12,9 17,7 7 16,5 1) Pienempi parempi. 2) Suurempi parempi. 3) Toteumat on otettu HTH-järjestelmästä Tulli käyttää jatkossa HTH-järjestelmän lukuja sellaisenaan ilman muunnoksia. Toimitilamenoja per henkilö on nostanut voimakkaasti tullilain 20 mukaisten ilmaistilojen muuttuminen maksullisiksi toukokuussa 2016 ja sitä edeltävä KHO:n päätös (KHO:2015:20) tullilain 20 tulkinnasta talvella Toimitilaneliömetreissä on mukana vain toimistotiloiksi luokitellut tilat mutta ei muita tiloja alun perin asetettua tavoitetta 34,5 m2 / henkilö ei ole muutettu tässä kohtaa. Tullin tuottavuus- ja taloudellisuuskehitys on laskettu perustuen Tullin toteutuneisiin HTV- ja suoritemääriin sekä menoihin / kustannuksiin. Tuottavuus- ja taloudellisuuslaskelman laatimistapa on päivitetty vuoden 2017 alusta Verohallintoon tapahtuneen auto- ja valmisteverotuksen siirron johdosta ja samalla kaikkien vertailuvuosien arvot on laskettu uudelleen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tulostavoitesopimuksessa indeksivuotena on ollut 2015, joka on tässä muutettu vuodeksi Tuottavuuslaskelma perustuu keskeisimpiin suoritteisiin ulkomaankaupan sujuvuuden ja yhteiskunnan suojaamisen osa-alueilla. Näitä suoritteita on painotettu niiden vaatiman työajan suhteessa, jotta niistä on saatu vertailukelpoisia. Tuottavuusindeksi on laskettu jakamalla vuosittaiset suoritemäärät (varsinaiset ja painotetut) HTV-kertymällä (suurempi indeksiluku on parempi) ja taloudellisuusindeksit jakamalla vuotuiset menot / kustannukset suoritemäärillä (pienempi indeksiluku on parempi). Vertailuvuosi on Tuottavuus- ja taloudellisuusindeksit on esitetty laitostasolla. Tuottavuusindeksi oli 102,1 ylittäen valtiovarainministeriön ja Tullin välisen tulossopimuksen tavoitteen 101. Samoin taloudellisuusindeksi 97,6 ylitti tulossopimuksen tavoitteen edellä mainituista syistä johtuen. Tavoitteiden ylittymisen taustalla vaikuttaa eniten selvästi vähentynyt henkilötyövuosien määrä, noin 75 htv ilman ilman tehtäväsiirtoa Verohallintoon. Taloudellisuuslukuun on vaikuttanut myös tietojärjestelmien kehittämisohjelman menojen siirtyminen tuleville vuosille. Indeksilukuja tulkittaessa on huomattava, että ne voivat vaihdella vuosittain paljonkin sen mukaan kuinka ulkomaankaupan volyymit ja niistä johtuvat suoritteet muuttuvat Tullin HTV-määrä ei jousta nopeasti kuten eivät Tullin menotkaan, joten volyymien muuttuessa äkillisesti tuottavuus- ja taloudellisuusindeksit voivat parantua tai heikentyä nopeastikin. Taloudellisuuslukua tulkittaessa Tullissa käynnistyneet isot tietojärjestelmähankkeet tullausjärjestelmän uusiminen sidosjärjestelmineen lisää tulevina vuosina kustannuksia, mikä voi heikentää lähivuosina taloudellisuusindeksiä huolimatta siitä, mihin suuntaan ulkomaankaupan volyymit muuttuvat tulevina vuosina.

11 Menojen, tuottavuuden ja taloudellisuuden indeksiluvut (vuosi 2016 = 100) Tulossopimus VM/Tulli Menoindeksi 100,78 100,00 98,40 Kustannusindeksi 100,85 100,00 95,96 HTV-indeksi 102,46 100,00 96,28 Suoriteindeksi 98,27 100,00 119,12 Painotettu suoriteindeksi 101,75 100,00 98,33 Tuottavuusindeksi: Varsinaiset suoritteet / HTV 95,90 100,00 123,71 Painotetut suoritteet / HTV 99,31 100,00 102, Taloudellisuusindeksi Menot/varsinaiset suoritteet 102,56 100,00 82,61 Menot /painotetut suoritteet 99,05 100,00 100,08 Kustannukset/varsinaiset suoritteet 102,63 100,00 80,56 Kustannukset/painotetut suoritteet 99,11 100,00 97,59 103

12 MAKSULLISEN TOIMINNAN KANNATTAVUUS MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUSLASKELMA TUOTOT JULKISOIKEUDELLISET Maksullisen toiminnan tuotot Vuosi 2017 toteuma Vuosi 2017 tavoite Vuosi 2016 toteuma Vuosi 2015 toteuma Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET JULKISOIKEUDELLISET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS JULKISOIKEUDELLISET (TUOTOT - KUSTANNUKSET) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN JULKISOIKEUDELLISET Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki

13 TUOTOT LIIKETALOUDELLISET Maksullisen toiminnan tuotot Vuosi 2017 Toteuma Vuosi 2017 Tavoite Vuosi 2016 Toteuma Vuosi 2015 Toteuma Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET LIIKETALOUDELLISET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS LIIKETALOUDELLISET (TUOTOT - KUSTANNUKSET) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN LIIKETALOUDELLISET Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki

14 TUOTOT YHTEENSÄ Maksullisen toiminnan tuotot Vuosi 2017 Toteuma Vuosi 2017 Tavoite Vuosi 2016 Toteuma Vuosi 2015 Toteuma Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (TUOTOT - KUSTANNUKSET) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 :n mukainen hintatuki

15 Omakustannushinnoittelusta poikkeavat julkisoikeudelliset suoritteet Kasvisten laatu- ja terveystarkastukset Pienille tuontierille (alle 50 kg) on asetettu alennettu valvontamaksu maksujen kohtuullistamiseksi suhteessa tavaraerien arvoon. Suorite Omakustannushinta Perittävä hinta 3.2 Terveystarkastus unioniin tuoduille kasviksille Kate Kate- % Myynti kpl Kate yhteensä Terveystarkastus unioniin tuotaville kasviksille: ensimmäisestä alle 50 kg:n tavaraerästä (tuettu) 148, ,57-52,88 % , V Terveystarkastus unioniin tuotaville kasviksille: ensimmäisestä alle 50 kg:n tavaraerästä (tuettu) Terveystarkastus unioniin tuotaville kasviksille: seuraavista alle 50 kg:n tavaraerästä (tuettu) V Terveystarkastus unioniin tuotaville kasviksille: seuraavista alle 50 kg:n tavaraerästä (tuettu) Vaatimustenmukaisuustarkastus sekä terveystarkastus unioniin tuoduille kasviksille: seuraavista tavaraeristä (tuettu) V Vaatimustenmukaisuustarkastus sekä terveystarkastus unioniin tuoduille kasviksille: seuraavista tavaraeristä (tuettu) Tarkempi tarkastus unioniin tuotaville tai unionista vietäville kasvikselle, kun tarkastuksessa on havaittu puutteita: alle 50 kg erät, tai erät joissa vain pakkausmerkintäpuutteita (tuettu) 91, ,43-50,78 % ,59 48, ,70-38,40 % ,37 41, ,27-63,65 % ,11 100, ,70-0,69 % 18-12,54 70, ,16-28,73 % ,96 247, ,62-50,33 % 0 0,00

16 V Tarkempi tarkastus unioniin tuotaville tai unionista vietäville kasvikselle, kun tarkastuksessa on havaittu puutteita: alle 50 kg erät, tai erät joissa vain pakkausmerkintäpuutteita (tuettu) Uusintatarkastus kunnostustoimenpiteiden jälkeen sekä unionista että muualta tuotaville kasviksille: alle 50 kg erät, tai erät joissa vain pakkausmerkintäpuutteita (tuettu) 199, ,20-72,39 % 0 0,00 123, ,81-51,54 % 0 0, V Uusintatarkastus kunnostustoimenpiteiden jälkeen sekä unionista että muualta tuotaville kasviksille: alle 50 kg erät, tai erät joissa vain pakkausmerkintäpuutteita (tuettu) 86, ,80-53,92 % 0 0,00 Yhteensä ,39 Ennakkoratkaisut Ennakkoratkaisujen omakustannushintaa alhaisemman veloitushinnan perusteena on toisaalta se, että on Tullin ja samalla Suomen valtion edun mukaista pyrkiä edistämään ennakkoratkaisujen pyytämistä epäselvissä tapauksissa. Tällä tavoin voidaan välttää resursseja kuluttavaa jälkikäteen tapahtuvaa selvitystyötä, jälkikantoja ja mahdollisesti myös oikeuskäsittelyjä, joista aiheutuu kustannuksia sekä valtiolle että asiakkaalle. Toisaalta kyse on myös siitä, mitä asiakkailta voidaan kohtuudella veloittaa heidän pyrkimyksestään hakea ennakolta ratkaisua verotusta koskevaan ongelmaansa. Suorite Omakustannushinta Perittävä hinta Kate Kate- % Myynti kpl Kate yhteensä 1.1 Valmisteverotusta koskeva ennakko ratkaisu Joka on vaatinut tullilaboratorion tutkimuksen Joka ei ole vaatinut tullilaboratorion tutkimusta 1.2. Muu verotusta koskeva ennakkoratkaisu Kun kysymys on kaupallisesta toiminnasta Kun hakijana on yksityishenkilö eikä kysymys ole kaupallisesta toiminnasta 1.3 Päätös olla antamatta ennakkoratkaisua 544, ,75-8,22 % 0 0,00 420, ,95-16,85 % 0 0, , ,51-54,11 % ,01 532, ,37-71,82 % 1-382,37 396, ,18-87,38 % 0 0,00 Yhteensä ,39

17 Tullilaboratorion suoritteet Tullilaboratorion suoritteissa on tutkimuskohteittain huomioitu pienille tuontierille alennettu tutkimushinta, jottei tutkimuksenhinta on suhteeton tuontierän arvoon verrattuna. Tuontierän arvoksi on määritelty enintään 1500 euroa. Suorite Omakustannushinta Perittävä hinta Kate Kate- % Myynti kpl Kate yhteensä Laboratoriotutkimukset Tullin aloitteesta hinnaltaan korkeimman tehdyn tutkimuksen mukaisesti, koskien elintarvikelain(23/2006), kuluttajaturvallisuuslain(920/2011), luonnonmukaisen tuotannon valvontalain (294/2015) sekä maataloustuotteiden markkinajärjestelylain (999/2012) mukaista valvontaa Elintarvikelain säädännön soveltamisalaan kuuluvat tavarat Kuluttajaturvallisuusalan soveltamisalaan kuuluvat tavarat Luonnomukaisen tuotannon valvontalain soveltamisalaan kuuluvat tavarat Maataloustuotteiden markkinajärjestelylain soveltamisalaan kuuluvat tavarat 437, ,45-42,85 % ,51 354, ,92-43,65 % ,12 437, ,45-42,85 % 0 0,00 437, ,45-42,85 % 0 0,00 Yhteensä ,62

18 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAANSAADUT JULKISSUORITTEET Tullin avainluvut Muutos % verrattuna 2016 Ulkomailta saapuneet matkustajat ,59 % Alusliikenteessä ,86 % Lentoliikenteessä ,68 % Juna- ja maantieliikenteessä ,46 % Ulkomailta saapuneet Laivat ,98 % Lentokoneet ,30 % kuormatut kuorma-autot, kontit ja perävaunut ,44 % Ulkomaankauppa ,17 % Tuonti (milj. ) ,74 % Vienti (milj. ) ,74 % Tullin kantamat verot (Luvut tuhatta euroa) ,04 % Tuonnin perusteella kannettavat verot ,27 % Valmisteverot ,99 % Muut verot ja maksut ja sekalaiset tulot ,70 % Muille viranomaisille tilitettävä kanto ,16 % EU:lle tilitettävät omat varat netto ,54 % Tulliselvitys ja verotus Kolmansien maiden ,37 % Tuontitullaukset ,08 % Vientitullaukset ,47 % Sisäkaupan ,12 % Tuonti-ilmoitukset ,84 % Vienti-ilmoitukset ,21 % Valmisteverotuspäätökset ,05 % Passitukset aloitetut/päätetyt ,65 % - joista aloitettujen TIR-carnet osuus ,59 % Yhteiskunnan suojaaminen Tietoon tulleet rikokset ,80 % Selvitetyt rikokset ,53 % Selvitysprosentti % 85 % 88 % 3,52 % Tullilaboratorion tutkimat näytteet ,45 %

19 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU Fiskaalisella tehtäväalueella Tullin keräämien verojen ja maksujen määrä oli 2,9 miljardia euroa vuonna Vastaava luku vuonna 2016 oli 10,8 miljardia euroa muutoksen selittyessä auto- ja valmisteverotuksen siirtämisellä Verohallintoon. Verotuotoista 2,7 miljardia euroa kertyi maahantuonnin arvonlisäverosta. EU-tullien määrä oli bruttona 173,2 miljoonaa euroa, josta kansalliseen budjettiin kertyvän kantopalkkion määrä oli 34,8 miljoonaa euroa. Väylämaksuja kertyi 47,4 miljoonaa euroa ja maksullisten suoritteiden tuotto oli 1,6 miljoonaa euroa. Tullin verojäämät olivat viime vuonna edelleen hyvin alhaiset verojäämäprosentin ollessa tulliverotuksessa 0,09 % ja väylämaksuissa 0 %. Edellisen vuoden osalta vastaavat luvut olivat 0,08 % ja 0 %. Ulkomaankaupan tehtäväalueella uusi tullikoodeksi (Union Customs Code, UCC) tuli voimaan mutta käytännössä sitä ryhdyttiin soveltamaan vasta alkaen, kun tullikoodeksin soveltamisasetus ja muut toimeenpanoasetukset saatettiin voimaan. Tullilainsäädännön muutokset käynnistivät mittavan tulliselvitys- ja niitä tukevien tietojärjestelmien kokonaisuudistuksen. Lainsäädännön muutokset sisältävät keskeisimpinä uudistuksina vaatimuksen täyssähköisistä menettelyistä kaikki kommunikointi osapuolten kesken tapahtuu jatkossa sähköisesti ja toimintaprosessien uudistuksia, joita ovat mm. keskitetty tulliselvitys eri tullimenettelyissä (asiakas voi valita tulliselvittävänsä maahantuomansa tavarat yhdessä jäsenmaassa useiden yksittäisten jäsenmaiden sijasta), eri menettelyjen yhdistäminen ja eriyttäminen (mm. tullivalvonnassa tapahtuva valmistus yhdistetään sisäiseen jalostusmenettelyyn, tuonti tiettyyn käyttötarkoitukseen eriytetään luovutuksesta vapaaseen liikkeeseen) sekä turvatietoilmoittamiseen liittyvät merkittävät muutokset (mm. multifiling, postilähetysten turvatiedot). Tietojärjestelmämuutosten läpivientiin Tullille myönnettiin 54,2 miljoonan euron valtuus valtion talousarviossa vuonna Tulli valitsi loppuvuonna 2016 toimittajan uuden tullausjärjestelmän rakentamiseksi ja kehittämistyö toimittajan kanssa on parhaillaan käynnissä. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan uudet tietojärjestelmätoiminnallisuudet olisi tullut ottaa käyttöön vuoden 2020 aikana. Viime vuonna DG TAXUDin johdolla valmisteltiin uusi MASP 2017 tietojärjestelmästrategia, jossa eri toimintojen käyttöönottoaikatauluja on päivitetty jäsenmaiden esittämien huolien pohjalta käyttöönottojen tapahtuessa vuosien 2019 ja 2025 välisenä aikana. Tullille tehtävien tulli-ilmoitusten käsittely on jo nyt pitkälle digitalisoitua sähköisten ilmoitusten osuuden ollessa 100 % tuntumassa pois lukien TIR Carnet asiakirjat, jotka yhä vaativat manuaalista käsittelyä. Sähköisten tuonti-ilmoitusten käsittelyajat ovat lyhyitä: tuonti-ilmoituksista alle tunnissa käsiteltiin 96 % ja vienti-ilmoituksista 95 %, passitusilmoituksista kaikki käsiteltiin alle 30 minuutissa. Käsittelyaika pitenee, jos ilmoitus valikoituu asiakirja- tai fyysiseen tarkastukseen. Tulliverotuksessa (tulli + alv) oikaisupäätösten osuus tuontitullauspäätöksistä oli 1,3 % viime vuonna. Yhteiskunnan suojaamisen tehtäväalueella Tullin paljastamien rikosten määrä pysyi edellisvuoden tasolla ollen rikosta (2016: kpl). Tullin paljastamien rikosten selvittämistaso pysyi samoin edellisvuosien tasolla ollen 88,2 % vuonna 2017 (2016: 85,2 %, 2015: 90,1 %). Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus on puolestaan vaihdellut voimakkaasti vuosittain ollen viime vuonna 81,1 miljoonaa euroa (2016: 224,8 miljoonaa euroa, 2015: 15,9 miljoonaa euroa). Edellisvuonna vaikuttavuusluku oli poikkeuksellisen korkea suurimman osan summasta liittyessä yhteen erittäin laajaan kansainväliseen huumausainerikoskokonaisuuteen, jossa takavarikoimatta jääneen huumausaineen arvo noin 179 miljoonaa euroa. Takaisin saadun rikoshyödyn määrä kasvoi vajaalla 9 miljoonalla eurolla edellisvuodesta ollen 28 miljoonaa euroa. Tulli takavarikoi huumausaineita vuonna 2017 yhteensä kiloa (2016: kg). Takavarikoitujen huumausaineiden kokonaismäärän nousun taustalla on kuivatun khatin ja tuoreen khatin määrien

20 vaihtelu; huumeiden takavarikot laskivat vuonna 2015, jolloin kuivatun khatin suosio pudotti takavarikoituja kilomääriä, mutta kuluneena vuonna khatia takavarikoitiin melkein kolminkertainen määrä vuoteen 2016 verrattuna eron selittyessä sillä, että aiempien vuosien tapaan takavarikoitiin tuorekhatia kuivatun sijaan. Takavarikoiden kokonaismäärää nostaa myös yksi iso hasistakavarikko. Hasista takavarikoitiin 675 kiloa, joka on kymmenkertainen määrä verrattuna edellisvuoteen (2016: 67 kiloa). Ero selittyy yhdellä isolla 660 kilon takavarikolla. Kokaiinia takavarikoitiin vähemmän kuin edellisvuonna määrän ollessa 3,5 kg (2016: 8,6 kg). Amfetamiinia takavarikoitiin 58,8 kiloa, mikä on määrältään samaa luokkaa kuin 2016 jolloin takavarikoitiin 56,2 kiloa, mutta selkeästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena (2015: 135,9 kg, 2014: 187,8 kiloa). Vuoden 2017 määrän ollessa kuitenkin enemmän kuin keskimäärin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Marihuanaa takavarikoitiin yhteensä 115,2 kiloa eli huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna (2016: 25,4 kg). Ekstaasia takavarikoitiin yhteensä tablettia, mikä on noin viidesosa edellisvuoteen verrattuna (2016: tablettia). Huumelääkkeitä Tulli takavarikoi vuonna 2017 yhteensä tablettia tai ampullia (2016: tablettia) mikä on yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna ja lähes viisinkertainen määrä viiden vuoden tarkastelujakson keskiarvoon verrattuna. Buprenorfiinia sisältäviä lääkevalmisteita takavarikoitiin tablettia eli hieman vähemmän kuin edellisvuonna (2016: tablettia). Veropetoksia paljastui kaikkiaan kpl (2016: 914 kpl), joista törkeitä tekomuotoja oli 83 kpl (2016: 109 kpl). Veropetosten sekä lievien veropetosten vuoden 2017 kokonaislukumäärät olivat korkeimmat viiden vuoden seuranta-ajanjaksolla Talousrikoksiksi luokitellut törkeät veropetosjutut ovat olleet pääasiassa savukkeiden, alkoholin ja nuuskan laitonta maahantuontia sekä valmiste- ja arvonlisäveroihin, polkumyyntitulleihin sekä tullivarastointiin liittyviä petoksia. Vuonna 2017 Tulli otti haltuun rikosasioissa 3 miljoonaa savuketta, mikä oli 1,3 miljoonaa savuketta vähemmän kuin vuonna Pääosin savukkeet salakuljetetaan Suomeen pienissä erissä lähinnä Venäjältä. Suomi toimii myös savukkeiden salakuljetuksen kauttakulkumaana muihin Pohjoismaihin sekä Keski-Eurooppaan. Nuuskaa saatiin takavarikoitua vuoden 2017 aikana kiloa eli noin tuhat kiloa vähemmän edellisvuoteen verrattuna (2016: kg). Pääasiassa suurempia nuuskaeriä salakuljetettiin Suomen markkinoille Pohjois-Ruotsista maarajan yli yksittäisten takavarikoiden ollessa jopa yli 300 kiloa. Tulli osallistui valtakunnallisen harmaan talouden ohjelman täytäntöönpanoon ja toteutti omaa (23 erillisen hankkeen) harmaan talouden torjuntasuunnitelmaansa. Tullissa valmistui 134 verotarkastusta, joista 60 % johti fiskaalisiin toimenpiteisiin ja yritystarkastuksen ehdotetut jälkikannot nousivat 10,8 miljoonaan euroon. Tullilaboratorion suoritteiden kokonaisvolyymi vuonna 2017 oli , joista erään liittyi laboratoriotutkimuksia ja erään kasvisten tarkastuksia. Korkealaatuisen toiminnan ylläpitämiseksi laboratoriossa analysoitiin myös laadunohjausnäytteitä. Edelliseen vuoteen verrattuna laboratoriotutkimusten määrä laski hieman (1 %). Tutkimusnäytteille tehtiin yli tutkimusta, joista saatiin yli tutkimustulosta. Kasvisten tarkastusten määrät nousivat: kasvinterveystarkastuksia tehtiin 1342 erästä ja kasvisten vaatimustenmukaisuustarkastuksia 1605 erästä. Laboratorion näytteenottajat ottivat 750 tuoteturvallisuusvalvonnan näytettä. Tuoteturvallisuusvalvonnassa tutkittiin elintarvike- ja kulutustavaraerää (tavoite erää, toteutuma 95 %). Tuoteturvallisuusvalvonnassa tutkittiin eniten elintarvikkeita sisämarkkinanäytteistä. Henkilöstön väheneminen ja työpanoksen suuntaaminen tullirikostutkimuksiin vaikuttivat osaltaan siihen, että tuoteturvallisuusvalvonnan tavoitetta ei saavutettu. Kaikista Tullilaboratorion laboratoriotutkimuksista viisi prosenttia liittyi muille viranomaisille tai toimijoille tehtyihin maksullisiin laboratoriotutkimuksiin. Liiketaloudellisten suoritteiden osuus väheni 13 % edellisvuodesta.

21 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Mittari Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Henkilötyövuodet 1) Sairauspoissaolot (työpäivää / htv ) 11,3 11, ,8 Lyhyet 1 3 pv sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 4,2 4,0 3,1 3,9 Varsinaisten määräaikaisten %-osuus 3,8 1,4 4,0 1,6 Koulutuspäiviä / htv 7,1 6,2 7,0 4,1 2) Työtyytyväisyys (VM Baro) 2) 3,3 3,45 Kts. 3) Johtajuusindeksi (VM Baro) 2) 3,0 3,43 Kts. 3) Osaamisen johtamisindeksi (VM Baro) 2) Ei käytössä 3,5 Kts. 3) Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä 2,4 3,2 Kts. 3) (VMBarossa Ylin johto toimii esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä) 2) Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (VMBarossa Viestintä työyhteisössäni on vaikuttavaa, avointa, oikea-aikaista ja vuorovaikutteista) 2) 3,0 3,4 Kts. 3) Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (VMBarossa 3,5 3,6 Kts. 3) Motivoidun ja innostun työstäni) 2) Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (VMBarossa Kehityskeskustelut auttavat minua työni tekemisessä ja osaamiseni kehittämisessä) 2) Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (VMBarossa Voin organisaatiossani kokeilla ja tehdä asioita uudella tavalla) 2) Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (VMBarossa Johto ja esimiehet ovat onnistuneet työyhteisöni töiden organisoinnissa) 2) 2,4 3,1 Kts. 3) 2,9 3,2 Kts. 3) 2,8 3,3 Kts. 3) 1) Ilman ylitöitä ja varallaoloa. Vuoden 2017 alusta tapahtui auto- ja valmisteverotuksen siirto Verohallintoon, jonka vaikutus 205 htv. 2) Vuonna 2017 koulutuspäivien laskennassa oli ongelmia uuden järjestelmän käyttöönottovaiheen vuoksi. Toteuman luotettavuudesta ei ole täyttä varmuutta. 3) Asteikolla 1 5. Tutkimus tehdään jatkossa joka vuosi. VMBaron kysymykset poikkesivat hieman tulostavoitteissa olleista kysymyksistä. Kysely on toteutettu viimeksi ja tämän tulokset raportoitu vuonna Henkilöstömäärä, rakenne ja kulut Tullissa työskenteli vuoden 2017 lopussa yhteensä 1887 henkilöä. Naisten osuus Tullin henkilöstöstä oli 44,8 prosenttia. Todellisia työpanoksia mittaava henkilötyövuosimäärä oli ilman ylitöitä ja varallaoloa (Kieku). Henkilötyövuosimäärä laski 12,7 % edellisestä vuodesta, josta auto- ja valmisteverotuksen osuus n. 10 %-yksikköä. Yli- ja lisätöiden määrä oli 9,2 htv ja varallaolon määrä 4,4 htv eli yhteensä 13,6 henkilötyövuotta. Henkilöstömäärä muutos-% 2016 muutos-% 2015 Henkilöstön lukumäärä ,9 % ,9 % 2212 HTV ,7 % ,7 % 2202 Tullin henkilöstön keski-ikä vuonna 2017 oli 48,4 vuotta. Henkilöstöstä 63,5 prosenttia oli vuoden lopussa vähintään 45 vuotta. Suurin yksittäinen ikäryhmä oli vuotiaat, joita oli henkilöstöstä 36 prosenttia.

22 Henkilöstön jakautuminen ikäluokittain Ikäluokat Vuosi 2017 on keltaisella värillä Tullin koulutustasoindeksi vuonna 2017 oli 4,7. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneita oli 30,9 prosenttia henkilöstöstä vuoden lopussa. Henkilöstön koulutustasoindeksi Koulutustaso naiset 5,0 5,0 4,5 miehet 4,6 4,6 4,2 Yhteensä 4,7 4,8 4,4 Tullin henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti. Koulutustasoindeksin asteikko on 1-8; jos keskiarvo on 7, niin henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon Lähes kaikki tullilaiset, 95,5 % henkilöstöstä, työskentelevät virkasuhteessa. Määräaikaisia palvelussuhteita oli vuonna 2017 kaikista palvelussuhteista 1,6 %. Osa-aikaisesti työskenteli 5,2 % henkilöstöstä. Tullin lähtövaihtuvuus vuonna 2017 oli 5,1 %*), kun se edellisenä vuonna oli 3,9 %; lähtövaihtuvuus laskettiin siten, että vuoden 2016 lopun henkilömäärästä vähennettiin VETOvaikutus 205 htv. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja suhteellinen osuus Vakinaiset 2017 %-osuus 2016 %-osuus 2015 %-osuus hlömäärä ,4 % ,6 % ,2 % naiset ,7 % ,1 % ,8 % miehet ,7 % ,5 % ,4 % Määräaikaiset 2017 %-osuus 2016 %-osuus 2015 %-osuus hlömäärä 30 1,6 % 30 1,4 % 84 3,8 % naiset 21 1,1 % 15 0,7 % 44 2,0 % miehet 9 0,5 % 15 0,7 % 40 1,8 % Palvelussuhteiden koko- ja osa-aikaisuus Kokoaikaiset %-osuus 94,8 % 95,0 % 94,5 % Osa-aikaiset %-osuus 5,2 % 5,0 % 5,5 %

23 Sairauspoissaolojen lukumäärä vuonna 2017 oli työpäivää. Tullilainen oli sairauden takia pois töistä keskimäärin 11,8 työpäivää, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 11,6. Työhyvinvointia kuvaavia lukuja Työtyytyväisyys ei mitattu 3,3 ei mitattu Sairauspoissaolot työpäivää/htv Sairaustapauksien lkm Työterveyshuolto (euroa/htv) Tahti-järjestelmään Kieku-järjestelmästä siirtyneissä tiedoissa vuosina on havaittu virheellisyyksiä sairauspoissaoloihin liittyvissä tiedoissa, minkä vuoksi on käytetty suoraan Kiekusta saatavia tietoja. Vuonna 2017 Tullin kokonaistyövoimakustannukset olivat miljoonaa euroa. Palkkasumma oli miljoonaa euroa. Tehdyn työajan palkkojen osuus oli 76,9 % palkkasummasta. Välilliset työvoimakustannukset, jotka sisältävät muun muassa loma-ajan palkat, lomarahat, koulutusajan palkat, sairausajan palkat jne., olivat kertomusvuonna miljoonaa euroa. Henkilötyövuoden hinta oli ,80 euroa. Työvoimakustannukset Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta, (%) Kokonaistyövoimakustannukset euroa 11,8 11,6 11, ,4 486,6 427,7 Terveysprosentti 22,7 20,8 23,8 77,7 % 77,6 % 77,2 % Tehdyn työajan palkat, %- osuus palkkasummasta Välilliset työvoimakustannukset (euroa) Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista (%) 76,9 % 76,9 % 76,6 % ,7 % 56,8 % 59,7 %

24 TILINPÄÄTÖSANALYYSI RAHOITUKSEN RAKENNE JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tullin toimintamenojen momentin talousarviokehys vuodelle 2017 oli euroa. Edelliseltä vuodelta siirtyi määrärahaa euroa. Tullin nettomenot olivat euroa, jossa oli vähennystä euroa verrattuna edellisvuoteen vähennyksen selittyessä valtaosin autoja valmisteverotuksen siirrolla Verohallintoon. Vuodelle 2018 siirtyi määrärahaa euroa. Tullin nettomenot jakautuivat suhteessa niin, että palkkamenot olivat 62 %, muut toimintamenot 36 % ja investoinnit 1 % Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) määrärahaa oli talousarviossa myönnetty euroa. Määrärahaa käytettiin euroa Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) määrärahaa oli talousarviossa myönnetty euroa. Tulli käytti määrärahaa euroa Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) momentin käyttö siirtyi Verohallinnolle viime vuonna Energiaverotuki (arviomääräraha) momentin käyttö siirtyi Verohallinnolle viime vuonna. Tulomomentille Tullin tulot arvioitiin kertyvän tuloja euroa. Toteutunut kanto oli euroa, mikä oli euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Maksullisten suoritteiden tuotoiksi arvioitiin euroa toteutuman ollessa reilu 1,5 miljoonaa euroa. Muiden viranomaisten puolesta kannetuista tuloista saatavia kantopalkkioita arvioitiin kertyvän euroa, toteutuma oli euroa. Muiksi sekalaisiksi tuloiksi arvioitiin euroa toteutuman ollessa euroa. Tulomomentille Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot arvioitiin kertyvän tuloja euroa. Toteutuma oli euroa. Tulomomentilla Sakkotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista Tullin kanto oli euroa. TUOTTO- JA KULULASKELMA Toiminnan tuotot olivat yhteensä euroa, mikä on 3,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä tilikautena. Maksullisen toiminnan tuottoja kertyi euroa, joista maksullisten suoritteiden kate oli 1,3 %; liiketaloudellisten suoritteiden kate oli 16,5 % ja julkisoikeudellisten suoritteiden kate oli -1,7 %. Toiminnan kulut olivat yhteensä euroa, mikä on 19,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä tilikautena. Suurin kuluerä olivat henkilöstökulut 94,1 miljoonaa euroa, mikä on 19,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähennys johtui henkilömäärän pienenemisestä 275 henkilötyövuodella. Vuokrakulut vähenivät euroa edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtui pitkälti toimitilajärjestelyistä pääkaupunkiseudulla. Palvelujen ostot olivat euroa, mikä on reilut 2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä tilikautena. Kasvu aiheutui pääosin vauhtiin päässeestä tietojärjestelmien kehittämisohjelmasta. Valmistus omaan käyttöön sisältää itse valmistettujen tietojärjestelmien kustannukset, jotka on laskettu kuhunkin järjestelmään käytetyn työajan ja henkilöiden palkkakustannusten perusteella. Valmistus omaan käyttöön oli miljoonaa euroa, mikä on 1,3 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä tilikautena. Ostot aineista, tarvikkeista ja tavaroista tilikauden aikana vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 miljoonaa euroa ollen euroa. Poistojen osuus oli euroa summan ollessa edellisvuoden tasoa.

25 Rahoitustuotot ja kulut olivat nettomääräisesti yhteensä euroa (edellisvuonna euroa), Ero selittyy pääasiassa Verohallintoon siirtyneiden auto- ja valmisteverotuksen palautuskoroilla. Satunnaiset tuotot ja kulut olivat nettomääräisesti euroa positiiviset saldon ollessa edellisvuonna euroa. Vuodesta 2017 alkaen Tulli ei enää huolehdi energiaverotukien maksamisesta tehtävän siirryttyä Verohallinnon Edellisvuonna summa 210 miljoonaa euroa. Tuotot veroista ja pakollisista maksuista olivat yhteensä euroa, mikä on 7,9 miljardia euroa vähemmän kuin edellisenä tilikautena. Vähennys selittyy auto- ja valmisteverotuksen siirtämisellä Verohallintoon. Verotuotot kertyivät miltei kokonaan maahantuonnin arvonlisäverosta. TASE Tullin taseen loppusumma on euroa, mikä on 4,2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä tilikautena. Taseen vastaavaa summasta 24,3 miljoonaa euroa muodostuu käyttöomaisuudesta ja 15,6 miljoonaa euroa lyhytaikaisista saamisista. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden suurin erä on muut lyhytaikaiset saamiset 13,8 miljoonaa euroa, joka muodostuu lähes täysin tullisaatavista. Taseen vastattavissa oleva vieras pääoma 56,8 miljoonaa euroa muodostuu pääosin edelleen tilitettävistä eristä 28,3 miljoonaa euroa, siirtoveloista 16,1 miljoonaa euroa ja ostoveloista 8,7 miljoonaa euroa. Suurin erä on edelleen tilitettävät erät, joka muodostuu suurimmaksi osaksi EU:lle tilitettävistä varoista. Siirtovelat muodostuvat lähes täysin lomapalkkavelasta. Tulli täsmäytti taseeseen tase-erittelyt passitukseen ja muihin tullimenettelyihin liittyvistä käteisvakuuksista ja Trafin puolesta myydyistä siirtoluvista- ja vakuutuksista. Käteisvakuuksien tili täsmäytettiin erikseen selvitettyyn Tullin hallussa olevien yksittäisten käteisvakuuksien määrään ja Trafin puolesta kannetut siirtoluvat ja vakuudet täsmäytettiin Trafin joulukuulta lähettämään laskuun, koska Trafi ei ole pystynyt toimittamaan erittelyä yksittäisistä siirtoluvista ja vakuutuksista, jotka Tulli oli heidän tietojärjestelmänsä mukaan myynyt joulukuussa 2017 mutta ei vielä tilittänyt heille. Tullivelkojen selvittelytilin saldo eroaa ,47 euroa veroreskontran mukaiseen saldoon kohdistamattomista tai palauttamista odottavista maksuista. Tilinpäätösasiakirjan allekirjoittamisen aikaistuminen maaliskuun puolivälistä helmikuun viimeiseksi päiväksi ja aiemman ns. eurotilinpäätöksen aikaistuminen helmikuun puolivälistä tammikuun loppupuolelle Palkeitten tilinpäätösaikataulujen mukaisesti ovat johtaneet siihen, että tase-erittelyjen ja substanssijärjestelmien väliseen täsmäyttämiseen käytettävissä oleva aika on lyhentynyt merkittävästi ja kaikkia selvittelyjä ei ole ehditty tehdä. Tullin hallussa oli 1 890,3148 bitcoinia Valtiokonttorin päivätyn virtuaalivaluuttoja koskevan ohjeen mukaan bitcoinit käsitellään omaisuuseränä ja otetaan kirjanpitoon takavarikointia koskevan lainvoimaisen päätöksen jälkeen. Vuoden vaihteessa Tullin hallussa olevista bitcoineista ei ollut lainvoimaisia päätöksiä.

26 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 2016 Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen ja riittävä varmuus viraston toiminnan ja talouden lainmukaisuudesta, talousarvion noudattamisesta ja varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Tullin johto vastaa viraston sisäisen valvonnan järjestämisestä, asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Tullin johto on arvioinut viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykytilaa sekä kehittämistarpeita. Johdon arvioinnissa on käytetty valtiovarain controller -toiminnon suosituksen mukaista laajaa sisäisen valvonnan arviointikehikkoa, Tullin EFQM arviointimenetelmää sekä Tullin riskienhallintapolitiikan mukaista riskikehystä. Arvioinnin perusteella Tullin sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on toiminnan laajuuteen nähden asianmukaisesti järjestetty. Määriteltyjä kehittämiskohteita ovat Strategisten kehityshankkeiden läpivienti Toiminnan riippuvuus sähköisistä järjestelmistä Johtamisen, esimiestyön ja henkilöstöresurssin jatkuva kehittäminen ja osaamisen varmistaminen Toimintaympäristö, lainsäädäntö- ja toimintatapamuutokset.

27 1.9 ARVIOINTIEN TULOKSET Vuonna 2017 Euroopan Komission ISF-rahoituksella toteutettuihin hankkeisiin kohdistui seuraavat tarkastukset: Rajanylityspaikkojen varustaminen VIS-asetuksen mukaisilla mobiililaitteilla. Condensed phase GC-FTIR laite. Avoimien tietolähteiden tiedustelu. Toivo analyysijärjestelmä. Tarkastuksissa ei tulle esille huomautettavaa. Lisäksi jo päättyneeseen ENPI Cross-Border Cooperation -ohjelmaan sisältyneeseen Imatran rajanylityspaikan kehittämishankkeeseen liittyen Euroopan komission valtuuttamat tarkastajat kävivät tekemässä jälkiseurannan. Tarkastajilla ei ollut huomautettavaa hankkeen läpiviennistä. Deloitte Oy suoritti Tulissa Eviran toimeksiannosta arvioinnin, jossa käsiteltiin tulojen keräämistä Eviralle kolmansien osapuolten toimesta. Tarkastuksessa arvioitiin mm. kolmansien osapuolten Eviran puolesta keräämiin maksuihin liittyviä prosesseja ja prosessikontrolleja. Tullissa on aloitettu tarkastusraportissa esitettyjen kehitysehdotusten analysointi yhteistyössä Eviran kanssa.

28 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ JA EPÄSÄÄNNÖNMUKAISUUKSISTA Vuonna 2017 Tullissa tuli ilmi seuraavat kassavajeet: Toimipaikka Vaje eur Syy Selvitys/Toimenpiteet Oulun tullitoimipaikka 39,00 Huolimattomuus, inhimillinen erehdys yms. Katettu toimintamenoista Helsingin tulli/lentorahti 50,00 Huolimattomuus, inhimillinen erehdys yms. Katettu toimintamenoista Kotkan tullitoimipaikka 6,00 Huolimattomuus, inhimillinen erehdys yms. Katettu toimintamenoista Turun tullitoimipaikka 10,00 Huolimattomuus, inhimillinen erehdys yms. Katettu toimintamenoista Yhteensä 105,00 Keväällä 2017 Tulli kuuli virkamiestään, jota epäiltiin runsaista luvattomista poissaoloista, joista aiheetta maksettu palkka olisi ollut yli euroa. Virkamies kiisti vastineessaan luvattomat poissaolot mutta irtisanoutui itse kuulemisen jälkeen ennen kuin Tulli ehti tehdä päätöstä kurinpitotoimista. Tulli teki asiasta tutkintapyynnön poliisille kesällä 2017.

29 TULLIN TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Tullin talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2016 Talousarvio 2017 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2017 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot , ,09 0, Arvonlisävero , ,01 0, Tupakkavero , ,42 0, Alkoholijuomavero , ,56 0, Virvoitusjuomavero , ,28 0, Energiaverot , ,02 0, Eräiden juomapakkausten valmistevero , ,16 0, Autovero ,99 0 0,00 0, Ajoneuvovero 1 512, ,50 0, Jätevero ,27 0 0,00 0, Väylämaksut , ,82 0, Öljyjätemaksu , ,43 0, Muut verotulot , ,89 0, Sekalaiset tulot , , , Tullin tulot , , , Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot , ,16 0, Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot 1 359, ,29 0, Sakkotulot ja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista , ,78 0, Verotukseen liittyvät korkotulot , ,11 0, Tuloarviotilit yhteensä , , ,83 100

30 Tullin talousarvion toteutumalaskelma Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2016 Talousarvio 2017 (TA + LTA:t) Talousarvion 2017 määrärahojen käyttö vuonna 2017 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2017 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2017 Käyttö vuonna 2017 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 23. Valtioneuvoston kanslia , , ,16 0, Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) , , ,16 0, Valtiovarainministeriön hallinnonala , , , , , , , , , Valtiovarainministeriön hallinnonalan , , ,64 0,00 arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Tullin toimintamenot (nettob) (siirtomääräraha 2 v) , , , , , , , , Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) , , , , Takaisin maksetut verot Tulli , , , , Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) , , , Verotukseen liittyvät korkomenot Tulli Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) , , , Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) , Energiaverotuki (arviomääräraha) , Energiaverotuki Tulli , , , , ,00 0, ,00 0, , ,00 0,00 Määrärahatilit yhteensä , , , , , , , , ,19

31 TULLIN KÄYTÖSSÄ OLEVAT VALTUUDET Kirjanpitoyksikön talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Vuoden n valtuudet Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittu 2018 TA:ssa Talousarviomenot 2017 Määrärahatarve 2018 Määrärahatarve 2019 Määrärahatarve 2020 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tullin toimintamenot Aikaisempien vuosien valtuudet Vuonna 2017 käytettävissä olleet valtuudet Momentti Aikaisempien vuosien valtuudet Vuonna n käytettävissä olleet valtuudet Momentti Aikaisempien vuosien valtuudet, josta korkotuki- tms. valtuudet 4) Vuonna n käytettävissä olleet valtuudet, josta korkotuki- tms. valtuudet 4) Yhteensä Aikaisempien vuosien valtuudet, josta korkotuki- tms. valtuudet 4) Vuonna n käytettävissä olleet valtuudet, josta korkotuki- tms. valtuudet 4) ) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt 2) Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00.". 3) Esitetään yhteismäärä niistä aikaisempina varainhoitovuosina käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista aiheutuu menoja tulevina varainhoitovuosina. 4) Korkotukilainojen lainakannan enimmäismääränä tai valtionapuun oikeuttavien kustannusten enimmäismääränä tai muulla vastaavalla tavalla myönnettyjen valtuuksien määrä. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia.

32 TULLIN TUOTTO- JA KULULASKELMA TULLIN TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,88 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,60 Muut toiminnan tuotot , , , ,23 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,12 Henkilöstökulut , ,12 Vuokrat , ,70 Palvelujen ostot , ,81 Muut kulut , ,72 Valmistus omaan käyttöön , ,88 Poistot , ,38 Sisäiset kulut , , , ,71 JÄÄMÄ I RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,48 Rahoitustuotot , ,02 Rahoituskulut , , , ,95 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,98 Satunnaiset kulut , , , ,25 JÄÄMÄ II SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Kulut Elinkeinoelämälle JÄÄMÄ III TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA 0, , ,18 0, , , , ,86 Verot ja veronluonteiset maksut , ,34 Muut pakolliset maksut , ,81 Perityt arvonlisäverot , ,32 Suoritetut arvonlisäverot ,60 TILIKAUDEN TUOTTOJÄÄMÄ , , , , ,20

33 TULLIN TASE TULLIN TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,58 Muut pitkävaikutteiset menot , ,27 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,98 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset , ,11 Rakennelmat 9 770, ,08 Koneet ja laitteet , , , ,03 KÄYTTÖOM. JA MUUT PITKÄAIK.SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,01 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 8 308, ,34 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,21 Siirtosaamiset , ,00 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,61 Ennakkomaksut 6 437, , , ,28 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit , ,18 Kirjanpitoyksikön tulotilit -32,15 329,43 Muut pankkitilit 249, ,13 Sisäisen rahaliikkeen tilit 3 870, , , ,99 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,61 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,62

34 TULLIN TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,86 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,33 Pääoman siirrot , ,55 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,88 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat , ,91 Saadut ennakot , ,24 Ostovelat , ,97 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset , ,34 Edelleen tilitettävät erät , ,95 Siirtovelat , ,40 Muut lyhytaikaiset velat , , , ,50 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,50 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,62

35 LIITETIEDOT Tullin tilinpäätöksen liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta 1) budjetointia koskevat muutokset ja muutosten tärkeimmät vaikutukset talousarvion toteutumalaskelmaan, tuotto- ja kululaskelmaan ja taseeseen sekä niiden vertailuuvuteen Tullilla ei ole talousarvion toteutumalaskelmaan, tuotto- ja kululaskelmaan ja taseeseen sekä niiden vertailuvuuteen koskevia muutoksia. 2) valuuttakurssi, jota on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä muut sitoumukset Suomen rahaksi Tulli on käyttänyt Euroopan keskuspankin noteeraamia valuuttakursseja muutettaessa ulkomaanrahan määräisiä saamisia, velkoja sekä muita sitoumuksia Suomen rahaksi seuraavasti: Venäjän rupla 69,3920 3) tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät sekä erityisesti niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset tilikauden tuotto- ja kulujäämän sekä taseessa ilmoitetttavien erien muodostumiseen Tullin tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja -asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita. 4) aikaisempiin vuosiin kohdistuvat tuotot ja kulut, talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset, jos ne eivät ole merkitykseltään vähäisiä Tullilla ei ole aikaisempiin vuosiin kohdistuvia korjauksia. 5) selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa Tullin edellistä vuotta koskevat tiedot ovat vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa. 6) selvitys tilinpäätösvuoden jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta toimintakertomuksessa Tullista siirtyy Verohallintoon alkaen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneiden asiakkaiden maahantuonnin arvonlisäverotus. Tulliin jäi yksityishenkilöiden ja yritysten, jotka eivät ole arvonlisäverorekisterissä, maahantuonnin arvonlisäverotus. Vuodesta 2018 lähtien Tullin maksullisen toiminnan tuotot nettobudjetoidaan momentille Tullin toimintamenot.

36 Tullin tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2016 Talousarvio 2017 (TA + LTA:t) Talousarvion 2017 määrärahojen käyttö vuonna 2017 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2017 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2017 Käyttö vuonna 2017 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Bruttomenot , , , ,26 Tullin toimintamenot Bruttotulot , , , ,17 (nettob) Nettomenot , , , , , , , ,19 (siirtomääräraha 2 v)

37 Tullin tilinpäätöksen liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

38 Tullin tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

39 Tullin tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,82 Palkat ja palkkiot , ,43 Tulosperusteiset erät 4 000,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,39 Henkilösivukulut , ,30 Eläkekulut , ,94 Muut henkilösivukulut , ,36 Yhteensä , ,12 Johdon palkat ja palkkiot , ,13 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 9 972, ,00 Johto 240,00 240,00 Muu henkilöstö 9 732, ,00

40 Tullin tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä KOMluokka Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % 112 Aineettomat oikeudet 1120 Ostetut atk-ohjelmistot Tasapoisto Ostetut atk-ohjelmistot Tasapoisto 3 33, Muut pitkävaikutteiset menot 1140 Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat Tasapoisto Rakennukset 1229 Muut rakennukset Tasapoisto Rakennelmat 1230 Muut rakennelmat Tasapoisto Koneet ja laitteet 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet Tasapoisto Autot ja muut maakuljetusvälineet Tasapoisto Laivat ja muut vesikuljetusvälineet Tasapoisto 7 14, Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet Tasapoisto 3 33, Toimistokoneet ja laitteet Tasapoisto Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet Tasapoisto Audiovisuaaliset koneet ja laitteet Tasapoisto Laboratoriolaitteet ja -kalusteet Tasapoisto Muut koneet ja laitteet Tasapoisto Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kirjanpitoyksikössä yhdenmukaisin periaattein kansallis- ja käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta.

41 Tullin tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot 112 Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset Ennakkomaksut ja menot keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno , , , ,37 Lisäykset , , , ,55 Vähennykset 0, , , ,26 Hankintameno , , , ,66 Kertyneet poistot , ,83 0, ,39 Vähennysten kertyneet poistot 0, ,01 0, ,01 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , ,79 0, ,73 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0, ,01 0, ,01 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , ,62 0, ,12 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , Rakennukset Aineelliset hyödykkeet 123 Rakennelmat Koneet ja laitteet Yhteensä Hankintameno , , , ,00 Lisäykset 0,00 0, , ,60 Vähennykset 0,00 0, , ,00 Hankintameno , , , ,60 Kertyneet poistot , , , ,97 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0, , ,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,93 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00-89,48-89,48 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , , ,38 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,22

42 Tullin tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muutos Korot euromääräisistä saamisista , , ,28 Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista -2,51 0,00-2,51 Rahoitustuotot yhteensä , , ,77 Rahoituskulut Muutos Korot euromääräisistä veloista , , ,85 Rahoituskulut yhteensä , , ,85 Netto , , ,62

43 Tullin tilinpäätöksen liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

44 Tullin tilinpäätöksen liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

45 Tullin tilinpäätöksen liite 11: Taseen rahoituserät ja velat Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

46 Tullin tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarvio-menot 2017 Määräraha-tarve 2018 Määräraha-tarve 2019 Määräraha-tarve 2020 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä , , , , , ,08

47 Tullin tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

48 Tullin tilinpäätöksen liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

49 Tullin tilinpäätöksen liite 15: Velan muutokset Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

50 Kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Tullilla ei ole liitteessä ilmoitettavia tietoja.

51 Tullin tilinpäätöksen liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Menomomentin käyttö vakiosisällöstä poikkeavaan käyttötarkoitukseen Momentti Lkp-tili Takaisin maksetut verot Määrärahaa saa käyttää veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä tai verosopimuksissa tarkoitetuista syistä Tullin päätöksellä oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron. Lisäksi määrärahaa saa käyttää tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen, EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen sekä valtion korvattavaksi tuomittujen ELVvahingonkorvausten maksamiseen viivästyskorkoineen. 39. Muut toiminnan tuotot , Satunnaiset kulut ,58 Yhteensä ,17 Maksullisen toiminnan tuotot jaksotettu väärälle vuodelle Tullin tulot Tullin maksulliset suoritteet, jotka koskevat vuoden Maksullisen toiminna tuotot ,00 suoritetta lentoliikenteen kulkuneuvoselvitystä. Em. suorite ei ole voimassa vuonna Kaksi laskua oli viety myyntireskontraan väärällä kirjauspäivällä ja ohjautuivat vuoden 2017 kirjanpitoon. Finnair Oyj, loka-joulukuu Tuotot maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista ,00 Airpro Oy, loka-joulukuu Tuotot maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista 4 655,00

52