Ammatillinen tahto ja psykologinen pääoma
|
|
- Juho Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ammatillinen tahto ja psykologinen pääoma Tiivistelmä Opiskelijan ammatillinen kasvu edellyttää muutakin kuin vain koulutus-, ammatti- tai tieteenalan tietojen hankkimista ja työtehtäviin harjaantumista. Tarkastelen tässä artikkelissa ammatillisen tahdon ja psykologisen pääoman merkitystä opiskeluun, oppimisen prosesseihin ja tavoitteiden suuntaiseen toimintaan sitoutumisessa. Esittämääni näkökulmaa voi käyttää esimerkiksi arvioitaessa erilaisia opetuksellisia ja ohjauksellisia käytänteitä sekä toimintaa opiskelijoiden kanssa. Johdanto Ollako vai eikö, siinä pulma. (Shakespeare 1603/1981, 60) Shakespearen kuuluisassa näytelmässä Hamletin isän haamu kertoo Hamletille, ettei hän kuollut luonnollista kuolemaa, vaan että hänen oma veljensä Claudius oli murhannut hänet. Hamlet lupaa pyhästi, että " riennän kostamaan ajatusta nopeammin" (Shakespeare 1603/1981, 31). Lupauksestaan huolimatta Hamlet ei kuitenkaan toteuta kostoaan. Sen sijaan hän alkaa pohtia suhdettaan itseensä, muihin ihmisiin, tapahtumiin ja myös omaan tulevaisuuteensa. Miksi Hamlet ei toimi, vaikka oli niin luvannut? Opiskelijoille Hamletin esittämä kysymys olemisesta on tuttu, sillä he pohtivat omaa ammatti- ja koulutusalavalintaansa myös opintojen aikana. Uuden oppiminen ei ole aina helppoa ja eteen saattaa tulla toistuvasti hankaliksi koettuja asioita. Opintojen aikana opiskelijasta tulee jotakin sellaista, mitä hän ei aiemmin ole ollut. Markus ja Nurius (1986) käyttävät ilmausta mahdolliset minät kuvaamaan ihmisen käsitystä siitä, minkälaiseksi hän haluaa ja olettaa voivansa tulla ja minkälaisia vaihtoehtoja hän välttää. Mahdolliset minät kannustavat kohti toimintaa. Matka ammatillisten yhteisöjen jäseneksi ei aina ole helppo ja opiskelija saattaakin joutua pohtimaan, haluako hän todella olla esimerkiksi insinööri, hoitaja tai taiteilija ja mitä se häneltä edellyttää. Ammatillinen tahto Osana opiskelijan identiteettiä on hänen elämänhistoriaansa ja tulevaisuuskäsityksiinsä perustuva käsitys itsestä ammatillisena toimijana. Identiteetin perusteella ihminen vastaa esimerkiksi kysymykseen, kuka hän on niissä yhteisöissä tai organisaatioissa, joissa hän
2 toimii tai joihin hän kuuluu tai haluaa kuulua (Wenger 1998). Dall Alban (2005) mukaan pelkkä tietojen lisääntyminen ja työtehtävien opettelu ei vielä takaa taitavaa toimintaa, sillä ne eivät käynnistä sellaista muuttumisen prosessia, jota tarvitaan ammatillisessa kehittymisessä. Tällaista syvällisempää prosessia voi nimittää identiteettityöksi Ammatillinen tahto liittyy identiteettityöhön siten, että se kiinnittää opiskelijan edellä mainittuun joksikin tulemisen prosessiin (Kukkonen 2014, 32-35). Ammatilliseen tahtoon kuuluu esimerkiksi myönteinen suhtautuminen oppimiseen ja sen ylläpitämiseen, halu muutokselle, valmius kohdata uutta ja epävarmaa sekä halu osallistua ja sitoutua toimintaan. Halu kulkea tavoitteita kohti johtaa siihen, että kohdattaessa ongelmia ja esteitä ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja jatkaa toimintaa. (Barnett 2007.) Kuinka usein ja minkälaisissa yhteyksissä tällaisista asioista keskustellaan opiskelijoiden kanssa? Ammatillinen tahdon kehittyminen voidaan yhdistää Barnettin ja Coaten (2010) esittämään ajatukseen, jonka mukaan korkeakoulutuksen päämääränä on vaikuttaa opiskelijan tietämisen (knowing), tekemisen (acting) ja olemisen (being) tapaan. Näistä olemisen ulottuvuus sisältää oman toiminnan kriittisen tarkastelun ja ohjauksen lisäksi ammatillisen yhteisön jäsenyyteen liittyviä pohdintoja sekä myös ammattialan ja työyhteisön kriittistä tarkastelua. (Kukkonen 2014). Myös ammatilliseen tahtoon kuuluu tällainen itsearviointi. Rauhalan (1989, 39) mukaan ihmisen tajuntaan ei voi laittaa mitään eikä sieltä voi ottaa mitään pois esinemäisessä mielessä, vaan kaiken on tapahduttava ymmärtämisen kautta. Tarvitaan siis eräänlaista itsesäätelyä, jolloin ihminen arvioi omaa osaamistaan ja suhdettaan (tulevan) ammatin tai työn vaatimuksiin ja toiminnan kenttään (Barnett 2007). Psykologinen pääoma Psykologisen pääoman käsitteellä on mahdollista konkretisoida ammatillisen tahdon käsitettä. Inhimillinen pääoma koostuu kolmesta osasta: psykologinen pääoma, joka tarkoittaa yksilön henkistä kuntoa, sosiaalinen pääoma, joka tarkoittaa yhteisön kuntoa sekä rakennepääoma, joka tarkoittaa organisaation toimivuutta ja oppimiskykyä (Manka 2013, 31-32). Käsittelen tässä yhteydessä näistä vain ensimmäistä, psykologista pääomaa. Psykologinen pääoma tarkoittaa yksilön positiivisia ominaisuuksia, joilla on merkitystä toiminnassa ja suoriutumisessa (Avey ym. 2011). Psykologisen pääoman on todettu olevan yhteydessä työtyytyväisyyteen, organisaatioon sitoutumiseen ja työssä suoriutumiseen
3 (Luthans ym. 2007; Luthans ym. 2008; Avey ym. 2008; Luthans ym. 2005; Avey ym. 2011). Siis hyvin tärkeisiin opiskelussakin tarvittaviin asioihin. Psykologista pääomaa voi konkretisoida neljällä ulottuvuudella: toiveikkuus (hope), sinnikkyys (resiliency), optimismi (optimism) ja itseluottamus (confidence) (Luthans, Avolio, Avey & Norman 2008). Toiveikkuus koostuu kahdesta osasta. Halusta kulkea tavoitteita kohti, josta voi käyttää nimitystä tahtovoima ja halusta löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen, jota voi nimittää keinovoimaksi. Miten ja missä yhteyksissä tuemme opiskelijoita tunnistamaan ja ymmärtämään edessä olevia tavoitteita ja heidän tahtoaan saavuttaa ne? Sinnikkyys tarkoittaa sitä, että kohdattaessa ongelmia ja esteitä ne eivät lannista ihmistä, vaan hän kestää ne ja jatkaa toimintaa. Suomalainen termi sisu saattaisi kuvata hyvin tätä ulottuvuutta. Siihen liittyy siis eräänlaista voimaa vastustaa asioiden kesken jättämistä. Sinnikkyyteen liittyy myös vastuullisuus. Tietoisuus siitä, mitä tavoitteen saavuttaminen merkitsee muille samaan tavoitteeseen pyrkiville laajentaa sinnikkyyden myös ryhmä- ja yhteisötasoiseksi käsitteeksi. Miten tuemme opiskelijoita jatkamaan työskentelyään ja annamme heille energiaa erilaisissa jumitilanteissa? Optimismi liittyy siihen, että ihminen näkee ikävissäkin asioissa myönteisiä puolia ja luottaa omaan onnistumiseen, väliaikaisista vastuksista huolimatta. Tällainen ajattelu myös tukee itsetuntoa. Miten ja missä yhteyksissä autamme opiskelijoita uskomaan myönteiseen lopputulokseen ja tuemme heitä tavoitteen saavuttamista edistävien ajatusten ja mielikuvien viriämisessä ja säilymisessä? Itseluottamus on luottamusta omiin kykyihin onnistua haasteellistenkin tehtävien suorittamisesta. Tämä tuo hallinnan tunnetta epävarmuuden keskellä. Itseluottamus on psykologisen pääoman keskeisin elementti. Miten tuemme opiskelijoiden myönteisiä tulevaisuusodotuksia ja selitysmalleja sekä autamme (ehkä väliaikaisesti kadonneen) hallinnan tunteen säilymistä? Psykologisen pääoman ulottuvuudet eivät ole synnynnäisiä yksilön ominaisuuksia, vaan niitä voi oppia ja harjaannuttaa. Keskeistä on, että psykologisen pääoman lisääntymisellä on yksilötasoa laajempia positiivisia vaikutuksia koko organisaation tasolla esiintyviin asenteisiin, käyttäytymiseen ja suorituskykyyn. Oppilaitosorganisaatiossa on tärkeää muistaa, että opiskelijan psykologinen pääoma vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön ja erilaisten
4 opiskelijapalveluiden tukea pystytään hyödyntämään. Pelkästään se, että tukea on tarjolla, ei siis yksin riitä siihen, että kaikki opiskelijat sitä myös käyttäisivät. Lopuksi Miksi Hamlet ei toiminut? Miksi hän ei toteuttanut isänsä haamulle antamaansa lupausta vaikka hänellä varmasti oli osaamista ja välineet, joita lupauksen täytäntöön paneminen olisi edellyttänyt? Tämän artikkelin teemojen valossa ja vakavaa kirjallisuusanalyysia kevyemmällä otteella voi ajatella, että yllättäen hänen itsensä ulkopuolelta tullut tavoite - isän kuoleman kostaminen oli ristiriidassa pohdintoihin taipuvaisen prinssin tahdon ja psykologisen pääoman kanssa. Ehkä osaaminen ei siirtynyt toiminnaksi siksi, että Hamlet ei tahtonut kostaa isänsä kuolemaa tappamalla: Kostoa vaatii sydän niin kuin järki. Ja silti, mikä häpeä, vain mietin, mietin (Shakespeare 1603/1981, 95). Tappamalla isänsä murhaajan myös hänestä tulisi murhaaja. Ehkä hänellä ei ollut tahtovoimaa itsen ulkopuolelta tulleen tavoitteen mukaiseen toimintaan (ks. toiveikkuus). Ehkä vastuullisuuden kysymykset estivät häntä (ks. sinnikkyys). Ehkä hän ei nähnyt kostamisessa tarpeeksi myönteisiä puolia (ks. optimismi). Ehkä hänellä ei ollut hallinnan tunnetta epävarmuuden keskellä (ks. itseluottamus). Ehkä kostaja ei ollut hänelle sellainen mahdollinen minä, jonka hän tahtoi toteutuvan: Hitto, aivot ohjaan toiseen työhön (Shakespeare 1603/1981, 56). Hamletin valinta on tietysti eettinen ja sen yhteys opiskelijan kohtaamiin valintatilanteisiin on korkeintaan viitteellinen. Kuitenkin juuri ammatillista tahtoa ja psykologista pääomaa voi pitää kohteina, joihin voidaan koulutuksen aikana vaikuttaa erilaisilla opetuksellisilla ja ohjauksellisilla järjestelyillä. Mahdolliset minät (Markus & Nurius 1986) rakentuvat jokapäiväisissä tilanteissa, arjen toiminnassa ja kohtaamisissa. Tällöin joko vahvistetaan tai heikennetään opiskelijan käsitystä itsestään tulevaisuudessa. Myönteiset kokemukset vaikeuksien kohtaamisesta ja niistä selviämisestä tukevat itseluottamusta, lisäävät motivaatiota ja voimaannuttavat kohtaamaan luottavaisemmin myös uusia ja yllättäviä tilanteita, joihin ei ole olemassa valmiita ratkaisuja. Mahlakaarto (2010, 29) määrittelee voimaantumisen lisääntyneeksi tietoisuudeksi itsestä ja omista suhteista sosiaaliseen ympäristöön ja myös omien vaikutusmahdollisuuksien vahvistumiseksi. Näitä voinee pitää tärkeinä tavoitteina millä tahansa koulutusalalla.
5 TAMKin kaikkien opetussuunnitelmien teoreettinen perusta rakentuu käsitteille tietäminen, tekeminen ja oleminen ja ammatillinen tahto on tietämisen, tekemisen ja olemisen integroitumista (Barnett 2007). Onkin tärkeää pohtia a) minkälaista olemisen tapaa (opiskelijan käsitystä itsestään, tietämisestään, osaamisestaan ja omista mahdollisuuksistaan niin opiskelijana kuin tulevana alan työntekijänä) erilaisilla käytänteillä tuotetaan ja ylläpidetään. b) Millä tavalla erilaisilla pedagogisilla ja muilla toiminnallisilla ratkaisuilla voidaan tukea opiskelijan ammatillisen tahdon ja psykologisen pääoman kehittymistä? Runoilija on kuvannut tahtomisen ja osaamisen suhdetta osuvasti: Ihminen osaa, minkä tahtoo Meillä ei vain ole enää tahtoa Me vain haluamme Osaamiseen emme tunne edes halua (Nieminen 1986, 76) Lähteet Avey, J.B., Wernsing, T.S. & Luthans, F Can positive employees help positive organizational change? Impact of psychological capital and emotions on relevant attitudes and behaviors. The Journal of Applied Behavioral Science 44, 1, Avey, J.B., Reichard, R.J, Luthans, F. & Mhatre, K.H Meta-analysis of the impact of positive psychological capital on employee attitudes, behaviors and performance. Human Resource Development Quarterly 22, 2, Barnett, R A will to learn. Being a student in an age of uncertainty. Keynote Improving student learning for what?. Dublin, 5 September Barnett, R. & Coate, K Engaging the Curriculum in Higher Education. Glasgow: The Society for Research into Higher Education & Open University Press. Dall Alba, G Improving teaching: Enhancing ways of being university teachers. Higher Education Research & Development Vol. 24, 4. pp Kukkonen, H Opetussuunnitelman merkitys toimintakyvyn kehittymisessä. Teoksessa L. Marttila (toim.) Tie uuteen opetussuunnitelmaan. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja
6 Luthans, K. W. & Jensen, S. M. 2005: The linkage between psychological capital and commitment to organizational mission. A study of nurses. Journal of Nursing Administration 35, 6, Luthans, F., Youssef, C. M, Avolio, B Psychological capital: developing the human competitive edge. Oxford: Oxford University Press. Luthans, F., Avolio, B. J., Avey, J., B. & Norman, S. M The mediating role of psychological capital in the supportive organizational climate-employee performance relationship. Journal of Organizational Behavior 29, 2, Mahlakaarto, S Subjektiksi työssä: identiteettiä rakentamassa voimaantumisen kehitysohjelmassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Manka, M-L. & Nuutinen, S Sosiaalinen ja psykologinen pääoma työuran jatkamisen edistäjinä. Työpoliittinen Aikakauskirja 1/ Nieminen, P Yöt lentävä lintu lennä runoja. Mottoja. Otava. Rauhala, L Ihmisen ykseys ja moninaisuus. Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Shakespeare, W Hamlet. Käännös E-L. Manner Helsinki: Kustannusyhtiö Tammi. Wenger, E Communities of practice: learning, meaning and identity. Cambridge: University Press. Harri Kukkonen toimii yliopettajana TAMKin ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Hän on mukana erilaisissa ammatillisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeissa, opetussuunnitteluun, ohjaamiseen ja mentorointiin liittyvissä täydennyskoulutuksissa sekä TAMKin sisäisessä kehittämisessä.
Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen
Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista
LisätiedotPsykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä
Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä KT Ohjelmajohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi KTM Kehittämisasiantuntija Riitta-Liisa Larjovuori Tampereen yliopisto, Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmä
LisätiedotSelvittäjän työarvot ja psyykkinen pääoma
Tiina Brandt Selvittäjän työarvot ja psyykkinen pääoma 20.11.2009, Johtamisen laitos Kauppatieteellinen tiedekunta Esitysjärjestys 1. Selvittäjien työarvot 2. Psyykkisestä pääomasta & selvittäjien psyykkinen
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
LisätiedotYliopistolaki (2009), 2
Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.
LisätiedotPSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA
PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA Työelämän tutkimuspäivät 2016 Työryhmä 30. Nuorten työelämään kiinnittyminen ja työelämävalmiudet käsitteet, interventiot ja käytännöt Anna
LisätiedotMUUTOS ON MAHDOLLISUUS
MUUTOS ON MAHDOLLISUUS Miten autan itseäni onnistumaan muutosten keskellä Varkaus, syksy 2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Palomacorento
LisätiedotPSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala.
PSYKOLOGINEN PÄÄOMA ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, 11.10.2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Ilona Rauhala Oy. Kaikki
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotOpetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund
Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund 1 Opetussuunnitelmatutkimus Osallistujat (N = 85) TaY:n opetushenkilöstöä (N = 27) ja TAMKin ja ent. PIRAMKin
LisätiedotHaastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
LisätiedotSOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA
SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA Yrittäjien syyshuolto 10.10.2011 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Liisa Hakala Onnistumisten tekeminen näkyväksi Missä asioissa
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry 10.9.2013
TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry 10.9.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja Työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto
LisätiedotTyöpaikan yhteisöllisyyden merkitys työssä jatkamisessa
Työpaikan yhteisöllisyyden merkitys työssä jatkamisessa - Yhteisöllisyys menestystekijänä - Sosiaalisen pääoman kehittäminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1 Millä menestymme huomenna?
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille
Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva
LisätiedotVertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere
Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 3.4.2014 Tampere Päivi Kupila Mentorointikokemuksia Yritysmaailma Tehtävien ja osaamisen siirto Tehtävien
LisätiedotYhteisön itseluottamus - Miten sitä valmennetaan?
Yhteisön itseluottamus - Miten sitä valmennetaan? 6.11.2012 Ilona Rauhala Marjo-Riitta Ristikangas Organisaation pääoman lajit Psykologinen pääoma Sosiaalinen pääoma Inhimillinen pääoma Taloudellinen pääoma
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotTyöelämä nyt ja tulevaisuudessa
Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-
LisätiedotVÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala
VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotAJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA
AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa
LisätiedotAmmatillisesta kasvusta uraohjaukseen
Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotMiksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto
Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotHenkilöstön arvon mittaamisen kysymyksiä - tavoitteena uudet näkökulmat ja mittarit Marja-Liisa Manka, FT, professori
Henkilöstön arvon mittaamisen kysymyksiä - tavoitteena uudet näkökulmat ja mittarit Marja-Liisa Manka, FT, professori Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Työhyvinvointi 11 Makrotason tavoitteita henkilöstö-
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotCampus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät
Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus
LisätiedotPsykologitiimi Päämäärä Oy
Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotThe Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
LisätiedotTyöhyvinvointi pienyrityksessä. Professori Marja-Liisa Manka
Työhyvinvointi pienyrityksessä Professori Marja-Liisa Manka Mitä on työhyvinvointi? monille työhyvinvointi käsitteenä vaikea: mitä se pitää sisällään? miten siihen vaikutetaan? työhyvinvointi nähtiin usein
LisätiedotElämäntapamuutos valmennusohjelma
Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014
Hyvinvointia työstä 06.11.2014 Sampsa Puttonen & 1 Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Ihmiset ja osaaminen menestymisen kivijalka Energiaa tuloksentekoon 06.11.2014 2 Konteksti Tuottavuus
LisätiedotMiten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti
Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotReflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
LisätiedotToiveikkuus ja vastavuoroisuus johtotähdiksi v. 2010
Toiveikkuus ja vastavuoroisuus johtotähdiksi v. 2010 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos HyWin-työhyvinvointi Tampereen yliopisto, Koulutus- ja tutkimuskeskus
LisätiedotKATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä
KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet
LisätiedotLearning to become a professional involves not only what we know and can do, but also who we are (becoming) (Dall Alba, 2009, 1)
Osallistavaa pedagogiikkaa ammatillisessa opettajankoulutuksessa Siirtyminen ammattialan osaajasta ammattiin valmistuvien opettajaksi ei tarkoita vain uusien, opettamiseen liittyvien tietojen ja taitojen
LisätiedotSosiaalinen ja psykologinen pääoma työuran jatkamisen edistäjinä
Työpoliittinen Aikakauskirja /203 Sosiaalinen ja psykologinen pääoma työuran jatkamisen edistäjinä Marja-Liisa Manka Sanna Nuutinen 2 Taustaa Toimintaympäristön nopea muutos haastaa jokaisen organisaation
LisätiedotMiten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?
Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013
LisätiedotTyöelämässä, erityisesti yrittäjyydessä tarvittava osaaminen
Työelämässä, erityisesti yrittäjyydessä tarvittava osaaminen Lenita Hietanen, FT Yliopistonlehtori, musiikkikasvatus Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta Uuden ajan kansalaisen taitoja: Koulu
LisätiedotKonstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila
Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotTavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito
Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka
LisätiedotUraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma
LisätiedotOSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA
OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotMATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara
MATKALLA TÖIHIN MITEN RAKENNAN OMAN POLKUNI? MISTÄ MOTIVAATIOTA? OSAANKO MINÄ? SUOMEN KIELEN TAITO JA VIESTINTÄ? VERKOSTOITUMINEN? MIHIN VOIN VAIKUTTAA? MIHIN KAIKKEEN KANNATTAA OSALLISTUA? OLENKO MINÄ
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotMINÄ MUUTOKSEN PAINEESSA AMMATTILAISTEN AAMIAINEN 15.1.
MINÄ MUUTOKSEN PAINEESSA AMMATTILAISTEN AAMIAINEN 15.1. Minän kaksi merkitystä?! Minä itse henkilökohtaisesti! Minät osana yhteisöä Kuka minä olen? Identiteetti? Henkilökohtainen identiteetti: jatkuvuus
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotPOLKU OSAAMISEN YTIMEEN
OSAAMISMATKA POLKU OSAAMISEN YTIMEEN MIKSI OSATA? Ohjauksen ja opetuksen roolin tulee muuttua siten, että se tukee oppijan osaamisidentiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia rakentaa omia yksilöllisiä
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotBrändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit
Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotKoulut ja Maker space miksi ja miten?
Koulut ja Maker space miksi ja miten? Esimerkkinä Savonlinnan normaalikoulun Tuumaamo Prof., Dos. Laura Hirsto, laura.hirsto@uef.fi Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto/ Savonlinna
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotLeena Penttinen UEF // University of Eastern Finland
Ohjaus epävarmuuksien tulevaisuudessa Tulevaisuustieto ohjauksen osana koulutus 20.5.2016 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Leena Penttinen leena.m.penttinen@uef.fi
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotAsunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon
LisätiedotOsaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa
Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotMerkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM
Merkityksellisyyden johtamisesta Merja Fischer, TkT, KTM 2.6.2015 Ihmisiä motivoi eniten edistyminen merkityksellisessä työssä Fischer & Vainio 2014 Ihmiset haluavat olla synnyttämässä jotain itseään suurempaa.
LisätiedotUusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut
Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla
LisätiedotStrategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011
Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio
LisätiedotKAIKKIEN AIVOT KÄYTTÖÖN!
KAIKKIEN AIVOT KÄYTTÖÖN! Yhteiskehittäminen on jatkuvaa oppimista yhdessä Keski-Suomen Tulevaisuusfoorumi 17.5.2018 Vilma Mutka Katso ympärillesi! 1. High five! 2. Mikä innostaa sua nyt? 2 Vilma Mutka
LisätiedotTAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)
MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?
Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotINTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu
INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
Lisätiedot11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
LisätiedotJohanna Annala*, Vesa Korhonen** ja Marita Mäkinen* johanna.annala@uta.fi, vesa.a.korhonen@uta.fi, marita.makinen@uta.fi *Tampereen yliopiston
Suuntaviivoja yhteisölliseen toimintakulttuuriin korkeakoulussa Johanna Annala*, Vesa Korhonen** ja Marita Mäkinen* johanna.annala@uta.fi, vesa.a.korhonen@uta.fi, marita.makinen@uta.fi *Tampereen yliopiston
LisätiedotTutkimustietoa oppimisen arvioinnista
Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten
Lisätiedot