Valmistelutoimielin (VATE)-projektiryhmä Kokous 20/2018. torstai klo kokoustila Koivikko, Etelä-Karjalan liiton tilat

Transkriptio

1 MUISTIO 1 Valmistelutoimielin (VATE)-projektiryhmä Kokous 20/2018 Aika Paikka torstai klo kokoustila Koivikko, Etelä-Karjalan liiton tilat Kutsutut Varsinainen jäsen Varajäsen x Gunnar Leena Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Karhula x Heinonen Markku Lappeenrannan kaupunki Markus Lankinen x Hokkanen Erkki Etelä-Karjalan pelastuslaitos Jani Kanerva x Karhula Tuula Eksote Merja Tepponen* x Kosonen Marja Eksote Merja Tepponen* x Kouvo Juha Kaakkois-Suomen TE-toimisto Tiia Piikki Willberg Juha Lappeenrannan kaupunki Alina Kujansivu x Kaskinen Susanna Kunnat Pekka Reiman x Mäkelä Satu Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Pitkänen Sarlomo Sirkku Imatran kaupunki Terhi Karttunen x Siiskonen Keijo Eksote x (poistui klo 10.56) Liisa Mänttäri x Stoor Jussi Kunnat Kristiina Pihlajamäki x Viialainen Matti Etelä-Karjalan liitto Satu Sikanen *kahden varsinaisen jäsenen varajäsen Muut osallistujat x Eerola Niina työntekijöiden edustaja Anne Saikko Kopra Jukka maakuntahallituksen puheenjohtaja, x (poistui klo 10.59) Heikki Järvenpää poliittisen seurantaryhmän edustaja x Vesterinen Marja-Liisa Eksoten hallituksen puheenjohtaja, Pentti Salenius poliittisen seurantaryhmän edustaja x Tuimala Aija muutosjohtaja, valmistelija x Airaksinen Salla sihteeri x Lignell Minna sote- koordinaattori x Pitkänen Tea (poistui klo 11.08) OTE -hanke x Taipale Mona (poistui klo 10.58) LAPE -hanke x Ervelius Marjukka Järjestöt 2.0 -hanke x Hautaniemi Mika ICT-projektipäällikkö x Bräysy Piia muutosvalmentaja 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan läsnäolijat. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen esityslistan hyväksyminen Hyväksytään kokouksen esityslista.

2 MUISTIO 2 Hyväksyttiin kokouksen esityslista. 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen kokouksen muistio on toimitettu esityslistan liitteenä 1. Tarkastetaan edellisen kokouksen muistio ja hyväksytään se kokouksen kulun mukaisena. Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin kokouksen kulun mukaisena. 4. Maakuntauudistuksen valtakunnallinen katsaus Lausunnot, kannanotot ja raportit - Lausunto ICT-palvelukeskusta koskevasta asetuksesta on annettu ICT II-rahoituksen loppuraportti on toimitettu mennessä. - Vesi- ja kalatehtävien maakunnallisen yhteistyön suunnittelun loppuraportti Kala- ja vesiasioiden luonnos valtakunnalliseen hallintosääntövalmisteluun. Tiedotteita ( maakuntien tilannekuva ja muutosjohtaja Hakarin blogi Maakunta- ja sote-uudistuksen digimuutosohjelman johtoryhmän kokouksessa käsiteltiin maakuntien ja valtion välisessä neuvottelumenettelyssä tarvittavaa ICT-tilannekuvaa ja siihen maakunnilta tarvittavia tietoja Maakuntien Tilakeskus käynnisti tilavuokrien tarkastuskierroksen. Kuntien tulisi päivittää tilatiedot Maakuntien tilakeskuksen Optimaze-järjestelmään 15. helmikuuta 2019 menneessä. Tiedonkeräyksen urakkaa kunnissa voi helpottaa tieto siitä, että nyt koottava tilatieto on suoraan hyödynnettävissä, kun kunnat joutuvat myöhemmin osana maakuntavalmistelua toimittamaan selvityksen nykyisistä vastuistaan. Tilaisuuksia Mujo- kokouksen materiaaleja on jaettu erillisellä postilla Kela, Vimana, THL ja SoteDigi olivat vierailulla pidettiin STM:n maakuntaneuvottelu Merkitään tiedoksi ajankohtaiset asiat ja huomioidaan niiden vaikutukset valmisteluun. Todettiin, että: Lausunnot, kannanotot ja raportit - Vesi- ja kalatehtävien maakunnallisen yhteistyön suunnittelun loppuraportti on julkaistu. Selvityspuolella vesi- ja kala-asioiden osalta tehdään kaikki mitä voidaan tehdä, mutta tarkempia keskusteluja varten tarvittaisiin linjaa lainsäädännöstä. Kalapuolen osalta rajaukset yhteistyöalueista on hyvät, mutta vesipuolella täytyy vielä tarkastella yhteistyöalueita, huomioiden vesistöjen valuma-alueet. - Kala- ja vesiasioiden osalta luonnoksesta valtakunnalliseen hallintosääntövalmisteluun pyydettiin kommentteja. Luonnosta ovat valmistelleet Päivi Ilves ja Matti Vaittinen (EKliitto).

3 MUISTIO 3 - Maantielaki on tullut lausunnolle ja sen DL on Lakiluonnokseen on palautettu takaisin maakunnat (Maakunnan liitot ja ELYt muutettu maakunniksi). Lakiluonnokseen on kirjattu lentokenttien avustuksiin liittyviä pykäliä, joiden mukaisesti maakunnasta tulee lentokentän avustava viranomainen ja lentoliikenteen tukeminen kuuluu jatkossa luonnoksen mukaan maakunnan tehtäviin. Valtion määräraha lentokentille on mukana laskelmissa, mutta se on koko maan määräraha, eikä ns. korvamerkittyä rahaa. Lakiluonnoksessa on myös pykäliä tienpitoon ja työnjakoon tienpidossa liittyen. Nykyinen tienpidon yhteistyöalue on ns. ERVA -alue ja Uusimaa toivoo keskusteluja tienpidosta ko. alueen kesken. Tienpidon osalta luonnollisin yhteistyöalue olisi naapurimaakuntien kesken, asiaa selvitetään maakuntien yhteistyössä. Saimaan kanavan vuokra-alueen osalta on hyvä tarkastaa, että lakitekstiin kirjataan pelastustoimenhoito toisen valtion puolella, vuokra-alueella. Tällä hetkellä viranomaisen velvollisuus osallistua pelastustoimintaan loppuu valtion rajalla. - Pelastushelikopterin sijoituspaikka on edelleen auki. Lappeenrannan kaupunki, Eksote ja liitto antavat yhteisen lausunto asiasta. Sijoituspaikkaa koskevien kriteereiden muuttaminen vaatisi oikeusasiamiehen lausunnon muuttamista. Tiedotteita ( Maakuntien Tilakeskus käynnisti tilavuokrien tarkastuskierroksen ja kuntien tulisi päivittää tilatiedot Maakuntien tilakeskuksen Optimaze-järjestelmään menneessä. Järjestelmän kautta tiedot ovat myöhemmin helposti näkyvissä ja käytettävissä. Tiloja pystytään helpommin hallitsemaan ja seuraamaan taloudelliselta kannalta. - TEMiltä on tullut tiedote kasvupalveluvirastosta ja laista kasvupalvelutietojen käsittelystä. Kasvupalveluvirastosta on ilmennyt monenlaisia mielipiteitä. Virastoa tarvitaan huolehtimaan digialustasta ja tietojärjestelmätehtävien osalta organisointia Vimana Oylle on maakunnissa yleisesti pidetty hyvänä. Kuntien huolena on, että yritysasiakastietoja tulisi olla kuntien käytössä. - Vimana lausunto: monet maakunnat ovat tyytyväisiä Vimanan perustamiseen. Ongelmana on lähinnä se, että Vimanaa koskevassa lakiluonnoksessa on tiukasti määriteltyjä käyttövelvoitteita epämääräisesti määriteltyihin palveluihin. Tilaisuuksia pidettiin STM:n maakuntaneuvottelu. THLn raportissa todettu, että rahoitukset viittaavat aliresurssointeihin. Eksoten osalta STMn palaute oli positiivista. Tapaamisessa STMn suuntaan viestitettiin normien purkamisen tarvetta. 5. Hallituksen kärkihankkeet OTE ja LAPE Etelä-Karjalassa Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hallitusohjelmansa avulla hallitus vie eteenpäin välttämättömiä uudistuksia viidellä painopistealueella: työllisyys- ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut sekä digitalisaatio, kokeilut ja normien purku. Strategiset tavoitteet konkretisoituvat 26 kärkihankkeessa. Kärkihankkeiden lisäksi hallitus toteuttaa reformeja kuten maakunta- ja sote- uudistusta, jonka maakunnallisen valmistelun kanssa kärkihankkeiden valmistelijat tekevät yhteistyötä. Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihanke tähtää siihen, että osatyökykyiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Mahdollisuus osallistua työelämään lisää osatyökykyisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja työyhteisöjen monimuotoisuutta. Osatyökykyisten työllistyminen ja työssä jatkaminen nostaa työllisyysastetta ja laskee työkyvyttömyysmenoja.

4 MUISTIO 4 Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) -kärkihankkeessa tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut sekä toimintakulttuurin uudistaminen. LAPE-muutosohjelmassa etusijalla ovat lapsen etu ja vanhemmuuden tuki. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Myös koulua ja varhaiskasvatusta kehitetään tukemaan lapsen hyvinvointia. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa ohjaavat seuraavat periaatteet: Lapsen oikeudet ja lapsen etu Lapsi- ja perhelähtöisyys Voimavarojen vahvistaminen Perheiden monimuotoisuus Muutosagentti Mona Taipale ja projektipäällikkö Tea Pitkänen esittelevät hankkeidensa toimintaa ja tuloksia Etelä-Karjalassa. listan liitteinä ovat LAPE- ohjelman esittely (Liite 2a) ja työryhmät (Liite 2b) sekä OTE-hankkeen esittely (Liitteet 2c-d). Merkitään katsaus hankkeista tiedoksi ja keskustellaan hankkeiden tulosten hyödyntämisestä jatkovalmisteluissa. Merkittiin katsaus hankkeista tiedoksi. Muutosagentti Mona Taipale esitteli LAPE-hanketta. LAPE-muutosohjelma on ollut yksi Sipilän hallituksen isoimmista kärkihankkeista. Hanke on ollut merkityksellinen lasten, nuorten ja perheiden kannalta, että avunsaantia oikea-aikaisesti, jopa ennakoivasti, on voitu parantaa. Etelä-Karjalassa Eksote on ollut päävastuussa hankkeesta, mutta mukana ovat olleet myös kunnat, useita järjestöjä sekä seurakunnat. Esimerkiksi matalankynnyksen palveluiden verkostoinnissa ovat olleet vahvasti mukana kuntien varhaiskasvatus- ja koulutusasiantuntijat. LAPEssa on työskennellyt useita eri työryhmiä. Työryhmät ovat muun muassa kehittäneet koulujen yhteisöllisyyttä, lastensuojelupuolta sekä sähköisiä palveluita. Työskentelyssä ovat olleet mukana vahvasti myös kokemusasiantuntijat (nuorten kehittäjien verkosto). Lisäksi LAPE on järjestänyt verkostojohtamisen koulutusta, jossa mukana on ollut sivistysjohtoa kaikista kunnista, Eksoten johtoa, järjestöjen edustajia jne. Koulutuksessa pohditaan millä tavalla lasten ja nuorten hyvinvointityötä tulevaisuudessa maakunnassa johdetaan verkostona. Samassa yhteydessä päivitetään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. LAPEn jatkotyötä on perhekeskusmalli, jossa luodaan uudentyyppinen rakenne, jota valmistellaan jokaisessa maakunnan kunnassa. Tarkoitus on luoda malli, jonka avulla saadaan yhteen sovitettua eri organisaatioiden toimintoja. Tietoa mahdollisesta kansallisesta alustasta odotetaan vielä. Alun perin hankerahoitus oli vuosille Joka maakunnassa työskentelevien muutosagenttien työ jatkuu vuoden 2019 loppuun. Rinnalle tulee kunta-agentti, joka Etelä-Karjalan osalta on Helsingissä. Hänen tehtävänään on kuntien tukeminen uudistuksessa. LAPE-ryhmät jatkavat työtään ja LAPE-akatemiat jatkavat työtä, jota on aloitettu verkostojohtamisen koulutuksessa. Kärkihankkeet ovat tehneet paljon yhteistyötä ja kokoontuneet vaihtamaan tietoja. Keskusteltiin lyhyesti lastensuojelun tilanteesta Etelä-Karjalassa, joka on paranemaan päin. Sijaishuollon kustannukset ovat laskeneet ja on pystytty panostamaan ennakoivaan työhön. Pääpaino on perhehoidossa. Sijaishoidon osalta noin 200 lasta on rankemmissa toimenpiteissä, avohoidon

5 MUISTIO 5 puolella ilmoituksia noin 1500 vuodessa, mutta lastensuojeluntoimenpiteenä otetaan alle 10 lasta huostaan vuodessa. Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankeen projektipäällikkö Tea Pitkänen esitteli hanketta. Hankkeella on myös yhteys LAPE-hankkeeseen, koska alle 25 vuotiaiden osuus työttömyystilastoista on kohtalainen suuri. Hanke on Kymenlaakso ja Etelä-Karjalan yhteinen hanke, koska TE-palvelut ovat molempien maakuntien yhteiset. Hankkeen ohjausryhmä on ollut yhteinen, mutta maakunnalliset kokoonpanot ovat olleet erikseen. Projektityöryhmä on toiminut työrukkasena. STM ja TMn konsensustyöryhmänä ja vastuunjako soten ja kasvupalveluiden osalta on tehty osaamisverkostojen kautta. Hankkeen käytännön toimenpiteitä ovat olleet muun muassa verkostotapaamiset ja verkostojen kokoaminen yhteisen tahtotilan löytämiseksi. Verkostotyöpajoihin on osallistunut edustajia muun muassa TE-palveluista, sote-puolelta, henkilöstöalojen toimijoita, Eksoten työelämäosallisuutta jne. Lisäksi hankkeella on ollut tilaisuuksia mm. kick off- tilaisuus viime vuoden elokuussa (maakunnallista palvelumallia ja työelämän yhteen kokoamista) ja Ote tulevaisuuteen -messut, joka järjestettiin Lappeenrannan jäähallilla elokuussa. Palaute tapahtumista on ollut positiivista ja niitä on toivottu lisää samoin kuin erilaisia koulutustilaisuuksia. Osatyökykyisyyteen voivat vaikuttaa muun muassa pitkäaikaissairaudet, vammat ja se voi olla tilapäistä tai pysyvää. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää mitä mahdollisuuksia osatyökykyisellä voi olla jatkaa työtä muun muassa vaikuttamalla/muuttamalla työolosuhteita tai työtehtäviä ja miten saadaan kaikkien työkyky käyttöön. Haasteena on kuitenkin kysynnän ja tarjonnan synkronointi. Verkostoyhteistyön avulla on saatu kuitenkin luotua läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Osatyökykyisten joukko on hyvin heterogeeninen, mutta tuen tarve on kuitenkin yhteinen. Tuen tarpeen tunnistamiseen tarvittaisiin yhtäläiset menetelmät. Haasteena on, että on paljon toimijoita ja tietojärjestelmiä eikä ole yhtä yhteistä suunnitelmaa, joka auttaisi asiakasta eteenpäin. Hanke päättyy vuoden 2018 loppuun ja jatkovalmisteluun tarvittaisiin vastuutaho. Tulevaisuudessa tulee miettiä muun muassa palvelurakennetta; miten saadaan tuen tarpeet lähelle henkilöitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, miten maakunnallista visiota työkyvyn edistämiseksi voitaisiin edistää jatkossa ja miten yhteistä näkemystä saataisiin käytäntöön. 6. Katsaus järjestöavustuksiin ja järjestökyselyn tuloksiin Maakuntavalmistelun puitteissa on toteutettu kysely järjestöavustuksista kuntien hallinnolle syyskuussa. Kyselyn tarkoituksena oli hahmottaa millaisia avustuksia ja mihin toimintaan kunnat sekä Eksote nykyisin myöntävät. Perusselvityksen pohjalta voidaan lähteä pohtimaan avustusten kohdentamista uudessa maakuntahallinnossa. Kaikki kunnat vastasivat kyselyyn. Kysely on liitteenä 3a. Järjestöt 2.0 -hanke toteutti samaan aikaan kyselyn järjestöille avustuskohteista sekä tilojen tarpeista. Kyselyyn vastasi 117 järjestöedustajaa kahdeksasta kunnasta. Kysely koski järjestöjen toiveita liittyen järjestöavustuksiin ja järjestötoimintaan. Kummankin kyselyn tulokset ja esittely toimitetaan muistion liitteinä 3b-c. Projektisihteeri Salla Airaksinen ja muutosagentti Marjukka Ervelius esittelevät kyselyiden tuloksia.

6 MUISTIO 6 Merkitään tiedoksi saatu katsaus järjestökyselyistä ja käydään keskustelu jatkovalmistelusta. Merkittiin katsaus tiedoksi ja käytiin keskustelua jatkovalmistelusta. Projektisihteeri Salla Airaksinen esitteli kunnille tehdyn järjestöavustuskyselyn tuloksia. Kysely toimitettiin kaikkiin kuntiin ja pyydettiin ohjaamaan järjestöavustuksista vastaaville henkilöille. Kaikilta kunnilta saatiin vastaus, muutamilta useammalta hallinnon alalta. Saatuja vastauksia on vielä tarkennettu puhelinhaastatteluilla. Lisäksi vastaus on saatu koottuna Eksotelta. Saatuihin vastauksiin on tullut vielä muutamia täydennyksiä koonnin jälkeen ja muutamia kohtia pitää vielä jatkotyöskentelynä täsmentää. Kokonaisuutena järjestöavustuksia maksetaan kunnissa hyvin eri määräisesti ja suuruisesti. Varsinaisia pysyviä avustuskohteita ei ole useita, mutta käytännössä kunnilta saatu viesti on sen suuntainen, että avustusta saavat vuosittain usein samat toimijat. Järjestöagentti Marjukka Ervelius Järjestöt 2.0 -hankkeesta esitteli järjestöille tehdyn kyselyn tuloksia. Kyselyssä kysyttiin suoraan muun muassa sitä, haluavatko järjestöt mieluummin maksuttoman tilan vai pienen rahallisen avustuksen. Vastausten perusteella vain pieni osa järjestöistä toivoi järjestötaloa ja sen osalta nousi esille kysymys sen mahdollisesta sijainnista. Mahdollisen järjestötalon osalta nousi esiin myös kysymys siitä, palveleeko se kaikkia maakunnan järjestöjä. Järjestöt 2.0 -hankkeen ensi vuoden tavoitteena on järjestöjen aseman vahvistaminen uudistukseen nähden. Tuija Braxin järjestöselvityksessä oli ehdotus Järjestöedustamosta maakuntiin, joissa järjestöt pääsisivät enemmän ja selkeämmin mukaan vaikuttamaan maakunnan toimintaan ja päätöksen tekoon. Järjestöjen rooli tulee osin muuttumaan uudistuksen myötä. Maakunnan ja kuntien tulee tehdä selkeä roolitus ja työnjako, koska myös maakunnat voivat myöntää järjestöavustuksia. Näin ollen turhaa päällekkäisyyttä tulee välttää, mutta myös sitä, että järjestöt jäisivät tyhjän päälle oli Eksoten järjestötapaaminen, jossa järjestöt muun muassa nostivat esiin koulutuksen tarvetta uudistukseen liittyen. Sote-koordinaattori Minna Lignell ja Marjukka Ervelius suunnittelevat parhaillaan koulutusta järjestöille ensi keväänä. Sovittiin, että järjestöselvitystä tarkennetaan ja laajennetaan myös koskemaan siirtyviä organisaatioita. 7. Maakunnan kokonaisarkkitehtuuri- johtamisrakenteen ja ICT-järjestelmien kokonaiskuvaus Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tueksi on laadittu järjestämisen käsikirja. Sen mukaan järjestämisvastuussa oleva maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta. Tämä edellyttää maakunnassa hyvin organisoitua ja osaavaa henkilöstöä. Jos organisaatio rakenneteen perinteiseen tapaan liittämällä siirtyvät organisaatiot erillisinä yksiköinä, on vaarana sektoreiden ja toiminnan siiloutuminen. Tämän [siiloutuminen] välttämiseksi voi olla järkevämpi rakentaa organisaatio yleisten toimintojen ja tehtävien mukaisesti.

7 MUISTIO 7 Suomen lainsäädäntö velvoittaa julkishallinnon toimijoita kuvaamaan organisaation kokonaisarkkitehtuurin. Maakuntauudistuksen yhteydessä on tehty maakuntien viitearkkitehtuurikuvaus, joka yleisellä tasolla kuvaa maakunnan kokonaisarkkitehtuurin ja tarjoaa maakunnille yhteisen perustan kokonaisarkkitehtuurin tekemiseksi. Maakunnan viitearkkitehtuurin kautta voidaan lähteä määrittelemään (yksittäisen) maakunnan palvelukokonaisuutta, arvioimaan Etelä-Karjalan maakunnalle kuuluvia toimintoja ja tehtäviä ja sitä kautta rakentamaan maakunnan organisaation/organisoinnin mallia. Ehdotus on, että maakuntaan liittyvät organisaatiot ryhtyvät listaamaan tehtäviä ja kuvaamaan maakunnan palvelukarttaa, joka a) helpottaa maakunnan organisoitumista ja samalla b) täyttää lain maakunnalle asettaman velvoitteen. Muutosjohtaja ja ICT-projektipäällikkö toimivat koordinaattoreina tiedonkeruussa. listan liitteenä 4 on kooste asiasta. Merkitään tiedoksi katsaus ja työsuunnitelma asian jatkovalmistelusta. Raportointi työstä esitetään viimeistään tammikuun VATEssa. Merkittiin katsaus tiedoksi. ICT-projektipäällikkö Mika Hautaniemi esitteli maakunnan kokonais- ja viitearkkitehtuuria.. Laki velvoittaa tekemään kokonaisarkkitehtuurin, josta on laadittu viitteellinen malli kansallisesti (viitearkkitehtuuri). Kokonaisarkkitehtuurin laadinta auttaa maakunnan organisoitumista, palveluiden määrittelemistä ja prosessien kuvaamista. Maakuntien viitearkkitehtuurista tarkastellaan, mitkä osat viitearkkitehtuurin palvelukartasta koskettavat meidän maakuntaa. Tällä hetkellä viitearkkitehtuurissa on eritasoisia kuvauksia ja joidenkin organisaatioiden osalta tarvitaan täsmällisempää kuvausta. Organisaatioiden kanssa käydään läpi maakunnan viitearkkitehtuuri kommentoiden ja laaditaan ensimmäinen versio maakunnan kokonaisarkkitehtuurista jatkovalmistelun pohjaksi. 8. Esimiesvalmennus ja strategisen henkilöstöjohtamisen valmistelu maakunnassa Esimiesvalmennuksen tilanne/tuottavuutta ja työhyvinvointia Etelä-Karjalassa ESR-hanke: Esimiesvalmennuksen kaikki 8 ryhmää ovat aloittaneet, ryhmät 1 ja 2 käyneet 2. jakson. Palaute esimiesvalmennuksista ollut erittäin positiivista (esim. valmennuksen koettu tarpeellisuus ja kollegojen tuki), haasteina koettu mm. oma rooli ja jaksaminen esimiehenä sekä ryhmien heterogeenisyys (esim. ryhmäkoot vaihtelevat suuresti, osallistujien esimieskokemus ja osaamistaso vaihtelevat ryhmissä.) (Liite 5a) Strategisen henkilöstöjohtamisen valmistelun tilanne: Vate on päättänyt kokouksessa 6.9. HaHe-työryhmän esityksen pohjalta, että strategisen henkilöstöjohtamisen valmistelua jatketaan tai maakunnan näkökulmaa voidaan jo huomioida seuraavissa asioissa: henkilöstöpolitiikka, työhyvinvointisuunnitelma, rekrytointi- ja perehdyttäminen, osaamisen kehittäminen, henkilöstösuunnittelu, tasa-arvosuunnitelma ja varhaisen tuen malli. Piia Bräysy jatkaa uudistuksen valmistelua keräämällä aineistoa ko. asioista sekä haastattelemalla organisaatioiden johtoa ja HR-henkilöitä, mistä suunnitelma on liitteenä 5b. Haastattelujen tavoitteena on löytää henkilöstöjohtamisen nykytilan vahvuuksia ja haasteita sekä tulevaisuuden painopistealueita, joita hyödyntää jatkotyössä.

8 MUISTIO 8 Ehdotus haastateltavista johdon edustajista: Eksote: Tuula Karhula, Keijo Siiskonen ELY: Leena Gunnar, Satu Mäkelä TE-toimisto: Juha Kouvo Lpr: Päivi Savilampi, PELA Erkki Hokkanen, ymp. Päivi Roine, maatalous Eeva Heikka Imatra: Kaisa Heino, Terhi Karttunen, ymp. Anna-Maija Wikström EK liitto: Jouko Kervinen, Olli Seppänen, Satu Sikanen Myös ammattijärjestöjen edustajien kanssa keskustellaan työsuunnitelmasta ja pyydetään heiltä kommentteja. Muutosvalmentaja ja HR-valmistelija Piia Bräysy käy läpi lyhyesti koosteen. Merkitään tiedoksi katsaukset ja sovitaan asian jatkoseurannasta joulukuun VATEn kokouksessa. Merkittiin tiedoksi ja sovittiin jatkovalmistelusta. Muutosvalmentaja ja HR-valmistelija Piia Bräysy esitteli Tuottavuutta ja työhyvinvointia Etelä-Karjalassa ESR-hankkeen esimiesvalmennusten pohjalta saatuja palautteita sekä osallistujatilannetta valmennuksiin. Kaikki valmennusryhmät ovat jo aloittaneet ja osalla ryhmistä on ollut jo toinen valmennuspäivä. Osa ryhmistä saa suoritettua neljän päivän valmennuksensa loppuun tämän vuoden puolella, osalla ryhmistä viimeinen valmennuspäivä on ensi vuoden alussa. Palautteen perusteella valmennukset on koettu tarpeellisiksi ja niistä on saatu tukea omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin. Myös kollegoilta saatu tuki yli organisaatiorajojen on koettu erittäin hyödylliseksi. ESR-hankkeen nimissä on tarkoitus järjestää vielä tammi-helmikuussa muutama tilaisuus. Uudistuksen HR-valmistelun osalta keskitytään strategiseen henkilöstöjohtamiseen, joka on todella tärkeä kehittämisen kohde. Piia Bräysy tulee haastattelemaan siirtyvien organisaatioiden HR-edustajia sekä johtajia ja luomaan näkemyksen henkilöstöjohtamisen nykytilasta sekä yhteisistä prioriteeteista. Käytiin läpi haastateltavat henkilöt. Henkilöstön edustaja nosti esille henkilöstön tiedontarpeen saaduista tuloksista ja toimenpiteistä. Nostettiin esiin, että työsuunnitelmasta olisi hyvä keskustella ammattijärjestöjen edustajien kanssa ja saada heiltä myös kommentteja ja näkökantoja asiaan. 9. Muut asiat ICT-palveluista on toteutettu minikilpailutus TOS (Tiedonohjaussuunnitelma)- asiantuntijasta asiakirjahallinnon suunnittelun tueksi Perlacon Oy on toimittanut tarjouksen kuntien kantokyvyn arvioinnista. o tarjous selvityksestä sisältää yleisen tason kantokyvyn arviosta kuntakohtaisesti. Hyväksyttiin tarjous ja selvityksen tilaaminen pikaisella aikataululla. Poliittisen ohjausryhmän kokous pidettiin Talousarviosuunnittelu maakunta- ja sote- uudistuksen näkökulmasta: Liiton talousarvioon on varattu vuoden 2018 rahoituksen puitteissa palkkarahat maaliskuun loppuun saakka. Mikäli valtiolta ei tulisi rahoitusta alkuvuodelle, jouduttaisi asiantuntijapalveluiden korvausten maksamisesta vuoden vaihteessa luultavimmin luopumaan. Tilannetta seurataan talouden riittävyyden, lokakuun SOLE- kirjausten pohjalta toteutettavan laskutuksen sekä valtakunnan tilanteen etenemisen mukaan.

9 MUISTIO 9 o SOLE-kirjauksista syntyvät tulot kehotettiin kirjaamaan ensi vuoden budjetteihin varovaisuuden periaatteita noudattaen. o Toteutuneiden työtuntien pohjalta laskutetaan SOLE-tunnit kesä-lokakuulta. Seuraavassa kokouksessa käsitellään strategiavalmistelua ja viestintää 10. Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo