1. TOIMINTAKERTOMUS. 1 Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset

Transkriptio

1 PERUSTIETOA KUNNASTA Kokonaispinta-ala 1139 km 2 Maapinta-ala 924 km 2 Vesipinta-ala 215 km 2 Vesistöjen rantaviivan pituus 486 km Asukkaita / maa-km 2 4,2 Asukasluku yhteensä 3918 Maakunta Kainuu EU:n 1-tukialue Oulun lääni 1

2 2

3 3

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2009 oli maailmantalouden tilanteesta johtuen todella vaikea. Työttömyys kasvoi merkittävästi koko maassa ja myös Kainuu sai osansa taantumasta, joka koko voimallaan näkyy kysynnässä ja työttömyyden kasvussa vasta Paltamo oli työttömyyden suhteen huomattava poikkeus Paltamon Työvoimayhdistyksen toteuttaman kokeiluhankkeen johdosta. Se antoi työtä vuoden lopussa ohjaajien lisäksi 176 henkilölle. Työttömyysaste oli silti vuoden lopussa 14,2 %. Ilman kokeilua se olisi ollut todennäköisesti yli 20 %. Kokeilu tuo myös Paltamon aluetalouteen lisää rahaa, joka taas hyödyttää paikallisia yrityksiä kulutuskysynnän kasvun kautta. Kuntataloudessa osattiin varautua tilanteen vaatimalla tavalla ja pienentyneistä verotuloista (-2,7 %) huolimatta tulos oli talousarviota parempi ja muodostui ylijäämäiseksi n Kaikki tulosalueet alittivat nettobudjettinsa. Vaikea taloustilanne toi myös helpotusta. Alhaisen korkotason myötä korkomenot alittuivat selvästi. Varsinaiset haasteet talouden näkökulmasta tulevat olemaan vuodet 2010 ja Sekä julkisen sektorin, että varsinkin yksityisen sektorin heikko työllisyystilanne heijastui muuttotappiona, joka oli vuonna henkilöä. Vain Kajaani on muuttovoittokunta Kainuussa ja sekin vain maahanmuuttajien suuren määrän ansiosta. Velan määrä kääntyi laskuun investointitahdin hidastumisen myötä. lainakanta laski 0,5 miljoonaa euroa ollen vuoden lopussa 12,9 milj. euroa. Edessä on kuitenkin vielä todennäköisesti hoivaosaston peruskorjaus, jonka jälkeen rakennuskantaan ei ole tarpeen tehdä merkittäviä kunnostuksia lähivuosina. Kiinteistöriskiä voitiin pienentää kirjaamalla alas puolet ns. Palvipoikien hallin noin miljoonan euron tasearvosta. Se pienentää myös vuotuisia poistoja noin Maakunnan jatko ratkaistaan vuoden 2010 aikana ja peruslähtökohdista on kuntien ja valtionvarainministeriön kesken pitkälle yhteinen näkemys nykymallin vakinaistamisesta. Rahoitusmallista tullee olemaan kovin vääntö kuntien kesken. Paltamon kunnalla ei ole kattamattomia alijäämiä taseessa. Arto Laurikainen kunnanjohtaja Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Hallintojohtajan paikka on ollut täyttämättä hänen virkavapautensa ajan alkaen. Kunnanhallitus päätti vuoden 2010 puolella että paikkaa ei toistaiseksi täytetä, vaan kunnanjohtaja hoitaa kyseisen tehtävän toistaiseksi. Kunnan hallinnossa ei ole muutoin tapahtunut merkittäviä muutoksia. 4

5 Paltamon kunnan organisaatiokaavio

6 KUNNANVALTUUSTO Toimintavuoden aikana kunnanvaltuusto kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 54 asiaa. Valtuutetut Nimi Osoite Puolue Ahoniemi Pasi Paakintie 6, Kontiomäki Kesk. Arffman Paavo Sotkamontie 2 A, Kontiomäki PS Räisänen (Haataja) Pauliina Ouluntie 133, Paltamo Kesk. Heikkinen Seppo Pajulammentie 13, Paltamo Kesk. Horto Arja Pyynkuja 2, Paltamo SDP Horto Ilkka Pyynkuja 2, Paltamo SDP Kantola Raimo Metsopolku 1, Paltamo Vihr. Karppinen Irma Marketta Pehkolanlahdentie 22, Paltamo Vas. Karppinen Jussi Veikkolantie 6, Kivesjärvi Kesk. Kemppainen Erkki Talonpojantie 4, Paltamo Kesk. Keränen Kari Veturikuja, Kontiomäki Vas. Keränen Pentti Karhu, Kontiomäki Kesk. Keränen Seppo Puolangantie 71, Paltamo Kesk. Leinonen Helena Vaarankyläntie 75 B, Paltamo Kesk. Mikkonen Veijo Honkakaarto 3, Paltamo Vas. Moilanen Heli Haatajanniementie 37, Kivesjärvi Kesk. Mustonen Veijo Manamansalontie 101 a, Paltamo Vas. Nieminen Markku Heikkisenjoentie 1 A, Mieslahti Kesk. Oikarinen Lasse Pellonpääntie 4 a as 3, Kontiomäki PS Palm Pirkko Uvantie 135, Paltamo SDP Pulkkinen Veikko Kotiniementie 8 as 1, Paltamo KD Sievänen Juha-Pekka Mäntykuja 2, Paltamo Kok. Siira Martti Harjutie 9, Paltamo Kesk. Soldatkin Päivi Metsätie 3, Paltamo Vas. Tervonen Juho Raappananmäentie 100, Melalahti Kesk. Vattulainen Kari Teeripolku 6, Paltamo SDP Väisänen Markku Vaaranpääntie 7 C, Paltamo Kesk. Valtuutettuja yhteensä 27 Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston I varapuheenjohtaja Valtuuston II varapuheenjohtaja Heli Moilanen Ilkka Horto Pentti Keränen 6

7 Kunnanhallitus Paltamon kunnanhallitukseen kuuluu 9 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Kunnanhallitus kokoontui 19 kertaa ja käsitteli 266 asiaa. Varsinaiset jäsenet: Nimi: Osoite: Puolue Ahoniemi Pasi Paakintie 6 Kesk. Arffman Paavo Sotkamontie 2 A PS Räisänen (Haataja) Pauliina Ouluntie 133 Kesk. Horto Arja Pyynkuja 2 SDP Karppinen Irma Marketta Pehkolanlahdentie 22 Vas. Keränen Kari Veturikuja Vas. Leinonen Helena Vaarankyläntie 75 B Kesk. Mikkonen Veijo Honkakaarto 3 Vas. Siira Martti Harjutie 9 Kesk. Varajäsenet: Kemppainen Raili Ouluntie 135 Kesk. Keränen Eero Koikeronlahdentie 26 SDP Moilanen Jonna Einolankuja 3 C 12 Vas. Nieminen Markku Heikkisenjoentie 1 A Kesk. Nikkinen Lea Raappananmänt. 21 B KD Oikarinen Maija Uurantie 2 Kesk. Pulkkinen Veikko Kotiniementie 8 as 1 KD Silvennoinen Kari Heikkisenjoentie 26 Vas. Väisänen Markku Vaaranpääntie 7 C Kesk. Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Martti Siira Veijo Mikkonen Pauliina Räisänen (Haataja) 7

8 Lupa- ja valvontalautakunta Lupa- ja valvontalautakunnassa on 7 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Lupa- ja valvontalautakunta kokoontui 4 kertaa ja käsitteli 20 asiaa. Varsinaiset jäsenet: Tervonen Juho Raappananmäentie 100, Paltamo Kesk. Kemppainen Jouko Kaipaalanrinne 8, Kontiomäki SDP Huurre Sisko Rahonniementie 6, Kivesjärvi Kesk. Heikkinen Seppo Pajulammentie 13, Paltamo Kesk. Tolonen Ritva Joukolantie 1, Paltamo Vas. Oikarinen Lasse Pellonpääntie 4 a as 3, Kontiomäki PS Schroderus Salme Mailatie 3 B 8, Paltamo Vas. Varajäsenet: Kemppainen Erkki Talonpojantie 4, Paltamo Kesk. Hyttinen Voitto Uurantie 52, Paltamo SDP Keski-Liikala Arja Putikontie 6, Paltamo Kesk. Karppinen Jussi Veikkolantie 6, Kivesjärvi Kesk. Karonen Mirja Koulutie 5 A 6, Paltamo Vas. Romppainen Jatta Puutteenperänt. 2-4 A 10, Kontiomäki PS Heikkinen Eero Tololanmäentie 10, Kontiomäki Vas. Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Juho Tervonen Jouko Kemppainen Tarkastuslautakunta: Tarkastuslautakunnassa on 3 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 62 asiaa. Varsinaiset jäsenet: Kantola Raimo Metsopolku 1, Paltamo Vihr. Mustonen Veijo Manamansalontie 101, Paltamo Vas. Palm Pirkko Uvantie 35, Paltamo SDP Varajäsenet: Haverinen Hannu Pellonpääntie 3, Kontiomäki KD Jokinen Reijo Laajanniementie, Mieslahti Vas. Härkönen Saara Kuusistontie 4, Kontiomäki SDP Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Sihteeri: Veijo Mustonen Raimo Kantola Raija Leinonen JHTT tilintarkastajana toimi Paula Hellén-Toivanen KPMG Kunta Oy:stä. 8

9 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnassa on 5 jäsentä ja 8 varajäsentä (eivät henkilökohtaisia). Keskusvaalilautakunta kokoontui 2 kertaa ja käsitteli 16 asiaa. Varsinaiset jäsenet: Keränen Pentti Karhu, Kontiomäki Kesk. Soldatkin Päivi Metsätie 3, Paltamo Vas. Hyttinen Voitto Uurantie 52, Paltamo SDP Jokelainen Ilkka Putikontie 4, Paltamo PS Klemetti Miia Koulutie 6, Kontiomäki Kok. Varajäsenet kutsumisjärjestyksessä: Visto Heikki Teeripolku 4, Paltamo KD Juvonen Virpi Tahvintie 18, Mieslahti Vihr. Huusko Ritva Raappananmäentie 37, Paltamo Kesk. Soldatkin Senni Metsätie 2 as 39, Paltamo Vas. Tauro Seija Omakotitie 5, Kontiomäki SDP Makkonen Lauri Kajaanintie 59, Paltamo PS Pulkkinen Veikko Kotiniementie 8, Paltamo KD Ali Shakir Puutteenperäntie 4 C 29, Kontiomäki Vihr. Puheenjohtaja: Varapuheenjohtaja: Sihteeri: Pentti Keränen Päivi Soldatkin Raija Leinonen 9

10 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Koko maan kehitys Bruttokansantuote romahti Suomessa vuonna 2009 peräti 7,6 % kun se euroalueella laski noin 4 %. Ero johtuu paljolti Suomen teollisuuden rakenteesta, jossa painottuu investointitavaroiden vienti. Samanaikaisesti mm. elektroniikkaja metsäteollisuus on siirtynyt vähitellen halvemman työvoiman maihin. Tämä on johtanut kysynnän laskuun ja työttömyyden kasvuun. Koko maan työttömyys on kasvanut peräti 30 %. Kysynnän laskiessa on myös korkotaso laskenut. Kun kolmen kuukauden euribor oli kesällä 2008 noin 5 %, on se 2009 syksyllä ollut jo alle 0,5 %. Julkisyhteisöjen alijäämä Suomessa on vuonna 2009 noin 3,5 % bruttokansantuotteesta ja velan määrä kasvaa 42 % prosenttiin bkt:sta. Kuluttajahintojen muutos hidastui 3,3 % prosentista keskimäärin 0,3 % prosenttiin käyden välillä alle nollassakin. Kuntasektorin saamat kunnallisverotulotilitykset säilyivät edellisvuoden tasossa, mutta yhteisöverotilitykset laskivat n. 30 %. Yhteenlaskettu vuosikate tulee olemaan edellisvuotta heikompi, vaikka pahimmat ennusteet eivät ainakaan vielä toteutuneet. Kuntien menojen arvioidaan kasvaneen vuonna 2009 n. 4,5 prosenttia. Kainuun kehitys Kainuun suhteellinen asema ei heikentynyt vielä samaa tahtia koko maan kanssa. Työttömyysaste oli keskimäärin 14,8 %, missä oli kasvua vain 1,8 prosenttiyksikköä. Joulukuussa se oli tosin jo 16,2 % ja maan toiseksi pahin Pohjois-Karjalan jälkeen. Kajaanin seudulla työttömyys on selvästi Kehys-Kainuuta alempi. Asukasluku oli vuoden lopussa henkilöä ja siinä oli laskua edellisvuoteen 534 henkeä. Kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu tulos on maakunnan toiminta-ajan paras ja katettavien alijäämien määrät pienenivät. Maakunnan kattamaton alijäämä pieneni 5,1 miljoonaan euroon. Kunnilla on vanhoja alijäämiä jäljellä 25,1 milj ja vastaavasti osalla kunnista on kertyneitä ylijäämiä 9,1 milj. Kuntien ja maakunnan yhteen laskettu vuosikate ylitti poistot nyt toisena vuotena peräkkäin Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Toiminta tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Paltamon kunnan tulos oli n euroa ylijäämäinen. Sen pitäminen positiivisena vaatii jatkossa erityisen paljon työtä nykyisessä suhdannetilanteessa. Maakunnan kustannustehokas toiminta on osaltaan auttanut pitämään taloutta tasapainossa. 10

11 Asukasluku laski 80 henkilöllä. Se oli vuoden lopussa henkilöä. Heikko työpaikkatarjonta oli keskeisin syy poismuuttoon kotimaisen muuttotaseen ollessa negatiivinen 66 henkilöä. Ulkomainen nettomuutto oli 9 henkilöä positiivinen. Paltamo tukeutuukin Sotkamon ohella muita Kainuun kuntia enemmän Kajaanin työpaikkatarjontaan. Kuntaan myös muutti 192 henkilöä vuoden aikana ja pois kunnasta muutti 258 henkilöä.. Työttömyysaste laski edellisvuoden 16,1 prosentista 14,2 %:iin. Vuoden lopussa se oli 14,2 %. Syynä laskuun on Työvoimatalon toiminta, joka käynnistyi vuoden 2009 alussa. Vuoden lopussa siellä työskenteli jo n. 190 henkilöä. Ilman sen toimintaa olisi työttömyysaste ollut todennäköisesti 7 8 prosenttiyksikköä korkeampi. Koulukeskus valmistui kesällä myös pihatöiden osalta. Seuraava merkittävä investointi tullee olemaan hoivaosaston peruskorjaus jonka suunnittelu on käynnistetty Päiväkodille saneerattiin asianmukaiset tilat Kiekkotielle. Kaavoitukseen ja niiden vaatimaan kunnallistekniikkaan varattuja rahoja ei käytetty vielä Jos kaavailut Oulujärven ranta-alueiden hankkimisesta kunnalle toteutuvat tulee jossain vaiheessa eteen niiden kaavoitus ja rakentaminen. Tilinpäätöksessä on tehty :n varaus niitä varten. Kainuun maakunnan jatkon valmistelu on jatkunut aktiivisena vuonna 2009 ja 2010 keväällä. Valtiovallan taholta ratkaisut jatkosta tehtäneen syksyllä Talous tilikaudella ja sen jälkeen Nettomenot alittuivat eurolla. Tähän vaikuttivat mm. tuloarvion ylittyminen , henkilöstömenojen alittuminen , maakunnan osuuden alittuminen hyvästä tulokehityksestä johtuen Sekä bruttokäyttömenot että kunnan omat menot ilman maakunnan osuutta laskivat yhden prosentin. Verotulot alittuivat eurolla ja laskua edellisvuoteen oli 2,7 %-yksikköä. Erityisen suuri lasku oli yhteisöverojen tuotossa, -19 %. Vuodelle 2010 on ennakoitu hienoista kasvua, joka johtuu kokonaan veroprosenttien korotuksista. Valtionosuudet ylittyivät puolestaan eurolla. Kasvu oli enää 3,7 %, kun edellisvuoden kasvu oli ilman harkinnanvaraista avustusta 10 %. Se selittyy osin valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksesta joka toteutui tuolloin. Jatkossa kasvu tullee olemaan korkeintaan inflaation suuruinen valtion velkarasituksesta johtuen. Rahoitustuotot ylittyivät Se johtui rahastosijoitusten euron arvonnousun kirjaamisesta tuotoksi. Vastaavasti tehtiin ns. Palvipoikien hallin pääoma-arvon alaskirjaus , joka näkyy teknisten palvelujen kohdalla ylimääräisenä menona. Ilman sitä kaikki palveluyksiköt alittivat budjettinsa. Alhaisesta korkotasosta ja ennakoitua pienemmäksi jääneestä lainasalkusta johtuen myös korkomenot alittuivat :lla. Lainakanta oli taseessa 11

12 vuoden lopussa 12,9 milj., joka tekee /asukas. Pienennystä oli pitkäaikaisissa lainoissa1,37 milj., eli 350 /asukas ja koko lainakannassa 0,48 milj.. Lukuihin sisältyy :n kassalaina Työvoimayhdistykselle. Laina on maksettu pois helmikuussa Vanha euron kohdentamaton investointivaraus käsiteltiin siten, että euroa osoitettiin Oulujärven ranta-alueiden kaavoitukseen ja kunnallistekniikkaan ja loput tuloutettiin tulosvaikutteisesti. Vuosikate oli , joka on 152 % poistoista. Kunnan ylijäämäksi muodostui Toiminnallinen tulos ilman varausten ja rahastokirjausten käsittelyä on noin ylijäämäinen. Maakunnan rahoitusmalli ei tule tuomaan lisäresurssia Paltamon kunnalle vuoden 2012 jälkeen. Taseessa on noin kertynyttä ylijäämää vuoden 2009 lopussa. 5 Kunnan henkilöstö Paltamon kunnan henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 145 henkilöä, luvussa ovat mukana myös sivutoimiset työntekijät. Vuoden alussa vastaava luku oli 157 henkilöä. Tarkemmat henkilöstötilastot ovat käyttötalousosan lopussa Arvio riskeistä ja epävarmuustekijöistä Suurin toimintaedellytyksiin liittyvä riski on yleinen taloudellinen tilanne maailmassa. Se vaikuttaa suoraan työllisyyteen ja välillisesti siihen, minkälaisin resurssein valtio voi kuntien peruspalveluita rahoittaa. Maakunnan toiminnan jatkosta on periaatteellinen sopimus olemassa. Auki on vielä rahoitusmallin yksityiskohdista sopiminen. Esillä olleet vaihtoehdot eivät merkittävästi eroa Paltamon näkökulmasta toisistaan. Joka tapauksessa maksuosuuden taso tullee kasvamaan vuositasolla nykyisestä. Kiinteistöriskiä on pienennetty vuonna 2009 noin eurolla Palvipoikien hallin alaskirjauksella. Jäljellä on silti noin poistamatonta pääomaa, samoin Honkarakenteen noin euron arvoinen teollisuuskiinteistö. Jäljellä olevat takausvastuut pienenivät n Niiden kokonaismäärä oli vuoden lopussa 1,96 milj., josta pääosa kohdistui omaan konserniin kuuluviin yhteisöihin. Kiehimänhovin hoivaosasto jouduttanee korjaamaan vuosien aikana. Sen kustannustaso on 2 3,5 milj. toteutustavasta riippuen. Riskinä kunnan kannalta on lähinnä se, että jos maakunta jatkossa vetäytyy joistain käytössään olevista tiloista, jäävät käyttö- ja pääomakustannukset kunnalle. Jos asukasluku laskee merkittävästi voi kunnan omistama kiinteistöyhtiö ajautua taloudellisiin ongelmiin kysynnän pienentyessä. 12

13 Väestön ikääntyminen on pitkän aikavälin riski koko Kainuussa ja maassa Ympäristötekijät Kunnalla on oma jäteveden käsittelylaitos ja puhtaan veden pumppaamot ja vedenottamot. Kaukolämpökeskus on Vapo Energian ja verkosto kunnan. Liikenteellinen sijainti tuo rautatie- tai maantiekuljetuksiin liittyvän onnettomuusriskin. Kuntakeskuksessa sijaitsevat Kiehimänjoen maantie- ja rautatiesillat. Pelastuslaitoksessa on nämä tekijät pyritty ottamaan huomioon Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta on järjestetty omavalvontana ilman vakinaista valvontahenkilöstöä. Kunnanhallitus on antanut ohjeet valvonnan järjestämisestä Riskien kartoitusta on käyty läpi mm. vakuutusyhtiön ja kiinteistöhuollon kanssa. Tietohallinnon osalta riskien hallinta on järjestetty maakunnan yhteisen tietohallinnon toimesta. Ohjeistuksen noudattamista valvotaan myös oman henkilöstön osalta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen: Paltamon kunnassa on noudatettu hyvää hallintotapaa koko kunnan toiminnassa. Kuntaan tulevat asiakirjat (päätöstä vaativat) kirjataan kunnassa käytössä olevaan asianhallintajärjestelmään, jossa voidaan seurata asioiden etenemistä. Kunnanhallituksen esityslistaa koottaessa viranhaltijat tarkistavat oman vastuualueensa osalta päätöksentekoon tulevien asioiden määräajat ja valmistelevat ne kunnanhallituksen käsittelyyn. Myös hallintopalveluiden henkilökunta tekee koko asianhallinnan osalta seurantaa asioiden etenemistä päätöksentekoon ja tarvittaessa muistuttaa asioiden valmistelusta. Kokouksista laaditaan pöytäkirjat, jotka pääsääntöisesti tarkastetaan noin kahden päivän kuluttua kokouksesta. Tarkastetusta pöytäkirjasta laitetaan otteet kaikille asianosaisille. Viranhaltijapäätökset tehdään kirjallisesti. Vuoden 2009 aikana kunnanhallitus antoi kaksi vastinetta hallintovalitusten johdosta. Valitukset koskivat tehtyjä poikkeamislupapäätöksiä. Kunnanhallitus antoi yhden vastineen kaava-asiaa koskevaan kunnallisvalitukseen. Lisäksi kunnanhallitus antoi vastineen markkinaoikeudelle tilintarkastusyhteisön valintaa koskevassa valitusasiassa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden 13

14 arvioinnin pätevyys ja luotettavuus: Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden arviointi on esitetty toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta: Omaisuuden hankinnassa on noudatettu hankintalakia ja kunnan omia hankintaohjeita. Pääsääntöisesti hankinnat tehdään Kainuun hankintarenkaan yhteishankintoina ja kilpailutuksina. Hankintojen osalta yli euron hankinnoista päätöksen tekee kunnanhallitus. Sisäinen valvonta hoidetaan pääsääntöisesti palveluyksiköittäin. Paltamon kunnan myytävä, käytöstä poistettu omaisuus myydään joko julkisella tarjouskilpailulla, huutokaupalla tai esim. kiinteistönvälittäjän kautta. Paltamon kunnan poistamaton omaisuus on luetteloitu käyttöomaisuuskirjanpidossa ja osin yksiköt pitävät omaa ns. kalustoluetteloa tilikauden menoksi kirjatusta omaisuudesta kuten matkapuhelimista, tietokoneista ja muista arvokkaammista hyödykkeistä. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä: Paltamon kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet , 102. Vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta on ensisijaisesti tilivelvollisilla. Paltamon kunnassa tilivelvollisia ovat: kunnanhallituksen jäsenet, lupa- ja valvontalautakunnan jäsenet, keskusvaalilautakunnan jäsenet (rahan käytön osalta), tarkastuslautakunnan jäsenet (rahan käytön osalta), kunnanjohtaja, elinkeinopalveluiden johtaja, hallintopalveluiden johtaja, sivistyspalveluiden johtaja ja teknisten palveluiden johtaja. Koko kunnan osalta sisäistä valvontaa on tehty seuraavasti: Kunnan talousarvion toteutuma on tehty vähintään neljännesvuosittain ja esitetty kunnanhallitukselle sekä myös kunnanvaltuustolle kokousaikataulun sen salliessa. Talouden toteutumassa on kiinnitetty huomiota poikkeuksellisiin eriin, esimerkiksi jos kuukauden palkkasumma on eronnut edellisestä kuukaudesta ja tarvittaessa selvitetty tili- tai tulosyksikkökohtaisesti syyt eroavaisuuksiin. Sisäinen valvonta on Paltamon kunnassa järjestetty asianmukaisesti yksikön koko huomioon ottaen. Hallintojohtajan paikan täyttämättä jättäminen loppuvuodesta 2009 asettaa omat ajankäyttöön liittyvät reunaehdot yksityiskohtaiselle valvonnalle. 14

15 1.2. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Myyntituotot , ,04 Maksutuotot , ,88 Tuet ja avustukset , ,80 Muut toimintatuotot , , , ,61 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,73 Palkat ja palkkiot , ,69 Henkilösivukulut , ,04 Eläkekulut , ,35 Muut henkilösivukulut , ,00 Palvelujen ostot , ,17 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,16 Ostot tilikauden aikana , ,39 Varastojen lis.(+) tai väh.(-) 441, ,23 Avustukset , ,37 Muut toimintakulut , , , ,99 Toimintakate , ,38 Verotulot , ,89 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,44 Muut rahoitustuotot , ,22 Korkokulut , ,03 Muut rahoituskulut , , , ,70 Vuosikate , ,81 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelmanmukaiset poistot , ,44 Kertaluonteiset poistot , , , ,25 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 5 812,34 0,00 Satunnaiset kulut ,15 0,00 Tilikauden tulos , ,44 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) , ,06 Varausten lis.(-) tai väh.(+) ,05 0,00 Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) ,15 Tilikauden + yli/-alijäämä , ,23 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 20,75 15,73 Vuosikate/poistot, % 104,49 81,35 Vuosikate, euroa/asukas 421,41 199,99 Asukasmäärä

16 1.2.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta TP 2009 TP 2008 Vuosikate , ,81 Satunnaiset erät ,81 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,89 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,01 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,50 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,75 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,86 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,30 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,40 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,22 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,18 Oman pääoman muutokset -387,95-387,95 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0, ,00 Vaihto-omaisuuden muutos -441, ,23 Saamisten muutos , ,02 Korottomien velkojen muutos , , , ,21 Rahoituksen rahavirta , ,27 Rahavarojen muutos , ,41 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,12 Rahavarat , , , ,41 Investointien tulorahoitus, % 298,8 29,0 =100*Vuorikate/Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % 87,5 28,3 =100*Vuosikate(Investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 1,2 0,8 =(Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 66,9 56,6 *365pv*Rahavarat 31.12/Kassasta maksut Asukasmäärä

17 1.2.3 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , , , ,34 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,01 Rakennukset , ,21 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,90 Koneet ja kalusto , ,12 Ennakkomaksut , , , ,28 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,54 Muut lainasaamiset , ,88 Muut saamiset , , , ,42 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,04 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot , , , ,09 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,85 Muu vaihto-omaisuus , , , ,56 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset , , , ,49 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,98 Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset 8 662, ,52 Siirtosaamiset , , , ,19 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , , , ,38 Rahat ja pankkisaamiset Pankkisaamiset , ,48 Käteisvarat 1 946, , , ,74 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,36 VASTAAVAA , ,49 17

18 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,31 Muut omat rahastot , ,87 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,58 Tilikauden yli/alijäämä , , , ,53 Oma pääoma yhteensä , ,53 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,70 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,66 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,09 Lahjoitusrahastojen pääomat , , , ,35 VIERASPÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,46 Muut pitkäaikaiset velat , , , ,69 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,22 Saadut ennakot , ,24 Ostovelat , ,20 Muut velat , ,05 Siirtovelat , , , ,26 Vieras pääoma yhteensä , ,95 VASTATTAVAA , ,49 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 40,19 39,04 (100*(oma pääoma+poistoero)/(koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % 58,10 64,27 100*(vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Kertynyt ylijäämä, milj Kertynyt ylijäämä, /asukas 112,15 2,95 Lainakanta , milj 12,90 13,38 Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, milj 0,46 0,49 sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä Kokonaistulot ja -menot KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT 18

19 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön 0 Valtionosuudet Korkokulut 457 Korkotuotot 84 Muut rahoituskulut 7 Muut rahoitustuotot 462 Satunnaiset kulut 14 Satunnaiset tuotot 6 Tulorahoituksen korjauserät 0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien 0 -Pakollisten varausten lis.(+), väh.(-) 0 hyödykkeiden luovutusvoitot -67 -Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 60 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 154 Investointimenot 560 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 33 Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 888 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 0 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 0 0 Muut yhtiöt 0 0 Osuuskunnat 0 1 Yhdistykset 1 0 Kuntayhtymät 2 Osakkuusyhteisöt 1 1 Muut omistusyhteysyhteisöt 8 Yhteensä

20 Konsernin toiminnan ohjaus Paltamon kunnanhallituksen hyväksymän konserniohjeen mukaan kunnanvaltuusto on kuntakonsernin toiminnan ylin valvoja. Kunnanvaltuustoon talousarviossa 2009 asettanut kuntakonsernin tytäryhteisöille seuraavat tavoitteet: 1. Tilikauden tulos on vähintään 0 2. Poistot ja pakolliset varaukset tehdään tilinpäätöksessä täysimääräisinä 3. Kaikessa toiminnassa toimitaan asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti. Kuntakonsernin hallinnosta vastaa kunnanhallitus. Kunnanhallitus tai kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa yhteisöjen hallinnossa edustaville henkilöille. Edustajien on otettava yhteyttä kunnanjohtajaan kunnan kannan muodostamiseksi päätettävinä oleviin kysymyksiin. Paltamon kunnan tytäryhteisöjä ovat vuoden 2009 aikana olleet Kiinteistö Oy Rinneleijo, Kiinteistö Oy Paltamon Kiehinen sekä Paltamon työvoimayhdistys ry. 3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernien yhteenlaskettu tulos oli ,95 Kiinteistö Oy Paltamon Kiehisellä oli tyhjänä 36 asuntoa ja sen tulos oli 3 149,58 ylijäämäinen. Paltamon Työvoimayhdistys ry:n palkkalistalla oli vuoden vaihteessa 176 työllistettyä ja 10 ohjaavaa ja hallinnon työntekijää. Yhdistys on siten työntekijämäärällä mitattuna Paltamon suurin työnantaja. Ulos myytävän työn tavoite ei toteutunut heikon yleistilanteen vuoksi. Vajaa 20 henkilöä on siirtynyt vuoden aikana muualle töihin tai opiskelemaan. Hanke alitti budjettinsa käynnistymisvuonnaan n :lla kokonaismenojen ollessa Hankkeen talous oli tasapainossa. Työvoimayhdistys ry:n tulos oli alijäämäinen. Kiinteistö Oy Rinneleijon tulos oli 18,47 ylijäämäinen. Kaikki tyttäret tekivät täydet poistot. Autioniemen Yrityskylä Oy:n toiminta lopetettiin vuoden 2009 aikana ja jäljellä olevat varat jaettiin osakkaiden kesken. Kainuun maakunnan positiivinen tulos pienensi katettavien alijäämien määrän 5,1 miljoonaan euroon. Paltamon vastuulla oleva osuus siitä on noin Vanhojen alijäämien maksamisesta vuoden 2012 loppuun mennessä on tehty erillinen sopimus kuntien ja maakunnan kesken. 4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Paltamon kuntakonsernin toiminnan ylin valvoja on kunnanvaltuusto. Konserniohjeen mukaan kuntakonsernin hallinnosta vastaa kunnanhallitus. 20

21 Kunnanhallitus tai kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa yhteisöjen hallinnossa edustaville henkilöille. Edustajien on otettava yhteyttä kunnanjohtajaan kunnan kannan muodostamiseksi päätettävinä oleviin kysymyksiin. Tällä hetkellä kunnan tytäryhteisöjen ohjaus ja valvonta on pääsääntöisesti tapahtunut siten, että yhteisöjen hallituksiin on valittu luottamushenkilöitä, jotka ovat myös kunnanhallituksessa tai ainakin valtuustossa. Kiinteistö Oy Kiehisen hallituksen puheenjohtaja on myös kunnanhallituksen puheenjohtaja ja Paltamon työvoimayhdistyksen hallituksen puheenjohtajana on kunnanjohtaja. Konserniohjauksen osalta kunnanhallituksen kokouksissa on tarvittaessa keskusteltu kunnan kannan muodostamisesta tytäryhteisöjen asioihin. Kunta ja konsernin tyttäret käyttävät osin keskitettyjä konsernitoimintoja. Paltamon kunta on mukana Kainuun hankintarenkaan toiminnassa ja esimerkiksi Kiint.Oy Kiehinen käyttää soveltuvin osin hankintarenkaan päätöksiä samoin kuin Paltamon työvoimayhdistys Tyttärien raportointia kunnanhallitukselle kehitetään jatkossa nykyistä säännöllisempään suuntaan. 5 Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut KONSERNIN TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Suunnitelmanmukaiset poistot Muut ylimääräiset poistot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden + yli/-alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 56,79 53,87 Vuosikate/poistot, % 121,84 119,06 Vuosikate, euroa/asukas 656,78 452,93 Asukasmäärä

22 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 0 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Investointien tulorahoitus, % 288,5 58,5 =100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % 91,3 54,9 =100*Vuosikate(Investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 1,0 1,1 =(Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 42,8 70,9 *365pv*Rahavarat 31.12/Kassasta maksut Asukasmäärä

23 Paltamon kunta / Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhtiöosakkeet ja -osuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet tarvikkeet ja tavarat Keskeneräiset tuotteet Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

24 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieraspääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 0 0 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Muut velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNIN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, (%) 22,8 20,7 =100*(Oma pääoma+vähemmistöosuus+konsernireservi+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % 57,4 62,0 100*(vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Kertynyt ylijäämä, (alijäämä), , Kertynyt ylijäämä, (alijäämä), /asukas -642,3-793 Konsernin lainat /as Konsernin lainakanta , , = Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Konsernin lainasaamiset , ,2 141 =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Konsernin henkilöstömäärä josta Kainuun Maakunta -ky 216 josta Paltamon Tyött.yhdistys ry 186 Kunnan asukasmäärä

25 1.4 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1 Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Paltamon kunnan tilinpäätös vuodelta 2009 on ,64 ylijäämäinen. Kunnanhallitus esittää, että tulos kirjataan taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnalla ei ole taseessa kattamattomia alijäämiä. Kertynyttä ylijäämää on taseessa vuoden 2009 tuloksen kirjaamisen jälkeen ,99 euroa. Tulevien vuosien menot sopeutetaan muuttuviin resursseihin. Kokonaistaloudellinen tilanne maassa vaikeuttaa tulevien vuosien suunnittelua ja sopeutumistoimien määrittelyä ja mitoitusta. 25

26 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kunta Toiminta-ajatus PALTAMO Kunnanjohtaja Paltamon kunnan tehtävänä on suorittaa kunnan toimialaan kuuluvat perustehtävät ja ohjata kunnan kehitystä muuttuviin oloihin mukautuen. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Toimintaympäristö Väestö Asukasluku Asuminen Nettomuutto > 0 Paltamo on viihtyisä ja vetovoimainen asuinkunta - 66 hlö Työvoima Työpaikkaomavaraisuus 85 % Työllisyys Työttömyysaste, vuosikeskiarvo 7 % 14,2 Asiakkaat Kuntalaisten talous Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Talouden näkökulma Tasapaino Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit Huoltosuhde Hallinnon menot /asukas Kunnan organisaation tehokas toiminta Vuosikate Tuloveroprosenttia nostettiin vuodelle Pyritään vakauttamaan kunnan talous suunnitelmakauden aikana ilman uusia veronkorotuksia. < 2,0 Hallinnon menot /asukas alle maan keskiarvon alle Kainuun keskiarvon Kunnan henkilöstö on sitoutunut vahvistettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamiseen < Talous on 2009 tasapainossa. Oikaistu toiminnallinen tulos on n ylijäämäinen Toiminnalliset tavoitteet on saavutettu keskeisiltä osin. Taloudelliset tavoitteet on ylitetty Lainat euroa/asukas < /as /as Vuosikate %/poistot vähintään 20 % 105 % Taloudellisuus kustannustehokas palvelutuotanto Kunnan nettomenot/asukas < /as /as Henkilöstönäkökulma Henkilöstön työssä jaksamista / jatkamista kannustetaan Ennenaikaiset eläköitymiset <

27 Tunnuslukuja TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TA 2010 Asukasmäärä Verotulot milj. 7,81 8,07 8,41 8,55 8,94 9,89 9,62 9,77 Valtionosuudet milj. 8,22 8,46 7,66 8,16 8,65 9,79 10,15 10,30 Lainakanta * Lainat /as Vuosikate /as * Sisältää sekä pitkäaikaiset, että lyhytaikaiset lainat. Luvussa ei huomioitu Työvoimatalon :n kassalainaa ( se on maksettu pois helmikuussa 2010 kehittämisrahan maksatusjärjestelmän muututtua ). Kunnan henkilöstö, virat ja työsuhteet Vastuualue TP 2006 TP 2007 TP 2008 TA 2009 TP 2009 Kunnanhallitus Elinkeinopalvelut Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut 1 2,5 4, ,5 3, ,5 1 1,5 3 94, ,5 3 94,5 24 Yhteensä , Kunta PALTAMO Toimiala Toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta Kunnallisten ja valtiollisten vaalien toimittaminen. Vuoden 2009 aikana toimitettiin europarlamenttivaalit. Europarlamenttivaalit toimitettiin sunnuntaina ja ennakkoäänestys Äänestysprosentti Paltamossa oli 33,9 % ja koko maassa 40,3 %. Keskusvaalilautakunta TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama sis + ulk muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuoto t Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Rahoituskulut -ja tuotot 0 0 Vuosikate Poistot Tilikauden tulos

28 Kunta Toimiala Toiminta-ajatus PALTAMO Tarkastuslautakunta Kuntalain 71 :n mukaisesti lautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Ulkoisen tilintarkastuksen hoitaa julkishallinnon ja talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä yhteisö (JHTT yhteisö), jonka valtuusto on valinnut tarkastuslautakunnan esityksestä. Tilintarkastus hoidetaan kuntalain, hyvän tilintarkastustavan ja yhteisössä käytettyjen standardien mukaisesti Varsinaisia tilintarkastuspäiviä on 8 pv/vuosi + lautakuntatyöskentely. Lisätietoja: Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2009 aikana 11 kertaa. Vuoden 2009 arviointikertomus laaditaan kevään 2010 aikana. Lautakunta keskittyi kunnan konsernivalvonnan järjestämiseen ja talouden tasapainottamiseen. Lautakunnan jäsenet seurasivat laaditun työnjaon mukaisesti palveluyksiköiden toimintaa. Lautakunta kuuli kokouksissaan kunnanjohtajaa, hallintojohtajaa sekä palveluyksiköiden johtajia ja muita viranhaltijoita toimialansa asioista. Konsernivalvontaan liittyen lautakunta on kuullut Kiinteistö Oy Paltamon Kiehisen toimitusjohtajaa ja Paltamon Työvoimayhdistys ry:n toiminnanjohtajaa. Tarkastuslautakunta TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama sis + ulk muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuoto t Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Rahoituskulut -ja tuotot 0 0 Vuosikate Poistot Tilikauden tulos

29 Kunta Toimiala Toiminta-ajatus PALTAMO Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja rahoituksesta. Kunnanvaltuusto TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama sis + ulk muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuoto t Myyntituotot 0 0 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Rahoituskulut -ja tuotot 0 0 Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Kunta Toimiala Tilivelvollinen Toiminta-ajatus PALTAMO Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Paltamon kunnan tehtävänä on suorittaa kunnan toimialaan kuuluvat perustehtävät ja ohjata kunnan kehitystä muuttuviin oloihin mukautuen kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa. Kunnanhallituksen vastuualueena on valmistella kunnanvaltuuston käsiteltävät asiat, huolehtia valtuuston päätösten täytäntöönpanosta ja johtaa kunnan hallintoa. Kunnanhallitus TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama sis + ulk muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuoto t Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Rahoituskulut -ja tuotot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos

30 Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Toiminta-ajatus ELINKEINOPALVELUT Elinkeinopalvelut, maaseutupalvelut Elinkeinopalveluiden johtaja Elinkeinopalveluiden toimiala hoitaa lailla säädetyt maaseutuelinkeinotehtävät ja luo edellytyksiä kunnassa tapahtuvalle elinkeinotoiminnalle. Talousarvioon 2009 elinkeinojen kehittämiseen varattiin määrärahat elinkeinorahana ja projektiosuudet kehittämishankkeisiin. Elinkeinojen kehittämisen toimintarahasta maksettiin osuus Kainuun Etu Oy:n toiminnasta. Kotimaan matkailun markkinointiraha kanavoitiin Oulujärven Jättiläiset ry:n kautta yhteismarkkinointiin, lisäksi sillä hoidettiin suuri osa kunnan ulkoisesta mainonnasta ja tuettiin pieniä kehittämishankkeita. Toiminnan painopistealueet olivat matkailu oheispalveluineen ja luonnonvaroihin perustuvat peruselinkeinot, joita ovat mm. puunjalostus, puuenergia, kaivannaisteollisuus ja maatalous sivuelinkeinoineen. Elinkeinopalveluiden johtaja jäi 50 % osa-aikaeläkkeelle ja niiltä osin tehtävistä vastasi maaseutuasiamies Kunta oli mukana Oulujärvi Leader -kehittämisohjelmassa, Oulu-Kajaani kehittämisvyöhyke (OuKa)- hankkeessa ja sen useissa alahankkeissa, Kainuun maaseutuelinkeino -ohjelmassa, Kainuun kylätyöohjelmassa, Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelmassa, Kainuun bioenergiaohjelmassa, Kajaanin seudun aluekeskusohjelmassa ja kalatalouden Kala-Leader-ohjelmaryhmässä, Oulujoen kalatie-hankkeessa ja Tervan tie hankkeessa. Elinkeinopalvelut edistää hankkeiden kautta mm. maaseutuyritystoimintaa, pienyritystoimintaa ja kylien kehittämistä. Elinkeinopalvelujen hallinnoimassa Korjausrakentamisen varaosapankki hankkeessa selvitettiin mahdollisuuksia perustaa toimintaa käyttökelpoisen rakennusmateriaalin kierrättämisen tehostamiseksi. Maaseutupalveluissa hoidettiin lakisääteiset maataloushallinnon tehtävät ja edistettiin maaseudun ja kylien kehittämiseen liittyviä hankkeita. Vuoden 2009 kyläpäivät pidettiin Paltamossa , kyläpäiviä edeltävänä päivänä pidettiin lisäksi kylien turvaseminaari Kainuun Opistolla. Kyläpäivät olivat erilaiset aiempiin kyläpäiviin verrattuna, koska tapahtumat järjestettiin kylillä. Mukana oli yhteensä lähes sata osallistujaa. Maataloushallinnossa Paltamon, Puolangan ja Ristijärven kunnilla on ollut yhteistyösopimus alkaen, jotta tehtävät saadaan hoidettua nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Vuoden 2009 aikana on ollut valmistelussa uusi laki maaseutuelinkeinojen hallinnosta kunnissa, laki tullee voimaan Lain tavoitteena on koota kunnissa hoidettavat maaseutuhallinnon tehtävät suurempiin yhteistoiminta-alueisiin. Kainuussa vaihtoehtoina ovat lähinnä kahdesta kunta-alueesta koostuva hallinto tai maakunnan hallinnoima yksikkö. Lomituspalvelut hoiti Ristijärven kunta ja samaan lomituspalvelualueeseen kuuluu Paltamon ja Ristijärven lisäksi Hyrynsalmi, Puolanka ja Suomussalmi. Kuntakohtaisesti kustannettiin ns. ostolomitusten kuntaosuus. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Osallistuminen yrittäjien tilaisuuksiin Maataloustukikoulutus Tiedotus maataloustukiasioissa Keskustelutilaisuudet Koulutustilaisuudet kpl Tiedotteet kpl Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus Elinkeinojen kehittämisraha Henkilöstönäkökulma Metelin tontit Metelin sähköliittymät v talousarvioon verrattuna nettokustannukset samalla tasolla. 2 myydään 2 myydään 30 nettokustannukset alittuivat v verrattuna n eurolla. 0 0

31 Suoritteita ja mittareita Ta 2009 Toteuma Maksettu maataloustuki Käsitellyt maataloustukihakemukset Tukea saavat tilat kpl Yritysten määrä Työpaikkojen määrä Työpaikkaomavaraisuus 89,2 89,2 Elinkeinopalvelut TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama sis + ulk muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Rahoituskulut -ja tuotot 0 0 Vuosikate Poistot Tilikauden tulos

32 Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen HALLINTOPALVELUT Yleinen hallinto, henkilöstöhallinto, muut palvelut, työllistäminen, maakunta-asiat Hallintopalveluiden johtaja Toiminta-ajatus Hallintopalvelut tuottaa kunnallishallinnolta vaadittavat yleis- ja Taloushallinnolliset palvelut sekä vastaa kunnanviraston keskitettyjen hallintopalvelujen tuottamisesta. Lisätietoja: Hallintopalvelut vastaa kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen asioiden täytäntöönpanosta ja ohjaa asioiden valmistelua. Hallintopalveluiden erityisenä vastuualueena on kunnan talouden suunnittelu ja ohjaus sekä maakunnan toiminnan ja talouden seuranta. Hallintopalvelut kehittää asiakaspalvelua ja tiedottamista. Hallintopalveluiden keskeisiä palveluita on erilaiset neuvonta- ja tukipalvelut muille palveluyksiköille sekä henkilöstön työturvallisuuteen ja viihtyvyyteen liittyvät asiat kuten tyky toiminnan ja henkilöstöasioiden organisointi. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Hyvän tiedonhallintatavan noudattaminen päätösten ja valmisteltavana olevien asioiden tiedotuksessa Asiakastyytyväisyys Saatu palaute positiivista Asiakaspalautejärjestelm än rakentaminen Asiakaspalalutejärjestel-m ää ei kehitetty. Kuntatiedotteiden tason ja tavoittavuuden kehittäminen Prosessinäkökulma Palvelurakenteiden jatkuva kehittäminen Asiakastyytyväisyys Henkilöstö- ja asiakaskyselyt Kuntatiedote tavoittaa Kuntalaiset ja siitä saatu Palaute on positiivista Saatu palaute on positiivista Asiakaspalautejärjestelmän rakentaminen Kuntatiedotteita 8 kpl Kyselyä ei ole toteutettu. Asiahallinnan kehittäminen Arkistonmuodostussuunnitel man ajantasaistaminen Kustannuslaskennan kehittäminen Talouden näkökulma Taloudellisuus/hallinnon palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti Järjestelmään kirjattavat asiakirjat/saapuneet asiakirjat Tuotettujen palveluiden kustannusten kehittyminen Nettomenot /asukas Kaikki päätöstä vaativat asiakirjat kirjataan Uusi arkistonmuodostussuunnitelma käyttöön 2009 tuotettujen palveluiden tuotteistamista jatketaan Alle maan keskiarvon Alle Kainuun keskiarvon Pääosa asiakirjoista on kulkenut dynasty-asiahallintaohjelman kirjausten kautta. Arkistonmuodostussuunni-tel ma ei edennyt. Selvitys kopiointikuluista ja käytännöistä: toimenpiteet maan ka 4557 /as. (ennakkotieto) Paltamo 4646/as Talousraportoinnin kehittäminen Henkilöstönäkökulma Henkilöstön työhyvinvointi Työterveyshuollon palvelujen saatavuuden kehittäminen/sopimuksen noudattaminen Henkilöstön ammattitaidon taso ja motivoituneisuus, työhyvinvoinnin parantaminen koko työyhteisössä Talousraporttien käyttö Sairauspoissaolot Kainuun maakunta kuntayhtymän palvelujen saatavuus Palaute, poissaolot Neljännesvuosiraportointi käytössä kaikissa palveluyksiköissä Alle maan keskiarvon Työterveyshuollon asiakkaina kaikki yli 4 kk:n työsuhteessa olevat Koulutusta uusista Asioista ja Työkehittämisestä, tykytoiminnan kehittäminen Käyttö ei ole toteutunut koko vuoden osalta. 11,8 pv/hlö Paltamo 2009 koko maan keskiarvo 9,3 pv/hlö (2008) Toteutunut Koulutuspäiviä suunnattu koko henkilöstölle kansalaisopiston kautta ja tyky-päivä tyky-ryhmän toimesta. 32

33 Asiakaspalautejärjestelmän ja erilaisten palautekyselyjen toteuttaminen on todettu nykyisillä resursseilla hankalaksi toteuttaa työajan puitteissa. Kuntatiedotteet on julkaistu suunnitelman mukaisesti. Pääosin kaikki tarvittavat asiakirjat kirjataan nykyisin dynasty-ohjelman kautta. Vuoden 2009 todetun tilanteen perusteella asiasta on muistutettu vastuuhenkilöitä, jotta kaikki asiakirjat tulee kirjatuiksi käsittelytiedon parantamiseksi. Arkistonmuodostussuunnitelma aloitettiin 2007 ja ensimmäiset vastuualueet tekivät prosessikuvaukset syksyllä Sen jälkeen kokonaissuunnitelma ei ole edennyt vaan odottaa muiden vastuualueiden prosessikuvauksien valmistumista. Tuotettuihin palveluihin kuuluvista kopiointi- ja tulostustehtävistä pyydettiin selvitys loppuvuodesta 2009 koskien kunnanvirastoa. Sen perusteella on edetty toimenpiteisiin: mm. oletukseksi on laitettu päätteille kaksipuoleinen mustavalkoinen tuloste, kun aiemmin oli oletuksena värillinen yksipuoleinen tuloste. Sinänsä selvityksen perusteella kopiointi keskittyy kunnanvirastolla alakerran isolle kopiokoneelle, mikä on kustannuksia alentava tekijä, mutta toisaalta kone on kapasiteettinsa rajoilla. Sillä perusteella päädyttiin hankkimaan yläkertaan pienempi kopiokone, joka helpottaa yläkerrassa työskentelevien tilannetta ja tasaa kopiomäärää koneiden välillä. Laadultaan kone sopii myös tilapäisesti varakoneeksi alakerran koneelle. Vanhemmasta vuokrakoneesta voidaan tällöin luopua. Talousraporttien käyttö ja niiden säännönmukainen raportointi vaatii vielä ohjeistusta ja aikatauluttamista tarkemmin. Ammatilliseen koulutukseen henkilöstö on voinut hakeutua toiveiden mukaan ja päätökset on tehty siltä pohjalta. Koko henkilökunnalle on järjestetty yhteisiä luentotilaisuuksia kansalaisopiston kautta. Tyky-päivä (virkistyspäivä) järjestettiin tällä kertaa siten, että kukin yksikkö/toimipiste sai käyttöönsä tietyn määrärahan, jonka voi käyttää yhteiseen tapahtumaan. Osallistumismäärä oli huomattavasti aiempaa suurempi, koska päivä pystyttiin järjestämään ilmeisesti toimipisteittäin sopivaan aikaan ja sopiviin kohteisiin. Hallintopalvelut TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama sis + ulk muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuoto t Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Rahoituskulut -ja tuotot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos

34 Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Toiminta-ajatus SIVISTYSPALVELUT Yleinen hallinto, henkilöstöhallinto, perusopetus, ateriapalvelut, siivouspalvelut (hallinnointi), kuljetukset, kansalaisopisto, kirjasto, vapaa-aikatoimi, kuntosali, veteraaniasiat (ei kuntoutusasiat), päivähoito Sivistyspalveluiden johtaja Sivistyspalvelut tukevat kuntalaisen kasvua aktiiviseksi kansalaisyhteiskunnan jäseneksi Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Palveluiden laadukkuus: Asiakkaat saavat laadukasta palvelua Prosessinäkökulma Palvelurakenteet ja johtaminen: Palvelurakenteen kehittäminen tulevat tarpeet ennakoiden Palvelujen arviointi, kehittämistyö ja toteuttaminen sekä toimintojen arviointi: Asiakaspalautteet Pienten kuntien yhteistyön kehittäminen. Aktiivinen yhteistyö sivistyspalveluiden eri yksiköiden välillä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lain vaatimuksen huomioiden arviointi ja analyysitiedot jokapäiväisen toiminnan kehittämisen välineenä: Kerran vuodessa yksiköittäin asiakaspalaute kysely tai itsearviointi Yhteisten toimintalinjausten lisääminen, tehokas suunnittelu ja toteuttamis-mahdollisuuk sien arviointi. Yksiköiden välisen yhteistyön konkreettinen kehittäminen (päivähoito, esiopetus, perusopetus, kansalaisopisto) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen ja seuranta Arviointien pohjalta toimintoja kehitetty resurssien puitteissa. Ks. vastuualueet Pienten kuntien yhteinen kielten opetuksen kehittämishanke. Vaalan, Vuolijoen, Ristijärven ja Paltamon kanssa on paljon yhteistä toimintaa nuorisotoimessa (diskoja, konsertteja jne). Kunnanhallituksen nimeämä seurantaryhmä on kokoontunut 6 kertaa ja kuulee mm. eri alojen asiantuntijoita. Talouden näkökulma Tasapaino Toiminnan ja talouden tasapaino Lasten oikeuksien juhlavuoden tapahtumia järjestettiin eri-ikäisten lasten ja nuorten parissa työskentelevien eri tahojen kanssa yhteistyössä. Taloudellisuus Henkilöstönäkökulma Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen Henkilöstön määrän mitoittaminen palvelutarpeen mukaisesti Sivistyspalveluiden nettomääräraha/asukas asukaslukuarvio Henkilöstöstrategia. Henkilöstöryhmien välisen yhteistyön lisääminen ja kaikkien työyhteisön jäsenten vahvuuksien hyödyntäminen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan vakiinnuttaminen , , Tyky-toimintaan osallistuminen ja toiminnan kehittäminen ja suunnittelu yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lasten parissa työskentelevän henkilöstön yhteistyön Henkilöstöä on kannustettu osallistumaan ja hakemaan kuntoutusta sekä hyödyntämään kuntosalia ja kansalaisopiston kursseja kunnon ylläpitämiseksi. Vastuualueilla järjestetty erilaisia koulutuksia ja kehittämistilaisuuksia sekä Tyky -toimintaa.

35 Kehityskeskustelut Henkilöstömäärä kehittämiskoulutus vähintään joka toinen vuosi 87,5 +11 siivoojaa hallinnollisesti + kans.op. tuntiopettajat/ luennoitsijat n. 100 hlöä ~ 200 henkilöä Kehittämiskeskusteluja järjestetty vastuualueittain keskim.joka toinen vuosi 97,4 +10 siivoojaa hallinnollisesti + kans.op. tuntiopettajat/ luennoitsijat n. 70 hlöä ~ 180 henkilöä Suoritteita ja mittareita Oppilasmäärä syksyllä Opetusryhmän keskikoko 17,35 17,51 17,55 17,32 18,24 17,8 1-6 luokilla * kirkonkylä * Kontiomäki * Hakasuo 16,70 17,70 18,70 13,70 * 17,72 18,73 16,75 17,67 17,10 19,50 14,33 17,50 15,89 19,67 14,33 13,67* 17,22 19,00 14,67 18,00 17,60 22,27 / 7,5 ryhmää 12,33 / 3 ryhmää 18,00 / 2 ryhmää 7-9 luokilla 18 17, ,75 19,25 17,78 / 9 ryhmää erityisluokilla 6 7 5,7 5,7 5,7 5,67 Kyydittävät yhteensä erityisperustein+13 eskaria, yhteensä 203 Kyydityskustannukset Esikoululaisia * Hakasuo; 3 opettajaa. Ryhmäkokoa laskettaessa mukana esikoulun oppilaat. Luvut tilastointipäivän mukaisina 35

36 Lisätietoja: Hallinnon avustuksista poistettu opiskelijoiden kotipaikkastipendi vuodesta 2009 lukien euroa. Säästö henkilöstökuluissa, kansalaisopistossa toimistotöissä 0,5 htv työvoimatalolta, josta ei synny kuluja. Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuuhenkilöt Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut PERUSOPETUS Sivistyspalveluiden johtaja koulujen rehtorit Paltamon kunnan perusopetus kasvattaa ja opettaa lasta/nuorta suhtautumaan valoisasti ja vastuuntuntoisesti opiskeluun ja elämään sekä luottamaan itseensä niin, että hän menestyy jatko-opinnoissaan ja elämässään hyvin. Opetuksessa painotetaan laatua. Viestintä-, ympäristö- ja kansainvälisyyskasvatus sekä kaikkien koulussa työskentelevien hyvinvointi ovat keskeisiä painopistealueita. Yhtenäisen perusopetuksen opetussuunnitelmaa toteutetaan kaikilla luokka-asteilla. Erityisopetus huolehtii siitä, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen suoriutuakseen opinnoistaan omien oppimisedellytystensä mukaisesti. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma sekä yleis- ja erityisopetuksen yhteistyö ovat keskeisiä välineitä oppimistavoitteiden saavuttamisessa. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Palveluiden laadukkuus. Koulukerhotoiminta Kontiomäessä Jatkuva arviointi- ja kehittämistyö koskien sekä oppilaan arviointia että toiminnan arviointia. Valitaan yhteinen toiminnan arviointikohde koskien koko perusopetusta. Koulujen kerhotoiminnan vakiinnuttaminen Arvioinnilla seurataan asetettujen tavoitteiden toteutumista, tuetaan määrätietoista kehittämistä, parannetaan kasvamisen ja oppimisen edellytyksiä ja kehitetään eri osapuolten välistä yhteistyötä. kerhojen määrä osallistujien määrä 36 Valtakunnallinen kouluterveyskysely 8. ja 9. luokkien oppilaille, Kyselyn mukaan Korpitien koulun työilmapiiri oli parantunut vuoden 2007 kyselyyn verrattuna, toisaalta koulu-uupumus oli lisääntynyt. Tutkimuksen mukaan koululounasta hyödynnettiin aiempaa monipuolisemmin ja liikunnan harrastaminen lisääntyi. Vaikka terveysosaamisen todettiin lisääntyneen, silti tupakointi lisääntyi. Kunnallinen koululaisten hyvinvointiprofiili kysely tehty 4.-6 luokilla. Koululaisten hyvinvoinnin strategiatyötä tehty alkuvuodesta koulujen kesken yhteistyössä Kainuun Liikunnan kanssa. Kerhotoiminta on ollut jatkuvaa. Valtakunnallinen koulukerho -hanke lisännyt myös muita kuin liikunta kerhoja. Hakasuon koululla opetuksessa

37 Leikki- ja liikuntapaikkojen kehittämishanke (OLH ja Nuori Suomi) vuonna 2009 painotettu lasten oikeuksia, taide- ja kulttuuripainotteisuutta ja hankittu sähköisiä opetusvälineitä luokkiin. Yhteistyötä koulujen välillä on toteutettu vierailuina kirkonkylän luokkien ja esikoulun kanssa. peruskoululaiset Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Palvelurakenteen kehittäminen tulevat tarpeet ennakoiden. Laadukas perusopetus erilaisine oppimisympäristöineen: -viestintäkasvatus -ympäristökasvatus -kansainvälisyyskasvatus -yrittäjyyskasvatus -ihmisenä kasvaminen Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus oppilasmäärä Yhtenäinen perusopetus Opetushallituksen ja eri oppiaineiden valtakunnalliset kokeet, sijoittuminen jatko-opintoihin. Kiva Koulu hanke = kiusaamattomuushanke Lasten ja nuorten liikkuminen 400 Yhtenäisen perusopetukse n pedagoginen kehittäminen ja yhteistyön lisääminen eri yksiköiden välillä. Perusopetukse n laadun takaaminen ja uusien, taloudellisten toimintamallien kehittäminen. Vähintään valtakunnallise n keskiarvon mukainen menestys em. kokeissa, 100 % sijoittuminen jatko-opintoihin, kansainväliset projektit, kiusaamattomu us Kiusaamattomu uden edistymisen seuranta. Liikkumisen lisääminen sekä kerhojen että koulun lisätoimenpiteid en tuloksena Korpitien koulun pihan rakentaminen liikkumista edistäväksi Kontiomäessä lähiliikuntapaikkarakentaminen toteutui suunnitellusti. 396 Turvallisuus teemaa toteutettu kaikissa perusopetuksen yksiköissä yhtenäisen perusopetuksen mukaisesti. Esim. pelastussuunnitelman päivittäminen, turvallisuusasioiden opiskelu ja poistumisharjoitus. Oppilaille on annettu hygienia-koulutusta. Hyvinvoinnin edistämistä toteutettu kouluissa. Korpitien koulussa teemaan liittyy samalla kansainvälisyyskasvatusta edistävä Comenius -projekti yhdessä kuuden muun Euroopan maan kanssa. Kiusaamattomuuden edistämistä tukevan Kiva koulu ohjelman todettu toimivan hyvin. Kaikki koulut ovat osallistuneet liikunta- ja hyvinvointihankkeisiin (esim. välituntiliikunta hanke). Korpitien koulun ja Kontiomäen koulujen uudet pihat ovat lisänneet aktiivista välituntiliikuntaa. Korpitien koululla oppilaita myös koulutettu välituntiliikunnan ohjaamiseen. Korpitien koululla pystytty hyödyntämään sekä tiloja että henkilöstöä suunnitellulla tavalla. Palvelutuotannon taloudellisuus vertailukohtana alueen perusopetuksen nettomenot/oppilas perusopetuksen 8706 euroa ,80 816,64 37

38 muut maaseutumaiset kunnat. Henkilöstönäkökulma Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. nettomenot/ asukas Eri henkilöstöryhmien välisen yhteistyön lisääminen ja kaikkien työyhteisön jäsenten vahvuuksien hyödyntäminen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan vakiinnuttaminen. Tyky-toiminta an osallistuminen ja toiminnan kehittäminen. Suunnittelu yhteisten tavoitteiden saavuttamisek si. Henkilöstön hyvinvoinnista ja työpaikan yhteisöllisyy-destä huolehdittu sekä kouluttautumalla että yhteisillä tapaamisilla, jotka ovat tarjonneet mahdolli-suuden ajatustenvaihtoon. Myös muun kuin opetushenkilöstön kanssa paneuduttiin esim. työpaikan turvallisuusasioihin. Henkilökunnan määrä: - Korpitien koulu (1-9 lk) - Kontiomäki - Hakasuo Kehityskeskustelut rehtori/opettajia kanslisti/kouluavustaja opettajia/kouluavustajia Kerran vuodessa 1/27 0,5/2,5 3/0 2/1 Kehityskeskustelujen avulla pyritty etsimään ratkaisuja parannettaviin asioihin ja edelleen kehittämään vahvuuksia. 1/27 0,5/2,5 3/0 2/1 + syksyllä 1 atk-avustaja Lisätietoja: Yhden opettajan nettovähennys vuodesta 2008 vuoteen Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut ATERIAPALVELUT Sivistyspalveluiden johtaja Ruoka- ja siivouspalveluesimies Paltamon kunnan ateriapalvelut tuottavat laadukkaita ja ravitsemussuositusten mukaisia aterioita eri asiakasryhmien erityistarpeet huomioiden. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Palveluiden laadukkuus: Asiakaspalaute Jatkuva Asiakastyytyväisyyskysely 38

39 Monipuoliset, ravitsevat ja asiakkaiden tarpeita vastaavat ateriapalvelut ovat asiakkaiden saatavissa tilausten mukaisesti ja oikea-aikaisesti. Asiakastyytyväisyyskysely t Sopimuskatselmukset ostaja-asiakkaiden kanssa Joka toinen vuosi Vuosittain Hakasuon ja Kontiomäen koulujen oppilaille syksyllä 2009 (68 vastaajaa). Vastausten keskiarvo 3,40 (asteikko 1-4). Käyty Kainuun maakunta-kuntayhtymän sekä Paltamon kunnan eri vastuualueiden kanssa Ateriasuoritteiden määrä Prosessinäkökulma Ateriapalvelut tuotetaan luotettavasti ja tasalaatuisesti Työprosessien arviointi ja kehittäminen Monipuolinen kunnan sisäinen, kuntien välinen ja maakunnallinen yhteistyö Omavalvonnan kehittäminen Talouden näkökulma Toiminta on taloudellista ja tehokasta määrä / vuosi / keittiö Reseptiikan kehittäminen ja vienti Aterix -ohjelmaan. Palvelujen toimivuus Ateriapalveluiden tuotteistaminen Oma seuranta Toimiva omavalvontajärjestelmä Tuotantokustannukset / suorite Kiehimänhovin keittiö: suoritetta Korpitien keittiö: suoritetta Kontiomäen keittiö: suoritetta Atk-ohjelmien laajempi hyödyntäminen Ateriapalveluiden työprosessit toimivia ja taloudellisia. Prosessien lähempi tarkastelu. Ateriapalveluiden tuottaminen Kainuun maakunta-kuntayhtymälle, Paltamon kunnan perusopetuksen ja päivähoidon asiakkaille sekä kunnan henkilöstölle Omavalvontasuunnitelman päivittäminen uuden elintarvikelain mukaiseksi ja uudet seurantajärjestelmät. Keskimäärin 3,40 / suorite suoritetta suoritetta suoritetta Toimintamallien ja -prosessien kehittäminen jatkuu edelleen. Tuotetuista suoritteista Paltamon kunnalle 47,2 % ja Kainuun maakunta-kuntayhtymälle 52,8 %. Yhteistyö kunnan ruoka- ja siivouspalveluiden kesken ja maakunnallisesti tiivistä. Ateriapalveluiden tuotteistaminen tarkistetaan vuosittain. Kunnossa. Toteutunut hinta 3,66 / suorite. Talouden seuranta ajantasaista Henkilöstönäkökulma Henkilöstön määrä vakituiset määräaikaiset Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Talousraportointi 10,5 henkilöä 2,85 henkilöä Asiakaspalaute sekä kehityskeskustelut: henkilön oma arviointi Koulutuksiin ja kehittämiseen osallistuminen Kuukausittain Henkilöstön riittävyys ja toimintojen sujuminen Tarvittaessa osallistuminen täydennyskoulutukseen Kehityskeskustelut joka 39 Koko toimintavuoden ajan. Henkilökunnan määrä: Kiehimänhovin keittiö * 4,5 vakituista ja 2,85 määräaikaista Korpitien keittiö * 4,30 vakituista Kontiomäen keittiö * 1 vakituinen + ruoka- ja siivouspalveluesimies 0,45 Koulutus: 1,0 pv / hlö

40 Työhyvinvoinnin ja työilmapiirin parantaminen Sairauspoissaolojen määrä sekä kehityskeskustelut: henkilön oma arviointi Tyky -toimintaan osallistuminen toinen vuosi Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Säännölliset työpaikkapalaverit, avoin ja toimiva tiedonkulku Kehityskeskustelut käyty vuonna 2008, seuraavan kerran vuonna Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua tyky-toimintaan. Sairauspoissaolot v yht. 367 pv Työpaikkapalavereita pidetty. Suoritteita ja arvio mittareita Valmistetut ateriat Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuuhenkilö Sivistyspalvelut KULJETUSPALVELUT Sivistyspalveluiden johtaja Kuljetusvastaava Joukkoliikenne ja asiointipalvelujen tuottaminen kuntalaisille. Peruskoululaisten kuljetusten järjestäminen (määrärahat perusopetuksen kohdassa). 40

41 41

42 Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut KANSALAISOPISTO Sivistyspalveluiden johtaja Kansalaisopiston rehtori Yleissivistävä oppimisyhteisö, jossa tuetaan elinikäistä oppimista ja vahvistetaan kuntalaisten henkistä kasvua sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteellinen koulutus on yksilöiden ja yhteiskunnan tarpeista lähtevää, kestävän kehityksen huomioon ottavaa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön kanssa. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Palveluiden laadukkuus: Asiakkaat saavat laadukasta palvelua oikea-aikaisesti Palvelujen arviointi: kehittämistyö ja toteuttaminen sekä toimintojen arviointi Syrjäytymisen ehkäisy ja kurssitarjottimen monipuolisuus Paltamon ja Ristijärven kunnan asukkaat Toimipisteitä toiminta-alueella Nuorille suunnattu koulutus Kurssitoivekartoitus kohderyhmänä työttömät, eläkeläiset ja senioriväestö yhteistyössä työvoimatalon kanssa. Opiskelijat suhteessa asukaslukuun Kokonaistuntimäärä kurssien määrä Pyydetyt opintotodistukset Lain vaatimuksen huomioiden arviointi ja analyysitiedot jokapäiväisen toiminnan kehittämisen työväline. Täydentää nykyinen arviointisuunnitelma laatukäsikirjaksi vuonna Vuosina 2009 opintosetelityyppinen tuki kohderyhmän asiakkaille. Tavoittaa uusia opiskelijoita. 25 % asukasluvusta opiston opiskelijoina (1400) 7500 tuntia 35 Laatukäsikirjan tekeminen ei ole saatu rahoitusta naapuri kuntien kanssa, joten kansalaisopiston arviointijärjestelmän kehittäminen laatukäsikirjaksi on vielä tekemättä. Opintosetelityyppinen avustus on käytetty eläkeläisten ja työttömien opintomaksujen alentamiseen, joka on osoittanut tehokkaaksi keinoksi rekrytoida opiskelijoita. 7474,41 39 Opetushallituksen Suuntaviivaopinnot, painopisteenä kansalaisyhteiskunnan ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen osallistujien määrä suoritetut atk-ajokortit Tietotekniikan A ja AB-ajokortit Hankkeet: * Laatukäsikirja -hanke Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Toiminnan kehittäminen myyntipalvelukurssi tunnit vuonna 2009 Pienten kuntien ja seutuyhteistyön kehittäminen tuntia laatukriteerien määrittely Vapaan sivistystyön opetuksen takaaminen kattavasti Paltamon ja Ristijärven kuntien siirtyy vuodelle 2010 Opetusta annetaan usealla eri kylällä Paltamossa ja Ristijärvellä

43 tulevat tarpeet ennakoiden ja asiakaspalautetta hyödyntäen Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus Henkilöstönäkökulma Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen Henkilökunnan määrän mitoittaminen palvelutarpeen mukaisesti Toiminnan ja talouden tasapaino euroa/opetustunti Henkilöstöstrategia. Henkilöstön laatukoulutus. Henkilöstöryhmien välisen yhteistyön lisääminen ja kaikkien työyhteisön jäsenten vahvuuksien hyödyntäminen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan vakiinnuttaminen. Kehityskeskustelut Henkilöstömäärä: rehtori/päätoimisia opettajia toimistohenkilöstö tuntiopettajat ja luennoitsijat alueella Tutkintokäytäntöjen yhtenäistäminen 71,60 euroa valtionosuuden laskennallinen tuntihinta Tyky-toimintaan osallistuminen ja toiminnan kehittäminen ja suunnittelu yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työmotivaation lisääntyminen => poissaolojen väheneminen Joka toinen vuosi. 1/3 1+0,5 90 rehtorilla sivistyspalveluiden ja kirjaston johtotehtävät, puolen päätoiminen opettajan työpanos perusopetuksessa ja sivistyspalveluiden talousja hallintotyöt opiston toimistossa On markkinoitu naapurikuntien tutkintoja, joita meillä ei voi suorittaa(avoin yliopisto, kasvatustieteen opinnot). 63,37 euroa / opetustunti Tykytoimintaan osallistui päätoimisesta henkilöstöstä 85%. Päätoimisella henkilökunnalla ei juuri ole ollut poissaoloja. Kehityskeskustelut käydään joka toinen vuosi, lisäksi on viikoittainen säännöllinen henkilökuntapalaveri. 1/3 1+0,5+ (0,5 määräaikainen) 70 rehtorilla sivistyspalveluiden ja kirjaston johtotehtävät, puolen päätoiminen opettajan työpanos perusopetuksessa ja kuntosalin vastaavana sekä sivistyspalveluiden talous- ja hallintotyöt opiston toimistossa sekä kulttuuriasiat Suoritteita ja mittareita tavoite opiskelijoita % asukkaista 27,7 23,05 27,08 24, ,80 Valt.osuustuntimäärä Valt.osuuteen oikeuttavat toteutuneet tunnit myyntipalvelukurssit Valtionosuus Valtionosuus / tunti 56,92 61,52 62,67 68,29 71,60 71,60 Lisätietoja: Kansalaisopiston kurssimaksujen korotus; kausikortti 44 eurosta 47 euroon syksystä 2009 lukien. 43

44 Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Sivistyspalvelut KIRJASTO Sivistyspalveluiden johtaja Toiminta-ajatus Kirjasto on kunnallinen tieto- ja kulttuuripalvelukeskus. Kirjasto edistää kirjallisuuden ja lukemisen harrastusta, painopistealueena lasten ja nuorten lukuharrastus. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Palveluiden laadukkuus: Asiakkaat saavat palvelut oikea-aikaisesti ja asianmukaisella tavalla. Kirjasto- ja tietopalveluiden tarvearviointi ja kehittäminen tarpeita vastaaviksi. Esitetyt toiveet ja asiakaspalaute. Käynti- ja lainausmäärien lisääntyminen. Palvelujen monipuolistaminen. 44 Kokonaislainauksen väheneminen aiheutui kirjastoauton normaalia pidemmästä ajotauosta. Pääkirjaston ja Kontiomäen lainaus ei vähentynyt

45 Kirjaston käyttäjät Toimipisteet toimintaalueella: Pääkirjasto Kontiomäen sivupiste Kirjastoauto Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Palvelurakenteen kehittäminen tulevat tarpeet ennakoiden: Kuntien välinen yhteistyö. Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus Henkilöstönäkökulma Henkilöstön voimavarojen tukeminen. lainat kpl / as. käynnit kpl / as. kirjastoauton käynnit / as. määrä Kainuun maakuntahallintokokeilun toteutuminen huomioiden siirtyvien toimintojen tuomat muutosvaikutukset kirjaston toimintaan. Pienten kuntien ja seutuyhteistyön kehittyminen. Yhteinen kirjastoauto Hyrynsalmen kunnan kanssa Kirjaston määrärahat / asukas Henkilöstöstrategian laatiminen ja käyttöönotto. Työkykyä ylläpitävän toiminnan vakiinnuttaminen Uusien toimintamallien kehittäminen. Tieto- ja kulttuuripalvelujen toteuttaminen toiminta-alueellaan. vuonna 2009 edellisvuodesta. Fyysiset käynnit vähenivät, mutta verkon kautta asioiminen kasvoi. Aineiston saatavuus helpottui ja kiertonopeus parani Kainuun kuntien yhteisen kirjastojärjestelmän ansiosta ,42 Tyky-toimintaan osallistuminen ja toiminnan kehittäminen. 3 Yhteistyötä Kainuun alueella kirjastopalveluiden kehittämiseksi jatkettiin. Lukemisen edistämistä tukeva hanke kirjailijavierailuineen toteutettiin yhdessä Ylä-Kainuun kuntien kanssa. Kainuun kirjastojen yhteistä aineistorekisteriä kehitettiin ja korjattiin. Palvelumaksuja ja käyttösääntöjä yhdenmukaistettiin. Pidettiin yhteisiä koulutuspäiviä. Yhteistyön mahdollisuutta etsitään jonkun muun kunnan kanssa. Nykyinen auto pidetään kunnossa niin pitkään kuin se on tarkoituksenmukaista. Mahdollisuus osallistua tyky-toimintaan. Koko henkilökunta osallistui virkistys- ja koulutuspäivään. Kehityskeskustelut Vuosittain Kehityskeskusteluiden pitämistä jatkettiin. Henkilöstö määrä 4 4 Lisätietoja: Kirjastoaineiston lainaaminen väheni 3.6 %, koska kirjastoautolle ajopäiviä kertyi 20 vähemmän kuin edellisvuotena. Autosta lainaaminen väheni 19.8 %, mutta pääkirjastosta lainattiin entiseen malliin (+ 0.2 %) ja Kontiomäen lainaus kasvoi 6.5 %. Kaikissa pisteissä fyysiset käynnit vähenivät, mutta verkon kautta tapahtuva kirjaston käyttäminen kasvoi 47 %. Auto kiersi kolmena päivänä viikossa 84 pysäkillä. Ajotauko oli sairausloman ja työaikajärjestelyjen takia normaalia pidempi ( ). Kontiomäkeä pidettiin avoinna pääsäänöisesti 12 tuntia viikossa (koululaispäiväviikolla 13 h 30 min.). Pääkirjasto oli talviaikana avoinna 33 tuntia viikossa ja heinäkuussa 25 tuntia viikossa. Kesälomien keskittämisen vuoksi pääkirjasto toimi heinäkuussa lyhennetyllä aukioloajalla ja Kontiomäki oli samaan aikaan kokonaan suljettu. Kirjastoaineiston hankinnassa yleisperiaatteita ovat laadukkuus, monipuolisuus, tasapuolisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Lisäksi otetaan huomioon asiakaskunnan ikärakenne sekä koulutuksellinen ja ammatillisen jakauma. Valinnoissa kuunnellaan asiakaspalautetta ja toiveita, ja tarpeiden arvioimisessa käytetään hyväksi myös 45

46 kirjastojärjestelmästä saatavia lainaustilastoja.. Uusia kirjastokalusteita asiakastiloihin hankittiin investointirahoilla. Hankittiin mm. aikakauslehtikaappi lehtisaliin, tuoleja, pöytiä ja kuvakirjahyllyjä lasten- ja nuortenosastolle sekä esittelytelineitä aikuistenosastolle. Koululaiset ja päiväkotiryhmät vierailivat pääkirjastossa myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Oppilaille esiteltiin kirjaston palveluita ja käyttötapoja. Kontiomäen sivupisteessä oli kerran kuussa ns. koululaispäivä, jolloin koululaiset lainasivat aineistoa ohjatusti. Yhdessä Puolangan, Suomussalmen ja Hyrynsalmen kanssa perustetun lukuhankkeen varoilla toteutettiin Wilson Kirwan vierailu esikoululaisille. Lukuhankkeiden järjestämisessä on pyritty tekemään yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa. Satutuokiot pidettiin 3-6-vuotiaille ulkopuolisin vapaehtoisin voimin pääkirjastossa kerran viikossa syksyllä ja kevättalvella. Satutuokioihin osallistui n. 17 lasta / kerta. Kirjaston tiloja käyttivät kansalaisopiston opintopiirit ja mm. harrastusryhmät pitivät kokouksia. Keväällä oli esillä kansalaisopiston taidepiirien töitä ja kesällä valokuvakurssin näyttely. Syksyllä Paltamon pihakilpailusta koottu valokuvanäyttely oli nähtävänä sekä pääkirjastossa että Kontiomäen sivupisteessä. Kevätkaudella kirjastossa kokoontui kaikille avoin Veikko Huovinen lukupiiri ja syksyllä pidettiin runoaiheinen kirjallisuusilta. Henkilökunta hankki täydennyskoulutusta mm. Kajaanissa musiikinluetteloinnissa, arviointikoulutuksessa ja kirjastojen tulevaisuuspäivä-seminaarissa. Kirjastonhoitaja oli mukana myös Läänin kirjastopäivillä Oulussa ja sivistystoimen neuvottelupäivillä Sotkamossa. Virkailijat kävivät kirjastovirkailijapäivillä ja kirjastoautopäivillä. Koko henkilökunnalle annettiin myös pelastuskoulutusta ja kaikki osallistuivat Tyky-toimintaan kuuluvaan virkistyspäivään. Kainuun kirjastoon kirjastot jatkoivat perinteistä yhteistyötään, mikä on syventynyt ja tehostunut yhteisen kirjastojärjestelmän perustamisen jälkeen. Kimpalla on yhteiset aineistot ja asiakkaat, mutta hallinnollisesti kirjastot ovat eri yksiköitä. Yhteistyöllä tähdätään kustannusten vähentämiseen ja toiminnan tehostumisen kautta asiakaspalvelun parantamiseen. 46

47 Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen ja vastuuhenkilö Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut VAPAA-AIKAPALVELUT Sivistyspalveluiden johtaja Sivistyspalveluiden tuottamien vapaa-aikapalveluiden lisäksi tarjotaan puitteet omatoimiselle harrastukselle kannustaen seuroja, kyläyhteisöjä, eri yhteistyötahoja ja nuorisoa itse tuottamaan ja toteuttamaan nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Palveluiden laadukkuus: Nuorisotilojen käyttö ,5 henk./pv Asiakkaat (kuntalaiset, henk/pv. henk./aukiolopv/yksikkö urheilu- ja kyläseurat, nuorten kanssatoimivat ja Nuorisoneuvoston toiminta Olemassa olevien Nuorisoneuvoston ja nuoret) saavat palvelun ja lasten parlamentin resurssien puitteissa Lapasen toiminta oikea-aikaisesti ja toiminta mahdollisimman säännöllistä. Nuorisokahvila asianmukaisella tavalla. monipuolista toimintaa. toiminta säännöllistynty. Nuorisotilat Paltamossa ja Kontiomäessä Yleisellä tasolla esitetyt toiveet ja asiakaspalautteet Nuorten työpaja Työpajatoimintaa laajennetaan käsittämään kaikenikäisiä kuntalaisia, mikäli suunniteltu Työtä Kaikille hanke toteutuu työpajatiloja Työpajan oppilaiden osallistumisaste Työpajalta jatkokoulutukseen tai työhön vapaille markkinoille päässeet (jos toiminta laajenee) Toiminta siirtyy Työvoimatalo ry:lle 2 (tekstiili ja tekniset työt) 100 % 50 % Henkilökohtaiset keskustelut, työvalmennus ja urasuunnitelmat.saadaan jalalle toimintaan osallistuvien kohdalla. Toiminnat siirtyivät hieman suunniteltua myöhemmin (vaiheittain 1-2 kk) työvoimayhdistys ry:lle. Koko vuoden seuranta ja raportointi keskitetysti Paltamon työvoimayhdistys ry:llä. Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Palvelurakenteiden säilyttäminen ja rationalisointi ja niiden johtaminen tarkoituksenmukaisimmall a tavalla Kulttuuri ja veteraaniasiat Liikunta Kuntosali Pienten kuntien ja kolmannen sektorin seutuyhteistyön toteutuma. Järjestettyjen tapahtumien määrä Tapahtumiin osallistuneiden määrä Kuntosalin käyttö % /vrk kävijöiden määrä keskimäärin / kk Maakunnallisen nuorisotyöstrategian linjaus ja sitä kautta entistä enemmän maakunnallista yhteistyötä. Liikunta ja kulttuuripuolella olemassa olevien käytänteiden säilyttäminen. Perustoiminnoissa johtaminen kunnassa, mutta suuremmissa projekteissa tai vastaavissa johtaminen kolmannen sektorin kautta Dolomiittihiihto n. 100 ja Eino Leino -hiihto 120 Koulujen yu-kilp. n. 190 Koulujen hiihtokilp. 160 osallistujaa Kuntosalin aukioloaikoina käyttäjiä on kokoajan aamusta iltaan. Käyntikertoja n. 210 /vko Valmistumassa 2010 vuoden alussa, jonka jälkeen työstämistä kuntatasolle voidaan jatkaa. Lasten ja Nuorten vaikutusmahdollisuuksien Lapasen(= Lasten parlamentti) ja Lasten ja nuorten kuuleminen päätöksen 47

48 parantaminen Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus Maakunnallisen yhteistyön kautta palveluiden parantaminen kustannuksia lisäämättä. Henkilöstönäkökulma Henkilöstön voimavarojen tukeminen. Nunen(=Nuorisoneuvosto ) toimintaan osallistuneet ja mahdolliset aloitteet euroa/asukas vapaa-aikatoimi työpajatoiminta, tämän hetkinen laajuus Työkyvyn ja -motivaation säilyttäminen Kehityskeskustelut Henkilöstön määrä nuoriso liikuntaohjaaja + kuntosali kulttuuri ja veteraaniasiat työpaja teossa 56,30 31,00 25,30 Tyky toimintaa osallistuminen Vähintään joka toinen vuosi 1,275 0,2 + kuntosalivalvojia eri yhdistyksistä 2 hlöä yhteensä 0,18 1 työpajan johtaja + 2 työpajan ohjaajaa 31,56 1,275 0,2 0,18 siirtynyt työvoimayhdistykselle Lisätietoja: Yhdistyksille ja kotitalouksille myönnettäviä Vapaa-aikatoimen avustuksia pienennetty euroa. Sisältää Nuorisoneuvoston ja Lasten parlamentin toimintamenot. Nettomääräraha /avustus 1100 euroa / ryhmä, yhteensä euroa. Huomioitu nuorisotoimen resurssoinin lisätarve Nuorten vaikutusmahdollisuuden turvaamiseksi. Sisältää uutena myös veteraani- ja kuntosalitoimininnan. Vapaa-aikatoimen ohjaajan tehtävien jako lukien, vapaa-aikaohjaajan ollessa osa-aikavapaalla liikunta-asiat Markku Turunen nuorisoasiat Lasse Hinkula kulttuuriasiat Päivi Soldatkin veteraaniasiat, lukuun ottamatta kuntouttavaa toimintaa Timo Toivonen lisäksi kuntosalivastaava Anu Leinonen. Kulttuuritoimi: Eino Leinon syntymäkotikunta tietoisuutta painotettiin. Nocturne projektin tuotteita oli myynnissä kunnanvirastossa, eri tapahtumissa ja Eino Leino talolla. Leino, luonto ja laulutapahtuma järjestettiin Paltamon kesäteatterilla ja syntymäpäivän patsaanpesutapahtumassa laulettiin Eino Leinon tekstejä Vesa Hyyryläisen ja Heljä Pylvänäisen johdolla, kesäteatterin nuorten esiintyjien pestessä patsasta. Molempiin tapahtumiin osallistui kivasti porukkaa n hlöä/tapahtuma. Norssitapahtumaviikonloppu järjestettiin yhteistyössä Paltamon sydämen, paltamolaisten yhdistysten ja torimyyjien kanssa. Norssitapahtuman teemana oli kansainvälisyys. Esiintyjinä olivat Kuusamolainen Berjozka lauluryhmä ja saimme mukaan myös Kainuun opistolla opiskelevien kambotsalaiset nuoret esittämään khmerien perinteistä tanssia. Amerikan mantereen terveisiä toivat Anita ja Keijo Korhonen sekä Pamela Meksikosta. Kansantanssia esitti kansalaisopiston tanhuryhmä ja Musiikki Kaparee mukaeli teemaan sopivilla kappaleilla. Illan päätteeksi Kainuun Viihdesolistit järjestivät Norssitanssit Paltalinnassa. Ensimmäistä kertaa Paltamossa järjestettiin pihakilpailu, joiden voittajat ja kunniamaininnan saaneet palkittiin erillisessä Pihajuhlassa elokuulla Korpitien koulun auditoriossa, joka oli aivan tupaten täynnä väkeä. Syksyllä tarjottiin paltamolaisille maailmalla tunnetun pianisti Anne Kaupin pianokonsertti Kauneinta suomalaista ja ruotsalaista musiikkia. Konsertti järjestettiin yhteistyössä Paltamon Seurakunnan kanssa seurakuntakeskuksessa. Paikalla oli n. 30 kuulijaa. Itsenäisyyspäiväjuhla järjestettiin Korpitien koulun toimivissa tiloissa teemalla Talvisodan syttymisestä 70 -vuotta. Juhlapuheen piti paltamolaissyntyinen FM Jussi Kämäräinen Joensuun yliopistosta. Juhlaan osallistui n. 120 henkilöä. Paltamon kulttuuritarjontaan on suuri merkitys kansalaisopiston opiskelijoiden esiintyjäryhmien esityksillä ja opiston järjestämillä tapahtumilla. Kolmannen sektorin kanssa tehdyn yhteistyön avulla kulttuuritapahtumien tarjonta on ollut monipuolista ja heidän apunsa on tapahtumien järjestelyissä ollut merkittävä esimerkkeinä Paltamo seura, MLL, Paltamon kesäteatteri ja Musiikki Kaparee sekä Meteli seis.ry. Paltamon kunnan tapahtumakalenteriin ja Kainuun tapahtumakalenterien päivittämistä ja tiedottamiskäytäntöjä vakiinnutettiin. Kuntalaisten tiedostusta niiden toimivuudesta tehostettiin tapahtumien päällekkäisyyksien välttämiseksi. Nuorisotoimi: Nuorisokahviloita 5 kpl, joissa esiintyi nuorten bändejä ja kävi jopa 220 vierasta / ilta. Mukana paljon talkoolaisia aikuisia. Osallistuttiin Raunio Rock 2009 kymmenen yhtyeen bänditapahtuman järjestämiseen Oulujärven lavalla Vaalassa. Yhteistyötä Vaalan ja Vuolijoen nuorten kanssa kehitettiin ja nuorille järjestettiin yhteinen virkistysviikonloppu Vaalassa. Nuorisoneuvostolla (20 paikkaa) säännöllistä kokoustoimintaa. Osallistuminen kahteen maakunnan nuorisofoorumiin Kajaanissa ja Ristijärvellä sekä yhteen läänin foorumiin Hailuodossa ja aktiivinuorten tapaamiseen Haukiputaalla. Mukana kummipoliitikot (2hlöä). 48

49 Lasten parlamentti Lapanen (16 paikkaa) siirtyi osaksi kunnan nuorisotyötä ja sillä oli säännöllistä kokoustoimintaa sekä se järjesti lastenjuhlat keväällä ja lapsen oikeuksien päivän 20-vuotisjuhlan syksyllä. Lapasen edustajat osallistuivat Helsingissä Suomen lasten parlamentin juhlatäysistuntoon. Mukana kummipoliitikot (2hlöä). Kaksi lasten leiriä yhteistyössä kansalaisopiston kanssa Kontiomäen koululla. Mukana talkoolaisia aikuisia. Nuorisotiedotusta materiaalia tuottaen paikallislehti Väylään ja kainuupiste.fi sivuille sekä omien nettisivujen avaaminen paltamo.fi sivustolle. Nuorisotiedottajan palkkaaminen työvoimatalon kautta. Kesäkumpparissa kaksi kesätyöntekijää Kumpparilla ja kaksi työvoimatalon työntekijää, jotka pitivät nuorisotiloja avoinna kesän läpi. Nuorisotyön kautta käynnistettiin kerhotoiminta yhteistyössä koulun ja ev.lut. seurakunnan kanssa ja siihen palkattiin työvoimatalon kautta työntekijä. Kuntosalitoiminta Kuntosali aloitti toimintansa uusissa tiloissa 2.1. alkaen aluksi talkooväen valvonnassa tammikuun ajan alkaen kuntosali on ollut kuntosalimaksun maksaneiden käytössä päivittäin klo Kuntosalin vastuuhenkilö suoritti liikunnan ammattitutkinnon ja suoritti siihen vaadittavan harjoittelun ohjaten kuntosaliharjoittelijoita ja teki venyttelyohjeet kuntosalin seinälle. Veteraaniasiat: Osallistuttiin Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaan Iisalmessa, Kaatuneiden muistopäivänä seppeltenlaskutilaisuus sankarihaudoilla Paltamossa, Finnairin lentävänhenkilöstön järjestämä Rosvopaistitilaisuus oli Kuusamossa, maakunnallista Veteraanien kirkkopäivää vietettiin Kirkko Kainuussa 450 v. juhlien yhteydessä Manamansalossa, Kainuun maanpuolustusjuhla Sotkamossa, Asemiesilta - Talvisodan syttymisestä 70 vuotta juhla Kuhmossa. Itsenäisyyspäivän seppeltenlaskutilaisuus sankarihaudoilla sekä juhla Korpitien koululla teemalla 70 vuotta talvisodan syttymisestä Paltamossa. Paltamon ulkopuolelle tapahtumiin järjestettiin yhteislinja-autokuljetuksia. Lisätietoja: Nuorten työpajan toiminta huomioitu vielä sivistyspalveluiden talousarviossa. Toiminta siirtyy vuoden 2009 alussa Paltamon työvoimayhdistys ry:lle. 49

50 Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut LASTEN PÄIVÄHOITO, ESIOPETUS JA KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Sivistyspalveluiden johtaja Päivähoidon ohjaaja Päivähoito, esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta tarjoaa lapsille yhteistyössä perheiden kanssa niiden tarpeet huomioon ottaen turvallista hoitoa rakastavassa ilmapiirissä. Lähtökohtana toiminnassa on tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja omatoimisuuteen kannustaminen. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Seuranta Päivähoitopaikka lain Toteutuu säätämässä ajassa/ alle 2 viikkoa Seuranta/palaute Aamu- ja iltapäiväkerho toiminnan jatkaminen vähentämään pienten koululaisten yksinoloa ja turvattomuutta Pystytty tarjoamaan kysyntää vastaavasti 1-2-luokkalaisille ja tilapäisesti myös 3. luokan oppilaille Kirkonkylän ja Kontiomäen alueella. Päivitetyt varhaiskasvatus-, esiopetus- aamu ja iltapäiväkerhon toimintasuunnitelmat Jokaisella lapselle laadittu henkilökohtainen tavoitesuunnitelma. Laadukkaat varhaiskasvatus-, esiopetusja aamu- ja iltapäiväkerho toimintapalvelut Varhaiskasvatussuunnitelm a päivitetty 2009 Liikunta-vasuprosessi aloitettu Lapsen vasut toteutettu uudistetulla varhaiskasvatussuunnitelma ja sopimus lomakkeistolla. Kouluvalmiustutkimukset Toimiva monitahoarviointi ja palaute Asiakaslähtöisyys: oikea-aikaiset palvelut, 50 Kouluvalmiustutkimukset toteutettu kaikissa esiopetusta antavissa yksiköissä. Asiakaspalautekysely toukokuussa 2009 sekä lapsille että vanhemmille.

51 Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Laaditun toimintaohjeen toteuttaminen arjessa Toimintamallin työstäminen Tapaamisten säännöllisyys ja yhteistyön vahvistaminen. yhteistyön lisääminen ja avoimen kasvatustyö-kumppanuuden kehittäminen Asiakaspalautekyselyt vanhemmille ja lapsille vuosittain. Arviointitieto ja analyysit toiminnan kehittämisen välineenä. Varhaisen puuttumisen rakenteiden ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten tukiverkkorakenteiden mallintaminen. Sosiaalityö-päivähoito yhteistyömallin saaminen toimivaksi Neuvola-päivähoito yhteistyömallin luominen 3v ja 5v PTAn käyttöönotto Palautusprosentit kirkonkylän päiväkodissa ja esiopetusyksiköissä erittäin huonot. Keskiarvot asteikolla 1-5: perhepäivähoito 4,36 kirkonkylän päiväkoti 3,06 Kontiomäen päiväkoti 3,73 Esiopetus: Hakasuo 3,78 Honkakuja 3,54 Koulutie 4,29 Kontiomäki 3,88 Sosiaalityön resurssointi ei riittävä yhteisten lasten tuomien tarpeiden hoitamiseen lapsen edun mukaisesti. Yhteistyömallin luominen keskeytyi neuvolatyöntekijän vaihtumisen vuoksi. Verkostotapaamiset lastensuojelun, neuvolan, perheneuvolan ja erityisopetuksen kanssa Päivähoito osallistunut verkostopalavereihin perheasemalla. Yhteistoimintaryhmän (ph/pene/nla) toiminnan uudelleen käynnistäminen YTR-tapaamiset sovittu syyskaudelle päiväkoteihin. Neuvola ei osallistunut tapaamisiin. Tunnusluvut, syntyvyys, muuttoliike Suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuminen Perheiden/Lasten hoidon tarpeisiin vastaaminen Henkilöstöresurssien saatavuus Toimivat yksikköjen tila- ja henkilöstöratkaisut Päiväkoti kirkonkylälle Esiopetus- ja apip tilat koulukeskukseen Kainuun kuntien välisen yhteistyö tiivistäminen: KAVAKE hankkeeseen (varhaiskasvatuksen kehittämishanke ) osallistuminen; ohjausryhmä, eri ammattiryhmien koulutukset 51 Päivähoito, perhetyö, srk ja MLL Paltamon yhdistys järjestivät yhteistyössä useita paltamolaisille lapsiperheille suunnattuja tapahtumia Kirkonkylän päiväkoti Männynkäpy aloitti toimintansa uusissa tiloissa kesäkuussa. Esiopetustilat syyskaudella Kelokujalla sekä Korpitien koululla yhteiset tilat esiopetuksella ja apip-toiminnalla. Ohjausryhmän työskentelyyn osallistuminen. Eri ammattiryhmien koulutuksiin osallistuminen. Neljän kunnan yhteistyö( Kni, Kuhmo, Ssalmi, Pmo ) päivähoidon sähköisen hakemisen suunnittelussa ja toteutuksessa Kavake-hankkeen osana. Yhteisen lapsen vasu-lomakkeisto suunnittelu

52 Työvoimatalon vaikutusten huomioon ottaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen Yhteistyö työvoimatalon kanssa henkilöstön rekrytoinnissa toteutunut. Talouden näkökulma Tunnusluvut Päivähoitohinta / hoitovuorokausi brutto/vrk/kokop.hoito /päiväkodit brutto/vrk/kokop.hoito /perhepäiväh brutto/esiopetuspäivä /oppillas brutto/aip-toimintapäivä /oppilas Kustannuksiltaan vertailukelpoinen päivähoito < 67 < 57 < 29 < 30 Kontiomäen pk 49,42 Kirkonkylän pk 62,93 Perhepäivähoito 50,37 Päiväkotien esiopetus Kontiomäki 46,88 Kirkonkylä 36,19 Hakasuon koulun esiopetus 43,15 Henkilöstönäkökulma Päiväkotien käyttöaste Työkykyä ja hyvinvointia ylläpitävän toiminnan vakiinnuttaminen ja siihen osallistuminen Sairaus poissaolot TAK-arviointi Kehityskeskustelut Toimivat kokous- ja palaverikäytännöt kaikissa toimipisteissä Täydennyskoulutusvelvoit teen täyttyminen/ koulutusmäärärahat Päivähoitohenkilöstö muu henkilöstö Käyttöaste > 90 % Ammattitaitoinen, motivoitunut ja jaksava henkilöstö Työyhteisön hyvinvointi. Toimiva arviointi Arviointikeskustelut, itsearviointi, palautekyselyt vuosittain. Arviointitieto ja analyysit kehittämisen välineenä. Osaamiskartoituksen hyödyntäminen. Avoin ja toimiva tiedonkulku. Suunnitelmallinen täydennyskoulutus 34 2 APIP_Kontiomäki 60,31 Pääsääntöisesti toteutunut Työyhteisön tyky-päivään osallistui koko henkilöstö. Kunnan ja työyhteisön yhteisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistuminen Kehityskeskustelut toteutuneet 50 % henkilöstöstä. Perhepäivähoidossa vasupohjainen kehityskeskustelu-kokeilu Perhepäivähoidolla työkokoukset, koko henkilöstön vastuualuekokoukset, päiväkotien viikkopalaverit KAVAKE-koulutuksissa kaikki ammattiryhmät mukana. Päiväkotien esimiehet, päivähoidon ohjaaja, päivähoidon toimistosihteeri ja perhepäivähoitajat 100% Ltot ja lastenhoitajat 50%, koululaisten APIP-henkilöstö 100%. 4 perhepäivähoitajaa suorittaa pph-ammattitutkintoa. 1 henkilö suoritti apip-ohjaaja ammattitutkinnon. Perhekouluun osallistuminen

53 Toiminnan kysyntä / laajuustiedot vuotiaiden lukumäärä, joista vuotiaita vuotiaita Esiopetuksessa olevien lukumäärä Päiväkotiryhmissä Koulun yhteydessä Koululaisten apip Kotihoidon tuen piirissä Lisätietoja: Kotihoidontuen piirissä olevien määrä laskeva, huomioitu avustusmenoja (kotihoidontukimenot) pienentämällä, vastaavasti aiheuttaa kasvua päivähoidon palkkamenoissa. Toimiala Vastuualueet TEKNISET PALVELUT Yhdyskuntateknisten palveluiden vastuualueet: lupa- ja valvonta liikenneväylät yleiset alueet ja liikuntapaikat palo- ja pelastustoimi (kunnan maksuosuus Kainuun pelastuslaitoksen palveluista) Liiketoimintayksiköt: vesihuoltolaitos kaukolämpö kalusto- ja varasto kiinteistöt alueiden vuokraus, maa- ja metsätilat Tilivelvollinen Toiminta-ajatus Teknisten palveluiden johtaja Tekniset palvelut huolehtii ja vastaa kunnan yhdyskuntateknisten palveluiden ja kunnan liiketoimintayksiköiden toiminnasta Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Tiedotukset teknisten Tavoitteena on hyvä ja Tiedotukset palveluiden riittävä tiedottaminen paikallislehdessä 9 kpl ja ajankohtaisista ajankohtaisesta kuntalaisia kuntatiedotteessa 5 kpl tapahtumista kpl / vuosi. koskevasta toiminnasta teknisten palveluiden sekä toiminnassa ajankohtaisista asioista. 53

54 Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus Tilaisuudet kpl / vuosi Arviointikriteerit on esitetty vastuualuekohtaisesti (yhdyskuntatekniset palvelut, liik.väylien ja yl. alueiden kunnossapito, liikelaitokset, kiinteistöt) Toiminta menot / tulot tapahtuvista muutoksista, haettavista avustuksista (ohjeista); ilmoitukset, artikkelit, (kuntatiedotteessa, lehdissä jne.), te lat mm. rak.valvonta, tiehoitokunnat jne. Yhdyskuntateknisten palveluiden ja kunnan liiketoiminnan palveluiden tuottaminen kuntalaisille. Teknisten palveluiden tuottaminen talousarvion asettamien määrärahojen puitteissa Kts. Vastuualuekohtaisten tavoitteiden toteutuminen Tilikauden tulos: suunnit tot poikk Henkilöstönäkökulma Henkilöstön toimintakyky Henkilöstön osaaminen Tyky-toiminta Koulutuspäivät ja henkilöt Henkilöstön työkunnon ylläpitäminen ja edistäminen Yksi koulutuspv. / henkilö vuosittain Kehityskeskustelut kerran vuodessa Tyky-päivä henkilöstölle järjestettiin palveluyksiköittäin. Tekniset palvelut kävi tykypv:nä tutustumassa Talvivaaraan. Koulutuksessa kävi yhteensä 16 hlöä ja koulutuspv yht. 20 kpl (tekn. palvelut henkilöstö yhteensä 24 hlö:ä v. 2009). Kehityskeskustelut käytiin lähes koko henkilöstön osalta. 54

55 Lisätietoja: Teknisten palveluiden tilikauden tulos olisi toteutunut lähes suunnitelman mukaisesti ilman ns. Palvipoikien hallin arvon alaskirjausta ylimääräisenä kertapoistona Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitos on itsenäinen tulosyksikkö, jolle Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyy nettomääräisen sitovan talousarvion. Kajaanin tekninen lautakunta hyväksyy pelastustoimen käyttösuunnitelman neuvottelukuntaa kuultuaan. Käyttösuunnitelmassa määrätään kuntien maksuosuudet. Kajaanin kaupungin ilmoituksen pohjalta pelastustoimen menoihin on varattu vuodelle 2009 (toteutuma ). Tekniset palvelut huolehtii kunnan metsäomaisuuden myynnistä ja hoidosta metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Metsätaloussuunnitelmassa puun myyntitavoite on n /vuosi. Puuta on viimevuosina myyty huomattavasti suunnitelman mukaista tavoitetta enemmän mm. hyvästä puun ostohinnasta johtuen. Vuonna 2007 puun myyntitulot olivat n ja vuonna 2008 n Ostohinnat ovat tulleet alaspäin huipputasostaan. Vuoden 2009 talousarviossa on varauduttu metsätaloussuunnitelmaa pienempiin puun myyntituloihin. Vuoden 2009 talousarviossa on varauduttu puun myyntituloihin (v puun myyntitulot ). Teknisten palveluiden budjettiin on varattu määrärahat kunnan vuokraamien maa-alueiden vuokriin. Tekniset palvelut perii kunnalta vuokrattujen tonttien ja alueiden vuokrat maanvuokrasopimusten mukaisesti. Alueiden vuokraus vastuualueen nettotulo vuoden 2009 taloussuunnitelmassa on n (toteutuma ). TEKNISET PALVELUT TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama muutokse t ten jälkeen 2009 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Rahoituskulut -ja tuotot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Lupa- ja valvontalautakunta TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama muutokse t ten jälkeen 2009 Toimintatuotot Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Muut tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset 0 Vuokrat 0 Muut kulut 0 Toimintakate Rahoituskulut -ja tuotot 0 Vuosikate Poistot 0 Tilikauden tulos Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Lupa- ja valvonta Teknisten palveluiden johtaja 55

56 Vastuualue henkilö Toiminta-ajatus Rakennustarkastaja Tekniset palvelut huolehtii alueiden käytön suunnittelusta sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä, rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta Paltamon kunnan alueella (MRL 20 ). Tekniset palvelut huolehtii ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä. Tekniset palvelut käsittelee maa-aineslain mukaiset maa-aineslupahakemukset ja vastaa niiden valvonnasta. Kainuun jätehuollon kuntayhtymän (Eko-Kymppi) tehtävänä on huolehtia jäsenkuntiensa alueella jätelain kunnalle määräämistä tehtävistä. Näitä ovat mm. jätehuollon viranomaistehtävät ja jätehuollon palvelutehtävät. Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtäviä hoitavat jäsenkuntien viranhaltijat. Tekniset palvelut on osaltaan toteuttamassa kunnan visiota yhteisöllisestä, viihtyisästä ja turvallista asuinympäristöstä kuntalaisille. Maankäytön suunnittelulla pyritään selvittämään mahdollisten uusien kiinnostavien asuinympäristöjen kaavoitusmahdollisuudet (esim. Autioniemi ja muut mahdolliset alueet), minkä lisäksi tarkastellaan nykyisten elinympäristöjen vetovoimaisuuden lisäämismahdollisuudet (mm. tonttikoot, tiivistäminen/eheyttäminen jne.). Taajama-alueiden osalta maankäytön suunnitelmallisen toteutuksen edellytyksenä (lain vaatimus) on että ensimmäisessä vaiheessa tarkastetaan vanhentuneet taajama-alueiden yleiskaavat, minkä jälkeen suunnittelu etenee tarkemman maankäytön suunnittelun tasolle (asemakaavoitus). Vuoden 2009 kaavoitushankkeita ovat asemakaavan muutokset kk:n taajamassa (Rantakujan- ja Oulunrinteen kaavamuutokset) ja Kontiomäen purettujen rivitalojen korttelialue. Taajama-alueiden kaavamuutosten tavoitteina on kiinnostavien pientalotonttien kaavoittaminen olemassa olevaan infrastruktuuriin tukeutuen. Lisäksi valmisteilla on ranta-asemakaavojen jätevesien käsittelyyn liittyvä kaavamuutos. Teknisenhallinnon käyttötalousarvioon on vuodelle 2009 varattu suunnittelumäärärahaa em. kaavahankkeisiin. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Kaavoitus: Asianosaisille ja Kaavoitusprosessien Maankäytön maanomistajille lähetettyjen osallistumis- ja suunnitelmien laadinta ilmoitusten ja kuulemisten arviointisuunnitelman mukaiset yms. määrä kpl/ vuosi (Yleiskaavat ja kuulemiset ja yleisötilaisuudet Yleisötilaisuudet kpl / vuosi asemakaavat) Rak.- ja ymp.valvonta: Rakennus- ja ymp.valvonnan asiakkaat (rakentaja perheet jne.) Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Johtaminen Rakennusvalvonnan rakentamisen laadunohjausjärjestelmä. Rakennusvalvonnan järjestämät te lat / kävijämäärät tilaisuuksissa MRL 7 :n mukainen kaavoituskatsaus vähintään kerran vuodessa. Laadun ohjaus järjestelmän kehittäminen. Rakentamisen laadun parantaminen ja lisäarvon tuottaminen rak.valvonnan osalta rakennushankkeisiin (asiakkaille) ohjauksen, neuvonnan ja koulutuksen avulla (laadun ohjausjärjestelmä). Tavoitteena järjestää 1-2 rakentamisen ajankohtaisiin asioihin liittyvää te taa /kävijämäärä tavoite hlöä. Maankäytön suunnittelulla pyritään edistämään kunnan ja MRL 5 :n asettamia alueidenkäytön tavoitteita. Rakennusvalvonnan toiminnan kehittäminen 56 Kaavoitukseen liittyviä kuulutuksia paikallislehdessä oli yht. 4 kpl. Tavoitteena on ollut järjestää seuraava rak. valvonnan te ta uusille rakentajille, kun taajama-alueen uudet ok-tontit ovat esiteltävissä. Kaavoitustyön aikataulu on viivästynyt aluearkkitehdin vaihdoksesta johtuen ja kaavamuutokset uusien tonttien osalta eivät valmistuneet v aikana, mistä johtuen te taa ei järjestetty. Kaavoituskatsaus on valmisteltu pääosin valmiiksi v aikana muutamia tarkennuksia lukuun ottamatta, jotka tehdään vuoden vaihteen 2010 jälkeen. Kunnan rakennuslupamenette lyn ohjetta

57 Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus Henkilöstönäkökulma Toimintamenot / -tulot Rakennusvalvonnan (+ maa-aines asiat) ja ympäristönhuollon palveluiden menoista vähintään % katetaan palveluista perittävillä maksuilla (lupamaksut) lopun ollessa yleistä ohjausta ja neuvontaa (kuntaliiton ohje). Käytettävissä olevat henkilöstöresurssit, tarkastusten määrä / tpv. Tarkastusten suorittaminen käytettävissä olevien henkilöstöresurssien puitteissa. tarkastettiin vuoden 2009 aikana. Ohjeeseen lisättiin mm. hankkeeseen ryhtyvän laadullisiin edellytyksiin ja vastuuseen liittyvä tarkistus (=pääsuunnittelijan merkitys). Toimintamenot: suunit tot Toimintatulot: suunit tot Tulos: (70 % menoista katettu tuloilla) Suoritetut katselmukset 121 kpl / 220 tpv => 0,55 tark./tpv Hallinto, rakennusvalvonta, TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama ympäristö- ja jätehuolto muutokse t ten jälkeen 2009 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Rahoituskulut -ja tuotot 0 Vuosikate Poistot 0 Tilikauden tulos

58 Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuualue henkilö Toiminta-ajatus LIIKENNEVÄYLIEN, YLEISTEN ALUEIDEN JA LIIKUNTAPAIKKOJEN KUNNOSSAPITO Teknisten palveluiden johtaja Rakennusmestari Tekniset palvelut huolehtii kunnalle tielain mukaan kuuluvista tehtävistä. Tekniset palvelut avustaa yksityisteitä kunnossapidossa ja perusparannuksissa, jos yksityistie täyttävät kunnan määrittämät ehdot. Lisäksi tekniset palvelut vastaa muiden yleisten alueiden (mm. puistot, satamat jne.) sekä liikuntapaikkojen kunnossapidosta.. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma kaavatiet lehti-ilmoitukset yksityistiet Tiedotusten tekeminen ajankohtaisista toimenpiteistä Kunnossapitoavustukset tiekunnille, kunnossapitopalveluiden kilpailuttaminen/myynti, kunnan kunnossapitämät Avustusten myöntäminen, kunnossapitopalvelui den toteuttaminen, Yksi tiedote kuntatiedotteessa Yt kp -avustuksia myönnettiin ja pihatieavustuksia maksettiin Kunta avusti yksityisteiden pp:a :lla (TA lisämääräraha KVa ). yleiset alueet Hoidettu ympäristö kunnossapitosopimukset Toteutunut liikuntapaikat Kunnossapito kunnan hyväksymän tason mukaisesti (-> käytettävissä olevat määrärahat) Prosessinäkökulma Työn oikea aikaisuus Talouden näkökulma Toiminta taloudellisten muutosten mukainen Liikuntapaikkapalveluiden tuottaminen Kunnossapidon toimenpideajat toimintamenot/-tulot 58 Viihtyisät ja turvalliset puistot, viheralueet ja muut yleiset alueet Monipuoliset ja toimivat liikuntapaikat Toimenpideaikojen noudattaminen; kaavateiden auraustyöt aloitetaan kun lunta on satanut yli 5 cm viikonloppuisin kunnossapidetään vain pääväylät ja klv:t ladut ajetaan pääsääntöisesti vasta lumisateen päätyttyä kunnan kilpailuttamat ja hyväksymät urakoitsijat vastaavat kunnan kunnossapitämien yt:n aurauksista kun lumen paksuus on yli 5 cm Toiminta katetaan varatuilla määrärahoilla. Kunnossapidon taso hyväksyttyjen Yleisten alueiden kp tehtiin kunnan omana työnä lukuun ottamatta kukkapuiston kunnossapitoa. Toteutunut, kk:n valaistua latua pohjustettu ylijäämassoilla Toteutunut Toteutunut

59 Henkilöstönäkökulma Henkilökunnan määrä määrärahojen puitteissa Työtehtäviä vastaava määrä henkilökuntaa; Kp -henkilökunta 4 Kenttämestari 1 Rakennusmestari 1 koulutus Kehityskeskustelut henkilöstöä koulutetaan 1pv/henkilö vuosittain 2 henkilöä 2pv 2 henkilöä 1pv 1 henkilö 3 pv Toteutunut; 4 henkilöä /5henk. Lisätietoja: Liikenneväylien, yleisten alueiden ja liikuntapaikkojen kunnossapidon taso määräytyy käytössä olevien määrärahojen mukaan. Kunnossapidon / kustannustasoon vaikuttaa suuresti talousarviovuoden sää- ja luonnonolosuhteet (lumisateiden määrä, pakkaset -> kelirikko jne.) Liikuntapaikkojen henkilöstömenot pienemmät kuin TA laadintavaiheessa on oletettu, koska työvoima tullut työvoimatalon kautta toukokuusta alkaen. Myyntituottojen poikkeama Ta/Toteutuma: laskutettavat kunnossapitokustannukset yksityisteille. Vastaavasti yksityisteiden kunnossapitokustannukset näkyvät menoina kohdassa Palveluiden ostot. Liikenneväylät, muut yl.alueet TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama ja liikuntapaikat muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Rahoituskulut -ja tuotot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos

60 Toimiala Vastuualueet Toiminta-ajatus Tilivelvollinen Vastuualuehenkilö VESIHUOLTOLAITOS Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta ovat kirkonkylän ja Kontiomäen taajama-alueet. Lisäksi kunta myy vettä Mieslahden-, Kiehimänvaaran-Vaarankylän- ja Melalahden vesiosuuskunnille sekä Metelin- ja Mäkelä/Haaviston vesiyhtymille. Kunnan vesihuoltolaitos myy vettä osuuskunnille ns. tukkuhintaan 15 %:n alennuksella kunnan vesihuoltolaitoksen hyväksytystä talousvesitaksasta. Teknisten palveluiden johtaja Rakennusmestari Vesihuoltolaitos Tekniset palvelut vastaa kunnallisten liikelaitosyksiköiden toiminnasta. Vesihuoltolaitos toimii omana liiketoimintayksikkönään, jolla on 5 % tuottotavoite sijoitettuun pääomaan nähden. Kunnalla on Sarvikankaan ja Kontiomäen vedenottamot. Vuoden 2005 lopussa valmistuivat Paltamon uusi jätevedenpuhdistamo sekä Kontiomäen ja kirkonkylän taajamat yhdistävä siirtoviemäri ja vesijohto. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Veden ja jäteveden hinta Vesi 1,30 /m3,jätevesi Vesi 1,30 /m3, /m3. 2,48 /m3 (alv 0%). jätevesi 2,48 /m3 Prosessinäkökulma Ennakoiva huolto Talouden näkökulma Taloudellisuus Henkilöstönäkökulma Toimintakatkot kpl / v Myydyt vesi m3. Laskutettu jätevesimäärä m3. Huolto-ohjelmat Vesihuoltolaitoksen tulos Veden ja jäteveden hinta /m3. Henkilöstömäärä. Koulutuksiin osallistuminen. Hyvänlaatuisen käyttö-veden häiriötön jakelu. Käyttökatkot < 10 kpl / v. Myyty m3 Laskutettu jätevesi m3. Huollot tehdään oikea-aikaisesti. Tuottotavoite 5 % sijoitetusta pääomasta. Tekninen ammattimies 1. Putkimies 0,15. Varahenkilö järjestelmä 3 kpl alueellisia huoltokatkoja. myyty m3 laskutettu jätevesi m3 Toteutunut Tuottotavoite ei ole toteutunut. Tekninen ammattimies 1. Putkimies 0,15. Varahenkilö järjestelmä Vesihuoltolaitoksen tulosta heikensivät atk-ohjelmien poistojen puuttuminen talousarviosta, oletettua pienemmät myyntitulot sekä pumppujen tarkastuksissa ilmenneet suuret ja kalliit korjauskustannukset. 60

61 Vesihuolto TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama muutokse t ten jälkeen 2009 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset Muut tuotot 70 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset 0 0 Vuokrat Muut kulut Toimintakate Rahoituskulut -ja tuotot 36 0 Vuosikate Poistot Tilikauden tulos PALTAMON KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA tot 2009 a 2008 tot Liikevaihto , , ,84 Vesimaksut (ulk.) , , ,94 Vesimaksut (sis) , , ,83 Valmistus omaan käyttöön 0,00 0,00 0,00 Liiketoiminnan muut tuotot , , ,07 Aineet ja tarvikkeet , , ,82 Ostot tilikaudella (ulk.) , , ,14 Ostot tilikaudella (sis.) 0,00 0, ,68 Varaston muutos 0,00 0,00 0,00 Palvelujen ostot , , ,70 Ulkoiset palvelut , , ,60 Sisäiset palvelut , , ,10 Henkilöstömenot , , ,62 Palkat ja palkkiot , , ,76 Henkilösivukulut , , ,86 Eläkekulut , , ,66 sis. Maak.hall. Yhteisistä palveluista 3.277,64 lisätty lomapalkkavelan muutos 14728, ,22 = 100,01 Muut henkilösivukulut , , ,20 Poistot ja arvonalentumiset , , ,49 Suunnitelman muk. Poistot , , ,49 Arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 Poistoeron tuloutus , , ,66 Liiketoiminnan muut kulut , , ,48 sis mm luottotappiot Muut kulut ulkoinen -322, , ,48 Muut kulut sisäinen -848,00-300,00 0,00 Liikeylijäämä , , ,39 Rahoitustuotot ja kulut , , ,22 Korkokulut 0,00 0,00-35,92 Korvaus jäännöspääomasta , , ,30 Yli/alijäämä ennen varauksia ,01-706, ,83 Poistoeron lisäys 0,00 0,00 0,00 Varauksen vähennys 0,00 0,00 0,00 Tilikauden yli/alijäämä ,01-706, ,83 PALTAMON KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TASE

62 VASTAAVAA 2009 tot 2009 a 2008 tot Pysyvät vastaavat , , ,11 Aineettomat hyödykkeet , , ,74 Aineettomat oikeudet , , ,48 Aineelliset hyödykkeet , , ,89 Rakennukset , , ,54 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , ,35 Vaihtuvat vastaavat 0,00 0,00 0,00 Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 0,00 Aineet ja tarvikkeet 0,00 0,00 0,00 Saamiset , , ,19 Lyhytaikaiset saamiset 0, ,00 0,00 Myyntisaamiset , , ,19 VASTAAVAA YHT , , ,30 VASTATTAVAA 2009 tot 2009 a 2008 tot Omapääoma , , ,34 Jäännöspääoma , , ,35 Liittymismaksurah. 0,00 0,00 0,00 Yli-/alijäämät , , ,01 Tilik. Yli-/alijäämä , , ,83 Ed. tilik. Yli-/alijäämät , , ,18 Vieras pääoma , , ,96 Pitkäaikainen laina , , ,00 Liittymismaksuvelka , , ,23 Lyhytaikainen , , ,73 Lainat , , ,00 Ostovelat , , ,51 Siirtovelat , , ,22 siirtovelka on lomapalkkavelka VASTATTAVAA YHT , , ,30 62

63 Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuualuehenkilö Toiminta-ajatus KAUKOLÄMPÖ Tekniset palvelut huolehtii kaukolämmön jakeluverkostosta ja sen kunnossapidosta. Teknisten palveluiden johtaja Rakennusmestari Kaukolämmön jakelun vastuualue toimii omana liiketoimintayksikkönä, jolle on asetettu liikevaihtoon suhteutettu enintään 3 4 % tuottotavoite. Kunta ostaa kaukolämpöä Vapo Oy:n 2.2 Mw KPA lämpökeskuksesta. Ostettavan kaukolämmön hinta tarkistetaan lämmöntoimitussopimuksen mukaan kerran vuodessa mennessä viimeisten tiedossa olevien indeksien mukaisesti. Tarkistetut hinnat tulevat voimaan 1.1. ja ovat voimassa kalenterivuoden. Kunta ja Vapo Oy ovat tehneet lämmöntoimintasopimuksen vuonna 1999 ja sopimus on voimassa 15 vuotta. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Kaukolämmönhinta /MWh Lämmön saatavuus Jakeluverkko, keskeytykset kpl/v. 56,94 /Mwh (vuoden 2008 taksa, 47,40 /Mwh) Häiriötön lämmön jakelu jakeluhäiriöt< 5 kpl./v. 56,94 /Mwh (vuoden 2008 taksa, 47,40 /Mwh) jakeluhäiriöt 5 kpl huoltotöistä johtuen. Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Ostettu/myyty energia MWh Ostettu 9400 Mwh, Myyty 7550 Mwh. Ostettu 9275 Mwh, Myyty 7385 Mwh. Verkoston ennakoiva huolto. Talouden näkökulma Tasapaino Taloudellisuus Henkilöstönäkökulma Huolto-ohjelmat. Kaukolämmön keskihinta /MWh. Paltamo /energia.fi Verkostohävikit 19,5% Tuottotavoite Verkoston korjaus- ja rakentamispalvelut ostetaan ulkopuoliselta urakoitsijalta. Huollot tehdään oikea-aikaisesti. Paltamo 56,94 /Mwh/ energia.fi 50,15 /Mwh Tuottotavoite 3-4% 56,94 /Mwh Verkostohävikki 20,4% Toteutunut 1 %. Toteutunut Kaukolämpö TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama muutokse t ten jälkeen 2009 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Muut tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset 0 Vuokrat 0 Muut kulut 0 Toimintakate Rahoituskulut -ja tuotot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Toimiala KALUSTO JA VARASTO 63

64 Tilivelvollinen Vastuualuehenkilö Toiminta-ajatus Teknisten palveluiden johtaja Rakennusmestari Tekniset palvelut tuottaa ja myy kunnan teknisen varikon ja kaluston palveluita. Toiminnan tavoitteena on, että tulot kattavat toiminnan menot. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Kalusto- ja varastopalveluiden myynti sisäisille ja ulkoisille asiakkaille /v Kalusto (ja varasto) palveluiden tuottaminen ja palveluiden tarjonnan tehostaminen Palveluita on tuotettu mahdollisimman paljon omalla kalustolla ja henkilökunnalla. Prosessinäkökulma Ennakoiva huolto Huolto-ohjelmat Huollot tehdään oikea aikaisesti Toteutunut Talouden näkökulma Kalusto työtehtäviin soveltuva Toimintamenot/-tulot Työtehtävät omalla kalustolla Toteutunut. Jos oma kalusto ei käytössä, kiireellisissä tapauksissa käytetty urakoitsijaa Varikko hyvin varusteltu Huoltokustannukset Pienet huoltotyöt voidaan tehdä omalla varikolla Toteutunut Henkilöstönäkökulma Henkilöstön osaaminen Koulutus Henkilöstö perehdytetään tehtäviin ja kalustoon. Henkilöstöllä ei uusia työtehtäviä. Uuteen kalustoon tutustuminen. Kalusto ja varasto TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 0 Muut tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Rahoituskulut -ja tuotot 0 Vuosikate Poistot Tilikauden tulos

65 Toimiala Vastuualueet Tilivelvollinen Vastuualuehenkilö Toiminta-ajatus KIINTEISTÖT Tekniset palvelut tuottaa kunnan ja maakunnan tarvitsemia kiinteistöpalveluja. Teknisten palveluiden johtaja Rakennusmestari Maakunta maksaa käyttämistään tiloista vuokraa vuokrasopimusten mukaisesti. Kiinteistökustannukset vyörytetään muille kunnan palveluyksiköille (hallinto- ja sivistyspalvelut) niiden käyttämien tilojen mukaan. Avaintulokset Arviointikriteerit/mittarit Tavoite Toteutuminen Asiakasnäkökulma Palautejärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto Prosessinäkökulma Palvelurakenteet Toimitilojen käyttöaste -% (tyhjien tilojen määrä) Henkilöstömäärä suhteutetaan toiminnan muutosten mukaisesti. Käyttäjien saamat palvelut joustavasti ja oikea aikaisesti Asiakkaiden tarpeita vastaavien toimitilojen järjestäminen. Toimiva palaute järjestelmä käyttäjiltä. Tehokkaasti käytössä olevat ja toimivat toimitilat Resurssit tasapainossa toiminnan kanssa. Käyttäjiltä tulleisiin palvelupyyntöihin on pystytty vastaamaan suhteellisen nopeasti. käyttöaste % (tyhjää tilaa 8550m2, mm. Palvipojat, Finwood) Resurssit ovat tasapainossa toiminnan kanssa. Talouden näkökulma Tasapaino Vuokrasopimukset. Vuokratulot kattavat kiinteistön kustannukset. Toteutunut Taloudellisuus Kiinteistöjen energia-talous Henkilöstönäkökulma Kiinteistön hoitokustannukset /m2 Kiinteistöjen energian kulutuksen seuranta Henkilökunnan määrä. Kiinteistön hoitokustannukset 43,5 /m2/v Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen energia taloutta parantavilla toimenpiteillä. Talonmiehet 3,1. Kunnossapito. 1,7. Rakennusmestari 1. Ruoka ja siivouspalvelu esimies. 0,5. Toteutunut hoitokustannus 37,84 /m2 /v. Energiakartoitukset on aloitettu. Talonmiehet 3,1. Kunnossapito. 1,7. Rakennusmestari 1. Ruoka- ja siivouspalveluiden esimies. 0,45. Siivoojat 12. Siivoojat 10.3 Osa ostopalveluna n.0,6 Kehityskeskustelut. Vuosittain. Kehityskeskustelut on käyty koko henkilöstön kanssa Vuoden 2008 aikana aloitettiin kiinteistöselvitysten laadinta. Selvityksessä kartoitettiin mm. kunnan kiinteistöjen käyttöä, toiminnallisia muutostarpeita ja kiinteistöjen korjaustarvetta jne. Kiinteistöselvitystä tullaan päivittämään jatkuvasti toiminnassa tapahtuvien muutosten ja kiinteistöjen peruskorjaustarpeen mukaan. Kiinteistöselvitys työtä jatkettiin vuoden 2009 aikana mm. kiinteistökohtaisilla energiankulutuksen kartoituksilla. Kiinteistöselvityksen pohjalta on esitetty kiinteistöihin liittyvät investointitarpeet kunnan investointiohjelmaan. 65

66 Kiinteistöt TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama muutokset ten jälkeen 2009 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Avustukset 0 0 Vuokrat Muut kulut Toimintakate Rahoituskulut -ja tuotot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Kiinteistöjen toimintakuluja kasvattivat mm. Finwoodin vuokratulojen lakkaaminen syksyllä Koulukeskuksen pihatyöt valmistuivat elokuussa 2009.Koulukankaan koulun käyttöaste kohosi vuoden 2009 mittaan 100%:iin Työvoima talon aloittamisen myötä. Työkeskus ja Nuorten työpaja siirtyivät Viistetieltä Koulukankaan koululle.päiväkoti Männynkäpy muutti vuokratiloista kesäkuussa Kiekkotie 2:een saneerattuihin kunnan omiin tiloihin. Vuonna 2009 myytiin Kivesvaaran lomatupa ja Lepinkontie 2 (Nuppulinna). 66

67 2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen / TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama muutokse t ten jälkeen 2009 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset muille Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot muilta Muut rahoitustulot muilta Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

68 Verotulojen erittely TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama muutokset ten jälkeen Verotulot/ Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot Kunnan tuloveron määräytymisen perusteet Tuloveroprosentti , , , , , , ,75 Vuoden 2009 kiinteistöveroprosentit yleinen 0,70 % vakituiset asunnot 0,40 % muut asuinrakennukset 1,00 % yhdistys- ja seurantalot 0,20 % voimalaitokset 2,50 % rakentamattomat rakennuspaikat ei määrätty Valtionosuuksien erittely TP Ta Ta muu- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama tokset ten jälkeen Valtionosuudet/ Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Harkinnanvarainen rahoitusavustus

69 2.3 Investointien toteutuminen 69

70 2.4 Rahoitusosan toteutuminen Rahoituslaskelman toteutuminen / TP Ta Ta Ta muutos- Toteutuma Poikkeama muutokse t ten jälkeen 2009 Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta 0 Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminta ja investoinnit, netto Rahoitustoimint a Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos

71 2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Määrärahat Tuloarviot Sit TA 2009 TA TA Toteutuma Poikkea TA 2009 o- muutokset muutosten ma vu jälkeen us N B T A m uu - to ks et TA muutoste n jälkeen Toteutuma Poikkea ma KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta N Tarkastuslautakunta N Kunnanvaltuusto N Kunnanhallitus N Lupa- ja valvontalautakunta N Elinkeinopalvelut N Hallintopalvelut N Sivistyspalvelut N Tekniset palvelut N TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotulot B Muut rahoitustulot B Korkomenot B Muut rahoitusmenot B Satunnaiset erät B INVESTOINTIOSA KUNNALLISTEKNIIKKA Taajama-alueiden rakentaminen N Sivukuja N Yritystie N Rantakujan kunnallistekniikka N Oulunrinteen kunnallisteknikka N Tervapuron kunnostus N KIINTEISTÖT Kiinteistöjen osto ja myynti N Koulukeskus pihatyöt N Kiekkotien päiväkoti N Palvelutalo C:n korjaus N Lääkäritalo III N Kuntosali N Kontiomäen koulun pihan varusteet N Koulukankaan vesi- ja lämpöliittymät N Työpajan tilat N Työpajan purunpoisto N Kiehimänhovin perusparannus N IRTAIMISTO Hallintopalvelut N Sivistyspalvelut N Tekniset palvelut (varavoimakone) N RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset B Antolainasaamisten vähennykset B Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Lyhytaikaisten lainojen muutos B Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen B YHTEENSÄ

72 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1. Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,04 Maksutuotot , ,88 Tuet ja avustukset , ,80 Muut toimintatuotot , , , ,61 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,73 Palkat ja palkkiot , ,69 Henkilösivukulut , ,04 Eläkekulut , ,35 Muut henkilösivukulut , ,00 Palvelujen ostot , ,17 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,16 Ostot tilikauden aikana , ,39 Varastojen lis.(+) tai väh.(-) 441, ,23 Avustukset , ,37 Muut toimintakulut , , , ,99 Toimintakate , ,38 Verotulot , ,89 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,44 Muut rahoitustuotot , ,22 Korkokulut , ,03 Muut rahoituskulut , , , ,70 Vuosikate , ,81 Poistot ja arvonalennukset Suunnitelmanmukaiset poistot , ,44 Kertaluonteiset poistot , , , ,25 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 5 812,34 0,00 Satunnaiset kulut ,15 0,00 Tilikauden tulos , ,44 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) , ,06 Varausten lis.(-) tai väh.(+) ,05 0,00 Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) ,15 Tilikauden + yli/-alijäämä , ,23 72

73 3.2. Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta TP 2009 TP 2008 Vuosikate , ,81 Satunnaiset erät ,81 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,89 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,01 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,50 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,75 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,86 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset , , , ,30 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,40 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,22 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,18 Oman pääoman muutokset -387,95-387,95 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0, ,00 Vaihto-omaisuuden muutos -441, ,23 Saamisten muutos , ,02 Korottomien velkojen muutos , , , ,21 Rahoituksen rahavirta , ,27 Rahavarojen muutos , ,41 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,12 Rahavarat , , , ,41 73

74 3.3. Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , , , ,34 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,01 Rakennukset , ,21 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,90 Koneet ja kalusto , ,12 Ennakkomaksut , , , ,28 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,54 Muut lainasaamiset , ,88 Muut saamiset , , , ,42 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,04 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot , , , ,09 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,85 Muu vaihto-omaisuus , , , ,56 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset , , , ,49 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,98 Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset 8 662, ,52 Siirtosaamiset , , , ,19 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , , , ,38 Rahat ja pankkisaamiset Pankkisaamiset , ,48 Käteisvarat 1 946, , , ,74 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,36 VASTAAVAA , ,49 74

75 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,31 Muut omat rahastot , ,87 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,58 Tilikauden yli/alijäämä , , , ,53 Oma pääoma yhteensä , ,53 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,70 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,66 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,09 Lahjoitusrahastojen pääomat , , , ,35 VIERASPÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,46 Muut pitkäaikaiset velat , , , ,69 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,22 Saadut ennakot , ,24 Ostovelat , ,20 Muut velat , ,05 Siirtovelat , , , ,26 Vieras pääoma yhteensä , ,95 VASTATTAVAA , ,49 75

76 3.4. Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Suunnitelmanmukaiset poistot Muut ylimääräiset poistot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden + yli/-alijäämä Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 0 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

77 Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhtiöosakkeet ja -osuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet tarvikkeet ja tavarat Keskeneräiset tuotteet Muu vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

78 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieraspääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 0 0 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Muut velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

79 4. HENKILÖSTÖTILASTOJA VUODELTA 2009 Tilastot on ajettu henkilöstöhallinnon raportointiohjelmasta vuoden viimeisen päivän mukaisena ( ). Henkilöstöä oli yhteensä 145 henkilöä, joista vakituisia 108 ja määräaikaisia 37 henkilöä. 79

80 Kvtes= Kunnallinen yleinen työ- ja virkaehtosopimus Ts.= Tekninen sopimus Ovtes= Opettajien työ- ja virkaehtosopimus Ttes= Tuntipalkkaisten työehtosopimus 80

81 Tilastossa näkyy parin viimeisen vuoden aikainen henkilöstön eläköityminen ja uusien henkilöiden työllistyminen sekä toisaalta 90-luvun vähäisempi rekrytointi (ns. lama-aika). 81

82 Tilastosta voi todeta henkilöstön naisvaltaisuuden ja sen, että vanhemmissa ikäryhmissä on suurin osa henkilöstöstä. Keski-ikä on noin 49 vuotta (2008: 48 vuotta). 82