Hyvät hallintotavat perheyrityksissä. omistajuuden, liiketoiminnan sekä perheen hallinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvät hallintotavat perheyrityksissä. omistajuuden, liiketoiminnan sekä perheen hallinta"

Transkriptio

1 1 Hyvät hallintotavat perheyrityksissä omistajuuden, liiketoiminnan sekä perheen hallinta

2 > L U K I J A L L E > S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Hyvä hallintotapa vahvistaa ja selkeyttää yrityksen perustuu perheyritysten erityispiirteiden hyödyntämiseen omistajan ja yrityksen kannalta parhaalla 1. Perheyritykset talouden ytimessä vaikuttajina 4 2 toimintaa lisäten yrityksen kilpailukykyä. Yrityksen kaikkien toimielinten roolien ja vastuiden läpinä- mahdollisella tavalla. Mikroyritysten erityispiirteet 3 kyvyys sekä toimivuus ovat omistajien ja muiden sidosryhmien sekä koko yrityksen etu. Perheyrityksiä leimaa kasvollinen ja aktiivinen omistajuus sekä perheen ja suvun 1) erityiset pääomat: kärsivällinen taloudellinen, laaja sosiaalinen ja hiljaisen tiedon osaamispääoma. Perheyrityksissä omistaja on sitoutunut yrityksen jatkuvuuteen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kun nämä erityispiirteet saadaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettyä, tuovat ne perheyrityksille merkittävän lisäarvon. Erityisesti perheyrityksissä on tärkeää, että kasvollisen omistajan, hallinnossa toimivien tahojen, operatiivisen johdon sekä perheen kesken on määritelty yhteisesti hyväksytyt ja selkeät roolit ja vastuut. Perheyrityksen erilaisuutta on myös niille ominainen hallinnointitapojen käyttäminen. Perheyrityksissä yhdessä sovitut hallinnointitavat toimivat ensisijaisesti toiminnan kehittämisen ja ohjaamisen konkreettisina välineinä. Esimerkiksi omistajat tietävät omat erilaiset omistajaroolinsa ja vaikutusmahdollisuutensa, hallituksella ja toimitusjohtajalla on selkeät toimialueensa ja vastuunsa. Lisäksi omistajaneuvoston tehtävät ovat selvillä. Perheyrityksen selkeä hallintotapa tuo lisäarvoa myös ulkoiseen sidosryhmätyöhön, esim. rahoitus- ja sijoittajaprosesseihin. Työryhmän tavoitteena oli laatia itsenäinen suositus, joka auttaa kaikkia perheyrityksiä aktiivisesti kehittämään toimivaa perheyrityksen hallintaa. Suositus työryhmä rajasi suosituksen ulkopuolelle. Listatuissa perheyrityksissä Arvopaperimarkkinayhdistyksen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi ohjaa pörssiyhtiöitä toimimaan hyväksytyllä ja läpinäkyvällä tavalla. Suurimmat listaamattomat perheyrityksetkin noudattavat monelta osin pörssiyhtiöiden koodia. Listaamattomille yhtiöille on Keskuskappakamari julkaissut hyvän kysymyspatteriston yritysten hallinnoinnin kehittämiseen. Perheyritysten menestys on kiinni sen omistajista. Omistajat, jotka ovat yksimielisiä yrityksen kehittämisen suunnasta ja tavoista sekä valitsevat joukostaan parhaat omistajat ja tarvittavat ulkopuoliset ammattilaiset yrityksen hallintoon, saavat aikaan tuloksekkaat, menestyvät perheyritykset. Omistajien erimielisyys, epävarmuus ja erilaiset odotukset yhtiöstä hajottavat ja heikentävät yhtiötä, perhettä sekä omistajuutta. Hyvä hallintotapa on selkeä ja konkreettinen työkalu sitouttaa yrityksen osapuolet ja saada heidät kantamaan vastuunsa omista, erilaisista vastuistaan. Osaavat, aktiiviset enemmistöomistajat ovat perheyhtiön kiistaton voimavara, mutta myös taustalla tukevat, luotettavat vähemmistöomistajat ovat merkittävä tekijä perheyritysten olemassaololle ja jatkuvuudelle. Espoossa Liisa Leino 2. Hyvä hallintotapa ja omistajuus 2.1 Yhtiökokous Hallitus Hallituksen palkitseminen Perheyrityksen hallintoneuvosto Tilintarkastus Tiedottaminen Hyvä hallintotapa ja liiketoiminta 3.1 Toimitusjohtaja Johdon palkitseminen Perheenjäsen operatiivisessa toiminnassa Hyvä hallintotapa ja perhe 4.1 Omistajaneuvosto Perheneuvosto Seuraajapolven kasvattaminen Perheen hallinnan kulut Perheyrityksen hyvän hallinnan kulmakivet 17 Perheyritystenliiton hallitus asetti työryhmän valmistelemaan liiton suositusta Hyvästä hallintotavasta perheyrityksissä. Työryhmään kutsuttiin puheenjohtajaksi hallituksen puheenjohtaja Liisa Leino (Leinovalu Oy) ja jäseniksi hallituksen jäsen Satu Helkama (Helkama Bica Oy), professori Seppo Ikäheimo (Helsingin kauppakorkeakoulu), hallituksen puheenjohtaja Peter Seligson (Ahlstrom Oyj), hallituksen jäsen Torkel Tallqvist (Hartwall Capital Oy), KTT, OTL Max Oker-Blom (Oy Karl Fazer Ab) sekä sihteeriksi KTT Minna Tunkkari-Eskelinen. Työskentelyyn PL:n puolesta osallistuivat asiantuntija, KTT Krista Elo-Pärssinen ja toimitusjohtaja Anders Blom. Työryhmän työskentely oli aktiivista ja monipuolista. Ryhmä työskenteli yhdessä kymmenen kertaa. Hyödyntääkseen työryhmän laajaa osaamista työryhmä jakoi keskenään suosituksen aiheet ja jokainen työryhmän jäsen syvensi aihetta omilla henkilökohtaisilla pohdinnoillaan ja kirjoituksellaan. Työn keräämisen ja yhtenäistämisen tekivät työryhmän sihteeri ja liiton asiantuntija Krista Elo-Pärssinen. 1) Jatkossa tekstissä puhutaan perheestä ja perheyrityksistä, joilla tarkoitetaan myös sukua ja sukuyrityksiä. Kannessa vuoden 2008 Perheyrityspalkinnon saajat Kari Jussi Aho, Annakaija Lappalainen, Antti Aho, Juhani Aho, Ville Aho ja Miia Porkkala Aho Group Oy:stä.

3 > P E R H E Y R I T Y K S E T T A L O U D E N Y T I M E S S Ä V A I K U T T A J I N A 2008/394) kiinnittänyt niiden huomiota perheyritysten jatkuvuuden merkitykseen Euroopan kasvulle ja kilpailukyvylle. Perheyritykset ovat Euroopan talouden selkäranka. Eri arvioiden mukaan Suomessa on perheyrityksiä prosenttia yrityskannasta. Perheyritykset työllistävät yli puolet yksityisen sektorin työvoimasta ja 75 prosenttia pk-yritysten työllisistä työskentelee perheyrityksissä. Perheyritykset tuottavat 40 prosenttia kaikkien yritysten liikevaihdosta ja niiden yhteenlaskettu BKT-osuus on lähes puolet Suomen BKT:sta. Tämä osuus on samaa luokkaa kuin muissa länsimaissa. Vaikka suurin osa perheyrityksistä on pk-yrityksiä, viidennes TOP 500 -yrityksistäkin on perheyrityksiä. Helsingin pörssissä on listattuna yli 30 perheyritystä. Vakauden lisäksi perheyritykset ovat kilpailukykyisiä, markkinoiden kehitystä seuraavia ja uudistuvia sekä luovat talouteen lisäarvoa ja osaltaan uutta yrittäjyyttä. Perheyritykset ovat alue- ja paikallistalouden kannalta merkittäviä. Ne tuovat alueille vakautta ja pysyvyyttä. Omistajien alueellinen sitoutuminen on vahvaa ja siten myös yrityksen kotipaikka usein säilyy samana. Perheyrityksillä on paikallisyhteisössään erityinen asema, joka on samalla sekä henkilökohtainen että liiketoiminnallinen. Ne toimivat usein alueellisen talouskehityksen moottoreina, sillä ne suhtautuvat myönteisesti kasvuun ja niiden kasvu on yleensä kannattavampaa kuin muiden yritysten. Kasvolliset perheyritysten omistajat ovat sitoutuneita yrityksensä kehittämiseen ja sen jatkuvuuteen. Suomalainen omistajuus ja perheyritykset Vasta sodanjälkeisellä kaudella Suomi on alkanut vaurastua ja Suomeen on syntynyt kansallisesti kaikissa maissa esille keskustelua omistajuudesta ja tytäryhtiötaloudesta. Omistajuudessa kysymys on ennen kaikkea päätösvallasta ja määräysvallasta, mahdollisuudesta vaikuttaa asioihin. Hallinnointikulttuurin normatiivinen kehitys on perustunut ei-perheyritysmäiseen arvomaailmaan. Vuosisadan kuluessa osakeyhtiölainsäädäntö on muovautunut globaalien, listattujen ja yhteisöpohjaisten (valtiot, kunnat, osuuskunnat, säätiöt) yritysten arvomaailman pohjalta, missä määräävässä asemassa oleva omistaja puuttuu. Perheyritykset toimivat samassa globaalissa markkinassa kuin muutkin yritykset. Osa perheyrityksistä on myös listautunut. Jotta perheyritykset voisivat pitää listaantumista pörssiin merkittävänä keinona yrityksen kasvuun ilman määräysvallan menetystä, on eriarvoisten osakkeitten säilyttäminen lainsäädäntöteitse perheyrityksille tärkeää. Listatun perheyrityksen perusongelma on siinä, että omistuksen laimentuessa suku tai perhe tarvitsee osaamista ja normeja määräysvallan säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi ilman, että se loukkaa vähemmistön oikeuksia. Tähän normatiiviseen tasapainoon pääseminen on yksi perheyritysten hyvän hallintotavan tehtävä. Perheyritysten erityispiirteistä Perheyritykset poikkeavat muista yrityksistä perustavaa laatua olevalla tavalla: yritys pyritään siirtämään sukupolvelta toiselle. Tästä johtuen perheyritys kohtaa liiketoimintahaasteet ja riskit eri tavalla kuin muut yritykset. Perheyrityksen toiminnassa yhdistyvät perhe, liiketoiminta ja omistus. Nämä aihealueet kuvataan yleensä erillisinä, mutta perheyrityksissä niillä on voimakas keskinäinen vuorovaikutus. 1. Äänivaltaenemmistö on luonnollisella henkilöllä, hänen puolisollaan tai muulla hänen sukunsa jäsenellä. 2. Äänivaltaenemmistö voi olla välillistä tai välitöntä. 3. Vähintään yksi saman perheen tai suvun jäsen tai hänen laillinen edustajansa on mukana yrityksen johdossa tai hallinnossa. 4. Listatut yhtiöt täyttävät perheyhtiömääritelmän, mikäli osakekannan hankkineella tai muutoin saaneella henkilöllä tai hänen perheellään tai sukunsa jäsenillä on 25 prosentin osuus yhtiön osakkeiden tuomasta äänivallasta. Välillinen äänivalta listatussa yhtiössä tulee olla suvun määräysvallassa. Määrittelyn mukaisesti perhe osallistuu sekä omistamisen (äänivaltaenemmistö) että johtamisen kautta yrityksen toimintaan. Sitoutuminen on yleensä perheyrityksissä vahvaa. Perheyrityksen omistusta ajatellaan usein lahjana edelliseltä sukupolvelta ja lainana seuraavilta sukupolvilta. Perheyrityksen omistajan tavoitteena on siirtää perheyritys seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin hän sen edelliseltä sukupolvelta sai. Pitkän tähtäimen strategista suunnittelua arvostetaan perheyrityksissä enemmän kuin reagoimista osavuosikatsauksen lukuihin. Tällaisella ajattelulla on vaikutuksia myös liiketoiminnan tuloksiin. Perheen pitkäaikainen ja aktiivinen sitoutuminen lisää yrityksen suorituskykyä. Perheyrityksen taseet ovat yleensä vahvoja. Yhtenä syynä taseiden vahvuuteen voi olla varautuminen tulevaisuuteen, riippumattomuus rahoittajista ja jatkuvuuden varmistaminen. Perheyrityskulttuuriin kuuluu yleensä vahvasti sidosryhmistä ja ympäröivästä yhteisöstä huolehti- Perheyritysten merkityksestä merkittäviä, mutta kansainvälisesti vaatimattomia 4 Euroopan unioni on kesällä antamassaan yrityspoliittisessa suosituksessa jäsenmaille (COM naa ja kilpailuun avoimessa taloudessa on nostanut 5 seuraavasti2) pääomia. Siirtyminen osaksi Euroopan sisämarkki- Tässä perheyritys määritellään minen. Perheyritykset kantavat vastuunsa työnte- : kijöistään, asiakkaistaan ja alihankkijoistaan. Useissa perheyrityksissä työntekijöiden vaihtuvuus on vähäistä ja työsuhteet voivat jatkua sukupolvelta toiselle. Pienimmissä perheyrityksissä on usein vähemmän muodollisia organisaatiorakenteita, jotka mahdollistavat joustavammat johtamiskäytännöt ja parantavat päätöksenteon tehokkuutta ja nopeutta. Perheyrityksissä määräysvallan määrittäminen on yleensä helppoa, mikä osaltaan voi nopeuttaa päätöksentekoa. Perheyrityksen osakkeet ovat usein epälikvidejä. Ne siirtyvät perheyrityksissä usein perintönä, lahjoituksena tai kaupassa seuraavalle sukupolvelle. Jotkut perheyritykset ovat listautuneet pörssiin, mikä parantaa osakkeiden likvidisyyttä ja mahdollistaa uuden pääoman hankinnan. Listatuissa perheyrityksissä yhdistyvät yleensä perheyritys- ja pörssimaailman parhaat puolet. Euroopan 10 parhaassa perheyrityksessä yhdistyvät perheen voima ja listattujen yritysten kurinalaisuus. Perheyritysten erityispiirteet jatkuvuus, kasvollisuus sekä perheen ja yrityksen tiivis vuorovaikutus vaikuttavat yrityksessä tehtäviin strategisiin valintoihin ja yrityksen hallinnointiin. Perheyrityksen hallinnoinnissa pitää ottaa huomioon liiketoiminnan hallinnan lisäksi myös omistajien ja perheen hallinta. Näillä elementeillä on yrityksen koon, iän ja toiminnan kehitysvaiheen mukaan erilaiset roolit ja painoarvot. Ensimmäisen polven perheyrityksessä liiketoiminta ja omistus henkilöityvät perustajaan tai perustajiin. Toisessa ja sitä seuraavassa polvessa perheyrityksen omistajien lisääntyessä ja liiketoiminnan kasvaessa hallinnoinnin järjestäminen muodostuu jo haastellisemmaksi. 2) Tämän määritelmän on hyväksynyt Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunta SONK ja eurooppalainen perheyritysjärjestöjen järjestö GEEF. Euroopan komission teettämässä perheyritysselvityksessä suositellaan määritelmän käyttöönottoa laajemminkin.

4 > H Y V Ä H A L L I N T O T A P A J A O M I S T A J U U S liiketoimintaan, omistajuuteen ja perheeseen (kuvio 1) 3). Perheyrityksen hallintaan kuuluu kaikkien näiden roolien huomioon ottaminen. Aktiivisella hallinnossa toimivalla omistajalla yhdistyvät kaikki perheyrityksen osa-alueet: omistajuus, liiketoiminta ja perhe. Tällainen perheyrityksen omistaja ja perheenjäsen toimii hallituksessa tai operatiivisessa toiminnassa. Hallinnossa toimimattomalla omistajalla yhdistyvät omistajuus ja perheenjäsenyys. Tällainen henkilö tuo yritykseen pitkäjänteistä pääomaa. Hallinnossa toimivalla ei-omistavalla perheenjäsenellä yhdistyvät liiketoiminta ja perhe. Hän on yleensä puoliso tai seuraajapolven edustaja, joka ei vielä omista perheyritystä, mutta on aktiivisesti mukana yrityksen toiminnassa. Hallinnossa toimiva perheen ulkopuolinen vaikuttaa usein hallituksessa puheenjohtajana tai jäsenenä tai yritysjohdossa. Ulkopuolinen omistaja on yleensä pääomasijoittaja tai toimitusjohtajaosakas. Ulkopuoliset tuovat perheyritykseen liike-elämän osaamista ja pääomaa. Pääomasijoittaja, Ulkopuolinen tj-osakas Eri rooleja perheyrityksen 6 7 hallinnassa OMISTUS Perheenjäsenet, joilla ei ole roolia omistajana tai Perheyrityksiin liittyy erilaisia rooleja, jotka liittyvät liiketoiminnassa ovat tyypillisesti puolisoita ja seuraajapolven edustajia. Perhe tuo perheyritykseen jatkuvuutta, arvoja ja sitoutumista. Perheyrityksessä toimijalla voi olla useita rooleja (esim. omistaja-johtaja-perheenjäsen) tai hän voi edustaa vain yhtä roolia (esim. omistaja). Erilaisten roolien yhteensovittamisessa on haasteita, koska rooleihin on sisäänrakennettu eri tavoitteita ja odotuksia. Perheen jäsenenä ihminen haluaa säilyttää hyvät perhesuhteet, mutta yrityksen johtajan roolissa hänen täytyy huomioida myös oma ammatillinen kehityksensä ja yrityksen menestys. Omistajana hän odottaa yritykseltä menestystä ja tuottoja pääomalle. Tässä suosituksessa hyvä hallintotapa perheyrityksissä jaotellaan perheyrityksiä leimaavan kolmiympyrän mukaan omistus, liiketoiminta ja perhe. Tavoitteena on lisätä perheyrityksessä eri rooleissa toimijoiden ymmärrystä siitä, mitä tehtäviä eri rooleihin kuuluu, miten ne suhteutuvat toisiinsa ja miten ne konkretisoituvat eri toimielimissä. Tavoitteena on myös, että perheyritykset lähtevät kehittämään hallintotapojaan nähden siinä vahvan kilpailuedun. P e r h e y r i t y k s e n h a l l i n ta a n l i i t t y v i ä ro o l e j a Aktiivinen, hallinnossa toimiva omistaja Hallinnossa toimimaton omistaja LIIKETOIMINTA 2.1 Yhtiökokous Yhtiökokous on osakeyhtiön korkein päättävä elin. Se ja vain se on paikka, jossa yksittäinen osakkeenomistaja voi omistajana virallisesti käyttää puhe- ja kyselyoikeuttaan sekä päätösvaltaansa yrityksen asioissa ja silloinkin vain niissä asioissa, jotka osakeyhtiölain tai kunkin yrityksen yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat yhtiökokouksen päätettäviksi. Erityisesti perheyrityksissä saattaa omistaja omistajana herkästi pyrkiä puuttumaan päätöksiin ilman virallista päätöksentekijän asemaa. Tarkkuus omistajan toiminnassa ja puheissa on toivottavaa siksikin, että niitä usein seurataan tarkasti ja niiden mukaisesti jopa toimitaan - olipa sitten kyseessä omistajien yhdessä luoma linjaus tai vain jokin hetken mielipide, jonka yksittäinen omistaja sattuu lausumaan. PERHE 2.2 Hallitus Hallituksen valitsee yhtiökokous. Perheyrityksessä aktiivisen enemmistöomistajan rooli hallituksen kokoamisessa on ratkaiseva. Laajalle hajaantunut ja sijoittajamainen omistus sen sijaan siirtää hallituksen nimitysehdotukset toimivalle hallitukselle, joka tuntee yrityksen tilanteen ja tarvittavan osaamisen parhaiten. Listatuissa yrityksissä käytetään usein nimitysvaliokuntaa. Suuremmissa perheyrityksissä omistajaneuvoston (luku 4.1) tehtäviin voi kuulua hallituksen jäsenten ehdottaminen. Hallituksen jäsenesittelyssä toimitaan yhtiöitten oman harkinnan ja toimivan tavan mukaisesti. Jäsenesittely voidaan tehdä valittavassa yhtiökokouksessa tai ennakkoon kokouskutsun yhteydessä. Liiketoiminta Ulkopuolinen hallitusjäsen, Ulkopuolinen yritysjohto Ei-omistava perheenjäsen operatiivisessa johdossa omistus perhe Perhe/suku Seuraajapolvi, aviopuolisot Hallitus valmistelee yhtiökokouksen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Yhtiökokouksen päätettävissä olevat asiat ovat lukumäärältään rajalliset Yhtiökokous päättää mm. hallituksen kokoonpanosta ja tuloksen käsittelystä. Nämä päätökset ovat kuitenkin yrityksen menestyksen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Päätösten tulee tapahtua perheyrityksen arvot ja mahdollinen osingonmaksupolitiikka sekä osakeyhtiölaki huomioiden. Hallituksen jäsenten lukumäärä on hyvä pitää hallinnassa. Vain hallitus, jossa sen kaikilla jäsenillä on vahva osaaminen ja aito vaikutusmahdollisuus, toimii tehokkaasti ja antaa yritykselle lisäarvoa. Yrityksen koko, toiminnan laajuus ja tilanne ratkaisevat jäsenten lukumäärän, mutta kolmesta kuuteen (3 6) jäsentä on usein hyvä ratkaisu. 3) Soveltaen Tagiuri, R., & Davis, J Bivalent attributes of the family firm. Family Business Review, 9(2):

5 Perheyrityksissäkin hallituksen jäsenvalinnoissa Perheyritysten hallitusten toiminnan arviointi palkkioiden käyttäminen voi olla perheyrityksissä Vaikka hallintoneuvostoa ei enää erillisenä toimielimenä mainita listattujen yhtiöiden hallin- 8 pääpaino pitää olla yrityksen tilanteeseen oikean, antaa toiminnan kehittämiselle vahvan pohjan. haasteellista, mikäli yritys ei ole julkisesti noteerattu tai suunnittele listautumista. nointikoodissa, niin osakeyhtiölain mukaan se 9 osaavan hallituksen kokoaminen. Osaavat, ammat- Vuosittain tehty arviointi antaa hyvän kuvan siitä, on titaitoiset omistajat hallituksessa tuovat yritykseen vahvan kilpailuedun. Erityisesti yrityksen kasvaessa omistajien lisäksi on hyvä valita hallitukseen riippumattomia jäseniä, jotka tuovat työhön ulkopuolisen asiantuntevan näkemyksen ja monipuolistavat siten hallituksen osaamista. Ulkopuolisia jäseniä on hallitukseen hyvä valita vähintään kaksi. Useamman omistajan joukossa työskennellessään he saavat toisistaan tarpeellista tukea. Hallitustyön tehostamiseksi keskikokoisissa ja suurissa yhtiöissä käytetään usein hallituksen apuna valiokuntia esim. tarkastus- ja palkitsemisvaliokuntia. Jäsenet valitaan hallituksesta ja valiokunnat valmistelevat ja tuovat sovitut asiat hallituksen päätettäväksi. Valiokunnilla ei ole päätösvaltaa vaan päätökset tehdään kollektiivisesti hallituksessa. Perheyrityksessä hallituksen puheenjohtajana toimivan omistajan rooli korostuu. Hallituksen puheenjohtajan vastuulla on pitää hallitustyöskentely tehokkaana, aktiivisena ja saada kaikkien hallituksen jäsenten osaaminen käyttöön. Hallituksen kirjallinen, vuotuinen työjärjestys varmistaa tuloksellisen hallitustyöskentelyn. Yleensä omistajien kannalta on etu, että toimitusjohtajan ollessa suvun ulkopuolinen, on hallituksen puheenjohtaja valittu omistajien joukosta. Tämä tuo perheyritykseen vahvaa kasvollista ja vastuullista omistajuutta ja samalla varmistaa omistajien otteen yrityksen pitkäjänteisessä kehittämisessä. Pienissä perheyrityksissä pääomistaja toimii usein sekä toimitusjohtajana että hallituksen puheenjohtajana. Yrityksen kasvaessa ja omistajamäärän lisääntyessä on yrityksen edun mukaista valita näihin toimiin kaksi eri henkilöä. Näin saadaan hallitukseen lisää osaamista, eikä toimitusjohtaja tule toimineeksi hallituksessa omana esimiehenään. Yhdessä sovitut ja kirjatut roolit tuovat tarvittavaa läpinäkyvyyttä. Yrityksissä, joissa ammattitaitoisia, hallitustyön osaavia omistajia on runsaasti, on hyvä suunnitella selkeä ja läpinäkyvä malli siitä, miten hallituksen jäsenyydet näiden omistajien kesken jakautuvat ja vaihtuvat. Hallitustyön ulkopuolelle jääville omistajille voidaan rakentaa oma keskustelufooruminsa esim. omistajaneuvosto (luku 4.1). onko hallitus kokonaisuudessaan toimiva ja dynaaminen sekä miten sen eri jäsenet ovat toimineet. Se päivittää hallituksen osaamisen ja yhtiön sen hetken tilanteen tarpeet; onko hallituksessa oikeaa osaamista riittävästi. Arviointi antaa myös tarvittavaa taustaa hallituksen jäsenten riittävään ja sopivaan vaihtuvuuteen. Kokeneitten, iäkkäitten omistajien käyttäminen mentoreina tai asiantuntijoina lisää mahdollisuuksia monipuolistaa ja vahvistaa yrityksen osaamista. 2.3 Hallituksen palkitseminen Palkitsemisen tehtävänä on motivoida hallituksen jäseniä sekä mahdollistaa hyvien henkilöiden rekrytointi ja säilyttäminen hallituksen jäsenenä. Hallituksen jäsenten palkkiot ja niiden määräytymisperusteet sekä kaikki taloudelliset yhteydet yritykseen on hyvä kertoa ymmärrettävässä muodossa omistajille. Yhtiökokous päättää hallituksen palkitsemisesta. Hallituksen jäsenille on hyvä maksaa kilpailukykyinen korvaus, joka motivoi. Vaikka kyse on omistajan taholta luottamustehtävästä, palkkiolla osoitetaan myös hallituksen työn arvostusta ja odotuksia työn suhteen. Tämän vuoksi vain muodollisen korvauksen maksaminen voi heikentää hallitustyöskentelyn tasoa. Hyväksi koetuilla hallituksen jäsenillä on usein monia hallituspaikkoja, ja näissä tapauksissa kilpaillaan heidän ajankäytöstään. Palkkioilla voidaan lisätä hallituksen jäsenten kiinnostusta käyttää aikaansa juuri tiettyyn yritykseen. Hallituksen jäsenille on hyvä maksaa kokouspalkkioita, mutta pelkästään niiden maksamisella ei varmistuta muuta kuin siitä, että jäsenet tulevat aktiivisemmin paikalle. Näiden lisäksi on hyvä maksaa palkkioita, jotka kannustavat menestyvään toimintaan. Hallituksen jäsenille voidaan maksaa yrityksen menestyksen perusteella joko osakesidonnaisia tai tulospalkkioita. Menestyksen määrittäminen riippuu yrityksen arvoista ja tavoitteista. Osakesidonnaisissa järjestelmissä voi olla hyvä käyttää omistukseen liittyviä rajoitteita. Tulospalkkio voi olla sidottu esimerkiksi liikevaihdon kehitykseen, liikevoittoprosenttiin, liikevoittoon tai pääoman tuottoprosenttiin. Muiden muuttuvien Hallituksen jäsenten osalta on hyvä varmistua erityisesti perheyrityksissä, että yrityksen menestystä tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Tämän varmistamiseksi voidaan käyttää palkkioiden maksamisessa bonuspankkia. Bonuspankin avulla pyritään siihen, ettei yksittäisen vuoden tulosta pyritä keinotekoisesti kohottamaan joko laskentatoimen tai liiketoiminnan ajoituksen avulla. Hallituksen jäsenille voidaan maksaa toisistaan poikkeavia palkkioita. Hallituksen puheenjohtajan palkkiot ovat lähtökohtaisesti suuremmat kuin muiden hallituksen jäsenten, koska puheenjohtajan tehtävänkuva on laajempi. Ulkopuolisilla, omistajuudesta riippumattomilla jäsenillä ei ole omistajuuteen liittyvää kannustinta. Siten erityisesti heidän osaltaan keskeistä on motivoiva palkitseminen. Hallituksen jäsenten ja toimivan johdon palkkioiden suunnittelu, toteutus ja valvonta on hyvä pitää erillään. Hallituksen jäsenten ja johdon palkkioiden määräytymisen perustana ovat kuitenkin samat mittarit. 2.4 Perheyrityksen hallintoneuvostot Edellä mainittujen virallisten osakeyhtiölain tuntemien elinten, yhtiökokouksen ja hallituksen, lisäksi monessa perheyrityksessä on epävirallisia elimiä, kuten omistaja- ja perheneuvosto. Yleisimmin niiden tarkoitus on muodostaa osakkaiden kulloinkin vallalla oleva tahtotila mm. yrityksen tulevaisuudesta ja tuloksen käsittelystä sekä huolehtia osakkaiden yhteenkuuluvuudesta. Mainittu tahtotila kanavoituu yhtiökokouksen ja hallituksen kautta toimeenpantavaksi. Luvussa 4.1 tarkemmin kuvattavalle omistajaneuvostolle voidaan kuitenkin antaa virallisempi ja pysyvämpi rooli säätämällä siitä yhtiöjärjestyksessä ja määräämällä siinä sen kokoonpanosta, tehtävistä ja valintatavasta osakeyhtiöiden hallintoneuvostoa koskevia sääntöjä noudattaen. Hallintoneuvosto saattaa tarjota näin mahdollisuuden yhdistää osakeyhtiölain täsmälliset määräykset ja virallinen asema perheyrityksen epävirallisiin, mutta tärkeisiin tarpeisiin. edelleen virallinen toimielin. Hallintoneuvoston olemassaolo perustuu yhtiöjärjestykseen. Sen tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallintoneuvosto valitsee hallituksen. Muuten sille voidaan määrätä vain hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvia tehtäviä ja sellaisia tehtäviä, joita ei ole säädetty muille osakeyhtiön toimielimille. Hallintoneuvoston pitää olla hyvin johdettu ja sen tehtävät ja vastuut selkeät kaikille yrityksen toimijoille. Hallintoneuvoston jäsenten ei pidä puuttua operatiiviseen toimintaan ja hallituksen vastuualueeseen. 2.5 Tilintarkastus Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan. Julkisessa osakeyhtiössä vähintään yhden yhtiökokouksen valitseman tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja tai -yhteisö. Perheyrityksessä tilintarkastaja suorittamansa tarkastuksen lisäksi voi toimia, ainakin yhtiön alkuvaiheessa, myös yleisenä neuvonantajana. Yrittäjän ja perheyrityksen keskittyessä tuotekehitykseen, tuotantoon ja myyntiin sekä markkinointiin vähemmän aikaa jää luonnollisesti usein monimutkaisesta säädösympäristöstä selviämiseen. Tässä tilintarkastajalla on perinteisesti ollut tärkeä rooli. Perheyrityksessä on tarpeen olla erityisen tarkkana tilintarkastajan roolista osakkaiden valitsemana tarkastajana ja johdon mahdollisena neuvonantajana. Jotta varsinkin pienemmissä perheyrityksissä vältyttäisiin mahdollisilta ristiriitatilanteilta (tilintarkastaja tarkastaa antamiaan neuvoja), yhtiön johdon tulisi pyrkiä siihen, että tarkastajana ja neuvonantajana toimivat eri henkilöt. Vaikka tämä alkuvaiheessa saattaa käydä kalliimmaksi, pitkällä tähtäimellä se palvelee yhtiötä ja siten kaikkia osakkaita. Sekä tarkastus että esim. veroneuvonta ovat tällöin objektiivisempia ja monesti myös asiantuntevampia, koska kumpikin ala edellyttää tänä päivänä erityisosaamista.

6 > H Y V Ä H A L L I N T O T A P A J A L I I K E T O I M I N T A Suurempiin perheyrityksiin voi olla perusteltua Jokaisen osapuolen (operatiivisen johdon, hallituksen ja omistajien) on tiedostettava ja OMISTUS 1 0 muodostaa hallituksen tarkastusvaliokunta. Se on ymmärrettävä, miten he käytössään olevaa tietoa voivat 1 1 erityisesti tarpeen silloin, kun liiketoiminnan laa- ja juus edellyttää taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa. Valiokuntaan olisi hyvä valita vähintään kolme jäsentä. Jäsenillä on hyvä olla laskentatoimen, kirjanpidon tai tarkastuksen asiantuntemusta. Hallituksen tulisi määritellä tarkastusvaliokunnan tehtävät sille vahvistetussa työjärjestyksessä perheyrityksen omien lähtökohtien ja tarpeiden mukaisesti. Valiokunnan tehtävinä on mm. seurata tilinpäätösraportointiprosessia, valvoa taloudellista raportointia, seurata yhtiön mahdollista sisäistä valvontaa ja yrityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmää, seurata tilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta, arvioida lakisääteisen tilintarkastajan riippumattomuutta sekä valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus. Valiokunnalle voi myös kuulua yrityksen taloudellisen tilanteen seuranta, lakien ja määräysten noudattamisen arviointi ja yhteydenpito tilintarkastajaan. Tarkastusvaliokunta on tärkeä elin perheyrityksen taloudellisen ohjauksen ja valvonnan kannalta. Sen jäsenille kertyy ajan myötä paljon tietoa ja osaamista, jonka takia se voi myös toimia erinomaisena kasvualustana yksittäiselle perheenjäsenelle. On kuitenkin syytä muistaa, että koko hallitus on vastuussa yrityksen menestyksestä, joten päätökset tehdään siellä eikä valiokunnassa. 2.6 Tiedottaminen Tiedottaminen edistää ihmisten välistä luottamusta. On tärkeää, että omistajat ja muut tärkeät sidosryhmät ovat tietoisia yrityksen toiminnasta. Eri prosessien läpinäkyvyys ja avoimuus edistävät niihin sitoutumista ja vähentävät väärinkäsityksiä ja oletuksia. Tiedottaminen on listaamattomille perheyrityksille vahva työkalu, jota voidaan käyttää yrityksen ja sen omistajien linjaamalla tavalla vahvistamaan haluttuja tavoitteita. Julkisesti välitettävän tiedon määrä ja muoto on kohtuullisella tasolla ja muun tiedon julkistaminen omistajan ja yrityksen päätettävissä. saavat käyttää. Esimerkiksi hallituksessa käsitellyt asiat ovat luottamuksellisia yrityksen asioita, jotka eivät kuulu hallituksen ulkopuolisille. Samoin asiakkaisiin liittyvät tiedot, joita yhtiökokouksissa omistajat usein kyselevät, kuuluvat nekin vain operatiivisessa toiminnassa ja hallituksessa toimivien tietoon. Pienessä yrityksessä tiedottaminen hoidetaan ilman muodollisuuksia - luonnollinen perheen kommunikointi riittää. Keskisuurissa yhtiöissä tiedottamiseen on jo hyvä olla selkeät linjaukset. Listatut perheyritykset noudattavat listayhtiöiden hallinnointikoodia. Yhtiökokoukset muodostavat perheyrityksissä viestinnän ja vuorovaikutuksen vuotuisen päätapahtuman. Kokouksessa paikalla ovat ainakin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Yrityksen tarpeen ja käytännön mukaisesti voidaan mukaan pyytää operatiivisen johdon ja tilintarkastusyhteisön avainhenkilöitä. Kokoukseen voidaan myös yhdistää esim. sukupäivälliset tai tehdasvierailut, jotka toimivat vahvana vuorovaikutuskanavana kaikkien omistajatahojen välillä. Näin toimittaessa yhtiökokouspäivänä paitsi saadaan aikaan tärkeät päätökset, myös jaetaan suuri määrä tietoa sekä käytännössä toteutetaan kasvollista omistajuutta ja annetaan kaikille omistajille mahdollisuus tutustua yrityksensä toimintaan ja toimivaan johtoon. Yrityksen toimintakertomuksen sisältö on laissa määritelty ja yrityksen hallituksen jäsenillä on jokaisella henkilökohtainen vastuu siitä, mitä toimintakertomuksessa kerrotaan. Saattaa olla viisasta ja etenkin pörssiyrityksissä äärimmäisen tärkeääkin, että toimintakertomuksessa pitäydytään sille säädetyssä, melko niukassa sisällössä. Tätä sisältöä laajempi tiedottaminen yrityksen kuulumisista niin ulkoisille sidosryhmille kuin yrityksen omistajillekin on kuitenkin sekä tarpeellista että merkityksellistä. Tähän tarkoitukseen voi kukin yritys muovata itselleen sopivan ja toimivan tiedottamistavan kuten vuosikertomukset tai toimitusjohtajan puolivuosittaiset katsaukset henkilökunnalle ja osakkaille. Yhtenä viestinnän välineenä voi hyvin toimia yrityksen verkkoympäristö. LIIKETOIMINTA 3.1 Toimitusjohtaja Toimitusjohtajan valitsee ja erottaa yrityksen hallitus. Toimitusjohtajan valinnassa on tärkeää, että henkilö on pätevä ja sopiva tehtäväänsä. Pätevyydellä tarkoitetaan ammatillista taitoa johtaa itsenäisesti ja menestyksellisesti yrityksen toimintaa. Sopivuudella tarkoitetaan periaatteellista ja toiminnallista yhteensopivuutta perheyrityksen arvojen ja toimintatapojen kanssa. Perheyrityksissä toimitusjohtajan yhteensopivuus kasvollisen omistajan toiminnan kanssa on perusta yrityksen edun mukaiselle toiminnalle. Suvun jäsenten osalta toimitusjohtajan vaatimukset tulee olla samat kuin muidenkin tehtävään valittavien osalta. Perheyrityksissä on hyvä pitkäjänteisesti kartoittaa potentiaalisia operatiivisen johdon kandidaatteja oman perheen ja suvun keskuudesta. Näin varmistetaan suvun jäsenten mahdollisuus kykyjensä mukaan osallistua yrityksen operatiiviseen toimintaan. PERHE Toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen vastuualueet ja tehtävät on syytä olla selkeästi kirjattuina ja yrityksessä toimijoiden tiedossa. Erityisesti toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan välinen vuorovaikutus ja yhteistyön toimivuus tuo yritykselle merkittävän vahvuuden ja lisäarvon. Yleensä hallituksen puheenjohtajan vastuulla on kommunikoida tarvittaessa omistajien kanssa ja tuoda omistajien mielipiteet hallituksen tietoon. Toimitusjohtajan kanssa laaditaan kirjallinen toimitusjohtajasopimus, mikä on tärkeää myös silloin, kun toimitusjohtajaksi valitaan perheen tai suvun jäsen. Sopimuksesta yrityksen puolesta päättää hallitus. Toimitusjohtaja on toiminnastaan tilivelvollinen vain hallitukselle. 3.2 Johdon palkitseminen Toimitusjohtajan ja muun toimivan johdon palkat rakennetaan osaksi yrityksen kokonaisvaltaista ohjausta. Perheyrityksiä leimaavat perheeseen sidoksissa olevat arvot ja toiminnan pitkäjänteisyyden korostuminen. Siten palkkauksessa on hyvä erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että palkkausjärjestelmä rakennetaan yhteensopivaksi yrityksen mission, vision ja yrityksen pitkän tähtäyksen tavoitteiden kanssa sekä tukemaan strategian toteutumista ja vahvistamaan vuositason toimintasuunnitelman toteuttamista.

7 > H Y V Ä H A L L I N T O T A P A J A P E R H E Toimivan johdon palkkaus tulee olla kilpailukykyinen, jotta yrityksessä olisi tarpeisiin nähden mah- Omassa yhtiössä toimiminen tuo OMISTUS arvot ja kuvastaa perheen sitoutumista yritykseen. 1 2 perheenjäsenelle selvän lisävastuun. Hänen on toimittava 1 3 dollisimman pätevä ja motivoitunut johto. Kilpai- esi- lukykyinen palkka pienentää myös riskiä johdon siirtymisestä toisen yrityksen palvelukseen. merkillisesti, koska hän edustaa yrityksessä koko omistajaperhettä. Palkitsemisjärjestelmien osalta on hyvä arvioida eri osatekijöiden vaikutusta toimivan johdon motivaatioon kasvattaa omistajien varallisuutta sekä näiden osatekijöiden kustannusvaikutusta. Perheyrityksissä toimivan johdon palkitseminen osakkeenomistuksella voi olla haasteellista. Se voi olla jossain määrin mahdollista, mikäli johdon omistus ei laimenna tai vääristä suvun omistusta tai valtarakennetta kohtuuttomasti. Tulospalkkioilla voidaan kannustaa pitkän aikavälin toimintaan, mikäli tulosmittarit ovat strategisiin tavoitteisiin tiiviisti kytkettyjä tai tulospalkkioiden maksussa käytetään bonuspankkia hyväksi. Hallitus päättää toimitusjohtajan palkasta. Muun toimivan johdon osalta toimitusjohtaja tekee hallitukselle esityksen ja hallitus päättää palkitsemisen määrästä ja rakenteesta. Päätöksenteossa on hyvä, jos hallituksella on käytettävänään riippumatonta asiantuntemusta palkitsemiskysymyksissä. Toimivan johdon palkkioista ja niiden määräytymisperusteista on hyvä kertoa ymmärrettävässä muodossa omistajille esim. yhtiökokouksessa. 3.3 Perheenjäsen operatiivisessa toiminnassa Operatiivisessa toiminnassa mukana olevassa perheenjäsenessä konkretisoituu kasvollinen omistajuus. Hän tuo yritystoimintaan mukaan perheen Perheyrityksen jatkuvuuden kannalta on kriittistä saada kyvykkäät ja motivoituneet nuoret omistautumaan ja sitoutumaan perheyrityksen kehittämiseen. Perheen seuraajapolvea olisi kannustettava tutustumaan ja osallistumaan perheyrityksen toimintaan. Hyviä käytäntöjä luoda kontakti yrityksen ja seuraajapolven välille ovat kisällijärjestelyt, kesätyötyöt, opinnäytetyöt jne. Kun perheenjäsen palkataan päällikkötehtävään, toimitusjohtajan on hyvä osallistua rekrytointiprosessiin. Perheenjäsenen on täytettävä toimen valintakriteerit ja hänellä on oltava vahva motivaatio. Pääsääntöisesti työskentely yrityksessä tapahtuu ilman erivapauksia. Mikäli poikkeuksia tästä tehdään, ne on oltava yleisesti yrityksen johtajien tiedossa. Suoritusodotukset yrityksessä työskentelevälle perheenjäsenelle ovat periaatteessa samat kuin kaikille muillekin. Henkilölle itselleen ja organisaatiolle on tärkeää, että perheenjäsenen yleneminen organisaatiossa tapahtuu saavutusten ja henkilökohtaisten kykyjen mukaan. Mikäli päällikkötason henkilö on vapautettava tehtävistään, toimitusjohtaja ja lähin esimies ovat osallisia päätöstä tehtäessä. Mikäli toimitusjohtajan suorassa alaisuudessa palveleva perheenjäsen vapautetaan tehtävistä yrityksen edun nimissä, jokin hallituksen jäsen tai hallituksen puheenjohtaja ovat osallisia päätöstä tehtäessä. LIIKETOIMINTA Perinteisesti hyvä hallintotapa tukee sijoittajainformaation välittämistä. Perheyrityksen hyvää hallintotapaa on arvioitava sillä perusteella, millaisen lähtökohdan kukin omistajaperhe valitsee ja mitkä periaatteet tukevat arvojohtamista. Omistamisen sisältämä ajattelu ja perinteinen hallinnon ajattelu eroavat siinä, että perheyrityksissä omistaja tuo yritykseen tietyn arvomaailman sekä vaikuttaa aktiivisesti yhtiön tulevaisuuden menestyksen turvaamiseen. Muissa kuin perheyrityksissä vastuu näiden asioiden tekemisestä on hallituksella ja operatiivisella johdolla omistajien pysyessä puhtaassa sijoittajaroolissa. Siksi perheyrityksissä tarvitaan myös eri foorumit, viralliset ja epäviralliset. Yhtiökokous, hallitus ja hallintoneuvosto ovat juridisia ja virallisia omistajan päätöksenteon foruumeja. Perheneuvosto ja omistajaneuvosto ovat vailla juridista asemaa, mutta ne toimivat virallisia elimiä täydentävinä vuorovaikutuksen kanavina, erityisesti perheen kesken. Ne ovat osa tulevaisuuteen katsovan ja ennakointiin pyrkivän perheyrityksen hallintokäytäntöä. 4.1 Omistajaneuvosto Perheomistus edellyttää erityistä foorumia, jossa määritetään omistajien tahtotila. Varsinkin perheyrityksen osakasmäärän kasvaessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten saadaan kanavoitua tahdonmuodostus yritystä ja siten kaikkia osakkaita PERHE parhaiten palvelevalla tavalla. On varsin luonnollista, että viimeistään siinä vaiheessa, kun yrityksen osakkeet ovat siirtymässä kolmannelle sukupolvelle, on muodostunut enemmän tai vähemmän eriäviä käsityksiä siitä, miten yritystä on johdettava ja hoidettava. Joidenkin mielestä tasainen tulovirta osinkojen muodossa riittää. Toiset haluavat panostaa kaiken osaamisensa yritykseen ja saattaa myös olla omistajia, jotka haluavat irrottautua paremman tuoton toivossa. Tällöin voi olla aihetta perustaa omistajaneuvosto, joka kartoittaa ja määrittelee omistajien tahtotilaa. Omistajaneuvostossa keskustellaan, mitä odotuksia omistajilla on yritykselle. Omistajan tahtotila on hyvä saattaa selkeästi kirjattuun muotoon sekä kaikkien osakkaiden, hallituksen ja yrityksen toimivan johdon tietoon. Omistajaneuvostoon kuuluvat yleensä perheiden täysikäiset omistajajäsenet. Suuremmissa perheyrityksissä se on voitu koota eri sukuhaarojen edustajista. On suositeltavaa, että omistajaneuvoston jäsenmäärä olisi korkeintaan 10. Omistajaneuvosto kokoontuu virallisin kokouskäytännöin. Omistajaneuvostolle voidaan antaa virallinen asema muuttamalla se perheyrityksen hallintoneuvostoksi (luku 2.4).

8 pohjustaa hallituksen jäsenten valintaa. Yritys- ja omistusrakenteen muutosprosessia koskevat omistajaperheen dialogit suositellaan käytäväksi strukturoidulla, hallitulla tavalla omistajaneuvostossa. Omistajaneuvosto ei ole päättävä elin, eikä se voi puuttua yrityksen toimintaan. Omistajaneuvostossa perheen sisäiselle keskustelulle tyypillisten tunteiden esiintulo on sallittua, jopa suotavaa. Mikäli perheenjäsenet ovat eri mieltä perheyrityksen tulevaisuuden suunnasta, on ehkä kaikkien osalta parasta, että perheenjäsenillä on mahdollisuus irrottautua yrityksestä. Omistajaneuvosto on luonteva paikka miettiä pelisääntöjä osakkeiden myymiselle. 4.2 Perheneuvosto Perheneuvosto on suvun ja perheiden yhtenäisyyttä ylläpitävä ja edistävä keskustelufoorumi. Perheneuvosto mm. organisoi toimintaa, johon voivat osallistua kaikki perheen jäsenet, myös puoliso ja muu perhe ilman omistussuhdetta (esim. perinnejuhlat, koulutustilaisuudet, hyväntekeväisyys, seuraajavalmennus). Neuvostolla on oltava yhteisesti työstetyt ja kirjatut periaatteet ja käytännöt. Perheneuvosto voi määrittää myös omistajan tahtotilan, mikäli erillistä omistajaneuvostoa ei ole. Perheneuvoston tehtävänä ei ole puuttua liiketoimintaan. Perheneuvostoon on tärkeä valita monipuolisesti eri-ikäisiä ja erilaisia osaajia sekä persoonallisuuksia. Suuremmissa perheyrityksissä se on voitu koota eri sukuhaarojen edustajista, jolloin sitä nimitetään usein sukuneuvostoksi. Perheneuvoston edustajajäsenyys voi perustua henkilökohtaiseen halukkuuteen tai sille voidaan asettaa muita kriteereitä hallitusjäsenyyden tapaan. Aktiivisen perheneuvoston edellytys on uudistua mm. vaihtamalla jäseniä. Toimivan perheneuvoston jäsenmäärä ei saisi olla yli 10. Perheneuvoston jäsenet voivat perustaa Perheneuvoston tehtävät voidaan jakaa seuraavasti: 1) Tiedottaminen ja vuorovaikutus Tiedottaminen ja vuorovaikutus perheyrityksessä ovat erityisen tärkeää perheenjäsenten keskuudessa. Perheneuvoston edustajajäsenet edustavat perheen ääntä ja ovat velvoitettuja viestimään perheessään tai sukuhaarassaan tietoa virallisissa kokouksissa keskustelluista asioista. Vuorovaikutusta voi tehostaa esim. järjestämällä koko perheen sosiaalinen tapahtuma yhtiökokouksen yhteyteen. 2) Sitouttaminen Yleensä perheneuvosto perustetaan, kun halutaan sitouttaa perheenjäseniä vastuulliseen omistajuuteen ja omistajaperheeseen. Perheneuvostossa pohditaan yrityksen ja perheomistajuuden jatkuvuutta. Perheneuvostossa käsitellään esimerkiksi perheomistajien yhteistä tahtotilaa (vaihtoehtoisesti omistajaneuvosto), seuraajapolven valmennusta tai perheenjäsenten kilpailutilanteessa ilmeneviä ongelmia. Perheneuvosto vastaa tulevaisuuden haasteeseen kasvattamalla suvun jäsenistä hyviä omistajia. 3) Tradition välittäminen Yrityksen perustajan tai perustajien perinteiden kunnioittaminen ja vaaliminen toteutuu perheneuvoston luomien erilaisten keinojen (sosiaaliset tapahtumat, koulutukset) välityksellä. 4) Perheen yhtenäisyyden säilyttäminen Perheneuvosto pyrkii olemassaolollaan ja toiminnallaan perheharmonian ylläpitämiseen. Se tähtää perheyhteyden säilyttämiseen sekä perheiden keskinäiseen yhteydenpitoon ja omistajuuden roolin ymmärtämiseen. Perheneuvoston perustamista suositellaan erityisesti vuorovaikutuksen edistämiseksi. Omistajien tahtotilan selvittämisen lisäksi omistajaneuvostossa voidaan käsitellä yhtiön tapahniä perheistä. Työryhmät toimivat erikseen sovitun Neuvoston jäsenyys on mahdollinen seuraajapol- k a s vat ta m i n e n 1 5 tumia, tuloksia, perheen ja yrityksen arvoja sekä ajan ja tavoitteen mukaisesti. ven tutustuttamiseksi perheyrittäjyyteen. Perhe- Perheyrityksen siirtyessä sukupolvelta toiselle ympärilleen työryhmiä, joissa on useampia jäse- 5) Sukupolvenvaihdos 4.3 Seuraajapolven 1 4 sen neuvosto voi toimia valmentautumisen alustana perheyrityksen hallintojärjestelmän muuhun jäsenyyteen ja siten se sitouttaa seuraajapolvea erilaisen omistajuuden mahdollisuuksiin, tehtäviin ja vastuihin. Listatun perheyrityksen perheneuvostossa voidaan keskustella mm. siitä, mitä mieltä ollaan joistakin ajankohtaisista ehdotuksista (esim. nimitysvaliokunnan ehdotuksesta yhtiön hallituksen kokoonpanoksi). Keskustelun kannanotto ei kuitenkaan etene esimerkiksi yhtiön hallituksen agendalle, vaikka yrityksessä tiedetään perheneuvoston toiminnan olemassaolosta. Suvun omistajat joutuvat seuraamaan hyvän hallintotavan mukaisia säännöstöjä eikä perheneuvosto voi ottaa kantaa julkisesti noteeratun yrityksensä toimintaan. Kaikki osakkeenomistajat ovat tasa-arvoisessa asemassa. Listatussa yrityksessä suku ei voi omistajina ottaa erilaista roolia kuin muut omistajat. Jossain määrin tällainen rakenne rajoittaa perheneuvoston asemaa, tavoitteita ja toimintaa. Esimerkiksi tiedonkulku on paljon rajoitetumpaa kuin listaamattomassa perheyrityksessä. Mitä kauempana omistajasuku on yrityksen arjesta, sitä merkittävämpi on perheneuvoston asema. Kun perheomistuksen määrä muuttuu ja uusi polvi tulee mukaan toimintaan, perheneuvoston rakenteet ja käytännöt tulee arvioida uudelleen. Onpa omistajuuden ja perheen hyvää hallintoa koskevat asiat käsitelty ja suunniteltu missä tahansa hallinto-, omistaja- tai perheneuvostossa tai jossain muualla, niin on suositeltavaa kirjata nämä liikeperheen tai -suvun toimintaperiaatteet, arvot ja ohjeet (esim. rekrytointi ja seuraajakysymykset) yhteen dokumenttiin. Tällaiselle dokumentille voi kukin miettiä itselleen osuvimman nimen. Vakiintuneita ulkomaisia käsitteitä ovat family charter tai family plan. suureksi haasteeksi nousee yritteliäisyyden ja innovatiivisuuden säilyttäminen. Ensimmäisen sukupolven omistajayrittäjällä on yrityksen perustaessaan ollut tietty missio, jonka eteen hän on ollut valmis tekemään yötä päivää töitä ja ottamaan riskiä. Perheyrityksen tulevia omistajia pitää kannustaa säilyttämään tämä yritteliäisyys, jotta heistä tulisi vastuullisia perheyrityksen omistajia, eikä vain sijoittajia. Perheyrityksissä tulisi miettiä ajoissa, miten kasvattaa seuraajapolven jäsenet yrityksen kasvollisiksi, vastuullisiksi, luotettaviksi ja ammattitaitoisiksi omistajiksi. Nuoressa, pienessä yrityksessä seuraaja on helppo tunnistaa ja systemaattisesti kouluttaa tehtäväänsä. Tämä tietysti edellyttää, että perustaja ja seuraajapolvi ovat asian takana. Tilanne hankaloituu, kun yrityksen omistajien ja halukkaiden joukko laajenee. Perheyritykseen saadaan usein ensimmäinen kosketus kesätöiden ja loma-aikojen työtehtävien kautta. Nämä kokemukset ovat nuorille tärkeitä ja niiden onnistuminen jatkon kannalta merkittävää. Opintojen jälkeen on nuorelle yleensä eduksi harjoitella työelämää oman yrityksen ulkopuolella, jossa hänellä on neutraali asema oppia ja tehdä virheitä. Kokeneempana hänen on helpompi ottaa vastaan perheyrityksen vastuut ja kasvollisuus. Joissakin perheyrityksissä on erillinen seuraajapolven koulutusohjelma, jonka tavoitteena on valmentaa seuraajapolvea vastuullisen omistajuuteen ja lisätä liiketoiminnan ymmärrystä. Erilaisen omistajuuden piirteitä ja vastuita olisi hyvä entistä enemmän tuoda seuraajapolvelle esille. Kaikkien ei tarvitse, eikä pidä pyrkiä aktiiviseen rooliin. Perheyrityksessä tarvitaan monenlaisia omistajia: aktiivisia, liiketoiminnan osaajia, hallinnossa toimimattomia sukuasioita eteenpäin vieviä sekä kärsivällisiä tukijoita.

9 > P E R H E Y R I T Y K S E N H Y V Ä N H A L L I N A N K U L M A K I V E T Hallintoon mukaan tulevat seuraajapolven edustajat voidaan perehdyttää ja kouluttaa aktiiviseen kaisesti katsottu yhtiölle vähennyskelpoisiksi. Tämä OMISTUS Yhtiökokouksen kulut ovat edellä mainitun mu hallinnointiin eri yrityksissä eri tavoin (omistaja- tai johtuu siitä, että yhtiökokouksen pitäminen on perheneuvostot, työryhmät, hallintoneuvosto). Tärkeää on tiedostaa, että esim. hallitustyöhön liittyvä juridinen henkilökohtainen vastuu ja työn vaativuus edellyttävät jo vahvaa osaamista. 4.4 Perheen hallinnan kulut Omistaja- ja perheneuvoston toiminta sekä seuraajapolven koulutus aiheuttavat menoja, jotka eivät välittömästi liity yritystoimintaan. Elinkeinotulon verottamisesta koskevan lain (EVL) mukaan elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ovat vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa. Tätä vähennysoikeutta on pidetty varsin laajana ja katsottu, että se pitää sisällänsä sekä välittömästi että välillisesti elinkeinotoimintaa edistävät menot. Omistajien yksityismenot eivät näin ollen ole vähennyskelpoisia kuluja. osakeyhtiölain asettama velvollisuus vaikka kysymys sinänsä on omistajien kokouksesta. On myös perusteluja sille, että omistaja- ja perheneuvoston ja omistajien eli osakkaiden koulutuskuluja voitaisiin pitää vähennyskelpoisina. On kuitenkin syytä tiedostaa, että tämän kaltaisiin kuluihin suhtaudutaan tapauskohtaisesti ja että verovelvollinen esim. tarkastuksen yhteydessä joutuu näyttämään, miten asianomaiset kulut liittyvät elinkeinotoiminnan tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen. Näissä tapauksissa on siksi aina perusteltua, mieluiten jo etukäteen eli toimintaa suunniteltaessa, kääntyä veroasiantuntijan puoleen. LIIKETOIMINTA PERHE Perheyrityksille yhteistä on perheomistuksen voima. Se antaa erilaisia mahdollisuuksia, mutta myös velvollisuuksia yrityksen, liiketoiminnan ja perheen hallintaan. Yritykset ovat erilaisia ja perheet ovat erilaisia ja siten perheyritysten hallinnointirakenteet ovat erilaisia. Esimerkiksi yrityksen ikä, toiminnan laajuus, perheomistuksen määrä sekä yksittäisten omistajien lukumäärä määrittävät hallintotyökalujen valintaa. Valinnassa ratkaisevaa on huomioida yrityksen kilpailukyvyn ja jatkuvuuden turvaaminen. Omistajilla on perheyrityksissä merkittävä rooli. Jotta omistajan ääni kuuluisi ja toimielinten välinen vuorovaikutus toimisi, vähintään yhden omistajan täytyy toimia aktiivisesti hallinnossa omistajuuden, liiketoiminnan ja perheen keskiössä. Hyvä hallinnointi ja omistajan vastuu liiketoiminnan kehittämisestä korostuu perheyrityksissä, sillä niissä ulkopuolisten omistajien väliintulo ei yleensä ole mahdollista silloin, kun tarvitaan muutosta liiketoiminnassa. Ellei ole hyvin toimivaa ja aktiivista suhdetta omistajan ja johdon välillä, perheen ja suvun taloudellinen perusta voi ajan myötä tyrehtyä omaan menneisyyteensä. Siten perheyrityksellä ei ole varaa passiiviseen hallitukseen. Hallitustyöskentely on perheyrityksissä erityisen tärkeää, koska perheyrityksen eri sidosryhmien välinen onnistunut kommunikaatio kaksisuuntainen vuorovaikutus - tuottaa lisäarvoa kaikille yritykselle ja sen henkilöstölle, liiketoiminnalle ja sen eri sidosryhmille sekä kaikille omistajille. Hyvällä hallitustyöskentelyllä perheyritysten toiminta tehostuu ja tuloksentekokyky paranee, mikä merkitsee koko yrityksen jatkuvuuden turvaamista. Perheyritysten omistajaohjauksella luodaan mahdollisimman monen osallisen hyväksymät omistajuuden pelisäännöt. Tässä onnistuminen edellyttää vuorovaikutusta ja keskustelua perheen ja suvun kesken. Vuorovaikutus myös sitouttaa osallisia noudattamaan sovittuja pelisääntöjä. Tärkeintä on prosessin läpinäkyvyys ja yrityksen hallinnointiohjeeseen sisältyvien eri toimielinten selkeät tehtävät ja roolit. Jokaisessa perheyrityksessä on omat erityspiirteensä, joiden optimaalinen hyödyntäminen hyvän hallintotavan kehittämisessä on tärkeää. Kun yrityksen tilanteessa, omistuksessa tai perheessä tapahtuu muutoksia esim. sukupolvenvaihdos, on hallinnointirakenteita hyvä päivittää. Parhaimmillaan hyvä hallintotapa toimii perheyrityksissä aktiivisena, jatkuvana lisäarvona ja kilpailuetuna. Perheyrityksen hyvän hallintotavan tarkoituksena on helpottaa ja tehostaa yrityksen ja perheen hallintaa.

10 > M U I S T I I N P A N O J A

11 2 0

Hallitus- ja johtoryhmätyöskentely perheyrityksessä. EK Yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Anne Berner

Hallitus- ja johtoryhmätyöskentely perheyrityksessä. EK Yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Anne Berner Hallitus- ja johtoryhmätyöskentely perheyrityksessä EK Yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Anne Berner 1 Perheyritysmääritelmä 1. Äänivaltaenemmistö on luonnollisella henkilöllä, hänen puolisollaan

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1(5) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ

PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ 2) PwC:n tutkimus Corporate Governance -tietojen esittämisestä listayhtiöissä PwC PWC:N TUTKIMUS CORPORATE GOVERNANCE TIETOJEN ESITTÄMISESTÄ LISTAYHTIÖISSÄ PwC kävi läpi CG-tietojen esittämisen Päälistan

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

Alue. Kaikki vastaajat (N = 994)

Alue. Kaikki vastaajat (N = 994) Alue Kaikki vastaajat (N = 994) 160 149 140 120 120 109 128 N 100 80 60 40 20 0 25 18 35 18 60 45 50 19 83 30 2 9 90 4 Asema organisaatiossa % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 74% 13% 7% 7% Kaikki vastaajat (N

Lisätiedot

ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013

ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013 ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013 TEHTÄVÄMME Pidämme huolta työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta Sijoitamme eläkevarat tuottavasti, turvaavasti & vastuullisesti Pitkäjänteisellä

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Käsite Corporate Governance = Yrityksen hallinnan kehittäminen, siten että omistajuutta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1.

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1. Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1.2012 Sisäisiä julkaisuja 6/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006.

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 015 Evli Pankki Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 2 Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin

Lisätiedot

Hallitus osakeyhtiössä

Hallitus osakeyhtiössä Hallitus osakeyhtiössä Jokaisella osakeyhtiöllä on Osakeyhtiölain (OYL) mukaan oltava hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiön omassa yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lisätiedot

KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N HALLINTOSÄÄNTÖ

KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N HALLINTOSÄÄNTÖ KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N HALLINTOSÄÄNTÖ 1. KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N TAUSTA JA TAVOITTEET Kuntien palvelukeskus KPK ICT Oy (jäljempänä Yhtiö) on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen

Lisätiedot

Ulkopuolista asiantuntemusta hallitustyöskentelyyn

Ulkopuolista asiantuntemusta hallitustyöskentelyyn Ulkopuolista asiantuntemusta hallitustyöskentelyyn Ulkopuolisen asiantuntijan valinta hallitukseen - uhka vai mahdollisuus? Asiamies, VT Keijo Kaivanto Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry 1 1.4.2014

Lisätiedot

Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin luvun 7, Palkitseminen, mukaisesti.

Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin luvun 7, Palkitseminen, mukaisesti. EXEL COMPOSITES OYJ:N PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin luvun 7, Palkitseminen, mukaisesti. Palkitsemisjärjestelmiin sovellettavat

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1.10.2010 CRAMO OYJ 1 1 Cramon palkitsemisperiaatteet ja päätöksentekojärjestys... 3 2 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 3 3 Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja avainhenkilöstön

Lisätiedot

Hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä

Hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä Taloyhtiötapahtuma 11.4.2013 Hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä AKHA on perustettu edistämään hyvää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitustyöskentelyä.

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PKhallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus,

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

SEB GYLLENBERG RAHASTOYHTIÖ OY:N OMISTAJAOHJAUSTA KOSKEVAT PERIAATTEET (CORPORATE GOVERNANCE)

SEB GYLLENBERG RAHASTOYHTIÖ OY:N OMISTAJAOHJAUSTA KOSKEVAT PERIAATTEET (CORPORATE GOVERNANCE) 1 SEB GYLLENBERG RAHASTOYHTIÖ OY:N OMISTAJAOHJAUSTA KOSKEVAT PERIAATTEET (CORPORATE GOVERNANCE) SEB Gyllenberg Rahastoyhtiö Oy:n (jäljempänä Rahastoyhtiö) hallitus on hyväksynyt nämä omistajaohjausta koskevat

Lisätiedot

Hallituspartnerit esittäytyy

Hallituspartnerit esittäytyy Hallituspartnerit esittäytyy Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Seppo Mustonen Pohjoissuomalainen hallitustyön kehittäjä Seppo Mustonen / Hallituspartnerit 2015 OHJELMA 13.00 Kahvit 13.15 Seppo Mustonen,

Lisätiedot

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat 2010 1 (5) I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat Nordean rahastot 1 ovat hyväksyneet seuraavat omistajaohjausta koskevat suuntaviivat, joita sovelletaan suomalaisilla

Lisätiedot

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä ASPOCOMP GROUP OYJ:N Aika: 26.4.2012 klo 13:00 Paikka: Läsnä: Fondia Oy:n toimitilat, Lönnrotinkatu 5, 4 krs., Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien

Lisätiedot

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 1.1 Corporate governance hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän normisto Suomessa...15 1.1.1 Osakeyhtiölaki...15

Lisätiedot

Kirjailijat 2. 2.1 Hyvän hallinnon ohjeet 39 2.2 Yhtiökokous 41

Kirjailijat 2. 2.1 Hyvän hallinnon ohjeet 39 2.2 Yhtiökokous 41 Sisällys Kirjailijat 2 Esipuhe 5 1 Johdanto: suomalainen taloyhtiö 13 1.1 Asunto-osakeyhtiö eilen, tänään ja huomenna 13 1.1.1 Mikä on asunto-osakeyhtiö? 13 1.1.2 Asunto-osakeyhtiölainsäädännön historiaa

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Läpinäkyvyysraportti. Idman Vilèn Grant Thornton Oy

Läpinäkyvyysraportti. Idman Vilèn Grant Thornton Oy Läpinäkyvyysraportti Idman Vilèn Grant Thornton Oy Header 2 1 Oikeudellinen muoto ja omistussuhteet Idman Vilén Grant Thornton Oy on suomalainen osakeyhtiö. Yhtiön omistavat henkilöinä sen palveluksessa

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015

PK-hallitusbarometri. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä 2015 PK-hallitusbarometri Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen

Lisätiedot

RESTAMAX OYJ SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2013

RESTAMAX OYJ SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2013 RESTAMAX OYJ SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2013 Restamax Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) hallinto perustuu yhtiön yhtiöjärjestyksen, Suomen lakiin (esimerkiksi osakeyhtiölaki ja arvopaperimarkkinalaki)

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden

Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden Hallitus takaa yrityksesi tulevaisuuden Miten rakentaa lisäarvoa tuottava hallitus Eero Ottila HHJ,partner 28.9.2012 Teemat joita esityksessä pohditaan Miksi lisäarvohallitus Mitä lisäarvoa hallitus tuo

Lisätiedot

ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYS RY SOVELTAMISOHJE 2011

ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYS RY SOVELTAMISOHJE 2011 1 PALKKA JA PALKKIOSELVITYS JOHDANTO Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa 2010 (koodi) korostetaan palkitsemisen ja sen periaatteiden avoimuutta sekä avoimen tiedottamisen tärkeyttä. Koodin jakso

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Certeum Oy 31.03.2015 13:33:51 1(6) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 31.03.2015 Toiminimi: Certeum Oy Yritys- ja yhteisötunnus: 2617068-1 Voimassaoloaika,

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1(7) HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1 Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiöjärjestyksen

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa?

Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa? Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa? KHT Jari Karppinen Hallituksen työskentelyä ohjaavat yleisperiaatteet osakeyhtiölain näkökulmasta Sivu 2 Osakeyhtiölain

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Corporate Governance Statement 2011

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Corporate Governance Statement 2011 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Corporate Governance Statement 2011 Tämä selvitys Saga Furs Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu 25.11.2011 erillisenä kertomuksena ja julkaistu

Lisätiedot

Tiivistelmä Dno: 131/54/03

Tiivistelmä Dno: 131/54/03 Tiivistelmä Dno: 131/54/03 Tarkastus kohdistui yhteiskunnallista erityisintressiä omaavien valtionyhtiöiden omistajaohjaukseen. Tarkastuksessa keskityttiin vastuuministeriön ja yhtiön hallituksen rooliin

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtajan katsaus Panu Routila hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj. Vacon Oyj:n yhtiökokous 2014 Vaasa, 27.

Hallituksen puheenjohtajan katsaus Panu Routila hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj. Vacon Oyj:n yhtiökokous 2014 Vaasa, 27. Hallituksen puheenjohtajan katsaus Panu Routila hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj Vacon Oyj:n yhtiökokous 2014 Vaasa, 27. maaliskuuta 2014 1 Vastuunrajoitus Esityksen sisältö perustuu tämänhetkisiin

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi

Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi Sakari Oikarinen Confidentum Oy Transeo Association ASBL Confidentum 2005 Sakari Oikarinen Perheyritysten omistusjärjestelyt ja lakiasianpalvelut, taloudellinen ja

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 17.3.2015 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

Kokouskutsu otettiin pöytäkirjan liitteeksi 1.

Kokouskutsu otettiin pöytäkirjan liitteeksi 1. LEMMINKÄINEN OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2015 1(5) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Paikka Läsnä 25.3.2015 klo 15.00 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman tilat, Salmisaarenranta 11, Helsinki Kokouksessa olivat

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Ryöppönen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti Mikko Vasko.

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Ryöppönen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti Mikko Vasko. 1(5) TIIMARI OYJ ABP (y-tunnus 0106264-1) VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 Aika: Paikka: 30.3.2010, kello 13.00 alkaen Scandic Marski hotelli, Mannerheimintie 10, 00100 Helsinki 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat.

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat. PÖYTÄKIRJA 1/2014 1(5) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 9.4.2014 klo 15.00 Paikka Läsnä Finlandia talon Helsinki-sali, Mannerheimintie 13, Helsinld Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2013

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2013 Selvitys QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2013 Selvitys Sisällys: 1 Palkitsemisen hallinnointi... 1 2 Hallitus... 1 3 Toimitusjohtaja... 2 4 Hallintoneuvosto... 2 5 Johtoryhmä...

Lisätiedot

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoa 0,10 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS SPONDA OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS Päivitetty 3.6.2014 1 SISÄLTÖ 1. Palkitseminen... 3 1.1 Palkitsemista koskeva päätöksentekojärjestys... 3 1.2 Lyhyen aikavälin palkitseminen (vuosipalkkiojärjestelmä)...

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 16.2.2010 CRAMO OYJ 1 1 Hallituksen jäsenten palkitseminen... 3 2 Toimitusjohtajan, johtoryhmän ja avainhenkilöstön palkitsemisen periaatteet... 3 2.1 Tulokseen perustuvat kannustinjärjestelmät...

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys (13.3.2014)

Palkka- ja palkkioselvitys (13.3.2014) Palkka- ja palkkioselvitys (13.3.2014) Hallituksen palkitseminen Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen palkkioista. Hallituksen nimitysvaliokunta valmistelee yhtiökokoukselle tehtävät esitykset hallituksen

Lisätiedot

Alla luetellut liitteet ilmenevät :n tilinpäätöksestä 2014, joka löytyy :n internet-sivuilta osoitteesta: https://fortum-ar-2014.studio.crasman.fi/pub/pdf/fortum_tilinpaatos_2014.pdf Liite 6 Tilinpäätösasiakirjat

Lisätiedot

HKScan Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2011 (4.4.2012)

HKScan Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2011 (4.4.2012) HKScan Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2011 (4.4.2012) Sisältö 1. Hallituksen jäsenten palkitseminen 1.1 Hallituksen jäsenille maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2011 2. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 13.4.2011. Scanfil Oyj

HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 13.4.2011. Scanfil Oyj HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 13.4.2011 1. Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen 2. Hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation.

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. Metsä Board Oyj:n yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa

Lisätiedot

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2011

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2011 Selvitys QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2011 Selvitys Sisällys: 1 Palkitsemisen hallinnointi... 1 2 Hallitus... 1 3 Toimitusjohtaja... 2 4 Hallintoneuvosto... 2 5 Johtoryhmä...

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Työeläkevakuuttajat TELAn omistajaohjauksen periaatteet

Työeläkevakuuttajat TELAn omistajaohjauksen periaatteet Hyväksytty TELAn hallituksessa 27.4.2006 Työeläkevakuuttajat TELAn omistajaohjauksen periaatteet 1(6) Työeläkevakuuttajat TELAn omistajaohjauksen periaatteet 1. Yleiset lähtökohdat ja muistion tarkoitus

Lisätiedot

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2010

QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2010 Selvitys 1 (7) QPR Software Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 1.1.-31.12.2010 Selvitys 2 (7) Sisällys: 1 Palkitsemisen hallinnointi... 3 2 Hallitus... 3 3 Toimitusjohtaja... 4 4 Hallintoneuvosto... 4 5 Johtoryhmä...

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Osuuskunnan Hyvä Hallintohenkilö HH-valmennus

Osuuskunnan Hyvä Hallintohenkilö HH-valmennus Osuuskunnan Hyvä Hallintohenkilö HH-valmennus PI-johtamiskoulu 28. 29.10. ja 2.-3.12.2015 Aika Jakso I: 28. - 29.10.2015 Jakso II: 2.- 3.12.2015 Paikka Eerikkilän Urheiluopisto, Forssa Kylpylähotelli Caribia,

Lisätiedot

No. 1/2012 Ahlstrom Capital Oy:n varsinaisen yhtiskokouksen

No. 1/2012 Ahlstrom Capital Oy:n varsinaisen yhtiskokouksen No. 1/2012 Ahlstrom Capital Oy:n varsinaisen yhtiskokouksen pdytakirja Aika: 29.3.2012, klo 17:00 Paikka: Ravintola Savoy (Eteiaesplanadi 14), Helsinki Lasna: Kokouksessa olivat lasna oheisesta aaniluettelosta

Lisätiedot

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt

Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt Helsingin Jyryn johtokunnan ja jaostojen tehtävät ja niihin liittyvät hyvät käytännöt Hyväksytty Helsingin Jyryn johtokunnan kokouksessa 22.10.2014 Asiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja kuvaa Helsingin Jyryn

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi

Hallituksen ehdotus uudeksi yhtiöjärjestykseksi Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättää muuttaa yhtiöjärjestystä lähinnä vuonna 2006 voimaantulleen uuden osakeyhtiölain johdosta seuraavasti: poistetaan

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2011

Palkka- ja palkkioselvitys 2011 Palkka- ja palkkioselvitys 2011 Palkitsemisjärjestelmiin sovellettavat periaatteet Yhtiön palkitsemisjärjestelmien on tarkoitus motivoida henkilöstöä hyviin suorituksiin ja korostaa sitoutumista Konecranes-konsernin

Lisätiedot

Yhtiökokouskutsukäytännön yhtenäistäminen

Yhtiökokouskutsukäytännön yhtenäistäminen 17.12.2010 Yhtiökokouskutsukäytännön yhtenäistäminen 1. Johdanto Elinkeinoelämän keskusliiton ja Keskuskauppakamarin listayhtiöiden neuvottelukunta (LYNK) on laatinut yhtiökokouskutsuja koskevan käytännön

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO

PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO Sakari Oikarinen Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana sekä liiketoiminnan johtamisen kehittäjänä perheyrityksissä. Suomen Yrityskaupat, joka on Suomen

Lisätiedot

Omistajaohjaus 16.1.20 13

Omistajaohjaus 16.1.20 13 16.1.20 13 Omistajaohjaus Omistajaohjauksen periaatteet ovat keskeinen osa Varman sijoituspolitiikkaa. Nämä periaatteet ovat yhdensuuntaisia Työeläkevakuuttajat TELA:n vuonna 2006 julkistamien omistajaohjauksien

Lisätiedot

Hyvä hallintomalli seurassa. Kari Lahti

Hyvä hallintomalli seurassa. Kari Lahti Seuraseminaari 28.11.2010 Lahti Hyvä hallintomalli seurassa Kari Lahti Hyvä hallintomalli SLU:n syyskokous hyväksyi Hyvä hallintomalli lajiliitossa 20.11.2010 Hyvä hallinto on seuran tarkoituksen toteuttamista

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot