Uudistusta tiedekuntatentteihin

Transkriptio

1 Uudistusta tiedekuntatentteihin Taina Joutsenvirta

2 Tutkimuksia tenteistä Valtiotieteellisen tiedekunnan opintojen kehittämistoimikunta kartoitti tammikuussa 2009 laitoksilla käytettäviä hyviä opintosuoritusten arviointikäytäntöjä. Kartoituksen päätavoitteena oli tenttien arviointikäytäntöjen kehittäminen oppimista tukevaan suuntaan. Opintojen kehittämistoimikunta oli kiinnostunut etenkin verkkotentteihin liitetyistä käytänteistä. Kartoituksessa ilmeni monia erilaisia käytänteitä. Pääosa käytännöistä oli kuitenkin kurssin lopputenttikäytäntöjä, eikä niissä useinkaan hyödynnetty tietoverkon tarjoamia mahdollisuuksia. Tämän raportin tavoitteena on esitellä kaksi tiedekuntatenttejä korvaavaa tenttikäytäntöä, joita laitokset voivat vapaaehtoisesti testata vuoden opinto-ohjelmassa. Aluksi raportissa tarkastellaan tiedekunnassa nykyisin vallalla olevaa tiedekuntatenttimuotoa ja sitä miten se tukee opiskelijoiden oppimista ja asiantuntijataitojen kehittymistä. Biggs (2003) painottaa sitä, että oppimisen arviointi ohjaa opiskelijoiden toimintaa, sillä opiskelijat valitsevat opiskelutyylinsä arviointimuotojen mukaan. Huomioitavaa on myös se, että opiskelijalla ja opettajalla on erilaiset lähestymistavat kurssin (ja/tai tentin) suorittamiseen (Vänskä ). Opettaja: tavoitteet opetustoiminta arviointi Opettaja aloittaa siitä, että hän asettaa tavoitteet, suuntaa opetustoiminnan sen mukaan ja lopuksi suorittaa oppimisen arvioinnin. Opiskelija: arviointi opiskelutoiminta tavoitteet Opiskelija taas katsoo miten oppimista arvioidaan, suuntaa opiskelutoiminnan sen mukaan ja lopuksi saavuttaa (ehkä) opettajan asettamat tavoitteet. Oppimisen arvioinnissa on oleellista kriteerien näkyvyys, jolloin opiskelija tietää etukäteen mitä tavoitellaan. Tentit ovat opiskelijan oppimisen arviointia. Karjalainen (2001) jaottelee tenttimuodot joko luonnolliseen tai keinotekoiseen tenttimuotoon. Luonnollisessa tentissä tentin ongelmatilanne ja luonnollisen elämän ongelmatilanne ovat rakenteellisesti vastaavia. Luonnollisen tentin arviointikriteerit ja työtavat ovat todellisen ammatillisen tai tieteellisen käytännön mukaiset. Luonnollisen tentin toimintatilanteet ovat opiskelijoille järkeviä, motivoivia ja aidosti psyykkisesti kuormittavia. Keinotekoinen tentti ei vastaa todellisen elämän ongelmatilanteita, vaan muodostaa oman todellisuutensa. Tällainen tentti jopa etäännyttää opiskelijoita luonnollisesta tavasta toimia ja ratkaista ongelmia. Karjalainen puhuu tentin kaksoisrakenteesta, jotka ovat sisältö- sekä toimintarakenne (Karjalainen & Kemppainen 1994, 93). Tentin sisältö tarkoittaa tenttitehtäviä ja kysymyksiä. Toimintarakenne tarkoittaa toiminnan sääntöjä, joita tenttijän täytyy noudattaa tenttiä tehdessään. Tenttien kaksoisrakenne on oppimisen kannalta

3 haitallisesta jos tenteistä selviytyminen ja sisällön hallinta ovat eriytyneet omiksi alueikseen. He puhuvat luonnottomiin työkäytänteisiin harjaannuttamisesta. Yliopistosta valmistuneen asiantuntijan ei tarvitse kykyä opetella ulkoa suuria tekstimassoja, hän ei siteeraa lähteitä muistinvaraisesti eikä yritä päntätä asioita, jotka eivät liity nykyisiin mielenkiinnon kohteisiin. He painottavatkin sitä, että tentin toimintarakenteen pitäisi tukea sisältöjen oppimista ja samalla harjaannuttaa tieteellisen ja ammatillisen työkäytännön vaatimiin valmiuksiin. Yliopistosta valmistuneen tulisi kyetä asiantuntijatehtäviin, jolloin hänen täytyy osata etsiä työtehtävänsä kannalta olennaista tietoa erilaisista tietolähteistä, osata arvioida tiedon pätevyyttä ja merkitystä, oppia käyttämään tietoa soveltavasti, oppia esittämään ja välittämään tietoa tieteellisen ja ammatillisen keskustelun pohjaksi, kyetä ammatilliseen yhteistyöhön eri ryhmien kanssa, kyetä myöntämään virheensä ja asiantuntemuksensa rajat. (Karjalainen & Kemppainen 1994, 11-13). Nevgin ja kumppanien (2003) mukaan perinteinen tentti on tilanne, jossa opiskelijat vastaavat esitettyihin kysymyksiin ulkomuistin varassa. Nevgin ja kumppaneiden mukaan perinteiseen tenttiin liittyy harhaluulo, että kaikki tentissä osatut asiat on syvällisesti opittu ja että ne siten muodostavat vankan pohjan tuleville opinnoille. Heidän käsityksensä kuitenkin on, että perinteiset tentit ovat juurtuneet ylipistoon siksi, että ne ovat opettajalle helppo tapa kontrolloida, että opiskelija on lukenut tentittävän alueen tai kuunnellut tarkkaavaisesti luennolla. Toisaalta tentti on myös tuttu ja turvallinen tiedontestausmenetelmä jo opettajan omilta opiskeluajoilta. He korostavat kuitenkin, että laadukkaan oppimisen kannalta olisi tärkeä, että oppimista arvioidaan monipuolisesti (Nevgi ym. 2003, 277). Karjalainen & Kemppainen (1994, 82-85) ehdottavat monia tapoja, joilla perinteisiä tenttejä voidaan kehittää edelleen oppimista tukevaan suuntaan. Ensinnäkin tentti voi olla aineistotentti, jolloin tentissä voi olla mukana materiaalia (kirjoja, luentomuistiinpanoja, artikkeleita ym.). Tällöin tehtävänanto on sellainen, että aineistosta ei löydy suoraa vastausta, vaan opiskelijan on kyettävä yhdistelemään ja päättelemään. Toiseksi tenttikysymykset voidaan antaa opiskelijoille jo etukäteen tiedoksi. Tämän tarkoituksena on vähentää tenttistressiä ja varmistaa, että opiskelijat valmistautuvat vastaamaan olennaisiin aiheisiin. Kolmas vaihtoehto on ryhmätentti, jota voidaan varioida eri tavoilla. He ehdottavat tenttiä, jossa opettaja valmistaa neljä soveltavaa laajaa kysymystä, joihin opiskelijat vastaavat 2-3 hengen ryhmissä. Opiskelijat keskustelevat ja neuvottelevat kysymyksiä ryhmissä, suunnittelevat yhteisen vastauksen ja kirjaavat ne ylös. Karjalainen ja Kemppainen (1994, 63) kysyvät järkevän kysymyksen: miksi tentin tekeminen pitää rajoittaa yliopistoalueelle tai tiettyyn luentosaliin? Vaihtoehtona he ehdottavat kotitenttiä. He korostavat, että kotitentit ovat usein korkeatasoisia ja niiltä voidaan edellyttää parempaa laatua kuin tavanomaisilta tenttivastauksilta. Eräänä hyvänä puolena on myös se, että kotitentit vapauttavat laajojen salitenttien järjestämiseltä. Miten kysyä? Samalla kun tenttien toimintamuotoa muutetaan, on myös muutettava tentin sisältöä eli tentin kysymystyyppejä vastamaan uudenlaisia toimintamuotoja. Jotkut kysymysmuodot kuten monivalintatehtävät ohjaavat opiskelijoita pintasuuntautuneeseen oppimiseen, toiset taas, kuten soveltavat tehtävät tukevat syväsuuntautunutta oppimista (Biggs 2003; Lindblom-Ylänne & Nevgi 2003). Nevgi

4 ja kumppanit (2003, ) ovat jaotelleet kysymystyyppejä kolmeen kategoriaan: Ensimmäisen ryhmän muodostavat kysymykset, jotka edellyttävät opiskelijalta lukemansa tiedon ymmärtämistä ja kykyä tehdä johtopäätöksiä opiskelemansa materiaalin pohjalta. Toisena ryhmänä ovat kysymykset, jotka edellyttävät kokonaiskuvan muodostumista ja keskeisiin asioihin keskittymistä. Molemmat kysymystyypit harjaannuttavat taitoja, joita opiskelija tarvitsevat työelämässä. Kolmantena ryhmänä ovat kysymykset, joiden vastaukset löytyvät suoraan kirjan tietystä kohdasta. Tällaisten kysymysten hyvien vastausten kriteerit perustuvat siihen, että opiskelija on kirjoittanut vastuksen ulkomuistista kirjan tekstiä mahdollisimman tarkasti ja yksityiskohtaisesti mukaillen. Nämä kysymykset eivät Nevgin ja kumppanien mukaan harjaannuta asiantuntijatehtävissä tarvittavia taitoja. Vaihtoehtoisia tenttikysymystyyppejä on esitetty liitteessä 1. Tiedekuntatentit ja niiden kehittäminen Valtiotieteellisessä tiedekunnassa perinteisesti käytetyt tiedekuntatentti ohjaa opiskelijoiden oppimista. Mutta ohjaako se oppimista oikeaan suuntaan? Tiedekuntatentin toimintarakenne on erittäin vakiintunut. Se on ilmaistu tiedekunnan opinto-oppaassa, jossa kerrotaan tenttien aika sekä siellä sovellettavat käyttäytymissäännöt seuraavasti: Ohjeet tenttitilaisuuteen Tiedekuntatentit pidetään Porthanian luentosaleissa (Yliopistonkatu 3). Tiedekuntatentit alkavat klo Tenttiin on saavuttava viimeistään klo Poistuminen on mahdollista aikaisintaan klo Istumapaikalla saa olla mukana ainoastaan kirjoitusvälineet (ei salkkuja tms.). Tenteissä ei saa käyttää ohjelmoitavia laskimia eikä sanakirjoja. Matkapuhelimien tulee olla suljettuina. Tenttikysymykset on aina palautettava tenttikuoressa kuulustelijalle. Vastauksia palauttaessa on todistettava henkilöllisyys. Tenttiä varten opiskelija on lukenut tarvittavat kirjat etukäteen ja vastaa tenttikuoressa annettuihin kysymyksiin kynää ja paperia käyttäen. Tällä tenttimuodolla on monia heikkouksia. Kiinnitän kuitenkin huomiota kolmeen ilmeiseen seikkaan. Ensinnäkin opiskelija ei voi käyttää muistiinpanoja, materiaaleja, kirjoja ym. välineitä muistinsa tueksi, jolloin myös vastauksen taso voi olla heikkotasoisempi kuin kunnollisilla viittauksilla ja tarkistetuilla tiedoilla kirjoitettu vastaus. Toiseksi vastaus tuotetaan kirjoittamalla se paperille. Käsin kirjoitetun tekstin lukemista voi vaikeuttaa kirjoittajan käsiala. Näin tenttivastauksen lukemiseen voi mennä enemmän aikaa kuin tekstinkäsittelyohjelmalla tuotetun tekstin lukemiseen kuluisi. Kolmanneksi pääasiallinen heikkous edellä esitetyn tenttimallin käytössä on kuitenkin se, että siinä opiskelija joutuu käyttämään sellaisia taitoja, joita hän ei käytä asiantuntijatyössä myöhemmin.

5 Seuraavaksi tarkastelen miten tiedekuntatenttikäytäntöjä voitaisiin kehittää enemmän asiantuntijataitoihin perustuviksi. Tiedekuntatentin korvaukseksi ehdotan kahta testattavaa tenttimuotoa: verkkotenttiä ja ryhmätenttiä. Verkkotentin etuna on tiedon kirjallisen tuottamisen taitojen paraneminen, ryhmätentissä taas harjoitellaan ryhmän yhteisen tiedon tuottamisen ja suullisen ilmaisun taitoja. Molemmat tenttimuodot myös helpottavat tentaattorin tehtäviä, kuten seuraavassa tuodaan esiin. Verkkotentti Kotitentin nykyaikaisempi muoto on verkkotentti. Verkkotentillä on useita puolustavia seikkoja: Koti- ja verkkotentissä opiskelijan muisti vapautuu ulkoa oppimisen aiheuttamasta kuormituksesta. Opiskelijat voivat prosessoida ja analysoida tietoa hyödyntämällä kaikkia mahdollisia lähdemateriaaleja. Tämä on myös se toimintamalli, jota käytetään työelämässä. Huomioitavaa on, että verkkotentin kysymystyyppien pitää tukea tätä toimintarakennetta. Verkkotentissä kysymykset muotoillaan sellaisiksi, että ne vaativat luetun aineiston soveltamista, ei vain sen referoimista. Tenttivastausten perustelut ja lähdeviitteiden maininta voidaan ottaa huomioon, jolloin treenataan tieteellistä argumentointia ja viittauskäytäntöjä. Etuna on se, että verkkotentit kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla. Opiskelija voi hyödyntää tekstinkäsittelyn ominaisuuksia, kuten leikkaa ja liimaa toimintoja. Opettajan näkökannalta tekstin luettavuus paranee ja näin voidaan myös saada tentin tarkastamisessa ajansäästöjä. Verkkotentti ei ole paikkaan sidottua, vaan tentin voi suorittaa mistä tahansa tietoverkkoon yhdistetyn tietokoneen avulla. Näin säästytään tilakustannuksilta. Verkkotentin tekijän henkilöllisyys voidaan varmistaa käyttämällä oppimisalustoja, joihin kirjaudutaan kunkin henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella. Pääosin verkkotenttejä on käytetty kurssien lopputentteinä. Ohessa on muutama esimerkki miten verkkotenttiä on käytetty kurssin lopputenttinä. Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella on kurssin lopussa tehtävän massatentin siirtämistä verkkotentiksi. Tenttiympäristönä käytettiin Optima oppimisympäristöä ja tenttiaika oli kolme tuntia. Tentissä ei ollut etukäteisilmoittautumista. Tenttiin osallistui 235 henkilöä. Kokeilun tehneen Miettusen mukaan opettajan kokonaistyömäärä vähentyi perinteiseen massatenttiin verrattuna, koska verkkotentin tarkastaminen käy opettajalta nopeammin kuin käsin kirjoitetun tekstin lukeminen. Toisaalta kysymysten laatiminen ja arvostelu hankalaa, sillä kysymysten piti olla soveltavia, jolloin niihin ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Myös opiskelijalle tenttikysymykset voivat olla vaikeita, koska ne ovat

6 erityyppisiä kuin perinteisessä tentissä. Miettinen kokee kuitenkin, että kaiken kaikkiaan kokeilu oli onnistunut. Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa verkkotenttejä on käytetty kurssien lopputentteinä jo usean vuoden ajan. Verkkotenttiympäristönä käytettään avoimen yliopiston omaa räätälöityä verkko-oppimisympäristöä. Verkkotentti kestää kolme tuntia (alkaa klo ja päättyy klo 20.00). Tentin aikana opiskelijoiden tueksi on järjestetty puhelinpäivystys. Tenttikysymykset tulevat esiin tentin alkamishetkenä oppimisympäristön sisäpostiin. Kysymykset pyritään tekemään sellaisiksi, että niihin vastaaminen edellyttää koko kurssikirjallisuuden, kirjojen eri osien ja verkkomateriaalin käyttöä. Pääosin vastauksiin vaaditaan lähdeluettelo (ei kuitenkaan lähdeviittauksia kuitenkaan, koska kyseessä on lyhyt aika). Soveltavissa tehtävissä opiskelijalle saattaa olla tarpeen poimia vaikkapa esimerkkejä verkosta tai muista lähteistä. Esimerkkinä on avoimen yliopiston Johdatus valtio-oppiin verkkokurssi, joka suoritetaan viidellä harjoitustehtävällä sekä verkkotentillä. Verkkotenttikysymykset (14 kpl) ovat alusta lähtien nähtävissä kurssin verkkoalueella, jolloin opiskelijat voivat valmistautua niihin etukäteen. Opettaja valitsee kysymyksistä kolme, joihin opiskelija vastaa. Verkkotentin arviointiasteikko on 1-5. Koko kurssin arvosanan muodostuu puoliksi tehtävistä ja puoliksi verkkotentistä. Ehdotus: verkkotentti valtiotieteellisessä tiedekunnassa Seuraavaksi hahmottelen, miten tiedekuntatentti voitaisiin muuntaa verkkotentiksi. Helsingin yliopiston tuetuista oppimisympäristöistä Moodle soveltuu hyvin tiedekuntatenttiä korvaavan verkkotentin alustaksi. Moodlessa on valmis toiminto verkkotentin järjestämiseen. Moodlea on jo muutaman vuoden ajan käytetty Tietokoneajokortin tenttiympäristönä. Tietokoneajokortin suorittaa kaikki yliopiston opiskelijat, joten Moodle tenttiympäristönä on heille tuttu. Opiskelijoiden pääsy oppimisympäristöihin myöskään ei ole nykyisin ongelma. Vuonna 2007 tehdyn kyselyn mukaan 86 % opiskelijoista ilmoitti käyttävänsä verkko-oppimisympäristöä yliopiston ulkopuolta (kotoa, töistä) ja 13 % ilmoitti käyttävänsä verkkooppimisympäristöä muualta kuin kotoa tai töistä. Tämä viimeksi mainittu joukko käyttää verkko-oppimisympäristöjä ilmeisesti yliopiston oppimiskeskuksista ja tietokoneluokista käsin. Kysely antaa vain viitteitä oppimisympäristöjen käytöstä, mutta tukevat samalla sitä yleistä käsitystä, että oppimisympäristöihin pääsy ei ole opiskelijoille ongelma. Käytännössä tiedekuntatenttiin ilmoittautuminen voi tapahtua WebOodin kautta muutamaa päivää ennen tenttiä. Ilmoittautumisen jälkeen opiskelijat voidaan liittää tenttialueelle. Jos halutaan, niin tässä vaiheessa voidaan tenttiympäristössä esittää etukäteen kysymyspaketti, josta valitaan tenttikysymykset. Tenttikysymykset avautuvat tiettyyn kellonaikaan ja tentin palauttaminen sulkeutuu siitä tietyn tuntimäärän jälkeen. Tentti palautetaan sen tenttiympäristössä olevaan tentinpalautuslaatikkoon. Opiskelijoille lähetettävä palaute (numerollinen, kirjallinen tai puhuttu) voidaan myös julkaista tenttiympäristön kautta.

7 Opinto-oppaan verkkotenttiohje voi olla seuraavanlainen: Verkkotenttiin ilmoittaudutaan WebOodissa. Ilmoittautuminen alkaa 30 päivää ennen tenttiä klo 9.00 ja päättyy aina 8 päivää aikaisemmin eli keskiviikkoisin klo mennessä. Verkkotentti pidetään torstaisin (?) Helsingin yliopiston Moodle oppimisympäristössä osoitteessa Verkkotentit alkavat torstaina klo ja loppuvat klo Tenttiympäristöön voi kirjautua jo aikaisemmin. Tenttikysymykset avautuvat automaattisesti klo Henkilöllisyys todistetaan tenttiympäristöön kirjautumisvaiheessa autentikoinnilla. Tentissä voi käyttää kirjallisuutta, tietoverkkoa, luentomuistiinpanoja ym. materiaalia. Tenttivastaukset palautetaan tenttiympäristöön klo mennessä, jolloin palautusmahdollisuus umpeutuu. Puhelinpalvelu on avoinna tentin aikana numerossa xxxx. Tulokset julkaistaan tenttialueella ja WebOodissa viimeistään xx päivää tentin jälkeen. Tiedekunnan verkko-opetuksen kehittämistiimi tukee laitoksia, jotka lähtevät kokeilemaan tiedekuntatentin muuntamista verkkotentiksi. Tuki on opettajilla teknistä tukea oppimisympäristön käytössä sekä pedagogista tukea kysymystyyppien tekemisessä. Kehittämistiimi on mukana myös opiskelijoiden tukena verkkooppimisympäristössä sekä puhelinpalveluna. Ryhmätentti Toinen ehdottamani vaihtoehtoinen tenttimuoto on ryhmätentti. Ryhmätentin etuina on opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen, tiedon muodostaminen ryhmänä sekä nopea palautteen anto. Ryhmätenttiä puolustavia seikkoja ovat seuraavat: Ryhmätentissä opiskelijat voivat prosessoida ja analysoida tietoa hyödyntämällä koko ryhmän omaksumaa tietoa ja mahdollisesti myös muuta lähdemateriaalia. Ryhmässä toimiminen ja neuvottelu on toimintamalli, jota käytetään työelämässä. Eräs erittäin merkittävä etu on se, että ryhmätentti arvioidaan heti paikan päällä. Opettajan näkökannalta näin saadaan ajansäästöjä. Ryhmätenttejä on käytetty tiedekunnassa melko vähän, pääosin muutaman kurssin loppukokeen korvauksen testauksessa. Tutkimuksen menetelmät kirjallisuuskuulustelun kirjatentin yksi kirja voidaan korvata ryhmätentillä. Kysymykset (kysymys per yksi kirjan luku) arvioidaan tenttitilaisuudessa. Kukin ryhmä saa noin minuuttia aikaa valmistautua kirjojen kanssa vastaamaan kysymykseen. Tämän jälkeen kukin ryhmä esittelee vastauksen rajatussa ajassa luokan edessä. Jotta suoritus hyväksyttäisiin, tulee kaikkien

8 ryhmäläisten puhua. Tentaattori antaa tilaisuuden lopuksi lyhyehkön suullisen palautteen. Opiskelijan kommentti: Mielestäni tämä oli hyvä tapa korvata osa tentti kirjoista. Kuuntelemalla muiden kokemuksia kirjasta oppi myös paljon enemmän, palautteen antaminen oli pääasiassa muiden opiskelijoiden antamaa, joka koettiin kaiken kaikkiaan hyväksi. Historia ja nykyisyyden tutkimus kurssilla käytettiin arviointimenetelmänä ryhmätenttiä, jossa tentittiin neljä teosta - kolme teosta käytiin yhdellä kysymyksellä keskustellen läpi. Keskustelussa ilmenee tietääkö opiskelija tietyn teoksen keskustelua vai ei. Suoritus hyväksytään arvosanalla hyväksytty. Opettajan on mahdollista osallistua keskusteluun ja antaa palautetta käydystä keskustelusta. Opettajan kommentti: Tälläisiä innoittavia keskusteluja tarvittaisiin enemmän yliopistoopintoihin, eikä vain yksilösuoriutumista, eräs opiskelija sanoi, että ryhmätentissä luetut kirjat jäävät paremmin muistiin kuin kirjatenttiin luetut. Tiedekunnan Yliopistopedagogiikka I kurssilla testattiin ryhmätenttiä kolmen hengen ryhmissä. Ryhmiä oli seitsemän kappaletta. Kullekin ryhmälle annettiin soveltava kysymys, jota he pohtivat keskenään 45 minuuttia. He saivat käyttää vastauksen muotoilussa kurssimateriaalia. Ohjeena oli, että jokainen ryhmän jäsen osallistuu vastauksen antoon. Ryhmillä oli 15 minuuttia aikaa vastata kysymykseen suullisesti. Vastauksen arviointiin varattiin 5 min. Kaikki opiskelijat kuulivat kommentit sekä oppivat muiden ryhmien tenttivastauksesta. Tentin kokonaisaika oli 3 tuntia. Samalla kun testattiin ryhmätenttiä, testattiin myös erilaisia kysymystyyppejä. Kysymystyyppeinä olivat Analysoi, päättele Samaa vai eri mieltä Nokkela kysymys Kirjoita vuoropuhelu, käsikirjoitus Pohdi Sovella Ennusta Opiskelijat panostivat tehtäviinsä erittäin kiitettävästi. Vastaukset olivat erittäin hyviä ja monipuolisia. Suosittelen kuitenkin, että samassa tentissä käytetään vain yhtä kysymystyyppiä, sekä että vastauksen kriteerit ovat kirjoitettu etukäteen auki matriisimuotoon. Ehdotus: ryhmätentti valtiotieteellisessä tiedekunnassa Seuraavaksi hahmottelen miten tiedekuntatentti voidaan muuntaa ryhmätentiksi. Tämä tenttimalli soveltuu pienehköihin tiedekuntatentteihin, joihin osallistujien määrä on rajoitettu maksimissaan 12 henkeen. Tällöin muodostuu 4 kolmen hengen ryhmää. Tenttitilavaatimuksena on tila, jossa ryhmät voivat rauhassa neuvotella keskenään omissa pöydissään. Opinto-oppaan ryhmätenttiohje voi olla seuraavanlainen:

9 Ryhmätenttiin ilmoittaudutaan WebOodissa. Ilmoittautuminen alkaa 30 päivää ennen tenttiä klo 9.00 ja päättyy aina 8 päivää aikaisemmin eli keskiviikkoisin klo mennessä. Ryhmätentti pidetään lauantaisin? Helsingin yliopiston luentosalissa xx. Tentit alkavat lauantaina klo 9.00 ja loppuvat klo Henkilöllisyys todistetaan paikan päällä. Tentissä voi käyttää kirjallisuutta, luentomuistiinpanoja ym. materiaalia. Tenttivastaukset esitetään ryhmänä suullisesti tentin aikana, jonka niistä käydään lyhyt palautekeskustelu. Tenttivastaukset arvioidaan ryhmänä. Tulokset julkaistaan tentin aikana. Lähteet Biggs, J. (2003). Teaching for Quality Learning at University. UK, Berkshire: The Society for Research into Higher Education & Open University Press. Brown, G.; Bull, J. & Pendlebury, M. (1997). Assessing Student Learning in Higher Education. London: Routledge. Brown, S. & Glasner, A. (eds.) (2003). Assessment Matters in Higher Education. Choosing and Using Diverse Approaches. UK, Buckingham: The Society for Research into Higher Education & Open University Press. Karjalainen, A. & Kemppainen, T. (1994). Vaihtoehtoisia tenttikäytäntöjä. Ohjeita ja ideoita yliopistotenttien kehittämiseen. Oulu: Oulun yliopisto. King, A. (1995). Designing the Instructional Process to Enhance Critical Thinking Across the Curriculum. Inquiring Minds Really Do Want to Know: Using Questioning to Teach Critical Thinking. Teaching of Psychology, vol. 22 no.1, Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (2003). Oppimisen arviointi laadukkaan opetuksen perusta. Kirjassa S. Lindblom-Ylänne & A. Nevgi, Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja ( ). Helsinki: WSOY. Vänskä, M (2007). Linjakas sulautuva opetus. Sulautuvan opetuksen seminaari Helsingin yliopistolla

10 Liite 1. Tenttikysymystyyppejä Alla oleva kysymyspatteristo on lainattu Tuuli-Anna Mähösen raportista Miten muotoilla samaan käsitteeseen liittyvä kysymys eri tavoin? Kuvitteellisia esimerkkejä keskustelun pohjaksi. Sosiaalipsykologian laitoskokous Faktakysymykselle Linjakas opetus vaihtoehtoisia esimerkkejä: kaikissa esimerkeissä on välttämätöntä hallita myös käsitteen määritelmä Aiemman tiedon aktivointi Analysoi kausaalisuhdetta Analysoi merkitystä Analysoi miten/miksi Analysoi, päättele Arvioi ja perustele Ennusta Esitä kritiikkiä Etsi muita näkökulmia Keksi ratkaisu, yhdistele ideoita Keksi vertauksia Kirjoita vuoropuhelu / käsikirjoitus Kumoa argumentti Pohdi lainausta / väitettä Miten tuttu käsite, yliopisto-opetus, liittyy teoksen sanomaan linjakas opetus? Miten ulkopuoliset selittävät tentissä reputtaneen opiskelijan käytöstä? Pohdi tilannetta linjakkaan opetuksen ja muiden oppimisnäkemyksiin liittyvien käsitteiden avulla. Millainen merkitys linjakkaalla opetuksella voisi olla laitoksen opintosuunnitelmien teossa? Miksi linjakkaan opetuksen huomioiminen on tärkeää oppimisen arviointia tehtäessä? Analysoi linjakkaan opetuksen yhteyttä opiskelijan oppimismenestykseen. Arvioi linjakkaan opetuksen käsitteen hyödyllisyyttä suhteessa tentittävän teoksen muihin oppimista kuvaaviin käsitteisiin. Perustele kantasi. Ennusta, miten linjakas opetus voisi vaikuttaa asiantuntijana toimimiseen työelämässä. Esitä kritiikkiä linjakkaan opetuksen käsitteelle behavioristisen oppimisen näkökulmasta. Opetuksen ja oppimisen välistä yhteyttä kuvattiin lukemassasi kirjassa linjakkaan opetuksen näkökulmasta. Valitse tentittävästä kirjallisuudesta kaksi muuta opetuksen ja oppimisen väliseen yhteyteen liittyvää käsitettä, jotka ovat hyödyksi esimerkkitilanteen analysoimisessa. Yhdistele lukemistasi teksteistä käsitepaketti, jonka voisi koostaa tietoiskuksi peruskoulun opettajille. Keksi 3 kpl vertauksia / käytännön esimerkkejä linjakkaalle opetukselle. Kirjoita opettajan ja opiskelijan välistä kiistaa käsittelevä vuoropuhelu, jossa hyödynnät linjakkaan opetuksen käsitettä sekä opettajan ja opiskelijan eroa. Havainnollista esimerkkisi merkitsemällä käyttämäsi teoreettiset näkökulmat marginaaliin. Kumoa seuraava argumentti käyttäen perusteluna linjakkaan opetuksen käsitettä. Menestyminen pääsykokeissa on tae sujuvista yliopisto-opinnoista.

11 Nokkela kysymys Ongelmanratkaisu, case-esimerkki Pohdi Samaa vai eri mieltä Sovella Spekulatiivinen kysymys Suunnittele Vertaile Yhdistä tietoa eri lähteistä Eikö omena kauas puusta putoa? Pohdi sanontaa linjakkaan opetuksen käsitteen avulla. Keksi yliopistoon sijoittuva case-esimerkki, jossa linjakkaan opetuksen käsitettä hyödynnetään luokan ilmapiirin parantamisessa. Pohdi kriittisesti, millaisia johtopäätöksiä tentistä reputtaneen opiskelijan opiskelusta voidaan vetää linjakaan opetuksen käsitteen perusteella. Oletko samaa vai eri mieltä kirjoittajien väitteestä, että linjakas opetus tukee syvällistä oppimista? Perustele kantasi. Sovella linjakkaan opetuksen käsitettä tentistä reputtaneen opiskelijan vastuuarvioihin omasta toiminnastaan. Pohdi arvioinnin totuudenmukaisuutta. Olisiko linjakas opetus yhtä hyödyllinen käsite sekä peruskoulu- ja lukio-opetuksessa? Perustele. Suunnittele käsiteltävät teemat (3-5 kpl) keskustelutilaisuuteen, jonne kutsutaan yliopistoopettajiksi kouluttautuvia henkilöitä. Rakenna teemat linjakkaan opetuksen käsitettä hyödyntäen. Vertaile behavioristista ja konstruktivistista oppimisnäkemystä keskenään. Käytä esimerkkinä linjakkaan opetuksen käsitettä. Esitä myös oma perusteltu näkemyksesi eri oppimisnäkemysten hyödyllisyydestä opiskelijoiden oppimisen tutkimuksessa. Miten aiemmin oppimasi perustiedot linjakkaasta opetuksesta liittyvät Sulautuva opetus ja Laadukkaasti verkossa -kirjoissa esitettyihin esimerkkeihin tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytöstä? Lähteet Brown, G.; Bull, J. & Pendlebury, M. (1997). Assessing Student Learning in Higher Education. London: Routledge. King, A. (1995). Designing the Instructional Process to Enhance Critical Thinking Across the Curriculum. Inquiring Minds Really Do Want to Know: Using Questioning to Teach Critical Thinking. Teaching of Psychology, vol. 22 no.1,