SKOGFORSK Forwarding Forestry for the Future. Opintoretkeilypäivä , iltapäivä ja ilta Kirjurina Tero Vesisenaho
|
|
- Tapani Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opintoretkeilypäivä , iltapäivä ja ilta Kirjurina Tero Vesisenaho Iltapäivän isäntinämme olivat Uppsalassa Skogsforskin toimitusjohtaja Jan Fryk ja Ruotsin Metsäenergiaohjelman johtaja Rolf Björheden samoin Skogforskista. Skogforskin vierailun jälkeen tutustuimme Uppsalan vanhaan kaupunkiin, kuten katedraaliin ja Gustavianum-museoon. Illalla oli Jägmästare Alf Arvidssonin ja Rolf Björhedenin isännöimä metsähistoriallinen ilta Garpenbergissä. Uppsalan Science Parkissa lounaan jälkeen astelemassa kohti Skogforsk-metsäntutkimuslaitosta. Vasemmalta P-J. Kuitto, Markku Kähkönen, Antero Halinen, Tero Vesisenaho, Niklas Björkqvist, Vänni Hirvonen, Tero Ojarinta, Sameli Salokannel ja isäntänä Rolf Björheden (kuva Heli Halinen). SKOGFORSK Forwarding Forestry for the Future Skogforsk organisaationa / Toimitusjohtaja Jan Fryk Skogforsk on metsätalouden tutkimusinstituutti, jota rahoittaa metsäsektori ja valtio. Se on Ruotsin ainoa metsäntutkimukseen keskittyvä tutkimuslaitos, jonka omistaa yksityinen voittoa tavoittelematon vuonna 1992 perustettu säätiö. Säätiössä on noin 100 jäsentä metsätalouden eri sektoreilta: metsäteollisuusyrityksiä, suurmetsänomistajia, konevalmistajia, koneyrittäjiä ja taimitarhoja. Skogforskin lisäksi metsäntutkimusta on yliopistossa SLU:ssa (Sveriges lantbruksuniversitet). Työntekijöitä on noin 100, joista 70 työskentelee Uppsalan päätoimipisteessä. Loput ovat Skogforskin sivutoimipisteissä Etelä-Ruotsin Skånessa Svalövin lähellä Ekebossa ja Uumajan lähellä Sävarissa sijaitsevissa sivutoimipisteissä Työntekijöistä tutkijoita on 65.
2 Skogforskin liikevaihto on noin 150 miljoona Ruotsin kruunua, josta runsas kolmannes muodostuu nelivuotisista kehittämisohjelmista, joista valtio rahoittaa puolet ja Skogforsk-säätiön jäsenet puolet. Vajaa kolmasosa rahoituksesta kertyy sekä tilaustöistä että muilta säätiöiltä saatavasta rahoituksesta. Julkaisu- ja seminaaritoiminnan osuus liikevaihdosta on runsas 5 %. Yhteistyö pohjoismaisella tasolla on (valitettavasti) vähentynyt viime vuosina ja yhteistyöverkostot ovat nykyisin maailmanlaajuisia. Skogforskissa tehtävä tutkimus on tuloksiltaan pääosin julkista. Työ on pääluonteeltaan soveltavaa tutkimusta (80 %) ja tiedonvälitystoimintaa (20 %). Pääteemoja tutkimus- ja kehittämistyössä ovat Forest Production = metsänjalostus, uudistaminen, taimikonhoito, metsäsuunnittelu, ympäristöasiat ja Wood Supply = puun ominaisuudet, korjuuteknologia ja -menetelmät, logistiikka. Vastauksina esitettyihin kysymyksiin: Erilliset tutkimussisarorganisaatiot vastaavat tehdaspään kehittämistoiminnasta Pitkäaikaiskokeita maastokohteilla on kaikkiaan 200. Yhteistyötä tehdään SLU:n lisäksi mm. Metlan kanssa sekä useiden eurooppalaisten metsäntutkimuslaitosten kanssa. EU-projektit ovat koko ajan kasvamassa. Samoin jo perinteinen kansainvälinen IUFRO- ja IEA-yhteistyö. Metsätalous ja energia ovat globaaleja, ne liittyvät yhä useammin myös tutkimustoiminnassa tosiinsa. Metsäenergia on Ruotsissakin tärkein panostamiskohde. Uusiutuvissa vesivoima ykkönen. Lisätietoja Skogforskin nettisivuilta: Skogforskin toimitusjohtaja Jan Fryk esittelemässä tutkimuslaitoksen ajankohtaistoimintaa (kuva Heli Halinen).
3 Skogforskin etupihalla vas. Tero Vesisenaho, Rolf Björheden, P-J. Kuitto, Vänni Hirvonen ja Niklas Björkqvist (kuva Tero Ojarinta). Skogforskissa. Isäntinä toimitusjohtaja Jan Fryk ja Puuenergiaohjalman vetäjä Rolf Björheden (kuva Tero Ojarinta).
4 Metsäenergian tulevaisuus Ruotsissa / Ohjelmajohtaja Rolf Björheden Metsäenergian tuotanto lisääntyy 1 2 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tähän mennessä suurin osa metsäenergiasta on ollut hakkuutähteitä, joiden teknis-taloudellisesta potentiaalista hyödynnetään arviosta riippuen 1/2 2/3. Kantojen hyödyntäminen on Ruotsissa vielä alkutekijöissä, mutta potentiaali on mittava etenkin Etelä-Ruotsissa. Pohjois-Ruotsissa merkittävin potentiaali on harvennusmetsien pienpuussa. Metsäenergiasta maksettava ja saatava hinta vaikuttaa raaka-aineen saatavuuteen. Rolfin arvion mukaan hinta ei tule nousemaan merkittävästi, koska käyttäjät vertaavat metsäenergian hintaa vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen ja kierrätyspolttoaineisiin, mikä on pitänyt metsäenergian reaalihinnan jo pitkään varsin tasaisena. Nykyisin hakkuutähdehakkeesta on pulaa ja hintakilpailua suurimpien kaupunkien (Tukholma, Göteborg, Malmö) lähistöllä, kun taas välialueilla ja pohjoisessa raaka-ainetta olisi tarjolla runsaasti, minkä takia logistista järjestelmää on tarpeen kehittää. Tällä hetkellä metsäenergiasta maksettava käyttöpaikkahinta on noin 22 /MWh eli jonkin verran Suomea korkeampi. Kannattavuutta metsäenergian hankintaan haetaan Rolf Björhedenin johtamassa Ruotsin metsäenergian tutkimusohjelmassa rationalisoinnin kautta (Metsäenergiaohjelmat ja ). Rolfin mielestä kustannustehostamisen potentiaalia on päätehakkuillakin vielä runsaasti. Kantojen nostossa olisi potentiaalia, mutta ympäristöjärjestöt vastustavat kantojen korjuuta. Tulevaisuudessa Rolf ennakoi eri metsäenergiajakeiden laatujaottelun ja ohjauksen erityyppisille käyttäjille tehostuvan. Metsäenergian jalostaminen laadukkaammaksi tulee yleistymään terminaaleissa, joista polttoaine kuljetetaan kauempana sijaitseville asiakkaille junilla tai laivoilla. Rolf Björheden on toiminut mm. metsäteknologian professorina Högskolan Dalarnassa ja Växjön yliopistossa ja on vuodesta 2007 johtanut Ruotsin metsäenergiaohjelmaa (kuva P-J. Kuitto).
5 Tärkeäksi kehittämiskohteeksi metsäenergian tuotannossa on havaittu myös kuljettajien työympäristön kehittäminen. Jos ja kun alan tehokkuuden halutaan kehittyvän, alalle tarvitaan parhaita kuljettajia. Tällöin työympäristön pitää olla tärinän, melun, itiöaltistuksen yms. suhteen kilpailukykyisellä ja turvallisella tasolla metsäenergian tuotantoketjun eri vaiheissa. Toiminnan hyväksyttävyys pitää pystyä todistamaan kaikilla tasoilla ei vain CO 2 -taseen näkökulmasta. Uusia kehittämisideoita metsäenergian tuotannon tehokkuudessa Ruotsissa ovat jo kokeilukäytössä olevat tonnin ajoneuvoyhdistelmät, integroitu hakkuukone-hakkuutähdepaalain ja puutavaralajien paikkatiedon hyödyntäminen metsäkuljetuksen suunnittelussa. Mielenkiintoinen esitelty tietokonesovellus oli koneiden kehittämiseen ja testaamiseen käytettävä CAD-piirroksia hyödyntävä simulaattori. Vastauksina esitettyihin kysymyksiin: Hakkuutähteiden määrä pitäisi määrittää metsänomistajalle kuutiometreinä eli talteen otettavana määränä, mutta yrittäjän pitäisi saada korvaus tuotetun energiasisällön mukaan. Työvoiman saatavuus alalle on myös Ruotsissa ongelma, minkä takia työympäristön pitää olla kunnossa, palkkatason kilpailukykyinen ja työntekijöiden pitää päästä toimimaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muuhun tiimiin Lisätietoja Ruotsin metsäenergiaohjelman tuloksista ja hankkeista saa jaetusta ja Skogforskin nettisivuilta ( löytyvästä julkaisusta Efficient Forest Fuel Supply Systems. Vänni Hirvonen ja Osmo Hannuniemi Uppsalan katedraalissa. Sinne on haudattu monia Ruotsin kuninkaita kuten Kustaa Vaasa, Juhana III puolisonsa Katarina Jagellonican kanssa, Eerik Pyhä ja mm. Carl von Linné. Myös YK:n pääsihteeri Dag Hammarsköldin siunaus pidettiin katedraalissa syksyllä 1961 (kuva P-J. Kuitto).
6 Uppsala on asukkaineen Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki ja noin 70 km pohjoiseen Tukholmasta. Kaupunki on tunnettu Ruotsin vanhimmasta yliopistosta, katedraalista sekä modernin kasvitieteen isästä, Carl von Linnéstä. Ranskalaista gotiikkaa edustava katedraali on Pohjoismaiden suurin. Kirkon pituus ja korkeus ovat molemmat 119 m. Useimmat Ruotsin kuninkaat ja kuningattaret kruunattiin kirkossa vuoteen 1719 asti. Nykyään kirkossa vihitään kaikki Ruotsin piispat sekä Uppsalan hiippakunnan papit ja diakonit virkaansa (wikipedia).
7 Kuninkaan keino pitää kirkko kurissa. Linnanmäeltä taustalla Uppsalan katedraali (kuva Tero Vesisenaho). GARPENBERG Sveriges Hyytiälä Isäntinä Alf Arvidsson ja Rolf Björheden Kirjurina Tero Vesisenaho Garpenbergin kartanon alueella on ollut yliopistotasoista metsänhoitaja (jägmästare) -koulutusta vuodesta Useimmat Ruotsin metsänhoitajat ovat viettäneet vähintään vuoden opiskeluajastaan Garpenbergissä. Myös silloin, kun koulutuksen toteutuspaikkana oli aluksi Tukholma ja sittemmin Uppsala ja nykyisin Uumaja. SLU:n (Sveriges lantbruksuniversitet) metsänhoitajakoulutuksen siirryttyä alueellistamistoimien seurauksena ja metsänhoitajien sisäsiittoisuuden vähentämiseksi muiden yliopisto-opiskelijoiden seuraksi ainoastaan Uumajaan Garpenbergin alue on hiljentynyt. Enimmillään opiskelijoita on yhdellä metsänhoitajavuosikurssilla ollut 66.
8 Metsäalan tutkintoon johtavaa koulutusta on kartanokampuksella tarjottu yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös alemman asteen metsäalan tutkinnon opiskelijoille. Tutkintoon johtava koulutus päättyi Garpenbergissä kokonaan vuonna Nykyisin Garpenbergissä metsäalan lyhytkursseja järjestävät sekä Skogforsk että SLU. Garpenbergin ympäristössä on Ruotsin valtion omistamia metsiä harjoittelukäyttöön. Garpenbergissä oli vuoteen 1996 saakka runsaasti tutkimustoimintaa koulutustoiminnan lisäksi, mutta 1996 tutkimustoiminta ja tutkijat siirrettiin pääosin Skogforskille Uppsalaan. Nykyisin alueen laajat kiinteistöt omistaa Hedemoran kunta, joka hakee tiloille uutta käyttöä. Lähelle tulossa olevan Bolidenin kaivoksen uskotaan ja toivotaan aktivoivan tilojen käyttöä työntekijöiden majoittuessa Garpenbergin kampuksen asuntoloihin. Lisätietoja Ruotsin metsänhoitajakoulutuksesta nykyisin: Suomenruotsalaisten käyttämällä skogsmästare-nimikkeellä koulutus on Ruotsissa suppeampi kuin jägmästare-koulutus: Kaikkien Garpenbergissä käyneiden metsänhoitajavuosikurssien kuvat ovat linnamaisen päärakennuksen seinillä. Vasemmalla isäntämme Alf Arvidsson ja keskellä prof. Rolf Björheden (kuva P-J. Kuitto).
9 Rolf Björheden linnan rapuilla ja Alf Arvidsson kummitusjahdissa (kuvat P-J. Kuitto). Garpenbergin päärakennuksia (kuva Sameli Salokannel).
10 Alf Arvidsson esittelee Garpenbergs Herrgårdia suomalaisvieraille. Metsänhoitajavuodetkin kuuluvat kartanolinnan historiaan. Vasemmalla Vänni Hirvonen ja oikealla Heli Halinen (kuva P-J. Kuitto). Ihan kuin meidän Hyytiälä!, murahtelee Vänni oikealla mietteissään. Muut vasemmalta Antero Halinen, niskan takaa pilkistää Tero Vesisenaho, Markku Kähkönen ja Osmo Hannuniemi (kuva P-J. Kuitto).
11 Garpenbergin metsällistä historiaa kuunnellaan mielenkiinnolla (kuva P-J. Kuitto). Nämä Garpenbergin kellariholvit ovat nähneet metsänhoitajapolvien lukuisia riemuisia illanviettoja (kuva P-J. Kuitto).
12 Niklas Björkqvist ja P-J. Kuitto luovuttavat Garpenbergin isäntä Alf Arvidssonille muistoksi suomalaista käsityötä ja Polttohakkeen tuotannon puoli vuosisataa -juhlakirjan. Oikealla tilannetta todistaa Rolf Björheden (kuva Vänni Hirvonen). P-J. Kuitto / Wikipedia ja SLU Jägmästare eller forstmästare (finlandssvenska) är en beteckning på en person utbildad inom skogsvetenskap. Jägmästare är i Sverige en akademisk examenstitel som kan erhållas efter studier vid Sveriges lantbruksuniversitet (SLU). Utbildningen är den högsta akademiska skogsutbildningen. Jägmästare nämns för första gången på 1580-talet (under Johan III) och var då invandrade tyska och danska utbildade personer främst avsedda för att övervaka och sköta kronans jaktparker, bl.a. på Djurgården (se jakt- och skogsregale). De första jägmästarna utexaminerades i Sverige vid dåvarande Skogsinstitutet, som startades i Stockholm år Mellan åren utbildades jägmästare vid Skogshögskolan i Garpenberg och Stockholm. Vid bildandet av Sveriges Lantbruksuniversitet år 1977, började utbildningen bedrivas även i Umeå. Åren utbildades inga jägmästare, då utbildningen ersatts av skoglig magister. Sedan 2002 omfattar Jägmästarprogrammet 300 högskolepoäng,fem års heltidsstudier. Jordbrukets motsvarighet till jägmästare är agronomer. Vid Helsingfors universitet i Finland är den motsvarande akademiska titeln forstmästare. Forstmästare var även i Sverige en examenstitel för en kortare högre skoglig utbildning (ca 2 år) vid Skogsinstitutet och dess efterföljare Skogshögskolan, som ägde rum parallellt med utbildningen till jägmästare (ca 4 år). Totalt examinerades ca 440 forstmästare. Utbildningen var främst avsedd för tjänstgöring inom skogsbrukets privata sektor.
13 Jägmästarutbildningens huvudämnen är skogsekologi, skogsproduktion (skogsskötsel), skogsteknik och ekonomi. Därutöver kan studenterna välja att profilera sig och läsa kurser inom t.ex. jakt och viltvård. Utbildningen leder framför allt till ledande och rådgivande arbetsuppgifter inom skogsbruket och närliggande branscher. Många jägmästare arbetar som skogskonsulenter eller chefer vid Skogsstyrelsen eller som skogsförvaltare och liknande hos skogsbolag, Sveaskog, Stora Enso, Siljan Skog m.fl. Andra exempel på arbetsuppgifter är som skogsvärderare och fastighetsmäklare eller som lärare och forskare vid SLU. Sveriges lantbruksuniversitet - SLU (Swedish University of Agricultural Sciences) SLU är ett svenskt statligt universitet med ansvar för areella näringar. Till skillnad från de flesta övriga statliga universitet och högskolor, vilka lyder under utbildningsdep-artementet, så lyder SLU under jordbruksdepartementet. SLU:s verksamhet regleras i förordningen för Sveriges Lantbruksuniversitet. Huvudcampus finns på Ultuna, i södra Uppsala, men SLU har verksamhet i många delar av landet, till exempel i Umeå, Alnarp, Skinnskatteberg och Skara. SLU administrerar yrkesexamina som agronom, jägmästare, veterinär, lantmästare, landskapsarkitekt, landskapsingenjör, trädgårdsingenjör, hortonom, hippolog och skogsmästare. På SLU finns även ett antal magisterutbildningar inom till exempel ekonomi, husdjursvetenskap och biologi. Skogsinstitutet inrättades i Stockholm 1828, med lokaler vid Djurgårdsbrunnsviken i Stockholm. Verksamheten vid institutet utgjorde en påbyggnadsutbildning på de praktiskt orienterade skogsskolorna i Omberg respektive Kloten. [15] Verksamheten vid Skogsinstitutet överfördes 1915 till Skogshögskolan när denna påbörjade sin verk-samhet i Frescati, i lokaler som idag ligger inom Stockholms universitets campus. Jägmästarutbildningen vid Skogshögskolan bedrevs i form av en förberedande kurs i Garpenberg med fortsättning i Stockholm. Sedan 1977 ges Jägmästarutbildningen i Umeå. UTBILDNINGAR: Agronom Utbildningen ges på Ultuna och motsvarar fyra och ett halvt års heltidsstudier (270 hp). En agronom arbetar med frågor som rör brukandet av jordens biologiska naturresurser. Agronomprogrammet är en bred utbildning och agronomer arbetar med tex rådgivning, produktutveckling, undervisning eller företagsledning. Idag finns fem inriktningar på agronomexamen: ekonomi, husdjur, livsmedel, landsbygdsutveckling och mark/växt. Efter agronomexamen kan man antingen arbeta som agronom eller studera vidare till Agr.lic eller agronomie doktor. Jägmästare Utbildningen ges i Umeå och motsvarar fem års heltidsstudier (300 hp). Utbildningen vänder sig till den som är intresserad bland annat av skogsbruk, virkesproduktion och användning, vattenbruk, teknik och skogsråvara. Skogsmästare Utbildningen ges i Skinnskatteberg och motsvarar tre års heltidsstudier (180 hp). Utbildningen förenar teori och praktik inom olika skogliga ämnesområden och studenten ges möjlighet att välja kurser och inriktning under det sista året.
14 Ruotsalaisisäntämme. Jägmästarna Alf Arvidsson ja Rolf Björheden Garpenbergin linnankellarissa. Molemmat toimivat aikoinaan myös pitkään yliopiston metsäkurssien opettajina ja johtajina Garpenbergissä (kuva P-J. Kuitto). Kaksi sarvipäätä. Markku ja Osku ihailevat Garpenbergin kokoelmia (kuva P-J. Kuitto).
METSÄOPINTORETKI RUOTSIIN 2011 TUKHOLMA - UPPSALA - GARPENBERG - HEDEMORA - FALUN - SILJANJÄRVI - FALUN - AVESTA - TUKHOLMA
KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY METSÄOPINTORETKI RUOTSIIN 2011 TUKHOLMA - UPPSALA - GARPENBERG - HEDEMORA - FALUN - SILJANJÄRVI - FALUN - AVESTA - TUKHOLMA TEEMAT: TAAJAMAMETSIEN KÄSITTELY AJANKOHTAISTA
LisätiedotTutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO
Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1
LisätiedotIlman avohakkuita harjoitettava metsätalous eli jatkuva kasvatus sekä taajamametsien käsittelymenetelmistä - "Volymblädning"
Opintoretkeilypäivä 22.9.2011, aamupäivä. Kirjurina Niklas Björkqvist Ilman avohakkuita harjoitettava metsätalous eli jatkuva kasvatus sekä taajamametsien käsittelymenetelmistä - "Volymblädning" Tukholmaan
LisätiedotDrottningholmin linna
1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,
LisätiedotMot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät
LisätiedotFalunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)
Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen
LisätiedotVierailu Stora Enson harvennus- ja päätehakkuutyömailla Falunissa
Opintoretkeilypäivä 23.9.2011, iltapäivä. Kirjurina Markku Kähkönen Vierailu Stora Enson harvennus- ja päätehakkuutyömailla Falunissa Hedemorasta ajoimme kohti Falunia, 40 km. Falun on noin 36 000 asukkaan
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotKieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma
Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma Maisteriohjelma KEY antaa sinulle vahvat kielelliset ja kulttuuriset taidot, joita tarvitset monikulttuurisessa työelämässä ja yhteiskunnassa.
LisätiedotOpintoretkeilypäivä , ilta Kirjurina P-J. Kuitto
Opintoretkeilypäivä 23.9.2011, ilta Kirjurina P-J. Kuitto Stora Enson puunkorjuutyömaiden jälkeen retkiporukka suuntasi Falunista kohti Siljan järveä. Järvi on Falunista 45 km ja Tukholmasta noin 260 km
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä
LisätiedotProtokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja
Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet
LisätiedotEriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna
Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt
LisätiedotOHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015
OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan
LisätiedotKohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?
Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotNuuksio - Luontopääkaupungin sydän
Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi
LisätiedotArkeologian valintakoe 2015
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa
LisätiedotMitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?
Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa
LisätiedotKuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja
LisätiedotVierailu Visenttitarhalla Avestassa
Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, iltapäivä Kirjurina Osmo Hannuniemi Vierailu Visenttitarhalla Avestassa Saavuttiin lounaan jälkeen retkibussilla Avestaan. Nokka oli kohti Tukholmaa, mutta tämä paikka oli
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen
Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen 20,3 20,4 20,5 20,7 21,1 21,2 21,5 22,4 22,5 23,7 23,2 23,7 23,6 24,6 25,4 5,4 5,5 5,8 5,7 6,4 6,5 6,3 6,5 6,4 6,6 6,4
LisätiedotBioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori
Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen
LisätiedotOMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy
ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun
LisätiedotOikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa
Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon
LisätiedotKirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /
LisätiedotFinansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten
Lisätiedot23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:
LisätiedotWHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014
WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.
LisätiedotMillainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?
Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville
LisätiedotLiikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden
Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen
LisätiedotKOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL
TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN
LisätiedotMetsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely
Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Metsien käytön tulevaisuus hankkeen ohjausryhmän kokous, Metsämiesten
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010
LisätiedotFilmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10
Medan vi lever Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Till läraren Filmen och övningarna är främst avsedda för eleverna på högstadiet, men övningarna kan också
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotJAKOBSTAD PIETARSAARI
Hyvää päivähoitoa jo 110 vuotta. 110 år av högklassig dagvård. JAKOBSTAD PIETARSAARI Jakobstad ordnar småbarnspedagogisk verksamhet på svenska och finska. I Jakobstad finns dessutom ett populärt och fungerande
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.
LisätiedotSIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR
SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta
LisätiedotMetsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020
Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa
Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan
LisätiedotMETKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10
METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotKommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet
Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal
LisätiedotDemokratiapäivä Rinnakkaissessio klo KUNTAVAALIT TULEVAT - OLETKO VALMIS?
Demokratiapäivä 18.10.2016 Rinnakkaissessio klo 13.30 15.30 KUNTAVAALIT TULEVAT - OLETKO VALMIS? 1 Kuntavaalit tulevat oletko valmis? Demokratiapäivä 16.10.2016 klo 13.30-15.30 Session avaus - Marianne
LisätiedotBIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI
BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7
LisätiedotNordisk Forbund. Nordisk Forbund TNS
Contents 1 Resultater 3 2 Usikkerhed og basestørrelser 7 2 1 Resultater Metode Feltperiode: Uge 12 og 13 2014 Målgruppe: Repræsentativt udvalgte vælgere i hhv. Sverige og Finland på 18 eller derover. Metode:
Lisätiedot104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.
Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä
LisätiedotTutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta. Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet
Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet Keskeiset muutokset Centrala ändringar Muutokset tutkintorakenteessa (asetus) Muutokset ammatillisen perustutkinnon
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotHSP. Stella Polaris seminaari Stella Polaris seminarium. Historiskaföreningen Stella Polaris rf Historiallisyhdistys Stella Polaris ry
1 Historiskaföreningen Stella Polaris rf Historiallisyhdistys Stella Polaris ry HSP Stella Polaris seminaari Stella Polaris seminarium Tid/Aika: 22 23.9.2012 Plats/Paikka: Närpes Vuxeninstitut Vasavägen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on
LisätiedotKansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi
LisätiedotHyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt
Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-
LisätiedotPuun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja
Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja 8.3.2019 Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Lisää puuta käyttävää energiantuotantoa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä
LisätiedotFörtroendemannakurser
CIRKULÄR A 6/2016 1 (6) 28.11.2016 Till församlingarna Innehåll: Förtroendemannakurser Förtroendemannakurser Kyrkans arbetsmarknadsverk har godkänt de nedan nämnda kurserna som utbildning för förtroendemän
LisätiedotTUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON
PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin
LisätiedotHaku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika klo klo 16.15
Sivu /5 Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 7.3.206 klo 2.00 2.4.206 klo 6.5 Diaarinumero: 94/575/206. PERUSTIEDOT Hakija (koulutuksen järjestäjä) Hakijan virallinen sähköpostiosoite Y-tunnus
LisätiedotKaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTNING AV EGNAHEMSTOMTER PORVOON OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUS ÖVERLÅTELSE AV EGNAHEMSTOMTER I BORGÅ Luovutuspäätös 20.10.2014 (kaupunkikehityslautakunta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,
LisätiedotTill riksdagens talman
KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotTaustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?
Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:
LisätiedotFOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys
FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme
LisätiedotSuomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020
Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020 Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -hankeen ohjausryhmän seminaari, Metsämiesten Säätiö, Kerkkä, 12.5.2009 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotUusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä
Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma
LisätiedotIkääntyvät arvoonsa työssä Äldre personer till heders i arbetet
Ikääntyvät arvoonsa työssä Äldre personer till heders i arbetet Suomen työelämäpalkinto on tunnustus toiminnasta ikääntyvien työssä jaksamisen hyväksi Suomen työelämäpalkinto annetaan vuosittain vuodesta
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotRajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä
Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää
Lisätiedot