SKOGFORSK Forwarding Forestry for the Future. Opintoretkeilypäivä , iltapäivä ja ilta Kirjurina Tero Vesisenaho

Transkriptio

1 Opintoretkeilypäivä , iltapäivä ja ilta Kirjurina Tero Vesisenaho Iltapäivän isäntinämme olivat Uppsalassa Skogsforskin toimitusjohtaja Jan Fryk ja Ruotsin Metsäenergiaohjelman johtaja Rolf Björheden samoin Skogforskista. Skogforskin vierailun jälkeen tutustuimme Uppsalan vanhaan kaupunkiin, kuten katedraaliin ja Gustavianum-museoon. Illalla oli Jägmästare Alf Arvidssonin ja Rolf Björhedenin isännöimä metsähistoriallinen ilta Garpenbergissä. Uppsalan Science Parkissa lounaan jälkeen astelemassa kohti Skogforsk-metsäntutkimuslaitosta. Vasemmalta P-J. Kuitto, Markku Kähkönen, Antero Halinen, Tero Vesisenaho, Niklas Björkqvist, Vänni Hirvonen, Tero Ojarinta, Sameli Salokannel ja isäntänä Rolf Björheden (kuva Heli Halinen). SKOGFORSK Forwarding Forestry for the Future Skogforsk organisaationa / Toimitusjohtaja Jan Fryk Skogforsk on metsätalouden tutkimusinstituutti, jota rahoittaa metsäsektori ja valtio. Se on Ruotsin ainoa metsäntutkimukseen keskittyvä tutkimuslaitos, jonka omistaa yksityinen voittoa tavoittelematon vuonna 1992 perustettu säätiö. Säätiössä on noin 100 jäsentä metsätalouden eri sektoreilta: metsäteollisuusyrityksiä, suurmetsänomistajia, konevalmistajia, koneyrittäjiä ja taimitarhoja. Skogforskin lisäksi metsäntutkimusta on yliopistossa SLU:ssa (Sveriges lantbruksuniversitet). Työntekijöitä on noin 100, joista 70 työskentelee Uppsalan päätoimipisteessä. Loput ovat Skogforskin sivutoimipisteissä Etelä-Ruotsin Skånessa Svalövin lähellä Ekebossa ja Uumajan lähellä Sävarissa sijaitsevissa sivutoimipisteissä Työntekijöistä tutkijoita on 65.

2 Skogforskin liikevaihto on noin 150 miljoona Ruotsin kruunua, josta runsas kolmannes muodostuu nelivuotisista kehittämisohjelmista, joista valtio rahoittaa puolet ja Skogforsk-säätiön jäsenet puolet. Vajaa kolmasosa rahoituksesta kertyy sekä tilaustöistä että muilta säätiöiltä saatavasta rahoituksesta. Julkaisu- ja seminaaritoiminnan osuus liikevaihdosta on runsas 5 %. Yhteistyö pohjoismaisella tasolla on (valitettavasti) vähentynyt viime vuosina ja yhteistyöverkostot ovat nykyisin maailmanlaajuisia. Skogforskissa tehtävä tutkimus on tuloksiltaan pääosin julkista. Työ on pääluonteeltaan soveltavaa tutkimusta (80 %) ja tiedonvälitystoimintaa (20 %). Pääteemoja tutkimus- ja kehittämistyössä ovat Forest Production = metsänjalostus, uudistaminen, taimikonhoito, metsäsuunnittelu, ympäristöasiat ja Wood Supply = puun ominaisuudet, korjuuteknologia ja -menetelmät, logistiikka. Vastauksina esitettyihin kysymyksiin: Erilliset tutkimussisarorganisaatiot vastaavat tehdaspään kehittämistoiminnasta Pitkäaikaiskokeita maastokohteilla on kaikkiaan 200. Yhteistyötä tehdään SLU:n lisäksi mm. Metlan kanssa sekä useiden eurooppalaisten metsäntutkimuslaitosten kanssa. EU-projektit ovat koko ajan kasvamassa. Samoin jo perinteinen kansainvälinen IUFRO- ja IEA-yhteistyö. Metsätalous ja energia ovat globaaleja, ne liittyvät yhä useammin myös tutkimustoiminnassa tosiinsa. Metsäenergia on Ruotsissakin tärkein panostamiskohde. Uusiutuvissa vesivoima ykkönen. Lisätietoja Skogforskin nettisivuilta: Skogforskin toimitusjohtaja Jan Fryk esittelemässä tutkimuslaitoksen ajankohtaistoimintaa (kuva Heli Halinen).

3 Skogforskin etupihalla vas. Tero Vesisenaho, Rolf Björheden, P-J. Kuitto, Vänni Hirvonen ja Niklas Björkqvist (kuva Tero Ojarinta). Skogforskissa. Isäntinä toimitusjohtaja Jan Fryk ja Puuenergiaohjalman vetäjä Rolf Björheden (kuva Tero Ojarinta).

4 Metsäenergian tulevaisuus Ruotsissa / Ohjelmajohtaja Rolf Björheden Metsäenergian tuotanto lisääntyy 1 2 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tähän mennessä suurin osa metsäenergiasta on ollut hakkuutähteitä, joiden teknis-taloudellisesta potentiaalista hyödynnetään arviosta riippuen 1/2 2/3. Kantojen hyödyntäminen on Ruotsissa vielä alkutekijöissä, mutta potentiaali on mittava etenkin Etelä-Ruotsissa. Pohjois-Ruotsissa merkittävin potentiaali on harvennusmetsien pienpuussa. Metsäenergiasta maksettava ja saatava hinta vaikuttaa raaka-aineen saatavuuteen. Rolfin arvion mukaan hinta ei tule nousemaan merkittävästi, koska käyttäjät vertaavat metsäenergian hintaa vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, kuten kivihiileen ja kierrätyspolttoaineisiin, mikä on pitänyt metsäenergian reaalihinnan jo pitkään varsin tasaisena. Nykyisin hakkuutähdehakkeesta on pulaa ja hintakilpailua suurimpien kaupunkien (Tukholma, Göteborg, Malmö) lähistöllä, kun taas välialueilla ja pohjoisessa raaka-ainetta olisi tarjolla runsaasti, minkä takia logistista järjestelmää on tarpeen kehittää. Tällä hetkellä metsäenergiasta maksettava käyttöpaikkahinta on noin 22 /MWh eli jonkin verran Suomea korkeampi. Kannattavuutta metsäenergian hankintaan haetaan Rolf Björhedenin johtamassa Ruotsin metsäenergian tutkimusohjelmassa rationalisoinnin kautta (Metsäenergiaohjelmat ja ). Rolfin mielestä kustannustehostamisen potentiaalia on päätehakkuillakin vielä runsaasti. Kantojen nostossa olisi potentiaalia, mutta ympäristöjärjestöt vastustavat kantojen korjuuta. Tulevaisuudessa Rolf ennakoi eri metsäenergiajakeiden laatujaottelun ja ohjauksen erityyppisille käyttäjille tehostuvan. Metsäenergian jalostaminen laadukkaammaksi tulee yleistymään terminaaleissa, joista polttoaine kuljetetaan kauempana sijaitseville asiakkaille junilla tai laivoilla. Rolf Björheden on toiminut mm. metsäteknologian professorina Högskolan Dalarnassa ja Växjön yliopistossa ja on vuodesta 2007 johtanut Ruotsin metsäenergiaohjelmaa (kuva P-J. Kuitto).

5 Tärkeäksi kehittämiskohteeksi metsäenergian tuotannossa on havaittu myös kuljettajien työympäristön kehittäminen. Jos ja kun alan tehokkuuden halutaan kehittyvän, alalle tarvitaan parhaita kuljettajia. Tällöin työympäristön pitää olla tärinän, melun, itiöaltistuksen yms. suhteen kilpailukykyisellä ja turvallisella tasolla metsäenergian tuotantoketjun eri vaiheissa. Toiminnan hyväksyttävyys pitää pystyä todistamaan kaikilla tasoilla ei vain CO 2 -taseen näkökulmasta. Uusia kehittämisideoita metsäenergian tuotannon tehokkuudessa Ruotsissa ovat jo kokeilukäytössä olevat tonnin ajoneuvoyhdistelmät, integroitu hakkuukone-hakkuutähdepaalain ja puutavaralajien paikkatiedon hyödyntäminen metsäkuljetuksen suunnittelussa. Mielenkiintoinen esitelty tietokonesovellus oli koneiden kehittämiseen ja testaamiseen käytettävä CAD-piirroksia hyödyntävä simulaattori. Vastauksina esitettyihin kysymyksiin: Hakkuutähteiden määrä pitäisi määrittää metsänomistajalle kuutiometreinä eli talteen otettavana määränä, mutta yrittäjän pitäisi saada korvaus tuotetun energiasisällön mukaan. Työvoiman saatavuus alalle on myös Ruotsissa ongelma, minkä takia työympäristön pitää olla kunnossa, palkkatason kilpailukykyinen ja työntekijöiden pitää päästä toimimaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muuhun tiimiin Lisätietoja Ruotsin metsäenergiaohjelman tuloksista ja hankkeista saa jaetusta ja Skogforskin nettisivuilta ( löytyvästä julkaisusta Efficient Forest Fuel Supply Systems. Vänni Hirvonen ja Osmo Hannuniemi Uppsalan katedraalissa. Sinne on haudattu monia Ruotsin kuninkaita kuten Kustaa Vaasa, Juhana III puolisonsa Katarina Jagellonican kanssa, Eerik Pyhä ja mm. Carl von Linné. Myös YK:n pääsihteeri Dag Hammarsköldin siunaus pidettiin katedraalissa syksyllä 1961 (kuva P-J. Kuitto).

6 Uppsala on asukkaineen Ruotsin neljänneksi suurin kaupunki ja noin 70 km pohjoiseen Tukholmasta. Kaupunki on tunnettu Ruotsin vanhimmasta yliopistosta, katedraalista sekä modernin kasvitieteen isästä, Carl von Linnéstä. Ranskalaista gotiikkaa edustava katedraali on Pohjoismaiden suurin. Kirkon pituus ja korkeus ovat molemmat 119 m. Useimmat Ruotsin kuninkaat ja kuningattaret kruunattiin kirkossa vuoteen 1719 asti. Nykyään kirkossa vihitään kaikki Ruotsin piispat sekä Uppsalan hiippakunnan papit ja diakonit virkaansa (wikipedia).

7 Kuninkaan keino pitää kirkko kurissa. Linnanmäeltä taustalla Uppsalan katedraali (kuva Tero Vesisenaho). GARPENBERG Sveriges Hyytiälä Isäntinä Alf Arvidsson ja Rolf Björheden Kirjurina Tero Vesisenaho Garpenbergin kartanon alueella on ollut yliopistotasoista metsänhoitaja (jägmästare) -koulutusta vuodesta Useimmat Ruotsin metsänhoitajat ovat viettäneet vähintään vuoden opiskeluajastaan Garpenbergissä. Myös silloin, kun koulutuksen toteutuspaikkana oli aluksi Tukholma ja sittemmin Uppsala ja nykyisin Uumaja. SLU:n (Sveriges lantbruksuniversitet) metsänhoitajakoulutuksen siirryttyä alueellistamistoimien seurauksena ja metsänhoitajien sisäsiittoisuuden vähentämiseksi muiden yliopisto-opiskelijoiden seuraksi ainoastaan Uumajaan Garpenbergin alue on hiljentynyt. Enimmillään opiskelijoita on yhdellä metsänhoitajavuosikurssilla ollut 66.

8 Metsäalan tutkintoon johtavaa koulutusta on kartanokampuksella tarjottu yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös alemman asteen metsäalan tutkinnon opiskelijoille. Tutkintoon johtava koulutus päättyi Garpenbergissä kokonaan vuonna Nykyisin Garpenbergissä metsäalan lyhytkursseja järjestävät sekä Skogforsk että SLU. Garpenbergin ympäristössä on Ruotsin valtion omistamia metsiä harjoittelukäyttöön. Garpenbergissä oli vuoteen 1996 saakka runsaasti tutkimustoimintaa koulutustoiminnan lisäksi, mutta 1996 tutkimustoiminta ja tutkijat siirrettiin pääosin Skogforskille Uppsalaan. Nykyisin alueen laajat kiinteistöt omistaa Hedemoran kunta, joka hakee tiloille uutta käyttöä. Lähelle tulossa olevan Bolidenin kaivoksen uskotaan ja toivotaan aktivoivan tilojen käyttöä työntekijöiden majoittuessa Garpenbergin kampuksen asuntoloihin. Lisätietoja Ruotsin metsänhoitajakoulutuksesta nykyisin: Suomenruotsalaisten käyttämällä skogsmästare-nimikkeellä koulutus on Ruotsissa suppeampi kuin jägmästare-koulutus: Kaikkien Garpenbergissä käyneiden metsänhoitajavuosikurssien kuvat ovat linnamaisen päärakennuksen seinillä. Vasemmalla isäntämme Alf Arvidsson ja keskellä prof. Rolf Björheden (kuva P-J. Kuitto).

9 Rolf Björheden linnan rapuilla ja Alf Arvidsson kummitusjahdissa (kuvat P-J. Kuitto). Garpenbergin päärakennuksia (kuva Sameli Salokannel).

10 Alf Arvidsson esittelee Garpenbergs Herrgårdia suomalaisvieraille. Metsänhoitajavuodetkin kuuluvat kartanolinnan historiaan. Vasemmalla Vänni Hirvonen ja oikealla Heli Halinen (kuva P-J. Kuitto). Ihan kuin meidän Hyytiälä!, murahtelee Vänni oikealla mietteissään. Muut vasemmalta Antero Halinen, niskan takaa pilkistää Tero Vesisenaho, Markku Kähkönen ja Osmo Hannuniemi (kuva P-J. Kuitto).

11 Garpenbergin metsällistä historiaa kuunnellaan mielenkiinnolla (kuva P-J. Kuitto). Nämä Garpenbergin kellariholvit ovat nähneet metsänhoitajapolvien lukuisia riemuisia illanviettoja (kuva P-J. Kuitto).

12 Niklas Björkqvist ja P-J. Kuitto luovuttavat Garpenbergin isäntä Alf Arvidssonille muistoksi suomalaista käsityötä ja Polttohakkeen tuotannon puoli vuosisataa -juhlakirjan. Oikealla tilannetta todistaa Rolf Björheden (kuva Vänni Hirvonen). P-J. Kuitto / Wikipedia ja SLU Jägmästare eller forstmästare (finlandssvenska) är en beteckning på en person utbildad inom skogsvetenskap. Jägmästare är i Sverige en akademisk examenstitel som kan erhållas efter studier vid Sveriges lantbruksuniversitet (SLU). Utbildningen är den högsta akademiska skogsutbildningen. Jägmästare nämns för första gången på 1580-talet (under Johan III) och var då invandrade tyska och danska utbildade personer främst avsedda för att övervaka och sköta kronans jaktparker, bl.a. på Djurgården (se jakt- och skogsregale). De första jägmästarna utexaminerades i Sverige vid dåvarande Skogsinstitutet, som startades i Stockholm år Mellan åren utbildades jägmästare vid Skogshögskolan i Garpenberg och Stockholm. Vid bildandet av Sveriges Lantbruksuniversitet år 1977, började utbildningen bedrivas även i Umeå. Åren utbildades inga jägmästare, då utbildningen ersatts av skoglig magister. Sedan 2002 omfattar Jägmästarprogrammet 300 högskolepoäng,fem års heltidsstudier. Jordbrukets motsvarighet till jägmästare är agronomer. Vid Helsingfors universitet i Finland är den motsvarande akademiska titeln forstmästare. Forstmästare var även i Sverige en examenstitel för en kortare högre skoglig utbildning (ca 2 år) vid Skogsinstitutet och dess efterföljare Skogshögskolan, som ägde rum parallellt med utbildningen till jägmästare (ca 4 år). Totalt examinerades ca 440 forstmästare. Utbildningen var främst avsedd för tjänstgöring inom skogsbrukets privata sektor.

13 Jägmästarutbildningens huvudämnen är skogsekologi, skogsproduktion (skogsskötsel), skogsteknik och ekonomi. Därutöver kan studenterna välja att profilera sig och läsa kurser inom t.ex. jakt och viltvård. Utbildningen leder framför allt till ledande och rådgivande arbetsuppgifter inom skogsbruket och närliggande branscher. Många jägmästare arbetar som skogskonsulenter eller chefer vid Skogsstyrelsen eller som skogsförvaltare och liknande hos skogsbolag, Sveaskog, Stora Enso, Siljan Skog m.fl. Andra exempel på arbetsuppgifter är som skogsvärderare och fastighetsmäklare eller som lärare och forskare vid SLU. Sveriges lantbruksuniversitet - SLU (Swedish University of Agricultural Sciences) SLU är ett svenskt statligt universitet med ansvar för areella näringar. Till skillnad från de flesta övriga statliga universitet och högskolor, vilka lyder under utbildningsdep-artementet, så lyder SLU under jordbruksdepartementet. SLU:s verksamhet regleras i förordningen för Sveriges Lantbruksuniversitet. Huvudcampus finns på Ultuna, i södra Uppsala, men SLU har verksamhet i många delar av landet, till exempel i Umeå, Alnarp, Skinnskatteberg och Skara. SLU administrerar yrkesexamina som agronom, jägmästare, veterinär, lantmästare, landskapsarkitekt, landskapsingenjör, trädgårdsingenjör, hortonom, hippolog och skogsmästare. På SLU finns även ett antal magisterutbildningar inom till exempel ekonomi, husdjursvetenskap och biologi. Skogsinstitutet inrättades i Stockholm 1828, med lokaler vid Djurgårdsbrunnsviken i Stockholm. Verksamheten vid institutet utgjorde en påbyggnadsutbildning på de praktiskt orienterade skogsskolorna i Omberg respektive Kloten. [15] Verksamheten vid Skogsinstitutet överfördes 1915 till Skogshögskolan när denna påbörjade sin verk-samhet i Frescati, i lokaler som idag ligger inom Stockholms universitets campus. Jägmästarutbildningen vid Skogshögskolan bedrevs i form av en förberedande kurs i Garpenberg med fortsättning i Stockholm. Sedan 1977 ges Jägmästarutbildningen i Umeå. UTBILDNINGAR: Agronom Utbildningen ges på Ultuna och motsvarar fyra och ett halvt års heltidsstudier (270 hp). En agronom arbetar med frågor som rör brukandet av jordens biologiska naturresurser. Agronomprogrammet är en bred utbildning och agronomer arbetar med tex rådgivning, produktutveckling, undervisning eller företagsledning. Idag finns fem inriktningar på agronomexamen: ekonomi, husdjur, livsmedel, landsbygdsutveckling och mark/växt. Efter agronomexamen kan man antingen arbeta som agronom eller studera vidare till Agr.lic eller agronomie doktor. Jägmästare Utbildningen ges i Umeå och motsvarar fem års heltidsstudier (300 hp). Utbildningen vänder sig till den som är intresserad bland annat av skogsbruk, virkesproduktion och användning, vattenbruk, teknik och skogsråvara. Skogsmästare Utbildningen ges i Skinnskatteberg och motsvarar tre års heltidsstudier (180 hp). Utbildningen förenar teori och praktik inom olika skogliga ämnesområden och studenten ges möjlighet att välja kurser och inriktning under det sista året.

14 Ruotsalaisisäntämme. Jägmästarna Alf Arvidsson ja Rolf Björheden Garpenbergin linnankellarissa. Molemmat toimivat aikoinaan myös pitkään yliopiston metsäkurssien opettajina ja johtajina Garpenbergissä (kuva P-J. Kuitto). Kaksi sarvipäätä. Markku ja Osku ihailevat Garpenbergin kokoelmia (kuva P-J. Kuitto).