Vantaan kaupunki Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma

2

3 Vantaan kaupunki Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

4 Kannen kuva Sakari Manninen, Viestintä Ulkoasu Anitta Mäkinen, Viestintä Taiton ohjaus ja koordinointi Sirpa Rönn, Taloussuunnittelu Taitto Jaana Calenius, Sirpa Rönn ja Katarina Virtasalo, Taloussuunnittelu Paino Vantaan kaupungin paino 12/ Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma

5 Sisällysluettelo Vantaan tulevaisuutta rakennetaan ja taloutta tasapainotetaan...5 Vantaan tasapainotettu strategia...6 Vantaan kaupungin toiminta-ajatus...6 Vantaan kaupungin arvot...6 Vantaan visio...6 Strategiatyön kehittäminen Vantaalla...15 Vantaan strategiset tavoitteet...16 Käyttötalousosa...26 Talousarvion 2013 täytäntöönpano...26 Toimialoittain vertailu ja kehys...30 Keskushallinnon toimiala...33 Keskushallinnon toimiala kaikki yhteensä...34 Yleishallinto yhteensä...36 Keskusvaalilautakunta...37 Kaupunginvaltuusto...38 Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus...39 Kaupunginhallitus...40 Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset...42 Keskushallinto...43 Konserni- ja rahoituspalvelut...46 Sosiaali- ja terveystoimen toimiala...49 Sosiaali- ja terveydenhuolto kaikki yhteensä...50 Sosiaali- ja terveydenhuolto ilman erikoissairaanhoitoa...50 Sosiaali- ja terveyslautakunta...54 Talous- ja hallintopalvelut...55 Erikoissairaanhoito...57 Terveydenhuollon palvelut...59 Perhepalvelut...63 Vanhus- ja vammaispalvelut...67 Suun terveydenhuollon liikelaitos...70 Ammatillinen koulutus Aikuisopisto Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Maankäyttö ja rakentaminen kaikki yhteensä Maankäyttö ja rakentaminen yhteensä Kaupunkisuunnittelulautakunta Toimialahallinto Yrityspalvelut Kaupunkisuunnittelu Kuntatekniikan keskus Joukkoliikenne Varikko Tilaajapalvelut Tilakeskus Ympäristö kaikki yhteensä Ympäristö yhteensä Ympäristölautakunta Rakennusvalvonta Ympäristökeskus Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimiala Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta kaikki yhteensä Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta yhteensä Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Talous- ja hallintopalvelut Työllisyyspalvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Alue- ja tapahtumapalvelut Musiikkiopisto Kuvataidekoulu Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Sivistystoimen toimiala...73 Opetuslautakunta kaikki yhteensä...74 Opetuslautakunta yhteensä...74 Opetuslautakunta...79 Yhteiset palvelut...80 Suomenkielinen perusopetus...82 Suomenkielinen lukiokoulutus...86 Varhaiskasvatus...89 Kirjasto- ja tietopalvelut...93 Muu koulutus...95 Ruotsinkielinen tulosalue...96 Liikelaitokset Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Vantaan työterveys liikelaitos Rahastot Asuntolainarahasto Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahasto Sosiaalinen luototus Vahinkorahasto Rahastojen yhdistetty tuloslaskelma Rahastojen yhdistetty rahoituslaskelma Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma

6 Tuloslaskelmaosa Investointiosa Investointiosa Uudisrakennukset Peruskorjaukset Vuokra- ja osaketilojen muutostyöt Aineeton omaisuus Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Kiinteä omaisuus Osakkeet ja osuudet Rahoitusosa Rahoitusosa Rahoituslaskelma Rahoitussuunnitelma Täydentäviä tietoja Liitteet Uudisrakennukset Peruskorjaukset Vuokra- ja osaketilojen muutokset Pöytäkirjalausumat Vantaan kaupungin palveluverkkokartat Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma

7 Vantaan tulevaisuutta rakennetaan ja taloutta tasapainotetaan Vantaan tulevaisuutta rakennetaan ja taloutta tasapainotetaan Vantaan talousarviovalmistelua on tehty useiden toimintaympäristöön liittyvien muutosten keskellä. Euroalueen taloudellinen epävarmuus on jatkunut jo kolmatta vuotta ja Suomen kansantalouden lähiaikojen kasvuodotukset ovat alentuneet vuoden 2012 edetessä. Hallitusohjelman mukainen selvitystyö on käynnistetty kuntarakenteen uudistamisesta, mahdollisen metropolihallinnon rakentamisesta, sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä sekä valtionosuusjärjestelmän ja kuntalain uudistamisesta. Vuoden 2013 talousarvioesitys perustuu talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaan, joka laadittiin kevään 2012 aikana kaupunginvaltuuston asettaman sitovan tavoitteen mukaisesti ja jonka valtuusto kesäkuussa hyväksyi. Ohjelman linjauksiin perustuen kaupungin lähivuosien investointitasoa on alennettu ja alennetaan merkittävästi aiempiin suunnitelmiin nähden. Kaupungin omat investoinnit vuonna 2013 ovat 100 milj. euron tasolla. Lisäksi kaupunki rahoittaa osaltaan vuonna 2015 valmistuvan Kehäradan rakentamista sekä Kehä III:n perusparannuksen toista vaihetta. Kaupungin toiminnan sopeuttamistoimenpiteillä varmistetaan tulorahoituksen epävarmuuden keskellä vuodelle 2013 kohtuullinen vuosikate ja investointien tulorahoituskyky. Sopeuttamistoimet, investointitason alentaminen ja valtion kanssa yhteisten liikennehankkeiden rahavirrat huomioiden kaupungin lainamäärä kasvaa vuonna 2013 yhteensä 38 milj. eurolla, mikä on alle puolet vuosien 2011 ja 2012 nettolainanotosta. Talouden sopeuttamisesta huolimatta nykyisten ja uusien kuntalaisten lakisääteiset palvelut turvataan eikä kaupungin henkilöstöön kohdisteta lomautuksia tai irtisanomisia. Keskeisistä palveluista esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkoot pidetään viime vuosien alennetulla tasolla talouden sopeuttamistoimista huolimatta. Kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti innovaatioiden ja tuottavuuden edistämiseksi toteutetaan vuoden 2013 aikana kaupungin henkilöstölle suunnattu InnoLalaatupalkintokilpailu. Vuonna 2013 laaditaan kaupunkistrategia valtuustokaudelle Kaupungin toimintaa virtaviivaistetaan vuoden 2012 aikana valmistellun organisaatiomuutoksen avulla, ja erityistä huomiota kiinnitetään kaupungin elinkeino-, työllisyyssekä maapolitiikan uudistamiseen. Näissä onnistumisella on olennainen vaikutus kaupungin tulorahoituksen kehittymiseen. Vuodelle 2013 talousarvioon on varattu määrärahat pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilun aloittamiseen. Vantaan asukasmäärä kasvaa tulevinakin vuosina yli asukkaan vuositahdilla, ja pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisten ennusteiden mukaan myös kaupungin työpaikkamäärä kasvaa edelleen voimakkaasti. Koko kuntasektorin yhteisten haasteiden keskellä Vantaan kaupungin vastuulla on oman kasvunsa ja taloutensa hallinta kaupungin kilpailukyvyn ja palvelutason varmistamiseksi pidemmällä aikavälillä. Kari Nenonen kaupunginjohtaja Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma

8 Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan kaupungin toiminta-ajatus Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtina ovat kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä. Vantaan kaupungin arvot Innovatiivisuus Innovatiivisuus tarkoittaa kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja rohkeutta etsiä uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi. Kestävä kehitys Kestävä kehitys tarkoittaa hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys tarkoittaa kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vantaan visio Vantaa viisas valinta Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vetovoimainen Vantaa monipuoliset asumismahdollisuudet erilaisille yrityksille soveltuvia toimitiloja ja tontteja huippupaikalla Suomen logistinen liikennekeskus työpaikkaomavaraisuus on Suomen kärkeä kaupunki työnantajana Suomen huippua palvelujen tehokkuus, tuottavuus ja laatu ovat vertailussa erinomaiset monipuoliset harrastus-, kulttuuri- ja ulkoilumahdollisuudet Kansainvälinen Vantaa maailmanluokan kansainväliset yhteydet vahvistuvat kansainvälisyys ja monikulttuurisuus rikastuttavat kaupunkia innovatiiviset kansainväliset hankkeet suuntautuvat Vantaalle monipuolista osaamista ja kulttuuritaustaa hyödynnetään Kestävän kehityksen Vantaa Ekologinen kestävyys kestävän kehityksen periaatteet mukana kaupunkisuunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa hyvin toimiva joukkoliikenne edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä luonnon monimuotoisuus huomioidaan kaavoituksessa ja virkistyskäytössä henkilöstö on sitoutunut ekologisen kestävän kehityksen edistämiseen Marja-Vantaa on kansainvälinen malli ekologisesta rakentamisesta Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys toimialojen yhteistyö palvelujen järjestämisessä tiivistyy yhteistyö seudun kuntien kanssa lisääntyy palveluja priorisoidaan oikeudenmukaisesti moniarvoisuus ja tasa-arvo toteutuvat päätöksenteossa yhteisöllisiä arvoja ja toimintatapoja edistävä avoin toimintakulttuuri ja päätöksenteko hyvät hallintokäytännöt ja tehokas hallintorakenne vahvistetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa Taloudellinen kestävyys talous on tasapainossa hyödynnetään innovaatioita, jotka edistävät kustannustehokkuutta sähköistä palvelua ja asiointia lisätään työntekijöiden muutoksenhallintakyvyn ja työhyvinvoinnin avulla varmennetaan hyvät palvelut turvataan hyvät elinmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. 6 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma

9 Vantaan kaupungin toimintaympäristön kehitys Väestö kasvaa runsaalla parilla tuhannella vuosittain Vantaalla asui vuoden 2012 alussa henkilöä. Vantaalla asuvista puhui äidinkielenään suomea , ruotsia ja jotain Kartta 1. Vantaan keskimääräiset vuosittaiset muuttovirrat eri alueille ja alueilta vuosina Vantaan tasapainotettu strategia muuta kieltä Vieraskielisistä suurin ryhmä ovat venäjänkieliset, joita Vantaalla asui ja vironkieliset, joita oli Kaupungin väkiluku on kasvanut 2000-luvulla runsaan asukkaan vuosivauhdilla. Vuonna 2011 kasvu oli poikkeuksellisen suuri, henkilöä. Väkiluvun kasvun suuruuteen vaikuttaa toisaalta ns. luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus, toisaalta kuntaan muuttavien ja kunnasta poismuuttavien erotus. Luonnollisen väestönkasvun osuus kaupungin vuosittaisesta keskimääräisestä väestönmuutoksesta on ollut 70 prosenttia. Nettomuuton suuruus (2) (4) (6) (3) (2) Hyvinkää -65 Mäntsälä -93 Vihti -70 Nurmijärvi -227 Tuusula -253 Järvenpää -131 Kerava -189 Pornainen -19 Muu Suomi 141 Espoo 121 Vantaa Sipoo -90 Muu Uusimaa -148 Kauniainen 2 Helsinki 1320 Muu Etelä-Suomi -146 Kirkkonummi -41 Ulkomaat 864 Muuttovoittoa Vantaa saa Pääkaupunkiseudun muista kunnista, Keski- ja Pohjois-Suomesta ja ulkomailta. Suurimmat muuttotappiot ovat kehyskuntiin ja muualle Etelä-Suomeen. Muuttoliikkeen osuus väkiluvun muutoksesta on vaihdellut luonnollista väestönkasvua enemmän: 2000-luvulla alimmillaan nettomuutto on ollut parisen sataa tappiollista ja enimmillään yli tuhat voitollista. Viime vuosina erityisesti nettomuutto ulkomailta Vantaalle ja koko pääkaupunkiseudulle on ollut aiempaa selvästi suurempaa osin kotimaan muuttovoiton kustannuksella. Vantaan vieraskielinen väestö onkin kasvanut selvästi nopeammin kuin suomenkielinen: viiden viime vuoden koko väestönlisäyksestä 70 prosenttia on tullut vieraskielisistä. Kuvio 1. Vantaan vuosittainen väestönlisäys vuosina henkilön äidinkielen mukaan Väestönlisäys, henkilöä Muu kieli Ruotsi Suomi Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma

10 Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan väkiluvun ennustetaan kasvavan jatkossa keskimäärin asukkaan vuosivauhtia. Joka vuosi syntyy lähes vantaalaista enemmän kuin heitä kuolee ja muuttovoittoa saadaan henkilöä vuosittain. Vantaan nykyisin suhteellisen nuori ikärakenne vanhenee, vaikka päivähoito- ja kouluikäisten määrä lähivuosina hieman kasvaakin. Kuvio 2. Henkilöitä Nuorimpien ikäryhmien ennustettu väestökehitys vuosina Kuvio 4. Henkilöä Vantaan työikäisen (20 64 v) väestön vuosimuutos äidinkielen mukaan ja ennuste vuoteen Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden vantaalaisten määrä kasvaa nopeasti, lähimmän viiden vuoden aikana keskimäärin henkilön vuosivauhdilla. Vuoden 2017 alussa heitä ennustetaan olevan (28 %) nykyistä enemmän. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä 9 340:stä keskimäärin 650 henkilön vuosivauhdilla henkilöön vuonna Vähintään 85 vuotta täyttäneitä on ennusteen mukaan vuonna 2017 lähes 44 prosenttia enemmän kuin vuoden 2012 alussa. Kuvio vuotta täyttäneiden ja sitä vanhemman väestön määrän kehitys Kotimaiset kielet Vieraskieliset Vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan seudulla melko nopeasti. Koko Helsingin seudulle vuonna 2010 tehdyssä vieraskielisten väestöprojektiossa muita kuin kotimaisia kieliä puhuvien määrän arvioidaan kasvavan Vantaalla viiden seuraavan vuoden aikana runsaalla henkilöllä niin, että heidän osuutensa kaupungin työikäisestä väestöstä olisi vuonna 2017 lähes 15 prosenttia. Kehityksen ennustetaan olevan samanlaista naapurikaupungeissa. Tosiasiassa tuolloin ennustettu kehitys on osoittautunut selvästi nopeammaksi: työikäisiä vieraskielisiä oli Vantaalla vuoden 2012 alussa lähes 650 enemmän kuin väestöprojektiossa arvioitiin. Tämä näkyy hyvin kuvion 4 (ja myös kuvion 5) tulevia vuosia kuvaavissa palkeissa: kehitys jatkunee vuosien suuntaisena eikä niin kuin kuviossa. Uusi vieraskielisen väestön kehitystä kuvaava väestöennuste tehdään syksyn 2012 aikana. Vantaalla alle kouluikäisten vieraskielisten määrän kasvuksi vuoteen 2017 mennessä arvioidaan noin 620 henkilöä. Peruskouluikäisissä kasvu on noin 780 henkilöä. Henkilöitä Työikäisten määrän kasvu vieraskielisten varassa Työikäisten, vuotiaiden, vantaalaisten määrän ennustetaan edelleen kasvavan niin, että vuoden 2017 alussa heitä on nykyistä enemmän. Työikäisten määrän kasvu perustuu yksinomaan vieraskielisen väestönosan kasvuun, koska kotimaisia kieliä puhuvien työikäisten määrä on vähentynyt vuodesta 2008 lähtien. Kuvio 5. Henkilöä Vantaan vieraskielisen väestön ennustettu määrä ikäryhmittäin Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma

11 Vantaan tasapainotettu strategia Taloudellinen huoltosuhde heikentynyt Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Työllisiksi määritellään henkilöt, jotka olivat vuoden viimeisellä viikolla ansiotyössä. Työttömiksi luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Alle 15-vuotiaat koululaiset kuuluvat luokkaan "0-14 -vuotiaat". Eläkeläisiksi katsotaan kaikki henkilöt, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Myös kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella. Vuonna 2010 taloudellinen huoltosuhde oli Vantaalla 1,01 eli kutakin työssäkäyvää kohden oli enemmän kuin yksi työtön tai työvoiman ulkopuolella oleva. Espoossa ja Helsingissä tunnusluku oli 1,02, mutta koko maassa 1,31. Vielä vuonna 2008 luku oli pääkaupunkiseudun kaupungeissa alle yhden. Kuvio 6. Taloudellinen huoltosuhde 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Taloudellinen huoltosuhde Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuosina Vantaa Suomi Espoo Helsinki Tulevaisuudessa väestön ikääntyessä taloudellinen huoltosuhde on väistämättä suurempi kuin tällä hetkellä. Kehityksen nopeuteen vaikuttaa oleellisesti myös työttömänä olevien määrän muutokset. Kuvio 7. Osuus ikäryhmästä, % 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 15 vuotta täyttäneiden vantaalaisten koulutus ikäryhmittäin vuonna Yli 70 Perusaste tai tuntematon Keskiaste Korkea-aste Helsingin seudun kunnista korkein koulutustaso on Kauniaisten, Espoon, Helsingin ja Kirkkonummen asukkailla. Myös Vantaan muissa naapureissa asuu koulutetumpaa väkeä kuin Vantaalla. Vuoteen 2000 verrattuna vantaalaisten koulutustaso on kohonnut Helsingin seudun kunnista neljänneksi hitaimmin: vain Kauniaisissa, Espoossa ja Keravalla se kohosi hitaammin. Suurin muutos on ollut Mäntsälässä, Pornaisilla, Nurmijärvellä ja Tuusulassa, joissa kaikissa koulutustaso kohosi vuodesta 2000 kaikissa vähintään 20 prosentilla. Kuvio vuotta täyttäneen väestön keskimääräinen koulutustaso Vantaalla, naapureissa ja koko maassa vuonna 2010 Kauniainen Espoo Helsinki Kirkkonummi Sipoo Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Kerava Vihti Vantaa Suomi Hyvinkää Pornainen Mäntsälä koulutustaso=korkeimman koulutuksen keskim.pituus hlöä kohden, vuotta Vantaalaisten koulutustaso on muuta maata korkeampi, mutta alempi kuin naapurikunnissa Parhaiten koulutettuja vantaalaisista ovat vuotiaat, joista useammalla kuin kahdella viidestä on korkea-asteen tutkinto. 60 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista suurimman ryhmän muodostavat henkilöt, joilla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Vantaalla työpaikkaomavaraisuus on selvästi yli sadan prosentin Vantaalla on enemmän työpaikkoja kuin kunnassa asuu työvoimaa. Työpaikoista runsas neljännes on kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla ja kuudennes sekä kuljetuksessa että varastoinnissa ja toinen kuudennes julkisessa hallinnossa, koulutuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Perinteisen teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Vantaalla samoin kuin koko maassakin. Vantaalla teollisuustyöpaikkojen osuus on kuitenkin vielä noin kahdeksasosa kaikista kunnassa sijaitsevista työpaikoista. Uudet Vantaalle syntyneet työpaikat, joita 2000-luvulla on tullut Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma

12 Vantaan tasapainotettu strategia lisää keskimäärin lähes vuosittain, ovat keskittyneet lentoaseman ja Kehä III:n tuntumaan. Koko Helsingin seudun työpaikkamäärä kasvoi 2000-luvun alun lyhytaikaisen taantuman jälkeen nopeasti vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2009 työpaikkojen määrä väheni noin työpaikalla. Vuonna 2010 seudun työpaikkamäärä lähti jälleen kasvuun niin, että niitä oli vuoden lopussa jo kymmenen tuhatta enemmän kuin vuoden 2009 lopulla. Kymmenessä vuodessa seudun työpaikkamäärä on kasvanut runsaalla 7 prosentilla. Kasvu on ollut suhteellisesti suurinta sekä Vantaalla että joissakin kehyskunnissa, joissa työpaikkamäärä on kasvanut yli 15 prosentilla. Helsingissä kasvu on jäänyt vain muutamaan prosenttiin. Kartta 2. Työpaikkamäärän suhteellinen muutos Helsingin seudun kunnissa Työpaikkamäärän suhteellinen muutos (%) 15,1-20,0 (5) 10,1-15,0 (3) 5,1-10,0 (2) -22,0-5,0 (4) Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen Vihti Tuusula Kerava Espoo Kauniainen Vantaa Helsinki Sipoo Kirkkonummi Vuoden 2011 alussa työpaikkamäärä Vantaalla aluksi kasvoi, sitten väheni. Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä hieman vähemmän kuin vuoden 2010 lopulla. Vantaalla kuten koko pääkaupunkiseudulla työllisyysaste on ollut korkeimpia koko maassa. Työllisyysaste oli korkeimmillaan vuoden 2007 lopulla, jonka jälkeen se laski aika jyrkästi aina 2009 vuoden lopulle saakka. Alkuvuodesta 2010 se jälleen lähti lievään nousuun niin, että kesäkuussa 2012 se oli Vantaalla 74,0 prosenttia. Naapurikaupungeissa se oli suurin piirtein samalla tasolla. Vantaalaisista työllisistä 45 prosenttia työskentelee asuinkunnassaan. Osuus on pysynyt samalla tasolla jo pitkään. Erityisesti kehyskunnista käydään entistä enemmän Vantaalla työssä. Vantaan työpaikkaomavaraisuus on 104 prosenttia. Työttömyysaste aleni Vantaalla parhaimmillaan alle 6 prosentin vuoden 2008 alkupuolella, mutta on sen jälkeen taas kohonnut ja oli 8,4 prosenttia elokuussa Vantaan työttömyysaste oli Helsingin seutukunnan korkein. Vantaalla oli työttömiä työnhakijoita elokuun 2012 lopulla 9 093, joista yhdenjaksoisesti vuoden työttömänä olleita oli Pitkäaikaistyöttömien määrä lähti työttömyyden kasvaessa jälleen nousuun. Vuoden 2008 lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla 690 vähemmän kuin vuonna Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma

13 Vantaan tasapainotettu strategia Kuvio 9. Työttömyysaste, % 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1, ,0 Työttömyysaste Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä vuoden 2005 tammikuusta alkaen tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys Espoo Helsinki Vantaa Vantaalla on noudatettu nuorisotakuuta jo kauan ennen lain voimaantuloa. Vantaalla oli elokuun lopussa 2012 alle 25-vuotiaita työttömiä 800, kun heitä oli vuosi sitten 965. Vantaalla on alle 25-vuotiaiden työttömyys laskenut, kun taas Helsingissä ja Espoossa nuorten työttömyys on noussut. Kuvio 10. Työttömiä Alle 25-vuotiaiden ja yli vuoden työttömänä olleiden työttömien määrä Vantaalla kuukausittain vuodesta 2007 alkaen puolentoista tuhannen asunnon paikkeille. Muissa Pääkaupunkiseudun kunnissa asuntotuotantotavoitteista on niin ikään jääty selkeästi, eniten Helsingissä. Kuvio 11. Vantaalle, Espooseen ja Helsinkiin vuosina valmistuneet asunnot Asuntojen lkm Helsinki Espoo Vantaa Viime vuosina asuntorakentaminen on keskittynyt ratojen varsille sekä Pakkalan-Tammiston alueelle. Naapurikaupunkeja edullisemmat tontinhinnat ja asunnonhankintakustannukset ovat Vantaan valtti pientaloasuntoa pääkaupunkiseudulta hankkiville. Kuvio 12. Vantaalle valmistuneet asunnot (lkm) vuosina sekä ennuste vuosille Asuntojen lkm Alle 25-vuotiaat Yli vuoden työttömänä Ulkomaalaistaustaisella, vieraskielisellä työnsaantimahdollisuudet ovat selvästi heikommat kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Vieraskielisen väestönosan työttömyysaste vaihteleekin prosentin välillä henkilön syntymämaan ja kielen mukaan. Asuntorakentaminen hidastui jälleen Taantuma heijastui Vantaalla kaikille toimialoille. Rakentamisen määrässä, erityisesti asuntojen rakentamisessa, se näkyi esimerkiksi vuonna 2009, jolloin valmistui ennätysmäisen vähän uusia asuntoja. Vuonna 2010 asuntojen rakentaminen alkoi vilkastua ja vuonna 2011 tavoitteeksi asetettu uuden asunnon tavoite saavutettiin. Kuluvana vuonna asuntojen rakentaminen on jälleen vähentynyt eikä tavoitteeseen päästä, valmistuvien asuntojen määrä jäänee Asuinkerrostalot ja muut Rivi-ja ketjutalot Erilliset pientalot Kehäradan rakentamisen aloitus ja sen varren maankäytölliset mahdollisuudet ovat luoneet edellytykset ennakoidulle väestönkasvulle ja asuntorakentamiselle. Toimitilarakentamisen määrässä suuria vaihteluja Muuta kuin asuinkerrosalaa on Vantaalle valmistunut 2000-luvulla varsin runsaasti, noin k-m²:n vuosivauhdilla, joinain vuosina jopa k-m². Rakentaminen on keskittynyt lentoaseman ympäristöön sekä Kehä III varrelle. Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma

14 Vantaan tasapainotettu strategia Vuonna 2010 toimitiloja valmistui ennätysmäisen vähän, vain runsas k-m². Vuotta myöhemmin, vuonna 2011, toimitilakerrosalaa rakennettiin edelliseen vuoteen verrattuna kaksinkertainen määrä, k-m². Vuoden 2012 alkuvuoden aikana rakentamisen aloitukset ovat jälleen vähentyneet vuoteen 2011 verrattuna. Kuvio 13. Muu kuin asuntorakentaminen vuosina (k-m²) Valmistunut kerrosala, k-m Muut Varasto Teollisuus Julkiset Liikenne Liike ja toimisto Talouden kehitysnäkymiä Yleiset talousnäkymät Suomen kansantalouden arvioidaan kasvavan noin prosentilla vuosina 2012 ja Sitä seuraavina vuosina talouden ennakoidaan kasvavan noin 2 prosenttia vuodessa. Tuleva talouskasvu on tuottavuuden varassa työvoiman tarjonnan jopa supistuessa ja huoltosuhteen heikentyessä koko 2010-luvun ajan. Kesällä 2012 oli koko euro-alue Suomi mukaan lukien taantumassa, josta selviäminen edellyttää onnistumista euromaiden talouksien tasapainottamisessa ja velkaantumisesta johtuvan finanssikriisin ratkaisemisessa. Viennistä riippuvainen Suomen talous kohentuu, kun löydetään luottamus kansainvälisten toimijoiden kesken ja pysyviä ratkaisuja kriisimaiden talousongelmiin. Valtiovarainministeriö arvioi työllisten määrän laskevan ja työttömyyden hieman kasvavan vuonna Työllisyysaste vuotiaista on hieman alle 70 prosenttia tulevina vuosina. Koko maan palkkasumman arvioidaan kasvavan 3,1 prosenttia vuonna 2012, 2,5 prosenttia vuonna 2013 ja 3,3 prosenttia vuonna Ansiotaso nousee keskimäärin yli kolme prosenttia vuodessa. Eläketulot kasvavat runsaan viiden prosentin vauhtia lähinnä eläkeläisten määrän kasvaessa. Inflaatio tasoittuu keskimäärin kahteen prosenttiin vuodessa. Valtion velkamäärä lähestyy 100 miljardin euron tasoa, mikä tarkoittaa noin 47 prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Valtion verotulot kasvavat noin 5 prosenttia vuonna 2013 arvonlisäveron korotuksen ja ansiotuloverotuksen kiristymisen johdosta, kun ansiotaso- ja indeksitarkistukset jätetään tekemättä vuosina Valtion menoleikkaukset kohdistuvat voimakkaasti kuntien valtionosuuksiin ja avustuksiin. Kuntasektorin talouskehitys Kuntatalous on kiristynyt viime vuosina. Kuntien menot ovat kasvaneet nopeammin kuin verot ja valtionosuudet ja investoinnit ovat pysyneet suhteellisen korkealla tasolla. Investoinnit ovat kasvattaneet kuntien velkaa noin miljardilla eurolla vuodessa. Vuonna 2012 kuntataloutta kiristää erityisesti 631 milj. euron valtionosuusleikkaus. Kuntatalous pysyy kireänä myös lähivuodet, kun valtionosuuksia leikataan 125 milj. euroa vuonna 2013, 250 milj. euroa vuonna 2014 ja vielä 500 milj. euroa vuonna Vuonna 2013 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta ja tämän toimen kiristävä vaikutus on noin 50 milj. euroa. Verotuksessa ansiotulovähennyksen korotus kompensoidaan kunnille valtionosuuksissa ja yhteisöveromuutokset kompensoidaan korottamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina Kuntatalous pysyy rahoituksellisesti alijäämäisenä koko suunnitelmakauden ja kuntien velka lisääntyy yli miljardilla eurolla vuodessa tulevinakin vuosina. Vuoden 2013 valtionosuudet lasketaan kunnille väestön mukaisesti. Indeksikorotus on 3,0 prosenttia, valtionosuusleikkaus ja kompensaatiot huomioiden. Vuoden 2013 valtion-osuusleikkaus, 125 milj. euroa, tarkoittaa noin -23 euron valtionosuuksien laskua asukasta kohden, ja kunnan valtionosuusprosentti laskee 30,90 prosenttiin. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vuodelle 2013 määräytyvät tilanteen oppilas- ja opiskelijamäärien pohjalta ja niissä indeksitarkistus jätetään tekemättä. Kunnan valtionosuusprosentti pysyy 41,89 prosentissa ja kuntien omarahoitusosuus on 364,18 euroa asukasta kohden myös vuonna Kuntien laskennalliset valtionosuudet kasvavat hieman vuonna 2013 lähinnä peruspalvelujen valtionosuuden indeksitarkistuksen ja väestön ikärakennemuutoksen johdosta. Tulevina vuosina valtionosuusleikkaukset kääntävät valtionosuudet euromääräisestikin tarkasteltuna pieneen laskuun. Myös muut kuntien valtionavut vähenevät lähinnä säästöleikkausten johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut ovat noin 10,5 miljardin euron tasolla vuosina Kuntien valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa osana kuntauudistusta siten, että uusi järjestelmä tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Uudistusta valmistelemaan on asetettu selvitysmies sekä hänen tuekseen erillinen tukiryhmä ja asiantuntija- ja laskentaryhmä. Valtion-osuusjärjestelmän kehittämistarpeita esitellään väliraportissa joulukuussa 2012 sekä lopulliset esitykset vuoden 2013 loppuun mennessä. Päätavoitteita valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa ovat (VM:n asetuspäätöksen mukaan) yksi yhteinen kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen kustannus, kuntaliitosneutraalisuus, kannustavuus ja rahoitusjärjestelmän toimivuus muutostilanteissa. Nykyistä monimutkaista laskentajärjestelmää on tarkoitus yksinkertaistaa ja myös neljän vuoden välein tehtävää valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon tarkistusta uudistetaan. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan yhteensä noin 4 prosenttia vuonna 2013, kun vuoden 2012 verotulojen arvioidaan kasvavan vain 1,5 prosenttia yhteisöverotulojen pienentyessä lähes neljänneksellä. Kuntien saamien kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan yli 4 prosenttia vuonna 2013, 4,7 prosenttia vuonna 2014 ja 3,5 prosenttia vuonna 2015 (KL Kuntien verotuloennustekehikko ). Arviota on nykyisessä taloustilanteessa pidettävä 12 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma

15 Vantaan tasapainotettu strategia optimistisena. Kuntien yhteisöverojen arvioidaan pysyvän vuoden 2012 alentuneella tasolla myös vuosina 2013 ja Vuonna 2016 kuntien yhteisöverotulo laskee jälleen kuntaryhmän jako-osuuden alentumisen johdosta. Kunnat ovat saamassa uusia tehtäviä. Kuntien menot lisääntyvät väestön ikääntymisen ja väestönkasvun myötä noin prosentilla vuodessa. Menojen kasvu on huomioitu sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisissa kustannuksissa. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan ja omaishoidon tukipalveluja tehostetaan; tehtävälisäykset on huomioitu kuntien valtionosuuksissa. Työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat säädetään etuoikeutetuksi tuloksi ja tämä lisää kuntien toimeentulotukimenoja vuonna Pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu toteutetaan vuosina Kokeilu lisää kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömien palveluissa. Perusopetuksen laadun parantamista ryhmäkokojen pienentämiseksi sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiseksi jatketaan vuonna Vuoden 2013 alusta kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan nuorten yhteiskuntatakuuna työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Tietoa valtion kuntiin kohdistuvista toimista on koottu Peruspalvelubudjettiin 2013 (Valtiovarainministeriön julkaisu 30a/2012) ja se löytyy vm.fi-sivulta Kunta-asiat-otsikolla. Kaupunki täyttää ns. kriisikuntakriteerit asukaskohtaisen velkamäärän, suhteellisen velkaantuneisuuden ja omavaraisuusasteen suhteen. Muiden kriteerien suhteen tarkasteltuna kaupungin vuosikate on positiivinen, kertynyttä alijäämää ei kaupungilla ole ja Vantaan tuloveroprosentti on kaikkien kuntien painotettua keskiarvoa alhaisempi. Kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman keskeisenä lähtökohtana on toimintamenojen kasvun sekä investointitason alentaminen taloussuunnitelma-kaudella. Bruttoinvestointitaso (ilman Kehärataa ja Kehä III:a) on enintään 100 milj. euroa vuonna 2013 ja 90 milj. euroa sitä seuraavina vuosina. Vantaan kaupungin investoinnit Kehäradan rakentamiseen ja Kehä III:n perusparantamisen toiseen vaiheeseen ovat yhteensä 68 milj. euroa vuonna 2013, 47 milj. euroa vuonna 2014 ja 19 milj. euroa vuonna Lisäksi kaupunki rahoittaa Kehä III:n perusparannuksen toisen vaiheen valtion osuuden rakentamista vuosina yhteensä 50 milj. eurolla, jonka valtio maksaa kauppahintana kahdessa erässä Vantaalle vuosina 2016 ja Aiemman sopimuksen mukaisesti valtio maksaa Kehä III:n perusparannuksen ensimmäisen vaiheen 50 milj. euron kustannukset takaisin Vantaalle vuonna Talousarvio sisältää toimenpiteet, joilla asetetut taloudelliset tavoitteet saavutetaan, ja samalla varmistetaan kaupungin kilpailukykyisyys pidemmällä aikavälillä. Tiukalla maankäytön ja sopimuspolitiikan ohjauksella, investointien priorisoinnilla ja kaupunkitasoisella palveluverkkosuunnittelulla rajataan kaupungin investoinnit 90 milj. euron vuositasolle (ilman Kehärataa ja Kehä III:n parannusta). Arvioidulla toimintatulojen ja verorahoituksen keskimäärin 3 prosentin vuotuisella kasvulla tavoitellaan kaupungin lainamäärän kasvun pysäyttämistä taloussuunnitelma-kauden lopulla. Epävarmat näkymät talous- ja työllisyyskehityksessä korostavat talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman toimenpiteiden toteuttamistarvetta. Kaupunki on sitoutunut Kehäradan toteuttamiseen ja käynnistynyt Marja-Vantaan rakentaminen sitoo kaupungin resursseja pitkälle tulevaisuuteen. Tulevina vuosina kaupunki tarvitsee taloudellista liikkumavaraa voidakseen reagoida muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Vantaan henkilöstömäärän kehitys Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä on pysynyt suhteellisen vakiona kolmen edellisen vuoden aikana. Tulevien vuosien henkilöstömäärään vaikuttaa eniten palvelujen tuotantotapa eli mikä osa palveluista tuotetaan omalla henkilöstöllä ja mikä osa palveluista ostetaan muilta palveluntuottajilta. Kaupunki varmistaa tarvittavan henkilöstön lyhytaikaisten sijaisuuksiin ja kausiluonteisiin tehtäviin käyttämällä ensisijaisesti Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n palveluja. Taulukko 1 Asukas- ja henkilöstömäärän kehitys Vantaan talouskehitys Vuosi Asukkaita Henkilöstö (vakinaiset + määräaikaiset) Asukkaita/henkilöstö 17,31 17,65 17,84 Palveluiden tuotantotavoissa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista huolimatta osaavan henkilöstön saamisen varmistaminen kaupungin palvelukseen on suuri haaste runsaan eläköitymisen vuoksi. Toisaalta eläköityminen ja muu normaali lähtövaihtuvuus mahdollistaa edellisvuosien tapaan henkilöstörakenteen hallitun muutoksen. Vuoteen 2020 nykyisestä henkilöstöstä eläköityy 17 prosenttia. Vantaalla eläkkeelle lähtöikä on noussut joka vuosi viimeisten viiden vuoden aikana ( ). Taulukko 2 Eläkepoistuma Vantaalla Vuodet Eläkepoistuma Vantaa (%)* % % % * Luvuissa ei ole mukana valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvia opettajia Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma

16 Vantaan tasapainotettu strategia Taulukko 3 Terveysperusteiset poissaolot (päivää/ henkilötyövuosi) Kuvio 15. Kaupungin toimitilojen määrän kasvu sekä väestönkasvu vuoden 2012 alkuun verrattuna ,1 5,1 4,7 4,8 4,9 Kumulatiivinen kasvu % 14,0 12,0 Henkilöstömenot ovat tulevina vuosina edelleen iso osa kaupungin käyttömenoista. Vuoteen 2009 saakka terveysperusteiset poissaolot laskivat kolme vuotta peräkkäin. Kahtena edellisenä vuotena hyvä kehityssuunta on pysähtynyt. Terveysperusteisten poissaolojen vähentäminen tulevina vuosina on tärkeää, sillä terveysperusteiset poissaolot ovat iso menoerä. Hyvän johtamisen ja esimiestyön merkitystä korostetaan ja aktiivinen välittämisen toimintamallia vahvistetaan, sillä tutkimusten mukaan työntekijän elämänhallinta ja työssä jaksaminen voi vaarantua ja jo lyhyenkin poissaolon jälkeen työhön paluun kynnys nousee. 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Väestön muutos Toimitilat Kaupungin toimitilamäärän kehitys Alla olevista kuvista selviää Kaupungin tilojen lisäys toimialoittain investointiohjelman perusteella Kaupungin tilojen lisäys suhteutettuna väestökehitykseen Kaupungin palvelukykyä lisäävät investoinnit kohdistuvat päiväkotien ja koulujen rakentamiseen. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman tavoitteiden mukaisesti tilojen käytön tehokkuus kasvaa, mikä hillitsee tilakustannusten kasvua. Ennusteiden toteutuminen edellyttää onnistumista tilojen käytön optimoinnissa ja palveluverkkosuunnittelussa. Kuvio 14. Toimitilamäärän kehitys vuoteen 2022 asti M Muut Sivi Soster Vapas 14 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma

17 Strategiatyön kehittäminen Vantaalla Strategiatyön kehittäminen Vantaalla Vantaan kaupungin strategiatyötä uudistetaan niin, että jatkossa valmistellaan valtuustokauden mittainen strategia. Valtuustokausittain tarkistetaan arvot ja visio sekä määritellään strategiset linjaukset ja niitä toteuttavat kriittiset menestystekijät. Strategian toteuttamisen välineenä on tuloskortti, joka on osa kaupungin johtamisjärjestelmää. Kaupunkistrategia laaditaan jatkossa valtuustokaudelle ja se sisältää strategiset päämäärät ja niiden mittarit Kaupunkitason tuloskortti laaditaan talousarviovuodelle -- Siinä keskitytään kaupunkitasoisiin toimenpiteisiin, jotka ovat askelmia strategisten päämäärien saavuttamiseen -- Sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa -- Strategiset päämäärät korvaavat jatkossa TS-kauden tavoitteet Toimialat laativat tuloskortin ja tavoitteet kaupungin neljän vuoden strategian sekä kehyksen pohjalta -- Talousarvion käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet (toimialan tuloskortti) toteuttavat aiempaa selkeämmin kaupunkistrategiaa -- Toimialat raportoivat lautakunnalle toiminnallisista tavoitteista Kaupunkistrategian ensimmäinen raportointi tehdään valtuustokauden toisen vuoden lopun tilanteen mukaisesti, jonka pohjalta valtuusto tekee kaupunkistrategian väliarvion. Loppuarvio tehdään valtuustokauden päätteeksi. Strategiatyön malli valtuustokaudella Strategiaperusta: toiminta -ajatus, arvot, visio Toimintaympäristö Muutosvoimat Skenaariot Strategiset päämäärät Valtuustokauden mittainen strategia Strategisten päämäärien mittarit. Tavoitearvot 2016, aikataulu ja vastuut TA -tavoitteet Vuosittaiset tuloskortit - sitovat tavoitteet (kaupunkitaso) - toiminnalliset tavoitteet (toimialat) Ohjelmatyö Valtuustokauden strategian laadinnan aikataulu Valtuustokauden strategian yhteydessä päätetään ne kaupunkitasoiset ohjelmat, joita tullaan valtuustokaudella laatimaan tai joista tullaan tekemään väliarviointi Laadittavien ohjelmien tulee tukea strategisten päämäärien toteutumista Ohjelmien laadinnan käynnistyessä käydään valtuuston lähetekeskustelu Vain strategian yhteydessä päätetyt ohjelmat tuodaan valtuuston käsittelyyn Myös toimialatasoisten kehittämissuunnitelmien tulee toteuttaa valtuustokauden strategiaa Toimintamallin tarkoituksena on parantaa ohjelmatyön ja sen sitomien resurssien vaikuttavuutta sekä strategiayhteyttä Strategiamallin luonnosta on käsitelty kaupungin johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa syksyllä 2012 Valtuustokauden strategian valmistelu tapahtuu johtoryhmässä, mitä varten tuotetaan aineistoa ylimmän johdon valmennuksen yhteydessä alkuvuodesta 2013 Kh:n strategiaseminaari pidetään huhtikuussa Seminaariaineistona on johtoryhmän kaupunkistrategian valmistelutyö. Uuden mallin mukainen valtuustokauden strategialuonnos esitellään valtuustolle toukokuun 2013 strategiaseminaarissa, jonka jälkeen valtuusto päättää strategiasta erikseen kesäkuussa. Tavoitteena on tiivis strategia, joka käsittää suuret linjaukset. Myös visio, arvot ja toiminta-ajatus arvioidaan uuden valtuuston näkemysten mukaiseksi (strategiailtakoulut keväällä 2013). Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma

18 16 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma Vantaan kaupungin tuloskortti 2013 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Rakenteet ja prosessit Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kilpailukykystrategia Kaupungin vetovoimaisuus Uudistuva kaupunkikuva Tehokas maapolitiikka Laadukas Marja-Vantaa Kehittyvät ja turvalliset keskukset Toimiva ja kestävä kaupunkirakenne Edunvalvonta ja yhteistyö Elinkeinot ja työllisyys Kuntarakenne- ja metropoliratkaisun aikaansaaminen Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet Edunvalvonta seudullisissa organisaatioissa Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen Systemaattinen esimiesvalmennus Optimaalinen henkilöstösuunnittelu Palkitseminen Tulopohjan vahvistaminen Verorahoituspohjan (verotulot, valtionosuudet) vahvistaminen Maanmyyntitulot ja uudistuva maapolitiikka Monipuoliset kumppanuudet Laajeneva yritystoiminta Työllisyyden vahvistaminen Vahvistuva elinkeino- ja kansainvälistymispolitiikka Kuntalaisten hyvinvointi Sosiaalisen eheyden edistäminen Yhteisöllisyyden ja oman elämän hallinnan tukeminen Vaikuttavat peruspalvelut Innovatiivinen ja kehittyvä kaupunki Uudet palvelujen järjestämistavat Kustannustehokas ja ympäristövastuullinen toiminta Palvelurakenteiden ja -verkkojen uudistaminen Tuottava ja voimaantuva henkilöstö Muutososaaminen Työhyvinvointiin panostaminen Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy Oppilaitosyhteistyö Velkaantumiskehityksen saaminen hallintaan Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman mukainen käyttötalouden menokehitys ja investointikatto Omaisuuden hallinta Palvelustrategia Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman toteuttaminen Strategiset tavoitteet

19 Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kaupungin vetovoimaisuus Nykyisen kaltainen Vantaa on rakentunut kaupungistumisen seurauksena. Mielikuvaa kaupungista hallitsi pitkään maaseutumaisen ja kaupunkimaisen ympäristön osin ristiriitainen suhde. Vantaaseen on kaupungin kehittyessä liitetty erilaisia mielikuvia: lähiöiden kaupunki, teollisuus- ja varastokaupunki, reunakaupunki. Selkeä käänne Vantaan kehityksessä tapahtui 1990-luvun alussa. Lentoasema-alue lähiympäristöineen nostettiin Vantaan kehittämisen keskiöön, jolloin seudullisesta verkostoitumisesta ja kansainvälisistä yhteyksistä tuli Vantaan menestystekijöitä. Vantaasta haluttiin tehdä seudun dynaaminen yritysalue ja työssäkäynnin sekä asioinnin keskus. Tavoitetta alettiin toteuttaa Aviapolis-aluetta kehittämällä ja Kehärata-hankkeeseen sitoutumalla. Työpaikkamäärien kasvun ja asioinnin lisääntymisen myötä Kehä III:n toimimattomuus muodosti vakavan uhan alueen edelleen kehittämiselle, mutta myös koko kaupungin liikenneverkolle. Vantaalla on investoitu tulevaisuuteen. Infrastruktuuri-investointien vuoksi kaupunki on ottanut velkaa rahoitusvastuiden kasvettua niin omissa kuin valtion kanssa yhdessä toteutetuissa hankkeissakin. Nyt Vantaalla ollaan pääsemässä vaiheeseen, jossa kaupungin rakentaminen voi jatkua jo tehtyjen investointien pohjalta. Aiemmat vastakohdat ovat sulautumassa tasapainoiseksi kaupunkirakenteeksi. Monipuolisen täydennysrakentamisen avulla Vantaasta tulee hyvän työssäkäyntialueen lisäksi entistä houkuttelevampi myös asumisen suhteen. Marja-Vantaan toteuttaminen on seudullinen kärkihanke. Marja-Vantaa on pääkaupunkiseudun merkittävimpiin kuuluva uusi asuin- ja työpaikka-alue, joka lisää rakennuttajien, yritysten ja yhteistyökumppaneiden kiinnostusta uudenlaiseen urbaaniin asuntorakentamiseen ja ekologisiin ratkaisuihin. Kehärata ja sen varrella jo olemassa olevat sekä sinne rakennettavat asuinalueet yhdistävät Länsi- ja Itä-Vantaan toimivaksi kaupunkikokonaisuudeksi. Kaupungin taloudelliset resurssit asettavat tiukat raamit tulevien vuosien maankäytölle. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman mukaan erityisenä haasteena on laadukas ja kohtuuhintainen asuntotuotanto, jolloin asuntotuotannon määrä ja houkuttelevuus lisäävät kaupungin verotuloja. Samalla otetaan huomioon myös täydennysrakentamisen vaatimukset ja ekologiset näkökulmat ja ilmastomuutoksen vaikutus. Tässä ovat vastakkaisina haasteina tiukka talouskuri, rakentamisen ajoittaminen ja investointien siirto sekä samalla tulopohjan kasvattaminen. Vantaa kasvaa vuosittain yli 2000 asukkaalla. Väestönkasvu ja maankäytölliset mahdollisuudet ovat hyvä perusta sille, että Vantaan vetovoimaisuus myös kotikaupunkina nousee, eikä sitä nähdä enää vain väliaikaisena asuinpaikkana. Keskeistä on, että muissa kaupungeissa asuvat Vantaalla työskentelevät alkavat nähdä Vantaan todellisena vaihtoehtona omaksi asuinpaikakseen. Samanaikaisesti Vantaalta pois muuttamista harkitseville pitää pystyä tarjoamaan laadukkaan asumisen vaihtoehtoja elämän eri vaiheisiin. Tehostuva kaavoitusja maankäyttöpolitiikka linjaa sen, kuinka olemassa olevia rakenteita ja vireillä olevia investointeja hyödynnetään parhaiten. Vantaa on yhdessä muiden Helsingin seudun kuntien kanssa hyväksynyt ja allekirjoittanut maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) vuosille Sopimuksessa Vantaa on sitoutunut vuosittain luomaan edellytykset 2000 uuden asunnon rakentamiselle. Toteutuneesta tuotannosta 20 prosenttia toteutetaan valtion tukemina vuokra-asuntoina. Keskittämällä asuntorakentamista nykyisiin keskuksiin joukkoliikenteen varteen voidaan eheyttää kaupunkirakennetta. Rakentamisresursseja keskitetään Kehäradan uusiin asemanseutuihin eli Leinelään ja Marja-Vantaaseen. Keskustojen erityisesti asemakeskusten elinvoimaisuus on Vantaan kilpailukyvyn kannalta keskeinen tekijä niin asumiselle kuin liike-elämälle. Nykyiset keskukset ovat pysyneet melko muuttumattomina rakentamisestaan saakka. Tällä hetkellä kaikissa Vantaan keskuksissa on meneillään merkittäviä kehittämishankkeita, joissa kaupunki on tärkeä osapuoli. Tyypillisesti tällaisia hankkeita ovat pysäköinnin järjestäminen, sekä julkisten sisä- ja ulkotilojen kohentaminen nykyvaatimusten mukaisiksi. Ensimmäinen hanke on parhaillaan toteutusvaiheessa oleva Tikkurilan keskustan uudistaminen: pysäköintijärjestelyt, uuden asuntotuotannon alkaminen sekä uusi Asemakeskus. Seuraavana ovat vuorossa Myyrmäki, Korso, Hakunila ja Koivukylä, joihin kaikkiin on suunniteltu rakennettaviksi sekä uusia asuntoja että liiketiloja. Vantaan visioksi määriteltiin valtuustokaudelle : Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Visio tiivistettiin muotoon Vantaa - viisas valinta. Vision mukaan Vantaa tarjoaa monipuolisia asumisvaihtoehtoja, monenlaisia harrastus-, kulttuuri- ja ulkoilumahdollisuuksia, hyvät peruspalvelut, erilaisille yrityksille soveltuvia toimitiloja ja tontteja huippupaikalla sekä maailmanluokan kansainväliset yhteydet. Sijainti metropolialueen ytimessä on tulevaisuuden menestystekijä. Monilta osin visio on toteutunut. Seuraavalla valtuustokaudella arvioidaan vision uudistamistarve. Kaupunkien välisissä vertailuissa on todettu, että samalla kun Vantaa tuottaa palvelunsa taloudellisesti ja tehokkaasti, on palvelujen asiakastyytyväisyys vähintään samalla tasolla kuin vertailukaupungeissa. Palvelut ovat hyvin saavutettavissa, koulujen välillä ei ole tasoeroja, varhaiskasvatuksessa on monipuolinen palvelutarjonta. Asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihin on usein parempi kuin yleinen mielikuva palveluista. Siksi onkin tärkeää kohentaa yleistä kaupunkikuvaa. Sen avulla voimme varmistaa, että asukkaat viihtyvät kotikaupungissaan ja ovat ylpeitä vantaalaisuudestaan. Vetovoimaisuuden lisäämiseksi on tärkeää toteuttaa kaikkia kestävän kehityksen näkökulmia: ekologinen, sosiaalinen ja kult- Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma

20 Strategiset tavoitteet tuurinen sekä taloudellinen. Kaupungin on turvattava hyvät elinmahdollisuudet paitsi nykyisille, myös tuleville sukupolville. Erityisen tärkeää on saada talous tasapainoon. TA-vuoden tavoitteet: 1. Koko kaupunkiorganisaatio osallistuu kaupunkikuvan kehittämiseen - kaupungin vetovoimaisuus asuinpaikkana paranee. 2. Marja-Vantaata toteutetaan kärkihankkeena. 3. Lähdetään toteuttamaan uusia maapoliittisia linjauksia koskien kaavoitusta, maanhankintaa ja maanluovutusta. 4. Kaupunki luo edellytykset asunnon laadukkaalle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Myytävien omakotitalotonttien määrää lisätään. 5. Keskustojen asunto- ja liiketonttien kaavoitusta nopeutetaan siten, että keskustat täydennysrakentuvat ja pysyvät siten elinvoimaisina. 6. Edistetään toimivan ja kestävän kaupunkirakenteen toteutumista kaupunkirakennetta eheyttämällä ja tiivistämällä, kestäviä liikkumismuotoja edistämällä sekä säilyttämällä viheralueverkosto. Elinkeinot ja työllisyys Elinkeinopolitiikkaa terävöitetään ja vahvistetaan. Vuoden 2012 aikana on perustettu elinkeinojohtajan virka. Viran perustamisella tähdätään Vantaan verotulopohjan vahvistamiseen työllisyys- ja elinkeinopoliittisin keinoin. Kevään 2013 valtuustoseminaariin valmistellaan Elinkeino- ja työllisyyspoliittinen ohjelma. Kaupungin mahdollisuuksia hyödyntävät ja ongelmia ratkaisevat toimenpiteet täsmentyvät tässä ohjelmassa. Tavoitteena on kaupungin elinvoimaisuuden kasvattaminen ja kansainvälisyyden lisääminen. Kaupunki- ja elinkeinomarkkinointia tehostetaan. Työpaikkaalueiden imagoa ja profilointia kehitetään. Työpaikkarakentaminen edellyttää nopeaa ja tehokasta hankekaavoitusta. Työpaikkarakentamisen painopistealueita ovat Aviapolis - Itä-Vantaa -akseli, Vantaankosken aseman seutu sekä Vehkalan yritysalue. Elinkeinopoliittista seutuyhteistyötä kehitetään ja metropolialueen yhteistyötä tiivistetään metropolialueen uuden kilpailukykystrategian pohjalta. Valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken on tarkoitus solmia aiesopimus kilpailukykystrategian toteuttamiseksi. Vantaan Innovaatioinstituutti Oy osallistuu Osaamiskeskusohjelman korvaavan työ- ja elinkeinoministeriön INKA-ohjelman valmisteluun. Uusi INKA (innovatiiviset kaupungit) -ohjelma julkistettiin Vantaan Innovaatioinstituutti on osallistunut ministeriön valmistelutyöhön osaltaan ja on valmistelemassa pääkaupunkiseudun esitystä ohjelman sisällöiksi. INKA -ohjelma korostaa innovaatioympäristöjen rakentamista siten kuin Vantaalla on tehty jo pitkään. Vuosien 2012 ja 2013 aikana Vantaan Innovaatioinstituutti Oy:n tehtävänä on varmistaa valtionrahoitusta elinkeinopoliittisille hankkeille Vantaalle. Vantaan Innovaatioinstituutti Oy perustettiin 2009 toteuttamaan kansallista innovaatiostrategiaa, pääkaupunkiseudun kilpailukykyohjelmaa ja ennen kaikkea Vantaan omaa kilpailukykyohjelmaa. Vantaan Innovaatioinstituutin tavoitteena on yritysten kasvun edellytysten luominen ja uusien työpaikkojen ja investointien houkutteleminen Vantaan alueelle rakentamalla Vantaalle kansainvälisesti houkutteleva innovaatioympäristö yhdessä yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Vantaan innovaatioympäristössä on luotu kehittämisympäristöjä useille uusien teknologian alueille siten, että niissä on mukana noin 300 yritystä ja suurin osa seudun yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Kaikissa kehittämisympäristöissä on tavoitteena myös yritysten kansainvälistymisen tukeminen. Vantaan Innovaatioinstituutti Oy rakentaa kansainvälistymismahdollisuuksia yrityksille erityisesti Venäjän ja Kiinan osalta. Vantaan Innovaatioinstituutti Oy:n tehtävänä on luoda uusista maankäytön ja liikenteen hankkeista uusien teknologioiden ja palveluiden testausympäristöjä. Vantaan Innovaatioympäristön kehittämisalustoja ovat: radiotaajuustunnistamisen kehittämis-konsortio RFID Lab Finland ry., anturiteknologian kehittämisyhtiö Anturikeskus Oy, ympäristö-alan Green Net Finland ry., hyvinvointialan kehittämiskonsortio CIDE, sekä Vantaan Innovaatioinstituutti Oy:n projekteina lentokenttäteknologiaa ja rakentamista kehittävä Airport Cluster Finland, elintarvikealan ruuan jäljitettävyys- ja turvallisuusteknologian kehittämiskonsortio ja nanoteknologian kehittämiskonsortio Nano Lab Finland. Näissä kehittämiskonsortioissa on mukana yritysten lisäksi Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Turun yliopisto, Viikki Food Centre, VTT, Metropolia ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Yhteistyössä Culminatum Oy:n kanssa toimii kieli- ja viestintäteknologian kehittämiskonsortio KITES. Kehittämisympäristöjen hankkeisiin haetaan rahoitusta ELY keskukselta, Uudenmaan liitolta, TEKES:iltä ja muilta julkisilta rahoittajilta. Myös yritykset maksavat osallistumismaksua hankkeissa. Kehittämisalustojen tehtävänä on mahdollistaa käyttäjälähtöisten ratkaisujen synnyttäminen yritysten yhteistoimintana ja sitä kautta yritysten liiketoimintamahdollisuuksien kasvu, joka näkyy työpaikkojen kasvuna Vantaalla. Yritysten kansainvälistymisen tueksi ja kansainvälisten investointien houkuttelemiseksi Vantaalle Vantaan Innovaatioinstituutti Oy on perustanut yhdessä Uudenmaan liiton kanssa suomalais-kiinalaisen teknologiayhteistyökomitean, jonka kautta palvellaan pienellä korvauksella Kiinan markkinoille tähyäviä suomalaisia yrityksiä sekä kiinalaisia yrityksiä Vantaan kautta Euroopan markkinoille. Yhteistyötä Venäjän toimijoiden kanssa tullaan tiivistämään aikaisempaa enemmän. Kaikkea kansainvälistä toimintaa toteutetaan yhteistyössä Invest in Finlandin, Finpron ja GHP:n kanssa. Vantaan Innovaatioinstituutti Oy koordinoi Suomen osallistumista suureen EUhankkeeseen City Mobile II, joka kehittää kuljettajattomia sähköisiä ajoneuvoja. Hankkeen tavoitteena on saada ajoneuvojen pilotti Marja Vantaalle asuntomessujen aikana, jolloin liikenne Kehäradan asemilta messualueelle hoidettaisiin näillä ajoneuvoilla. Vantaan uusien maankäytön ja liikenteen hankkeiden hyödyntäminen kehittämisympäristöissä mukana olevien yritysten testausalustoina on alkamassa voimakkaasti vuoden 2012 aikana ja se jatkuu tulevina vuosina voimakkaana mahdollistaen yritysten liiketoiminnan kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä Vantaalla. Ensimmäinen innovatiivisena hankintana toteutettu testaushanke on Marja Vantaan yhteiskäyttöiset pysäköintiratkaisut. Vantaan Innovaatioinstituutti tekee läheistä yhteistyötä kaupungin toimialojen kanssa hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vantaan työllisyysaste on maan korkeimpia. 18 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma