Vantaan kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaan kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014 2017"

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma

2

3 Vantaan kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

4 Kannen kuva Seppo Niva Kansi Sanna Henriksson, Viestintä Ulkoasu Anitta Mäkinen, Viestintä Taiton ohjaus ja koordinointi Sirpa Rönn, Taloussuunnittelu Taitto Jaana Calenius ja Sirpa Rönn, Taloussuunnittelu Paino Edita Prima Oy 12/ Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

5 Sisällysluettelo Vantaata rakennetaan kestävien arvojen pohjalta...5 Vantaan kaupungin toimintaympäristö...6 Valtuustokauden strategia...16 Valtuustokauden strategian laadinta...17 Arvot ja visio...18 Strategiset painopistealueet ja niiden päämäärät...19 Valtuustokauden strategiaan sisältyvät ohjelmat...28 Vantaan kaupungin sitovat tavoitteet vuodelle Käyttötalousosa...36 Talousarvion 2014 täytäntöönpano...36 Toimialoittain vertailu ja kehys...40 Yleishallinto...43 Yleishallinto...44 Keskusvaalilautakunta...45 Kaupunginvaltuusto...46 Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus...47 Kaupunginhallitus...48 Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset...50 Kaupunginjohtajan toimiala...51 Konserni- ja asukaspalvelujen toimiala...55 Konserni- ja asukaspalvelujen toimiala yhteensä...56 Konserni- ja asukaspalvelujen toimiala bruttoyksiköt...60 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus...63 Työllisyyspalvelut...64 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala...67 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala yhteensä...68 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala ilman erikoissairaanhoitoa...68 Sosiaali- ja terveyslautakunta...73 Talous- ja hallintopalvelut...74 Erikoissairaanhoito...77 Terveydenhuollon palvelut...79 Perhepalvelut...84 Vanhus- ja vammaispalvelut...89 Suun terveydenhuollon liikelaitos...94 Sivistystoimen toimiala...97 Sivistystoimen toimiala yhteensä...98 Sivistystoimen toimiala...98 Opetuslautakunta ja vapaa-ajan lautakunta Yhteiset palvelut Suomenkielinen perusopetus Nuoriso- ja aikuiskoulutus bruttoyksiköt Varhaiskasvatus Kirjastopalvelut Muu koulutus Ruotsinkielinen tulosalue Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Ammatillinen koulutus Aikuisopisto Musiikkiopisto Kuvataidekoulu Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kaupunkisuunnittelulautakunta yhteensä Kaupunkisuunnittelulautakunta Toimialahallinto Yrityspalvelut Kaupunkisuunnittelu Tekninen lautakunta yhteensä Tekninen lautakunta bruttoyksiköt Tekninen lautakunta Tilakeskuksen tulosalue Joukkoliikenne Kuntatekniikan keskus Varikko Ympäristölautakunta yhteensä Ympäristölautakunta bruttoyksiköt Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Rakennusvalvonta Liikelaitokset Keski-uudenmaan pelastustoimen liikelaitos Vantaan Työterveys liikelaitos Rahastot Asuntolainarahasto Marja-vantaan ja keskusten kehittämisrahasto Sosiaalinen luototus Vahinkorahasto Rahastojen yhdistetty tuloslaskelma Rahastojen yhdistetty rahoituslaskelma Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

6 Tuloslaskelmaosa Investointiosa Investointiosa Uudisrakennukset Peruskorjaukset Vuokra- ja osaketilojen muutostyöt Aineeton omaisuus Julkinen käyttöomaisuus Irtain omaisuus Kiinteä omaisuus Osakkeet ja osuudet Rahoitusosa Rahoitusosa Rahoituslaskelma Rahoitussuunnitelma Täydentäviä tietoja Liitteet Uudisrakennukset, ts Peruskorjaukset, ts Vuokra- ja osaketilojen muutokset, ts Vantaan kaupungin palveluverkkokartat Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

7 Vantaata rakennetaan kestävien arvojen pohjalta Vantaata rakennetaan kestävien arvojen pohjalta Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa kaupunkia ja palvelujen laatua kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Vantaa on asukkaille turvallinen kotikaupunki, yrityksille Suomen paras kumppani ja työntekijöille maan parhaiten johdettu kaupunki, näin todetaan kaupungin vuoteen 2025 ulottuvassa visiossa. Valtuustokauden strategian mukaisesti kaupunkia rakennetaan ja kehitetään innovatiivisuuden, kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden arvoihin perustuen. Kaupungin strategian keskeinen painopistealue on talouden tasapaino ja läpinäkyvyys on johtava periaate kaikessa toiminnassa. Vantaa ryhtyi suurten kaupunkien etujoukossa voimakkaisiin talouden tasapainottamis- ja säästötoimiin keväällä 2012 valmistellulla ja valtuuston hyväksymällä talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmalla. Ohjelman keskeisinä tavoitteina on menojen kasvun hillintä ja kaupungin investointien tason alentaminen kaupungin velkaantumiskehityksen hallintaan saamiseksi. Pitkittynyt talouden taantuma ja valtionosuusleikkaukset heikentävät tulopohjaa ja lisäävät menoja erityisesti suurissa kaupungeissa. Esitys Vantaan kaupungin vuoden 2014 talousarvioksi perustuu talouden tasapainottamislinjausten jatkamiseen. Vuoden 2013 edetessä kansantalouden ja kuntatalouden kehitysnäkymät ovat heikentyneet entisestään, mikä on heijastunut myös talousarvioesityksen keskeisiin tunnuslukuihin sopeuttamis- ja tehostamistoimista huolimatta. Vuosi 2014 tulee olemaan erityisen haastava kaupungin rahoituskyvylle suurten liikenneinvestointien raskaimman rahoitusvuoden osuessa talouden matalasuhdanteen, valtionosuusleikkausten ja heikentyneiden verorahoitusnäkymien keskelle. Tästä syystä talousarvioesityksessä kaupungin omien investointien taso pidetään alle 100 milj. eurossa ja käyttötalousmenojen kaupunkitason kasvu 1,5 prosentissa vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Vuodesta 2015 lähtien kaupungin investointitaso laskee Kehäradan ja Kehä III:n perusparannuksen 2. vaiheen hankkeiden päättyessä. Tällöin on kaupungin käyttötalouden tasapainosta ja riittävästä vuosikatteesta huolehtimalla mahdollista kattaa viime vuosia merkittävästi suurempi osuus investoinneista kaupungin omalla tulorahoituksella. Vantaata rakennetaan raideliikenteen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan päärataan ja Kehärataan tukeutuen. Kaupunkirakenteen eheyttäminen on keskeisin kriteeri maankäytön suunnittelussa ja uusia alueita kaavoitettaessa. Tikkurilan keskustan ja asemanseudun toteuttaminen on käynnistynyt vauhdilla sekä toimitila- että asuntorakentamisen osalta. Lentoaseman kehittäminen ja rakentaminen jatkuu miljardiluokan rakentamishankkeilla tulevina vuosina. Kehärata valmistuu ja otetaan käyttöön kesällä 2015 ja Kehä III:n perusparantamisen toinen vaihe toteutetaan vuosina Kaupungin uusien maapoliittisten linjausten toimeenpano on aloitettu ja kaupungin elinvoimaa vahvistetaan elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan paneutuvalla elinvoimaohjelmalla. Onnistuminen asuntoja työllisyyspolitiikassa on tärkeää myös kaupunkilaisten ja kaupungin tulopohjan vahvistamiseksi. Kuntauudistus sisältää suuren määrän siihen kytkeytyviä osauudistuksia, joista valtionosuusuudistus, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen, kuntarakenneuudistus sekä metropolihallinnon perustaminen ovat kaikki Vantaan kannalta tärkeitä edunvalvonnan kohteita. Julkisen talouden pidemmän aikavälin tasapainottamiseksi valtio on asettanut tavoitteeksi miljardin euron säästöt kuntien menoista kuntien tehtäviä vähentämällä. Lisäksi kunnille on osoitettu merkittäviä tavoitteita tuottavuuden parantamiseksi. Vantaan toiminnalliset ja sijainnilliset vahvuudet takaavat kaupungin menestyksen tulevina vuosina itsenäisenä kuntana osana kilpailukykyistä metropolialuetta. Kaupungin aseman vahvistuminen edellyttää kuitenkin välttämättä talouden tasapainottamisen jatkamista. Kari Nenonen Kaupunginjohtaja 5 Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

8 Vantaan kaupungin toimintaympäristö Vantaan kaupungin toimintaympäristön muutos Väestö kasvaa runsaalla parilla tuhannella vuosittain Vantaalla asui vuoden 2013 alussa henkilöä. Vantaalla asuvista puhui äidinkielenään suomea , ruotsia ja jotain muuta kieltä henkilöä. Vieraskielisistä suurin ryhmä olivat venäjänkieliset, joita Vantaalla asui ja vironkieliset, joita asui Kaupungin väkiluku on kasvanut 2000-luvulla runsaan asukkaan vuosivauhdilla. Vuonna 2012 kasvua oli hieman keskimäärää enemmän henkilöä. Vuonna 2013 muutokseksi ennustetaan henkilöä. Väkiluvun kasvun suuruuteen vaikuttaa toisaalta ns. luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus, toisaalta kuntaan muuttavien ja kunnasta poismuuttavien erotus. Luonnollisen väestönkasvun osuus kaupungin vuosittaisesta keskimääräisestä väestönmuutoksesta on ollut 70 prosenttia. Kartta 1. Vantaan keskimääräiset vuosittaiset muuttovirrat eri alueille ja alueilta vuosina Nettomuuton suuruus (2) (3) (8) (1) (2) Hyvinkää -54 Mäntsälä -91 Vihti -65 Nurmijärvi -221 Järvenpää -134 Tuusula -238 Kerava -137 Pornainen -21 Muu Suomi -23 Espoo 55 Vantaa Sipoo -85 Muu Uusimaa -124 Kauniainen -2 Helsinki Kirkkonummi -33 Ulkomaat 949 Lähde: Tilastokeskus Muuttovoittoa Vantaa on saanut viime vuosina Helsingistä sekä ulkomailta. Suurimmat muuttotappiot ovat kehyskuntiin ja muualle Etelä-Suomeen. Ulkomailta saatu muuttovoitto on kasvanut vuosi vuodelta samalla kun kotimaan nettomuutto on kääntynyt jopa tappiolliseksi. 6 Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

9 Vantaan kaupungin toimintaympäristö Kuvio 1. Nettomuutto, hlöä Nettomuutto Vantaalle kotimaasta ja ulkomailta v Vantaan väkiluvun ennustetaan kasvavan jatkossa keskimäärin asukkaan vuosivauhtia. Joka vuosi syntyy vantaalaista enemmän kuin heitä kuolee ja muuttovoittoa saadaan joka vuosi henkilöä. Vantaan nykyisin suhteellisen nuori ikärakenne vanhenee, vaikka päivähoito- ja kouluikäisten määrä lähivuosina hieman kasvaakin. Kuvio 3. Nuorimpien ikäryhmien ennustettu väestönmuutos v Henkilöitä Kotimaa yhteensä Lähde: Tilastokeskus Ulkomaat yhteensä Muuttoliikkeen osuus väkiluvun muutoksesta on vaihdellut luonnollista väestönkasvua enemmän: nettomuutto on ollut 2000-luvulla alimmillaan parisen sataa henkilöä tappiollista ja enimmillään yli tuhat voitollista. Viime vuosina erityisesti nettomuutto ulkomailta Vantaalle ja koko pääkaupunkiseudulle on ollut aiempaa selvästi suurempaa kun kotimaan muuttovoitto on samanaikaisesti kutistunut. Vantaan vieraskielinen väestö onkin kasvanut selvästi nopeammin kuin suomenkielinen: viiden viime vuoden koko väestönlisäyksestä 70 prosenttia on tullut vieraskielisistä. Ennusteiden mukaan vieraskielisten osuus Vantaan vuosittaisesta väestönlisäyksestä lähentelee jo 90 prosenttia 2020-luvun alussa. Kuvio 2. Vantaan vuosittainen väestönlisäys v henkilön äidinkielen mukaan, ennuste v Väestönlisäys, henkilöä Lähde: Tilastokeskus Suomi Ruotsi Muu kieli Lähde: Tilastokeskus Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden vantaalaisten määrä kasvaa nopeasti, lähimmän viiden vuoden aikana keskimäärin henkilön vuosivauhdilla. Vuoden 2018 alussa heitä ennustetaan olevan (25 %) nykyistä enemmän. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä 9 890:stä keskimäärin 620 henkilön vuosivauhdilla henkilöön vuonna Vähintään 85 vuotta täyttäneitä on ennusteen mukaan vuonna 2018 runsas 36 prosenttia enemmän kuin vuoden 2013 alussa. Kuvio 4. Henkilöitä Lähde: Tilastokeskus 65 vuotta täyttäneen ja sitä vanhemman väestön määrän muutos v Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

10 Vantaan kaupungin toimintaympäristö Työikäisten määrän kasvu vieraskielisten varassa Työikäisten, vuotiaiden, vantaalaisten määrän ennustetaan edelleen kasvavan niin, että vuoden 2018 alussa heitä on nykyistä enemmän. Työikäisten määrän kasvu perustuu yksinomaan vieraskielisen väestönosan kasvuun, koska kotimaisia kieliä puhuvien työikäisten määrä on vähentynyt vuodesta 2008 lähtien. Kuvio 5. Henkilöä Vantaan työikäisen (20 64 v) väestön vuosimuutos äidinkielen mukaan vuosina ja ennuste vuoteen Kotimaiset kielet Vieraskieliset Lähde: Vantaan kaupunki sekä Espoon ja Helsingin kaupungit Vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan seudulla melko nopeasti. Koko Helsingin seudulle vuonna 2012 tehdyssä vieraskielisten väestön ennusteessa muita kuin kotimaisia kieliä puhuvien määrän arvioidaan kasvavan Vantaalla viiden seuraavan vuoden aikana lähes henkilöllä niin, että heidän osuutensa kaupungin työikäisestä väestöstä olisi vuonna 2018 lähes 18 prosenttia. Kehityksen ennustetaan olevan samanlaista naapurikaupungeissa. Vantaalla alle kouluikäisten vieraskielisten määrän kasvuksi vuoteen 2018 mennessä arvioidaan noin henkilöä. Peruskouluikäinen vieraskielinen väestö kasvaa noin henkilöllä. Kuvio 6. Vantaan vieraskielinen väestö ikäryhmittäin v Taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on kutakin työllistä kohden. Työllisiksi määritellään henkilöt, jotka olivat vuoden viimeisellä viikolla ansiotyössä. Työttömiksi luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Alle 15-vuotiaat koululaiset kuuluvat luokkaan "0 14 -vuotiaat". Eläkeläisiksi katsotaan kaikki henkilöt, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Myös kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella. Vuonna 2011 taloudellinen huoltosuhde oli Vantaalla 1,00 eli kutakin työssäkäyvää kohden oli yksi työtön tai työvoiman ulkopuolella oleva. Naapurikaupungeissa tunnusluku oli hieman huonompi, Espoossa 1,01 ja Helsingissä 1,02 ja koko maassa selvästi huonompi, 1,29. Vielä vuonna 2008 luku oli kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa alle yhden. Kuvio 7. Taloudellinen huoltosuhde 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Taloudellinen huoltosuhde Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko maassa v Vantaa Suomi Espoo Helsinki Henkilöä Lähde: Tilastokeskus Tulevaisuudessa väestön ikääntyessä taloudellinen huoltosuhde on väistämättä suurempi kuin tällä hetkellä. Kehityksen nopeuteen vaikuttaa oleellisesti myös työttömänä olevien määrän muutokset Lähde: Tilastokeskus 8 Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

11 Vantaan kaupungin toimintaympäristö Vantaalaisten koulutustaso on muuta maata korkeampi, mutta alempi kuin naapurikunnissa Parhaiten koulutettuja vantaalaisista ovat vuotiaat, joista useammalla kuin kahdella viidestä on korkea-asteen tutkinto. 60 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista suurimman ryhmän muodostavat henkilöt, joilla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa, 70 vuotta täyttäneistä heitä on yli puolet. Kuvio 8. Osuus ikäryhmästä, % 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 15 vuotta täyttäneet vantaalaiset koulutuksen ja ikäryhmän mukaan v , Yli 70 Perusaste tai tuntematon Keskiaste Korkea-aste Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudun kunnista korkein koulutustaso on Kauniaisten, Espoon, Helsingin ja Kirkkonummen asukkailla. Myös Vantaan muissa naapureissa asuu koulutetumpaa väkeä kuin Vantaalla. Vuoteen 2000 verrattuna vantaalaisten koulutustaso on kohonnut Helsingin seudun kunnista neljänneksi hitaimmin: vain Kauniaisissa, Espoossa ja Keravalla se kohosi hitaammin. Suurin muutos on ollut Pornaisissa, Mäntsälässä, Vihdissä, Sipoossa, Nurmijärvellä ja Tuusulassa, joissa kaikissa koulutustaso kohosi vuodesta 2000 kaikissa vähintään 21 prosentilla. Vantaalla lisäys oli 14 prosenttia. Kuvio vuotta täyttänyt väestö keskimääräisen koulutustason mukaan Vantaalla, naapureissa ja koko maassa v Kauniainen Espoo Helsinki Kirkkonummi Sipoo Tuusula Järvenpää Nurmijärvi Kerava Vihti Vantaa Suomi Hyvinkää Pornainen Mäntsälä Vantaalla työpaikkaomavaraisuus on reilusti yli sadan prosentin Vantaalla on työpaikkoja enemmän kuin kunnassa asuu työllistä työvoimaa. Työpaikoista runsas neljännes on kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla ja kuudennes sekä kuljetuksessa että varastoinnissa ja toinen kuudennes julkisessa hallinnossa, koulutuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Perinteisen teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Vantaalla samoin kuin koko maassa. Vantaalla teollisuustyöpaikkojen osuus on kuitenkin vielä noin kahdeksasosa kaikista kunnassa sijaitsevista työpaikoista. Uudet Vantaalle syntyneet työpaikat ovat keskittyneet lentoaseman ja Kehä III:n tuntumaan. Koko Helsingin seudun työpaikkamäärä kasvoi 2000-luvun alun lyhytaikaisen taantuman jälkeen nopeasti vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2009 työpaikkojen määrä väheni noin työpaikalla. Vuonna 2010 seudun työpaikkamäärä lähti jälleen kasvuun niin, että niitä oli vuoden lopussa jo kymmenen tuhatta enemmän kuin vuoden 2009 lopulla. Kymmenessä vuodessa seudun työpaikkamäärä on kasvanut runsaalla 7 prosentilla. Kasvu on ollut suhteellisesti suurinta sekä Vantaalla että joissakin kehyskunnissa, joissa työpaikkamäärä on kasvanut yli 15 prosentilla. Helsingissä kasvu on jäänyt vain muutamaan prosenttiin. Vuoden 2011 aikana työpaikkamäärä Vantaalla jonkin verran väheni, mutta on alkuvuodesta 2012 kasvanut selvästi. Työpaikkoja lienee nyt noin Vantaalla kuten koko pääkaupunkiseudulla työllisyysaste on ollut korkeimpia koko maassa. Työllisyysaste oli 2000-luvulla korkeimmillaan vuoden 2007 lopulla, jonka jälkeen se on laskenut pikkuhiljaa alemmaksi. Vuoden 2013 toisella neljänneksellä se oli Vantaalla 72,7 prosenttia. Naapurikaupungeissa se oli hieman korkeampi. Koko maan työllisyysaste jäi alle 70 prosentin. Työttömyysaste aleni Vantaalla parhaimmillaan alle kuuden prosentin vuoden 2008 alkupuolella, mutta on sen jälkeen taas kohonnut ja kohosi yli kymmenen prosentin kesällä Tuolloin Helsingin seudun kunnista vain Hyvinkäällä työttömyysaste oli korkeampi kuin Vantaalla. Vantaalla oli työttömiä työnhakijoita heinäkuun 2013 lopulla , joista pidempään kuin vuoden työttömänä olleita Pitkäaikaistyöttömien määrä lähti työttömyyden kasvaessa jälleen nousuun: vähimmillään heitä oli vuoden 2009 lopulla, alle Viimeksi kuluneen vuoden aikana pidempään kuin vuoden työttömänä olleiden määrä on lisääntynyt vajaalla kolmella sadalla. koulutustaso=korkeimman koulutuksen keskim.pituus hlöä kohden, vuotta Lähde: Tilastokeskus 9 Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

12 Vantaan kaupungin toimintaympäristö Kartta 2. Työpaikkamuutos Helsingin seudun kunnissa v Työpaikkamäärän suhteellinen (%) muutos 22-26,6 (3) 13,6-21,9 (5) 5,1-13,5 (3) -3,4-5 (3) Hyvinkää 15,9 Mäntsälä 18,4 Vihti 6,1 Espoo 18 Nurmijärvi Järvenpää 3,8 Pornainen 15,4 25,6 Tuusula 26,6 Kerava 24,1 Sipoo 6,8 Vantaa 18,8 Kauniainen -3,4 Helsinki 3,8 Kirkkonummi 13,4 Lähde: Kaupunkitutkimus TA Oy Kuvio 10. Työttömyysaste, % 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Työttömyysaste Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä vuoden 2005 tammikuusta alkaen tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko Lähde: TEM Vantaa 2008 Helsinki 2011 Espoo Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä väheni Vantaalla vielä alkuvuodesta 2013, mutta kääntyi toukokuussa nousuun. Pääkaupunkiseudun kaupungeista nuorten työttömien määrä on kasvanut kuitenkin hitaimmin Vantaalla, jossa alle 25-vuotiaita oli työttömänä heinäkuun 2013 lopussa henkilöä. Se on kuitenkin 300 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuvio 11. Työttömiä Lähde: TEM Alle 25-vuotiaiden ja yli vuoden työttömänä olleiden työttömien määrä Vantaalla kuukausittain vuodesta 2007 alkaen tammi maalis touko heinä syys marras tammi maalis touko heinä syys marras tammi maalis touko heinä syys marras tammi maalis touko heinä syys marras tammi maalis touko heinä Alle 25 v Yli vuoden Ulkomaalaistaustaisella, vieraita kieliä puhuvalla, työnsaantimahdollisuudet ovat selvästi heikommat kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Vieraskielisen väestönosan työttömyysaste vaihteleekin prosentin välillä henkilön syntymämaan ja kielen mukaan. 10 Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

13 Vantaan kaupungin toimintaympäristö Asuntorakentaminen hidastui jälleen, mutta on vilkastumassa Taantuma heijastui Vantaalla kaikille toimialoille. Rakentamisen määrässä, erityisesti asuntojen rakentamisessa, se näkyi esimerkiksi vuonna 2009, jolloin valmistui ennätysmäisen vähän uusia asuntoja. Vuonna 2010 asuntojen rakentaminen alkoi vilkastua ja vuonna 2011 tavoitteeksi asetettu uuden asunnon tavoite saavutettiin. Seuraavana vuonna jäätiin jälleen varsin alhaiselle tasolle: asuntoja valmistui Kuluvan vuoden aikana asuntoja on alettu rakentaa kuitenkin aiempaa enemmän. Tästä huolimatta valmistuvien asuntojen määrä jäänee vielä tänä vuonna vain puolentoista tuhannen asunnon paikkeille, mutta vuonna 2014 on luvassa selvästi suurempi määrä uusia asuntoja. Muissa pääkaupunkiseudun kunnissa asuntotuotantotavoitteista on niin ikään jääty. Kuvio 12. Vantaalle, Espooseen ja Helsinkiin vuosina valmistuneet asunnot Asuntojen lkm Kehäradan valmistuminen vuoden 2015 kesällä ja sen tuomat maankäytölliset mahdollisuudet ovat luoneet edellytykset ennakoidulle väestönkasvulle ja asuntorakentamiselle. Toimitilarakentaminen Muuta kuin asuinkerrosalaa on Vantaalle valmistunut 2000-luvulla varsin runsaasti, runsaan k-m2:n vuosivauhdilla, joinain vuosina liki k-m2. Rakentaminen on keskittynyt lentoaseman ympäristöön sekä Kehä III:n varrelle. Vuonna 2010 toimitiloja valmistui kuitenkin ennätysmäisen vähän, vain runsas k-m2. Vuotta myöhemmin, vuonna 2011, toimitilakerrosalaa rakennettiin edelliseen vuoteen verrattuna kaksinkertainen määrä, k m2 ja hieman enemmän, k m2, vuonna Vuoden 2013 seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana rakentamisen aloitukset edelleen jonkin verran lisääntyivät vuoteen 2012 verrattuna. Kuvio 14. Valmistunut kerrosala, k-m Muu kuin asuntorakentaminen Vantaalla v (k-m 2 ) Helsinki Espoo Vantaa Lähde: Facta kuntarekisteri Viime vuosina asuntorakentaminen on Vantaalla keskittynyt ratojen varsille sekä Pakkalan-Tammiston alueelle. Naapurikaupunkeja edullisemmat tontinhinnat ja asunnonhankintakustannukset ovat Vantaan valtti pientaloasuntoa pääkaupunkiseudulta hankkiville. Kuvio 13. Vantaalle vuosina valmistuneet asunnot (lkm) sekä ennuste v Liike ja toimisto Liikenne Julkiset Teollisuus Lähde: Facta kuntarekisteri Talouden kehitysnäkymiä Yleiset talousnäkymät Varasto Muut Asuntojen lkm Asuinkerrostalot ja muut Rivi-ja ketjutalot Erilliset pientalot Lähde: Facta kuntarekisteri Suomen kansantalouden taantuma päättyi toisella vuosineljänneksellä 2013 kestettyään vuoden Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,8 prosenttia vuonna 2012 ja vuodelle 2013 ennakoidaan 0,5 prosentin laskua bruttokansantuotteeseen. Talouden arvioidaan kääntyvän pieneen kasvuun syksyn 2013 aikana. Vuodelle 2014 valtiovarainministeriö ennakoi 1,2 prosentin talouskasvua ja tuleville vuosille noin kahden prosentin kasvua. Heikon talouskehityksen keskeisin syy on euroalueen ja kansainvälisen talouden vaikeudet ja niiden heijastuminen vientiteollisuuteen erityisesti metsä- ja paperiteollisuudessa ja ict-sektorilla. Myös kotimaisen kulutuksen näkymät ovat olleet heikot. Epävarmuus talouskasvun käynnistymisestä viennin piristymisen kautta on suuri. Korkojen arvioidaan pysyvän ainakin kahden vuoden ajan maltillisina ja inflaation alle kahden prosentin tasolla lähivuosina. 11 Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

14 Vantaan kaupungin toimintaympäristö Suomen työllisyysaste on noin 69 prosenttia ja työttömyysaste noin 8 prosenttia Tilastokeskuksen käsittein, ansiotason arvioidaan kasvavan noin kahdella prosentilla vuosittain. Työvoiman tarjonta on kääntynyt pysyvään laskuun ja työttömien ja tarjolla olevien työpaikkojen kohtaanto-ongelmat vaikeuttavat työttömyyden alentumista ja työvoiman saantia tulevina vuosina. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä koko suunnitelmakauden vuoteen 2017 saakka, toteaa valtiovarainministeriö syksyn 2013 suhdannekatsauksessaan. Ikärakenteen vanheneminen kasvattaa julkisten palvelujen menoja ja työikäisen väestön väheneminen yhdessä talouden taantuman kanssa ovat synnyttäneet rakenteellisen rahoitusvajeen, jota korjataan valtion 2014 talousarvion yhteydessä hyväksytyn rakennepoliittisen ohjelman avulla. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen kohoaa yli 60 prosentin vuonna Julkisyhteisöjen menot ovat noin 58 prosenttia ja veroaste 45 prosenttia BKT:sta vuonna Valtion velka saavuttaa 100 miljardin euron rajan vuonna Kuntasektorin talouskehitys Kuntatalouden ongelmana on ollut toimintamenojen huomattavasti verorahoitusta suurempi kasvu. Vuonna 2012 vuosikate ei riittänyt edes poistojen kattamiseen ja kasvavien investointien rahoittamiseen kunnat ja kuntayhteisöt velkaantuivat 1,5 miljardia euroa lisää. Myös vuonna 2013 kuntatalous pysyy alijäämäisenä huolimatta kunnallisveroon kohdistuvista poikkeuksellisista tilityseristä. Yhteensä verorahoituksen arvioidaan kasvavan 4,5 prosenttia ja toimintamenojen kasvavan 3 prosenttia vuonna Kohentuvasta vuosikatteesta huolimatta kuntien yhteenlasketun tilikauden tuloksen arvioidaan olevan noin 200 milj. euroa alijäämäinen ja kuntien ja kuntayhteisöjen velan kasvavan noin 1,6 miljardia euroa vuonna Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2 prosenttia ilman oletusta kunnallis- tai kiinteistöveroprosenttien korotuksista vuonna Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 1,5 prosenttia ansiotaso- ja veroperustemuutoksista johtuen; kasvuprosenttia pienentävät vuoden 2013 poikkeukselliset kertaluonteiset erät. Valtio kompensoi kunnille yhteisöverokannan ja muut yritysverotuksen muutokset korottamalla kuntaryhmän yhteisövero-osuuden nykyisestä 29,49 prosentista lähelle 35 prosenttia. Vuonna 2016 kuntien osuus yhteisöverosta laskee aiempien päätösten mukaisesti 5 prosenttiyksiköllä. Kiinteistöveron arvostamisperusteita tarkistetaan ja tämä tuo kunnille 100 milj. euroa lisää kiinteistöveroja. Vantaalla nämä kiinteistöverotuksen muutokset tuovat 3,8 milj. euron lisän normaalin veropohjan kasvun lisäksi kiinteistöverotuloihin. Helsingin seudulla rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin tulee olla vähintään 1,5 %-yksikköä yleistä korkeampi ja kaikki rakentamattomat rakennuspaikat tulevat korotetun kiinteistöveroprosentin piiriin. Vuonna 2014 valtio jatkaa julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseen liittyviä sopeutustoimia myös kuntatalouteen kohdistuen. Vuonna 2012 leikattiin kuntien valtionosuuksia 631 milj. euroa, vuonna milj. euroa ja vuonna 2014 edelleen kumulatiivisesti 125 milj. euroa ja vuotta 2014 koskien 237 milj. euroa. Vuonna 2014 nämä valtionosuuksien leikkaukset vähentävät Vantaan valtionosuuksia 42,5 milj. euroa, kun yhden kunnallisveroprosentin tuotoksi arvioidaan 41,6 milj. euroa samana vuonna. Jäteveron noin 70 milj. euron tuotto siirretään väestön suhteessa osaksi peruspalvelujen valtionosuutta. Indeksitarkistus tehdään peruspalvelujen valtionosuuteen, mutta ei opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen. Yhteensä kuntien valtionosuudet alenevat 1,5 prosenttia vuonna 2014 ja tämän johdosta koko verorahoituksen arvioidaan kasvavan vain prosentilla vuonna Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kasvavan noin 3,5 prosenttia vuonna 2014, vuosikatteen heikkenevän 800 milj. euroa vuoden 2013 ennusteesta ja velan määrä kasvavan runsaalla 2 miljardilla eurolla vuonna Kuntien lakisääteiset velvoitteet kasvavat ainakin vanhuspalvelulain toimeenpanon, opiskelija- ja oppilashuollon muutosten, lastensuojelun kehittämisen ja nuorisotakuun johdosta. Jo aiemmin on linjattu, että työmarkkinatuki siirtyisi kunnille vuonna Kuntarakenneuudistus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Osana kuntauudistusta kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta lukien. Selvitysmiehen ehdotukset valtionosuusjärjestelmän uudistamistarpeista valmistuvat vuoden 2013 loppuun mennessä. Maan hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti metropolialueelle muodostetaan vuodesta 2017 alkaen metropolihallinto, jota johtaa vaaleilla valittu metropolivaltuusto. Metropolihallinnolla varmistetaan metropolialueen kilpailukyky, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto. Metropolihallinto hoitaisi metropoliselvityshenkilöiden suositusten mukaisesti alueen kilpailukyvyn sekä elinkeino ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa siten, että valtion kanssa yhdessä päätetyt kaavoitus ja asuntotavoitteet täyttyvät. Vantaalla on jo vuonna 2010 tehty laajat selvitykset Helsingin ja Vantaan mahdollisen kuntaliitoksen eduista ja haitoista sekä selvitetty yhdessä Helsingin seudun kuntien kanssa metropolihallintoa. HeVa-selvityksen tulosten pohjalta Vantaan valtuusto päätti olla käynnistämättä Helsingin kanssa kuntajakolain mukaista menettelyä kuntien yhdistämiseksi. Vantaa on eri yhteyksissä tuonut esille metropolihallinnon tarpeen sekä lentoasemaa ympäröivien kuntien kokonaisuuden tarkastelun kuntarakenteita selvitettäessä. Hallituksen linjausten mukaan kuntaliitosten ja yhteisen hallinnon kokonaisuudesta tehdään päätökset vuoden 2015 alkuun mennessä ja uusi rakenne tulee voimaan viimeistään 2017 alusta. Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän metropolihallintoa koskevan lainsäädännön valmistelua varten. Työryhmän tulee antaa maaliskuun loppuun menneessä 2014 väliraportti. Lisäksi valtiovarainministeriö asettaa metropolialueelle erityisen kuntajakoselvityksen. Selvitys valmistuisi syksyllä Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislain uudistamista valmistellaan rinnan kuntarakenneuudistuksen kanssa. Osana uudistuksen valmistelua selvitetään myös palvelujen rahoitus. Metropolialueen osalta päätökset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä tehdään erikseen. Rakennepoliittinen ohjelma talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi, jonka valtioneuvosto hyväksyi , sisältää merkittäviä kuntiin ja kuntatalouteen kohdistuvia tavoitteita ja toimenpiteitä. 12 Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

15 Vantaan kaupungin toimintaympäristö Selvityksen kohteina ovat muun muassa kuntien talousohjausjärjestelmän uudistaminen ja kuntatalouden tasapainottaminen ml. valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja peruspalveluohjelmamenettelyn kehittäminen sekä julkisen palvelutuotannon tuottavuus. Yksityiskohtainen toimenpideohjelma tarkentuu lokakuun loppuun 2013 mennessä. Valtion kuntapolitiikkaa on linjattu valtion kehyspäätöksen yhteydessä hyväksytyllä Peruspalveluohjelmalla vuosille ja valtion talousarvion yhteydessä Peruspalvelubudjetissa 2014, jossa on arvioita kuntatalouden kehitysnäkymistä vuoteen 2017 ja valtion toimenpiteiden vaikutuksista kuntien tehtäviin, menoihin, verotuloihin ja valtionosuuksiin vuonna 2014 (www.vm.fi/kuntaasiat). Vantaan talouskehitys Kaupunginvaltuuston hyväksymä talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma (KV ) on ollut lähtökohtana talousarviolle 2013 ja taloussuunnitelmalle Ohjelman keskeisiä tavoitteita ovat olleet toimintamenojen kasvun ja investointitason alentaminen. Toimintamenojen kasvu on rajattu 1,5 prosenttiin ja kaupungin investoinnit ilman Kehärataa ja Kehä III:a 90 milj. euroon vuodessa. Tavoitteena on tasapainottaa talous ja pysäyttää lisävelkaantuminen suunnitelmakauden loppuun mennessä. Ohjelman toteuttamisesta on raportoitu osavuosikatsauksien yhteydessä. Kaupungin toimintamenot vuonna 2013 ovat ylittymässä erikoissairaanhoidon, toimeentulo- ja työmarkkinatuen kuntaosuuden sekä lastensuojelun palveluostojen ylityksistä johtuen noin 16 milj. eurolla ja toimintakate noin 10 milj. eurolla. Verotulojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti ja valtionosuudet ylittyvät 2,4 milj. euroa. Korkokulut alittavat selvästi talousarvion poikkeuksellisen matalasta korkotasosta johtuen. Vuosikatteeksi ennustetaan talousarvion mukaisesti noin 64 milj. euroa. Talousarvio 2013 päätyi 11 milj. euron alijäämään, ja osavuosikatsauksen ennusteen mukaan tilikauden alijäämän asettuisi noin 10 milj. euron tasolle. Valtion toimet julkisen talouden kestävyysvajeen supistamiseksi koskettavat tiukasti myös Vantaan valtionosuuksia, jotka ovat kääntyneet laskuun vuoden 2012 poikkeuksellisen korkeasta tasosta. Valtionosuuksien leikkaukset vuosina vähentävät kaupungin valtionosuuksia yhteensä 42,5 milj. euroa, kun yhden veroprosentin tuotoksi arvioidaan 41,6 milj. euroa vuonna Vielä vuonna 2015 valtionosuuksia leikataan kumulatiivisesti 250 milj. euroa ja lisäleikkaus vuotta 2015 koskien on 175 milj. euroa, jolloin leikkausten yhteisvaikutus Vantaalla on noin 50 milj. euroa valtionosuuksia vähentävä. Vuonna 2015 tulee voimaan uusi valtionosuusjärjestelmä ja työmarkkinatuki ja pitkäaikaistyöttömyyden hoito siirretään kuntien tehtäväksi. Valtion rakennepoliittisen ohjelman linjaus kuntien tehtävien vähentämisestä menovaikutuksiltaan miljardi euroa vähentävästi vuoteen 2017 mennessä on uusi kuntien talouden kannalta helpottava tavoite, jota pitää valtion ja kuntien voimin yhdessä valmistella. Kaupungin verotulopohja on vahvistunut viime vuosina ansiotulojen (kunnallisvero), yhteisöverojen (jako-osuus) ja kiinteistöverojen osalta. Kiinteistöveroon liittyvät uudistukset vuoden 2014 alusta vahvistavat edelleen kiinteistöveron asemaa kuntien tulolähteenä. Koko maan talouden ja työllisyyden heikosta tilanteesta huolimatta voidaan suhtautua varovaisen optimistisesti kaupungin verotulopohjan edelleen vahvistumiseen. Onnistuneella kaupunkija asuntorakentamisella on suuri merkitys tulevalle kehitykselle. Valmistelussa oleva elinvoimaohjelma on keskeinen väline myönteisen kehityksen turvaamiseksi. Vuonna 2014 kaupunki investoi mm. maapoliittisen ohjelman toteuttamiseen, rakennusten peruskorjauksiin, Kivistön asuntomessualueen infrastruktuurin ja palvelurakennusten rakentamiseen 98 milj. eurolla. Lisäksi kaupungin investoinnit Kehäradan rakentamiseen ja Kehä III perusparantamisen toiseen vaiheeseen ovat yhteensä 66 milj. euroa vuonna 2014 ja vielä 16 milj. euroa vuonna Kehärata otetaan käyttöön kesällä 2015 ennen asuntomessuja. Lisäksi kaupunki rahoittaa Kehä III:n toisen vaiheen valtion osuuden rakennuttamista vuosina yhteensä noin 40 milj. eurolla, jonka valtio maksaa kauppahintana kahdessa erässä Vantaalle vuosina 2016 ja Kaupungin kokonaisinvestoinnit vuonna 2014 ovat 176 milj. euroa ja investointiosan netto 168 milj. euroa. Korkea investointitaso yhdistettynä heikkoon vero- ja valtionosuustulokehitykseen aiheuttaa kaupungin lainamäärän kasvun noin 140 milj. eurolla vuonna Investointitaso normalisoituu Kehäradan ja Kehä III valmistuttua Kaupunki täyttää edelleen ns. kriisikuntakriteerit asukaskohtaisen velkamäärän, suhteellisen velkaantuneisuuden ja omavaraisuusasteen osalta. Muiden kriteerien osalta kaupungin vuosikate on positiivinen, kertynyttä alijäämää ei ole ja Vantaan tuloveroprosentti on kaikkien kuntien painotettua keskiarvoa alhaisempi. Talousarvio sisältää toimenpiteet, jolla asetetut taloudelliset tavoitteet saavutetaan ja samalla varmistetaan kaupungin kilpailukykyisyys pidemmällä aikavälillä. Tiukalla maankäytön ja sopimuspolitiikan ohjauksella, investointien priorisoinnilla ja kaupunkitasoisella palveluverkkosuunnittelulla rajataan kaupungin investoinnit noin 90 milj. euron vuositasolle (ilman Kehärataa, Kehä III, rahastojen ja liikelaitosten investointeja). Toimintamenojen kasvun rajoittamisella, verorahoituksen 2-4 -prosentin vuosittaisella kasvulla ja investointikatolla tavoitellaan kaupungin lainamäärän kasvun pysäyttämistä taloussuunnitelmakauden lopulla Välttämätön edellytys talouden tasapainottamisen onnistumiselle on toimintamenojen kasvun pitäminen noin 1,5 prosentissa. 13 Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

16 Vantaan kaupungin toimintaympäristö Vantaan henkilöstömäärän kehitys Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstömäärä on vähentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Suurin vaikutus on ollut entisen tilakeskustoimialan palvelutuotannon yhtiöittämisellä (noin henkilöä). Taulukko 1. Henkilöstösuunnitelma (henkilöstön TP2012 KS kokonaismäärä) Koko kaupunki Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Vantaan suun terveydenhuolto Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö Konserni- ja asukaspalvelut Henkilöstömäärän kehittyminen Keski-Uudenmaan pelastustoimi Vantaan työterveys Kaupunginjohtajan toimiala Yleishallinto Henkilöstömenot ovat jatkossakin iso osa kaupungin käyttömenoista. Tulevien vuosien henkilöstösuunnitelman lähtökohtana on talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmassa sovitut tavoitteet. Tulevien vuosien henkilöstömäärään vaikuttavat eniten kuntien lakisääteisten tehtävien määrä, mitoitukset ja tuotantotapa. Taulukko 2. Asukas- ja henkilötyövuosien kehitys Asukkaita Henkilötyövuosi Asukkaita / henkilötyövuosi 25,3 25,4 25,2 Taulukko 3. Eläkepoistuma Vantaalla Vuodet Eläkepoistuma (%) % % % Kaupungin toimitilamäärän kehitys Alla olevista kuvista selviää kaupungin tilamäärän kehitys toimialoittain investointiohjelman mukaisesti kaupungin toimitilamäärän kehitys suhteutettuna väestökehitykseen Kaupungin toimitilamäärä laskee yli m² vuonna Merkittävin syy vuoden 2013 aikana tapahtuvaan tilamäärän vähenemiseen on huonokuntoisten rakennusten purku. Suurimpia yksittäisiä purkukohteita ovat olleet Myyrmäen vanha terveysasema, vanha Hiekkaharjun keskuspaloasema sekä Kivistön koulun asuntolat. Kaupungin palvelukykyä lisäävät investoinnit kohdistuvat päiväkotien ja koulujen rakentamiseen. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman tavoitteiden mukaisesti tilojen käytön tehokkuus kasvaa hilliten tilakustannusten kasvua. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää onnistumista palveluverkkosuunnittelussa sekä tilojen käytön optimoinnissa. Kuvio 15. Toimitilojen brm² kehitys m Vuoteen 2017 mennessä Vantaan kaupungin nykyisestä henkilöstöstä jää eläkkeelle tai eroaa muusta syystä noin henkilöä. Haasteena on osaavan henkilöstön varmistaminen ja samalla toimintatapojen ja tehtävärakenteiden tarkoituksenmukainen uudistaminen. Vantaalla eläkkeelle lähtöikä on noussut jo kuusi vuotta peräkkäin. Lähde: Tilakeskus Muut Sivi Soster 14 Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

17 Vantaan kaupungin toimintaympäristö Kuvio % 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% -6% -8% Toimitilamäärän kehitys suhteutettuna väestökehitykseen Lähde: Tilakeskus Väestön muutos Toimitilat Vertailukelpoista menokehitystä sekä suhteutettua menokehitystä vertaillaan edellisiin vuosiin. Toteutuneet mittarit lasketaan kerran vuodessa tilinpäätöstietojen valmistuttua. Terveysperusteiset poissaolot -mittari kuvaa sitä kuinka suuri osuus kokonaistyöajasta on kulunut terveysperusteisiin poissaoloihin. Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Tilatehokkuus -mittarilla toimitilaneliöt on suhteutettu asukasmäärään. Mittarin suhdeluvun avulla voidaan vertailla kuntien palvelutuotantoon käytössä olevan toimitilan määrää suhteessa palvelujen kysyntään. Energiatehokkuus -mittarilla energiankulutus suhteutetaan rakennustilavuuteen. Mittari kuvaa kaupungin omistaman rakennuskannan vuotuista energian ominaiskulutusta. Mittarin tunnusluku raportoidaan kerran vuodessa, edellisen vuoden energiankäyttötilastojen valmistuttua. Tuottavuusmittarit Tuottavuusmittarit TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 Vertailukelpoinen menokehitys Vertailukelpoinen toimintakatteen kehitys 0,8 % 2,0 % 1,3 % 2,0 % Suhteutettu menokehitys Asukaskohtainen toimintakatteen muutos % -1,8 % -0,6 % -0,9 % -0,2 % Sairauspoissaoloprosentti Terveysperusteiset poissaolot / työpäivä (2012 on tilanne) 4,9 % 4,3 % 4,6 % 4,15 % Tilatehokkuus Toimitilaneliöt / asukasmäärä 3,7 3,8 3,6 4,02 Energiatehokkuus (kwh/rm³) Energiankulutus / tilavuus 66,8 65,3 65,5 65,3 15 Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

18 Valtuustokauden strategia Valtuustokauden strategia Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuustokauden strategian. Strategian keskeisen sisällön muodostavat painopistealueittain luokitellut strategiset päämäärät niille asetettuine mittareineen. Strategiaa toteutetaan vuosittain laadittavilla tuloskorteilla, jotka ovat osa kaupungin johtamisjärjestelmää. Uudistetussa strategiamallissa korostuvat pidemmän aikavälin tavoitteet ja samalla vuotuista suunnitteluprosessia on kehitetty siten, että sen avulla edetään johdonmukaisesti kohti strategisten päämäärien toteutumista. Johtamisessa strategia on tärkein työväline organisaation kaikilla tasoilla. Kaupungin tulopohjaan liittyvien riskien ja lähivuosien suurten investointipaineiden johdosta talouden tasapainottamisen merkitys korostuu entisestään tällä valtuustokaudella. Tästä johtuen kaupungin talouden tasapainoon saaminen on valtuustokauden strategian keskeinen lähtökohta. Strategian viisi painopistealuetta ovat: kaupungin talous tasapainossa kaupunkirakenne eheytyy kaupungin elinvoima vahvistuu palvelut uudistuvat muutosta toteutetaan johtamisen kautta. Valtuustokauden strategian hyväksymisen yhteydessä päätettiin myös ne kaupunkitasoiset ohjelmat, joita tullaan valtuustokaudella laatimaan tai joista tullaan tekemään väliarviointi. Näillä ohjelmilla tuetaan strategisten päämäärien toteutumista. Ohjelmien toteuttaminen sovitetaan taloussuunnitelmakauden taloudellisiin mahdollisuuksiin ja niiden sisältämien toimenpiteiden resursoinnista päätetään vuosittain talousarviossa. Tilinpäätöksen yhteydessä seurataan vuosittain valtuustokauden strategian toteutumista. Strategian väliarviointi tehdään vuoden 2014 lopussa ja se tuodaan valtuustoseminaariin keväällä Kokonaisarviointi strategian toteutumisesta tehdään valtuustokauden päättyessä. Valtuustokauden strategia sisällytetään vuosittain talousarviokirjaan. 16 Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

19 Valtuustokauden strategia Valtuustokauden strategian laadinta Vantaalainen strategiatyön malli Kaupungin strategiamallia on uudistettu siten, että strategia laaditaan jatkossa valtuustokauden mittaiseksi. Myös arvot ja visio tarkistetaan samassa yhteydessä. Strategian keskeisen sisällön muodostavat valtuustokauden strategiset päämäärät niille asetettuine konkreettisine mittareineen. Mittarit ovat luonteeltaan strategisia ohjausmittareita, ja niille määritellään lähtö- ja tavoitetasot. Strategian toteuttamisen välineenä ovat tuloskortit, jotka ovat osa kaupungin johtamisjärjestelmää. Kuva 1. Strategiatyön malli valtuustokaudella Strategiaperusta: Arvot ja visio Toimintaympäristö Muutosvoimat Skenaariot Strategiset painopistealueet Strategiset päämäärät Strategisten päämäärien mittarit (tavoitearvot 2016, aikataulu ja vastuut) Valtuustokauden mittainen strategia TA-tavoitteet Vuosittaiset tuloskortit - sitovat tavoitteet (kaupunkitaso) - toiminnalliset tavoitteet (toimialat) Strategiasta tulee entistä vahvemmin johtamisen tärkein työväline. Se ohjaa päätöksentekoa ja johtamista organisaation kaikilla tasoilla. Kaupungin kaikessa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan läpinäkyvyyttä. Tuloskortissa esitetään, miten valtuustokauden päämäärien edistäminen etenee vuosittain. Valtuustokauden strategian yhteydessä päätetään ne kaupunkitasoiset ohjelmat, joita tullaan valtuustokaudella laatimaan tai joista tullaan tekemään väliarviointi. Laadittavien ohjelmien tulee tukea strategisten päämäärien toteutumista. Poikkihallinnollisten ohjelmien tavoitteena on mm. terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Ohjelmien toteuttaminen sovitetaan kunkin taloussuunnitelmakauden taloudellisiin mahdollisuuksiin. Ohjelmien sisältämien toimenpiteiden resursoinnista päätetään talousarvion yhteydessä. Toimintamallin tarkoituksena on parantaa ohjelmatyön ja sen sitomien resurssien vaikuttavuutta sekä strategiayhteyttä. Tiivis kuvaus laadittavista ja päivitettävistä ohjelmista on strategiaosan lopussa. Valtuustokauden strategian valmistelu johto-toimikunnan esitykset (kaupunginhallitus ) uuden strategiamallin esittely kaupunginhallituksen iltakoulussa strategiamallin uudistamisen hyväksyminen osana taloussuunnitelmaa (kaupunginvaltuusto ) strategiamallin esittely uudelle valtuustolle lähtökohtia valtuustokauden strategialle: -- toimintaympäristön muutosten esittely kaupunginvaltuuston iltakoulussa hyvinvointikertomus ja hyvinvointiohjelmien esittely kaupunginvaltuuston iltakoulussa arvot: kysely valtuutetuille, asukkaille, henkilöstölle ja yrittäjille maaliskuussa 2013 kaupungin yhteistoimintaryhmän seminaari strategialuonnoksen käsittely kaupunginhallituksen strategiaseminaarissa strategialuonnoksen käsittely kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa poliittisten ryhmien kannanotot valtuustokauden strategialuonnokseen, lähetekeskustelu Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

20 Valtuustokauden strategia kaupunginhallituksen hyväksyntä kaupunginvaltuuston hyväksyntä Valtuustokauden strategian seuranta ja arviointi Valtuustokauden strategiaa seurataan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Strategian väliarviointi tehdään valtuustokauden puolivälissä ja se tuodaan valtuustoseminaariin keväällä Kokonaisarviointi tehdään valtuustokauden päättyessä. Valtuustokauden strategiaa toteutetaan vuosittain valtuustotasoisten sitovien tavoitteiden sekä toimialojen tuloskorttien kautta. Tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsausten yhteydessä. Lisäksi toimintaa ja tuloksia arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti CAF-itsearviointimallin avulla. Arvot ja visio Vantaan kaupungin valtuustokauden strategiassa määritellään kaupungin visio, arvot, strategiset painopistealueet ja päämäärät lähtö- ja tavoitetasoineen. Vantaa pyrkii kuntalain mukaisesti edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Kukin toimiala, tulosalue ja yksikkö määrittelee tehtäviensä perusteella oman toiminta-ajatuksen. Strategiassa tehtyjä linjauksia noudatetaan kaikessa kaupungin toiminnassa ja kehittämisessä. Vantaan visio Visio ilmaisee tulevaisuuden tahtotilan vuonna Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa kaupunkia ja palvelujen laatua kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Vantaa on asukkaille turvallinen kotikaupunki, yrityksille Suomen paras kumppani ja työntekijöille maan parhaiten johdettu kaupunki. Vantaan arvot Vantaan kaupungin toiminnassa korostetaan läpinäkyvyyttä. Kaupungin arvot ovat yhteinen käsitys siitä, mikä meille on tärkeää ja arvokasta. Ne ohjaavat kaupungin päätöksentekoa ja koko organisaation toimintaa. Kaupunki on sitoutunut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen toiminnassaan ja päätöksenteossaan. Toimialoilla voi lisäksi olla oman toimintansa kannalta määriteltyjä eettisiä periaatteita. Innovatiivisuus Kestävä kehitys Yhteisöllisyys Innovatiivisuus on kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia ja toimia suunnannäyttäjänä sekä rohkeutta etsiä uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi. Kestävä kehitys on hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa. Yhteisöllisyys on osallisuutta ja aktiivisuutta sekä vastuullisuutta yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Vantaalainen yhteisöllisyys on yhteishengen luomista sekä kumppanuutta yritysten ja kuntalaisten kanssa. 18 Vantaa talousarvio 2014, taloussuunnitelma

Vantaan kaupunki Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2018

Vantaan kaupunki Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2018 Vantaan kaupunki Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2018 Vantaan kaupunki Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2018 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 17.11.2014 Kansikuva NCC/Skanska Kansi Markku

Lisätiedot

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014 Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 TÄYTÄNTÖÖNPANO

TALOUSARVION 2013 TÄYTÄNTÖÖNPANO 33 KÄYTTÖTALOUSOSA 34 35 TALOUSARVION 2013 TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on muita kaupungin toimielimiä sitova toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2016 2019 TALOUSARVIO 2016

TALOUSSUUNNITELMA 2016 2019 TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016 2019 TALOUSARVIO 2016 Kaupunginjohtajan esitys 19.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 Vantaan kaupungin toimintaympäristön muutos... 3 Talouden kehitysnäkymiä...

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016 2019. Vantaan kaupunki

Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016 2019. Vantaan kaupunki Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016 2019 Vantaan kaupunki Vantaan kaupunki Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2016 2019 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.11.2015 Kansikuva Playa arkkitehdit/lumart

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS TALOUSARVIOKSI 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAKSI 2016-2019 19.10.2015

KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS TALOUSARVIOKSI 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAKSI 2016-2019 19.10.2015 KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS TALOUSARVIOKSI 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAKSI 2016-2019 19.10.2015 Kaupungin tavoitteita vuodelle 2016 Investointikaton noudattaminen ja talouden tasapainottaminen Elinvoimaohjelman

Lisätiedot

TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO

TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO 43 KÄYTTÖTALOUSOSA 44 45 TALOUSARVION 2011 TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on muita kaupungin toimielimiä sitova toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet

Lisätiedot

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Vantaan kaupungin talouden tervehdyttäminen ja kunnan selviytymisen eväät. Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kaupunginjohtaja Kari Nenonen

Vantaan kaupungin talouden tervehdyttäminen ja kunnan selviytymisen eväät. Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupungin talouden tervehdyttäminen ja kunnan selviytymisen eväät Kuntamarkkinat Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Talouden tasapainottamisen lähtökohtia Vantaan velkamäärä korkein suurten kaupunkien

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Vantaan kaupunki Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013 2016

Vantaan kaupunki Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013 2016 Vantaan kaupunki Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013 2016 Vantaan kaupunki Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013 2016 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 19.11.2012 Kannen kuva Sakari Manninen, Viestintä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat metropolialueella

Vahvat peruskunnat metropolialueella Vahvat peruskunnat metropolialueella - Vantaan valtuuston päätökset kuntaliitoksista ja metropoliratkaisusta - Yhteenveto seudun kehityksestä vuoteen 2030 Vantaan kaupunginvaltuusto päätti Helsingin ja

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

velkaohjelman laadinnan

velkaohjelman laadinnan Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman laadinnan tavoitteet Kaupunginvaltuuston seminaari Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Korkea lainamäärä keskeinen riskitekijä Tilinpäätöksessä 2011 kaupungin pitkäaikainen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen

Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen VISIO 2025 Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Mitä tasapainottaminen on käytännössä? Case Vantaan kaupunki.

Mitä tasapainottaminen on käytännössä? Case Vantaan kaupunki. Mitä tasapainottaminen on käytännössä? Case Vantaan kaupunki. KuntaPro-päivät 5.- Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaa ja kriisikunnan kriteerit Suhteellinen velkaantuneisuus väh. 50 %

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Vantaan tulevaisuutta rakennetaan ja taloutta tasapainotetaan

Vantaan tulevaisuutta rakennetaan ja taloutta tasapainotetaan Vantaan tulevaisuutta rakennetaan ja taloutta tasapainotetaan Vantaan tulevaisuutta rakennetaan ja taloutta tasapainotetaan Vantaan talousarviovalmistelua on tehty useiden toimintaympäristöön liittyvien

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot