Vantaan tasapainotettu strategia

Transkriptio

1 Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan kaupungin toiminta-ajatus Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtina ovat kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä. Vantaan kaupungin arvot Innovatiivisuus Innovatiivisuus tarkoittaa kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja rohkeutta etsiä uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi. Kestävä kehitys Kestävä kehitys tarkoittaa hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys tarkoittaa kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vantaan visio Vantaa viisas valinta Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Vetovoimainen Vantaa monipuoliset asumismahdollisuudet erilaisille yrityksille soveltuvia toimitiloja ja tontteja huippupaikalla Suomen logistinen liikennekeskus työpaikkaomavaraisuus on Suomen kärkeä kaupunki työnantajana Suomen huippua palvelujen tehokkuus, tuottavuus ja laatu ovat vertailussa erinomaiset monipuoliset harrastus-, kulttuuri- ja ulkoilumahdollisuudet Kansainvälinen Vantaa maailmanluokan kansainväliset yhteydet vahvistuvat kansainvälisyys ja monikulttuurisuus rikastuttavat kaupunkia innovatiiviset kansainväliset hankkeet suuntautuvat Vantaalle monipuolista osaamista ja kulttuuritaustaa hyödynnetään Kestävän kehityksen Vantaa Ekologinen kestävyys kestävän kehityksen periaatteet mukana kaupunkisuunnittelussa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa hyvin toimiva joukkoliikenne edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä luonnon monimuotoisuus huomioidaan kaavoituksessa ja virkistyskäytössä henkilöstö on sitoutunut ekologisen kestävän kehityksen edistämiseen Marja-Vantaa on kansainvälinen malli ekologisesta rakentamisesta Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys toimialojen yhteistyö palvelujen järjestämisessä tiivistyy yhteistyö seudun kuntien kanssa lisääntyy palveluja priorisoidaan oikeudenmukaisesti moniarvoisuus ja tasa-arvo toteutuvat päätöksenteossa yhteisöllisiä arvoja ja toimintatapoja edistävä avoin toimintakulttuuri ja päätöksenteko hyvät hallintokäytännöt ja tehokas hallintorakenne vahvistetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa Taloudellinen kestävyys talous on tasapainossa hyödynnetään innovaatioita, jotka edistävät kustannustehokkuutta sähköistä palvelua ja asiointia lisätään työntekijöiden muutoksenhallintakyvyn ja työhyvinvoinnin avulla varmennetaan hyvät palvelut turvataan hyvät elinmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. 6 Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

2 Vantaan kaupungin toimintaympäristön kehitys Väestö kasvaa runsaalla parilla tuhannella vuosittain Vantaalla asui vuoden 212 alussa 23 henkilöä. Vantaalla asuvista puhui äidinkielenään suomea 175 2, ruotsia 5 78 ja jotain Kartta 1. Vantaan keskimääräiset vuosittaiset muuttovirrat eri alueille ja alueilta vuosina Vantaan tasapainotettu strategia muuta kieltä Vieraskielisistä suurin ryhmä ovat venäjänkieliset, joita Vantaalla asui 4 93 ja vironkieliset, joita oli Kaupungin väkiluku on kasvanut 2-luvulla runsaan 2 22 asukkaan vuosivauhdilla. Vuonna 211 kasvu oli poikkeuksellisen suuri, 2 95 henkilöä. Väkiluvun kasvun suuruuteen vaikuttaa toisaalta ns. luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus, toisaalta kuntaan muuttavien ja kunnasta poismuuttavien erotus. Luonnollisen väestönkasvun osuus kaupungin vuosittaisesta keskimääräisestä väestönmuutoksesta on ollut 7 prosenttia. Nettomuuton suuruus (2) (4) (6) 1-5 (3) (2) Hyvinkää -65 Mäntsälä -93 Vihti -7 Nurmijärvi -227 Tuusula -253 Järvenpää -131 Kerava -189 Pornainen -19 Muu Suomi 141 Espoo 121 Vantaa Sipoo -9 Muu Uusimaa -148 Kauniainen 2 Helsinki 132 Muu Etelä-Suomi -146 Kirkkonummi -41 Ulkomaat 864 Muuttovoittoa Vantaa saa Pääkaupunkiseudun muista kunnista, Keski- ja Pohjois-Suomesta ja ulkomailta. Suurimmat muuttotappiot ovat kehyskuntiin ja muualle Etelä-Suomeen. Muuttoliikkeen osuus väkiluvun muutoksesta on vaihdellut luonnollista väestönkasvua enemmän: 2-luvulla alimmillaan nettomuutto on ollut parisen sataa tappiollista ja enimmillään yli tuhat voitollista. Viime vuosina erityisesti nettomuutto ulkomailta Vantaalle ja koko pääkaupunkiseudulle on ollut aiempaa selvästi suurempaa osin kotimaan muuttovoiton kustannuksella. Vantaan vieraskielinen väestö onkin kasvanut selvästi nopeammin kuin suomenkielinen: viiden viime vuoden koko väestönlisäyksestä 7 prosenttia on tullut vieraskielisistä. Kuvio 1. Vantaan vuosittainen väestönlisäys vuosina henkilön äidinkielen mukaan Väestönlisäys, henkilöä Muu kieli Ruotsi Suomi Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

3 Vantaan tasapainotettu strategia Vantaan väkiluvun ennustetaan kasvavan jatkossa keskimäärin 2 3 asukkaan vuosivauhtia. Joka vuosi syntyy lähes 1 6 vantaalaista enemmän kuin heitä kuolee ja muuttovoittoa saadaan 7-8 henkilöä vuosittain. Vantaan nykyisin suhteellisen nuori ikärakenne vanhenee, vaikka päivähoito- ja kouluikäisten määrä lähivuosina hieman kasvaakin. Kuvio 2. Henkilöitä Nuorimpien ikäryhmien ennustettu väestökehitys vuosina Kuvio 4. Henkilöä Vantaan työikäisen (2 64 v) väestön vuosimuutos äidinkielen mukaan ja ennuste vuoteen Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden vantaalaisten määrä kasvaa nopeasti, lähimmän viiden vuoden aikana keskimäärin 1 5 henkilön vuosivauhdilla. Vuoden 217 alussa heitä ennustetaan olevan 7 4 (28 %) nykyistä enemmän. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä 9 34:stä keskimäärin 65 henkilön vuosivauhdilla 12 6 henkilöön vuonna 217. Vähintään 85 vuotta täyttäneitä on ennusteen mukaan vuonna 217 lähes 44 prosenttia enemmän kuin vuoden 212 alussa. Kuvio vuotta täyttäneiden ja sitä vanhemman väestön määrän kehitys Kotimaiset kielet Vieraskieliset Vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan seudulla melko nopeasti. Koko Helsingin seudulle vuonna 21 tehdyssä vieraskielisten väestöprojektiossa muita kuin kotimaisia kieliä puhuvien määrän arvioidaan kasvavan Vantaalla viiden seuraavan vuoden aikana runsaalla 4 1 henkilöllä niin, että heidän osuutensa kaupungin työikäisestä väestöstä olisi vuonna 217 lähes 15 prosenttia. Kehityksen ennustetaan olevan samanlaista naapurikaupungeissa. Tosiasiassa tuolloin ennustettu kehitys on osoittautunut selvästi nopeammaksi: työikäisiä vieraskielisiä oli Vantaalla vuoden 212 alussa lähes 65 enemmän kuin väestöprojektiossa arvioitiin. Tämä näkyy hyvin kuvion 4 (ja myös kuvion 5) tulevia vuosia kuvaavissa palkeissa: kehitys jatkunee vuosien suuntaisena eikä niin kuin kuviossa. Uusi vieraskielisen väestön kehitystä kuvaava väestöennuste tehdään syksyn 212 aikana. Vantaalla alle kouluikäisten vieraskielisten määrän kasvuksi vuoteen 217 mennessä arvioidaan noin 62 henkilöä. Peruskouluikäisissä kasvu on noin 78 henkilöä. Henkilöitä Työikäisten määrän kasvu vieraskielisten varassa Työikäisten, 2-64-vuotiaiden, vantaalaisten määrän ennustetaan edelleen kasvavan niin, että vuoden 217 alussa heitä on 3 nykyistä enemmän. Työikäisten määrän kasvu perustuu yksinomaan vieraskielisen väestönosan kasvuun, koska kotimaisia kieliä puhuvien työikäisten määrä on vähentynyt vuodesta 28 lähtien. Kuvio 5. Henkilöä Vantaan vieraskielisen väestön ennustettu määrä ikäryhmittäin Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

4 Vantaan tasapainotettu strategia Taloudellinen huoltosuhde heikentynyt Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Työllisiksi määritellään henkilöt, jotka olivat vuoden viimeisellä viikolla ansiotyössä. Työttömiksi luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan -14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Alle 15-vuotiaat koululaiset kuuluvat luokkaan "-14 -vuotiaat". Eläkeläisiksi katsotaan kaikki henkilöt, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Myös kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella. Vuonna 21 taloudellinen huoltosuhde oli Vantaalla 1,1 eli kutakin työssäkäyvää kohden oli enemmän kuin yksi työtön tai työvoiman ulkopuolella oleva. Espoossa ja Helsingissä tunnusluku oli 1,2, mutta koko maassa 1,31. Vielä vuonna 28 luku oli pääkaupunkiseudun kaupungeissa alle yhden. Kuvio 6. Taloudellinen huoltosuhde 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 Taloudellinen huoltosuhde Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa vuosina Vantaa Suomi Espoo Helsinki Tulevaisuudessa väestön ikääntyessä taloudellinen huoltosuhde on väistämättä suurempi kuin tällä hetkellä. Kehityksen nopeuteen vaikuttaa oleellisesti myös työttömänä olevien määrän muutokset. Kuvio 7. Osuus ikäryhmästä, % 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 15 vuotta täyttäneiden vantaalaisten koulutus ikäryhmittäin vuonna Yli 7 Perusaste tai tuntematon Keskiaste Korkea-aste Helsingin seudun kunnista korkein koulutustaso on Kauniaisten, Espoon, Helsingin ja Kirkkonummen asukkailla. Myös Vantaan muissa naapureissa asuu koulutetumpaa väkeä kuin Vantaalla. Vuoteen 2 verrattuna vantaalaisten koulutustaso on kohonnut Helsingin seudun kunnista neljänneksi hitaimmin: vain Kauniaisissa, Espoossa ja Keravalla se kohosi hitaammin. Suurin muutos on ollut Mäntsälässä, Pornaisilla, Nurmijärvellä ja Tuusulassa, joissa kaikissa koulutustaso kohosi vuodesta 2 kaikissa vähintään 2 prosentilla. Kuvio vuotta täyttäneen väestön keskimääräinen koulutustaso Vantaalla, naapureissa ja koko maassa vuonna 21 Kauniainen Espoo Helsinki Kirkkonummi Sipoo Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Kerava Vihti Vantaa Suomi Hyvinkää Pornainen Mäntsälä koulutustaso=korkeimman koulutuksen keskim.pituus hlöä kohden, vuotta Vantaalaisten koulutustaso on muuta maata korkeampi, mutta alempi kuin naapurikunnissa Parhaiten koulutettuja vantaalaisista ovat vuotiaat, joista useammalla kuin kahdella viidestä on korkea-asteen tutkinto. 6 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista suurimman ryhmän muodostavat henkilöt, joilla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Vantaalla työpaikkaomavaraisuus on selvästi yli sadan prosentin Vantaalla on enemmän työpaikkoja kuin kunnassa asuu työvoimaa. Työpaikoista runsas neljännes on kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla ja kuudennes sekä kuljetuksessa että varastoinnissa ja toinen kuudennes julkisessa hallinnossa, koulutuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Perinteisen teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Vantaalla samoin kuin koko maassakin. Vantaalla teollisuustyöpaikkojen osuus on kuitenkin vielä noin kahdeksasosa kaikista kunnassa sijaitsevista työpaikoista. Uudet Vantaalle syntyneet työpaikat, joita 2-luvulla on tullut Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

5 Vantaan tasapainotettu strategia lisää keskimäärin lähes 1 5 vuosittain, ovat keskittyneet lentoaseman ja Kehä III:n tuntumaan. Koko Helsingin seudun työpaikkamäärä kasvoi 2-luvun alun lyhytaikaisen taantuman jälkeen nopeasti vuodesta 24 vuoteen 28. Vuonna 29 työpaikkojen määrä väheni noin 2 työpaikalla. Vuonna 21 seudun työpaikkamäärä lähti jälleen kasvuun niin, että niitä oli vuoden lopussa jo kymmenen tuhatta enemmän kuin vuoden 29 lopulla. Kymmenessä vuodessa seudun työpaikkamäärä on kasvanut runsaalla 7 prosentilla. Kasvu on ollut suhteellisesti suurinta sekä Vantaalla että joissakin kehyskunnissa, joissa työpaikkamäärä on kasvanut yli 15 prosentilla. Helsingissä kasvu on jäänyt vain muutamaan prosenttiin. Kartta 2. Työpaikkamäärän suhteellinen muutos Helsingin seudun kunnissa Työpaikkamäärän suhteellinen muutos (%) 15,1-2, (5) 1,1-15, (3) 5,1-1, (2) -22, - 5, (4) Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen Vihti Tuusula Kerava Espoo Kauniainen Vantaa Helsinki Sipoo Kirkkonummi Vuoden 211 alussa työpaikkamäärä Vantaalla aluksi kasvoi, sitten väheni. Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä hieman vähemmän kuin vuoden 21 lopulla. Vantaalla kuten koko pääkaupunkiseudulla työllisyysaste on ollut korkeimpia koko maassa. Työllisyysaste oli korkeimmillaan vuoden 27 lopulla, jonka jälkeen se laski aika jyrkästi aina 29 vuoden lopulle saakka. Alkuvuodesta 21 se jälleen lähti lievään nousuun niin, että kesäkuussa 212 se oli Vantaalla 74, prosenttia. Naapurikaupungeissa se oli suurin piirtein samalla tasolla. Vantaalaisista työllisistä 45 prosenttia työskentelee asuinkunnassaan. Osuus on pysynyt samalla tasolla jo pitkään. Erityisesti kehyskunnista käydään entistä enemmän Vantaalla työssä. Vantaan työpaikkaomavaraisuus on 14 prosenttia. Työttömyysaste aleni Vantaalla parhaimmillaan alle 6 prosentin vuoden 28 alkupuolella, mutta on sen jälkeen taas kohonnut ja oli 8,4 prosenttia elokuussa 212. Vantaan työttömyysaste oli Helsingin seutukunnan korkein. Vantaalla oli työttömiä työnhakijoita elokuun 212 lopulla 9 93, joista yhdenjaksoisesti vuoden työttömänä olleita oli Pitkäaikaistyöttömien määrä lähti työttömyyden kasvaessa jälleen nousuun. Vuoden 28 lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla 69 vähemmän kuin vuonna 2. 1 Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

6 Vantaan tasapainotettu strategia Kuvio 9. Työttömyysaste, % 11, 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, 25, Työttömyysaste Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä vuoden 25 tammikuusta alkaen tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys tammi touko syys Espoo Helsinki Vantaa Vantaalla on noudatettu nuorisotakuuta jo kauan ennen lain voimaantuloa. Vantaalla oli elokuun lopussa 212 alle 25-vuotiaita työttömiä 8, kun heitä oli vuosi sitten 965. Vantaalla on alle 25-vuotiaiden työttömyys laskenut, kun taas Helsingissä ja Espoossa nuorten työttömyys on noussut. Kuvio 1. Työttömiä Alle 25-vuotiaiden ja yli vuoden työttömänä olleiden työttömien määrä Vantaalla kuukausittain vuodesta 27 alkaen puolentoista tuhannen asunnon paikkeille. Muissa Pääkaupunkiseudun kunnissa asuntotuotantotavoitteista on niin ikään jääty selkeästi, eniten Helsingissä. Kuvio 11. Vantaalle, Espooseen ja Helsinkiin vuosina valmistuneet asunnot Asuntojen lkm Helsinki Espoo Vantaa Viime vuosina asuntorakentaminen on keskittynyt ratojen varsille sekä Pakkalan-Tammiston alueelle. Naapurikaupunkeja edullisemmat tontinhinnat ja asunnonhankintakustannukset ovat Vantaan valtti pientaloasuntoa pääkaupunkiseudulta hankkiville. Kuvio 12. Vantaalle valmistuneet asunnot (lkm) vuosina sekä ennuste vuosille Asuntojen lkm Alle 25-vuotiaat Yli vuoden työttömänä Ulkomaalaistaustaisella, vieraskielisellä työnsaantimahdollisuudet ovat selvästi heikommat kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Vieraskielisen väestönosan työttömyysaste vaihteleekin 15-4 prosentin välillä henkilön syntymämaan ja kielen mukaan. Asuntorakentaminen hidastui jälleen Taantuma heijastui Vantaalla kaikille toimialoille. Rakentamisen määrässä, erityisesti asuntojen rakentamisessa, se näkyi esimerkiksi vuonna 29, jolloin valmistui ennätysmäisen vähän uusia asuntoja. Vuonna 21 asuntojen rakentaminen alkoi vilkastua ja vuonna 211 tavoitteeksi asetettu 2 uuden asunnon tavoite saavutettiin. Kuluvana vuonna asuntojen rakentaminen on jälleen vähentynyt eikä tavoitteeseen päästä, valmistuvien asuntojen määrä jäänee Asuinkerrostalot ja muut Rivi-ja ketjutalot Erilliset pientalot Kehäradan rakentamisen aloitus ja sen varren maankäytölliset mahdollisuudet ovat luoneet edellytykset ennakoidulle väestönkasvulle ja asuntorakentamiselle. Toimitilarakentamisen määrässä suuria vaihteluja Muuta kuin asuinkerrosalaa on Vantaalle valmistunut 2-luvulla varsin runsaasti, noin 2 k-m²:n vuosivauhdilla, joinain vuosina jopa 3 k-m². Rakentaminen on keskittynyt lentoaseman ympäristöön sekä Kehä III varrelle. Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

7 Vantaan tasapainotettu strategia Vuonna 21 toimitiloja valmistui ennätysmäisen vähän, vain runsas 7 k-m². Vuotta myöhemmin, vuonna 211, toimitilakerrosalaa rakennettiin edelliseen vuoteen verrattuna kaksinkertainen määrä, 142 k-m². Vuoden 212 alkuvuoden aikana rakentamisen aloitukset ovat jälleen vähentyneet vuoteen 211 verrattuna. Kuvio 13. Muu kuin asuntorakentaminen vuosina (k-m²) Valmistunut kerrosala, k-m Muut Varasto Teollisuus Julkiset Liikenne Liike ja toimisto Talouden kehitysnäkymiä Yleiset talousnäkymät Suomen kansantalouden arvioidaan kasvavan noin prosentilla vuosina 212 ja 213. Sitä seuraavina vuosina talouden ennakoidaan kasvavan noin 2 prosenttia vuodessa. Tuleva talouskasvu on tuottavuuden varassa työvoiman tarjonnan jopa supistuessa ja huoltosuhteen heikentyessä koko 21-luvun ajan. Kesällä 212 oli koko euro-alue Suomi mukaan lukien taantumassa, josta selviäminen edellyttää onnistumista euromaiden talouksien tasapainottamisessa ja velkaantumisesta johtuvan finanssikriisin ratkaisemisessa. Viennistä riippuvainen Suomen talous kohentuu, kun löydetään luottamus kansainvälisten toimijoiden kesken ja pysyviä ratkaisuja kriisimaiden talousongelmiin. Valtiovarainministeriö arvioi työllisten määrän laskevan ja työttömyyden hieman kasvavan vuonna 213. Työllisyysaste vuotiaista on hieman alle 7 prosenttia tulevina vuosina. Koko maan palkkasumman arvioidaan kasvavan 3,1 prosenttia vuonna 212, 2,5 prosenttia vuonna 213 ja 3,3 prosenttia vuonna 214. Ansiotaso nousee keskimäärin yli kolme prosenttia vuodessa. Eläketulot kasvavat runsaan viiden prosentin vauhtia lähinnä eläkeläisten määrän kasvaessa. Inflaatio tasoittuu keskimäärin kahteen prosenttiin vuodessa. Valtion velkamäärä lähestyy 1 miljardin euron tasoa, mikä tarkoittaa noin 47 prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Valtion verotulot kasvavat noin 5 prosenttia vuonna 213 arvonlisäveron korotuksen ja ansiotuloverotuksen kiristymisen johdosta, kun ansiotaso- ja indeksitarkistukset jätetään tekemättä vuosina Valtion menoleikkaukset kohdistuvat voimakkaasti kuntien valtionosuuksiin ja avustuksiin. Kuntasektorin talouskehitys Kuntatalous on kiristynyt viime vuosina. Kuntien menot ovat kasvaneet nopeammin kuin verot ja valtionosuudet ja investoinnit ovat pysyneet suhteellisen korkealla tasolla. Investoinnit ovat kasvattaneet kuntien velkaa noin miljardilla eurolla vuodessa. Vuonna 212 kuntataloutta kiristää erityisesti 631 milj. euron valtionosuusleikkaus. Kuntatalous pysyy kireänä myös lähivuodet, kun valtionosuuksia leikataan 125 milj. euroa vuonna 213, 25 milj. euroa vuonna 214 ja vielä 5 milj. euroa vuonna 215. Vuonna 213 opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta ja tämän toimen kiristävä vaikutus on noin 5 milj. euroa. Verotuksessa ansiotulovähennyksen korotus kompensoidaan kunnille valtionosuuksissa ja yhteisöveromuutokset kompensoidaan korottamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta. Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina Kuntatalous pysyy rahoituksellisesti alijäämäisenä koko suunnitelmakauden ja kuntien velka lisääntyy yli miljardilla eurolla vuodessa tulevinakin vuosina. Vuoden 213 valtionosuudet lasketaan kunnille väestön mukaisesti. Indeksikorotus on 3, prosenttia, valtionosuusleikkaus ja kompensaatiot huomioiden. Vuoden 213 valtion-osuusleikkaus, 125 milj. euroa, tarkoittaa noin -23 euron valtionosuuksien laskua asukasta kohden, ja kunnan valtionosuusprosentti laskee 3,9 prosenttiin. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vuodelle 213 määräytyvät tilanteen oppilas- ja opiskelijamäärien pohjalta ja niissä indeksitarkistus jätetään tekemättä. Kunnan valtionosuusprosentti pysyy 41,89 prosentissa ja kuntien omarahoitusosuus on 364,18 euroa asukasta kohden myös vuonna 213. Kuntien laskennalliset valtionosuudet kasvavat hieman vuonna 213 lähinnä peruspalvelujen valtionosuuden indeksitarkistuksen ja väestön ikärakennemuutoksen johdosta. Tulevina vuosina valtionosuusleikkaukset kääntävät valtionosuudet euromääräisestikin tarkasteltuna pieneen laskuun. Myös muut kuntien valtionavut vähenevät lähinnä säästöleikkausten johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut ovat noin 1,5 miljardin euron tasolla vuosina Kuntien valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa osana kuntauudistusta siten, että uusi järjestelmä tulisi voimaan vuoden 215 alusta. Uudistusta valmistelemaan on asetettu selvitysmies sekä hänen tuekseen erillinen tukiryhmä ja asiantuntija- ja laskentaryhmä. Valtion-osuusjärjestelmän kehittämistarpeita esitellään väliraportissa joulukuussa 212 sekä lopulliset esitykset vuoden 213 loppuun mennessä. Päätavoitteita valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa ovat (VM:n asetuspäätöksen mukaan) yksi yhteinen kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen kustannus, kuntaliitosneutraalisuus, kannustavuus ja rahoitusjärjestelmän toimivuus muutostilanteissa. Nykyistä monimutkaista laskentajärjestelmää on tarkoitus yksinkertaistaa ja myös neljän vuoden välein tehtävää valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon tarkistusta uudistetaan. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan yhteensä noin 4 prosenttia vuonna 213, kun vuoden 212 verotulojen arvioidaan kasvavan vain 1,5 prosenttia yhteisöverotulojen pienentyessä lähes neljänneksellä. Kuntien saamien kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan yli 4 prosenttia vuonna 213, 4,7 prosenttia vuonna 214 ja 3,5 prosenttia vuonna 215 (KL Kuntien verotuloennustekehikko ). Arviota on nykyisessä taloustilanteessa pidettävä 12 Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

8 Vantaan tasapainotettu strategia optimistisena. Kuntien yhteisöverojen arvioidaan pysyvän vuoden 212 alentuneella tasolla myös vuosina 213 ja 214. Vuonna 216 kuntien yhteisöverotulo laskee jälleen kuntaryhmän jako-osuuden alentumisen johdosta. Kunnat ovat saamassa uusia tehtäviä. Kuntien menot lisääntyvät väestön ikääntymisen ja väestönkasvun myötä noin prosentilla vuodessa. Menojen kasvu on huomioitu sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisissa kustannuksissa. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan ja omaishoidon tukipalveluja tehostetaan; tehtävälisäykset on huomioitu kuntien valtionosuuksissa. Työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat säädetään etuoikeutetuksi tuloksi ja tämä lisää kuntien toimeentulotukimenoja vuonna 213. Pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu toteutetaan vuosina Kokeilu lisää kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömien palveluissa. Perusopetuksen laadun parantamista ryhmäkokojen pienentämiseksi sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiseksi jatketaan vuonna 213. Vuoden 213 alusta kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 3-vuotiaille vastavalmistuneille työttömille tarjotaan nuorten yhteiskuntatakuuna työ- tai koulutuspaikka tai aktiivitoimenpide viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Tietoa valtion kuntiin kohdistuvista toimista on koottu Peruspalvelubudjettiin 213 (Valtiovarainministeriön julkaisu 3a/212) ja se löytyy vm.fi-sivulta Kunta-asiat-otsikolla. Kaupunki täyttää ns. kriisikuntakriteerit asukaskohtaisen velkamäärän, suhteellisen velkaantuneisuuden ja omavaraisuusasteen suhteen. Muiden kriteerien suhteen tarkasteltuna kaupungin vuosikate on positiivinen, kertynyttä alijäämää ei kaupungilla ole ja Vantaan tuloveroprosentti on kaikkien kuntien painotettua keskiarvoa alhaisempi. Kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman keskeisenä lähtökohtana on toimintamenojen kasvun sekä investointitason alentaminen taloussuunnitelma-kaudella. Bruttoinvestointitaso (ilman Kehärataa ja Kehä III:a) on enintään 1 milj. euroa vuonna 213 ja 9 milj. euroa sitä seuraavina vuosina. Vantaan kaupungin investoinnit Kehäradan rakentamiseen ja Kehä III:n perusparantamisen toiseen vaiheeseen ovat yhteensä 68 milj. euroa vuonna 213, 47 milj. euroa vuonna 214 ja 19 milj. euroa vuonna 215. Lisäksi kaupunki rahoittaa Kehä III:n perusparannuksen toisen vaiheen valtion osuuden rakentamista vuosina yhteensä 5 milj. eurolla, jonka valtio maksaa kauppahintana kahdessa erässä Vantaalle vuosina 216 ja 217. Aiemman sopimuksen mukaisesti valtio maksaa Kehä III:n perusparannuksen ensimmäisen vaiheen 5 milj. euron kustannukset takaisin Vantaalle vuonna 213. Talousarvio sisältää toimenpiteet, joilla asetetut taloudelliset tavoitteet saavutetaan, ja samalla varmistetaan kaupungin kilpailukykyisyys pidemmällä aikavälillä. Tiukalla maankäytön ja sopimuspolitiikan ohjauksella, investointien priorisoinnilla ja kaupunkitasoisella palveluverkkosuunnittelulla rajataan kaupungin investoinnit 9 milj. euron vuositasolle (ilman Kehärataa ja Kehä III:n parannusta). Arvioidulla toimintatulojen ja verorahoituksen keskimäärin 3 prosentin vuotuisella kasvulla tavoitellaan kaupungin lainamäärän kasvun pysäyttämistä taloussuunnitelma-kauden lopulla. Epävarmat näkymät talous- ja työllisyyskehityksessä korostavat talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman toimenpiteiden toteuttamistarvetta. Kaupunki on sitoutunut Kehäradan toteuttamiseen ja käynnistynyt Marja-Vantaan rakentaminen sitoo kaupungin resursseja pitkälle tulevaisuuteen. Tulevina vuosina kaupunki tarvitsee taloudellista liikkumavaraa voidakseen reagoida muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Vantaan henkilöstömäärän kehitys Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä on pysynyt suhteellisen vakiona kolmen edellisen vuoden aikana. Tulevien vuosien henkilöstömäärään vaikuttaa eniten palvelujen tuotantotapa eli mikä osa palveluista tuotetaan omalla henkilöstöllä ja mikä osa palveluista ostetaan muilta palveluntuottajilta. Kaupunki varmistaa tarvittavan henkilöstön lyhytaikaisten sijaisuuksiin ja kausiluonteisiin tehtäviin käyttämällä ensisijaisesti Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n palveluja. Taulukko 1 Asukas- ja henkilöstömäärän kehitys Vantaan talouskehitys Vuosi Asukkaita Henkilöstö (vakinaiset + määräaikaiset) Asukkaita/henkilöstö 17,31 17,65 17,84 Palveluiden tuotantotavoissa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista huolimatta osaavan henkilöstön saamisen varmistaminen kaupungin palvelukseen on suuri haaste runsaan eläköitymisen vuoksi. Toisaalta eläköityminen ja muu normaali lähtövaihtuvuus mahdollistaa edellisvuosien tapaan henkilöstörakenteen hallitun muutoksen. Vuoteen 22 nykyisestä henkilöstöstä eläköityy 17 prosenttia. Vantaalla eläkkeelle lähtöikä on noussut joka vuosi viimeisten viiden vuoden aikana (27-211). Taulukko 2 Eläkepoistuma Vantaalla Vuodet Eläkepoistuma Vantaa (%)* % % % * Luvuissa ei ole mukana valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvia opettajia Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

9 Vantaan tasapainotettu strategia Taulukko 3 Terveysperusteiset poissaolot (päivää/ henkilötyövuosi) Kuvio 15. Kaupungin toimitilojen määrän kasvu sekä väestönkasvu vuoden 212 alkuun verrattuna ,1 5,1 4,7 4,8 4,9 Kumulatiivinen kasvu % 14, 12, Henkilöstömenot ovat tulevina vuosina edelleen iso osa kaupungin käyttömenoista. Vuoteen 29 saakka terveysperusteiset poissaolot laskivat kolme vuotta peräkkäin. Kahtena edellisenä vuotena hyvä kehityssuunta on pysähtynyt. Terveysperusteisten poissaolojen vähentäminen tulevina vuosina on tärkeää, sillä terveysperusteiset poissaolot ovat iso menoerä. Hyvän johtamisen ja esimiestyön merkitystä korostetaan ja aktiivinen välittämisen toimintamallia vahvistetaan, sillä tutkimusten mukaan työntekijän elämänhallinta ja työssä jaksaminen voi vaarantua ja jo lyhyenkin poissaolon jälkeen työhön paluun kynnys nousee. 1, 8, 6, 4, 2,, Väestön muutos Toimitilat Kaupungin toimitilamäärän kehitys Alla olevista kuvista selviää Kaupungin tilojen lisäys toimialoittain investointiohjelman perusteella Kaupungin tilojen lisäys suhteutettuna väestökehitykseen Kaupungin palvelukykyä lisäävät investoinnit kohdistuvat päiväkotien ja koulujen rakentamiseen. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman tavoitteiden mukaisesti tilojen käytön tehokkuus kasvaa, mikä hillitsee tilakustannusten kasvua. Ennusteiden toteutuminen edellyttää onnistumista tilojen käytön optimoinnissa ja palveluverkkosuunnittelussa. Kuvio 14. Toimitilamäärän kehitys vuoteen 222 asti M Muut Sivi Soster Vapas 14 Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

10 Strategiatyön kehittäminen Vantaalla Strategiatyön kehittäminen Vantaalla Vantaan kaupungin strategiatyötä uudistetaan niin, että jatkossa valmistellaan valtuustokauden mittainen strategia. Valtuustokausittain tarkistetaan arvot ja visio sekä määritellään strategiset linjaukset ja niitä toteuttavat kriittiset menestystekijät. Strategian toteuttamisen välineenä on tuloskortti, joka on osa kaupungin johtamisjärjestelmää. Kaupunkistrategia laaditaan jatkossa valtuustokaudelle ja se sisältää strategiset päämäärät ja niiden mittarit Kaupunkitason tuloskortti laaditaan talousarviovuodelle -- Siinä keskitytään kaupunkitasoisiin toimenpiteisiin, jotka ovat askelmia strategisten päämäärien saavuttamiseen -- Sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa -- Strategiset päämäärät korvaavat jatkossa TS-kauden tavoitteet Toimialat laativat tuloskortin ja tavoitteet kaupungin neljän vuoden strategian sekä kehyksen pohjalta -- Talousarvion käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet (toimialan tuloskortti) toteuttavat aiempaa selkeämmin kaupunkistrategiaa -- Toimialat raportoivat lautakunnalle toiminnallisista tavoitteista Kaupunkistrategian ensimmäinen raportointi tehdään valtuustokauden toisen vuoden lopun tilanteen mukaisesti, jonka pohjalta valtuusto tekee kaupunkistrategian väliarvion. Loppuarvio tehdään valtuustokauden päätteeksi. Strategiatyön malli valtuustokaudella Strategiaperusta: toiminta -ajatus, arvot, visio Toimintaympäristö Muutosvoimat Skenaariot Strategiset päämäärät Valtuustokauden mittainen strategia Strategisten päämäärien mittarit. Tavoitearvot 216, aikataulu ja vastuut TA -tavoitteet Vuosittaiset tuloskortit - sitovat tavoitteet (kaupunkitaso) - toiminnalliset tavoitteet (toimialat) Ohjelmatyö Valtuustokauden strategian laadinnan aikataulu Valtuustokauden strategian yhteydessä päätetään ne kaupunkitasoiset ohjelmat, joita tullaan valtuustokaudella laatimaan tai joista tullaan tekemään väliarviointi Laadittavien ohjelmien tulee tukea strategisten päämäärien toteutumista Ohjelmien laadinnan käynnistyessä käydään valtuuston lähetekeskustelu Vain strategian yhteydessä päätetyt ohjelmat tuodaan valtuuston käsittelyyn Myös toimialatasoisten kehittämissuunnitelmien tulee toteuttaa valtuustokauden strategiaa Toimintamallin tarkoituksena on parantaa ohjelmatyön ja sen sitomien resurssien vaikuttavuutta sekä strategiayhteyttä Strategiamallin luonnosta on käsitelty kaupungin johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa syksyllä 212 Valtuustokauden strategian valmistelu tapahtuu johtoryhmässä, mitä varten tuotetaan aineistoa ylimmän johdon valmennuksen yhteydessä alkuvuodesta 213 Kh:n strategiaseminaari pidetään huhtikuussa 213. Seminaariaineistona on johtoryhmän kaupunkistrategian valmistelutyö. Uuden mallin mukainen valtuustokauden strategialuonnos esitellään valtuustolle toukokuun 213 strategiaseminaarissa, jonka jälkeen valtuusto päättää strategiasta erikseen kesäkuussa. Tavoitteena on tiivis strategia, joka käsittää suuret linjaukset. Myös visio, arvot ja toiminta-ajatus arvioidaan uuden valtuuston näkemysten mukaiseksi (strategiailtakoulut keväällä 213). Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

11 16 Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma Vantaan kaupungin tuloskortti 213 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Rakenteet ja prosessit Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kilpailukykystrategia Kaupungin vetovoimaisuus Uudistuva kaupunkikuva Tehokas maapolitiikka Laadukas Marja-Vantaa Kehittyvät ja turvalliset keskukset Toimiva ja kestävä kaupunkirakenne Edunvalvonta ja yhteistyö Elinkeinot ja työllisyys Kuntarakenne- ja metropoliratkaisun aikaansaaminen Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet Edunvalvonta seudullisissa organisaatioissa Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen Systemaattinen esimiesvalmennus Optimaalinen henkilöstösuunnittelu Palkitseminen Tulopohjan vahvistaminen Verorahoituspohjan (verotulot, valtionosuudet) vahvistaminen Maanmyyntitulot ja uudistuva maapolitiikka Monipuoliset kumppanuudet Laajeneva yritystoiminta Työllisyyden vahvistaminen Vahvistuva elinkeino- ja kansainvälistymispolitiikka Kuntalaisten hyvinvointi Sosiaalisen eheyden edistäminen Yhteisöllisyyden ja oman elämän hallinnan tukeminen Vaikuttavat peruspalvelut Innovatiivinen ja kehittyvä kaupunki Uudet palvelujen järjestämistavat Kustannustehokas ja ympäristövastuullinen toiminta Palvelurakenteiden ja -verkkojen uudistaminen Tuottava ja voimaantuva henkilöstö Muutososaaminen Työhyvinvointiin panostaminen Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy Oppilaitosyhteistyö Velkaantumiskehityksen saaminen hallintaan Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman mukainen käyttötalouden menokehitys ja investointikatto Omaisuuden hallinta Palvelustrategia Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman toteuttaminen Strategiset tavoitteet

12 Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kaupungin vetovoimaisuus Nykyisen kaltainen Vantaa on rakentunut kaupungistumisen seurauksena. Mielikuvaa kaupungista hallitsi pitkään maaseutumaisen ja kaupunkimaisen ympäristön osin ristiriitainen suhde. Vantaaseen on kaupungin kehittyessä liitetty erilaisia mielikuvia: lähiöiden kaupunki, teollisuus- ja varastokaupunki, reunakaupunki. Selkeä käänne Vantaan kehityksessä tapahtui 199-luvun alussa. Lentoasema-alue lähiympäristöineen nostettiin Vantaan kehittämisen keskiöön, jolloin seudullisesta verkostoitumisesta ja kansainvälisistä yhteyksistä tuli Vantaan menestystekijöitä. Vantaasta haluttiin tehdä seudun dynaaminen yritysalue ja työssäkäynnin sekä asioinnin keskus. Tavoitetta alettiin toteuttaa Aviapolis-aluetta kehittämällä ja Kehärata-hankkeeseen sitoutumalla. Työpaikkamäärien kasvun ja asioinnin lisääntymisen myötä Kehä III:n toimimattomuus muodosti vakavan uhan alueen edelleen kehittämiselle, mutta myös koko kaupungin liikenneverkolle. Vantaalla on investoitu tulevaisuuteen. Infrastruktuuri-investointien vuoksi kaupunki on ottanut velkaa rahoitusvastuiden kasvettua niin omissa kuin valtion kanssa yhdessä toteutetuissa hankkeissakin. Nyt Vantaalla ollaan pääsemässä vaiheeseen, jossa kaupungin rakentaminen voi jatkua jo tehtyjen investointien pohjalta. Aiemmat vastakohdat ovat sulautumassa tasapainoiseksi kaupunkirakenteeksi. Monipuolisen täydennysrakentamisen avulla Vantaasta tulee hyvän työssäkäyntialueen lisäksi entistä houkuttelevampi myös asumisen suhteen. Marja-Vantaan toteuttaminen on seudullinen kärkihanke. Marja-Vantaa on pääkaupunkiseudun merkittävimpiin kuuluva uusi asuin- ja työpaikka-alue, joka lisää rakennuttajien, yritysten ja yhteistyökumppaneiden kiinnostusta uudenlaiseen urbaaniin asuntorakentamiseen ja ekologisiin ratkaisuihin. Kehärata ja sen varrella jo olemassa olevat sekä sinne rakennettavat asuinalueet yhdistävät Länsi- ja Itä-Vantaan toimivaksi kaupunkikokonaisuudeksi. Kaupungin taloudelliset resurssit asettavat tiukat raamit tulevien vuosien maankäytölle. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman mukaan erityisenä haasteena on laadukas ja kohtuuhintainen asuntotuotanto, jolloin asuntotuotannon määrä ja houkuttelevuus lisäävät kaupungin verotuloja. Samalla otetaan huomioon myös täydennysrakentamisen vaatimukset ja ekologiset näkökulmat ja ilmastomuutoksen vaikutus. Tässä ovat vastakkaisina haasteina tiukka talouskuri, rakentamisen ajoittaminen ja investointien siirto sekä samalla tulopohjan kasvattaminen. Vantaa kasvaa vuosittain yli 2 asukkaalla. Väestönkasvu ja maankäytölliset mahdollisuudet ovat hyvä perusta sille, että Vantaan vetovoimaisuus myös kotikaupunkina nousee, eikä sitä nähdä enää vain väliaikaisena asuinpaikkana. Keskeistä on, että muissa kaupungeissa asuvat Vantaalla työskentelevät alkavat nähdä Vantaan todellisena vaihtoehtona omaksi asuinpaikakseen. Samanaikaisesti Vantaalta pois muuttamista harkitseville pitää pystyä tarjoamaan laadukkaan asumisen vaihtoehtoja elämän eri vaiheisiin. Tehostuva kaavoitusja maankäyttöpolitiikka linjaa sen, kuinka olemassa olevia rakenteita ja vireillä olevia investointeja hyödynnetään parhaiten. Vantaa on yhdessä muiden Helsingin seudun kuntien kanssa hyväksynyt ja allekirjoittanut maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) vuosille Sopimuksessa Vantaa on sitoutunut vuosittain luomaan edellytykset 2 uuden asunnon rakentamiselle. Toteutuneesta tuotannosta 2 prosenttia toteutetaan valtion tukemina vuokra-asuntoina. Keskittämällä asuntorakentamista nykyisiin keskuksiin joukkoliikenteen varteen voidaan eheyttää kaupunkirakennetta. Rakentamisresursseja keskitetään Kehäradan uusiin asemanseutuihin eli Leinelään ja Marja-Vantaaseen. Keskustojen erityisesti asemakeskusten elinvoimaisuus on Vantaan kilpailukyvyn kannalta keskeinen tekijä niin asumiselle kuin liike-elämälle. Nykyiset keskukset ovat pysyneet melko muuttumattomina rakentamisestaan saakka. Tällä hetkellä kaikissa Vantaan keskuksissa on meneillään merkittäviä kehittämishankkeita, joissa kaupunki on tärkeä osapuoli. Tyypillisesti tällaisia hankkeita ovat pysäköinnin järjestäminen, sekä julkisten sisä- ja ulkotilojen kohentaminen nykyvaatimusten mukaisiksi. Ensimmäinen hanke on parhaillaan toteutusvaiheessa oleva Tikkurilan keskustan uudistaminen: pysäköintijärjestelyt, uuden asuntotuotannon alkaminen sekä uusi Asemakeskus. Seuraavana ovat vuorossa Myyrmäki, Korso, Hakunila ja Koivukylä, joihin kaikkiin on suunniteltu rakennettaviksi sekä uusia asuntoja että liiketiloja. Vantaan visioksi määriteltiin valtuustokaudelle : Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Visio tiivistettiin muotoon Vantaa - viisas valinta. Vision mukaan Vantaa tarjoaa monipuolisia asumisvaihtoehtoja, monenlaisia harrastus-, kulttuuri- ja ulkoilumahdollisuuksia, hyvät peruspalvelut, erilaisille yrityksille soveltuvia toimitiloja ja tontteja huippupaikalla sekä maailmanluokan kansainväliset yhteydet. Sijainti metropolialueen ytimessä on tulevaisuuden menestystekijä. Monilta osin visio on toteutunut. Seuraavalla valtuustokaudella arvioidaan vision uudistamistarve. Kaupunkien välisissä vertailuissa on todettu, että samalla kun Vantaa tuottaa palvelunsa taloudellisesti ja tehokkaasti, on palvelujen asiakastyytyväisyys vähintään samalla tasolla kuin vertailukaupungeissa. Palvelut ovat hyvin saavutettavissa, koulujen välillä ei ole tasoeroja, varhaiskasvatuksessa on monipuolinen palvelutarjonta. Asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa palveluihin on usein parempi kuin yleinen mielikuva palveluista. Siksi onkin tärkeää kohentaa yleistä kaupunkikuvaa. Sen avulla voimme varmistaa, että asukkaat viihtyvät kotikaupungissaan ja ovat ylpeitä vantaalaisuudestaan. Vetovoimaisuuden lisäämiseksi on tärkeää toteuttaa kaikkia kestävän kehityksen näkökulmia: ekologinen, sosiaalinen ja kult- Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

13 Strategiset tavoitteet tuurinen sekä taloudellinen. Kaupungin on turvattava hyvät elinmahdollisuudet paitsi nykyisille, myös tuleville sukupolville. Erityisen tärkeää on saada talous tasapainoon. TA-vuoden tavoitteet: 1. Koko kaupunkiorganisaatio osallistuu kaupunkikuvan kehittämiseen - kaupungin vetovoimaisuus asuinpaikkana paranee. 2. Marja-Vantaata toteutetaan kärkihankkeena. 3. Lähdetään toteuttamaan uusia maapoliittisia linjauksia koskien kaavoitusta, maanhankintaa ja maanluovutusta. 4. Kaupunki luo edellytykset 2 asunnon laadukkaalle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Myytävien omakotitalotonttien määrää lisätään. 5. Keskustojen asunto- ja liiketonttien kaavoitusta nopeutetaan siten, että keskustat täydennysrakentuvat ja pysyvät siten elinvoimaisina. 6. Edistetään toimivan ja kestävän kaupunkirakenteen toteutumista kaupunkirakennetta eheyttämällä ja tiivistämällä, kestäviä liikkumismuotoja edistämällä sekä säilyttämällä viheralueverkosto. Elinkeinot ja työllisyys Elinkeinopolitiikkaa terävöitetään ja vahvistetaan. Vuoden 212 aikana on perustettu elinkeinojohtajan virka. Viran perustamisella tähdätään Vantaan verotulopohjan vahvistamiseen työllisyys- ja elinkeinopoliittisin keinoin. Kevään 213 valtuustoseminaariin valmistellaan Elinkeino- ja työllisyyspoliittinen ohjelma. Kaupungin mahdollisuuksia hyödyntävät ja ongelmia ratkaisevat toimenpiteet täsmentyvät tässä ohjelmassa. Tavoitteena on kaupungin elinvoimaisuuden kasvattaminen ja kansainvälisyyden lisääminen. Kaupunki- ja elinkeinomarkkinointia tehostetaan. Työpaikkaalueiden imagoa ja profilointia kehitetään. Työpaikkarakentaminen edellyttää nopeaa ja tehokasta hankekaavoitusta. Työpaikkarakentamisen painopistealueita ovat Aviapolis - Itä-Vantaa -akseli, Vantaankosken aseman seutu sekä Vehkalan yritysalue. Elinkeinopoliittista seutuyhteistyötä kehitetään ja metropolialueen yhteistyötä tiivistetään metropolialueen uuden kilpailukykystrategian pohjalta. Valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken on tarkoitus solmia aiesopimus kilpailukykystrategian toteuttamiseksi. Vantaan Innovaatioinstituutti Oy osallistuu Osaamiskeskusohjelman korvaavan työ- ja elinkeinoministeriön INKA-ohjelman valmisteluun. Uusi INKA (innovatiiviset kaupungit) -ohjelma julkistettiin Vantaan Innovaatioinstituutti on osallistunut ministeriön valmistelutyöhön osaltaan ja on valmistelemassa pääkaupunkiseudun esitystä ohjelman sisällöiksi. INKA -ohjelma korostaa innovaatioympäristöjen rakentamista siten kuin Vantaalla on tehty jo pitkään. Vuosien 212 ja 213 aikana Vantaan Innovaatioinstituutti Oy:n tehtävänä on varmistaa valtionrahoitusta elinkeinopoliittisille hankkeille Vantaalle. Vantaan Innovaatioinstituutti Oy perustettiin 29 toteuttamaan kansallista innovaatiostrategiaa, pääkaupunkiseudun kilpailukykyohjelmaa ja ennen kaikkea Vantaan omaa kilpailukykyohjelmaa. Vantaan Innovaatioinstituutin tavoitteena on yritysten kasvun edellytysten luominen ja uusien työpaikkojen ja investointien houkutteleminen Vantaan alueelle rakentamalla Vantaalle kansainvälisesti houkutteleva innovaatioympäristö yhdessä yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Vantaan innovaatioympäristössä on luotu kehittämisympäristöjä useille uusien teknologian alueille siten, että niissä on mukana noin 3 yritystä ja suurin osa seudun yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Kaikissa kehittämisympäristöissä on tavoitteena myös yritysten kansainvälistymisen tukeminen. Vantaan Innovaatioinstituutti Oy rakentaa kansainvälistymismahdollisuuksia yrityksille erityisesti Venäjän ja Kiinan osalta. Vantaan Innovaatioinstituutti Oy:n tehtävänä on luoda uusista maankäytön ja liikenteen hankkeista uusien teknologioiden ja palveluiden testausympäristöjä. Vantaan Innovaatioympäristön kehittämisalustoja ovat: radiotaajuustunnistamisen kehittämis-konsortio RFID Lab Finland ry., anturiteknologian kehittämisyhtiö Anturikeskus Oy, ympäristö-alan Green Net Finland ry., hyvinvointialan kehittämiskonsortio CIDE, sekä Vantaan Innovaatioinstituutti Oy:n projekteina lentokenttäteknologiaa ja rakentamista kehittävä Airport Cluster Finland, elintarvikealan ruuan jäljitettävyys- ja turvallisuusteknologian kehittämiskonsortio ja nanoteknologian kehittämiskonsortio Nano Lab Finland. Näissä kehittämiskonsortioissa on mukana yritysten lisäksi Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Turun yliopisto, Viikki Food Centre, VTT, Metropolia ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Yhteistyössä Culminatum Oy:n kanssa toimii kieli- ja viestintäteknologian kehittämiskonsortio KITES. Kehittämisympäristöjen hankkeisiin haetaan rahoitusta ELY keskukselta, Uudenmaan liitolta, TEKES:iltä ja muilta julkisilta rahoittajilta. Myös yritykset maksavat osallistumismaksua hankkeissa. Kehittämisalustojen tehtävänä on mahdollistaa käyttäjälähtöisten ratkaisujen synnyttäminen yritysten yhteistoimintana ja sitä kautta yritysten liiketoimintamahdollisuuksien kasvu, joka näkyy työpaikkojen kasvuna Vantaalla. Yritysten kansainvälistymisen tueksi ja kansainvälisten investointien houkuttelemiseksi Vantaalle Vantaan Innovaatioinstituutti Oy on perustanut yhdessä Uudenmaan liiton kanssa suomalais-kiinalaisen teknologiayhteistyökomitean, jonka kautta palvellaan pienellä korvauksella Kiinan markkinoille tähyäviä suomalaisia yrityksiä sekä kiinalaisia yrityksiä Vantaan kautta Euroopan markkinoille. Yhteistyötä Venäjän toimijoiden kanssa tullaan tiivistämään aikaisempaa enemmän. Kaikkea kansainvälistä toimintaa toteutetaan yhteistyössä Invest in Finlandin, Finpron ja GHP:n kanssa. Vantaan Innovaatioinstituutti Oy koordinoi Suomen osallistumista suureen EUhankkeeseen City Mobile II, joka kehittää kuljettajattomia sähköisiä ajoneuvoja. Hankkeen tavoitteena on saada ajoneuvojen pilotti Marja Vantaalle asuntomessujen aikana, jolloin liikenne Kehäradan asemilta messualueelle hoidettaisiin näillä ajoneuvoilla. Vantaan uusien maankäytön ja liikenteen hankkeiden hyödyntäminen kehittämisympäristöissä mukana olevien yritysten testausalustoina on alkamassa voimakkaasti vuoden 212 aikana ja se jatkuu tulevina vuosina voimakkaana mahdollistaen yritysten liiketoiminnan kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä Vantaalla. Ensimmäinen innovatiivisena hankintana toteutettu testaushanke on Marja Vantaan yhteiskäyttöiset pysäköintiratkaisut. Vantaan Innovaatioinstituutti tekee läheistä yhteistyötä kaupungin toimialojen kanssa hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vantaan työllisyysaste on maan korkeimpia. 18 Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

14 Strategiset tavoitteet Väestön työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Vantaan työllisyysaste kesäkuussa 212 oli 74 prosenttia. Vastaavana ajankohtana vuonna 211 se oli 76,6 prosenttia. Suomen hallitus on asettanut kansalliseksi tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen seuraavana neljänä vuotena 72 prosenttiin. Uudenmaan liiton mukaan valtakunnallisen työllisyysasteen nostaminen tuolle tasolle vaatii sitä, että Uudellamaalla se nousee 77 prosenttiin tai mielellään korkeammaksikin. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman tärkein päämäärä onkin työllisyysasteen nostaminen Uudellamaalla. Vaikka Vantaan työllisyysaste on korkea, samaan aikaan Vantaalla on paljon työttömiä työnhakijoita. Vantaan työttömyysaste on pitkään ollut Uudenmaan korkeimpia, elokuussa 212 se oli 8,4 prosenttia, joka oli,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömiä oli 2 548, eli 2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita työttömiä nuoria oli 8. Vantaalla alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on vähentynyt viime vuoteen nähden 18,6 prosenttia, kun Uudellamaalla se on kasvanut 4,7 prosenttia. Vantaan nuorten työttömyysaste oli 6,8 prosenttia. Yli 5-vuotiaiden työttömyys on kasvanut vuodesta 29 alkaen. Elokuussa 212 yli 5-vuotiaita työttömiä oli henkilöä eli 36 prosenttia kaikista työttömistä. Avoimia työpaikkoja oli haettavana koko elokuun aikana 3 39, mikä oli 5,1 prosenttia vähemmän kuin vuoden 211 elokuun aikana. Vantaalla on työttömien työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen kohtaantoongelma: samaan aikaan kun kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 14 prosenttia, pysyttelee työttömien määrä noin 9-1 henkilön tuntumassa. Suuri osa vantaalaisista työpaikoista täyttyy naapurikunnista pendelöivillä työntekijöillä. Vantaalaisten naapurikuntalaisia alhaisempi koulutustaso saattaa vaikuttaa heidän työllistymismahdollisuuksiinsa. Vantaalaisten koulutustason kohottaminen on keskeinen keino työllisyyden edistämiseksi. Toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi tarvitaan myös kaupungin talouden kohentamisen näkökulmasta. Noin kaksi kolmasosaa toimeentulotuen saajista on työttömiä, verokertymä jää pienemmäksi korkean työttömyyden vuoksi, ja kaupunki joutuu maksamaan Kelalle työmarkkinatuen rahoituksen kuntaosuuden. Uutena toimintana vuonna 212 käynnistynyttä kuntakokeilua jatketaan vuonna 213. Kuntakokeilun kohderyhmänä ovat ensisijaisesti yli 5 päivää passiivisella työmarkkinatuella olleet työttömät ja toissijaisesti yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleet, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työelämästä. Kokeilun tavoitteena on työttömyysasteen vähintään kahden prosentin lasku vuoteen 215 mennessä sekä pitkäaikaistyöttömien passiivisen työttömyyden päättyminen. Kunnat rahoittavat puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 5 päivää työmarkkinatukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille eli ns. passiivituen saajille. Kela perii kunnilta työmarkkinatuen rahoituksen kuntaosuuden. Kunnan rahoitettavaksi ei kuulu työmarkkinatuen rahoitus niiltä jaksoilta, joina henkilö on osallistunut aktiivitoimiin. Kuntakokeilu on tarkoitettu muun muassa tämän asiakasryhmän aktivoimiseen sekä uusien palvelujen kehittämiseen. Nuorisotyöttömyyttä hoidetaan nuorisotakuun keinoin: kaikki TE-toimistoon ilmoittautuneet vuotiaat nuoret ohjataan PETRA nuoret työhön ja kouluun ESR-projektin asiakkaiksi. Jokaiselle nuorelle tarjotaan kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta työtä, työharjoittelua ja koulutuspaikkoja sekä ohjataan tarvittaessa muihin palveluihin. Varian järjestämisluvan ammatillisen peruskoulutuksen vuotuista opiskelijamäärää on korotettu 7 opiskelijalla ja järjestämislupa on 2 78 opiskelijalle. Nuorten työpajatoiminta ohjaa koulutukseen ja osin myös täydentää koulutusta. Nuorten palkkatukityöllistäminen on nuoria työmarkkinoille valmentavaa ja ohjaavaa toimintaa. Valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat jatkavat aiesopimusta maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistämisen edistämiseksi. Vantaalla maahanmuuttajien määrä kasvaa, joten kotouttamiseen ja työllistymisen alkuvaiheeseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Maahanmuuttajille tarjotaan niin ryhmätoimintaa kuntouttavana työtoimintana kuin yksilöllistä työhönvalmennusta, jotta työttömyyden kesto lyhenee. Pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi kaupunki jatkaa aktiivista yhteistyötä Kelan, TE-toimiston sekä vantaalaisten yritysten kanssa. Työvoiman palvelukeskuksessa (TYP) kunnan, TE-toimiston ja Kelan virkailijat palvelevat pitkään työttömänä ollutta asiakasta hänen palvelutarpeensa mukaisesti. Työvoiman palvelukeskuksen pääasiallinen asiakaskunta on pitkäaikaistyöttömiä, joilla on tarvetta terveydentilan selvittelyyn ja erilaisiin sosiaalipalveluihin. Tämän vuoksi asiakkaista vain pieni osa pääsee suoraan työmarkkinoille ja jopa noin kolmasosa on kuntouttavan työtoiminnan asiakkaina. Tämän lisäksi vuonna 213 kaupunki hankkii ostopalveluna eläkeselvittelyt pitkäaikaistyöttömille, joiden työkyky ei ole kuntoutuksen keinoin palautettavissa. Kuntouttavassa työtoiminnassa asiakkaalle pyritään järjestämään sellainen työtoimintapaikka, joka tukisi parhaiten hänen etenemistään työelämän polulla. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja on ryhmissä, pajoilla, eri kaupungin toimialoilla, valtiolla, seurakunnilla, yhdistyksissä ja säätiöissä. Asiakas saa työtoiminnan aikana sosiaaliohjausta, jonka tarkoituksena on parantaa asiakkaan toimintakykyä ja poistaa esteitä työelämän polulta. Tällaisia esteitä voivat olla terveydelliset syyt, päihteiden käyttö, velat, asunnottomuus jne. ESR-hankkeessa KOPPI - kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita kehitetään niin kuntouttavan työtoiminnan prosesseja kuin uudenlaisia malleja kuntouttavalle työtoiminnalle. Maahanmuuttajille on oma kuntouttavan työtoiminnan ryhmä. Ryhmässä tuetaan pitkäaikais-työttömiä maahanmuuttajia neuvoen ja ohjaten heitä mm. työelämävalmennukseen ja koulutuksiin sekä opastamalla ansioluettelon ja työhakemuksen tekemisessä. Yksi tärkeä osa on myös kielitaidon parantaminen. Maahanmuuttajille on tarjolla myös yksilöllistä työhönvalmennusta. Vantaan Valossa järjestetään työelämävalmennusta aikuisille. Tällä hetkellä siellä toimii ESR-rahoitteinen KONSTI- hanke, joka parantaa työelämävalmiuksia ja tarjoaa työhönvalmennusta. Ammattiopisto Variassa järjestettävän ammatillisen aikuiskoulutuksen tavoitteena on Vantaalla toimivien yritysten henkilöstön kouluttaminen sekä työttömänä olevien työllistymisvalmiuksien vahvistaminen koulutuksen avulla. Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

15 Strategiset tavoitteet TA-vuoden tavoitteet: 7. Elinkeino- ja työllisyyspoliittinen ohjelma laaditaan kevään 213 valtuustoseminaariin. 8. Vantaan työpaikkaomavaraisuus kasvaa edelleen. 9. Vantaan työttömyys vähenee tai se ei kasva enempää kuin seudullisesti. 1. Vantaan työllisyysaste on yli 75 %. Kuntalaisten hyvinvointi Sosiaalisella eheydellä tarkoitetaan yhdenvertaisten ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomista ja turvallisen elinympäristön takaamista. Sosiaalista eheyttä vahvistavilla toimenpiteillä pyritään syrjäytymisen ja huono-osaisuuden ehkäisyyn sekä yksilöiden, ihmisryhmien että alueiden tasolla. Pääkaupunkiseudulla sosiaalinen eheys ja syrjäytyminen vaativat määrätietoisia toimenpiteitä, sillä hyvinvoinnin uhkatekijöiden ja sosiaalisten ongelmien kirjo on muuta maata suurempi. (Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän loppuraportti ) Vantaalla on paljon muualta Suomesta sekä ulkomailta muuttaneita, jotka eivät välttämättä ole juurtuneet kaupunkiin tai tunne sitä kotikaupungikseen. Vantaan viiden viime vuoden koko väestönlisäyksestä 7 prosenttia on tullut vieraskielisistä. Väestön määrän kasvu ja rakennemuutos sekä monikulttuurisuuden lisääntyminen tuovat mukanaan uusia toimintatapoja ja vahvistavat kaupungin elinvoimaisuutta, mutta ne saattavat heikentää sosiaalista eheyttä ja paikallista identiteettiä. Vantaa rakentuu perinteisesti myös erillisistä, omaleimaisista kaupunginosista. Vantaalla on jo pitkään pyritty vahvistamaan asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteistä vastuuta. Kaupungin omassa toiminnassa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden varmistamisen tulee olla osa tavanomaista asioiden valmistelua, toteutusta ja arviointia. Vantaan kaupunki on sitoutunut Eurooppalaiseen tasa-arvon peruskirjaan. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus eivät toteudu itsestään ilman toimenpiteitä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden varmistamisen tulee olla osa tavanomaista asioiden valmistelua, toteutusta ja arviointia. Sukupuolivaikutusten arviointi on menetelmä, josta toimialoilla on jo kokemuksia. Vantaan turvallisuustasoa ja sosiaalista eheyttä vahvistetaan tukemalla kaupunginosien yhteisöllisyyttä. Turvallisuutta parannetaan myös yhdyskuntarakenteen suunnittelulla ja kaupungin alueella toimivien viranomaisten yhteisillä turvallisuusriskejä ennalta ehkäisevillä toimilla. Onnettomuuksien, tapaturmien ja rikosten seurauksena loukkaantumisten määrään merkittävimmin vaikuttava tekijä on päihteiden liiallinen käyttö. Toiminta päihteiden käytön vähentämiseksi kaikissa ikäryhmissä on vaikuttava keino parantaa asukkaiden turvallisuutta. Vuonna 213 esitetään kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi uudistettu kaupungin turvallisuussuunnitelma vuosille Suunnitelma perustuu Valtioneuvoston hyväksymään sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Sosiaalista eheyttä vahvistetaan myös toteuttamalla yhteiskunta- ja koulutustakuuta. Lain mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle pitää laatia yksilöity työnhakusuunnitelma, kotouttamisohjelma tai aktivointisuunnitelma. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista edistetään niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Koulutustakuulla varmistetaan perusopetuksen päättäneille nuorille toisen asteen koulutuspaikka, ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutuspaikka, lisäopetuspaikka tai työpajapaikka. Vantaa sitoutuu osallisuuden vahvistamiseen ja määrittelee toimintansa lähtökohdaksi kuntalaisen osallisuuden ja avoimen viestinnän. Kaupunki haluaa edelleen parantaa vuorovaikutusta kuntalaisten, palvelujen käyttäjien, kansalaisjärjestöjen, elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon välillä. Yhdeksi apuvälineeksi on kehitetty osallisuusmalli, jossa esitetään toimenpiteitä osallisuuden lisäämiseksi. Läpikäyvänä ajatuksena on kuntalaisten suoran osallistumisen lisääminen. Malli on laadittu kaikkien toimialojen yhteistyönä. Lasten ja nuorten osallisuusmalli hyväksyttiin vuonna 21 ja sen jalkauttamista jatketaan. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä ennaltaehkäisevä työ on kaikkien kaupungin toimijoiden tehtävä. Tämä edellyttää toimijoiden välistä hyvää ja saumatonta yhteistyötä, aktiivista innovaatioiden kehittämistä ja niiden hyödyntämistä. Ennaltaehkäisevä työ ja hyvinvoinnin edistäminen ovat ensisijaisia suhteessa korjaaviin toimenpiteisiin. Palvelutarpeiden kasvaessa ja monimuotoistuessa voimavarojen keskittäminen ennaltaehkäisyyn on välttämätöntä sekä hyvän ja toimintakykyisen elämän että resurssien riittävyyden kannalta. Merkitsevää ennaltaehkäisyä ja hyvinvoinnin edistämistä on lisätä kuntalaisten tietoja ja taitoja ottaa vastuuta omasta elämästään sekä voimavaraistaa heitä olemaan vahvasti osallisina omissa yhteisöissään ja verkostoissaan. Yhteisöllisyys on yksi Vantaan arvoista. Se tarkoittaa kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Yhteisöllisyys ja oman elämän hallinta - myös nuorten elämäntaitojen vahvistaminen - ovat edelleen kestävä perusta vantaalaisten hyvinvoinnin rakentumiselle. Oman elämän hallinnan perusta on turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö, jossa lapsi ja nuori on osa yhteisöä ja saa tarvitsemansa tuen omilta vanhemmiltaan sekä muilta aikuisilta, esimerkiksi ammattikasvattajilta. Oman elämän hallintaa tukevat myös erilaiset ns. matalan kynnyksen palvelut. Niissä on mahdollisuus tavata samassa elämäntilanteessa olevia ja kiinnittyä osaksi yhteisöä sekä saada tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa. Lähikouluperiaatteen toteuttaminen entistä useamman lapsen kohdalla lisää suvaitsevaisuutta, vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteistä vastuuta alueen lapsista ja ympäristöstä. Aktiivinen vapaa-ajantoiminta edistää kaupunkilaisten elämän hallinnan tunteen kehittymistä. Vapaa-ajan palvelut ja tapahtumat vaikuttavat syrjäytymisen ehkäisyyn, terveyden ja toiminta-kyvyn ylläpitämiseen, elinoloihin, viihtyvyyteen ja alueiden elävyyteen. Lasten ja nuorten kasvua tuetaan nuorisotyön, liikunnan ja taidekasvatuksen keinoin. Ikäihmisten palveluja kehitetään Vantaan ikäpoliittisen ohjelman (VIKSUn) ennaltaehkäisyteeman mukaisesti. Yhteistyötä vapaaehtoisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa lisätään. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman tarkoituksena on käyttötalouden menokehityksen jarruttaminen sekä velkaantumiskehityksen saaminen hallintaan. Tämä edellyttää kaikilta toimialoilta säästötoimenpiteitä. Säästöistä huolimatta kaupungin hyvinvointipalvelut säilyvät ja kaupunki vastaa jatkossakin palveluvelvoitteistaan. Tavoitteena on myös palvelurakenteiden uudistaminen ja toiminnan 2 Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

16 kehittäminen. Tuottavuutta ja palvelujen tehokkuutta parannetaan. Asiakkaan valinnanvapautta palvelujen suhteen lisätään, jolloin asiakas ohjautuu hänen kannaltaan vaikuttavimman palvelun piiriin. Tätä tuetaan mm. kehittämällä sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonta- ja ohjauspalveluja. TA-vuoden tavoitteet: 11. Toteutetaan koulutus- ja yhteiskuntatakuu. 12. Laaditaan valtuustokaudella tehtävän turvallisuustyön tavoitteet ja painopisteet määrittelevä kaupunkitason turvallisuussuunnitelma. 13. Vahvistetaan vantaalaisten oman elämän hallintaa ja päihteettömyyttä. 14. Palvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Asiakkaan valinnanvapautta palvelujen suhteen lisätään. Rakenteet ja prosessit Edunvalvonta ja yhteistyö Vantaa harjoittaa aktiivista edunvalvontaa kuntauudistukseen liittyen. Kuntarakennetta ohjaava rakennelaki, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki sekä metropolialueen selvitykset muodostavat kuntauudistuksen keskeiset elementit. Osana kuntauudistusta on käynnistynyt myös kuntien tehtävien sekä valtion ja kuntien työnjakoa koskeva arviointityö. Vantaan kannalta edunvalvonnallisesti erityisen tärkeä on valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, jossa tavoitteena on yksinkertaisempi ja selkeämpi valtionosuuslaki. Vantaan tavoitteena on saada aikaan uudistus, joka ottaa paremmin huomioon Vantaan kaltaisen kasvavan kaupungin haasteet sekä metropolialueen erityispiirteet palvelutuotannossa. Esitysten valtionosuusperusteiden uudistamistarpeista on tarkoitus valmistua vuoden 213 loppuun. Kuntarakennelain, joka sisältää kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit, on tarkoitus tulla voimaan vuoden 213 aikana. Vuosi 213 on kuntien kuntajakoselvitysten ja kuntien yhdistymispäätösten tekemisen aikaa. Lähidemokratiaa kehitetään tehokkaasti huomioiden käynnissä olevien selvitysten ja lainsäädännön muutosten tuomat mahdollisuudet. Vuoden 215 alusta Vantaa on valmis ottamaan käyttöön uuden lähidemokratiamallin, jolla lisätään kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. PKS-kaupunkien yhteistyösopimus on voimassa vuoden 212 loppuun. Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyön pohjana on yhteistyösopimus vuodelta 25. Metropolialueen esiselvitystyö valmistuu kevään 213 aikana. Selvityshenkilöiden tehtävänä on tehdä ehdotukset niistä kuntajakoselvitysalueista, joilla metropolialueen kuntien tulisi toteuttaa keskinäiset liitosselvitykset. Selvityshenkilöiden tulee metropolihallinnon osalta kartoittaa alueella yhteisesti hoidettavat tehtävät, tehdä ehdotuksensa vaihtoehtoisista malleista päätöksenteon järjestämiseksi sekä ehdotukset rahoituksen järjestämisen vaihtoehdoista. Aiesopimuskäytäntöä jatketaan valtiovallan kanssa. MAL-aiesopimus Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion kanssa on voimassa vuoteen 215 asti ja sen toteutumista seurataan vuosittain. Aiesopimuskäytäntöä valtion kanssa jatketaan myös vuonna 212 valmistuvan metropolialueen uuden kilpailukykystrategian pohjalle. Maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista koskevan aiesopimuksen (21-212) tavoitteiden turvaaminen jatkuu. Vantaa on solminut aiesopimuksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi vuosille Sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelmaa käynnistetään keskeisten ministeriöiden ja Helsingin seudun kuntien kanssa metropolipolitiikan osana. TA-vuoden tavoitteet: 15. Kaupunki harjoittaa aktiivista edunvalvontaa metropoliratkaisussa ja kuntauudistuksessa valtuuston päätösten mukaisesti. 16. Kaupunki harjoittaa aktiivista edunvalvontaa seutuyhteistyössä ja organisaatioissa tavoitteena erityisesti tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen. Innovatiivinen ja kehittyvä kaupunki Strategiset tavoitteet Toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Jatkuva kehittäminen ja innovatiivinen toiminta ovat Vantaalle tärkeitä menestystekijöitä. Muuttuvassa toimintaympäristössä ennakoivan näkökulman merkitys korostuu entisestään. Tämä edellyttää myös Vantaalla uusiutumiskykyä sekä valmiutta suunnitella ja muuttaa toimintaa tulevaisuuspainotteisesti. Innovaatioihin pyrkiminen merkitsee sitä, että asetetaan sellaisia kunnianhimoisia tavoitteita, jotka tekevät Vantaasta edelläkävijän, tuovat lisäarvoa kuntalaisille ja motivoivat henkilöstöä. Innovaatio voi johtaa toiseen ja se voi auttaa havaitsemaan asioita, joilla palveluja voidaan entisestään parantaa tai tuottaa uudella tavalla. Innovatiivisen toiminnan avulla parannetaan tuottavuutta ja hyvinvointia. Kaupungin arvona on innovatiivisuus. Yksi keskeinen tuottavuuden kehittämisen väline on oman toiminnan kokonaisvaltainen arviointi. Kestävän tuottavuuden tavoite vaatii julkishallinnolta yhä tehokkaampia prosesseja, tietotekniikan tehokasta hyödyntämistä ja organisaation toimintatapojen muutoksia. On tärkeää luoda tuottavamman toiminnan mahdollistava toimintakulttuuri. Johtamisen tehtävänä on varmistaa, että organisaation tapa toimia edistää ideoiden syntymistä ja jalostamista tuottavuutta parantaviksi innovaatioiksi. Tietohallinnon palvelut ovat yhä tärkeämmässä osassa sekä kaupungin sisäisen tuottavuuden että kuntalaisten palvelujen laadun parantamisessa ja monipuolistamisessa. Sähköisten asiointipalvelujen lisäämisellä kuntalaisten asiointia voidaan nopeuttaa ja palvelujen saatavuutta parantaa. Samalla saadaan parannettua tuottavuutta henkilöstön ajankäytön tehostumisena ja kohdistumisena oikeisiin tehtäviin. Sähköisen asioinnin lisääminen toteuttaa myös Vantaan arvoja innovatiivisuuden, kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. HUS:in ja pks-kaupunkien yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta on valmistelussa. Vantaan asian- ja asiakirjanhallintajärjestelmä ASTA on koko organisaation kattava, toimintatapoja uudistava ja tuottavuutta kasvattava tietojärjestelmähanke. ASTAjärjestelmä tuottaa sähköisille asiakirjoille tallennuspaikan, jossa edistetään asiakirjojen luotettavaa käsittelyä ja säilytystä, parannetaan asiakirjojen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä tehostetaan päätöksen- Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

17 Strategiset tavoitteet tekoprosessia. ASTA tuottaa Vantaan kaupungille asiakirjojen sähköisen arkiston. Kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää rohkeutta tarkastella avoimesti talouden tasapainottamisen keinoja. Valtuusto on linjannut talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmassa, että palvelurakenteita uudistetaan ja palveluja kehitetään. Lisäksi on linjattu, että selvitetään ulkoistamisen, palvelujen ostamisen ja kumppanuuksien käytön laajentamisen mahdollisuudet. Samoin selvitetään palvelusetelien käytön laajentaminen. Kokoavana periaatteena on linjaus, jossa kaupunki kehittää palveluhankintojen osaamistaan sekä monituottajamallia. Keskeinen tilaajan ja tuottajan erottamiseen liittyvä tausta-ajatus on, että eriyttämisellä kyetään luomaan tuottajayksiköiden välille kilpailua ja kannustimia, jotka parantavat tuottavuutta, vaikuttavuutta ja palvelun laatua sekä edistävät joustavaa toiminnan uudistamista. Mallia voidaan soveltaa sekä kunnan sisäiseen hallinnolliseen järjestelyyn että palvelujen hankintaan kuntaorganisaation ulkopuolelta. (Sitä saa mitä tilaa. THL:n raportti 42/212.) Vantaan kaupunkitasoisen palvelustrategian laadinta käynnistetään ja se tuodaan valtuuston käsittelyyn vuoden 213 aikana. Kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti kaupungin palvelut tullaan jatkossa järjestämään enenevässä määrin monituottajamallia hyödyntäen. Palveluja tarjoavat kaupungin oma organisaatio, yritykset, järjestöt, yhdistykset ja vapaaehtoiset. Muutoksella lisätään asukkaiden valintamahdollisuuksia ja kasvatetaan kustannusvertailujen kautta tuottavuutta ja verorahoituksen tehokasta käyttöä. Kaupunkiorganisaation näkökulmasta joustavuus palvelujen järjestämisessä kasvaa. Jo vuoden 24 palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelmassa valtuusto hyväksyi monituottajamallin mukaisen palvelujen järjestämisen periaatteen. Kaupungin henkilöstön kokonaisvaihtuvuus on tulevalla suunnitelmakaudella noin 2 15 henkilöä. Tämä antaa realistisen mahdollisuuden palvelurakenteiden uudistamiseen. Sosiaali- ja terveystoimi on laatinut vuoden 212 aikana pilottina palvelustrategian, jonka sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt, ja jonka keskeisimmät kehittämisesitykset sisältyvät lautakunnan hyväksymään talousarvioon 213. Sosiaali- ja terveystoimen palvelustrategiassa on tulosalueittaisten toimenpide-esitysten ohella seuraavat yleiset linjaukset: Palvelurakenteen keventämistä jatketaan. Ostopalveluja lisätään, jos se on taloudellisesti edullisempaa kuin oma toiminta ja palvelutaso vähintään kunnallisen tuotannon tasolla (tuotteistuksesta vertailutieto). Jos oman toiminnan ja ostopalvelujen vertailutilanteessa oma toiminta osoittautuu ostopalvelua edullisemmaksi, voidaan resurssien puitteissa muuttaa toimintatapaa. Henkilöstö otetaan mukaan valmisteluprosesseihin yt-toiminnan periaatteiden mukaisesti. Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen tuki toiminnan periaatteena. Sähköinen asiointi ja sähköiset palvelut lisääntyvät osana palveluvalikkoa. Palvelusetelivaihtoehtoja lisätään niissä palveluissa, joissa se on kustannustehokasta. Asiakkaiden maksuosuutta voidaan kasvattaa. Kehitetään sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonta- ja ohjauspalveluja osana kaikkien palvelujen asiakaspalvelutyötä. Myös muiden toimialojen palvelujen kehittämisessä toteutetaan uusien kevyempien vaihtoehtojen lisäämistä, verkostoitumisen hyödyntämistä ja kaupungin roolin muutosta palvelujen tuottajasta järjestäjäksi. Palvelustrategialla on suora vaikutus myös palveluverkkojen muutostarpeisiin. Kaupunkitasoinen palveluverkkojen suunnittelu uudistetaan ja kytketään kiinteämmin osaksi talousarviovalmistelua. Väestönkasvu, väestörakenteen muutokset ja uudet asuinalueet edellyttävät jatkuvaa palveluverkkosuunnittelua. Toimitilainvestoinnit muodostavat suuren osan kaupungin vuotuisista investointimenoista. Siksi toimitilaverkkoja karsitaan ja investointeja siirretään myöhemmäksi priorisoimalla hankkeita keskenään. Samalla palveluverkoissa toteutetaan laajempaa toiminnallista uudistumista. Tilojen suunnittelussa tehdään kokonaisvaltaista alue- ja toimialarajat ylittävää arviointia. Uudet ja perusparannettavat tilat toteutetaan laajaan yhteiskäyttöön ja etsitään vaihtoehtoisia tila-, rakentamis- ja rahoitusratkaisuja. Jatkuvasti eheytyvä yhdyskuntarakenne ja parantuva joukkoliikenne tekevät mahdolliseksi palvelujen keskittämisen ja samalla yhdestä ja samasta palvelupisteestä saatavan palvelutarjonnan monipuolistumisen. Asukkaan palvelun saanti asetetaan tärkeämmälle sijalle kuin palvelun hakuetäisyys eli saavutettavuus, joka sekin on Vantaalla moniin suomalaisiin kuntiin verrattuna erinomainen. Uusien alueiden käyttöönottoa säätelevät kaupungin taloudelliset resurssit vastata uusien palvelujen rakentamisesta. Asuntoja palvelurakentamista sopeutetaan kaupungin taloudellisiin mahdollisuuksiin. Uusien ja vanhojen alueiden kehittämisessä noudatetaan tasapuolisuutta. Toimialoilla hyödynnetään tehokkaasti ulkopuolista rahoitusta sekä laajennetaan yhteistyötä yritysten, kolmannen sektorin ja muiden kumppaneiden kanssa. Ulkoisen rahoituksen hankinta maksimoidaan, jolloin saadaan lisäpanostuksia kehittämistyöhön. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman mukaisesti vuoden 213 aikana selvitetään toimialoittain kaupungille kustannuksia aiheuttavat sopimusperusteiset sitoumukset (jäsenmaksut, avustukset, seudullinen yhteistyö ja kehitysprojektit) ja laaditaan niistä kaupunkitasoinen yhteenveto. Valtuustokaudelle laaditaan kaupungin kehittämistä koskevat strategiset linjaukset. Ne antavat perustan Vantaan omalle kokonaisvaltaiselle, pidemmän aikajänteen kehittämistyölle. Ne antavat perustan myös kumppaneiden kanssa tehtävälle yhteistyölle. TA-vuoden tavoitteet: 17. Laaditaan kaupunkitasoinen palvelustrategia. 18. Palveluverkkosuunnittelu kytketään osaksi taloussuunnittelua. 19. Uusilla alueilla hyödynnetään myös kumppanuuksia. 2. Laaditaan kaupunkitasoinen tietohallinto-ohjelma. 22 Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

18 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen Vantaalla on johtamisen kehittämisen osalta nostettu keskusteluun johtamisen johtaminen ja johtamisosaamisen eri tasot. Onnistunut johtaminen edellyttää paitsi yksilöiden taitoja, myös yhteisöllistä osaamista sekä selkeää johtamisjärjestelmää, joka on organisaatiotason johtamisosaamista. Vantaalla siirtyy tulevina vuosina eläkkeelle huomattava määrä esimiesasemassa olevia henkilöitä, joilla on vahvaa johtamisosaamista. Tämä osaaminen halutaan siirtää organisaatiotason osaamiseksi. Toinen tärkeä seikka, miksi johtamisjärjestelmän tarkastelu on ajankohtaista, on muuttuvan toimintaympäristön huomioiminen ja sen asettamat vaateet johtamiselle. Johtamisjärjestelmän kehittäminen tulosalueittain on aloitettu vuonna 211 johtamisjärjestelmän kuvaamisella, jonka jälkeen on siirrytty vuonna 212 johtamisjärjestelmän arviointiin ja kehittämiskohteiden nostamiseen. Tulosalueiden johtamisjärjestelmäkuvaukset ovat keskenään hyvin erilaisia, osasta kuvaukset puuttuvat kokonaan ja osalla tulosalueita kuvaukset on aloitettu, mutta eivät vastaa vielä kaupunkitasoisen johtamisjärjestelmän viitekehyksen sisältöalueita koko laajuudeltaan. Myös arviointityö ja kehittämiskohteiden nostaminen on eri vaiheissa eri tulosalueilla. Tämän vuoksi tulosalueiden johtamisjärjestelmien kuvaamistyötä ja kehittymissuunnitelman pohjalta laadittua kehittämistyötä on syytä jatkaa kaupunkitasoisesti vielä vuonna 213, jotta tehdyn työn lopputavoite saavutetaan kaikilla tulosalueilla. Lopputavoitteena johtamisjärjestelmän arvioinnissa ja kehittämisessä on toiminnan vaikuttavuuden parantaminen. Se optimoi organisaation toiminnan ja johtamisen. Johtamisjärjestelmän kehittämisen avulla kyetään tunnistamaan organisaation tavoitteiden mukainen suorituskyky ja parantamaan sitä. Hyvä johtamisjärjestelmä luo edellytykset tulosalueen tavoitteiden toteutumiselle ja kaupungin menestykselle. Yksilöiden johtamisosaamisen ja esimiestaitojen kehittyminen varmistetaan kaupunkitasoisella systemaattisella esimiesvalmennuksella. Esimiehille on tarjolla ns. valmennusportaat, jossa eritasoisten koulutusmoduulien avulla kehitetään esimiesten sisällöllistä ja ammatillista osaamista vaiheittain yksilötasolla. Valmennusten tehtävänä on myös vahvistaa esimiesten sitoutumista ja pysyvyyttä sekä vähentää esimiestyön kuormittuvuutta. Valmennuksiin ohjataan esimiehet tulos- ja kehityskeskustelujen sekä kutsukäytännön kautta. Uusille esimiehille järjestetään uusien esimiesten valmennusta, johon sidotaan mentorointi. Seuraavan tason valmennus rakennetaan strategisen johtamisen ja suorituksen johtamisen teeman äärelle ja johtamista tarkastellaan arjen työn näkökulmasta. Valmennus tukee esimiehiä talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman toteutumisessa. Kolmas taso on johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus ja näytöt. Jokaisen tulosyksikköpäällikkötasoisen esimiehen tulisi varmistaa johtamisosaamisensa suorittamalla johtamisen erikoisammattitutkinto. Ylimmälle johdolle järjestetään valmennus- ja strategiapäiviä. Kaikissa valmennusportaissa käsitellään strategisia teemoja läpäisyperiaatteella. Kaupungin palkitsemisjärjestelmä kytketään talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Pääpaino on ryhmien palkitsemisessa, mutta myös yksilöpalkitseminen on mahdollista. Henkilöstömenot ovat kolmannes kaupungin käyttömenoista, siksi lyhyen ja pidemmän aikavälin henkilöstösuunnittelu yhdistettynä talousarvion ja käyttösuunnitelman laadintaan on keskeinen osa johtamistyötä kaikilla esimiestasoilla. Henkilöstösuunnitelmien tulee perustua palvelutarpeille, priorisoiden lakisääteisiä palveluja ja niissä tulee olla huomioitu talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman mukaiset tavoitteet. Vuoteen 216 mennessä nykyisestä henkilöstöstä jää eläkkeelle tai eroaa muusta syystä noin 2 15 henkilöä. Jokaisen viran ja tehtävän vapautuessa käytetään tapauskohtaista harkintaa viran/tehtävän uudelleen täyttämiseksi. Täyttämistä varten on oltava henkilöstösuunnitelmassa valmiiksi dokumentoitu näkemys siitä, mihin tehtäviin palkataan omaa henkilöstöä, millaista osaamista jatkossa tarvitaan ja millaisella henkilöstörakenteella ja tehtäväkuvilla palvelut tuotetaan. Sijaisten kohdalla tehdään sama kokonaisharkinta. Kaikkia sijaisuuksia ei pidä täyttää tai sijaisuus täytetään vain osaksi aikaa. Lyhytaikaiset sijaisuudet täytetään ensisijaisesti Seure henkilöstöpalvelut Oy:n kautta. Vain poikkeuksellisissa tilanteissa Strategiset tavoitteet omien lyhytaikaisten sijaisten rekrytointi on sallittua. TA-vuoden tavoitteet: 21. Jokaisen tulosalueen johtamisjärjestelmä on kuvattu ja kehittäminen on käynnistynyt laaditun kehittämissuunnitelman pohjalta. 22. Systemaattinen esimiesvalmennus tukee esimiehiä ja päälliköitä talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman läpiviennissä, tuloksellisuuden parantamisessa sekä henkilöstöresurssien tehokkaassa käytössä. 23. Henkilöstöä palkitaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman mukaisten toimenpiteiden saavuttamisesta kaupungin palkitsemisjärjestelmän mukaisesti. Tuottava ja voimaantuva henkilöstö Työhyvinvointi on yksilöllinen ja yhteisöllinen kokemus sujuvasta työn tekemisestä. Työhyvinvointi rakentuu turvallisesta, terveellisestä ja tuottavasta työstä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja työ on osa merkityksellistä elämää. Siten työhyvinvointi on vahvasti yhteydessä organisaation toiminnan tuloksellisuuteen. Koko organisaatiossa tarvitaan muutososaamista ja muutoksen ymmärtämistä: voimavaroja elää jatkuvassa muutoksessa ja henkilöstöltä kykyä nähdä itsensä muutoksen tekijänä. Muutos asettaa haasteita työhyvinvoinnin ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Vantaalla keskeisiksi työhyvinvointiin vaikuttaviksi tekijöiksi ja kehittämistoiminnan kohteiksi on nostettu seuraavat asiat: osaaminen (työn edellyttämä osaaminen ja motivaatio) perustehtävä (perustehtävään keskittyminen) työyhteisön toiminta (työyhteisön toimivuus) työolot (terveelliset ja turvalliset työolot) johtaminen (tuloksellinen ja energisoiva johtaminen) Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

19 Strategiset tavoitteet aktiivinen välittäminen (toimintatapa sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyyn). Vuonna 211 aloitettua kaupungintasoista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen Watti-hanketta jatketaan. Watissa on tällä hetkellä mukana 1 kaupungin työntekijää ja Watti 1-hankkeessa oli mukana 7 työntekijää. Hankkeessa kiinnitetään huomioita liikunta-aktiivisuuden lisäämisen lisäksi terveysjohtamiseen. Hankkeessa on käytössä terveysjohtamisen sähköinen työväline, jolla voidaan seurata aktiivisen välittämisen keskustelun käymistä ja sisältöä. Watti 2 -hankkeessa keskitytään myös aktiivisen välittämisen keskustelujen laatuun. Sairauspoissaolot aiheuttavat vuosittain Vantaalle noin 31 miljoonan euron henkilöstökustannukset ja vastaavat noin 46 henkilötyövuoden työpanoksen menetystä. Suomalaisten tutkimusten mukaan jopa 4 prosenttia sairauspoissaoloista on sellaisia, johon työnantaja ja työntekijä yhdessä voivat vaikuttaa. Kaupungin panostusta aktiivisen välittämisen toimintamalliin kannattaa jatkaa, koska,5 prosenttiyksikön alenema sairauspoissaoloissa tuo 3 miljoonan säästöt henkilöstömenoissa. Lisäksi sairauspoissaolot kuormittavat kovasti muuta työyhteisöä. Aktiivisen välittämisen toimenpiteillä esimies edistää työntekijöidensä työkykyä. Joissain tapauksissa työkyky jää pysyvästi vajaaksi ja silloin lähdetään miettimään erilaisia ratkaisuja työn tekemiselle ja yhtenä vaihtoehtona on uudelleensijoitus. Syksyllä 212 kehitettiin uudelleensijoituksen prosessia ja tavoitteena on, että niissä tilanteissa, joissa uudelleensijoitusta tarvitaan, prosessi sujuu joustavasti ja kaikilla osapuolilla on tahtotila tuloksen saavuttamiseen, joka on niin yksilön kuin myös organisaation edun mukaista. Varhaiseläkemaksut olivat noin 3 miljoonaa euroa vuonna 211, joten niiden välttämiseksi on viisasta tehdä työtä. Rekrytoinneissa tulee onnistua työvoiman saatavuuden kiristyessä. Esimiesten rekrytoinneissa kiinnitetään erityistä huomiota haastatteluihin, joihin päälliköillä on mahdollisuus saada tukea myös henkilöstökeskuksesta. Rekrytoinnin tulee olla suunnitelmallista, koska lähtövaihtuvuus on korkealla eläköitymisten myötä. Ennakoivan rekrytoinnin strateginen painopiste on oppilaitosyhteistyö. Puite- ja harjoittelusopimusten kautta osaltaan varmistetaan myös tulevaisuudessa sekä tarpeellinen määrä osaavaa työvoimaa palvelutuotantoon että työelämän tarpeet huomioon ottavat opetussuunnitelmat. TA-vuoden tavoitteet: 24. Sairauspoissaolojen määrä vähenee puolella prosenttiyksiköllä. Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Tulopohjan vahvistaminen Vantaan kaupunki rahoittaa toimintansa suurilta osin verorahoituksen turvin. Verotulot ja valtionosuudet muodostavat yhteensä yli 8 prosenttia kaupungin vuotuisista tuloista. Vuotuisesta verorahoituksesta kunnallisverotulot muodostavat noin 75 prosenttia, valtionosuustulot noin 15 prosenttia sekä yhteisö- ja kiinteistöverotulot yhteensä noin 1 prosenttia. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman taustaselvitystyössä on todettu yhdeksi Vantaan erityispiirteeksi naapurikaupunkeja heikompi tulopohja - yhdistettynä pääkaupunkiseudun kasvu- ja erityishaasteisiin, joita valtion ja kuntien välinen rahoitusjärjestelmä ei nykyisellään riittävästi ota huomioon. Hallitusohjelman mukainen valtionosuusjärjestelmän uudistamistyö on käynnistynyt vuoden 212 aikana. Uudistuksen tavoitteena on nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja kannustavampi valtionosuusjärjestelmä. Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen valmistelutyö jatkuu siten, että lopulliset esitykset valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi tehdään vuoden 213 loppuun mennessä. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei kohtele kaupunkia ja kaupunkilaisia oikeudenmukaisesti erityisesti järjestelmään sisältyvien sosiaali- ja terveydenhuollon olosuhdetekijöiden osalta. Taloudellisesti merkittävimpiä olosuhdekertoimista ovat sairastavuus- ja päivähoitokertoimet, jotka tulee uudistaa kuvastamaa todellista palvelujen järjestämistarvetta. Vieraskielisen väestön määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla voimakkaasti ja tämän usein maahanmuuttajataustaisen väestön palvelutarpeet tulee huomioida nykyistä perusopetusta laajemmin myös valtionosuusperusteissa. Tehostuva Helsingin seudun joukkoliikennejärjestelmä alueellisestikin laajentuneena ansaitsee myös valtion suuremman taloudellisen panostuksen. Kaupungin tulopohjan kannalta keskeisin tekijä on kunnallisvero, jonka kehitykseen vaikuttaa verotettavien tulojen kehitys. Verotettavien tulojen kehittymiseen puolestaan vaikuttaa yleisen talouskehityksen sekä työikäisen väestön kasvun lisäksi olennaisesti kaupungin työllisyys- ja työttömyystilanne. Esimerkiksi vantaalaisten palkkasumman yhden prosentin kasvu tuo noin 6 milj. euron lisäyksen kaupungille maksuunpantavaan kunnallisveroon. Toisaalta työttömyysasteen pienentyminen prosenttiyksiköllä, eli noin 1 työttömän siirtyminen palkansaajaksi, parantaa kaupungin taloudellista asemaa arvion mukaan noin 3-4 milj. euroa vuositasolla. Onnistuminen kaupungin asunto-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa vahvistaa kaupungin tulopohjaa ja taloutta. Työllisyyden parantamisen kannalta vantaalaisten koulutustason kohottaminen on tärkeää, samoin kaupungin kaikkien työllistämistoimien ja resurssien tuloksellinen kohdentaminen. Näitä toimenpiteitä valmistellaan elinkeino- ja työllisyyspoliittisessa ohjelmassa. Kaupungin talouden pidemmän aikavälin kehityksen kannalta maapolitiikalla on suuri merkitys. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman linjauksen mukainen maapoliittinen työryhmä on perustettu syyskuussa 212. Työryhmän tehtävänä on valmistella keskeiset linjaukset kaavoitusta, maanhankintaa ja maanluovutusta koskien. Maapoliittiset linjaukset laaditaan vuoden 212 loppuun mennessä. Onnistuneella maapolitiikalla vahvistetaan osaltaan kaupungin tulopohjaa, investointien tulorahoituskykyä sekä pidemmän aikavälin kilpailukykyä. TA-vuoden tavoitteet: 25. Edunvalvonnan tavoitteena on parantaa Vantaan asemaa kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisessa. 26. Onnistuneella asunto-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikalla vahvistetaan kaupungin verotulopohjaa. 27. Uudistuvalla maapolitiikalla vahvistetaan kaupungin tulopohjaa. 24 Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma

20 Strategiset tavoitteet Velkaantumiskehityksen saaminen hallintaan Vantaan keskeinen haaste on muuhun kuntasektoriin ja suuriin kaupunkeihin nähden korkea velkamäärä sekä viime vuosien nopea velkaantumistahti. Vantaa on sitoutunut suuriin Kehäradan ja Kehä III:n liikenneinvestointeihin, jotka kasvattavat velkamäärää edelleen taloussuunnitelmakauden alkuvuosina. Kansantalouden kehitysnäkymien ollessa epävarmat ja palvelutarpeiden kasvaessa väestönkasvun ja väestön ikääntymisen myötä on kaupungin sopeutettava talouttaan kuntasektorin kärkijoukossa investointien tulorahoituskyvyn parantamiseksi. Sopeutusta tehdään sekä käyttötalouden että investointiohjelman kautta. Kaupunginvaltuusto asetti talousarvion hyväksymisen yhteydessä vuodelle 212 sitovan tavoitteen talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman laatimisesta. Ohjelma valmisteltiin ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Sen tavoitteena on saada velkaantumiskehitys hallintaan taloussuunnitelmakauden aikana, ja siten varmistaa kaupungin toimintaedellytykset ja kilpailukyky pidemmällä aikavälillä. Kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman keskeisenä lähtökohtana on toimintamenojen kasvun sekä vuotuisen investointitason alentaminen suunnitelmakaudella. Toimenpiteet taloustavoitteisiin pääsemiseksi sisältyvät taloussuunnitelmaan Verorahoitusarvioiden ja sopeuttamistoimenpiteiden toteutuessa on mahdollista saada kaupungin lainamäärän kasvu pysähtymään taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Merkittävä osa kaupungin vuotuisista kustannuksista muodostuu palveluverkkorakenteen sekä toimitilakustannusten kautta. Nykytilanteessa kaupungin toimitilojen yhteismäärä on noin miljoona kerrosneliömetriä. Väestönkasvun, väestörakenteen muutosten ja uusien alueiden rakentumisen myötä palveluverkkojen ja toimitilaratkaisujen tulee olla jatkuvan kriittisen arvioinnin kohteena. Omaisuuden myyminen on yksi keino hillitä kaupungin velkaantumista. Huonokuntoisista ja palvelukäytössä tarpeettomista kiinteistöistä luopumalla on myös mahdollista säästää ylläpito- ja korjauskustannuksista. Vuosien 212 ja 213 aikana kaupunki myy omistamiaan asunto-osakkeita, lisäksi talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman mukaisesti selvitetään muut myytävät omaisuuserät. Palvelukäytössä tarpeettoman rakennus- ja maaomaisuuden jalostamisen ja myymisen tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Kaupungin maksupolitiikkaa tarkistetaan toimialoittain osana talouden tasapainottamistoimia. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut tarkistetaan asiakasmaksulain muuttuessa lain sallimiin enimmäismääriin. Kaikkia maksuja ja tariffeja korotetaan vähintään yleisen hintatason muutoksen verran lainsäädännön sallimissa rajoissa. TA-vuoden tavoitteet: 28. Käyttötalouden toimintamenojen kasvu on enintään 2,2 prosenttia ja investointien tulorahoitusprosentti on vähintään 64 prosenttia (ilman valtion kanssa sovittuja Kehäradan ja Kehä III:n investointihankkeita). 29. Omista huonokuntoisista ja palvelukäytössä tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan korjausvelan ja ylläpitokulujen alentamiseksi. Vantaa talousarvio 213, taloussuunnitelma