Jokainen ihminen on ehkäisevän työn arvoinen

Transkriptio

1 Jokainen ihminen on ehkäisevän työn arvoinen Järjestöt ihmisten tukena viranomaisten rinnalla Järjestöt kylässä vma/2011

2 Ihminen on enemmän kuin kustannuspaikka

3 kriittiset resurssit "Haavoittuvaisuus" Elämän laatu, hyvinvointi etc. Minimitaso Ennalta ehkäisevät ja tukevat toimenpiteet Korjaavat ja tukevat toimenpiteet Operatiiviset toimenpiteet Kriittinen aika Aika Järjestöt Järjestöt kylässä kylässä Lunabba/v-ma V-ma

4 Köyhyysrajan alapuolella elää suomalaista. Köyhyydessä eläviä lapsia on Koulujärjestelmän ulkopuolelle putoaa lasta vuodessa. Toimeentulotuen varassa elää kotitaloutta, joista pitkäaikaisesti kolmannes. Työttömänä on suomalaista, heistä pitkäaikaistyöttömiä on lähes neljännes. Suomalainen 35-vuotias työntekijämies elää keskimäärin 74- vuotiaaksi, ylempi toimihenkilö 6 vuotta pidempään. Vähintään nuorta on vaarassa joutua syrjäytetyksi. Määrän arvioidaan lisääntyvän yli tuhannella/vuosi. Jokainen heistä maksaa yhteiskunnalle yli miljoonan. (STKL, YTY ja Tekry sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet 2011)

5 Vuonna 2008 alkoholiperäisiin sairauksiin liittyviä kuolemia oli yli Väkivaltarikoksista yli 60 %:iin liittyy alkoholi. Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista 40 %: lla on vaikeuksia päästä koululääkärin ja 46 %:lla koulupsykologin vastaanotolle. Ylipaino aiheuttaa arviolta 300 miljoonan ylimääräiset kustannukset terveydenhuollolle. Kodin ulkopuolelle on sijoitettuna lasta. Yksinäisyys on hyvinvointi- ja terveysriski. 40 % suomalaisista on kokenut yksinäisyyttä satunnaisesti ja 13 % lähes jatkuvasti työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa osatyökykyistä haluaisi töihin. (STKL, YTY ja Tekry sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet 2011)

6 Katastrofien määrä maailmassa kasvaa. Väestönkasvu, luonnononnettomuudet ja ääri-ilmiöt lisäävät avun tarvetta mm. tulvat, kylmyys, kuumuus. Kotimaan onnettomuuksissa ensihuollon ja henkisen tuen vapaaehtoistehtävät nousseet. Valmius- ja terveyden ja sosiaalihuollon lait muuttuvat. Viranomaisrakenteet muuttuvat, mm. kuntaliitokset, terveyskeskusalueet Julkisten palveluiden ulkoistus aiheuttaa valmiusvajeita. Uudet toimijat, mm. yksityiset turvapalvelut ensiaputoiminnassa, kansainvälisen avun toimijajoukko laajenee

7 Ihmiset terveempiä ja hyvinvoivempia, mutta tuloerot, terveyserot ja hyvinvoinnin erot kasvavat. Väestö ikääntyy, huoli palveluista ja selviytymisestä lisääntyy. Yksinäisyys Omaiset auttajina, tuki vähäistä. Tartuntataudit ja globalisaatio, pandemia- & bioterroriuhat. Krooniset sairaudet, lihavuus, päihteet, seksitaudit. Nuorten työttömyys korkea. Virtuaaliyhteisöt ja sosiaalinen media kohtaamisen paikkana Yhteisöllisyyden kaipuu kasvaa. Maahanmuuttajien määrä lisääntyy. Henkisen tuen taitojen kysyntä kasvanut

8 Sosiaalityöntekijä, työnohjaaja, työyhteisöjen kehittäjä, terapeutti ja kirjailija Unto Matinlompolo puhuu myös henkisestä syrjäytymisestä. Siinä ihminen tuntee itsensä arvottomaksi, koska kokee, ettei pysty täyttämään yhteiskunnan odotuksia ja epäilee, että yhteiskunta syyttää siitä häntä itseään. Henkisesti syrjäytyneitä löytyy eniten keskiluokasta. Henkisen syrjäytymisen syyt löytyvät arvomaailman muutoksesta, missä itsekkyydestä on tullut hyve.

9 Ja Suomi on rikkaampi kuin koskaan

10 Tässä mylläkässä ihminen on yhä useammin ihmeissään

11 Kahden aikakauden välissä

12

13 Järjestöjen rooli Suomessa toimii noin sosiaali- ja terveysjärjestöä. Vertaistoimijoita, vapaaehtoisia ja järjestöaktiiveja on lähes miljoona. Työntekijöitä on noin Järjestöjen tarjoama vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki tavoittavat ihmistä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminta vastaa noin henkilötyövuotta. (STKL, YTY ja Tekry sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet 2011)

14 Vapaaehtoisuudesta Perinteisten instituutioiden ja erityisesti poliittisen järjestelmän jättämä aukko herättää huolestuneisuutta demokratian ja osallisuuden näkökulmasta Vapaaehtoistoiminta ei korvaa poliittista järjestelmää mutta osallisuuden kautta vahvistaa yhteisöjen koheesiota, antaa osallisuuden ja vaikuttamisen paikkoja ja luo turvallisuutta Arvo syntyy demokratian ja osallisuuden vahvistamisesta Kristiina Kumpula pääsihteeri Punain Risti

15 Vapaaehtoistoiminnasta Vapaaehtoistoiminta parhaimmillaan lähtee ihmisen tarpeista piittaamatta hallinnon rakenteista Verkottumisen kautta haetaan vastauksia ja toimintamalleja etsien ratkaisuja asiantuntijuuden ja osaamisen avulla Tunne kuulumisesta johonkin kiinnittää ihmisen yhteisöön, kasvattaa osallisuutta ja lujittaa käsitystä omasta ja muiden ihmisarvosta Arvo syntyy yhteenkuulumisesta ja ihmisarvosta Kristiina Kumpula pääsihteeri Punain Risti

16 Rakenteita ja strategioita Oikeusministeriö Ministeriöissä kehitetään kansalaisjärjestöstrategioiden pohjalta edelleen yhteydenpito- ja vuorovaikutuskäytäntöjä kansalaisjärjestöjen kanssa asiantuntemuksen varmistamiseksi kansalaisyhteiskunnan asioista ja käytännön todellisuudesta. Vastuutaho ministeriöt. Ministeriöt parantavat keskinäistä vuoropuheluaan kansalais- ja järjestötoiminnasta, sen toimintaedellytyksistä ja toimintamahdollisuuksista sekä kansalais- ja järjestötoiminnan tukemisesta. Vastuutaho ministeriöt. (Järjestöjen taloudelliset edellytykset. Aaro Harju, Jorma Niemelä Oikeusministeriö 2/2011)

17 Rakenteita ja strategioita Oikeusministeriö Kunnissa luodaan kansalaisjärjestöstrategiat, joissa määritetään pitkäjänteisesti avustustoiminnan tason ja painopisteiden, kumppanuuksien rakentamisen, toimitilojen luovutuksen ja palveluiden hankinnan politiikat. Vastuutaho Suomen Kuntaliitto ja kunnat. Kuntien palvelutoimintaa kehitetään kumppanuuden perustalta siten, että kansalaisjärjestöjen työ tulee näkyväksi osana kuntayhteisöä muiden muassa verkkopalveluissa sekä yleisen kansalaistoiminnan että erityisesti vertaisryhmätoiminnan osalta. Vastuutaho Suomen Kuntaliitto ja kunnat. (Järjestöjen taloudelliset edellytykset. Aaro Harju, Jorma Niemelä Oikeusministeriö 2/2011)

18 Rakenteita ja strategioita Oikeusministeriö Kansalaistoiminnan edistämiseksi, demokratian vahvistamiseksi ja syrjään jäävien osallisuuden kehittämiseksi osa kansalaisjärjestöille suunnatusta hankerahoituksesta varataan ohjelmalliseen, kaikkia kansalaisyhteiskunnan toimijoita koskevaan kehitys- ja muutostyöhön. Ohjelmalliset teemat ja tavoitteet kirjataan hallitusohjelmaan valtiovallan ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöllä. Ohjelmallisella rahoituksella sekä järjestöjen ja neuvontaorganisaatioiden aikaisempaa vahvemmalla välittäjäorganisaatiotoiminnalla huolehditaan haavoittuvien ryhmien äänen kuulumisesta ja osallisuuden vahvistamisesta (Järjestöjen taloudelliset edellytykset. Aaro Harju, Jorma Niemelä Oikeusministeriö 2/2011)

19 Rakenteita ja strategioita Sosiaali- ja terveysministeriö Kolmas sektori on keskeinen toimija edistettäessään terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistessään ongelmia ja kehittäessään uusia toimintamalleja. Tavoitteena on viranomaisten ja järjestöjen yhteinen toiminta osallisuuden vahvistamiseksi. Raha-automaattivaroilla tuetaan yleishyödyllisten yhteisöjen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Järjestöjen asema turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon Kari Välimäki kehittämisessä

20 Rakenteita ja strategioita Sosiaali- ja terveysministeriö Järjestötoiminta edesauttaa osallistumista ja hyvän elämän edellytysten luomista Yhteistyö ja sitoutuminen strategisiin tavoitteisiin Yhteistyötä kansainvälisissä kysymyksissä Kannustetaan yhteistyöhön kuntien ja yritysten kanssa Ministeriö tukee järjestöjen voittoa tavoittelematonta auttamistyötä ja III sektorin harjoittamaa elinkeinotoimintaa palvelutuotannossa Kansalaisjärjestöjen rahoitustuki turvataan Kari Välimäki

21 Rakenteita ja strategioita Sisäasiainministeriö Viranomaisten ja järjestöjen välinen yhteistyö on merkittävä mahdollisuus ja toistaiseksi usein liian vähälle huomiolle jäänyt voimavara, jolla voidaan lisätä ja edistää paikallista turvallisuutta. Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö tuo merkittävää lisäarvoa arjen turvallisuuden edistämistyöhön. Monilla järjestöillä on sellaista tietoa ja taitoa, jotka täydentävät viranomaisten osaamista. Järjestöt toteuttavat tehtäviä, jotka täydentävät joko viranomaispalvelujen rinnalla tai itsenäisesti viranomaisten tuottamia palveluja. Ilman tietoa järjestöjen työstä ja sen tuloksista kokonaiskuva paikallisesta turvallisuudesta ja turvallisuuspalveluista jää vajaaksi. Järjestöt ovat kanava paikallisiin asukkaisiin, sillä järjestöt toimivat usein lähellä ihmisten arkea. Tästä syystä järjestöillä on usein sellaista tietoa, joka tulee viranomaisten tietoon vasta myöhemmin. Tämä tieto on erityisen tärkeää ennalta estävässä työssä ja hiljaisten signaalien havaitsemisessa.

22 Esimerkkejä

23 Lapin sisäisen turvallisuuden hankeverkosto 2/2011 TEM Suomen matkailustrategia STM Sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmat SM Sisäisen turvallisuuden ohjelma MMM / YTR Maaseutupoliittiset ohjelmat KILPAILUKYKY Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä (2 hanketta) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä / RAMK ESR / ELY-keskus ja EAKR / Lapin liitto KILPAILUKYKY Roadmap for Lapland Lapin matkailun strateginen kehittäminen Lapin Liitto EAKR / Lapin liitto ARJEN TURVA Maaseudun arjen turvaverkosto Lapin aluehallintovirasto Valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämismäärärahat / MMM ARJEN TURVA Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenne Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry RAY ARJEN TURVA Arjen turvaa kylissä Lapin yliopisto Valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämismäärärahat / MMM ARJEN TURVA Terveyden edistäminen ja alkoholihaittojen ehkäisy Lapin aluehallintovirasto THL VALMIUS Pelastuspalveluseminaari Pelastuspalvelutyöryhmä Osallistumismaksut / avustukset KILPAILUKYKY LATU Lapin maaseudun tulevaisuus muutosjoustavassa yritystoiminnassa MTT, Rovaniemi Maaseuturahasto ELY-keskus KILPAILUKYKY Perusmaatalouden yhteistyö ohjelma ProAgria Lappi Maaseuturahasto ELY-keskus VALMIUS Tunturi-Lapin valistushanke Rikosuhripäivystys Rikoksentorjuntayksikkö / OM ARJEN TURVA Taatusti turvassa huolehtiva kyläyhteisö POSKE Maaseuturahasto ELY-keskus ARJEN TURVA Järjestöt Kylässä SPR / Lapin piiri Maaseuturahasto ELY-keskus ARJEN TURVA Ulrik tukea ulkomaalaistaustaisille rikoksen uhreille Rikosuhripäivystys RAY ARJEN TURVA Kylä auttaa ja välittää kriisissä Suomen kylätoiminta ry ARJEN TURVA YRTES RAMK Hyvinvointialat RAY ARJEN TURVA Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin Nuorten Palvelu ry RAY ARJEN TURVA Kyläpalvelut arjen turvana Ylä-Kemijoen alueltk / Roi kaupunki Maaseuturahasto ELY-keskus ESR ELY-keskus

24

25 Strategioista tekemiseen Ihmisen kannalta oleellista on, miten erilaiset linjaukset, ohjelmat ja strategiat konkretisoituvat hänen kohdallaan. Esim. turvallisuuden lisääntymisenä, yhteyksien syntymisenä avun saannin varmistumisena. Järjestöt ovat yksi kanava tässä tavoitteiden jalkauttamisessa sekä tarpeiden esiin nostamisessa.

26 Strategioista tekemiseen Järjestöjen toiminta lähtee kyliltä ja kujilta, ihmisistä. Järjestöissä oleva osaaminen ja tieto on enemmän kuin rakenteet ja strategiat Erityisesti harvaan asutulla alueella järjestöjen yhteistyö mahdollistaa uudenlaisen laaja-alaisen toimintakulttuurin toteuttamisen ja osaamisen hyödyntämisen. Se lisää yhteisöllisyyttä ja lisää hyvinvointia sekä turvallisuutta.

27 Strategioista tekemiseen Järjestöistä ei saa tulla viranomaisia. Mutta tasavertaisia kumppaneita solmukohtiin. Järjestöjen erityisyys ja moninaisuus tulee säilyttää Mukaan tuleminen tulee olla helppoa ja mahdollisimman byrokratiavapaata, ihmisten tarpeisiin vastaavaa toimintaa.

28 Tasavertaisena toimijana kuulluksi tulemista ja todeksi ottamista Samaan suuntaan kulkemisen oivaltamista Tietämyksen lisäämistä toisten tavoitteista ja toimintatavoista Yhteistyöstä sopimista Muutetaan puheet teoiksi Luottamusta ja avoimuutta Pitkäjännitteistä ja johdonmukaista toimintaa Yksin voimme vähän. Yhdessä teemme ihmeitä

29 Kiitos Veli-Matti Ahtiainen Projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri