Oikeudenmukainen ja osallisuutta rakentava Suomi. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet

Transkriptio

1 Oikeudenmukainen ja osallisuutta rakentava Suomi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet

2 2

3 Järjestöt luovat hyvinvointia ja yhteiskunnan vakautta Järjestöt osana kansalaisyhteiskuntaa ovat toimivan demokratian perusta. Yhteisöllisyys ja ihmisten oma, aktiivinen toiminta ovat järjestöjen toiminnan ydintä. Järjestöt rakentavat luottamusta ihmisten välille, luovat kiinteyttä yhteisöihin ja vaalivat yhteisvastuun arvoja. Järjestöjen kautta ihmisten oma ääni ja tarpeet tulevat paremmin kuuluviin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Suurin osa sosiaali- ja terveysjärjestöistä on paikallisyhdistyksiä. Niiden toiminta lisää hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisee ongelmien syntymistä ja syvenemistä sekä tukee ihmisen selviytymistä. Toiminta pohjautuu jäsenten tarpeisiin. Yhdistykset tarjoavat ihmisille toiminnan mahdollisuuksia ja kanavan tulla kuulluksi. Paikallisyhdistykset kuuluvat usein valtakunnallisiin liittoihin ja vaikuttavat niiden kautta päätöksentekoon sekä yhteiskunnan kehityssuuntiin. Raha-automaattiyhdistys on sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tärkein rahoittaja ja niiden elinehto. RAY:n toiminta perustuu rahapelien yksinoikeusjärjestelmään Suomessa. Sillä on päättäjien ja kansalaisten laaja tuki. Järjestöt ovat kehittäneet monet nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut ja kehittävät edelleen palveluja uusiin tarpeisiin. Järjestöjen palveluilla sekä julkisen ja järjestöjen kumppanuudella on pitkät, vaalimisen arvoiset perinteet. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tuottavat noin 20 % sosiaalipalveluista ja 5 % terveyspalveluista. Esimerkiksi lastensuojelussa, päihdehuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa järjestöillä on tätäkin huomattavasti suurempi merkitys. Suomessa toimii noin sosiaali- ja terveysjärjestöä. Vertaistoimijoita, vapaaehtoisia ja järjestöaktiiveja on lähes miljoona. Työntekijöitä on noin Järjestöjen tarjoama vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki tavoittavat ihmistä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminta vastaa noin henkilötyövuotta. 3

4 4 Järjestöjen mahdollisuudet toimia ovat kaventuneet viime vuosina. Niiden toimintaa on alettu arvioida samoin kriteerein kuin yritystoimintaa ja julkista hallintoa. Järjestöjen toiminta poikkeaa kuitenkin molemmista. Järjestöt ovat yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia ja välttämätön osa suomalaista hyvinvointijärjestelmää. Niiden toiminta ei ole korvattavissa yritysten palveluilla. Järjestöt ovat aktiivisia myös alueilla, minne julkisen toiminta ei yllä. On välttämätöntä, että monimuotoisella kansalaisjärjestötoiminnalla on toiminta- ja elintila tulevaisuudessakin.

5 Seuraavassa hallitusohjelmassa: Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset turvataan tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa. Hallitus sitoutuu nykyisten kolmen rahapelimonopolin aseman turvaamiseen. Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan tuotot käytetään jatkossa täysimääräisesti sosiaali- ja terveysjärjestöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Nyt valtionkonttorille ohjatut määrärahat kohdennetaan takaisin sosiaali- ja terveysjärjestöille. Vahvistetaan järjestöjen mahdollisuutta luoda hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia ihmisille sekä tarjota erilaista arjen apua ja tukea. Järjestöjen mahdollisuudet tuottaa erityisosaamista vaativia palveluja varmistetaan ja näiden palvelujen varassa oleville ihmisille turvataan palvelujen saatavuus. Kuntia rohkaistaan tukemaan paikallista kansalaisjärjestötoimintaa ja sitä kautta paikallisyhteisöjen vahvistumista sekä kehittämään kumppanuutta kansalaisjärjestöjen kanssa. Kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyön ja vuoropuhelun kehittämistä varten vakiinnutetaan oikeusministeriöön Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta tai sitä vastaava elin. Kansalaisjärjestötoimintaan liittyvää tietopohjaa vahvistetaan systemaattisella tiedonkeruulla eri alojen kansalaisjärjestöjen toiminnasta. 5

6 Eriarvoisuus, köyhyys ja syrjäytyminen murentavat yhteiskunnan perustaa Kaikkien ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimeentulon turvaaminen ovat yhteiskuntamme tärkeitä tavoitteita. Tästä lähtee myös perustuslakimme. Kansa jakautuu kuitenkin entistä syvemmin kahtia hyvinvoiviin ja huono-osaisiin. On riski, että huonosti voivien ihmisten määrä edelleen kasvaa. Köyhyys on toimeentulo-ongelmien lisäksi monimuotoista osattomuutta ja puutteita selvitä arjessa. Köyhyys koskettaa erityisesti yksinäisiä, vammaisia ja sairaita, työttömiä sekä pitkäaikaisesti erilaisten etuuksien varassa eläviä ihmisiä. Köyhyys on pitkittynyt ja huono-osaisuus sekä syrjäytyminen ovat kasautuneempia kuin aikaisemmin. Ongelmat näyttävät myös siirtyvän sukupolvelta toiselle. Työttömyys on suurinta ja huolestuttavinta nuorten ikäryhmässä. Toimeentulotuen asiakkuudet ovat yhä pidempiä. Päihdeongelmien ja mielenterveysongelmien kanssa painiskeleville ei pystytä tarjoamaan riittävästi apua. Lisäksi palvelujärjestelmä kokee mahdollisuutensa puutteellisiksi auttaa niitä ihmisiä, joilla on samanaikaisesti monia ongelmia. 20:n viime vuoden aikana heikoille ovat jääneet koko ajan samat ihmisryhmät, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset ja pitkäaikaistyöttömät. 1 1 Tiedot perustuvat Sosiaalibarometri 2010:n tuloksiin. 6 Köyhyysrajan alapuolella elää suomalaista. Köyhyydessä eläviä lapsia on Koulujärjestelmän ulkopuolelle putoaa lasta vuodessa. Toimeentulotuen varassa elää kotitaloutta, joista pitkäaikaisesti kolmannes. Työttömänä on suomalaista, heistä pitkäaikaistyöttömiä on lähes neljännes. Suomalainen 35-vuotias työntekijämies elää keskimäärin 74-vuotiaaksi, ylempi toimihenkilö 6 vuotta pidempään. Vähintään nuorta on vaarassa joutua syrjäytetyksi. Määrän arvioidaan lisääntyvän yli tuhannella/vuosi. Jokainen heistä maksaa yhteiskunnalle yli miljoonan.

7 7

8 Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa erittäin suuret. Esimerkiksi 30 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä. Eriarvoisuus ja tuloerot ovat tärkeimpiä tekijöitä sosioekonomisten terveyserojen taustalla. Terveyserot ovat yhteydessä myös ihmisten työllisyyteen, koulutustasoon ja koulutusmahdollisuuksiin, varallisuuteen ja turvallisuuteen. On tärkeää, että terveyserojen vähentämiseksi vaikutetaan juuri näihin tekijöihin. Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteissa köyhyyden puolittamiseen vuoteen 2015 mennessä. Kehitys on ollut päinvastainen. Köyhyyden vähentämiseen ja syrjäytymiskierteiden katkaisemiseen ei ole suunnattu riittävästi voimavaroja. Köyhyys ja syrjäytyminen merkitsevät inhimillistä kärsimystä, ihmisten perusoikeuksien loukkausta sekä heidän osaamisensa ja mahdollisuuksiensa hukkaamista. Jokainen syrjäytynyt lapsi, nuori tai aikuinen käy kalliiksi eettisesti ja taloudellisesti. Ihmisiä syrjäyttävä kehitys on myös suomalaisten arvojen ja oikeudenmukaisuuskäsityksen vastaista. Suurin osa haluaa, että köyhyyttä vähennetään ja vaikeuksissa olevista ihmisistä pidetään nykyistä parempi huoli. 8 Seuraavassa hallitusohjelmassa: Ihmisten eriarvoisuutta vähennetään ja köyhyyden ja syrjäytymisen poistamiseksi sitoudutaan käytännön toimiin. Eri hallinnonalojen yhteistyönä kehitetään uusia toimintatapoja katkaista jo syrjäytyneiden ihmisten syrjäytymiskierrettä. Heitä tuetaan vaiheittain löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa. Ensisijaisten etuuksien tasoa ja perusturvaa parannetaan siten, että toimeentulotukeen joudutaan turvautumaan vain lyhytaikaisesti. Toimeentulotuen perusosa siirretään Kelan hoidettavaksi. Harkinnanvaraista toimeentulotukea kehitetään sosiaalityön välineenä. Opintotuki sidotaan indeksiin ja työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen pohjalta poistetaan. Sosioekonomisia terveyseroja vähennetään. Lasten ja nuorten köyhyyttä, syrjäytymisriskiä sekä ongelmien ylisukupolvisuutta vähennetään tukemalla perheitä ja vahvistamalla eri hallinnonalojen sekä eri toimijoiden yhteistä vastuuta lapsista ja nuorista. Eri hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä kehitetään ihmisille uusia ja toimivia osallistumisen ja osallisuuden muotoja. Erityistä huomiota kiinnitetään niiden ihmisten osallistumismahdollisuuksiin, joilla on vähän voimavaroja.

9 9

10 10

11 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on inhimillistä ja kannattavaa Eri tahot ovat yhdessä vastuussa ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Kuntien perustehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia. Se kuuluu kaikille hallintokunnille, ei vain sosiaali- ja terveydenhuollolle. Hyvinvointia luodaan myös asuntopolitiikalla, yhdyskuntasuunnittelulla sekä liikuntaja kulttuuripolitiikalla. Kaikkien päätösten tulee tukea ihmisten hyvää elämää. Turvallinen ja hyvä arki vahvistaa luottamusta, vuorovaikutusta, yhteisöjen kiinteyttä ja elinvoimaisuutta. Tavoitteena tulee olla yhteiskunta ja yhteisöt, joissa kaikkien ihmisten on hyvä elää. Lainsäädännön ja käytännön päätösten on eri tasoilla tuettava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti kestävän elin- ja kasvuympäristön luomista. Työllisyys, koulutusmahdollisuudet, varallisuus ja turvallisuus ovat yhteydessä hyvinvointi- ja terveyseroihin ja niitä ylläpitäviin tekijöihin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ongelmien ehkäisy ja pulmiin puuttuminen niiden varhaisessa vaiheessa on inhimillistä, vaikuttavaa ja taloudellista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä on välttämätöntä vahvistaa strategioissa ja käytännön toiminnassa kunnissa. Ehkäisevä työ on aloitettava varhaislapsuudessa kotona, päivähoidossa ja koulussa. Parhaimmillaan päivähoito ja koulu edistävät kaikkien lasten ja nuorten tasapainoista kasvua ja kehitystä, ei vain oppimistuloksia. Ehkäisevän työn toimintamallit ovat kehittyneet kunnissa, mutta eivät vielä riittävästi. Ehkäisevä ja korjaava työ asetetaan liian usein resurssiniukkuudessa vastakkain. Järjestöillä on paljon osaamista ehkäisevän työn kehittämisessä. Vuonna 2008 alkoholiperäisiin sairauksiin liittyviä kuolemia oli yli Väkivaltarikoksista yli 60 %:iin liittyy alkoholi. Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista 40 %: lla on vaikeuksia päästä koululääkärin ja 46 %:lla koulupsykologin vastaanotolle. Ylipaino aiheuttaa arviolta 300 miljoonan ylimääräiset kustannukset terveydenhuollolle. Kodin ulkopuolelle on sijoitettuna lasta. Yksinäisyys on hyvinvointi- ja terveysriski. 40 % suomalaisista on kokenut yksinäisyyttä satunnaisesti ja 13 % lähes jatkuvasti työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa osatyökykyistä haluaisi töihin. 11

12 Seuraavassa hallitusohjelmassa: Hyvinvoinnin ja terveyden edellytysten luominen ja päätösten vaikutukset eriikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kannalta otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Hyvinvointia ja terveyttä tukevia elin- ja kasvuympäristöjä kehitetään. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman aikana käynnistynyttä työtä jatketaan. Jatketaan edellytysten ja rakenteiden luomista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatiolle ja hallinnonalat ylittävälle työlle. U U Päiväkodeissa ja kouluissa lisätään yhteistä vastuuta lasten ja nuorten kasvusta ja tasapainoisesta kehityksestä. Oppilashuoltoa ja kouluterveydenhuoltoa kehitetään ja niille turvataan riittävät resurssit. Neuvoloista kehitetään ehkäisevää työtä tekeviä perhekeskuksia, joissa otetaan myös järjestöjen osaaminen voimavaraksi. Ehkäisevän toiminnan muotoja kehitetään eri tahojen yhteistyönä. 12

13 Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus on vaarassa Kunta- ja palvelurakenneuudistus on vähentänyt kuntien määrää, mutta myös monimutkaistanut palvelurakennetta. Kunnat ovat muodostaneet yhteistoiminta-alueita pystyäkseen vastaamaan lainsäädännön velvoitteisiin. Sosiaalipalvelut ovat pirstoutuneet osin kuntiin, osin yhteistoimintaalueille. Ihmiset eivät aina tiedä, mistä he voivat tarvitsemansa palvelut saada. Lähipalvelut ovat karanneet kauemmaksi. Poliittisesti ei ole yksimielisyyttä siitä, millaisten rakenteiden ja ratkaisujen varaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulevaisuudessa kehitetään. Tilanne on kestämätön palvelujen käyttäjien, järjestöjen, kuntien ja niiden henkilöstön kannalta. Tutkimusten mukaan kuntien erot sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisessa ovat suurimmat 12 vuoteen. Se, millaisia sosiaali- ja terveyspalveluita on saatavissa, riippuu entistä enemmän asuinpaikasta. Lainsäädäntömme lähtökohta on palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Se ei käytännössä toteudu. Kunnat ovat heikentyneen taloudellisen tilanteen vuoksi käynnistäneet supistuksia ja säästötoimia. Näyttää siltä, että toistetaan edellisen laman virheet. Eniten kärsivät silloin ihmiset, joilla on vähiten voimavaroja. On myös riski, että eri ihmisryhmien tarpeet asetetaan vastakkain. On näyttöä siitä, että taloudelliset voimavarat ja lyhytjänteiset ratkaisut ovat alkaneet ohjata kuntien toimintaa pitkäjänteisten valintojen ja strategioiden sijaan. Tulevaisuudessa tulee turvata kaikkien mahdollisuudet arvokkaaseen elämään, turvalliseen arkeen ja palveluihin. Useampi kuin joka 5. suomalainen arvioi sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyden huonoksi. Hoitotakuu turvaa huonosti mielenterveyskuntoutujien palvelut. Suomessa on noin yli 75-vuotiasta, joista säännöllisen kotihoidon piirissä on 11 %. Julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja pitää tärkeänä yli 80 % suomalaisista. 59 %:lla avun tarpeessa olevista kotitalouksista on selviä vaikeuksia saada apua. Hyvätuloiset käyttävät useimpia terveyspalveluja tarpeeseen nähden enemmän kuin vähätuloiset. 13

14 14 Euroopan unionin sisämarkkinoiden kehittäminen ja kilpailulainsäädäntö heijastuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen omat tavoitteet jäävät usein sisämarkkinatavoitteiden jalkoihin. Palvelujen kilpailuttamiseen liittyy palvelujen käyttäjien ja järjestöjen kannalta paljon ongelmia. Suomessa hankintalainsäädäntöä toteutetaan erittäin tiukasti ja usein tavalla, joka korostaa hintaa laadun ja palvelukokonaisuuden toimivuuden kustannuksella. Riskinä on palvelujen tuottamisen keskittyminen vain suurille toimijoille.

15 Seuraavassa hallitusohjelmassa: Kuntien välisiä eroja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa vähennetään. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään jatkossa vahvojen peruskuntien, kuntien järjestämisvastuun ja verorahoitteisuuden varaan. Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään rinnan tiiviisti toisiinsa liittyvänä kokonaisuutena. Terveyspalveluita kehitetään tasaarvoisiksi mm. siten, että työterveyshuollon ulkopuolella oleville ihmisille turvataan yhtäläiset palvelut työssä olevien kanssa. Kuntien ja järjestöjen kumppanuusmalleja kehitetään. U U Kuntalaisten osallisuutta ja asiantuntemuksen käyttöä vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitettäessä. Ihmisten tarpeet ja hyvinvointitavoitteet otetaan huomioon tasavertaisina sisämarkkinatavoitteiden rinnalla. Kuntien hankintaosaamista parannetaan ja kuntia tuetaan hankintamenettelyjen monipuolisessa soveltamisessa. 15

16 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteiden takana on 233 valtakunnallista sosiaali- ja terveysjärjestöä, jotka kuuluvat kolmeen yhteistyöjärjestöön. Kuvat: Antero Aaltonen Taitto: Vitale Ay Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry järjestöjen toimintaedellytykset Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaminen Terveyden edistämisen keskus ry terveyden edistäminen ja ehkäisevä työ