Opetussuunnitelma. Pihkoon koulu

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma Pihkoon koulu

2 2 KOULUN ARVOT, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTAKULTTUURI... 4 ARVOT... 4 TOIMINTA-AJATUS... 4 TOIMINTAKULTTUURI... 4 OPPIMISYMPÄRISTÖ... 5 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET... 6 KIELIOHJELMA... 7 TUNTIJAKO... 7 YHTEISTYÖ... 8 YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN KANSSA... 8 YHTEISTYÖ MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA... 8 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ... 9 YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA... 9 AIHEKOKONAISUUDET IHMISENÄ KASVAMINEN KULTTUURI - IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS VIESTINTÄ JA MEDIATAITO OSALLISTUVA KANSALAINEN JA YRITTÄJYYS VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA TURVALLISUUS JA LIIKENNE IHMINEN JA TEKNOLOGIA OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS MATEMATIIKKA VIERAAT KIELET YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO HISTORIA FYSIIKKA JA KEMIA USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO KÄSITYÖ KUVATAIDE LIIKUNTA MUSIIKKI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS OSA - AIKAINEN ERITYISOPETUS HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSET OPPIAINEITTAIN OPPILAAN ARVIOINTI OPPILAAN ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET ARVIOINNIN MUODOT VUOSILUOKAN HYVÄKSYTTY SUORITTAMINEN JA LUOKALLE JÄTTÄMINEN OPPILAAN VAPAUTTAMINEN OPPIAINEEN OPETUKSESTA MUUTOKSENHAKU OPPILAAN ARVIOINTIIN ARVOSANOJEN MÄÄRÄYTYMINEN ERI OPPIAINEISSA, TYÖSKENTELYTAIDOISSA JA KÄYTTÄYTYMISESSÄ ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN JA OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTIOSAN PÄIVITTÄMINEN TIETOSTRATEGIA JOHDANTO KÄSITTEEN MÄÄRITTELY TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VISIO... 88

3 TAVOITTEET NYKYTILA SEURANTA JA ARVIOINTI PAINOPISTEALUEET TOIMEENPANOSUUNNITELMA TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI KOULUN ITSEARVIOINTI OPPILASHUOLTO TUKIOPETUS KÄYTÖS OPPITUNNIT KOULUMATKAT VÄLITUNNIT HÄIRITSEVÄ JA TURVALLISUUTTA VAARANTAVA OPPILAS VERKOSTOSOPIMUS LIITE

4 4 KOULUN ARVOT, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTAKULTTUURI ARVOT Koulumme kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet perustuvat myönteiseen ihmiskäsitykseen, suvaitsevaisuuteen, yhteisöllisyyteen ja itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja luovuuteen. Koulumme arvoperusta pohjautuu koulun henkilökunnan ja vanhempien tärkeiksi kokemiin arvoihin: ihmisoikeuksien kunnioittaminen luonnon monimuotoisuuden ja elinkelpoisuuden säilyttäminen monikulttuurisuuden hyväksyminen hyvät käytöstavat työnteon oppiminen ja arvostaminen terveet elämäntavat vastuuntunto yksilön ja yhteiskunnan omaisuuden kunnioittaminen TOIMINTA-AJATUS Kehitämme oppilaan vastuuntuntoa omasta oppimisestaan ja arvostavaa suhtautumista omaan ja muiden työhön. Opetamme perustietoja ja -taitoja. Korostamme opetuksessa oppilaan omatoimisuutta, pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötaitojen omaksumista. Kasvatamme oppilaat arvostamaan ja kohtaamaan myös muista kulttuureista tulleita ihmisiä. Yhteiskunnassa elämistä opitaan siten, että kaikessa toiminnassa toteutetaan oikeudenmukaisuutta. Oppilaalla on oikeus tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä asiallisesti. Hänellä on oikeus tehdä ehdotuksia ja asettaa ne toisten punnittaviksi. Opetuksen kulttuurisena perustana on paikallinen ja suomalainen kulttuuri. Käsitystä laajennetaan korostamalla yhteyttä pohjoismaiseen ja sitä kautta eurooppalaiseen sekä viimein maailmanlaajuiseen ihmisyhteisöön. Koulumme toiminnassa noudatetaan aatteellista sitoutumattomuutta ja uskonnollista tunnustuksettomuutta. Lukuvuoden aikana huomioidaan kuitenkin suomalaiseen perinteeseen liittyvät juhlat. TOIMINTAKULTTUURI Pihkoon koulussa toimii yleisopetuksen kuusi ensimmäistä luokkaa sekä esikoulu. Koulun päivittäistä toimintaa ohjaavat työjärjestyksen lisäksi järjestyssäännöt sekä muut vakiintuneet käytännöt. Opettajien ja muun henkilökunnan yhteistyötä ja vastuuta kaikista oppilaista korostetaan. Oppilaille opetetaan hyviä käytöstapoja ja muiden huomioonottamista sekä yhteisen omaisuuden vastuullista hoitamista. Opetuksessa ja kasvatuksessa pyritään lasten monipuoliseen kasvuun ja kehittymiseen siten, että he mahdollisimman hyvin harjaantuvat jatko-opinnoissa ja elämässä tarvittavissa perustaidoissa sekä saavat aineksia hyvän yleissivistyksen perustaksi.

5 Opetuksessa pyritään hyödyntämään ympäristön monipuolinen virikkeellisyys eri vuosiluokilla ikäkaudelle ominaisilla tavoilla. Jokaiselle oppilaalle pyritään tarjoamaan onnistumisen kokemuksia eri oppiaineissa. Ongelmatilanteet hoidetaan siten, että opettajat keskustelevat yhdessä tilanteesta ja asianosaisia lapsia kuullaan sekä tarvittaessa otetaan yhteyttä vanhempiin. Kaikenlaiseen kiusaamiseen puututaan heti. Tarvittaessa asiat viedään oppilashuoltoryhmään. Koulussa järjestetään vuosittain yhteisiä juhlia ja tapahtumia sekä teemapäiviä, joissa pyritään hyödyntämään liikunnallisia, toiminnallisia sekä perinteitä ylläpitäviä tai ajankohtaisia aiheita. Näiden tarkoituksena on saada oppilaat kokemaan yhteisiä elämyksiä ja yhteisyyttä toisten oppilaiden ja koko kouluyhteisön kanssa. 5 OPPIMISYMPÄRISTÖ Pihkoon koulu toimii Kaukola-Pihkoon asuinalueella, jossa perinteinen maaseutukylän asumistyyli on säilynyt uuden asuntotuotannon rinnalla. Koulurakennukset sijaitsevat peltojen keskellä avaralla tontilla, joka sijaitsee Kymijoen ja sen Pikkuhaaran välisellä alueella. Pikkuhaara muodostaa samalla koulun tontin läntisen rajan. Koulu- ja lähialueet muodostavat historiallisesti ja luonnontieteellisesti mielenkiintoisen ja motivoivan oppimisympäristön. Kävelyetäisyydellä voi tutustua vanhaan suomalaiseen maaseutukylään, Huumankiveen, Kyminlinnaan, lukuisiin koskiin, Kyminkartanoon, sähkövoimalaan, maaseudun kotieläimiin, hevostalleihin Koulun pihalla ja välittömässä läheisyydessä voi tutkia joen biotooppia, tervaleppälehtoa, monipuolista kasvillisuutta ja linnustoa, erilaisia metsätyyppejä ja suoalueita. Alue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet erilaisiin liikunta- ja retkeilytoimintoihin ympäri vuoden. Koulun laajat piha-alueet pelikenttineen sekä pihatelineineen tarjoavat oppilaille tilaisuuksia monipuolisiin leikkeihin ja toimintoihin. Koulurakennuksia on kaksi: ns. vanha koulu, (rak.vuosi 1959 ) ja lisärakennus eli uusi koulu, joka otettiin käyttöön v Uusi koulu sisältää viiden perusopetusryhmän luokkahuoneen tilojen lisäksi yhdistetyn ATK- ja kirjastotilan sekä suuren liikuntasalin (360 m2). Vanhalla koululla on yksi perusopetusryhmän luokkahuone, teknisen- että tekstiilityön tilat sekä LUKI-opettajan tila. Rakennuksen toisessa päässä toimii esikoulu. Kaikki opetustilat on varustettu riittävin ja ajanmukaisin opetus- ja oppimisvälinein. Koulurakennukset ovat avarat, valoisat ja viihtyisät ja luovat hyvät puitteet yhteisölliselle kokonaisvaltaiselle toimintakulttuurille.

6 6 Koulurakennukset: vanha koulu : rak. vuosi 1959 tekninen tila tekstiilityön luokka opetustila / luokkahuone erityisopetustila / LUKI esikoulu / asuintilat vahtimestarin asunto lisärakennus : rak./ käyttöönottovuosi 1977 hallinto- ja sosiaalitilat opetustila / 5 / 60 m2 atk-luokka / ryhmätila opetusväline- sekä urheiluvälinetilat liikuntasali / täysmittainen lentopallokenttä suoja-alueineen /360 m2 /pesu- ja pukuhuoneet ruokailusali jakelukeittiö lämmitys- ja huoltotilat / varastotilat piha-alueet : päällystetty piha-alue, koripallotelineet viheralueet, piha- ja toimintatelineitä kaksi jalkapallokenttää, joista toinen toimii talvella valaistuna luistinratana kirjasto : kirjastoauto käy koulun pihalla kerran viikossa YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET Tavoitteita määriteltäessä pyydettiin vanhemmilta palautetta. Sen perusteella muodostui tavoitejärjestys: Oppilas kasvaa ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Oppilas ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Oppilas harjaantuu fyysisissä ja motorisissa taidoissa ja ymmärtää, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Oppilas omaksuu tietoja ja taitoja eri sisältöalueilta ja aineryhmistä sivistyäkseen sekä saadakseen valmiuksia elämään ja jatkuvaan oppimiseen. Lisäksi pyrimme siihen, että oppilas oppii arvostamaan, kuuntelemaan ja auttamaan toisia, kantamaan vastuuta yhteisistä asioista ja käyttäytymään asiallisesti eri tilanteissa.

7 7 KIELIOHJELMA Pihkoon koulussa opiskellaan A1-kielenä englantia. Venäjän kieltä opiskellaan A2-kielenä, mikäli neljännellä luokalla on riittävän monta kyseisen kielen valinnutta oppilasta. TUNTIJAKO Oppiaine Lk Äidinkieli A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia 2 1 Uskonto / ET Historia ja yhteiskuntaoppi 2 2 Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Yhteensä Yhteensä *** Vapaaehtoinen A-kieli UO:n 3. ja 6. luokan toinen viikkotunti luetaan periodilukuna, jossa kaikki UO-oppilaat osallistuvat kaksi kertaa lukuvuodessa Kotkan ortodoksisen seurakunnan järjestämään kirkkopäivään. Kirkkopäivistä kertyy vuosittain 8 viikkotuntia (2 x 4h), joten koko perusopetuksen (1.-9.luokat) aikana viikkotunteja kertyy 72 h, mikä vastaa ko. UOopetustunteja.

8 8 YHTEISTYÖ Kodin ja koulun välinen yhteistyö on määritelty PERUSOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMASSA, joka on vahvistettu Koulutuslautakunnan tavoitteisiin on kirjattu, että se käsittelee sen uudelleen neljän vuoden välein. YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN KANSSA Koulun alku on lapselle suuri tapahtuma. Siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen tarkoittaa koulunkäynnin aloittamista leikki ja satusisältöisen esiopetuksen jälkeen. Jotta tämä siirtyminen olisi lapsen kannalta mahdollisimman luonteva, on tärkeää, että hän on tutustunut jo esiopetuksen aikana kouluun ja tulevaan opettajaansa. Yhteistyö alku- ja esiopetuksen välillä tutustuttaa myös opettajan tuleviin ensiluokkalaisiin. Esiopetuksessa hiotaan kouluvalmiuksia ja opettajan on hyvä ennakkoon tietää lapsen mahdolliset puutteet niissä. Mahdollisia yhteistyömuotoja: esioppilaat vierailevat tulevan opettajansa luokassa koulun tiloissa, ja opettaja oppilaineen esiopetuksen puolella opettaja on mukana, jos joudutaan pohtimaan lapsen koulunaloituspaikkaa (lykkäys, 0- luokka, mukautettu opetus jne.) opettaja on mukana esioppilaiden vanhempainillassa keväällä opettajan ja esiopetusryhmän työntekijöiden keskustelut yhteiset tapahtumat, esim. teatteriesitykset isommat oppilaat tulevien 1-luokkalaisten kummeina esioppilaat käyttävät koulun tiloja ja välineitä sopimuksen mukaan muutakin yhteistoimintaa mahdollisuuksien mukaan YHTEISTYÖ MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA Kuudennen luokan kevätlukukaudella opinto-ohjaaja käy tapaamassa tulevia 7. luokkalaisia ja ohjaa oppilaita kouluasteelta toiselle siirtymiseen liittyvissä asioissa. Oppilaat käyvät kevään aikana tutustumassa tulevaan kouluunsa, ja 6. luokan opettaja keskustelee vielä syksyllä 7. luokkien luokanvalvojien ja mahdollisesti myös muiden opettajien kanssa yhteisessä tapaamisessa. Nämä yhteistyömuodot ovat samat koko Langinkoski-ryhmään kuuluvien koulujen (Metsola, Hovinsaari, Koivula, Pihkoo, Jäppilä ja Langinkoski) kesken. Langinkoski-ryhmän koulujen kanssa toimimme yhteistyössä monilla alueilla. Opetussuunnitelman kehittämistyön lisäksi henkilöstöjen yhteiset koulutus- ja virkistystilaisuudet luovat mahdollisuuksia koulujemme toiminnan jatkuvalle kehittämiselle.

9 9 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Pihkoon koulussa toimii aktiivinen vanhempainyhdistys, joka pääasiallisesti järjestää lapsille vapaa-ajan toimintaa erilaisten kerhojen muodossa. Yhdistys toimii myös aktiivisesti piha-alueiden ja koulurakennusten viihtyvyyden parantamiseksi. Se on myös avustanut kouluamme kaluston ja opetusvälineiden sekä kirjallisuuden hankinnassa. Vanhempainyhdistystoimintaa pyritään ylläpitämään ja edistämään myös koulun toimesta. Muu kodin ja koulun välinen yhteistyö määritellään työsuunnitelmassa vuosittain. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA Lukukausien alussa pidetään henkilökunnan kokoukset, joissa myös muilla kuin opetushenkilöillä on mahdollisuus vaikuttaa koulun yleishenkeen, sekä esittää ja edistää toimivien ratkaisumallien löytymistä. Säännöllisiä yhteistyötahoja ovat myös Kymin seurakunta, Kotkan poliisi, palolaitos ja lähialueen tutut yritykset. Luontokoulun tarjoamia oppimistuokioita hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Kotkan Musiikkiopiston oppilaiden koulukonsertit pyritään saamaan säännöllisiksi. Kirjastopalvelut saadaan pääasiassa kirjastoautosta kerran viikossa, jolloin auto pysähtyy koulualueella.

10 AIHEKOKONAISUUDET 10 Aihekokonaisuudet toteutetaan eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Aihekokonaisuudet sisällytetään oppiaineisiin ja ne näkyvät myös koulun toimintakulttuurissa. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen ajan kattavan aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja yhteisöllisyyden kehitystä. Aihekokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat: fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät tunteiden tunnistaminen ja käsittely oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo opiskelutaidot pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä Näitä sisältöjä käsitellään luontevasti eri oppiaineissa. Taito- ja taideaineiden yhteydessä toteutuu moni yksilöllisyyden kehityksen tukemisen tavoite. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa eettiset keskustelut nostavat tämän aihekokonaisuuden luontevasti esiin. Aiheita käsitellään erilaisten itsenäisesti ja ryhmissä toteutettavien teemojen avulla. Aiheita käsiteltäessä korostuu kotien ja terveydenhoitajan kanssa tehtävä yhteistyö. KULTTUURI - IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Tämän aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta löytämään, ymmärtämään ja arvostamaan suomalaista kulttuuri-identiteettiä ja -perintöä. Hän oppii näkemään suomalaisen kulttuurin osana pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria. Tältä pohjalta hän saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä. Aihekokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat: oma kulttuuri-identiteetti kotiseutu ja suomalainen kulttuuri pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus monikulttuurisuus tapakulttuuri Oppiminen tapahtuu seuraavien teemojen kautta: Itsenäinen Suomi Suomi osana eurooppalaista yhteisöä Perinnepäivä Suomalaisen kulttuurin päivä Hyvät tavat Kansainvälisyyspäivä

11 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO 11 Eri viestimet ovat mukana koulun arjessa jatkuvasti. Luontevia sisältöjä teematyöskentelyyn saadaan eri oppiaineista. Tietostrategiaamme on kirjattu tietoja viestintätekniikan opetuskäytön tavoitteet, jotka tukevat myös mediakasvatuksen päämääriä. Aihekokonaisuuden tavoitteet ovat: oppilas oppii havaitsemaan, ymmärtämään ja tulkitsemaan erilaisia viestejä oppilas oppii käyttämään eri viestimiä sekä ilmaisee itseään niiden avulla oppilas oppii kritisoimaan viestimistä saamaansa informaatiota oppilas oppii viestinnän vuorovaikutteisuuden Oppiminen toteutetaan seuraavien teemojen avulla: tietokoneen käytön perustaidot työstäminen tekstinkäsittely - ja piirrosohjelmilla seinälehtien laatiminen ryhmissä tutustuminen mainosten maailmaan sanomalehti viestintävälineenä kuvaaminen erilaisilla kameroilla vastuu viestin lähettäjänä ja vastaanottajana OSALLISTUVA KANSALAINEN JA YRITTÄJYYS Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmasta, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Tuemme oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Autamme oppilasta muodostamaan realistisen kuvan hänen omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Aihekokonaisuuden keskeiset sisällöt ovat: perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrityselämään tutustuminen Toimintatapoina aihekokonaisuuden käsittelyssä käytämme eri luokkien välistä yhteistyötä. Tutustutaan koulun oman vanhempainyhdistyksen toimintaan eri tapahtumien yhteydessä. Kuva elinkeinoelämästä saadaan tutustumalla eri ammatteihin. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Otsikon aiheen päämääränä on herättää oppilaan kiinnostus ja halu toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta ja antaa valmiuksia tähän. Pyrkimyksenä on kasvattaa ympäristötietoisia kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia, jotka ymmärtävät ympäristönsuojelun välttämättömyyden. Oppilasta ohjataan omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja. Hän oppii käsittämään yksilön valintojen ja kulutuksen vaikutuksen elinympäristöön.

12 12 Aihekokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat: kestävä kehitys omassa koulussa ja lähiympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu ympäristön tilasta arjen toimintatavat, kulutuskäyttäytyminen ja tuotteen elinkaari Oppimisteemoina käytetään: kierrätys meri ja sen suojelu jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet ympäristöystävällinen koululainen - miten voin itse vaikuttaa TURVALLISUUS JA LIIKENNE Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympyröissä ja tilanteissa turvallisesti. Aihekokonaisuuden tavoitteina ovat: turvallisuus- ja terveysriskien tunnistaminen vaaratilanteiden ennakointi ja välttäminen terveyden ja turvallisuuden edistäminen väkivallattomuus ja kiusaamistilanteissa rakentavasti toimiminen toiminta onnettomuus- ja kriisitilanteissa vastuullisuus liikenteessä Aihekokonaisuuden keskeiset sisällöt ovat: onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työ- ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistävät toimintamallit keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioonottava liikennekäyttäytyminen lähiympäristön vaarapaikkojen tiedostaminen ja turvatekijöiden edistäminen Käytämme seuraavia teemoja: turvallinen liikkuminen jalan ja polkupyörällä koulun ympäristössä tutkitaan erilaisia liikenneympäristöjä (kaupunki, maaseutu ) älä lyö kaveria osaan sanoa " EI " päihteet

13 13 IHMINEN JA TEKNOLOGIA Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta. Perusopetuksen tulee tarjota tietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saada lapsi pohtimaan tekniikkaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä. Tavoitteena on, että oppilas oppii: ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla ja ympäristössä käyttämään tietoteknisiä laitteita, ohjelmia ja tietoverkkoja Aihekokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat: teknologia tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa teknologian ja tietotekniikan kehitys teknologian vaikutus hyvinvointiin Aihekokonaisuutta käsitellään eri oppiaineissa seuraavien teemojen avulla: avaruus tuotanto tietotekniikka viestintä liikenne arkipäivän teknologia

14 OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN 14 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Tärkeää on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen on hyvä perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetus perustuu oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin sekä kokemuksiin. Se tarjoaa mahdollisuuksia monipuolisiin taitoihin: viestintä, lukeminen ja kirjoittaminen. Näin oppilas rakentaa omaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Hän kehittyy aktiiviseksi viestijäksi ja lukijaksi. Kotkan kaupungin omaleimaisuus merenrantakaupunkina sekä Kymijoen läheisyys ovat suuri rikkaus asukkaille. Alkuopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opetus on jatkumo kodin, esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen kielenoppimiselle. Opetus on kokonaisvaltaista, lapsen arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota. Opetus huomioi myös yksilölliset erot kielenoppimisprosessissa LUOKKA TAVOITTEET Oppilas haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja kehittää samalla omaa kokonaisilmaisuaan kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä; hän oppii ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään tutustuu kieleen ilmiönä tekstejä kuunnellessaan, lukiessaan ja kirjoittaessaan ja tottuu tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana-, ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa ja hänelle tarjoutuu mahdollisuus aikuisen lukemista kuunnellessaan löytää kirjallisuuden kiehtova maailma opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja Osaa 1. luokan keväällä lukea lyhyitä tekstejä ja lyhyiden helppojen sanojen kirjoitus on lähes virheetöntä

15 15 2. luokan päättyessä lukee sujuvasti ja ymmärtää lukemaansa ja kirjoittaa lähes virheettömästi lauseita ja kykenee tuottamaan myös omaa tekstiä käsin ja tietokoneella LUOKKA 1. LUOKKA 2. LUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen suullista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa, osallistumista pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista aluksi omalle parille ja pienryhmälle kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esiintymistottumusten karttumista muihin taideaineisiin integroiden Lukeminen ja kirjoittaminen lukemisen ja kirjoittamisen monipuolista päivittäistä harjoittelua kirjainmuotojen opettelua (tekstaus) äänteen ja kirjaimen -vastaavuuden runsasta harjoittelua lyhyiden, tuttujen sanojen tunnistamista ja etenemistä kohti outojen, pitkien sanojen tunnistamista. puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteeksi; sanojen kirjoittamisharjoittelua harjaantumista oikeaan kynäotteeseen, tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon löytäminen, silmän- ja käden koordinaation vahvistamista oikeinkirjoituksen harjoittelua lukemisen ja kirjoittamisen päivittäistä harjoittelua vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen tekstin ymmärtämisen harjoittelua painettujen tekstien avaamista oikeinkirjoituksen harjoittelua: sanat, sanavälit, lauseet, erisnimet ja lopetusmerkit sekä omassa että vieraassa tekstissä käsialakirjoituksen opettelua omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa

16 16 1. LUOKKA Kirjallisuus monipuolista kirjallisuuteen ja muihin teksteihin tutustumista, opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien. kirjaston käytön harjoittelua. 2. LUOKKA kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; luetuista kirjoista keskustelua ja niistä muille kertomista; kirjallisuuden käyttämistä monin tavoin virikkeinä luovassa toiminnassa kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn kirjaston käytön harjoittelua. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Puhuminen ja kuunteleminen Oppilas osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa; hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin Lukeminen ja kirjoittaminen Oppilas pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä, hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa; häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen; hän on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja tietää, että ymmärtämisen apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia kielestä haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti, on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin ja osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan kehittää kirjoitustaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa; helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä, oppilas alkaa käyttää lauseissa

17 Kirjallisuus lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta, sekä tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella Oppilas etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmistojen ja aineiston seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen LUOKKA Vuosiluokkien 3 4 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta sillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. TAVOITTEET Oppilas oppii kuuntelemaan aktiivisesti erilaisissa viestintätilanteissa osallistumaan keskusteluihin ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana erilaisia lukutapoja ja käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia menetelmiä etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä ilmaisemaan itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kirjoittamaan sujuvasti käsin ja tekstinkäsittelyohjelmalla lukemaan paljon ja monipuolisesti lastenkirjallisuutta ja valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa perustietoja mediasta ja käyttämään itselleen sopivia viestinnän välineitä. 3. LUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot ymmärrettävien viestien tuottamista erilaisissa tilanteissa ja erilaisilla viestintävälineillä omien havaintojen ja ajatusten kertomista

18 oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa, keskustelupuheenvuoron sekä aktiivisen ja toiset huomioon ottavan kuuntelemisen harjoittelua oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttamista Tiedonhankintataidot erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelua erilaisten tietotekstien avaamisen harjoittelua kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ohjatusti Tekstinymmärtäminen pääasioiden erottamista yksityiskohdista, kysymysten esittämistä, yksinkertaisten päätelmien tekoa tekstin ajatusten pohdintaa mielikuvitus- ja asiatekstien vertaamista Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen äänenkäytön selkeyttämistä tutun asian selostamista ja kuvailua tukisanalistan laatimista ja käyttöä juonellisen tarinan kertomista ja kirjoittamista mielipiteen ilmaisua ja sen perustelemista oman tekstin suunnittelua ja muokkaamista palautteen pohjalta yleiskielen käytön harjoittelua selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelemista oikeinkirjoituksen perusasioiden varmistamista: lause, luettelo, yhdyssana, vuorosana Kielen tehtävät ja rakenne sanojen ryhmittelyä merkityksen perusteella tutustumista sanaluokkiin, erityisesti verbi, adjektiivi ja substantiivi erilaisten lauseiden käyttämistä ja niiden yhdistämistä Kirjallisuus erilaisten tekstien runsasta lukemista oman lukukokemuksen jakamista kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin käsitteisiin tutustumista ja niiden käyttöä kirjaston säännöllistä käyttöä LUOKKA Vuorovaikutustaidot ymmärrettävien viestien tuottamista erilaisissa tilanteissa ja erilaisilla viestintävälineillä omien havaintojen ja ajatusten kertomista

19 oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa, keskustelupuheenvuoron sekä aktiivisen ja toiset huomioon ottavan kuuntelemisen harjoittelua oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttamista Tiedonhankintataidot erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelua erilaisten tietotekstien avaamisen harjoittelua kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ohjatusti Tekstinymmärtäminen pääasioiden erottamista yksityiskohdista, kysymysten esittämistä, yksinkertaisten päätelmien tekoa tekstin ajatusten pohdintaa mielikuvitus- ja asiatekstien vertaamista muistiinpanojen tekemistä, tukisanoja, väliotsikointia Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen äänenkäytön selkeyttämistä tutun asian selostamista ja kuvailua tukisanalistan laatimista ja käyttöä otsikoinnin sekä ajatuskartan laatimista ja käyttöä juonellisen tarinan kertomista ja kirjoittamista erilaisia kirjoitelmia, runo, ohje, luokkalehti, näytelmä mielipiteen ilmaisua ja sen perustelemista oman tekstin suunnittelua ja muokkaamista palautteen pohjalta yleiskielen käytön harjoittelua selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelemista oikeinkirjoituksen perusasioiden varmistamista: lause, luettelo, yhdyssana, yhdyssanaviiva, vuorosana, lainausmerkit, lyhenteet Kielen tehtävät ja rakenne sanojen ryhmittelyä merkityksen perusteella tutustumista sanaluokkiin laajemmin erilaisten lauseiden käyttämistä ja niiden yhdistämistä Kirjallisuus erilaisten tekstien runsasta lukemista oman lukukokemuksen jakamista kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin käsitteisiin tutustumista ja niiden käyttöä kirjaston säännöllistä käyttöä 19

20 LUOKKA Vuosiluokkien 5-6 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen osaamisen laajentaminen. Pyrkimyksenä on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Opetuksen tavoitteena on luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta kannustetaan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä ja arvioimaan niitä kriittisesti. Opetuksessa ohjataan oppilasta rakentamaan vuorovaikutusta erityyppisissä viestintätilanteissa. TAVOITTEET Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tottuu erilaisiin näkemyksiin ja tapoihin ja ylläpitää vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi kehittää eri tekstilajien tuntemusta tottuu etsimään tietoa erityyppisistä lähteistä kehittyy monipuolisena tekstien tekijänä sekä suullisesti että kirjallisesti tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan omia näkemyksiään oppii perustietoa äidinkielestään, sen rakenteesta ja muuttumisesta oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin havaitsee ympärillään puhuttavat muut kielet ja oppii antamaan niille arvoa oppii käyttämään eri viestintävälineitä saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata valintoja. KESKEISET SISÄLLÖT 5. LUOKKA Vuorovaikutustaidot ymmärrettävien viestien tuottamista erilaisissa tilanteissa ja erilaisilla viestintävälineillä oman mielipiteen esittämistä sekä perustelua, keskustelupuheenvuoron sekä aktiivisen ja toiset huomioon ottavan kuuntelemisen harjoittelua oman ilmaisun ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä arvioivan lukemisen ja kuuntelun harjoittelemista, päätelmien tekoa Tiedonhankintataidot erilaisten tiedonhankintamenetelmien harjoittelua kirjaston käytön laajentamista tiedon hankinnassa sekä painetuista että sähköisistä lähteistä

21 21 pääasioiden löytämistä, tosiasian ja mielipiteen erottamista kriittistä suhtautumista erilaiseen tietoon Tekstinymmärtäminen pääasioiden erottamista yksityiskohdista tukisanojen käyttöä, väliotsikointia, muistiinpanojen tekemistä tekstin ajatusten pohdintaa, luetun ja kuullun arviointia, päätelmien tekoa ajatuskarttojen laatimista erilaisten tekstien vertaamista Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen äänenkäytön selkeyttämistä, kontaktin ottamista yleisöön esityksen jaksottamista, havainnollistamista ja tukisanalistan käyttöä tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvan tekstin tuottamista mielipiteen ilmaisua ja sen perustelemista oman tekstin suunnittelua ja muokkaamista ja viimeistelyä palautteen pohjalta erimittaisten lauseiden vaihtelevaa käyttämistä ja niiden yhdistämistä oikeinkirjoituksen ja yleiskielen käytön vakiinnuttamista, kappalejaon harjoittelua kirjoittamista käsin tekstaamalla ja sitomalla sekä tekstinkäsittelyohjelmalla Kielen tehtävät ja rakenne uusia sanoja yhdistämällä, lainaamalla ja johtamalla sanaluokkien kertausta, tarkemmin verbit, niiden taipuminen, aktiivi ja passiivi sekä aikamuodot pää- ja sivulauseen erottamista lauseenjäsenistä subjektin, predikaatin j aobjektin hahmottamista puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin tutustumista Kirjallisuus runsasta lukemista sekä tutustumista eri kirjallisuuden lajeihin ja kirjailijoihin oman lukukokemuksen jakamista kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin käsitteisiin tutustumista ja niiden käyttöä kirjaston säännöllistä käyttöä teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Vuorovaikutustaidot Oppilas rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia, hän osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa ja osaa tehdä viestinnän keinojen perusteella niiden sisältöä,

22 22 viestintätilannetta ja nonverbaalista viestintää koskevia päätelmiä; hänen on kohtalaisen helppo erottaa omanikäisilleen tarkoitetuista viesteistä pääasiat pystyy pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellään tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen esimerkiksi tukisanalistan avulla; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Tiedonhankintataidot Oppilas tuntee tiedonhankinnan päävaiheet osaa ohjatusti tuottaa kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta osaa käyttää kirjastoa etsiessään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat ja erottaa mielipiteen tosiasiasta omanikäisilleen sopivasta tekstistä pohtii tiedon oikeellisuutta ja merkitystä itselleen. Lukutaito Oppilas on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon hyödyntää ja käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita osaa muodostaa lukemastaan mielipiteen ja pohtii, miten luettu liittyy hänen omaan elämäänsä tai mitä uutta hän on lukemastaan oppinut; hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen hahmottaa tekstejä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia. Kirjoitustaito Oppilas kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin ja on tottunut suunnittelemaan ja parantamaan tekstiään ja hyödyntämään opettajalta ja luokkatovereiltaan saamaansa palautetta suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti. osaa tekstata, ja hänelle on kehittymässä oma henkilökohtainen sidosteinen käsiala; hän osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat, kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein, osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien kirjoitustavan pyrkii käyttämään kappalejakoa rakentaessaan tekstiä. Kielen tehtävät ja rakenne Oppilas hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan sanojen käyttöä tekstissä; hän osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä prototyyppisiä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin

23 23 tietää, miten verbeillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbillä on lauseessa hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista prototyyppisen subjektin ja predikaatin osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muotoja tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan. Kirjallisuus Oppilas on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon. KESKEISET SISÄLLÖT 6. LUOKKA Vuorovaikutustaidot ymmärrettävien viestien tuottamista erilaisissa tilanteissa ja erilaisilla viestintävälineillä oman mielipiteen esittämistä sekä perustelua, keskustelupuheenvuoron sekä aktiivisen ja toiset huomioon ottavan kuuntelemisen harjoittelua oman ilmaisun ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä arvioivan lukemisen ja kuuntelun vahvistamista, päätelmien tekoa erilaisten mediatekstien vastaanottamiseen ja arviointiin harjaantumista Tiedonhankintataidot erilaisten tiedonhankintamenetelmien vahvistamista kirjaston käytön laajentamista tiedon hankinnassa sekä painetuista että sähköisistä lähteistä pääasioiden löytämistä, tosiasian ja mielipiteen erottamista kriittisen suhtautumisen vahvistamista erilaiseen tietoon Tekstinymmärtäminen pääasioiden erottamista yksityiskohdista tukisanojen käyttöä, väliotsikointia, muistiinpanojen tekemistä tekstin ajatusten pohdintaa, luetun ja kuullun arviointia, päätelmien tekoa ajatus- ja tietokarttojen laatimista erilaisten tekstien, myös mediatekstien, verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelemista Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen äänenkäytön selkeyttämistä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen havainnollistamista ja tukisanalistan käyttöä tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentamista

24 24 tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvan tekstin tuottamista mielipiteen ilmaisua ja sen perustelemista oman tekstin suunnittelua ja muokkaamista ja viimeistelyä palautteen pohjalta erimittaisten lauseiden vaihtelevaa käyttämistä ja niiden yhdistämistä oikeinkirjoituksen ja yleiskielen käytön vakiinnuttamista, kappalejaon harjoittelua kirjoittamista käsin tekstaamalla ja sitomalla sekä tekstinkäsittelyohjelmalla Kielen tehtävät ja rakenne sanaluokkien kertausta uusia sanoja yhdistämällä, lainaamalla ja johtamalla, sivistyssanoja suomen kielen vaiheisiin tutustumista eri kielien vertailua verbien persoona- ja aikamuotojen kertausta lauseenjäsenten tuntemisen laajentamista, subjekti, predikaatti ja objekti nomineiden sijamuotoihin tutustuminen, etenkin nominatiivi, genetiivi, partitiivi sekä aikaa ja paikkaa ilmaisevat sijamuodot puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin tutustumista pää- ja sivulauseen kertausta Kirjallisuus runsasta lukemista sekä tutustumista eri kirjallisuuden lajeihin ja kirjailijoihin oman lukukokemuksen jakamista kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin käsitteisiin tutustumista ja niiden käyttöä kirjaston säännöllistä käyttöä teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista

25 25 MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa. Sen tulee ohjata oppilasta löytämään asioita ja asiayhteyksiä sekä etsimään ratkaisuja ongelmiin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti. Se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti. Sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa kohdattavia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tietoja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa mahdollisuuksien mukaan LUOKKA TAVOITTEET Oppilas oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostumisprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet symbolit sekä tarkoin harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät; oppilaan tulee huomata käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen. ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista 1. LUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra lukumäärän, lukusanan ja numerosymbolin välinen yhteys lukujen vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein kymmenjärjestelmän periaate (ykköset, kymmenet, sadat) yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla 0 100

26 26 kymmenylitykset yhteen- ja vähennyslaskuissa säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisia lukujonoja 2. LUOKKA lukujen vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen yhteen- ja vähennyslaskua lukualueella ja laskutoimitusten väliset yhteydet kertolaskua ja kertotaulut 0-5 ja 10 jakolaskun ja murtoluvun käsitteen pohjustaminen konkreettisin välinein. eri laskutapojen (päässälasku ja allekkainlasku) ja välineiden (palikat ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora) käyttöä säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisia lukujonoja Geometria 1. LUOKKA ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen geometrisiä peruskäsitteitä (piste, suora, jana, nelikulmio, ympyrä, kolmio ja symmetria) yksinkertaisia peilauksia 2. LUOKKA ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen lisää geometrisiä peruskäsitteitä (mm. piste, jana, murtoviiva, puolisuora, kulma, pallo, neliö, kuutio, monikulmiot) 1. LUOKKA Mittaaminen viivain mittavälineenä mittavälineiden käyttö mittaustuloksen arviointi mittaamisen periaate, pituusmitat (cm), kellonajat (tasa- ja puolet tunnit), raha (, snt) 2. LUOKKA viivain mittavälineenä tuttujen mittavälineiden käyttö mittaustuloksen arviointi pituus, massa, tilavuus, aika ja hinta tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen (mm, cm, m) (g, kg) (dl, l) (snt, min, h)

27 LUOKKA Tietojen käsittely ja tilasto tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten diagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajille pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein, välinein ja kuvin, suullisesti ja kirjallisesti osaa tehdä vertailua, mm. pituusvertailua ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä, osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >,= ja < Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Oppilas tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen, tuntee parilliset ja parittomat luvut tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten 1/2, 1/4 ja 1/3 Geometria Oppilas tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, mm. nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.

28 28 Mittaaminen Oppilas osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen 3. LUOKKA Opetuksen tehtävänä on matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen ja lukukäsitteen sekä peruslaskutoimitusten varmentaminen. TAVOITTEET Oppilas oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia käyttämään matemaattisia käsitteitä löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset kymmenjärjestelmä -käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään, kellonajat 4-numeroiset luvut kertolaskua sisältöjako, ositusjako ja jaollisuus laskualgoritmeja ja päässälaskua murtoluvun käsite Algebra lausekkeen käsite lukujonojen tulkitsemista Geometria geometristen kappaleiden tunnistamista tasogeometriset peruskäsitteet symmetristen kuvioiden piirtämistä mittaamisen periaatteen vahvistaminen mittayksiköiden käyttöä, vertailua ja muuntamista Tietojen käsittely ja tilastot taulukoiden ja diagrammien lukemista tietojen luokittelua ja järjestämistä

29 29 4. LUOKKA TAVOITTEET Oppilas oppii 4-5 vuosiluokalla tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä perustelemaan toimintaansa ja päättelemään sekä esittämään ratkaisuja muille esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita keskittyneeseen ja pitkäjännitteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset lukujen luokittelua ja järjestämistä laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen sulkeiden käyttö erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen Algebra säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia Geometria peilauksia suoran ja pisteen suhteen, yhtenevyys konkreetein välinein yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen mittaustulosten arviointi ja mittauksen tarkistaminen Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen keskiarvon käsite ja laskeminen 5. LUOKKA KESKEISET SISÄLLÖT desimaaliluvun ja prosentin käsite murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua sekä kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla negatiivisen kokonaisluvun käsite murtoluvun supistaminen Algebra yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä