Kajaanin kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kajaanin kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016"

Transkriptio

1 Kajaanin kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma

2 Kajaanin kaupungin konserni 2014 Sisäinen konserni Toimialat Kaupunginhallitus Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Kainuun Pelastuslaitos Juridinen konserni Tytäryhtiöt Kajaanin Elokuvakeskus Oy 100 % Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 100 % Liikelaitokset Kajaanin kaupunginteatteri Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Kajaanin Mamselli Kajaanin Vesi Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Measurepolis Development Oy 100 % Kajaanin Teknologiakeskus Oy 100 % Kajaso Oy 77,14 % Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus 74,8 % Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 100 % Kuntayhtymät Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä % Kainuun liitto % Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi 42,8 % Yhteisyhteisöt Kainuun Voima Oy 50 % Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy 50 % Kajaanin Lämpö Oy 50 % Omistusyhteysyhteisöt Kainuun Etu Oy 45,4 % Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie 41,4 % Kiinteistöosakeyhtiö Otanmäen Kauppakulma 22,5 % Kajaanin Matkailu Oy 30 % Kajaanin Palvelutalosäätiö

3 TALOUSARVIO 2014 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 5 1 YLEISPERUSTELUT YLEINEN KEHITYS HENKILÖSTÖ TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT TALOUSARVION SITOVUUS SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA KAJAANIN KAUPUNGIN STRATEGIA KÄYTTÖTALOUSOSA KESKUSVAALILAUTAKUNTA KAUPUNGINVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTUS KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMIALA Kaupunginhallitus -tulosalue Työllisyyden hoito -tulosalue Keskushallinto -tulosalue Maahanmuuttajapalvelut SIVISTYSTOIMIALA Sivistyslautakunta -tulosalue Varhaiskasvatus -tulosalue Perusopetus -tulosalue Kulttuurilaitokset -tulosalue Liikunta- ja nuorisopalvelut -tulosalue YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA Tekninen hallinto -tulosalue Ympäristö- ja maankäyttö -tulosalue Kunnallistekniikka -tulosalue Tilapalvelu -tulosalue KAINUUN PELASTUSLAITOS -TOIMIALA KAUPUNGIN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ TULOSLASKELMA KAUPUNGIN TULOSLASKELMA KAUPUNGIN JA LIIKELAITOSTEN TULOSLASKELMIEN YHDISTELMÄ LIIKELAITOSTEN TULOSLASKELMIEN YHDISTELMÄ INVESTOINTIOSA INVESTOINTIEN PERUSTELUT MAA- JA VESIALUEET RAKENNUKSET ( PERUSKORJAUS JA UUDISRAKENTAMINEN ) KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET IRTAIN OMAISUUS INVESTOINTIOSA

4 TALOUSARVIO RAHOITUSOSA KAJAANIN KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA KAUPUNGIN LIIKELAITOSTEN RAHOITUSLASKELMIEN YHDISTELMÄ LIIKELAITOKSET JA TYTÄRYHTIÖT LIIKELAITOKSET Kajaanin kaupunginteaatteri liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin Vesi liikelaitos Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Measurepolis Development Oy Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kiinteistö Oy Lohtajan palvelukeskus Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Kajaanin Teknologiakeskus Oy Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Kajaso Oy

5 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Kaupunginjohtajan katsaus Kuntasektori tuottaa valtaosan kansalaisten peruspalveluista. Juuri näissä peruspalveluissa tarve on kasvanut valtavasti ja laatukriteereitä on tiukennettu. Kunnilla lasketaan jo olevan 535 lakisääteistä tehtävää ja muuta velvoitetta. Kunnat ovat pystyneet sopeuttamaan toimintaansa karsimalla ei-lakisääteisiä toimintojaan ja käyttäneet jatkuvaa juustohöyläystä. Näillä konsteilla ei enää ole paljon irrotettavissa lisäsäästöjä. Kunnilta vaaditaan melkoista luovuutta kyetä järjestämään palvelut uudella tavalla. Suurin osa tehtävistä on sellaisia, että ne on joka tapauksessa järjestettävä tavalla tai toisella. Menopuolen lisäleikkaukset tarkoittavat käytännössä palveluiden vähentämistä tai joistakin tehtävistä luopumista. Tulopuolella paine purkautuu veroprosenttien korotuksina. Menojen ja tulojen tasapainon löytäminen kuntasektorilla on vaikea tehtävä. Lääkkeeksi hankalaan tilanteeseen on tarjottu rakenneuudistuksia. Esillä ovat olleet jo vuosien ajan kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä sosiaali- ja palvelurakenteen uudistus. Uusimpana ovat tulleet Kataisen hallituksen elokuussa tekemät päätökset ns. miljarditalkoista, joilla tavoitellaan kuntien menojen leikkaamista vähentämällä niiden tehtäviä. Rakenneuudistusten toteuttaminen on hidasta ja ne vaikuttavat viiveellä. Kaikki tuntuvat kuitenkin olevan yksimielisiä nykyisten palvelurakenteiden muutostarpeesta ja siitä, että positiivinen muutos tapahtuu vain rakenteiden uudistamisen kautta. Tilanne on jo pitkään ollut lähtökuopissaan seisova, eikä yhteisesti ymmärrettävää lähtölaukausta ole vielä kuulunut. Kaivattu lähtölaukaus saattaisi löytyä nykyistä tarkemmista ja täsmällisemmistä määritellyistä käytännön operaatioista ja etenemistavoista tavoitellun muutoksen edistämiseksi. Talouden tasapainottamisohjelmaa ja henkilöstösuunnitelmaa pitää jatkaa ja kehittää niitä vastaamaan entistä paremmin tuleviin haasteisiin. Vuonna 2010 aloitetulla tasapainottamisohjelmalla on saatu aikaan merkittäviä tuloksia kaupungin talouden tervehdyttämisessä. Henkilöstösuunnitelman avulla on saatu tähän mennessä sopeutettua henkilöstön kokonaismäärän kasvua luontaista poistumaa hyödyntäen. Kaikilla näillä toimenpiteillä on taloutta pidetty kurissa puuttumatta varsinaiseen palvelurakenteeseen ja tuotettujen palveluiden kokonaismäärään. Talouden tasapainottamisohjelman keskeisin osa tulevina vuosina on palveluohjelma. Se pureutuu nimenomaan palvelurakenteisiin, palvelutasoon ja ylipäätään palvelujen sisältöihin. Seuraavien vuosien suurin strateginen tehtävä on palvelutuotannon perinpohjainen perkaaminen. Palveluohjelman valmistelu on jo aloitettu ja tavoitteena on saada sen linjaukset käytännön tasolle vuoden 2014 aikana. Varsinaiset toimenpiteet näkyvät vuoden 2015 talousarviovalmistelussa. Talousarvio vuodelle 2014 saattaa jäädä viimeiseksi, jonka pohjana on nykyinen palvelutaso kaupunkilaisille. Talousarvion kipukohtana on sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän liian kova menojen kasvu odotettavissa olevaan tulopohjaan nähden. Näillä sektoreilla palvelutarve kasvaa selvästi edellisvuoteen nähden. Menojen kasvu kaupungin oman toiminnan osalta on saatu hallintaan. Toimintakatteella mitattuna oma toiminta on nollakasvulinjalla ja kuntayhtymien maksuosuudet huomioiden 2,3 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimen kasvu jää varsin kohtuulliseksi, koska vuodelta 2013 kuntien katettavaksi jäävä alijäämä (6 milj. euroa) on sisällytetty rahoituspohjan laskennassa talousarvioon kuuluneeksi eräksi. Alkuperäiseen sosiaali- ja terveystoimen talousarvioon verrattuna kasvua kertyy vuoteen 2013 verrattuna 5 prosenttia. 5

6 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Lainakannan osalta olemme kutakuinkin valtakunnallisesti kuntien keskiarvossa. Ensiarvoisen tärkeää on, että lainaa ei aleta ottaa syömävelaksi. Viime vuosien investointitaso on ollut hyvin korkea. Tavoitteena on ollut kiinteistöjen kertyneen korjausvelan kiinniottaminen suurten peruskorjausten muodossa. Vuoden 2014 investoinnit jäävät poikkeuksellisen matalalle tasolle (11 miljoonaa euroa) pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtään isoa peruskorjauskohdetta tai uusinvestointikohdetta ei ole alkamassa ensi vuonna. Keskeinen osa kaupungin taloutta ja tulevaisuutta on sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon kustannusten kehitys. Vuoden 2013 alusta sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon palvelut on järjestetty kuntayhtymä-pohjalta, jossa on säilynyt monia Kainuun mallin mukaisia palvelurakenteita ja toimintatapoja. Tavoitteena on ollut säilyttää aiemman mallin hyviä käytänteitä ja korjata epäkohdiksi koettuja asioita. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella näissä tavoitteissa on vielä paljon petraamisen varaa, mutta varsinkin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseen tämä malli antaa hyvän pohjan. Sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän palvelut on saatava integroitua kaupungin palveluohjelmaan. Ilman toimivaa sote-yhteistyötä palvelumalli jää puolitiehen. Palveluohjelmaan kannattaa panostaa, koska se tulee luomaan pitkän aikavälin perustan talouden tasapainossa pitämiseen. Tätä kirjoitettaessa tarkat aikataulut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen samoin kuin valtionosuusuudistuksen osalta ovat vielä avoinna. Hallituksen elokuussa esittämät kuntien miljardisäästötavoitteet odottavat myös vielä tarkentumistaan. Tulevaisuus on rakennettava tarkasti harkiten pala kerrallaan. Tämän hetken tilanteessa tässä kokonaisuudessa on vielä sekä puuttuvia että paikkaansa hakevia palasia. Kaupungin talousarvio vuodelle 2014 on tulokseltaan negatiivinen, mutta syömävelkaa emme tule tekemään. Kaupungin omien toimintojen menojen osalta päästään nollakasvuun. Tulopuolella verotulojen kasvuennuste on varovainen ja valtionosuudet jopa hieman pienenevät. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä toiminnallisen tuloksen osalta päästään vähintään nollatulokseen. Lisäksi sähköyhtiön osakekauppa tuo taseeseen säätelyvaraa ja puskuria vaikeiden aikojen yli selviytymiseen. Kajaanin kaupungilla on varsin hyvä valmius selviytyä tulevaisuuden taloudellisista haasteista. Hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii aktiivista suunnittelua ja ennakointia. Muutokset ja uudistukset ovat osin työläitä, mutta oikein toteutettuina niistä on hyötyä. Kaupungin elinvoimaisena pitäminen on haasteellista tiukassa taloustilanteessa. Ainoa kestävä tie tulopohjan vahvistamiseen on tuloksellinen elinkeinopolitiikka. Kehittämiseen osoitetut rahat säilyvät kutakuinkin ennallaan, mutta niillä tavoitellaan nykyistä parempia tuloksia ja vaikuttavuutta. Merkittäviin uusiin avauksiin ei ole mahdollisuutta. Päivitetyssä elinkeinostrategiassa uudeksi kehittämiskohteeksi on nostettu asenne- ja yritysilmapiiri, jossa korostetaan vielä nykyisestään yrittäjien ja kaupungin yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä Jari Tolonen kaupunginjohtaja 6

7 1 YLEISPERUSTELUT 1 Yleisperustelut 1.1 Yleinen kehitys Kansantalous Euroalueen taantuma päättyy v ja jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Suomen BKT supistuu 0,5 % v Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Talousarviovuonna 2014 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan n. 2 % ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Ennusteen loppuvuosina BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun, vaikka historiallisesti katsottuna talouskasvu on vaimeaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden 2013 keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja v se on 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee 8,3 prosenttiin v Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaantoongelmien vuoksi. Maailmantalouden kasvu hidastuu, kun taantumaan ajautuneen euroalueen kriisi jarruttaa taloutta muuallakin maailmassa. Vielä alkuvuonna odotettiin taloustilanteen kohenevan kuluvan vuoden lopulla, mutta kriisin kärjistyttyä uudelleen keväällä ja kesällä kääntyivät ennakoivat indikaattorit taas laskuun. Käänne on odotettavissa aikaisintaan vuoden 2013 puoliväliä lähestyttäessä. Riski oleellisesti huonommastakin kehityksestä on edelleen olemassa. Tällä hetkellä akuutein riski liittyy siihen, kyetäänkö EU:ssa vakauttamaan ongelmamaiden julkisen sektorin rahoitus. Yhdysvalloissa suurimmat haasteet ovat yksityisen sektorin luottamuksen palauttaminen ja poliittinen päätöksenteko presidentinvaalien alla. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Ikärakenteen muutos vähentää työikäisten määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja. Tämä vaikeuttaa julkisen talouden rahoitusta ja luo siihen niin sanotun kestävyysvajeen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on n. 4,7 % BKT:sta. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna n. 9 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. Myös heikko suhdannetilanne rasittaa julkista taloutta. Vaikka kokonaistuotanto alkaisikin kasvaa vuoden 2013 aikana, se jää vuositasolla vuotta 2012 alhaisemmaksi. Julkisen talouden rahoituspohjaa heikentävä työttömyyden kasvu näyttäisi jatkuvan ensi vuoden alkupuoliskolle saakka. Talouden kasvun edellytysten vahvistaminen ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen ovat pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen finanssi- ja talouspolitiikan keskeiset haasteet. Hallituksen politiikkaa ohjaavat linjaukset on määritetty hallitusohjelmassa. Valtion talousarviot ja valtiontalouden kehykset laaditaan näiden linjausten mukaisesti. 7

8 1 YLEISPERUSTELUT Taulukko. Kansantalouden kehitys Kansantalouden kehitys BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa BKT, määrän muutos, % 3,4 2,7-0,8-0,5 1,2 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 Työllisyysaste, % 67,8 68,6 69,0 68,7 69,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 Pitkät korot (valtion oblig.10v), % 3,0 3,0 1,9 1,8 2,3 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2014 Julkisen sektorin talouskehitys Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuotena peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää 60 prosentin rajan jo v Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Kehysriiheen oli ladattu ennätysmäisen paljon erilaisia, myös kuntia koskevia asioita. Tämä koskee niin kunta- ja sote-uudistusta kuin kuntatalousvaikutuksia. Kehyspäätöksessä todetaan, että suurimmat menosäästöt kohdistuvat kuntasektorille. Hallitusohjelmassa päätetyn 631 miljoonan euron tilapäisen leikkauksen lisäksi kuntien valtionosuutta on leikattu vuoden 2012 päätöksillä 500 miljoonaa euroa niin, että vuonna 2015 valtionosuudet ovat miljoonaa euroa alhaisemmat kuin hallituskauden alussa. Nyt tehdyt lisäleikkaukset entisten päälle merkitsevät valtionosuusleikkausten kohoamista 1,4 miljardiin euroon vuonna Tämä aiheuttaa laskennallisesti noin 1,4 veroprosenttiyksikön korotuspaineen kunnallisverotukseen. Tämä on reilusti yli puolet valtion päättämistä menojen leikkauksista. Vaikka julkisen talouden vakauttaminen on tärkeä asia, Kuntaliitto pitää näin suuria valtionosuusleikkauksia kohtuuttomina. Leikkaukset kiristävät kunnallisverotusta, nopeuttavat kuntien velkaantumista ja uhkaavat heikentää kuntapalvelujen saatavuutta. Leikkaukset eivät paranna julkisen talouden tilannetta, vaan siirtävät vaikeat säästöpäätökset käytännössä kunnanvaltuustojen harteille. Kehysriihessä hallitus teki vuosia koskevia veroratkaisuja, jotka lisäävät kuntien verotuloja. Jäteveron tuotto, noin 70 miljoonaa euroa, siirretään kunnille vuoden 2014 alusta lukien. Kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen ja ikäalennusten alentaminen lisäävät kuntien verokertymää noin 100 miljoonalla eurolla myös vuodesta 2014 lukien. Yhteisöverokannan alentaminen, osinkotulojen verotuksen siirtäminen pääomatuloverotuksen piiriin, vähennysoikeuksien rajaaminen sekä poistojen muutos sen sijaan heikentävät kuntien rahoitusasemaa noin 180 miljoonalla eurolla. Hallitus on ilmoittanut, että nämä kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaan täysimääräisesti. Valtion ja kuntien rahoitusalijäämä kasvoi vuonna 2012 prosenttiyksiköllä 4.9 prosenttiin BKT:sta. Kuluvana vuonna se alenee hieman, 4.7 prosenttiin. Valtion vaje oli 3.8 prosenttia BKT:sta vuonna Hidastunut taloudellinen kasvu eliminoi tänä vuonna säästöjen ja veronkorotusten vaikutuksen, ja vaje pienenee vain vähän, 3.7 prosenttiin. Vuonna 2014 valtion rahoitusjäämä alenee veronkorotusten ja menoleikkausten sekä taloudellisen kasvun ansiosta 3.4 prosenttiin kokonaistuotannosta, ja vuonna 2015 edelleen 3 prosenttiin. Koko julkisen talouden ns. EMU-alijäämä on 0.9 prosenttia BKT:sta vuonna Julkisen ns. EMU-velan suhde kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan ja ylittää vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan vuonna Hallitusohjelman kirjaus valtionvelan BKT-suhteen kääntämisestä laskuun ei toteudu ennustetulla kasvulla ilman menojen ja tulojen lisäsopeutusta. Ennusteemme mukaan velan BKTsuhde kasvaa vuonna 2015 vielä puolella prosenttiyksiköllä. Velkasuhteen stabiloiminen edellisen vuoden lukemiin edellyttäisi noin miljardin euron suuruista lisäsopeutusta. Korkeintaan 1 8

9 1 YLEISPERUSTELUT prosentin alijäämätavoitteen saavuttaminen on vielä vaikeampaa, koska se edellyttäisi noin 4 miljardin euron lisäsopeutusta hallituskaudella. Hallitukselta loppuu aika kesken. Hallituksen elokuussa esittelemä rakennepoliittinen ohjelma ei ehdi juurikaan vaikuttaa julkisen talouden tasapainoon ennusteperiodilla. Jos ohjelma saadaan toteutetuksi uskottavalla tavalla, se vähentää painetta budjetin lisäsopeutuksiin lyhyellä aikavälillä. Ns. EMU-velan kasvu yli 60 prosenttiin BKT:sta rajoittaa kuitenkin talouspolitiikan liikkumavaraa. Tästä syystä julkisen talouden tasapainotustoimia tarvitaan yhä keskipitkällä aikavälillä. Lähteet: Valtion talousarvioesitys 2014, Peruspalveluohjelma , Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tiedote Taulukko: Julkinen talouden kehitys Julkisen talouden kehitys Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 55,8 55,2 56,6 58,1 58,1 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta Valtionvelka, % BKT:sta Lähde: Valtion talousarvioesitys ,7 42,0 49,2 42,2 53,6 43,6 58,3 47,5 60,7 49,3 Kuntatalous Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Vuoden 2012 odotettua heikompi toteutunut kehitys yhdistettynä lähivuosille ennustettuun hitaaseen talouskasvuun ja valtionosuusleikkauksiin merkitsee sitä, että kuntatalous pysyy alijäämäisenä ilman mittavia sopeutustoimia. Kuntatalous ei ole tarkasteluajanjaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Vuosina toimintamenojen keskimääräiseksi vuotuiseksi kasvuksi ennakoidaan 3,6 prosenttia vuodessa, mikä on hyvin haasteellista ottaen huomioon kustannuspaineet sekä kuntapalvelujen kysynnän kasvu. Verorahoitus (kuntien verotulot ja valtionosuudet) lisääntyvät vastaavasti 3 prosenttia vuosittain. Toteutuessaan tämä kehitys merkitsee alhaisellakin toimintamenojen kasvulla kuntien vuosikatteen merkittävää heikkenemistä kehyskaudella. Kuntien menoja lisäävät myös kehyspäätökseen liittyvät kuntien velvoitteiden ja tehtävien lisäykset, joista merkittävin on kuntien työllisyyden hoidon vastuun kasvattaminen pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa ja rahoituksessa. Kuntaliitto pitää rahoitusvastuun alustavasti arvioitua kuntien taloutta 150 miljoonaa euroa kiristävää vaikutusta kohtuuttomana. Vähintäänkin on varmistettava, ettei tätä kautta kuntataloutta rasiteta arvioitua enemmän. Kunnille on myös annettava keinot vastata aktivoinnin haasteisiin. Taulukko. Kuntien ja kuntayhtymien talous vuosina , mrd. euroa Talous mrd Tuloksen muodostuminen Toimintakate -25,8-26,8-27,7-28,9-30,0 Verotulot 19,3 20,2 21,0 21,8 22,5 Valtionosuudet, käyttötalous 8,1 8,3 8,2 8,5 8,6 Rahoitustuotot ja kulut, netto 0,2 0,2 0,1-0,1-0,2 Vuosikate 1,7 1,8 1,6 1,3 0,9 Poistot -2,4-2,7-2,8-2,9-3,0 Satunnaiset erät, netto 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 Tilikauden tulos -0,4-0,7-1,0-1,4-1,9 Rahoitus Vuosikate 1,7 1,8 1,6 1,3 0,9 Satunnaiset erät 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 Tulorahoituksen korjauserät -0,5-0,5-0,5-0,5-0,5 Tulorahoitus, netto 1,5 1,5 1,3 1,0 0,6 Käyttöomaisuusinvestoinnit -4,7-4,7-4,7-4,7-4,7 Rahoituskos. ja myyntituotot 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Investoinnit, netto -3,7-3,7-3,7-3,7-3,7 Rahoitusjäämä -2,1-2,1-2,3-2,6-3,1 Lainakanta 13,9 16,1 18,5 21,2 24,3 Kassavarat 4,3 4,3 4,3 4,2 4,0 Nettovelka 9,6 11,8 14,3 17,0 20,1 Lähde: Valtiovarainministeriö: Peruspalvelubudjetti

10 1 YLEISPERUSTELUT Oman talousalueen kehitys Kainuussa yritysten liikevaihdon kehitys on viime aikoina ollut samankaltaista kuin keskimäärin Suomessa. Päätoimialoista teollisuuden volyymit ovat jääneet eniten jälkeen maan keskimääräisestä kehitystrendistä. Rakennusalalla kehitystrendi on sen sijaan kehittynyt selvästi koko maata suotuisammin. Myös tukku- ja vähittäiskaupan alalla liikevaihto on alueella kehittynyt hieman koko maata suotuisammin. Kainuussa työttömyysaste on ollut muuta maata korkeampi. Työvoiman kysyntää on Kainuussa ollut työvoiman tarjontaan nähden selvästi vähemmän kuin keskimäärin Suomessa. Työvoiman saatavuusongelmia on alueella kuitenkin ollut ja tulee arvioiden mukaan jatkossakin olemaan joissakin ammateissa. Väestön väheneminen ja ikääntyminen vähentää työttömyyttä, mutta lisää entistä enemmän osaavan työvoiman rekrytointivaikeuksia. Työttömyys kasvanee edelleen, mutta sen odotetaan painuvan vuoden kuluttua kutakuinkin nykyiselle tasolle. Kainuussa vallitsee varovaisuus. Tulevaisuuteen katsotaan toisaalta hämmentynein ja toisaalta positiivisen odottavin mielin. Epävarmuus silti jatkuu, ja joillakin aloilla on odotuksia tilanteen edelleen heikentymisestä. Lähitulevaisuuden ei uskota tuovan vielä parannusta, sillä kaksi kolmasosaa yrityksistä kokee suhdannenäkymien pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Toisaalta esim. metalli- ja matkailualoilla kehitys on jatkunut hyvänä. Kajaanin seutukunnassa odotetaan yritystoiminnan tilanteen olevan parempi vuoden päästä, Kehys-Kainuussa odotetaan sen pysyvän ennallaan. Mitään jyrkkää laskua ei enää laajasti odoteta. Uusia nousevia aloja ovat korkeaan osaamiseen pohjautuvat mittaustekniikka ja peliala. Työpaikkojen suhteen lähivuosien kasvuodotukset kohdistuvat kaivosteollisuuteen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja konesalipalveluihin. Metallialan hyvä kehityksen tukijalka on Transtechin vahva tilauskanta. Sekä Vuokatin että Ukkohallan matkailu on kasvanut selvästi. Myös erämatkailun merkitys on kasvussa. Kainuussa matkailun vahvuutena on ympärivuotisuus ja kotimaisuus, haasteena kansainväliset markkinat. Kaivosteollisuuden merkitys Kainuun aluetaloudelle on suuri ja kasvava. Toiminnassa olevien kaivosten lisäksi maakuntaan on tulossa myös uutta kaivostoimintaa sekä kaivosteknologian yritystoimintaa. Talvivaaran kaivoksen työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu kaikkiaan lähes henkilöä Kainuun lisäksi useissa muissa jalostusketjun maakunnissa. Tänä vuonna nikkelin heikko hintakehitys ja vesitaseen haasteet ovat heikentäneet kaivoksen taloudellista tulosta, ja yhtiö joutuu etsimään lisärahoitusta. Sotkamon Taivaljärven hopeakaivoshanke sai keväällä ympäristöluvan. Kaivoksella on suurin koskaan Suomessa löydetty hopeaesiintymä. Kaivoksen avaaminen on kiinni rahoituksen järjestymisestä. Kajaanissa Otanmäen suljettua kaivosta Kajaanissa valmistellaan uudelleen avattavaksi. Vanadiini oli kaivoksen päätuote Kainuu on bioenergian hyödyntämisessä yksi Suomen kärkimaakuntia. Kainuussa nähdään kasvun mahdollisuuksia erityisesti metsäenergian hyödyntämisessä. Bioetanolia liikenteen polttonesteeksi valmistava energiayhtiö St1 suunnittelee Renforsin Rannan yritysalueelle uutta tuotantolaitosta, joka tuottaa etanolia sahanpurun selluloosasta. Tehtaan ympäristölupaprosessi on käynnissä. St1:n tavoitteena on tehdä investointipäätös etanolitehtaasta vielä vuoden 2013 aikana, jolloin tuotanto voisi alkaa vuonna ICT-alan yritykset suhtautuvat luottavaisesti tulevaisuuteen. Metso Automationin ja Elektrobitin Kajaanin yksiköt ovat niistä suurimmat. Lisäksi mittaustekniikan alalla ja muilla perinteisen ICT:n aloilla on paljon pienempää yritystoimintaa. Uutena kasvualana ovat konesalipalvelut, joista ovat käynnistyneet CSC Oy:n palvelinkeskus ja Herman IT Oy:n konesalit Renforsin Rannassa, joka tarjoaa erittäin hyvän datacenter-ympäristön. Terveys- ja sosiaalipalveluiden merkitys kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Alalle tarvitaan lähivuosina runsaasti uutta työvoimaa jo pelkästään eläkkeelle jäävien tilalle. Ala on muutenkin murroksessa, sillä suuret terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavat yritykset laajentavat toimintaansa myös Kainuuseen. Uuden henkilöstön rekrytointivaikeudet ovat vaivanneet alalla jo pitkään, eikä esimerkiksi lääkäreiden ja sairaanhoitajien saatavuus näytä helpottuvan. Kajaanissa UPM:n paperitehtaan lakkautuksen jälkihoidon onnistuminen on vahvistanut ja monipuolistanut elinkeinorakennetta, mikä luo kestävyyttä talouskehityksen vaihteluihin. Kainuussa on onnistuttu löytämään uusia menestysaloja ja mittavasti korvaavia työpaikkoja. Puolustusvoimien leikkauksissa ja uudelleenjärjestelyissä Kainuun Prikaatin asema on vahvistunut. Kiel- 10

11 1 YLEISPERUSTELUT Väestörakenne teisenä asiana Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuksen loppumisen vaikutukset tuntuvat ensi vuonna täysimääräisinä. Tulevaisuuden huolenaiheina koetaan aluehallinnon uudistumisen aiheuttamat mahdolliset leikkaukset. Saavutettavuus koetaan Kainuun kehittymisen kannalta edelleen pahaksi pullonkaulaksi. Myönteistä kehitystä on tapahtunut lentoliikenteessä, kun lentolippujen hinnat ovat tulleet kohtuullisemmiksi ja yhteyksiä on tullut jonkin verran lisää. Lentoyhtiöiden haasteet pitää yllä kannattavaa kotimaan reittiliikennettä ovat kuitenkin suuret. Lähde: TEM Alueelliset kehitysnäkymät 2/2013 syyskuu 2013 Vuonna 2012 Kajaanissa oli asukasta ja vuonna 2016 asukkaita ennustetaan olevan Väestömäärä pysyy siis suhteellisen vakaana. Viimeisten viiden vuoden aikana Kajaaniin on syntynyt vuosittain keskimäärin 449 lasta. Kuolleita on ollut vuosittain keskimäärin 357. Kajaanista on muutettu muualle maahan enemmän kuin muualta tänne. Maan sisäistä muuttoliikettä on tapahtunut pääosin Kajaanin ja Kainuun muiden kuntien, Oulun, Kuopion sekä pääkaupunkiseudun välillä. Muuttoliike on kuitenkin pysynyt Kajaanille myönteisenä, koska ulkomailta on muuttanut Kajaaniin vuosittain noin 190 henkeä. Kajaanista ulkomaille on muuttanut vain hieman yli 30 henkilöä vuosittain. Kajaanissa asuu noin 900 ulkomaan kansalaista (2,4 % väestöstä). Noin kolmannes heistä on eurooppalaisia ja kolmannes afrikkalaisia. Aasialaisia on noin 250 ja venäläisiä noin 240. Väestörakenteen kehitys asettaa haasteita palvelujen rahoitukselle ja palvelurakenteelle. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja vanhusten määrä suhteessa työikäisiin heikkenee. Vuonna 2000 huoltosuhde oli 48,2 ja vuonna 2012 se oli 54,0. Huoltosuhteen ennustetaan heikkenevän 59,2:een jo vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2020 lasten määrä pysyy kutakuinkin ennallaan, sen sijaan nuorten vuotiaiden ja erityisesti työikäisten vuotiaiden määrä laskee. Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti. Sen sijaan vanhemmat ikäluokat kasvavat vain lievästi vuoteen 2020 mennessä. Kuvat. Väestökehitys ikäryhmittäin ja väestöllisen huoltosuhteen kehitys Taulukko. Kajaanin väestöennuste ikäryhmittäin Ikäryhmät Yhteensä Lähde: Tilastokeskus

12 1 YLEISPERUSTELUT Väestön hyvinvointi Seuraavassa on tarkasteltu väestön hyvinvoinnin kehitystä viiden vuoden ajalta hyvinvointikertomuksen indikaattorien avulla. Merkkien selitykset: ei muutosta tai muutos alle 5 % muutos vähintään 5 % muutos vähintään 10 % muutos vähintään 15 % muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Arvo 5 v. muutos Väestö (2012) Huoltosuhde, demografinen (2012) 54,1 54,3 58,9 Väestöennuste 2030 (2012) ??? Kuntien välinen nettomuutto / asukasta (2011) -4,7 3,1-5,7 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta (2012) 29,3 49,2 22,4 Lapsiperheet, % perheistä (2012) 38,9 39,5 35,1 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2012) 20,8 20,4 19,4 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2012) 42,2 41,5 41,6 Työlliset, % väestöstä (2011) 40,4 43,6 38,1 Koulutustasomittain (2011) Kajaanilaisten huoltosuhteessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen viiteen vuoteen. Merkittävää eroa suhteessa vertailualueisiin ei myöskään ole. Koulutustaso on noussut edelliseen verrattuna. Suhteessa Kainuuseen Kajaanissa on korkeampi koulutustaso. Muuhun maahan ja muihin vertailukuntiin verrattuna ei ole merkittävää eroa. Lapsiperheiden osuus on laskenut edelliseen viiteen vuoteen verrattuna. Lapsiperheiden osuudessa ei ole merkittävää eroa verrattuna vertailualueisiin. Muualla Kainuussa lapsiperheiden osuus on vähintään 10 % pienempi kuin Kajaanissa. Muuta kuin suomen virallisia kieliä äidinkielenään puhuvien osuus on kasvanut edelliseen viiteen vuoteen verrattuna yli 15 %. Nettomuutto on muuttunut yli 15 % negatiivisemmaksi aiempaan verrattuna. Nettomuutto on huonompi kuin koko maassa ja vertailukaupungeissa Mikkelissä ja Kokkolassa. Kajaanin nettomuutto on parempi verrattuna muualle Kainuuseen. Työllisten osuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen viiteen vuoteen. Myöskään merkittävää eroa suhteessa muihin alueisiin ei ole. Väestön määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Yhden hengen asuntokuntien määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen verrattuna. Yksinhuoltajaperheiden lukumäärässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Verrattuna koko maahan, Kainuuseen ja Mikkeliin ei merkittävää eroa ole. Kaikki ikäryhmät Teema ja indikaattori Kajaani Arvo 5 v. muutos Koko maa Kainuu Osallisuus: Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) 51,5 58,2 54,1 Terveys ja toimintakyky: Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2011) 112,2-120,3 Turvallisuus: Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta (2012) 10,7 7,5 9,4 Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus: Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2011) 26,3 28,5 25,5 Toimeentulo: Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2011) 16, ,3 Kuntalaisten palvelut: Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä 32???

13 1 YLEISPERUSTELUT (2011) Kajaanissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta äänestysaktiivisuudessa. Kajaanin tilanne suhteessa koko maahan, Kokkolaan ja Mikkeliin on vähintään 10 % huonompi. Muuhun Kainuuseen verrattuna äänestysaktiivisuudessa ei ole merkittävää eroa. Sairastavuusindeksissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Kokkolaan verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Muihin vertailualueisiin verrattuna ei ole merkittävää eroa. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on kasvanut vähintään 15 %. Verrattuna koko maahan, Kainuuseen Kajaanin luku on vähintään 10 % suurempi. Kokkolaan ja Mikkeliin verrattuna ei ole merkittävää eroa. Gini-kerroin ilmaisee alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Kajaanissa Gini-kerroin on pienentynyt vähintään 5 %, tulot ovat siis jakautuneet aiempaa tasaisemmin. Kajaanin tilanne on vähintään 10 % parempi kuin muualla Suomessa. Verrattuna muihin vertailualueisiin ei ole merkittävää eroa. Pienituloisuusaste on laskenut vähintään 5 % aiemmasta. Kajaanin pienituloisuusaste ei ole merkittävää eroa muualle Suomeen ja Kainuuseen verrattuna. Terveydenedistämisaktiivisuus kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla Kajaanin terveydenedistämisaktiivisuus on vähintään 10 % huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä. Verrattuna muuhun Kainuuseen terveydenedistämisaktiivisuudessa ei ole merkittävää eroa. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Teema ja indikaattori Kajaani Arvo 5 v. muutos Koko maa Kainuu Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) 9,9 9,1 9,8 Henkinen hyvinvointi: Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista (2011) 15,3 12,8 14,2 Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista 18,3 16,4 16,8 (2011) Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) 15 15,5 15,7 Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) 7,8 8 6,2 Turvallisuus: Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) 22,9 22,3 21,4 Asuminen ja ympäristö: Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2012) 27 29,2 28,6 Toimeentulo: Lasten pienituloisuusaste (2011) 16,2 14,9 16,4 Kuntalaisten palvelut: Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle 18-vuotiasta (2012) 0??? 73,7 103, luokkalaisten ei yhtään läheistä ystävää -indikaattorissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta aiempaan. Verrattuna koko maahan, Kainuuseen, Kokkolaan ja Mikkeliin, ei ole merkittävää eroa. Sen sijaan luokkalaiset kokevat keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta vähintään 15 % enemmän kuin aiemmin. Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä. Verrattuna muuhun Kainuuseen ei ole merkittävää eroa. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden luokkalaisten määrä on kasvanut vähintään 15 % aiemmasta. Verrattuna koko maahan ja Mikkeliin Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Kokkolaan verrattuna Kajaanin tilanne on parempi, muualle Kainuuseen verrattuna ei ole merkittävää eroa. Laittomia huumeita kokeilleiden luokkalaisten määrä on noussut vähintään 15 % aiemmasta. Muualle Kainuuseen ja Kokkolaan verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Muihin vertailualueisiin nähden ei ole merkittävää eroa. Tosi humalassa vähintään ker- 13

14 1 YLEISPERUSTELUT ran kuukaudessa olevien luokkalaisten määrä on vähentynyt vähintään 10 % edellisestä. Kokkolaan ja Mikkeliin verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Koko maahan ja Kainuuseen verrattuna ei ole merkittävää eroa. Vanhemmuuden puutetta kokeneiden luokkalaisten osuus on noussut vähintään 5 % aiemmasta. Verrattuna Mikkeliin, Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Koko maahan, Kainuuseen ja Kokkolaan verrattuna ei ole merkittävää eroa. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus ei ole muuttunut merkittävästi aiempaan verrattuna. Muihin vertailualueisiin nähden ei ole merkittävää eroa. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden osuus on laskenut vähintään 5 % aiempaan verrattuna. Kajaanin tilanne on parempi verrattuna Kokkolaan, muihin vertailualueisiin nähden ei ole merkittävää eroa. Nuoret ja nuoret aikuiset Teema ja perusindikaattori Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Henkinen hyvinvointi: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä (2012) Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Turvallisuus: Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Opiskelu ja työ: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Asuminen ja ympäristö: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä (2011) Kajaani Arvo 5 v. muutos Koko maa Kainuu 6,7??? 7,4 7,1 7,4 7,8 7 0,9 0,9 1 18,3??? 17,1 18,7 22,6 20,7 22,8 20,5??? 24,3 20,5 10,8??? 13,6 9, ,5 17,4 20,7 18,1 9,4 11,2 9,1 34,2??? 41,7 30,4 3,2 2,9 3,4 1 1,2 0,9 Sellaisten ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus, joilla ei yhtään läheistä ystävää, on vähentynyt vähintään 15 % aiemmasta. Verrattuna muihin vertailualueisiin, ei ole merkittävää eroa. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tilanteessa ei ole merkittävää eroa vertailualueisiin nähden. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus on kasvanut vähintään 15 % aiemmasta. Koko maahan verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Kainuuseen, Kokkolaan ja Mikkeliin verrattuna Kajaanissa on parempi tilanne. 14

15 1 YLEISPERUSTELUT Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden lukion vuoden opiskelijoiden osuudessa vertailualueisiin nähden ei ole merkittävää eroa. Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleiden ammatillisen oppilaitoksen vuoden opiskelijoiden osuus on noussut vähintään 15 % edellisestä. Muualle Suomeen ja Kainuuseen verrattuna ei ole merkittävää eroa. Lukion luokkalaisista laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleita on muualle Kainuuseen ja Kokkolaan verrattuna vähintään 10 % enemmän. Koko Suomeen verrattuna Kajaanin tilanne on parempi. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus on kasvanut vähintään 5 % aiemmasta. Koko maahan nähden ei ole merkittävää eroa, mutta muihin vertailualueisiin nähden Kajaanin tilanne on vähintään 10% huonompi. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti vuotiaiden osuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Koko maahan verrattuna Kajaanissa on näitä henkilöitä vähintään 10 % enemmän. Kainuuseen verrattuna ei ole merkittävää eroa. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden vuotiaiden määrä on vähentynyt vähintään 5% aiemmasta. Työikäiset Teema ja indikaattori Henkinen hyvinvointi: Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä (2012) Terveys ja toimintakyky: Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Opiskelu ja työ: Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista (2012) Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä (2011) Kajaani Arvo 5 v. muutos Koko maa Kainuu 23,2 18,7 23,4 10,3 8,3 12,7 5,5 4,1 5,4 1,9 2,2 1,8 1,3 3,2 1,2 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden osuus on kasvanut vähintään 5 % aiemmasta. Muualla Suomessa mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrä on vähintään 10 % pienempi kuin Kajaanissa. Kainuussa ei ole merkittävää eroa verrattuna Kajaaniin. Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta verrattuna aiempaan. Koko maahan ja Kokkolaan verrattuna Kajaanissa on vähintään 10 % enemmän ko. eläkettä saavia. Kainuussa ko. eläkettä saavia on vähintään 10 % enemmän kuin Kajaanissa. Vaikeasti työllistyvien vuotiaiden määrässä ei ole tapahtunut merkittävää verrattuna aiempaan. Verrattuna koko maahan, Kokkolaan ja Mikkeliin Kajaanissa on vähintään 10 % enemmän vaikeasti työllistyviä. Kainuuseen verrattuna ko. ryhmän määrässä ei ole merkittävää eroa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden määrä on kasvanut vähintään 5 % aiemmasta. Mikkeliin ja Kainuuseen verrattuna ei ole merkittävää eroa. Koko maahan verrattuna Kajaanissa on vähemmän toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavia. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden vuotiaiden määrä on noussut vähintään 15 % aiemmasta. Ikäihmiset Teema ja indikaattori Kajaani Arvo 5 v. muutos Koko maa Kainuu Henkinen hyvinvointi: Dementiaindeksi, ikävakioitu (2009) 125,1??? ,3 Terveys ja toimintakyky: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä 69,2 63,2 70,3 väestöstä (2012) Asuminen ja ympäristö: Kotona asuvat 75 vuotta täyt ,6 91,2 15

16 1 YLEISPERUSTELUT täneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Toimeentulo: Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Kuntalaisten palvelut: Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) 2,4 2,8 3 11,2 11,9 13 Dementialääkekorvausoikeutettuja on 10 % enemmän kuin koko maassa. Kokkolaan, Mikkeliin ja Kainuuseen verrattuna ei ole merkittävää eroa. Kotona asuvien 75-vuotiaiden osuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen viiteen vuoteen verrattuna. Suhteessa muihin vertailualueisiin ei ole merkittävää eroa. Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on pienentynyt aiemmasta vähintään 15 %. Kajaanin tilanne on 10 % parempi kuin muualla maassa, Kainuussa ja Sotkamossa. Verrattuna Kokkolaan ja Mikkeliin täyttä kansaneläkettä saaneiden osuudessa ei ole merkittävää eroa. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Kajaanissa säännöllistä kotihoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut aiemmasta vähintään 15 %. 16

17 1 YLEISPERUSTELUT 1.2 Henkilöstö Kunta on turvallinen työnantaja Tasa-arvoisia työyhteisöjä Kunnissa tarvitaan osaajia Kunta on turvallinen työnantaja. Suomessa on 320 kuntaa ja 130 kuntayhtymää, jotka ovat itsenäisiä työnantajia. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli henkilöä lokakuussa Kaupunkien ja kuntien palveluksessa on yhteensä henkilöä ja kuntayhtymien palveluksessa henkilöä. Kuntatyöpaikkojen vahvuuksia ovat työpaikkojen pysyvyys ja monet työhyvinvointiin liittyvät tekijät, kuten hyvä työviihtyvyys ja työilmapiiri. Kajaanin kaupungilla työyhteisöjen toimivuustutkimukset on tehty joka toinen vuosi ja vuonna 2014 työyhteisöissä tehdään toimenpiteitä syksyllä 2013 toteutetun työyhteisön toimivuuskyselyn tuloksien pohjalta. Kuntatyönantajat irtisanovat ja lomauttavat työntekijöitään erittäin harvoin muihin työmarkkinasektoreihin verrattuna. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvia irtisanomia ei juuri ole ollut. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset takaavat tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Tutkimusten mukaan miehet ja naiset kokevat olevansa tasa-arvoisessa asemassa kunnallisilla työpaikoilla. Myös naisten ja miesten palkkaerot ovat kunta-alalla pienemmät kuin yksityisellä sektorilla. Kajaanin kaupunki tarvitsee osaajia. Kajaanin kaupungilta eläköityy vuosittain henkeä vuodesta 2014 vuoteen Vaikka henkilöstön poistumaa käytetään säästökeinona, rekrytointitarve on nykyisten henkilöstösuunnitelmien mukaan 80 prosenttia poistumasta. Hyvä työnantajakuva luo pohjaa rekrytoinnille Kajaanin kaupungin maine työnantajana ja vaivattoman arjen kaupunkina on keskeinen tekijä rekrytoinnissa. Hyvä työnantajamaine syntyy hyvistä teoista ja houkuttelee ja sitoo osaavia työntekijöitä. Työnantajakuva on osa Kajaanin kaupungin mainetta ja kaupunkikuvaa. Kunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset KT:n valtuuskunta hyväksyi 25. lokakuuta työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskausi alkaa 1. maaliskuuta Sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on ja toinen jakso on Sopimusjakso Palkantarkistus

18 1 YLEISPERUSTELUT Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotetaan sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8. Palkantarkistus Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta lukien. Kunta-alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävän korotuksen käytöstä neuvotellaan toukokuun 2014 loppuun mennessä. Sopimusjakso Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta mennessä. Vuosilomamääräyksiin muutoksia sopimuksissa Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 28. helmikuuta 2014 saakka. Kunta-alan sopimuksissa on otettu huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet vuosilomamääräykset tulevat voimaan 1.maaliskuuta

19 1 YLEISPERUSTELUT 1.3 Taloudelliset lähtökohdat Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yleinen kehitys Vuoden 2014 verotulojen arvioidaan valtakunnan tasolla kasvavan yhteensä noin 2,2 prosenttia. Tästä kunnallisverotuoton kasvu on vain noin 1,4 %:ia, yhteisöverotuoton 5,8 %:ia ja kiinteistöverotuoton 9,0 %:ia. Hallitusohjelma ja hallituksen kehysriihipäätökset sisälsivät runsaasti erilaisia veroperustemuutoksia. Keskeisinä kuntien verotuloja lisäävinä päätöksinä on tehty jäteveron tuottoa vastaavan summan ohjaaminen kunnille (70 M ). Lisäksi kiinteistöverotuksen pohjana olevien rakennusten ja maapohjien arvoja on nostettu lähemmäs todellisia arvoja (yhteensä 100 M ). Kuntien verotuloa vähentävistä muutoksista keskeisin on yhteisöverokannan laskeminen 24,5 %:sta 20 %:in vuoden 2014 alusta lukien. Muutoksen vaikutus on noin 250 miljoonaa euroa ja tämä on esitetty kompensoitavaksi valtionosuuksien kautta. Veroperustemuutosten on arvioitu ansiotuloverojen osalta nousevan muutosten johdosta vuonna 2014 n. 47 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 vaikutus olisi -35 miljoonaa euroa. Kunnallisveroperusmuutokset on ehdotettu kompensoitavaksi tai vähennettäväksi valtionosuuksissa. Lähde: Kuntaliitto Kajaanin kaupunki Kaupungin verotulot koostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Vuonna 2014 kaupungin verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 137,0 miljoonaa euroa, jossa on kasvua vuoden 2013 verotulojen talousarvioon noin 2,7 miljoonaa euroa. (2,2 %). Vuonna 2013 kunnallisveroa arvioidaan kertyvän lokakuussa tarkistetun ennusteen mukaan noin 0,7 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Toteutuman ennustetaan olevan noin 120,0 miljoonaa euroa. Talousarvio perustuu 21,0 kunnallisveroprosenttiin. Vuonna 2014 kunnallisveroa arvioidaan kertyvän noin 1,6 %:ia kuluvan vuoden ennustetta enemmän. Kertymän arvioidaan olevan 121,8 miljoonaa euroa. Kunnallisveron veropohja kasvaa arviolta 1,6%:ia. Suunnitelmakausien kunnallisverotuotot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan vuosina noin 2,6 %:ia vuodessa. Vuonna 2013 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän syyskuussa tarkistetun arvion mukaan 5,1 miljoonaa euroa eli noin 0,3 miljoonaa euroa talousarvioon arvioitua enemmän. Yhteisöveron tuotoksi vuonna 2014 arvioidaan 5,4 miljoonaa euroa. Vuodelle 2015 ennustetaan noin 4 %:n kasvua. Vuoden 2016 osalta tuoton arvioidaan olevan alenevan noin 17 %:ia jako-osuuden muutoksen johdosta.. Vuoden 2014 talousarvio perustuu kiinteistöveroprosenttien säilyttämiseen vuoden 2013 tasolla. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,10, vakituisten asuinrakennusten 0,55, muun asuinrakennuksen 1,15, rakentamattoman rakennuspaikan 3,00 ja voimalaitosten 2,85 prosenttia. Yleishyödyllisen yhteisön omistamalle rakennukselle ja maalle ei ole erillistä kiinteistöveroprosenttia, vaan ko. rakennus ja maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin tai asuinrakennuksen ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin mukaan. Näillä oletuksilla kiinteistöveron tuotoksi on arvioitu 9,7 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvaa vaikka kiinteistöveroprosentit pidetään vuoden 2013 tasossa. Tämä johtuu siitä, että osana hallitusohjelmaa ja kevään kehysriihen päätöksiä rakennusten jälleenhankinta-arvoja nostetaan, rakennusten ikävähennyksen maksimimäärää lasketaan asteittain ja maapohjien verotusarvoja nostetaan 2 %:ia. 19

20 1 YLEISPERUSTELUT Valtionosuudet Toimintatuotot Vuoden 2014 arviot valtionosuuksista perustuvat Kuntaliiton ennakkotietoihin ja Valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon vuoden 2014 kustannustason muutos (indeksikorotus) 2,4 prosenttia. Valtionosuuksia laskettaessa kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon vuoden 2014 valtionosuusleikkaus 362 miljoonaa euroa, 67 /asukas. Peruspalvelujen valtionosuuksien asukaskohtaiseksi kunnan rahoitusosuudeksi on arvioitu 3310,86 euroa/asukas (3135,80 /as.). Kunnan rahoitusosuus nousee, koska valtionosuuksien leikkaus laskee valtionosuusprosenttia. Valtionosuusprosentti vuodelle 2014 on 29,57 % (30,96 %). Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen valtionosuusprosentti on 41,89 %. Ylläpitäjäjärjestelmällä on oma asukaskohtainen kuntien rahoitusosuus, jonka suuruudeksi vuodelle 2014 on arvioitu 359,08 euroa/asukas. Lisäksi yksikköhintoja leikataan 1,6 %. Ennakkotietojen mukaan vuodelle 2013 saatava verotulotasaus on 6,9 miljoonaa euroa, jossa vähennystä on noin 0,5 miljoonaa euroa vuoteen 2013 verrattuna. Vuoden 2014 talousarviossa valtionosuuksia arvioidaan saatavan 100 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 2013 ovat 112,5miljoonaa euroa. Suurin muutos tulee ammattikorkeakoulu - liikelaitoksen yhtiöittämisestä, joten ammattikorkeakoulun valtionosuus ohjautuu suoraan yhtiölle vuodesta 2014 lukien. Kokonaisuutena valtionosuudet pysyvät lähellä vuoden 2013 tasoa. Valtionosuudet kohdistuvat siten, että peruskunnalle kohdistuu 63,0 miljoonaa euroa (-0,5 %), ja teatterille 0,97 miljoonaa euroa (+ 2,8 %) ja Kajaanin koulutusliikelaitokselle 36,4 miljoonaa euroa. Suunnitelmavuosien valtionosuuden korotuksen oletetaan olevan keskimäärin 2,7 % vuosittain. Suunnitelmavuosien valtionosuuksiin sisältyy epävarmuutta leikkausten ja meneillään olevan valtionosuusuudistuksen vuoksi. Toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 38,5 miljoonaa euroa, jossa kasvua 0,8 %:ia. Uutena eränä tuloslaskelmassa on Valmistus omaan käyttöön, esitetään toimintatuottojen jälkeen. Kun otetaan huomioon sekä varsinaiset toimintatuotot ja valmistus omaan käyttöön, tuottojen kasvu on n. 2,5 %:ia. Toimintatuottoihin on tehty taksojen korotukset ja toiminnan mukanaan tuoma tuottojen kasvu/vähennys. Toimintakulut Toimintakulujen laskentaperusteet ovat seuraavat: Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön palkkoihin on laskettu 0,8 prosentin korotusvaraus, jolla on kyettävä kattamaan yleis- ja taulukkokorotukset. Lomarahavaraus on kuusi prosenttia. Palkat on laskettu toukokuun 203 palkkatietojen mukaan henkilöittäin ja kuukausittain. Budjetoinnin edetessä on toukokuun palkkatilanteeseen tehty tiedossa olevat muutokset. 20

Kajaanin kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016

Kajaanin kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016 Kajaanin kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016 Kajaanin kaupungin konserni 2014 Sisäinen konserni Toimialat Kaupunginhallitus Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Kainuun Pelastuslaitos

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä

Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä LUKIO SUOMESSA TULEVAISUUSSEMINAARI 3.4.2014 Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä Pääekonomisti Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto Google: Kuntien tulevaisuus -> positiivisia osumia vähän -> näkymät lukuisten

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017 Kajaanin kaupunki Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017 Kajaanin kaupungin konsernirakenne 1.1.2015 Sisäinen konserni Toimialat Kaupunginhallitus Ympäristötekninen

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017 Kajaanin kaupunki Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017 Kajaanin kaupungin konsernirakenne 1.1.2015 Sisäinen konserni Toimialat Kaupunginhallitus Ympäristötekninen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2013

KAJAANIN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2013 KAJAANIN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2013 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2013 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 3 1 YLEISPERUSTELUT 5 JOHDANTO...

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin)

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2014, mrd. (käyvin hinnoin) Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-214, mrd. (käyvin hinnoin) 18 18 16 14 12 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013

KAJAANIN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 KAJAANIN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 3 1 YLEISPERUSTELUT 6 1.1 YLEINEN KEHITYS... 6

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 2018

Kajaanin kaupunki Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 2018 Kajaanin kaupunki Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 2018 KAJAANIN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 Kajaanin kaupungin konsernirakenne 1.1.2016 Sisäinen konserni Toimialat Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014-2015

Kajaanin kaupunki Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014-2015 Kajaanin kaupunki Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014-2015 Kajaanin kaupungin konserni 2013 Sisäinen konserni Toimialat Kaupunginhallitus Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Kainuun Pelastuslaitos

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot