Kajaanin kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kajaanin kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016"

Transkriptio

1 Kajaanin kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma

2 Kajaanin kaupungin konserni 2014 Sisäinen konserni Toimialat Kaupunginhallitus Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Kainuun Pelastuslaitos Juridinen konserni Tytäryhtiöt Kajaanin Elokuvakeskus Oy 100 % Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 100 % Liikelaitokset Kajaanin kaupunginteatteri Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Kajaanin Mamselli Kajaanin Vesi Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Measurepolis Development Oy 100 % Kajaanin Teknologiakeskus Oy 100 % Loiste Oy 75,77 % Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus 74,8 % Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 100 % Kuntayhtymät Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 47,5 % Kainuun liitto 46,8 % Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi 42,8 % Yhteisyhteisöt Kainuun Voima Oy 50 % Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy 50 % Kajaanin Lämpö Oy 50 % Omistusyhteysyhteisöt Kainuun Etu Oy 45,4 % Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie 41,4 % Kiinteistöosakeyhtiö Otanmäen Kauppakulma 22,5 % Kajaanin Matkailu Oy 30 % Kajaanin Palvelutalosäätiö

3 TALOUSARVIO 2014 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 5 1 YLEISPERUSTELUT YLEINEN KEHITYS HENKILÖSTÖ TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT TALOUSARVION SITOVUUS SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA KAJAANIN KAUPUNGIN STRATEGIA KÄYTTÖTALOUSOSA KESKUSVAALILAUTAKUNTA KAUPUNGINVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTUS KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMIALA Kaupunginhallitus -tulosalue Työllisyyden hoito -tulosalue Keskushallinto -tulosalue Maahanmuuttajapalvelut SIVISTYSTOIMIALA Sivistyslautakunta -tulosalue Varhaiskasvatus -tulosalue Perusopetus -tulosalue Kulttuurilaitokset -tulosalue Liikunta- ja nuorisopalvelut -tulosalue YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA Tekninen hallinto -tulosalue Ympäristö- ja maankäyttö -tulosalue Kunnallistekniikka -tulosalue Tilapalvelu -tulosalue KAINUUN PELASTUSLAITOS -TOIMIALA KAUPUNGIN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ TULOSLASKELMA KAUPUNGIN TULOSLASKELMA KAUPUNGIN JA LIIKELAITOSTEN TULOSLASKELMIEN YHDISTELMÄ LIIKELAITOSTEN TULOSLASKELMIEN YHDISTELMÄ INVESTOINTIOSA INVESTOINTIEN PERUSTELUT MAA- JA VESIALUEET RAKENNUKSET ( PERUSKORJAUS JA UUDISRAKENTAMINEN ) KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET IRTAIN OMAISUUS INVESTOINTIOSA

4 TALOUSARVIO RAHOITUSOSA KAJAANIN KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA KAUPUNGIN LIIKELAITOSTEN RAHOITUSLASKELMIEN YHDISTELMÄ LIIKELAITOKSET JA TYTÄRYHTIÖT LIIKELAITOKSET Kajaanin kaupunginteaatteri liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin Vesi liikelaitos Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Measurepolis Development Oy Kajaanin Elokuvakeskus Oy Kiinteistö Oy Lohtajan palvelukeskus Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Kajaanin Teknologiakeskus Oy Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Kajaso Oy

5 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Kaupunginjohtajan katsaus Kuntasektori tuottaa valtaosan kansalaisten peruspalveluista. Juuri näissä peruspalveluissa tarve on kasvanut valtavasti ja laatukriteereitä on tiukennettu. Kunnilla lasketaan jo olevan 535 lakisääteistä tehtävää ja muuta velvoitetta. Kunnat ovat pystyneet sopeuttamaan toimintaansa karsimalla ei-lakisääteisiä toimintojaan ja käyttäneet jatkuvaa juustohöyläystä. Näillä konsteilla ei enää ole paljon irrotettavissa lisäsäästöjä. Kunnilta vaaditaan melkoista luovuutta kyetä järjestämään palvelut uudella tavalla. Suurin osa tehtävistä on sellaisia, että ne on joka tapauksessa järjestettävä tavalla tai toisella. Menopuolen lisäleikkaukset tarkoittavat käytännössä palveluiden vähentämistä tai joistakin tehtävistä luopumista. Tulopuolella paine purkautuu veroprosenttien korotuksina. Menojen ja tulojen tasapainon löytäminen kuntasektorilla on vaikea tehtävä. Lääkkeeksi hankalaan tilanteeseen on tarjottu rakenneuudistuksia. Esillä ovat olleet jo vuosien ajan kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä sosiaali- ja palvelurakenteen uudistus. Uusimpana ovat tulleet Kataisen hallituksen elokuussa tekemät päätökset ns. miljarditalkoista, joilla tavoitellaan kuntien menojen leikkaamista vähentämällä niiden tehtäviä. Rakenneuudistusten toteuttaminen on hidasta ja ne vaikuttavat viiveellä. Kaikki tuntuvat kuitenkin olevan yksimielisiä nykyisten palvelurakenteiden muutostarpeesta ja siitä, että positiivinen muutos tapahtuu vain rakenteiden uudistamisen kautta. Tilanne on jo pitkään ollut lähtökuopissaan seisova, eikä yhteisesti ymmärrettävää lähtölaukausta ole vielä kuulunut. Kaivattu lähtölaukaus saattaisi löytyä nykyistä tarkemmista ja täsmällisemmistä määritellyistä käytännön operaatioista ja etenemistavoista tavoitellun muutoksen edistämiseksi. Talouden tasapainottamisohjelmaa ja henkilöstösuunnitelmaa pitää jatkaa ja kehittää niitä vastaamaan entistä paremmin tuleviin haasteisiin. Vuonna 2010 aloitetulla tasapainottamisohjelmalla on saatu aikaan merkittäviä tuloksia kaupungin talouden tervehdyttämisessä. Henkilöstösuunnitelman avulla on saatu tähän mennessä sopeutettua henkilöstön kokonaismäärän kasvua luontaista poistumaa hyödyntäen. Kaikilla näillä toimenpiteillä on taloutta pidetty kurissa puuttumatta varsinaiseen palvelurakenteeseen ja tuotettujen palveluiden kokonaismäärään. Talouden tasapainottamisohjelman keskeisin osa tulevina vuosina on palveluohjelma. Se pureutuu nimenomaan palvelurakenteisiin, palvelutasoon ja ylipäätään palvelujen sisältöihin. Seuraavien vuosien suurin strateginen tehtävä on palvelutuotannon perinpohjainen perkaaminen. Palveluohjelman valmistelu on jo aloitettu ja tavoitteena on saada sen linjaukset käytännön tasolle vuoden 2014 aikana. Varsinaiset toimenpiteet näkyvät vuoden 2015 talousarviovalmistelussa. Talousarvio vuodelle 2014 saattaa jäädä viimeiseksi, jonka pohjana on nykyinen palvelutaso kaupunkilaisille. Talousarvion kipukohtana on sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän liian kova menojen kasvu odotettavissa olevaan tulopohjaan nähden. Näillä sektoreilla palvelutarve kasvaa selvästi edellisvuoteen nähden. Menojen kasvu kaupungin oman toiminnan osalta on saatu hallintaan. Toimintakatteella mitattuna oma toiminta on nollakasvulinjalla ja kuntayhtymien maksuosuudet huomioiden 2,3 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimen kasvu jää varsin kohtuulliseksi, koska vuodelta 2013 kuntien katettavaksi jäävä alijäämä (6 milj. euroa) on sisällytetty rahoituspohjan laskennassa talousarvioon kuuluneeksi eräksi. Alkuperäiseen sosiaali- ja terveystoimen talousarvioon verrattuna kasvua kertyy vuoteen 2013 verrattuna 5 prosenttia. 5

6 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Lainakannan osalta olemme kutakuinkin valtakunnallisesti kuntien keskiarvossa. Ensiarvoisen tärkeää on, että lainaa ei aleta ottaa syömävelaksi. Viime vuosien investointitaso on ollut hyvin korkea. Tavoitteena on ollut kiinteistöjen kertyneen korjausvelan kiinniottaminen suurten peruskorjausten muodossa. Vuoden 2014 investoinnit jäävät poikkeuksellisen matalalle tasolle (11 miljoonaa euroa) pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtään isoa peruskorjauskohdetta tai uusinvestointikohdetta ei ole alkamassa ensi vuonna. Keskeinen osa kaupungin taloutta ja tulevaisuutta on sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon kustannusten kehitys. Vuoden 2013 alusta sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon palvelut on järjestetty kuntayhtymä-pohjalta, jossa on säilynyt monia Kainuun mallin mukaisia palvelurakenteita ja toimintatapoja. Tavoitteena on ollut säilyttää aiemman mallin hyviä käytänteitä ja korjata epäkohdiksi koettuja asioita. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella näissä tavoitteissa on vielä paljon petraamisen varaa, mutta varsinkin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseen tämä malli antaa hyvän pohjan. Sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän palvelut on saatava integroitua kaupungin palveluohjelmaan. Ilman toimivaa sote-yhteistyötä palvelumalli jää puolitiehen. Palveluohjelmaan kannattaa panostaa, koska se tulee luomaan pitkän aikavälin perustan talouden tasapainossa pitämiseen. Tätä kirjoitettaessa tarkat aikataulut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen samoin kuin valtionosuusuudistuksen osalta ovat vielä avoinna. Hallituksen elokuussa esittämät kuntien miljardisäästötavoitteet odottavat myös vielä tarkentumistaan. Tulevaisuus on rakennettava tarkasti harkiten pala kerrallaan. Tämän hetken tilanteessa tässä kokonaisuudessa on vielä sekä puuttuvia että paikkaansa hakevia palasia. Kaupungin talousarvio vuodelle 2014 on tulokseltaan negatiivinen, mutta syömävelkaa emme tule tekemään. Kaupungin omien toimintojen menojen osalta päästään nollakasvuun. Tulopuolella verotulojen kasvuennuste on varovainen ja valtionosuudet jopa hieman pienenevät. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä toiminnallisen tuloksen osalta päästään vähintään nollatulokseen. Lisäksi sähköyhtiön osakekauppa tuo taseeseen säätelyvaraa ja puskuria vaikeiden aikojen yli selviytymiseen. Kajaanin kaupungilla on varsin hyvä valmius selviytyä tulevaisuuden taloudellisista haasteista. Hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii aktiivista suunnittelua ja ennakointia. Muutokset ja uudistukset ovat osin työläitä, mutta oikein toteutettuina niistä on hyötyä. Kaupungin elinvoimaisena pitäminen on haasteellista tiukassa taloustilanteessa. Ainoa kestävä tie tulopohjan vahvistamiseen on tuloksellinen elinkeinopolitiikka. Kehittämiseen osoitetut rahat säilyvät kutakuinkin ennallaan, mutta niillä tavoitellaan nykyistä parempia tuloksia ja vaikuttavuutta. Merkittäviin uusiin avauksiin ei ole mahdollisuutta. Päivitetyssä elinkeinostrategiassa uudeksi kehittämiskohteeksi on nostettu asenne- ja yritysilmapiiri, jossa korostetaan vielä nykyisestään yrittäjien ja kaupungin yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä Jari Tolonen kaupunginjohtaja 6 Kaupunginvaltuusto

7 1 YLEISPERUSTELUT 1 Yleisperustelut 1.1 Yleinen kehitys Kansantalous Euroalueen taantuma päättyy v ja jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Suomen BKT supistuu 0,5 % v Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Talousarviovuonna 2014 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan n. 2 % ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Ennusteen loppuvuosina BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun, vaikka historiallisesti katsottuna talouskasvu on vaimeaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden 2013 keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja v se on 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee 8,3 prosenttiin v Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaantoongelmien vuoksi. Maailmantalouden kasvu hidastuu, kun taantumaan ajautuneen euroalueen kriisi jarruttaa taloutta muuallakin maailmassa. Vielä alkuvuonna odotettiin taloustilanteen kohenevan kuluvan vuoden lopulla, mutta kriisin kärjistyttyä uudelleen keväällä ja kesällä kääntyivät ennakoivat indikaattorit taas laskuun. Käänne on odotettavissa aikaisintaan vuoden 2013 puoliväliä lähestyttäessä. Riski oleellisesti huonommastakin kehityksestä on edelleen olemassa. Tällä hetkellä akuutein riski liittyy siihen, kyetäänkö EU:ssa vakauttamaan ongelmamaiden julkisen sektorin rahoitus. Yhdysvalloissa suurimmat haasteet ovat yksityisen sektorin luottamuksen palauttaminen ja poliittinen päätöksenteko presidentinvaalien alla. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Ikärakenteen muutos vähentää työikäisten määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja. Tämä vaikeuttaa julkisen talouden rahoitusta ja luo siihen niin sanotun kestävyysvajeen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on n. 4,7 % BKT:sta. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna n. 9 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. Myös heikko suhdannetilanne rasittaa julkista taloutta. Vaikka kokonaistuotanto alkaisikin kasvaa vuoden 2013 aikana, se jää vuositasolla vuotta 2012 alhaisemmaksi. Julkisen talouden rahoituspohjaa heikentävä työttömyyden kasvu näyttäisi jatkuvan ensi vuoden alkupuoliskolle saakka. Talouden kasvun edellytysten vahvistaminen ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen ovat pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen finanssi- ja talouspolitiikan keskeiset haasteet. Hallituksen politiikkaa ohjaavat linjaukset on määritetty hallitusohjelmassa. Valtion talousarviot ja valtiontalouden kehykset laaditaan näiden linjausten mukaisesti. 7

8 1 YLEISPERUSTELUT Taulukko. Kansantalouden kehitys Kansantalouden kehitys BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa BKT, määrän muutos, % 3,4 2,7-0,8-0,5 1,2 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 Työllisyysaste, % 67,8 68,6 69,0 68,7 69,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 Pitkät korot (valtion oblig.10v), % 3,0 3,0 1,9 1,8 2,3 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2014 Julkisen sektorin talouskehitys Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuotena peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää 60 prosentin rajan jo v Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Kehysriiheen oli ladattu ennätysmäisen paljon erilaisia, myös kuntia koskevia asioita. Tämä koskee niin kunta- ja sote-uudistusta kuin kuntatalousvaikutuksia. Kehyspäätöksessä todetaan, että suurimmat menosäästöt kohdistuvat kuntasektorille. Hallitusohjelmassa päätetyn 631 miljoonan euron tilapäisen leikkauksen lisäksi kuntien valtionosuutta on leikattu vuoden 2012 päätöksillä 500 miljoonaa euroa niin, että vuonna 2015 valtionosuudet ovat miljoonaa euroa alhaisemmat kuin hallituskauden alussa. Nyt tehdyt lisäleikkaukset entisten päälle merkitsevät valtionosuusleikkausten kohoamista 1,4 miljardiin euroon vuonna Tämä aiheuttaa laskennallisesti noin 1,4 veroprosenttiyksikön korotuspaineen kunnallisverotukseen. Tämä on reilusti yli puolet valtion päättämistä menojen leikkauksista. Vaikka julkisen talouden vakauttaminen on tärkeä asia, Kuntaliitto pitää näin suuria valtionosuusleikkauksia kohtuuttomina. Leikkaukset kiristävät kunnallisverotusta, nopeuttavat kuntien velkaantumista ja uhkaavat heikentää kuntapalvelujen saatavuutta. Leikkaukset eivät paranna julkisen talouden tilannetta, vaan siirtävät vaikeat säästöpäätökset käytännössä kunnanvaltuustojen harteille. Kehysriihessä hallitus teki vuosia koskevia veroratkaisuja, jotka lisäävät kuntien verotuloja. Jäteveron tuotto, noin 70 miljoonaa euroa, siirretään kunnille vuoden 2014 alusta lukien. Kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen ja ikäalennusten alentaminen lisäävät kuntien verokertymää noin 100 miljoonalla eurolla myös vuodesta 2014 lukien. Yhteisöverokannan alentaminen, osinkotulojen verotuksen siirtäminen pääomatuloverotuksen piiriin, vähennysoikeuksien rajaaminen sekä poistojen muutos sen sijaan heikentävät kuntien rahoitusasemaa noin 180 miljoonalla eurolla. Hallitus on ilmoittanut, että nämä kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaan täysimääräisesti. Valtion ja kuntien rahoitusalijäämä kasvoi vuonna 2012 prosenttiyksiköllä 4.9 prosenttiin BKT:sta. Kuluvana vuonna se alenee hieman, 4.7 prosenttiin. Valtion vaje oli 3.8 prosenttia BKT:sta vuonna Hidastunut taloudellinen kasvu eliminoi tänä vuonna säästöjen ja veronkorotusten vaikutuksen, ja vaje pienenee vain vähän, 3.7 prosenttiin. Vuonna 2014 valtion rahoitusjäämä alenee veronkorotusten ja menoleikkausten sekä taloudellisen kasvun ansiosta 3.4 prosenttiin kokonaistuotannosta, ja vuonna 2015 edelleen 3 prosenttiin. Koko julkisen talouden ns. EMU-alijäämä on 0.9 prosenttia BKT:sta vuonna Julkisen ns. EMU-velan suhde kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan ja ylittää vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan vuonna Hallitusohjelman kirjaus valtionvelan BKT-suhteen kääntämisestä laskuun ei toteudu ennustetulla kasvulla ilman menojen ja tulojen lisäsopeutusta. Ennusteemme mukaan velan BKTsuhde kasvaa vuonna 2015 vielä puolella prosenttiyksiköllä. Velkasuhteen stabiloiminen edellisen vuoden lukemiin edellyttäisi noin miljardin euron suuruista lisäsopeutusta. Korkeintaan 1 8

9 1 YLEISPERUSTELUT prosentin alijäämätavoitteen saavuttaminen on vielä vaikeampaa, koska se edellyttäisi noin 4 miljardin euron lisäsopeutusta hallituskaudella. Hallitukselta loppuu aika kesken. Hallituksen elokuussa esittelemä rakennepoliittinen ohjelma ei ehdi juurikaan vaikuttaa julkisen talouden tasapainoon ennusteperiodilla. Jos ohjelma saadaan toteutetuksi uskottavalla tavalla, se vähentää painetta budjetin lisäsopeutuksiin lyhyellä aikavälillä. Ns. EMU-velan kasvu yli 60 prosenttiin BKT:sta rajoittaa kuitenkin talouspolitiikan liikkumavaraa. Tästä syystä julkisen talouden tasapainotustoimia tarvitaan yhä keskipitkällä aikavälillä. Lähteet: Valtion talousarvioesitys 2014, Peruspalveluohjelma , Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tiedote Taulukko: Julkinen talouden kehitys Julkisen talouden kehitys Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 55,8 55,2 56,6 58,1 58,1 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta Valtionvelka, % BKT:sta Lähde: Valtion talousarvioesitys ,7 42,0 49,2 42,2 53,6 43,6 58,3 47,5 60,7 49,3 Kuntatalous Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Vuoden 2012 odotettua heikompi toteutunut kehitys yhdistettynä lähivuosille ennustettuun hitaaseen talouskasvuun ja valtionosuusleikkauksiin merkitsee sitä, että kuntatalous pysyy alijäämäisenä ilman mittavia sopeutustoimia. Kuntatalous ei ole tarkasteluajanjaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Vuosina toimintamenojen keskimääräiseksi vuotuiseksi kasvuksi ennakoidaan 3,6 prosenttia vuodessa, mikä on hyvin haasteellista ottaen huomioon kustannuspaineet sekä kuntapalvelujen kysynnän kasvu. Verorahoitus (kuntien verotulot ja valtionosuudet) lisääntyvät vastaavasti 3 prosenttia vuosittain. Toteutuessaan tämä kehitys merkitsee alhaisellakin toimintamenojen kasvulla kuntien vuosikatteen merkittävää heikkenemistä kehyskaudella. Kuntien menoja lisäävät myös kehyspäätökseen liittyvät kuntien velvoitteiden ja tehtävien lisäykset, joista merkittävin on kuntien työllisyyden hoidon vastuun kasvattaminen pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa ja rahoituksessa. Kuntaliitto pitää rahoitusvastuun alustavasti arvioitua kuntien taloutta 150 miljoonaa euroa kiristävää vaikutusta kohtuuttomana. Vähintäänkin on varmistettava, ettei tätä kautta kuntataloutta rasiteta arvioitua enemmän. Kunnille on myös annettava keinot vastata aktivoinnin haasteisiin. Taulukko. Kuntien ja kuntayhtymien talous vuosina , mrd. euroa Talous mrd Tuloksen muodostuminen Toimintakate -25,8-26,8-27,7-28,9-30,0 Verotulot 19,3 20,2 21,0 21,8 22,5 Valtionosuudet, käyttötalous 8,1 8,3 8,2 8,5 8,6 Rahoitustuotot ja kulut, netto 0,2 0,2 0,1-0,1-0,2 Vuosikate 1,7 1,8 1,6 1,3 0,9 Poistot -2,4-2,7-2,8-2,9-3,0 Satunnaiset erät, netto 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 Tilikauden tulos -0,4-0,7-1,0-1,4-1,9 Rahoitus Vuosikate 1,7 1,8 1,6 1,3 0,9 Satunnaiset erät 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 Tulorahoituksen korjauserät -0,5-0,5-0,5-0,5-0,5 Tulorahoitus, netto 1,5 1,5 1,3 1,0 0,6 Käyttöomaisuusinvestoinnit -4,7-4,7-4,7-4,7-4,7 Rahoituskos. ja myyntituotot 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Investoinnit, netto -3,7-3,7-3,7-3,7-3,7 Rahoitusjäämä -2,1-2,1-2,3-2,6-3,1 Lainakanta 13,9 16,1 18,5 21,2 24,3 Kassavarat 4,3 4,3 4,3 4,2 4,0 Nettovelka 9,6 11,8 14,3 17,0 20,1 Lähde: Valtiovarainministeriö: Peruspalvelubudjetti

10 1 YLEISPERUSTELUT Oman talousalueen kehitys Kainuussa yritysten liikevaihdon kehitys on viime aikoina ollut samankaltaista kuin keskimäärin Suomessa. Päätoimialoista teollisuuden volyymit ovat jääneet eniten jälkeen maan keskimääräisestä kehitystrendistä. Rakennusalalla kehitystrendi on sen sijaan kehittynyt selvästi koko maata suotuisammin. Myös tukku- ja vähittäiskaupan alalla liikevaihto on alueella kehittynyt hieman koko maata suotuisammin. Kainuussa työttömyysaste on ollut muuta maata korkeampi. Työvoiman kysyntää on Kainuussa ollut työvoiman tarjontaan nähden selvästi vähemmän kuin keskimäärin Suomessa. Työvoiman saatavuusongelmia on alueella kuitenkin ollut ja tulee arvioiden mukaan jatkossakin olemaan joissakin ammateissa. Väestön väheneminen ja ikääntyminen vähentää työttömyyttä, mutta lisää entistä enemmän osaavan työvoiman rekrytointivaikeuksia. Työttömyys kasvanee edelleen, mutta sen odotetaan painuvan vuoden kuluttua kutakuinkin nykyiselle tasolle. Kainuussa vallitsee varovaisuus. Tulevaisuuteen katsotaan toisaalta hämmentynein ja toisaalta positiivisen odottavin mielin. Epävarmuus silti jatkuu, ja joillakin aloilla on odotuksia tilanteen edelleen heikentymisestä. Lähitulevaisuuden ei uskota tuovan vielä parannusta, sillä kaksi kolmasosaa yrityksistä kokee suhdannenäkymien pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Toisaalta esim. metalli- ja matkailualoilla kehitys on jatkunut hyvänä. Kajaanin seutukunnassa odotetaan yritystoiminnan tilanteen olevan parempi vuoden päästä, Kehys-Kainuussa odotetaan sen pysyvän ennallaan. Mitään jyrkkää laskua ei enää laajasti odoteta. Uusia nousevia aloja ovat korkeaan osaamiseen pohjautuvat mittaustekniikka ja peliala. Työpaikkojen suhteen lähivuosien kasvuodotukset kohdistuvat kaivosteollisuuteen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja konesalipalveluihin. Metallialan hyvä kehityksen tukijalka on Transtechin vahva tilauskanta. Sekä Vuokatin että Ukkohallan matkailu on kasvanut selvästi. Myös erämatkailun merkitys on kasvussa. Kainuussa matkailun vahvuutena on ympärivuotisuus ja kotimaisuus, haasteena kansainväliset markkinat. Kaivosteollisuuden merkitys Kainuun aluetaloudelle on suuri ja kasvava. Toiminnassa olevien kaivosten lisäksi maakuntaan on tulossa myös uutta kaivostoimintaa sekä kaivosteknologian yritystoimintaa. Talvivaaran kaivoksen työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu kaikkiaan lähes henkilöä Kainuun lisäksi useissa muissa jalostusketjun maakunnissa. Tänä vuonna nikkelin heikko hintakehitys ja vesitaseen haasteet ovat heikentäneet kaivoksen taloudellista tulosta, ja yhtiö joutuu etsimään lisärahoitusta. Sotkamon Taivaljärven hopeakaivoshanke sai keväällä ympäristöluvan. Kaivoksella on suurin koskaan Suomessa löydetty hopeaesiintymä. Kaivoksen avaaminen on kiinni rahoituksen järjestymisestä. Kajaanissa Otanmäen suljettua kaivosta Kajaanissa valmistellaan uudelleen avattavaksi. Vanadiini oli kaivoksen päätuote Kainuu on bioenergian hyödyntämisessä yksi Suomen kärkimaakuntia. Kainuussa nähdään kasvun mahdollisuuksia erityisesti metsäenergian hyödyntämisessä. Bioetanolia liikenteen polttonesteeksi valmistava energiayhtiö St1 suunnittelee Renforsin Rannan yritysalueelle uutta tuotantolaitosta, joka tuottaa etanolia sahanpurun selluloosasta. Tehtaan ympäristölupaprosessi on käynnissä. St1:n tavoitteena on tehdä investointipäätös etanolitehtaasta vielä vuoden 2013 aikana, jolloin tuotanto voisi alkaa vuonna ICT-alan yritykset suhtautuvat luottavaisesti tulevaisuuteen. Metso Automationin ja Elektrobitin Kajaanin yksiköt ovat niistä suurimmat. Lisäksi mittaustekniikan alalla ja muilla perinteisen ICT:n aloilla on paljon pienempää yritystoimintaa. Uutena kasvualana ovat konesalipalvelut, joista ovat käynnistyneet CSC Oy:n palvelinkeskus ja Herman IT Oy:n konesalit Renforsin Rannassa, joka tarjoaa erittäin hyvän datacenter-ympäristön. Terveys- ja sosiaalipalveluiden merkitys kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Alalle tarvitaan lähivuosina runsaasti uutta työvoimaa jo pelkästään eläkkeelle jäävien tilalle. Ala on muutenkin murroksessa, sillä suuret terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavat yritykset laajentavat toimintaansa myös Kainuuseen. Uuden henkilöstön rekrytointivaikeudet ovat vaivanneet alalla jo pitkään, eikä esimerkiksi lääkäreiden ja sairaanhoitajien saatavuus näytä helpottuvan. Kajaanissa UPM:n paperitehtaan lakkautuksen jälkihoidon onnistuminen on vahvistanut ja monipuolistanut elinkeinorakennetta, mikä luo kestävyyttä talouskehityksen vaihteluihin. Kainuussa on onnistuttu löytämään uusia menestysaloja ja mittavasti korvaavia työpaikkoja. Puolustusvoimien leikkauksissa ja uudelleenjärjestelyissä Kainuun Prikaatin asema on vahvistunut. Kiel- 10

11 1 YLEISPERUSTELUT Väestörakenne teisenä asiana Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuksen loppumisen vaikutukset tuntuvat ensi vuonna täysimääräisinä. Tulevaisuuden huolenaiheina koetaan aluehallinnon uudistumisen aiheuttamat mahdolliset leikkaukset. Saavutettavuus koetaan Kainuun kehittymisen kannalta edelleen pahaksi pullonkaulaksi. Myönteistä kehitystä on tapahtunut lentoliikenteessä, kun lentolippujen hinnat ovat tulleet kohtuullisemmiksi ja yhteyksiä on tullut jonkin verran lisää. Lentoyhtiöiden haasteet pitää yllä kannattavaa kotimaan reittiliikennettä ovat kuitenkin suuret. Lähde: TEM Alueelliset kehitysnäkymät 2/2013 syyskuu 2013 Vuonna 2012 Kajaanissa oli asukasta ja vuonna 2016 asukkaita ennustetaan olevan Väestömäärä pysyy siis suhteellisen vakaana. Viimeisten viiden vuoden aikana Kajaaniin on syntynyt vuosittain keskimäärin 449 lasta. Kuolleita on ollut vuosittain keskimäärin 357. Kajaanista on muutettu muualle maahan enemmän kuin muualta tänne. Maan sisäistä muuttoliikettä on tapahtunut pääosin Kajaanin ja Kainuun muiden kuntien, Oulun, Kuopion sekä pääkaupunkiseudun välillä. Muuttoliike on kuitenkin pysynyt Kajaanille myönteisenä, koska ulkomailta on muuttanut Kajaaniin vuosittain noin 190 henkeä. Kajaanista ulkomaille on muuttanut vain hieman yli 30 henkilöä vuosittain. Kajaanissa asuu noin 900 ulkomaan kansalaista (2,4 % väestöstä). Noin kolmannes heistä on eurooppalaisia ja kolmannes afrikkalaisia. Aasialaisia on noin 250 ja venäläisiä noin 240. Väestörakenteen kehitys asettaa haasteita palvelujen rahoitukselle ja palvelurakenteelle. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja vanhusten määrä suhteessa työikäisiin heikkenee. Vuonna 2000 huoltosuhde oli 48,2 ja vuonna 2012 se oli 54,0. Huoltosuhteen ennustetaan heikkenevän 59,2:een jo vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2020 lasten määrä pysyy kutakuinkin ennallaan, sen sijaan nuorten vuotiaiden ja erityisesti työikäisten vuotiaiden määrä laskee. Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti. Sen sijaan vanhemmat ikäluokat kasvavat vain lievästi vuoteen 2020 mennessä. Kuvat. Väestökehitys ikäryhmittäin ja väestöllisen huoltosuhteen kehitys Taulukko. Kajaanin väestöennuste ikäryhmittäin Ikäryhmät Yhteensä Lähde: Tilastokeskus

12 1 YLEISPERUSTELUT Väestön hyvinvointi Seuraavassa on tarkasteltu väestön hyvinvoinnin kehitystä viiden vuoden ajalta hyvinvointikertomuksen indikaattorien avulla. Merkkien selitykset: ei muutosta tai muutos alle 5 % muutos vähintään 5 % muutos vähintään 10 % muutos vähintään 15 % muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Arvo 5 v. muutos Väestö (2012) Huoltosuhde, demografinen (2012) 54,1 54,3 58,9 Väestöennuste 2030 (2012) ??? Kuntien välinen nettomuutto / asukasta (2011) -4,7 3,1-5,7 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta (2012) 29,3 49,2 22,4 Lapsiperheet, % perheistä (2012) 38,9 39,5 35,1 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2012) 20,8 20,4 19,4 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2012) 42,2 41,5 41,6 Työlliset, % väestöstä (2011) 40,4 43,6 38,1 Koulutustasomittain (2011) Kajaanilaisten huoltosuhteessa ei ole juurikaan muutosta edelliseen viiteen vuoteen. Eroa suhteessa vertailualueisiin ei myöskään ole. Koulutustaso on noussut edelliseen verrattuna. Suhteessa Kainuuseen Kajaanissa on korkeampi koulutustaso. Muuhun maahan ja muihin vertailukuntiin verrattuna ei ole eroa. Lapsiperheiden osuus on laskenut edelliseen viiteen vuoteen verrattuna. Lapsiperheiden osuudessa ei ole eroa verrattuna vertailualueisiin. Muualla Kainuussa lapsiperheiden osuus on vähintään 10 % pienempi kuin Kajaanissa. Muuta kuin Suomen virallisia kieliä äidinkielenään puhuvien osuus on kasvanut edelliseen viiteen vuoteen verrattuna yli 15 %. Nettomuutto on muuttunut yli 15 % negatiivisemmaksi aiempaan verrattuna. Nettomuutto on huonompi kuin koko maassa ja vertailukaupungeissa Mikkelissä ja Kokkolassa. Kajaanin nettomuutto on parempi verrattuna muualle Kainuuseen. Työllisten osuudessa ei ole tapahtunut muutosta edelliseen viiteen vuoteen. Myöskään eroa suhteessa muihin alueisiin ei ole. Väestön määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Yhden hengen asuntokuntien määrässä ei ole tapahtunut muutosta edelliseen verrattuna. Yksinhuoltajaperheiden lukumäärässä ei ole tapahtunut muutosta. Verrattuna koko maahan, Kainuuseen ja Mikkeliin ei eroa ole. Kaikki ikäryhmät Teema ja indikaattori Kajaani Arvo 5 v. muutos Koko maa Kainuu Osallisuus: Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) 51,5 58,2 54,1 Terveys ja toimintakyky: Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2011) 112,2-120,3 Turvallisuus: Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta (2012) 10,7 7,5 9,4 Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus: Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2011) 26,3 28,5 25,5 Toimeentulo: Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2011) 16, ,3 Kuntalaisten palvelut: Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2011) 32???

13 1 YLEISPERUSTELUT Kajaanissa ei ole tapahtunut muutosta äänestysaktiivisuudessa. Kajaanin tilanne suhteessa koko maahan, Kokkolaan ja Mikkeliin on vähintään 10 % huonompi. Muuhun Kainuuseen verrattuna äänestysaktiivisuudessa ei ole eroa. Sairastavuusindeksissä ei ole tapahtunut muutosta. Kokkolaan verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Muihin vertailualueisiin verrattuna ei ole eroa. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on kasvanut vähintään 15 %. Verrattuna koko maahan, Kainuuseen Kajaanin luku on vähintään 10 % suurempi. Kokkolaan ja Mikkeliin verrattuna ei ole eroa. Gini-kerroin ilmaisee alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Kajaanissa Gini-kerroin on pienentynyt vähintään 5 %, tulot ovat siis jakautuneet aiempaa tasaisemmin. Kajaanin tilanne on vähintään 10 % parempi kuin muualla Suomessa. Verrattuna muihin vertailualueisiin ei ole eroa. Pienituloisuusaste on laskenut vähintään 5 % aiemmasta. Kajaanin pienituloisuusaste ei ole eroa muualle Suomeen ja Kainuuseen verrattuna. Terveydenedistämisaktiivisuus kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla Kajaanin terveydenedistämisaktiivisuus on vähintään 10 % huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä. Verrattuna muuhun Kainuuseen terveydenedistämisaktiivisuudessa ei ole eroa. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Teema ja indikaattori Kajaani Arvo 5 v. muutos Koko maa Kainuu Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) 9,9 9,1 9,8 Henkinen hyvinvointi: Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista (2011) 15,3 12,8 14,2 Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista 18,3 16,4 16,8 (2011) Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) 15 15,5 15,7 Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) 7,8 8 6,2 Turvallisuus: Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) 22,9 22,3 21,4 Asuminen ja ympäristö: Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2012) 27 29,2 28,6 Toimeentulo: Lasten pienituloisuusaste (2011) 16,2 14,9 16,4 Kuntalaisten palvelut: Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle 18-vuotiasta (2012) 0??? 73,7 103, luokkalaisten ei yhtään läheistä ystävää -indikaattorissa ei ole tapahtunut muutosta aiempaan. Verrattuna koko maahan, Kainuuseen, Kokkolaan ja Mikkeliin, ei ole eroa. Sen sijaan luokkalaiset kokevat keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta vähintään 15 % enemmän kuin aiemmin. Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä. Verrattuna muuhun Kainuuseen ei ole eroa. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden luokkalaisten määrä on kasvanut vähintään 15 % aiemmasta. Verrattuna koko maahan ja Mikkeliin Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Kokkolaan verrattuna Kajaanin tilanne on parempi, muualle Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Laittomia huumeita kokeilleiden luokkalaisten määrä on noussut vähintään 15 % aiemmasta. Muualle Kainuuseen ja Kokkolaan verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Muihin vertailualueisiin nähden ei ole eroa. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien luokkalaisten määrä on vähentynyt vähintään 10 % edellisestä. Kokkolaan ja Mikkeliin verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Koko maahan ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. 13

14 1 YLEISPERUSTELUT Vanhemmuuden puutetta kokeneiden luokkalaisten osuus on noussut vähintään 5 % aiemmasta. Verrattuna Mikkeliin, Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Koko maahan, Kainuuseen ja Kokkolaan verrattuna ei ole eroa. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus ei ole muuttunut aiempaan verrattuna. Muihin vertailualueisiin nähden ei ole eroa. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden osuus on laskenut vähintään 5 % aiempaan verrattuna. Kajaanin tilanne on parempi verrattuna Kokkolaan, muihin vertailualueisiin nähden ei ole eroa. Nuoret ja nuoret aikuiset Teema ja perusindikaattori Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Henkinen hyvinvointi: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä (2012) Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Turvallisuus: Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Opiskelu ja työ: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Asuminen ja ympäristö: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä (2011) Kajaani Arvo 5 v. muutos Koko maa Kainuu 6,7??? 7,4 7,1 7,4 7,8 7 0,9 0,9 1 18,3??? 17,1 18,7 22,6 20,7 22,8 20,5??? 24,3 20,5 10,8??? 13,6 9, ,5 17,4 20,7 18,1 9,4 11,2 9,1 34,2??? 41,7 30,4 3,2 2,9 3,4 1 1,2 0,9 Sellaisten ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus, joilla ei yhtään läheistä ystävää, on vähentynyt vähintään 15 % aiemmasta. Verrattuna muihin vertailualueisiin, ei ole eroa. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tilanteessa ei ole eroa vertailualueisiin nähden. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus on kasvanut vähintään 15 % aiemmasta. Koko maahan verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Kainuuseen, Kokkolaan ja Mikkeliin verrattuna Kajaanissa on parempi tilanne. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden lukion vuoden opiskelijoiden osuudessa vertailualueisiin nähden ei ole eroa. Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleiden ammatillisen oppilaitoksen vuoden opiskelijoiden osuus on noussut vähintään 15 % edellisestä. Muualle Suomeen ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Lukion luokkalaisista 14

15 1 YLEISPERUSTELUT laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleita on muualle Kainuuseen ja Kokkolaan verrattuna vähintään 10 % enemmän. Koko Suomeen verrattuna Kajaanin tilanne on parempi. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus on kasvanut vähintään 5 % aiemmasta. Koko maahan nähden ei ole eroa, mutta muihin vertailualueisiin nähden Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti vuotiaiden osuudessa ei ole tapahtunut muutosta. Koko maahan verrattuna Kajaanissa on näitä henkilöitä vähintään 10 % enemmän. Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden vuotiaiden määrä on vähentynyt vähintään 5 % aiemmasta. Työikäiset Teema ja indikaattori Henkinen hyvinvointi: Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä (2012) Terveys ja toimintakyky: Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Opiskelu ja työ: Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista (2012) Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä (2011) Kajaani Arvo 5 v. muutos Koko maa Kainuu 23,2 18,7 23,4 10,3 8,3 12,7 5,5 4,1 5,4 1,9 2,2 1,8 1,3 3,2 1,2 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden osuus on kasvanut vähintään 5 % aiemmasta. Muualla Suomessa mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrä on vähintään 10 % pienempi kuin Kajaanissa. Kainuussa ei ole eroa verrattuna Kajaaniin. Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrässä ei ole tapahtunut muutosta verrattuna aiempaan. Koko maahan ja Kokkolaan verrattuna Kajaanissa on vähintään 10 % enemmän ko. eläkettä saavia. Kainuussa ko. eläkettä saavia on vähintään 10 % enemmän kuin Kajaanissa. Vaikeasti työllistyvien vuotiaiden määrässä ei ole tapahtunut merkittävää verrattuna aiempaan. Verrattuna koko maahan, Kokkolaan ja Mikkeliin Kajaanissa on vähintään 10 % enemmän vaikeasti työllistyviä. Kainuuseen verrattuna ko. ryhmän määrässä ei ole eroa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden määrä on kasvanut vähintään 5 % aiemmasta. Mikkeliin ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Koko maahan verrattuna Kajaanissa on vähemmän toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavia. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden vuotiaiden määrä on noussut vähintään 15 % aiemmasta. Ikäihmiset Teema ja indikaattori Henkinen hyvinvointi: Dementiaindeksi, ikävakioitu (2009) Terveys ja toimintakyky: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Asuminen ja ympäristö: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Toimeentulo: Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Kuntalaisten palvelut: Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Kajaani Arvo 5 v. muutos Koko maa Kainuu 125,1??? ,3 69,2 63,2 70, ,6 91,2 2,4 2,8 3 11,2 11,

16 1 YLEISPERUSTELUT Dementialääkekorvausoikeutettuja on 10 % enemmän kuin koko maassa. Kokkolaan, Mikkeliin ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Kotona asuvien 75-vuotiaiden osuudessa ei ole tapahtunut muutosta edelliseen viiteen vuoteen verrattuna. Suhteessa muihin vertailualueisiin ei ole eroa. Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on pienentynyt aiemmasta vähintään 15 %. Kajaanin tilanne on 10 % parempi kuin muualla maassa, Kainuussa ja Sotkamossa. Verrattuna Kokkolaan ja Mikkeliin täyttä kansaneläkettä saaneiden osuudessa ei ole eroa. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Kajaanissa säännöllistä kotihoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut aiemmasta vähintään 15 %. 16

17 1 YLEISPERUSTELUT 1.2 Henkilöstö Kunta on turvallinen työnantaja Tasa-arvoisia työyhteisöjä Kunnissa tarvitaan osaajia Kunta on turvallinen työnantaja. Suomessa on 320 kuntaa ja 130 kuntayhtymää, jotka ovat itsenäisiä työnantajia. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli henkilöä lokakuussa Kaupunkien ja kuntien palveluksessa on yhteensä henkilöä ja kuntayhtymien palveluksessa henkilöä. Kuntatyöpaikkojen vahvuuksia ovat työpaikkojen pysyvyys ja monet työhyvinvointiin liittyvät tekijät, kuten hyvä työviihtyvyys ja työilmapiiri. Kajaanin kaupungilla työyhteisöjen toimivuustutkimukset on tehty joka toinen vuosi ja vuonna 2014 työyhteisöissä tehdään toimenpiteitä syksyllä 2013 toteutetun työyhteisön toimivuuskyselyn tuloksien pohjalta. Kuntatyönantajat irtisanovat ja lomauttavat työntekijöitään erittäin harvoin muihin työmarkkinasektoreihin verrattuna. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvia irtisanomia ei juuri ole ollut. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset takaavat tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Tutkimusten mukaan miehet ja naiset kokevat olevansa tasa-arvoisessa asemassa kunnallisilla työpaikoilla. Myös naisten ja miesten palkkaerot ovat kunta-alalla pienemmät kuin yksityisellä sektorilla. Kajaanin kaupunki tarvitsee osaajia. Kajaanin kaupungilta eläköityy vuosittain henkeä vuodesta 2014 vuoteen Vaikka henkilöstön poistumaa käytetään säästökeinona, rekrytointitarve on nykyisten henkilöstösuunnitelmien mukaan 80 prosenttia poistumasta. Hyvä työnantajakuva luo pohjaa rekrytoinnille Kajaanin kaupungin maine työnantajana ja vaivattoman arjen kaupunkina on keskeinen tekijä rekrytoinnissa. Hyvä työnantajamaine syntyy hyvistä teoista ja houkuttelee ja sitoo osaavia työntekijöitä. Työnantajakuva on osa Kajaanin kaupungin mainetta ja kaupunkikuvaa. Kunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset KT:n valtuuskunta hyväksyi 25. lokakuuta työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskausi alkaa 1. maaliskuuta Sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on ja toinen jakso on Sopimusjakso Palkantarkistus

18 1 YLEISPERUSTELUT Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotetaan sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8. Palkantarkistus Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta lukien. Kunta-alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävän korotuksen käytöstä neuvotellaan toukokuun 2014 loppuun mennessä. Sopimusjakso Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta mennessä. Vuosilomamääräyksiin muutoksia sopimuksissa Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 28. helmikuuta 2014 saakka. Kunta-alan sopimuksissa on otettu huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet vuosilomamääräykset tulevat voimaan 1.maaliskuuta

19 1 YLEISPERUSTELUT 1.3 Taloudelliset lähtökohdat Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yleinen kehitys Vuoden 2014 verotulojen arvioidaan valtakunnan tasolla kasvavan yhteensä noin 2,2 prosenttia. Tästä kunnallisverotuoton kasvu on vain noin 1,4 %:ia, yhteisöverotuoton 5,8 %:ia ja kiinteistöverotuoton 9,0 %:ia. Hallitusohjelma ja hallituksen kehysriihipäätökset sisälsivät runsaasti erilaisia veroperustemuutoksia. Keskeisinä kuntien verotuloja lisäävinä päätöksinä on tehty jäteveron tuottoa vastaavan summan ohjaaminen kunnille (70 M ). Lisäksi kiinteistöverotuksen pohjana olevien rakennusten ja maapohjien arvoja on nostettu lähemmäs todellisia arvoja (yhteensä 100 M ). Kuntien verotuloa vähentävistä muutoksista keskeisin on yhteisöverokannan laskeminen 24,5 %:sta 20 %:in vuoden 2014 alusta lukien. Muutoksen vaikutus on noin 250 miljoonaa euroa ja tämä on esitetty kompensoitavaksi kuntien jako-osuutta korottamalla. Veroperustemuutosten on arvioitu ansiotuloverojen osalta nousevan muutosten johdosta vuonna 2014 n. 47 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 vaikutus olisi -35 miljoonaa euroa. Kunnallisveroperusmuutokset on ehdotettu kompensoitavaksi tai vähennettäväksi valtionosuuksissa. Lähde: Kuntaliitto Kajaanin kaupunki Kaupungin verotulot koostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Vuonna 2014 kaupungin verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 137,0 miljoonaa euroa, jossa on kasvua vuoden 2013 verotulojen talousarvioon noin 2,7 miljoonaa euroa. (2,2 %). Vuonna 2013 kunnallisveroa arvioidaan kertyvän lokakuussa tarkistetun ennusteen mukaan noin 0,7 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Toteutuman ennustetaan olevan noin 120,0 miljoonaa euroa. Talousarvio perustuu 21,0 kunnallisveroprosenttiin. Vuonna 2014 kunnallisveroa arvioidaan kertyvän noin 1,6 %:ia kuluvan vuoden ennustetta enemmän. Kertymän arvioidaan olevan 121,8 miljoonaa euroa. Kunnallisveron veropohja kasvaa arviolta 1,6%:ia. Suunnitelmakausien kunnallisverotuotot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan vuosina noin 2,6 %:ia vuodessa. Vuonna 2013 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän syyskuussa tarkistetun arvion mukaan 5,1 miljoonaa euroa eli noin 0,3 miljoonaa euroa talousarvioon arvioitua enemmän. Yhteisöveron tuotoksi vuonna 2014 arvioidaan 5,4 miljoonaa euroa. Vuodelle 2015 ennustetaan noin 4 %:n kasvua. Vuoden 2016 osalta tuoton arvioidaan olevan alenevan noin 17 %:ia jako-osuuden muutoksen johdosta.. Vuoden 2014 talousarvio perustuu kiinteistöveroprosenttien säilyttämiseen vuoden 2013 tasolla. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,10, vakituisten asuinrakennusten 0,55, muun asuinrakennuksen 1,15, rakentamattoman rakennuspaikan 3,00 ja voimalaitosten 2,85 prosenttia. Yleishyödyllisen yhteisön omistamalle rakennukselle ja maalle ei ole erillistä kiinteistöveroprosenttia, vaan ko. rakennus ja maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin tai asuinrakennuksen ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin mukaan. Näillä oletuksilla kiinteistöveron tuotoksi on arvioitu 9,7 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvaa vaikka kiinteistöveroprosentit pidetään vuoden 2013 tasossa. Tämä johtuu siitä, että osana hallitusohjelmaa ja kevään kehysriihen päätöksiä rakennusten jälleenhankinta-arvoja nostetaan, rakennusten ikävähennyksen maksimimäärää lasketaan asteittain ja maapohjien verotusarvoja nostetaan 2 %:ia. 19

20 1 YLEISPERUSTELUT Valtionosuudet Toimintatuotot Vuoden 2014 arviot valtionosuuksista perustuvat Kuntaliiton ennakkotietoihin ja Valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon vuoden 2014 kustannustason muutos (indeksikorotus) 2,4 prosenttia. Valtionosuuksia laskettaessa kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon vuoden 2014 valtionosuusleikkaus 362 miljoonaa euroa, 67 /asukas. Peruspalvelujen valtionosuuksien asukaskohtaiseksi kunnan rahoitusosuudeksi on arvioitu 3310,86 euroa/asukas (3135,80 /as.). Kunnan rahoitusosuus nousee, koska valtionosuuksien leikkaus laskee valtionosuusprosenttia. Valtionosuusprosentti vuodelle 2014 on 29,57 % (30,96 %). Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen valtionosuusprosentti on 41,89 %. Ylläpitäjäjärjestelmällä on oma asukaskohtainen kuntien rahoitusosuus, jonka suuruudeksi vuodelle 2014 on arvioitu 359,08 euroa/asukas. Lisäksi yksikköhintoja leikataan 1,6 %. Ennakkotietojen mukaan vuodelle 2014 saatava verotulotasaus on 6,9 miljoonaa euroa, jossa vähennystä on noin 0,5 miljoonaa euroa vuoteen 2013 verrattuna. Vuoden 2014 talousarviossa valtionosuuksia arvioidaan saatavan 100 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 2013 ovat 112,5miljoonaa euroa. Suurin muutos tulee ammattikorkeakoulu - liikelaitoksen yhtiöittämisestä, joten ammattikorkeakoulun valtionosuus ohjautuu suoraan yhtiölle vuodesta 2014 lukien. Kokonaisuutena valtionosuudet pysyvät lähellä vuoden 2013 tasoa. Valtionosuudet kohdistuvat siten, että peruskunnalle kohdistuu 63,0 miljoonaa euroa (-0,5 %), ja teatterille 0,97 miljoonaa euroa (+ 2,8 %) ja Kajaanin koulutusliikelaitokselle 36,4 miljoonaa euroa. Suunnitelmavuosien valtionosuuden korotuksen oletetaan olevan keskimäärin 2,7 % vuosittain. Suunnitelmavuosien valtionosuuksiin sisältyy epävarmuutta leikkausten ja meneillään olevan valtionosuusuudistuksen vuoksi. Toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 38,5 miljoonaa euroa, jossa kasvua 0,8 %:ia. Uutena eränä tuloslaskelmassa on Valmistus omaan käyttöön, esitetään toimintatuottojen jälkeen. Kun otetaan huomioon sekä varsinaiset toimintatuotot ja valmistus omaan käyttöön, tuottojen kasvu on n. 2,5 %:ia. Toimintatuottoihin on tehty taksojen korotukset ja toiminnan mukanaan tuoma tuottojen kasvu/vähennys. Toimintakulut Toimintakulujen laskentaperusteet ovat seuraavat: Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön palkkoihin on laskettu 0,8 prosentin korotusvaraus, jolla on kyettävä kattamaan yleis- ja taulukkokorotukset. Lomarahavaraus on kuusi prosenttia. Palkat on laskettu toukokuun 2013 palkkatietojen mukaan henkilöittäin ja kuukausittain. Budjetoinnin edetessä on toukokuun palkkatilanteeseen tehty tiedossa olevat muutokset. 20

21 Rahoitustuotot ja kulut 1 YLEISPERUSTELUT Kevalle tilitettävät eläkemaksut muodostuvat palkkaperusteisesta osasta, varhaiseläkemenoperusteisesta osasta sekä eläkemenoperusteisesta osasta. Palkkaperusteinen osa on 16,75 prosenttia vuonna Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu vahvistetaan kunnittain ja toimialoittain euromääräisenä. Varhaiseläkemenot kasvavat n. 13 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Talousarvioon on varattu määrärahat kullekin tulosalueelle. Eläkemenoperusteinen maksu kasvaa n. 7 prosenttiyksikköä vuoden 2013 budjetin tasosta. Valtiokonttori vahvistaa kunnittain käytettävän kokonaiseläkeprosentin niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat VaEL-eläkejärjestelmän piirissä (opettajat). Palkkaperusteinen maksuosuus on 20,35 prosenttia vuonna Työttömyysvakuutusmaksun laskentaperusteena on 3,06 prosenttia, kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun 2,14 prosenttia ja tapaturmavakuutusmaksun 0,45 prosenttia. Henkilöstön ennakoitu poistuma on otettu huomioon. Vuodelle 2015 on huomioitu palkkojen tarkistukset saavutetun neuvotteluratkaisun mukaisesti. Vuodelle 2015 on laskettu 0,5 %:in korotus. Vuodelle 2016 korotusta on laskettu 2,0 %. Kajaanin kaupungin maksuosuus Sote kuntayhtymälle on 123,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 muutetun talousarvion mukainen maksuosuus on 120,9 miljoonaa euroa. Kaupunki kirjaa vuoden 2013 tilinpäätökseen pakollista varausta 3,1 milj. euroa. Kasvu vuoden 2014 ja vuoden 2013 maksuosuuksien välillä on n. 2,2 prosenttia. Kajaanin kaupungin maksuosuus Kainuun Liitto kuntayhtymälle on 1,2 miljoonaa euroa. Kajaanin kaupunki maksaa Kuntien Eläkevakuutukselle (Keva) Kainuun maakunta kuntayhtymän maksuosuuksiin sisältynyttä Eläkemenoperusteista Kuel maksua vuosittain n. 0,8 milj. euroa. Vuoden 2014 budjetoidut korkotuotot (korot ulkopuolisilta) ovat 3,0 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen verrattuna selittyy sillä, että Kajaso Oy maksaa antolainan korkoa kaupungille n. 3,0 milj. euroa. Aiemmin EO.N on maksanut osinkotuottoja, mikä erä on esitetty kohdassa muut rahoitustuotot. Muiden rahoitustuottojen määrä on 3,1 miljoonaa euroa. Tästä määrästä osinkotulojen osuus on 1,4 miljoonaa euroa, kuntayhtymien ja liikelaitosten peruspääoman korkojen ja muiden rahoitustulojen osuus on 1,9 miljoonaa euroa. Tästä Kajaanin Vesi liikelaitoksen korvaus peruspääomasta ja tuloutus ylijäämästä on yhteensä ja Kajaanin Mamselli - liikelaitoksen korvaus peruspääomasta ja tuloutus ylijäämästä on yhteensä Vuonna 2014 korkokulut pitkä- ja lyhytaikaisista lainoista ulkopuolisilta ovat 1,4 miljoonaa euroa. Vuodelle 2013 korkokuluihin on varattu 1,3 miljoonaa, joka tulee alittumaan jonkin verran poikkeuksellisen alhaisen korkotason seurauksena. Korkotason ennustetaan nousevan maltillisesti vuonna Kaupungin tekemät koronvaihtosopimukset tasoittavat korkotason nousun vaikutusta. Vuosikate sekä poistot ja arvonalentumiset Kuntatalouden tasapainoa kuvataan pääsääntöisesti vuosikatteella. Sillä tarkoitetaan tulojen ja menojen erotusta eli sitä osaa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. Tulorahoituksen katsotaan olevan tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistot eli käyttöomaisuuden vuosittaisen kuluman. Silloin tunnusluku vuosikate % poistoista on vähintään sata. Tulorahoitus on heikko, jos tunnusluku on jää nollan ja sadan välille. Jos vuosikate on negatiivinen, tulorahoitus on epätasapainossa, koska tulot eivät riitä edes varsinaisen toiminnan rahoittamiseen. Peruskunnan vuosikate vuonna 2014 on vain 2,3 milj.. Suunnitelman mukaiset poistot vuonna 2014 on peruskunnalla -8,7 milj. 21

22 1 YLEISPERUSTELUT Peruskunnan ja liikelaitosten yhteenlaskettu vuosikate vuonna 2014 on 7,4 milj.. ja peruskunta + liikelaitokset poistojen määrä on 12,6 milj.. Talousarvion suunnitelmakaudella vuosikatteiden yhteenlasketun määrän tulisi olla suurempi tai yhtä suuri kuin suunnitelmapoistot yhteensä. Vuosikatteen tulisi olla lainojen lyhennystä suurempi, jotta vältettäisiin velkakierre. Suunnitelmakauden lopulle ajoittuu suuria investointeja, jotka nostavat poistotasoa. Vuosikatetta tulisikin olla suunnitelmavuosilla huomattavasti enemmän kuin vuonna Suunnitelman mukaisten poistojen määrä vuonna 2014 on 8,8 milj. euroa. Tuleville vuosille suunnitellut laajat uus- ja peruskorjausinvestoinnit tulevat nostamaan merkittävästi poistotasoa. Peruskunnan vuosikate ja suunnitelman mukaiset poistot Vuosikate / poistot 1000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Vuosikate Suunn. mukaiset poistot Vuosikatteen ja poistojen ero Investoinnit Lainat Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulee kattaa nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset. Jos vuositasolla investoidaan enemmän kuin vuosikate mahdollistaa, on kate otettava rahastoista tai lisättävä lainanottoa. Peruskaupungin bruttoinvestointien määrä on 11,1 miljoonaa euroa ja nettoinvestointien määrä on sama. 10,9 miljoonaa euroa vuonna Investointiosan tulot arvioidaan kertyvän maa- ja vesialueiden myynneistä. Vuosina toteutetaan Hauholan ja Pietari Brahen/Lehtikankaan koulun uudisrakentaminen. Vesiliikuntakeskus valmistuu vuoden 2013 loppupuolella. Vuoden 2014 talousarvioon varataan 0,1 milj. euron määräraha mahdollisten lisätöiden suorittamiseen. Em. hankkeen lisäksi toteutetaan kaupungin palvelutuotannon ja kehittämisen kannalta välttämättömät investoinnit. Investointitaso pitäisi pystyä sopeuttamaan vuosikate-ennusteeseen suunnitelmakaudella. Sopeuttaminen tulee olemaan vaikeata heikosta vuosikatteesta johtuen. Vuonna 2014 velkamäärä lisääntyy alhaisen vuosikatteen ja investointien rahoitustarpeen seurauksena. Uutta pitkäaikaista lainaa nostetaan peruskunnan osalta 20,5 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennetään 12,0 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa 8,5 miljoonaa euroa nettona. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos rahoittaa tekemänsä investoinnit osittain velalla vuonna Uutta pitkäaikaista velkaa nostetaan 1,3 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennetään 0,6 miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset lainat kasvavat n. 0,7 miljoonaa euroa. Koko kaupungin tasolla uutta lainaa nostetaan 21,8 miljoonaa euroa, Vanhoja lainoja lyhennetään 12,6 miljoonaa euroa. Velkamäärä kasvaa nettona 9,2 miljoonaa euroa eli noin 242 euroa/asukas vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaisella asukasluvulla laskettuna. Vuoden 2013 lopun arvioitu lainamäärä on 88 miljoonaa euroa eli n /asukas ja vuoden 2014 lopussa lainamäärä on n. 97 miljoonaa euroa eli n /asukas. (Asukaslukuarvio asukasta). Kaupunki hoitaa pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut lainaohjelman mukaisesti. Lainat ovat pääosin 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Tavoitteena suunnittelukaudella on, että lainamäärä asukasta kohti pysyy valtakunnan keskiarvon tuntumassa. Vuoden 2013 osalta arvioidaan, että kaupungin velkamäärä asukasta kohden on keskiarvon alapuolella. Kaupungin kokoon nähden suuret investoinnit erityisesti vuonna 2015 ja 2016 nostaa velkamäärä merkittävästi. Lainanottoon liittyvä ratkaisuvalta 1. Kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa pitkäaikaisten ja tilapäislainojen ottamista, lainojen takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista. 22

23 1 YLEISPERUSTELUT 2. Kaupunginhallituksella on oikeus vuonna 2014: Ottaa talousarviossa oleva lainamäärä joko kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja. Päätös voi koskea: Lainan ennenaikaista takaisinmaksamista tai lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa. Pitkäaikaista lainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta. Pitkäaikaista lainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 6 prosenttia Pitkäaikaista lainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskoron perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla laina-ajasta riippuen enintään 10 prosenttia Tehdä koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäisja vähimmäiskorosta enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan verran. Vaihtosopimuksia voidaan solmia kotimaisen tai ulkomaisen osapuolen kanssa, jonka pitkäaikainen luottokelpoisuus on hyvä. Käyttää lainojen korkosuojauksessa rahalaitosten tarjoamia vaihtoehtoja. 3. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa tarvittaessa tilapäislainoja, joita saa kulloinkin olla enintään 15,0 milj. euroa. 23

24 1 YLEISPERUSTELUT 1.4 Talousarvion sitovuus Tavoitteiden sitovuus talousarviovuodelle 2014 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet - Kajaanin kaupungin strategiassa esitetyt toiminnalliset tavoitteet/mittarit - toimialojen toiminnalliset tavoitteet/mittarit Valtuustoon nähden ei-sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden toiminnalliset tavoitteet ja mittarit Lautakuntiin nähden sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden ja tulosyksiköiden toiminnalliset tavoitteet ja mittarit Määrärahojen sitovuus talousarviovuodelle 2014 Käyttötalouden määrärahan sitovuustaso valtuusto - käyttötalouden määrärahan sitovuustaso on toimialan toimintakate/ toimialanetto - valtuuston erikseen päättämä rahamäärän ylitys Investointien määrärahan sitovuustaso valtuusto (netto) - Hankekohtaisesti rakennukset > 1,0 milj. euroa muut aineelliset hyödykkeet ja käyttöomaisuusarvopaperit - Tulosaluekohtaisesti maa- ja vesialueet kiinteät rakenteet ja laitteet rakennukset < 1,0 milj. euroa - Toimialakohtaisesti irtain omaisuus Liikelaitosten sitovuus valtuusto - Kajaanin Vesi tuottovaatimus ja peruspääoman korko yhteensä 0,8 milj. vuosina 2014 tuottovaatimus ja peruspääoman korko yhteensä 1,2 milj. vuonna Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos peruspääoman korko tilikauden ylijäämä 0 - Kajaanin Mamselli tuottovaatimus ja peruspääoman korko yhteensä vuodessa - Kajaanin kaupunginteatteri peruspääoman korko toiminta-avustus vuonna 2014 tilikauden ylijäämä 0 - Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos peruspääoman korko tilikauden ylijäämä 0 24

25 1 YLEISPERUSTELUT Talousarvio 2013 Kuntayhtymät ja niiden liikelaitokset sitovuus valtuusto - Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä osuuksia vastaava peruspääoman korko - Kainuun liitto osuuksia vastaava peruspääoman korko - Kainuun jätehuollon kuntayhtymä osuuksia vastaava peruspääoman korko Kajaanin kaupungin tytäryhtiöt - Kajaanin Ammattikorkeakoulu (KAMK) Oy tilikauden ylijäämä 0 - Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari vuokrausaste vähintään 93,6 % yhtiön keskivuokrataso sama kuin asumistukeen hyväksytty vuokra (keskiarvo asuntokannan osalta) asiakastyytyväisyys asteikolla (1 5) > 4 velkaantumisaste < 500 /asm2. peruskorjauskohteita enintään 1 / vuosi (3 4 milj. /vuosi) - Measurepolis Development Oy rahoitusosuudet kumppaneilta 25 % omistajarahoitus 25 % kilpaillun kansallisen/kansainvälisen rahoituksen osuu 50 % vuosibudjetista - Kajaanin Elokuvakeskus Oy tappioiden minimointi, tilikauden tappio < Bio Rexin kävijämäärä yli Kajaanin Teknologiakeskus Oy vuokrausaste vähintään 92 % - Kajaso Oy investoinnit sähköverkkoon suunnitellusti 25

26 1 YLEISPERUSTELUT 1.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Riskienhallinta Kajaanin kaupungissa aloitettiin vuonna 2013 kokonaisvaltaisen riskienhallintamenetelmän kehitystyö. Alkusysäyksenä kehitystyölle toimi kuntalakiin ( /325) kirjatut riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämistä koskevat merkittävät muutokset. Käytännössä lakimuutokset aiheuttivat kaupungille uusia velvoitteita riskienhallinnan toteuttamisen suhteen. Riskienhallinnan osalta keskeisimmät lakimuutokset koskevat riskienhallinnan järjestämisvelvoitteita ja riskienhallinnan asianmukaisen järjestämisen valvontaa. Kuntalain mukaan kaupunginvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13 ). lisäksi valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta (50 ). Kaupungin omistamien liikelaitosten suhteen kuntalaki asettaa vaatimuksia niin liikelaitoksen johtokunnalle kuin liikelaitoksen johtajallekin. Käytännössä johtokunta ja liikelaitoksen johtaja vastaavat riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tieto siitä miten riskienhallinta on liikelaitoksessa järjestetty ja mitä johtopäätöksiä sen perusteella on tehtävissä pitää jatkossa sisällyttää tilinpäätöksen yhteydessä laadittavaan toimintakertomukseen. Tilintarkastajan on tarkastettava onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvontajärjestetty asianmukaisesti (73 ). Käytännössä tämä edellyttää sitä, että tilintarkastajilla on oltava mahdollisuus todentaa, että kunnanhallitus (sekä lauta- ja johtokunnat) seuraavat ja arvioivat dokumentoidusti sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan toimeenpanoa ja tuloksellisuutta. Käytännössä lakimuutokset edellyttävät Kajaanin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksen päivittämistä vastaamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Konserniohjauksen ja valvonnan ohjeistus sekä menettelyt täytyy määritellä aiempaa tiukemmin ja terävöittää, sekä huolehtia käytännön organisoinnista. Kokonaisvaltainen riskienhallinta edellyttää systemaattista prosessia joka pitää sisällään tehtävä- ja vastuumäärittelyt, kirjallisen ohjeistuksen, toimeenpanon menettelyt ja asiakirjat, dokumentoidun seurannan ja arvioinnin, sekä jatkuvan kehittämisen. Lisäksi on huolehdittava toiminnan koordinoinnista, riittävästä tiedottamisesta, henkilöstön kouluttamisesta, sekä määriteltävä miten syntynyttä tietoa ja asiakirjoja hallitaan. Kajaanin kaupungissa on valittu kokonaisvaltaisen lähestymistavan viitekehykseksi ISO standardi. ISO standardi on käytännössä asiantuntijoiden laatima kokoelma riskienhallinnan parhaista käytänteistä. Standardi on nopeasti saavuttanut suosioita, niin yrityksissä kuin julkishallinnon piirissäkin. Järjestämällä riskienhallinnan standardin mukaisesti Kajaanin kaupunki täyttää kuntalain riskienhallinnalle asettamat vaatimukset. Tähän mennessä tehdyt toimenpiteet Riskienhallinnan osalta kaupungin tulosyksiköissä ja liikelaitoksissa on kartoitettu ja arvioitu riskien vaikutuksia organisaatiokohtaisesti. Ensimmäistä kertaa käytössä oli nyt kaupungin eri yksiköillä yhteneväiset arviointikriteerit riskien arviointi varten, joka mahdollistaa vertailukelpoisen tiedon tuottamisen. Aikaisemmin organisaatiokohtaiset riskiarvioinnit eivät olleet keskenään vertailukelpoisia, koska yhteinen mittaristo puuttui. Riskien tunnistamisen ja arvioinnin yhteydessä toimialakohtaisten riskien lisäksi löytyi myös selkeitä koko konsernin läpileikkaavia riskejä, kuten osaamiseen ja rekrytointiin liittyvät riskit, organisaatioiden ohuesta rakenteesta johtuvat riskit, tiedonhallintaan ja tietojärjestelmien käyttöosaamiseen liittyvät riskit, toimitilojen sisäilmaongelmat sekä omistajaohjaukseen liittyvät riskit. Suurin osa merkittävistä tunnistetuista riskeistä sijoittui strategiselle tasolle, kun taas finanssiriskejä ei odotusten mukaisestikaan löytynyt kovin paljon. Löydettyjen ja arvioitujen riskien perusteella tulosyksiköissä täytyy määritellä ja aikatauluttaa riskienhallintatoimenpiteet riskiprioriteetin mukaisesti, vastuuttaa ja valvoa toimenpiteiden toteutumista, sekä arvioitava toimenpiteiden tuloksellisuutta. 26

27 1 YLEISPERUSTELUT Riskienhallinnan kehittäminen jatkossa Riskienhallinnan suhteen tulee jatkossa määritellä selkeät vastuut niin konsernijohdossa, kuin tulosyksiköissäkin. Vastuut täytyy kirjata hallinto- ja johtosääntöihin. Lisäksi riskienhallinnasta syntyvä tieto pitää saada helposti käytettävään muotoon ja toimenpiteiden dokumentoinnista täytyy huolehtia, jotta myös sisäisen valvonnan vaatimukset täyttyvät. Kokonaisvaltaisen riskienhallintajärjestelmän luominen niin, että sen avulla oikeasti saavutetaan hyötyä johtamisen ja toiminnansuunnittelun työkaluna vaatii kuitenkin aikaa sekä riittävästi resursseja. Riskienhallinnan tarkoituksena on organisaation johtaminen riskien suhteen. Siinä onnistuminen vaatii käytännössä päämäärätietoista johtamista, jonka täytyy konkretisoitua aktiivisena toimintana asioiden eteenpäin viemiseksi ja riittävästä viestinnästä huolehtimista. Riskienhallinnan onnistumisen edellytyksenä on konsernijohdon sitoutuminen asiaan. Tulevaisuuden aikataulutuksen suhteen tulee riskienhallinnan osalta huomioida kuntalain asettama vaatimus siitä, että vuoden 2014 konsernitilinpäätöksen yhteydessä laadittavaan toimintakertomukseen tulee sisällyttää tietoa riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 27

28 2 KAJAANIN KAUPUNGIN STRATEGIA 2. KAJAANIN KAUPUNGIN STRATEGIAT 2.1 Yleistä Kajaanin kaupungin, toimialojen, tulosalueiden ja liikelaitosten strategiaperustan muodostavat perustehtävä, arvot ja visio. Perustehtävä kuvaa kaupunkiorganisaation olemassaolon tarkoitusta, mitä kaupunki lupaa asukkailleen. Arvot ovat asioita, joita kaupungin toiminnassa pidetään tärkeimpinä. Visio on kuva tulevaisuudesta, johon halutaan päästä. Strategiset tavoitteet ovat pitkällä aikavälillä olennaisen tärkeitä vision ja perustehtävän toteuttamisen kannalta. Tavoitteet ovat asioita, joissa on ehdottomasti onnistuttava, jotta strategiset tavoitteet ja visio saavutetaan. Mittarin tai arviointikriteerin avulla todetaan tavoitteen toteutuminen. Kajaanin kaupungin strategiamalli perustuu tasapainotettuun tuloksellisuuteen, jossa strategisia tavoitteita tarkastellaan eri näkökulmista. Eri näkökulmien tavoitteiden tulisi olla tasapainossa keskenään. Kajaanin näkökulmat ovat palvelujen vaikuttavuus, palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys, prosessien sujuvuus ja taloudellisuus sekä henkilöstön aikaansaannoskyky. Palvelujen vaikuttavuus tarkoittaa mm. alueen elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia. Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys tarkoittavat esim. välittömien palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laatua, palvelun saatavuutta, riittävyyttä ja kohdentuvuutta. ovat mm. tuottavuuden parantamista, laadunhallintaa, prosessien kehittämistä sekä tuottamis- ja järjestämistapojen kehittämistä. tarkoittaa esim. työhyvinvointia, motivaatiota, sitoutumista, esimiestaitoja, työyhteisötaitoja, työyhteisön luottamusta, innovatiivisuutta ja osaamisen kehittämistä. Kajaanin kaupungin strategiaa toteuttavat palvelu-, elinkeino- ja henkilöstöohjelmat. Kaupunkistrategia päivitetään vuonna Kajaanin kaupungin strategia Arvot Oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen Perustehtävä Kajaanin kaupunki turvaa hyvinvoinnin perustan ja luo edellytykset ihmisten ja yritysten menestymiselle ja viihtymiselle Kajaanissa ja Kainuussa Visio 2018 Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki Strategiset tavoitteet ja tavoitteet Hyvinvoivat kuntalaiset Vetovoimainen ja kilpailukykyinen alue Osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka Vetovoimainen kulttuuri Tiivis maakuntakeskus Toimiva koulutusketju varhaiskasvatuksesta korkeakouluun Aktiivinen ja asiakaslähtöinen palvelu Asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat ja nopeat palvelut Sähköisen asioinnin lisääminen Järjestelmällinen palautteen keruu, analysointi ja jatkuva parantaminen Prosessien jatkuva parantaminen Tilojen käytön tehostaminen Yhteistyön lisääminen Prosessien kuvaaminen ja virtaviivaistaminen Yhteistyön lisääminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Kainuun kuntien, muiden maakuntien (edunvalvonta) sekä seurojen ja järjestöjen (vastikkeellinen tuki) kanssa sekä kaupunkikonsernin sisällä 28

29 2 KAJAANIN KAUPUNGIN STRATEGIA Hyvinvoiva, osaava ja tuloksia tekevä henkilöstö Hyvät johtamis- ja yhteistyötaidot Henkilöstön sitoutumista oman työn kehittämiseen tuetaan osallistavalla johtamisella Ennakointiin perustuva osaamisen kehittäminen ja henkilöstön hankinta Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden edistäminen Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki Vetovoimainen ja kilpailukykyinen alue Hyvinvoivat kuntalaiset Aktiivinen, asiakaslähtöinen palvelu Prosessien jatkuvuus ja taloudellisuus Prosessien jatkuva parantaminen Tilojen käytön tehostaminen Yhteistyön lisääminen Hyvinvoiva, osaava ja tuloksia tekevä henkilöstö Hyvät johtamis- ja yhteistyötaidot 29

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Kajaanin kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016

Kajaanin kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016 Kajaanin kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016 Kajaanin kaupungin konserni 2014 Sisäinen konserni Toimialat Kaupunginhallitus Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Kainuun Pelastuslaitos

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSTILANNE 2017-2018 Eeva Suomalainen Talousjohtaja Kajaani on Kainuun maakuntakeskus, jonka aseman arvioidaan vahvistuvan maakuntauudistuksen myötä. Kainuun ja Kajaanin haasteena tulevaisuudessa on

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta Kuntatalous vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa Valtiovarainvaliokunta 24.5.2016 Kuntatalouden tilannekuva 2015 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Koko kuntatalouden

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 13.-14.9.2017 Minna Punakallio Pääekonomisti Twitter: @MinnaPunakallio Maailmantalouden kasvu on ollut vakaata, työttömyys vähentynyt pikku hiljaa. Euroalue yllättänyt

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuodelle Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuodelle Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuodelle 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Sisältö 1. Kuntatalouden tilannekuva syksyllä 2017 2. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2018 3. Kuntatalouden kehitysarvio

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuodelle Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuodelle Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuodelle 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Sisältö 1. Kuntatalouden tilannekuva syksyllä 2017 2. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2018 3. Kuntatalouden kehitysarvio

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Valtiovarainministerin budjettiehdotus

Valtiovarainministerin budjettiehdotus Valtiovarainministerin budjettiehdotus 9.8.2017 Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Talouden tilanne Vientinäkymät hyvät ja vienti päässyt kasvu-uralle Vientimarkkinat kasvavat aiemmin ennustettua

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma

Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Hallituksen vuoden 2014 budjettiriihen tulemat ja rakenneohjelma Kuntamarkkinat 11.-12.9.2013 klo 9.00-9.15 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Valtion- ja kuntien neuvottelujärjestelmä - vuosisuunnitelma

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017 Kajaanin kaupunki Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017 Kajaanin kaupungin konsernirakenne 1.1.2015 Sisäinen konserni Toimialat Kaupunginhallitus Ympäristötekninen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017 Kajaanin kaupunki Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017 Kajaanin kaupungin konsernirakenne 1.1.2015 Sisäinen konserni Toimialat Kaupunginhallitus Ympäristötekninen

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Nilakan kuntien talous tp 2013

Nilakan kuntien talous tp 2013 Huom! Tarkistamaton raakaversio, ei julkaisukelpoinen Nilakan kuntien talous tp 2013 Keitele Keiteleen taseessa on kertynyttä alijäämää vähän, ainoastaan 9 /asukas. Sen veroprosentti 19,5% on selvityskuntien

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1 Uuden kunnan talous Pentti Meklin emeritusprofessori Tampereen yliopisto Pentti Meklin 1 I Kunnan talous Soten siirrossa 1.1.2019 II Välivaiheen talous 2019-2023 ja siitä eteenpäin Tulot ja menot Varat

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot