Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin"

Transkriptio

1 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille Internetin verkkotekniikat, ja haluat että ne luetaan mukaan kurssin suorituksiin: Olen suorittanut IVT:n laboratoriotyöt Olen tehnyt tutkielman IVT-kurssille Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin Tehtävät arvostellaan pistein 0 10, ja läpipääsyyn vaaditaan n 40 % maksimipisteistä Vastaukset tälle lomakkeelle, rajoita vastauksesi kysymykselle varattuun tilaan Muista merkitä nimesi ja opiskelijanumerosi! Tehtävä 1 Vertaile keskenään piirikytkentäistä ja pakettikytkentäistä verkkotekniikkaa Selitä erityisesti miksi piirikytkennästä halutaan siirtyä pakettikytkentään (kuten esim UMTS:ssa on suunniteltu tehtävän) Piirikytkentäinen verkkotekniikka on perinteisesti puhelinverkon (PSTN) tekniikkaa Siinä jokaiselle käyttäjälle luodaan yhteys, jonka avulla käyttäjä saa käyttöönsä vakiomäärän siirtokapasiteettia Tämä kapasiteetti on varattuna koko yhteyden keston ajan Jos käyttäjä ei käytä sitä hyväkseen, niin muutkaan verkon käyttäjät eivät saa sitä käyttöönsä Piirikytkentäinen tekniikka takaa siirrolle tasaisen laadun, mutta hintana on joustamattomuus Pakettikytkentäinen tekniikka on dataverkkojen tekniikka, jossa yhteyttä ei luoda piirikytkentäisen verkon tapaan sitomalla resurssit kiinteästi yhteyden käyttöön Pakettikytkennässä voidaan käyttää virtuaalipiireihin perustuvaa kytkentää (esim ATM) tai täysin yhteydetöntä datagrammeihin perustuvaa kytkentää (IP-verkot) Kummassakin tapauksessa hyödynnetään tilastollista kanavointia (ks teht 4) Pakettikytkentä tuo siirtoon joustavuutta, mm pakettien reitti voi (erityisesti IP-verkoissa) sujuvasti vaihdella katkosten tai ruuhkan takia Toisaalta siirron laatua ei ole helppo taata Piirikytkentäinen verkko sopii puheelle ja yleensäkin tiukkoja reaaliaikavaatimuksia omaavalle liikenteelle Pakettikytkentäisten verkkojen vahvin puoli on kustannustehokkuus, joka aiheutuu resurssien joustavasta käytöstä tilastollisen kanavoinnin periaatteen mukaisesti Purskeinen dataliikenne hyötyy tästä niin paljon, että pakettikytkennän ennustetaan kokonaan syrjäyttävän piirikytkentäisen tekniikan lähitulevaisuudessa Arvostelusta: tämä resurssien käytön eroavaisuus on oleellinen asia, jota ilman maksimi on 4p

2 S ERI AL0 S E R I A L1 BR I 0 E TH E R N E T 0 1 0b T C ON SO LE AU X Ci s co CSCOSyse ms I npu V A C F re q50 60H z C ur en: A W a t s: 40 W S E R IA L0 LI N K S E R IA L 1 B RI 0 A C T E T H ER N E T 0 A U I 10bT C O N S OLE AUX C i s c o 2524 C IS C OS ys t em s I np u: VAC F r eq5 060Hz C u r en t: 12-06A W at s: 40W S D 2 Tehtävä 2 Oheisessa kuvassa on esitetty protokollapinot palvelimesta ja verkossa olevasta työasemasta, sekä reitittimet joiden avulla koneet ovat kiinni Internetissä Palvelimen ja käyttäjän koneen IP-osoitteet on vahvennettu, muut osoitteet ovat reitittimien käyttämiä osoitteita Palvelimen puolella Telnet-prosessin porttinumero on 23, http-palvelimen 80 ja sähköpostipalvelimen 25 Palveli n Käyttäjän kone TELNET prosessi HTTP - Sä hköposti palvelin palvelin TELNET HTTP SMTP TCP TCP tai UDP IP TCP TCP tai UDP IP L I NK A CT A UI Mitkä mainituista palveluista ovat TCP:n päällä toimivia? Kaikki kolme Valitse jokin TCP:n päällä toimiva palvelu, ja merkitse alle mitkä ovat käyttäjältä palvelimelle lähtevässä ensimmäisessä TCP/IP-paketissa seuraavien kenttien arvot? IP-lähdeosoite: , IP-kohdeosoite: TCP-lähdeportti: jokin vapaa portti > 1024, TCP-kohdeportti: 80 ( Ja vastaavasti palvelimelta käyttäjälle lähtevässä vastausviestissä: IP-lähdeosoite: , IP-kohdeosoite: TCP-lähdeportti: 80, TCP-kohdeportti: sama kuin avausviestin lähdeportti

3 Mac intoshi Ici Mac intoshi Ici Macintos hi Ic i Mac intoshi Ic i Macintos hic i Macintos hic i 3 Tehtävä 3 Oheisen reititinverkon reitittimiin R1 - R5 liittyy kuusi työasemaverkkoa (A - F) kuvan mukaisesti Reitittimet on kytketty toisiinsa verkoilla W - Z Käytössäsi on IP-osoitejoukko /24 Määritä tästä sopivan kokoiset palaset kaikille aliverkoille (A - F ja W - Z) ja täytä allaolevat neljä taulukkoa Osoitteet pitää pystyä antamaan ainakin taulukoissa mainituille konemäärille A B R1 X Y D C Z R3 R2 W E F R5 aliverkko A B C koneiden määrä verkko-osoite aliverkkomaski (/26) (/28) (/27) broadcast-osoite reitittimen osoite koneiden osoitteet aliverkko D E F koneiden määrä verkko-osoite aliverkkomaski (/27) (/27) (/27) broadcast-osoite reitittimen osoite koneiden osoitteet

4 4 Reitittimien väliset linkit (W Z) kannattaa aliverkottaa minimimäärällä osoitteita, eli tarvitaan yksi kelvollinen osoite linkin kumpaankin päähän aliverkko W X Y verkko-osoite aliverkkomaski (/30) (/30) (/30) broadcast-osoite reitittimien osoitteet aliverkko Z verkko-osoite aliverkkomaski (/30) broadcast-osoite reitittimien osoitteet Tässä esitetty ratkaisu ei luonnollisestikaan ole ainoa oikea tai mahdollinen Kaikki yleisesti toimivat ratkaisut on kelpuutettu, olivatpa ne optimoituja tai ei Malliratkaisu perustuu siihen periaatteeseen, että lohkot varataan suuruusjärjestyksessä (ensin /26 lohko, sitten /27 lohkot, sitten /28 lohko ja lopuksi /30 lohkot) käytettävissä olevan lohkon alusta lukien

5 5 Tehtävä 4 a) Esitä allaolevassa tilassa piirroksen avulla aikajakoisen kanavoinnin periaate ja merkitse siihen kolme (3) aikajakoisen kanavoinnin tärkeää ominaisuutta Tärkeitä ominaisuuksia mm: 1) hitaanpia sisääntuloja kanavoidaan nopeaan ulostuloon 2) jokaiselle sisääntulolle varataan ulostulosta vakiokapasiteetti (esimerkiksi puhelinverkoissa 8 bittiä, eli aikaväli) 3) aikavälit täytetään aina samassa järjestyksessä, joten dataan ei tarvitse liittää osoitetietoa, koska tietty aikaväli (tai kanava) on varattu ennen tiedosiirron aloittamista tietylle yhteydelle 4) kanavan kapasiteetti on vakio koko yhteyden ajan, eikä siirtokapasiteettia voi käyttää muiden yhteyksien hyväksi Siirtokapasiteettia siis käytetään tehottomasti 5) aikajakoisessa kanavoinnissa kytkentäviive on mahdollista hallita tarkoin, joten se on käyttökelpoinen erityisesti viivekriittisen tiedon siirrossa b) Esitä alla olevassa tilassa piirroksen avulla tilastollisen aikajakoisen kanavoinnin periaate ja merkitse siihen kolme (3) tilastolliselle aikajakoiselle kanavoinnille tyypillistä ominaisuutta Tärkeitä ominaisuuksia mm: 1) hitaanpia sisääntuloja kanavoidaan nopeaan ulostuloon, mutta kapasiteettia ulostulosta voidaan varata (ja vaihdella) dynaamisesti eri yhteyksien siirtotarpeen mukaisesti Dynaamisuuden ja tilastollisuuden hinta on aikajakoista kanavointia huonompi viiveen hallinta ja ennustettavuus 2) sis ääntuloja täytyy puskuroida ja yhteyksien kapasiteettivarauksia sekä läpikytkettävän liikenteen käyttäytymistä täytyy valvoa (so kallis ja vaikea tekniikka toteuttaa) 3) mahdollistaa erilaisten siirtopalvelujen tuottamisen (esimerkiksi ATM-tekniikassa UBR, CBR ja VBR) 4) mahdollistaa ulostulon siirtokapasiteetin paremman hyödyntämisen, koska tietyn yhteyden käyttämättä jäänyt kapasiteetti voidaan hyödyntää muilla yhteyksillä 5) Aikavälissä siirrettävään dataan täytyy liittää osoitetieto, eli tieto miltä kanavalta se on peräisin

6 6 Tehtävä 5 Tarkastele alla esitettyä ATM-solua ja osoita viisi mielestäsi tärkeintä eroavuutta IP-paketin rakenteeseen verrattuna Perustele erojen tarpeellisuutta lyhyesti GFC VPI VPI VCI VCI VCI PT CLP HEC 1) ATM-solu ja sen headeri ovat vakiomittaisia toisin kuin IP-paketti ja IP-headeri 2) IP-paketissa on sekä lähde- että kohdeosoite, ATM-solussa VPI- ja VCI-kentät 3) CLP (Cell loss priority) ilmaisee solun prioriteetin, aivan vastaavaa ei ole IP-paketissa 4) HEC (Header Error Correction) antaa mahdollisuuden yhden bitin virheen korjaukseen, IP-paketin virheenhavainnointi ei toimi samalla tavalla 5) GFC:tä (Generic Flow Control) vastaavaa asiaa ei IP-paketista löydy 6) IP-paketissa on TTL (Time To Live) kenttä, mitä ei löydy ATM-solusta 7) PT (Payload Type) on tarkoitettu vähän eri asioiden ilmaisemiseen kuin IP-paketin Protocol Type kenttä

7 7 Tehtävä 6 ISP:t voivat julkisia IP-osoitteita säästääkseen käyttää NAT-tekniikkaa, erityisesti jos käytetään PAT:ia (Port Address Translation) Tällöin yhden julkisen/rekisteröidyn IP-osoitteen taakse saadaan piilotettua useita harmailla osoitteilla varustettuja laitteita Käytä oheista verkkokuvaa apunasi vastatessasi kysymyksiin a) Kerro mitä toimenpiteitä PAT:a suorittava laite joutuu tekemään kun jokin harmaalla osoitteella varustettu kotikone avaa TCP-yhteyden johonkin julkisessa verkossa sijaitsevaan palvelimeen (4 p) Esimerkkissä käytetään kotikone1:ssä IP-osoitetta ) Havaitessaan TCP-yhteyden avauksen lähdeosoitteella PAT- reititin muuttaa lähdeosoitteen muunnossääntönsä mukaisesti julkiseksi osoitteeksi ) PAT reititin havaitsee TCP -yhteyden suunnan TCP -yhteyttä avattaessa SYN-bittien avulla Yhteyden suunta on sisäverkosta Internetiin 3) PAT-reititin lisää dynaamiseen muunnostauluunsa yhteyden lähdeosoitteen ja käytetyn TCP-lähdeportin numeron esim ) PAT reititin käyttää julkisen verkon puolella itse valitsemaansa TCP -lähdeporttin numeroa esim 1400 Nämä arvot lisätään myös PAT-muunnostauluun 5) PAT reititin voi dynaamisen muunnostaulunsa avulla muuntaa ko TCP -yhteydelle kuuluvia lähteviä sekä paluu-ip-paketteja b) Miten julkisessa verkossa oleva kone voi ottaa TCP-yhteyden NAT:n takana olevaan harmaalla IP-osoitteella varustettuun koneeseen? (4 p) Ei onnistu ilman erityisjärjestelyitä (joita ei tässä tarvinnut ruveta erittelemään) c) Kerro miksi PAT:ia suorittavan laitteen kautta kaikki Internet-palvelut eivät voi toimia? (2 p) 1) TCP-yhteys jossa käytetään PATtia toimii jos Internet sovellus ei kuljeta/käytä rekisteröimätöntä IP osoitetta (10-osoitetta) TCP:n hyötykuormassa Esim FTP, jossa client välittää serverille IPosoitteen jossa se on valmis vastaanottamaan dataa 2) Jotkin Internet-palvelut on toteutettu siten, että serveri yrittää muodostaa TCP-yhteyden clientille päin PATtia suorittava reititin ei normaalisti pysty muodostamaan TCP-ythteyttä tähän suuntaan (pl porttiforwardointi)

8 8 Tehtävä 7 Esitä kuvaa apuna käyttäen vaihtoehtoisesti joko ADSL-tekniikkaan tai kaapelitv-tekniikkaan perustuvan pääsyverkon rakenne lähtien koti-pc:stä ja päätyen yhteyden tarjoavan verkkooperaattorin reitittimeen Nimeä tärkeimmät pääsyverkon rakenneosat ja esitä niiden väliset kytkennät karkealla tasolla

Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko

Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko TTKK, MuIticast Oy Terveydenhuollon ATK-päivät Oulu, hotelli Vaakuna 16-17.5.1994 Nopea tiedonsiirto terveydenhuollossa, ATM-tietoverkko Mika Uusitalo Mika.Uusitalo@cc.tut.fi 931 / 3162429 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Miksi? Miksi? Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 2: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut. Internet

Miksi? Miksi? Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 2: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut. Internet Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/31) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/31) Miksi? S38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 2: Verkkoosoitteiden manipulaatiopalvelut Ongelma: A,B ja C luokkiin perustuva osoitejako johti

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä.

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Foscam kameran etäkäyttö Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Kamera sijoitetaan aina paikalliseen lähiverkkoon (LAN) jossa

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

PCM (Pulse Code Modulation)

PCM (Pulse Code Modulation) PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT)

Lisätiedot

T1-linja (tai DS1 (digital signal)) T1-linjojen yhdistäminen SONET/SDH. Tavoitteet

T1-linja (tai DS1 (digital signal)) T1-linjojen yhdistäminen SONET/SDH. Tavoitteet Yleensä tasoja on 256 kappaletta => 8 bittiä PCM (Pulse Code Modulation) 7 111 Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä

Lisätiedot

PCM (Pulse Code Modulation)

PCM (Pulse Code Modulation) PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT)

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla) 6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Kytkimet, reitittimet, palomuurit

Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden

Lisätiedot

Osoitemanipulaation syitä. Miten? Vaihtoehtoja. S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut.

Osoitemanipulaation syitä. Miten? Vaihtoehtoja. S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut. Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/33) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/33) Osoitemanipulaation syitä S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut Verkossa käytetään lokaaleja

Lisätiedot

Osoitemanipulaation syitä. Osoitemanipulaation syitä. Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut

Osoitemanipulaation syitä. Osoitemanipulaation syitä. Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/31) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/31) Osoitemanipulaation syitä S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut IPv4 osoiteavaruus on loppumassa

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet . Tietokoneverkot ja Internet.. Tietokoneesta tietoverkkoon.. Tietoliikenneverkon rakenne.. Siirtomedia.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli.6. Esimerkkejä

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

S Laskuharjoitus 3: Ratkaisuhahmotelmia

S Laskuharjoitus 3: Ratkaisuhahmotelmia S-38.118 Laskuharjoitus 3: Ratkaisuhahmotelmia Mika Ilvesmäki lynx@tct.hut.fi 1st December 2000 Abstract Tässä dokumentissä esitellään enemmän tai vähemmän taydellisesti ratkaisuja syksyn 2000 teletekniikan

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku)

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP Reititys 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 DUNXVHXKNXUL Tämä ja OSI Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto verkko linkki fyysinen

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

Siemens Webserver OZW672

Siemens Webserver OZW672 Siemens Webserver OZW67 Climatix IC pilvipalvelu Kytke laite lämpöpumpun ohjaimeen Kytke laite verkkopiuhalla internetiin Mene nettiselaimella Climatix IC palveluun Luo käyttäjätili ja rekisteröi laite

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01 Tietoliikenneohjelmointi v. 0.01 Kurssin suoritus ja tavoitteet Kurssin suoritus kerrotaan erikseen. Tavoitteet: Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa verkossa toimivia asiakas/palvelin sovelluksia. Protokollat

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon

Lisätiedot

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA LUE TEHTÄVÄ KOKONAAN ENNEN ALOITTAMISTA!!! KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA Asiakkaanne Paten Bitti Oy on nopeasti kasvava suomalainen ohjelmistotalo, joka on laajentanut toimintaansa

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys

Lisätiedot

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta TW-EAV510: VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON OPERAATTORIN IP-OSOITE - Jotta valvontakameran käyttöä varten saadaan avattua tarvittavat portit, pitää operaattorilta saada julkinen IP-osoite, jotta kaikki

Lisätiedot

Chapter 1 Introduction

Chapter 1 Introduction Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort

Lisätiedot

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#> WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Turvallisuus verkkokerroksella

Turvallisuus verkkokerroksella Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security

Lisätiedot

Turvallisuus verkkokerroksella

Turvallisuus verkkokerroksella Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security

Lisätiedot

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros Pasi Sarolahti (kalvoja Matti Siekkiseltä) 23.1.2018 Laskareista Lisävuoro ke 16-18 U8 Edelleen myös ke 14-16 ja pe 12-14 Ke 14 16 tällä viikolla poikkeuksellisesti

Lisätiedot

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6 4. IPv6-protokolla (RFC 2460) Enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle => osoitteita paljon! Virtaviivaistettu nopeampi käsittely k reitittimissä => tehokkaampi Uusia piirteitä Erilaisten sovellusten tarpeet

Lisätiedot

Televerkon synkronointi

Televerkon synkronointi Televerkon synkronointi ITU-T:n suositukset G.810, G.811, G.812, G.823 Rka/ML -k2002 Tiedonvälitystekniikka 5a - 1 Kurssin kuva välitysjärjestelmästä H.323 or SIP IP SIP or ISUP PABX CAS, R2 ISDN Kytkentäkenttä

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Antti Parkkinen. ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Antti Parkkinen. ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka Antti Parkkinen ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus Projektiopinnot kevät 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TUTUSTUMINEN IPV6 OSOITTEISIIN

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON TWEAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IPOSOITE Jotta valvontakameran

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0

Sähköpostitilin käyttöönotto. Versio 2.0 Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 2.0 Sivu 1 / 10 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.1 Tietojen

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali

Lisätiedot

Siemens Webserver OZW672 ja OZS164.23/101

Siemens Webserver OZW672 ja OZS164.23/101 Siemens Webserver OZW672 ja OZS164.23/101 Internetyhteys ilman pilvipalvelua 23.4.2015 Keto Siemens etäyhteyslaitteiden valintataulukko OZS164.24/101 OZW672 Tekstiviestit X Sähköpostiviestit X X Liitettävissä

Lisätiedot

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen 12.8.2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat,

Lisätiedot

TTY / TIE / J. Harju, J. Koskinen

TTY / TIE / J. Harju, J. Koskinen 1 of 6 4.2.2014 13:40 TTY / TIE / J. Harju, J. Koskinen Tentissä ei saa käyttää laskinta. Tätä tehtäväpaperia ei tarvitse palauttaa. Sekä rastilomake että konseptiarkki pitää palauttaa. Kirjoita vastauksesi

Lisätiedot

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely Luennon aiheet S-38.188 Tietoliikenneverkot,3N\WNHQWl -XNND1XUPL Ongelmakenttä teoriaa mittaustuloksia Ratkaisumallit IP switching Tag switching MPOA muut ratkaisut MPLS 5.11.1997 Jukka Nurmi/ TKK Teletekniikka

Lisätiedot

Liikenneteorian tehtävä

Liikenneteorian tehtävä J. Virtamo 38.3141Teleliikenneteoria / Johdanto 1 Liikenneteorian tehtävä Määrää kolmen eri tekijän väliset riippuvuudet palvelun laatu järjestelmä liikenne Millainen käyttäjän kokema palvelun laatu on

Lisätiedot

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,

Lisätiedot

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

Vuonimiö on pelkkä tunniste

Vuonimiö on pelkkä tunniste Reitittimelle vuo on joukko peräkkäisiä paketteja, joita tulee käsitellä tietyllä tavalla samat resurssivaraukset samat turvallisuusvaatimukset samat säännöt pakettien hävittämiseen samat etuoikeudet jonoissa

Lisätiedot

Vuonimiö on pelkkä tunniste

Vuonimiö on pelkkä tunniste Reitittimelle vuo on joukko peräkkäisiä paketteja, joita tulee käsitellä tietyllä tavalla samat resurssivaraukset samat turvallisuusvaatimukset samat säännöt pakettien hävittämiseen samat etuoikeudet jonoissa

Lisätiedot

... Laajennusotsakkeet. Reititysotsake. Vuonimiö on pelkkä tunniste. Vuonimiöiden käsittely solmuissa

... Laajennusotsakkeet. Reititysotsake. Vuonimiö on pelkkä tunniste. Vuonimiöiden käsittely solmuissa Reitittimelle vuo on joukko peräkkäisiä paketteja, joita tulee käsitellä tietyllä tavalla samat resurssivaraukset samat turvallisuusvaatimukset samat säännöt pakettien hävittämiseen samat etuoikeudet jonoissa

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002 Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002 Luennot Liisa Marttinen 13.1.2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

TELEWELL TW-EA200 MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL-LIITTYMÄÄN KÄYTTÄEN USB-VÄYLÄÄ

TELEWELL TW-EA200 MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL-LIITTYMÄÄN KÄYTTÄEN USB-VÄYLÄÄ TELEWELL TW-EA200 MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL-LIITTYMÄÄN KÄYTTÄEN USB-VÄYLÄÄ VERSIO 1.0 JIPPII GROUP OYJ 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Tervetuloa Saunalahden ADSL-liittymän käyttöönottoon

Lisätiedot

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed 9.2.2001 1 Perusteita 1 (2) tarvittavat luokat paketissa MDYDQHW IP-osoitteita käsitellään,qhw$gguhvv-olioina luonti (huom. ei konstruktoria):,qhw$gguhvvdggu,qhw$gguhvvjhw%\1dphdgguhvv

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003 Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003 Luennot Liisa Marttinen 1/13/2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Internet perusteet. Analyysin tasot

Internet perusteet. Analyysin tasot Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat

Lisätiedot

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP]

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] HOWTO: Tulospalveluohjelman asetusten määrittely verkkokäytössä 1/5 HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] Kaksi tietokonetta saa kytkettyä keskenään

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin Zyxel Prestige 645 ISP Zyxel Prestige 645 WEB Zyxel Prestige 645R Zyxel Prestige 645 Ennen aloitusta tarkista,

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Tietoturvan perusteet - Syksy 2005. SSH salattu yhteys & autentikointi. Tekijät: Antti Huhtala & Asko Ikävalko (TP02S)

Tietoturvan perusteet - Syksy 2005. SSH salattu yhteys & autentikointi. Tekijät: Antti Huhtala & Asko Ikävalko (TP02S) Tietoturvan perusteet - Syksy 2005 SSH salattu yhteys & autentikointi Tekijät: Antti Huhtala & Asko Ikävalko (TP02S) Yleistä SSH-1 vuonna 1995 (by. Tatu Ylönen) Korvaa suojaamattomat yhteydentottotavat

Lisätiedot