Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01"

Transkriptio

1 Tietoliikenneohjelmointi v. 0.01

2 Kurssin suoritus ja tavoitteet Kurssin suoritus kerrotaan erikseen. Tavoitteet: Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa verkossa toimivia asiakas/palvelin sovelluksia.

3 Protokollat Verkkoprotokolla (yhteyskäytäntö, protocol) sisältää säännöt sovellusten väliseen kommunikaatioon. Protokolla sisältää seuraavat osat: Tietopakettien muoto (format): Määrittelee, mitä tietopaketti sisältää ja missä kohden. Tietopakettien semantiikka (semantics): Mitä mikäkin paketti merkitsee ja miten siihen vastataan Virhetilanteiden käsittely (error behaviour): Määritellään, mitä tehdään, jos vastaanotetaan paketti, joka ei ole oikean muotoinen.

4 Protokollat Eri protokollat toimivat päällekkäin, jolloin ylemmän tason protokolla käyttää aina alempaa tasoa hyväkseen. Tätä sanotaan protokollapinoksi. Ylemmälle tasolle siirryttäessä mennään erikoistuneempaan sovellukseen ja alemmalla tasolla ollaan aina yleisemmällä tasolla. Internetin perusprotokolla on nimeltään IP ja sen päälle on rakennettu tavallisimmat protokollat TCP ja UDP (käytetään nimityksiä TCP/IP ja UDP/IP)

5 Internet Protocol (IP) Internet Protocol (IP) on perusta, jonka päälle kaikki muut internetprotokollat raketuvat IP on yksinkertainen paketisuuntautunut protokolla, eli se määrittelee, miten pisteestä A lähetetään paketteja pisteeseen B. Paketille voi matkalla sattua vaikka mitä. Se voi joutua reitittimeen, joka kaatuu ja paketti katoaa tai se voi reitittyä hidasta siirtotietä pitkin, jolloin seuraavaksi lähettetty paketti saapuu perille ennen aikaisemmin lähetettyä. Ts. paketteja katoaa tai ne saapuvat epäjärjestyksessä perille.

6 Internet Protocol (IP) Jokaisella IP-verkon tietokoneella on yksilöivä IP-osoite. Se on neljän luvun yhdistelmä. Esimerkiksi on IPosoite. Jokainen neljästä luvusta voi olla välillä (8- bittinen binääriluku) Jokainen IP-osoite koostuu kahdesta osasta: verkkoosoittesta ja koneosoitteesta. Verkko-osoite edustaa koko tietokoneverkkoa ja koneosoite edustaa verkon yhtä konetta. Verkkopeitteen avulla määritellään, mikä osa osoitteesta on verkko- ja mikä koneosoitetta. Esimerkiksi verkkopeite on tyyppllisesti , jos em luvut ajatellaan binääriluvuiksi ja tehdää niiden (IP-os ja verkkopeiteen) välillä AND-operaatio bitti bitiltä saadaan verkko-osoitteeksi

7 Transmission Conrol Protocol (TCP) Transmission Control Protocol, TCP, on yleisimmin käytetty protokolla Internetissä. Kun sitä käytetään IP:n päällä, siitä käytetään nimeä TCP/IP. TCP/IP tarjoaa sovellukselle yksinkertaisen ja luotettavan yhteyden verkon yli toisessa koneessa olevaan toiseen sovellukseen ilman huolta kadonneista paketeista tai pakettijärjestyksestä. Se voi tehdä seuraavia asioita Koota paketit oikeaan järjestykseen, jos saapumisjärjestys on virheellinen Jos paketti katoaa se pyyttää paketin uudelleen lähetystä TCP tarkistaa myös pakettien sisältämän datan oikeellisuuden käyttämällä automaattisesti tarkistussummaa jokaisessa paketissa. Lisäksi TCP huomaa vastapään katoamisen linjalta tai yhteyden katkaisemisen Kuittausten lähettäminen ja tiedon uudelleenlähettäminen tapahtuvat taustalla niin, että TCP:tä käyttävä ohjelma ei edes huomaa sitä.. Ohjelmoijan kannalta TCP-yhteys vastaa esim. puhelua ensin yhteys muodostetaan, sitten tietoa siirretään edes ja takaisin, lopuksi yhteys suljetaan.

8 Transmission Conrol Protocol (TCP) TCP on helppo käyttää ja se tarjoaa luotettavan siirtoyhteyden. Tästä täytyy kuitenkin maksaa; TCP lähettää paljon tietoa, jolla ylläpidetään pakettien järjestystä, siirretään kuittauksia, tarkistussummia ja yksi välistä puuttuva paketti viivästyttää myös seuraavia paketteja niin kauan, että puuttuva paketti saadaan vastaanotetuksi. Useille sovelluksia tämä on juuri oikea tapa toimia, mutta taas toisille nopeutta vaativille sovelluksille taas ei. Miten voidaan yhden verkkokortin avulla hoidella useita samanaikaisia yhteyksiä. Esimerkikisi www- ja ftp-palvelimen samanaikainen toimita. Tämä tapahtuu porttien avulla. Portti ei ole fyysinen laite vaan IP-osoitteen laajennus. Näin esimerkiksi samalla tietokoneella oleva www-palvelin kuuntelee porttinumeroa 80 ja ftp-palvelin kuuntelee porttinumeroa 21. TCP yhteys muodostetaan siis tiettyyn IP-osoitteeseen ja siinä olevaan porttiin esim porttiin 80 (tässä koneessa oleva wwwpalvelin kuuntelee tätä porttia) TCP-yhteys voidaan muodostaa vain sellaiseen portiin, jossa on kuuntelija (palvelin ohjelma kuuntelee)

9 User Datagram Protocol (UDP) User Datagram Protocol (UDP), on yksinkertainen yhteydetön (ts. asiakkaan ja palvelimen välillä ei ole pysyvää yhteyttä) pakettisuuntautunut protokolla. IP:n päällä käytettynä nimenä käytetään UDP/IP. UDP:ssä tieto lähetään erillisinä paketteina UDP ei tarkista saapuvan paketin muuttumattomuutta, ei takaa paketin saapumista perille eikä edes takaa pakettien saapumista vastaanottajalle lähetetyssä järjestyksessä. Sen voima onkin sen yksinkertaisuudessa. Se ei sisällä ylimääräistä tietoa ja sen prosessoiminen on huomattavasti kevyempää. TCP/IP yhteyksien määrälle käyttöjärjestelmät asettavat rajoituksia mutta ei UDP yhteyksien määrälle. Mikäli sovelluksesi tarvitsee luotettavaa siirtoyhteyttä käytä TCP/IP:tä

10 User Datagram Protocol (UDP) Mikä on sopiva UDP-paketin koko? Teoreettinen maksimi käyttäjädatan osalta on tavua (+ IP otsikko 20 tavua+udp otsikko 8 tavua =65535) Tälläinen iso UDP paketti pilkotaan (fragmentodaan) IP-kerroksella useaksi IP-paketiksi (noin 1000 tavu/paketti) vastaanottopäässä pilkotut paketit kootaan IP-kerroksen toimesta isoksi UDP-paketiksi. Mikäli yksikin IP-paketti hävitetään tiedonsiirrossa koko UDP-paketti menetetään. Toinene rajoittava tekijä on se, että jotkin käyttöjärjestelmät rajoittavat UDP-paketin puskurin koon 8198 tavuun Eräs lähde (myös jotkin muut lähteet ovat likimain samoilla linjoilla) suosittava paketin maksimikooksi 1100 tavua

11 Socket Kun uusi tietoliikennesovellus käynnistetään, niin se pyytää käyttöjärjestelmältä socketin. Tämän kautta hoidetaan tiedonsiirto. Socket on ohjelmakomponetti ja se sisältää seuraavat tiedot, jotka lisätään lähetettävään tietoon protokolla (protocol): Kertoo mitä protokollaa tämän soketin kautta aiotaan käyttää esim TCP tai UDP. vastaanottajan osoite (Destination host address):kertoo mille tietokoneelle Internetissä tietoa lähetetään tämän soketin kautta. Osoite on IP-osoite. vastaanottajan portin numero (Destination application port): Kertoo mikä on vastaanottavan sovelluksen portin numero. Portin numeron on oltava välillä Porttinumerot ovat varattuja ja yleisesti tunnettujen sovellusten käytössä esim www-palvelin yleensä kuuntelee porttia 80, joten omien sovellusten tulisi käyttää suurempia (>1024) portin numeroita. lähettäjän osoite (Source host address): Oman tietokoneen IP-osoite. lähettäjän portin numero (Source application port): Kertoo mikä on lähettävän sovelluksen portin numero. Tämän tiedon avulla tietopaketin vastaanottava tietokone osaa vastata lähettäjälle oikeaan porttinumeroon.

12 UDP yleislähetys (broadcast) UDP:lla lähetetään tietopaketti yhdelle vastaanottajalle. Mikäli sama paketti pitää lähettää usealle vastaanottajalle, niin tämä toteutetaan silmukassa, jossa paketti lähetetään kaikille vastaanottajille erikseen => vastaanottajien määrän kasvaessa verkon kuorma kasvaa turhaan. Samaa tietopakettia lähetetään verkkoon yhä uudelleen. UDP yleislähetys (broadcast) lähettää tietopaketin koko lähiverkkoon kaikille koneille yhtäaikaisesti (vertaa radio- ja televisiolähetykset), jolloin verkkoa ei kuormiteta toistuvilla saman informaation lähetyksillä. Ei myöskään tarvitse ylläpitää listaa vastaanottajista, koska tieto lähetetään kaikille. Yleislähetyksen ongelma on, että kaikki vastaanottavat tietokoneet joutuvat käyttöjärjestelmätasolla tarkistamaan, onko paketti kiinnostava jonkun sovelluksen kannalta. Mikäli lähiverkossa on kymmeniä tietokoneita ja yleislähetyksellä lähetetty paketti on kiinnostava vain muutamalle niistä, niin kuormitetaan turhaan kaikkia loppuja koneita.

13 UDP yleislähetys (broadcast) Ohjelmallisesti ei saada selville, kuinka laajalle yleislähetyksellä lähetetyt paketit leviävät. Monet reitittimet eivät välitä niitä eteenpäin, jolloin yleislähetys ei saavutakaan kuin muutaman lähimmän koneen. Joskus verkoissa yleislähetys voi saavuttaa satojakin koneita vaikka näin ei haluta. Tätä voidaan käyttää sovelluksissa jotka kommunikoivat vain lähiverkon alueella ja melkein kaikki lähiverkossa olevat koneet ovat kiinnostuneita kommunikaation sisällöstä. Tätä voi käyttää myös satunnaisesti muutaman paketin lähettämiseen, jolloin verkon tietokoneet eivät kuormitu kovin paljon. Esim. sovellus voi ilmoittaa olemassaolostaan yleislähetystä käyttäen lähiverkon koneille, johon kiinnostuneet sovellukset voivat vastata esim TCP:tä tai UDP:tä käyttäen (ei ylislähetyksellä).

14 UDP yleislähetys (broadcast) Ohjelmallisesti ei saada selville, kuinka laajalle yleislähetyksellä lähetetyt paketit leviävät. Monet reitittimet eivät välitä niitä eteenpäin, jolloin yleislähetys ei saavutakaan kuin muutaman lähimmän koneen. Joskus verkoissa yleislähetys voi saavuttaa satojakin koneita vaikka näin ei haluta. Tätä voidaan käyttää sovelluksissa jotka kommunikoivat vain lähiverkon alueella ja melkein kaikki lähiverkossa olevat koneet ovat kiinnostuneita kommunikaation sisällöstä. Tätä voi käyttää myös satunnaisesti muutaman paketin lähettämiseen, jolloin verkon tietokoneet eivät kuormitu kovin paljon. Esim. sovellus voi ilmoittaa olemassaolostaan yleislähetystä käyttäen lähiverkon koneille, johon kiinnostuneet sovellukset voivat vastata esim TCP:tä tai UDP:tä käyttäen (ei ylislähetyksellä).

15 UDP yleislähetys (broadcast) Tietokoneverkkojen yhteydessä broadcast-osoite on IP-osoite jonka kautta IPpaketti kyetään lähettämään jokaiselle samassa aliverkossa olevalle laitteelle ilman että sen osoitetta tiedetään. Osoitteen tarkka määrittely on esityksessä RFC 919. Tiettyä aliverkkoa vastaava broadcast-osoite saadaan kun tiedossa on laitteelle määritelty IP-osoite sekä aliverkon peite (englanniksi subnet mask tai netmask). IP-osoitteen ja aliverkon peitteen komplementin kesken tehdään looginen OR operaatio jonka tuloksena saadaan broadcast-osoite. Esimerkki tämän selventämiseksi: Laite haluaa tehdä broadcast-lähetyksen omaan aliverkkoonsa. Laitteen tietää että sen IP-osoite on sekä aliverkon peitteen joka on Verkon peitteen komplementti on Tällöin broadcast-osoitteeksi saadaan = Tähän osoitteeseen lähetetty paketti tavoittaa kaikki saman aliverkon laitteet.

16 UDP yleislähetys (broadcast) Tietokoneverkkojen yhteydessä broadcast-osoite on IP-osoite jonka kautta IPpaketti kyetään lähettämään jokaiselle samassa aliverkossa olevalle laitteelle ilman että sen osoitetta tiedetään. Osoitteen tarkka määrittely on esityksessä RFC 919. Tiettyä aliverkkoa vastaava broadcast-osoite saadaan kun tiedossa on laitteelle määritelty IP-osoite sekä aliverkon peite (englanniksi subnet mask tai netmask). IP-osoitteen ja aliverkon peitteen komplementin kesken tehdään looginen OR operaatio jonka tuloksena saadaan broadcast-osoite. Esimerkki tämän selventämiseksi: Laite haluaa tehdä broadcast-lähetyksen omaan aliverkkoonsa. Laitteen tietää että sen IP-osoite on sekä aliverkon peitteen joka on Verkon peitteen komplementti on Tällöin broadcast-osoitteeksi saadaan = Tähän osoitteeseen lähetetty paketti tavoittaa kaikki saman aliverkon laitteet. Ratol:n PC:luokissa aliverkon peite , jos koneen IP esim => broadcast-osoite: = (Osoitetta ei tulisi käyttää vaikka paikallisreitittimen tulisi pysäyttää ne)

17 Ryhmälähetys (multicast) Ryhmälähetys (multicast) mahdollistaa tietopaketin lähettämisen kaikille kiinnostuneille sovelluksille. Kaikki kiinnostuneet sovellukset rekisteröityvät kuuntelijoiksi ryhmäosoitteeseen, jolloin ne vastaanottavat tähän osoitteeseen lähetetyt tietopaketit. Kuka tahansa voi lähettää tietopaketteja tähän ryhmäosoitteeseen, mutta vain rekisteröityneet kuuntelijat vastaanottavat paketit. Rekisteröimättömät kuuntelijat eivät vastaanota paketteja, kuten yleislähetyksessä tapahtuu. Ryhmälähetys toimii Internetin laajuisesti (tietyin rajoituksin). Kaikki (vanhat) reitittimet Internetissä eivät välitä ryhmäviestejä, joten viestit eivät välttämättä pääse kaikkiin paikkoihin. Ohjelmoija voi tehokkaasti säädellä, kuinka laajalle ryhmäviesti leviää. Reitittimet tarkkailevat ryhmäviestin TTL kenttää (Time-To-Live) ja päättelevät sen perusteella, lähettävätkö viestin eteenpäin laajemmalle. Samassakin koneessa monta sovellusta voi kuunnella samaa lähetystä tietystä portista. Jotta ohjelma voisi ottaa vastaan multicast-lähetyksiä, sen tulee rekisteröityä multicastryhmän kuuntelijaksi. Multicast-ryhmät ovat tiettyjä IP-osoitteita ja osa IPosoiteavaruudesta on varattu tähän tarkoitukseen. Omissa ohjelmissa on turvallista käyttää esimerkiksi IP-osoitetta Tästä huomaammekin, että Multicastia käytettäessä "vakavampiin" tarkoituksiin on syytä ottaa huomioon viestit, jotka ovat muiden kuin omien ohjelmien käyttämiä - et voi tietää, jos joku muukin saa päähänsä käyttää samaa ryhmää ja porttia. Voit välttää viestien sekoittumisen laittamalla jokaisen lähetetyn paketin alkuun jonkin tunnisteen, josta erotat oman protokollasi mukaiset paketit.

18 Ryhmälähetys (multicast) Jotta ohjelma voisi ottaa vastaan multicast-lähetyksiä, sen tulee rekisteröityä multicast-ryhmän kuuntelijaksi. Multicast-ryhmät ovat tiettyjä IP-osoitteita ja osa IP-osoiteavaruudesta on varattu tähän tarkoitukseen. Omissa ohjelmissa voidaan käyttää esimerkiksi IP-osoitetta Käytännössä tulee ottaa huomioon viestit, jotka ovat muiden kuin omien ohjelmien käyttämiä, koska et voi tietää, jos joku muukin saa päähänsä käyttää samaa ryhmää ja porttia. Voit välttää viestien sekoittumisen laittamalla jokaisen lähetetyn paketin alkuun jonkin tunnisteen, josta erotat sinun sovelluksellesi kuulvat paketit. Multicast-lähetyksien ryhmille on käytössä IP-osoitteet Kuitenkin alue on varattu, jota ei saa käyttää sovelluksissa. Seuraavista linkeistä löytyy lisätietoja ryhmälähetyksistä ja käytössä olevista osoitteista. ting.html

19 HTTP-protokolla 1/5 HTTP (Hypertext Transfer Protocol) on protokolla, jota selaimet ja WWW-palvelimet käyttävät tiedonsiirtoon. Protokolla perustuu siihen, että asiakasohjelma (esim. selain) avaa TCPyhteyden palvelimelle (yleensä porttiin 80) ja lähettää pyynnön. Palvelin vastaa lähettämällä vastauksen, tavallisimmin HTML-sivun tai binääridataa esim. kuvia, ohjelmia tai ääntä.

20 HTTP-protokolla 2/5 HTTP on Yhteydetön. Pyynnön jälkeen asiakas lopettaa yhteyden palvelimeen ja odottaa vastausta Media riippumaton. Välitettävä tieto voi olla mitä tyyppiä tahansa kunhan asiakas ja palvelin osaavat sitä käsitellä ( Internet media type eli MIME-tyyppi). Palvelin kertoo yleensä siirrettävän datan tyypin ContentType-otsakkeessa. Tilaton. Peräkkäisten siirtotapahtumien välillä ei ole mahdollista pitää tilatietoa. Jokainen HTTPsiirtotapahtuma on aloitettava aivan alusta.

21 HTTP-protokolla 3/ Yleisiä mediatyyppejä image/png - PNG-muotoinen kuva text/plain - tekstiä, joka on tarkoitettu esitettäväksi sellaisenaan; käytetty merkistö määritellään charsetparametrillä, oletusarvo on US-ASCII text/xml - XML-muotoista rakenteellista tekstiä text/html - HTML-sivu audio/mpeg - MP3-muotoista ääntä application/vnd.stardivision.calc - StarOffice-taulukkolaskin (sovelluskohtaista vnd=vendor specific tietoa) application/octet-stream - mitä tahansa määrittelemätöntä binääridataa (tätä tyyppiä käytetään, jos tyyppi tai koodaus ei ole ohjelman tiedossa)

22 HTTP-protokolla 4/5 metodeita GET - käytetään resurssin hakua varten (esimerkiksi verkkosivun hakuun) POST - esimerkiksi täytetyn lomakkeen tietojen lähettäminen palveluun OPTIONS - kysely palvelimen tai resurssin ominaisuuksista HEAD - pyydä vain sivun otsikkotiedot (esimerkiksi hakukone selvittää onko sivu muuttunut) PUT - sivun tallettaminen (käytetään harvoin ilman WebDAVlaajennuksia) DELETE - sivun poistaminen (käytetään harvoin ilman WebDAVlaajennuksia) TRACE - palauttaa pyynnön sellaisenaan (vikojen jäljitykseen) CONNECT - pyydetään yhteyttä, joka jää päälle

23 HTTP-protokolla 5/5 Palvelimen vastauskoodeista Palvelin palauttaa onnistuneeseen sivunhakuun vastauksena ensimmäisenä "HTTP/1.x 200 OK". Ensin on protokollan versionumero ja koodi "200" kertoo pyynnön onnistuneen (selväkielisenä "OK"). 2xx-alkuiset statuskoodit kertovat onnistuneesta pyynnöstä. 3xx-alkuiset koodit ilmoittavat sisällön löytyvän jostain muualta kuin selain pyysi. Koodi 301 "Moved Permanently" ilmoittaa sivun siirtyneen pysyvästi ja 302 "Moved Temporarily" väliaikaisesti toiseen paikkaan. 4xx-alkuiset koodit kertovat asiakasohjelman (esim. selaimen) tekemästä virheestä. Esimerkiksi 404 "Not Found", jos haetaan sivua, jota palvelimella ei ole ja 403 "Forbidden eli hakijalla ei ole oikeutta dokumenttiin pääsyyn. 5xx-alkuiset koodit kertovat palvelimen tekemistä virheistä

24 SMTP-protokolla SMTP (Simple Mail Transport Protocol) sähköpostiprotokolla on tekstipohjainen ja käyttää TCP:tä. Näin ollen SMTP sessio voidaan luoda telnet-komennolla. Se käyttää yleensä porttia 25 Kun lähetään SMTP:n kautta sähköpostia tarvitaan ainakin neljää komentoa HELO, kertoo sähköpostipalvelimelle sähköpostiohjelman identiteetin MAIL FROM, lähettäjä RCPT TO, vastaanottaja DATA, viestin sisältö. Huomaa, että viestin aihe ja muut otsikkokentät ovat osa viestiä

25 Muuta asiaan liittyvää POP3 (Post Office Protocol version 3) protokolla mahdollistaa sähköpostin lukemisen verkon yli. Se on myös tekstipohjainen protokolla, joten sen kanssa voidaan kommunikoida telnet-komennolla. IMAP4 (Internet Message Access Protocol 4) on POP3:n kaltainen protokolla mutta kehittyneempi. POP3 mahdollistaa yhdessä postilaatikossa käynnit, kun taas IMAP4 mahdollistaa käynnit useammassa sähköpostilaatikossa Java Mail API on geneerinen sähköpostikehys, joka tukee sähköpostiviestien lähetystä ja vastaanottamista. Tukee useita sähköpostiprotokollia

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed 9.2.2001 1 Perusteita 1 (2) tarvittavat luokat paketissa MDYDQHW IP-osoitteita käsitellään,qhw$gguhvv-olioina luonti (huom. ei konstruktoria):,qhw$gguhvvdggu,qhw$gguhvvjhw%\1dphdgguhvv

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Tikon ostolaskujen käsittely

Tikon ostolaskujen käsittely Toukokuu 2013 1 (7) 6.3.0 Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (7) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen

Lisätiedot

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Tikon ostolaskujen käsittely

Tikon ostolaskujen käsittely Toukokuu 2014 1 (8) Toukokuu 2014 2 (8) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen aktivointi... 5 6. Eräajot

Lisätiedot

TCP/IP-protokollat ja DNS

TCP/IP-protokollat ja DNS TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

IP asetus -harjoitus Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 ICT1TN002 1/11 Tietokone ja tietoverkot Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkkoasetusten vaikutuksesta Tässä harjoituksessa tutustutaan labrassa lähiverkon toimintaan tekemällä

Lisätiedot

@PHPOINT / @KOTIPOINT Sähköpostitilin asetukset

@PHPOINT / @KOTIPOINT Sähköpostitilin asetukset 1(10) OHJEEN SISÄLTÖ Sivu Sähköpostitilin lisääminen 2 Oletussähköpostiosoitteen muuttaminen 7 Sähköpostiliikenteen käyttäminen suojatulla yhteydellä 9 (Viestintäviraston suositus) 2(10) Sähköpostitilin

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005 Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia

2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 23.1.2002 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto

Sähköpostitilin käyttöönotto Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 1.0 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi Sivu 1 / 16 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.2 Tietojen

Lisätiedot

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#> WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International

Lisätiedot

K U U L A L A A K E R I LUOTTAMUKSELLINEN 1(6)

K U U L A L A A K E R I LUOTTAMUKSELLINEN 1(6) K U U L A L A A K E R I LUOTTAMUKSELLINEN 1(6) Messto HTTP API Messto HTTP API on sovelluskehittäjiä varten kehitetty helppo tapa toteuttaa tekstiviesti- ja multimediaviestisovelluksia. Rajapinnan avulla

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä

Lisätiedot

Käyttäjäliitäntä (user agent) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen

Käyttäjäliitäntä (user agent) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen 2.2. Sähköposti Käyttäjäliitäntä (user agent) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen Postipalvelin (mail server) postilaatikot Postiprotokolla SMTP sanomien toimittaminen lähettäjän postijärjestelmästä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin 1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,

Lisätiedot

Ilmoitus saapuneesta turvasähköpostiviestistä

Ilmoitus saapuneesta turvasähköpostiviestistä Tullin turvasähköposti Asiakkaan ohje www.tulli.fi versio 2.2 8.1.2015 Korvaa version 2.1 22.5.2014 Tullin turvasähköposti Tulli lähettää sinulle sähköpostiviestin salattuna silloin, kun viesti tai sen

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

SÄHKÖPOSTIPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 SÄHKÖPOSTIPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 17.8.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät

Lisätiedot

C:. S: 250 Message accepted for delivery C: QUIT S: 221 princeton.edu closing connection

C:. S: 250 Message accepted for delivery C: QUIT S: 221 princeton.edu closing connection Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottava palvelin antaa luvan Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

Miten Internet toimii?

Miten Internet toimii? Miten Internet toimii? WWW-sivu 2 HTML-koodi Nixu International Nixu

Lisätiedot

Sähköpostisanoman muoto. Push- ja pull-protokollat. työntöprotokolla (PUSH) Yleisiä sanoman otsakekenttiä kentät erotettu rivinvaihdolla

Sähköpostisanoman muoto. Push- ja pull-protokollat. työntöprotokolla (PUSH) Yleisiä sanoman otsakekenttiä kentät erotettu rivinvaihdolla Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottava palvelin antaa luvan Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia

Lisätiedot

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin

sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin Zyxel Prestige 645 ISP Zyxel Prestige 645 WEB Zyxel Prestige 645R Zyxel Prestige 645 Ennen aloitusta tarkista,

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

Lähettävä postipalvelin Vastaanottava postipalvelin

Lähettävä postipalvelin Vastaanottava postipalvelin Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottava palvelin antaa luvan Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia

Lisätiedot

OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1

OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1 OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1 1.0 Yleistä OnniSMS on HTTPS/XML pohjainen rajapinta tekstiviestin lähettämiseen. Palvelun käyttöön tarvitaan käyttäjätunnus, salasana ja palvelimen osoite, jotka saa tekemällä

Lisätiedot

Push- ja pull-protokollat

Push- ja pull-protokollat S: 220 helsinki.fi C: MAIL FROM: S: 250 OK C: RCPT TO: S: 250 OK C: DATA S: 354 Enter mail, end with.

Lisätiedot

2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä

2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä 2.2. Sähköposti Käyttäjäliitäntä (user ) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen Postipalvelin (mail server) postilaatikot Postiprotokolla sanomien toimittaminen lähettäjän postijärjestelmästä

Lisätiedot

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot

Elisa efax. Käyttöohje

Elisa efax. Käyttöohje Elisa efax Käyttöohje 1 Sisällysluettelo 1 Ohjeen käyttötarkoitus... 2 2 efax palvelun käytön aloittaminen... 2 3 Faksin lähettäminen... 3 4 Faksin vastaanottaminen... 4 5 Kuittaukset ja raportit... 4

Lisätiedot

OmniTouch 8400 Instant Communications Suite Microsoft Outlook -integrointi

OmniTouch 8400 Instant Communications Suite Microsoft Outlook -integrointi OmniTouch 8400 Instant Communications Suite Pikaopas - versio 6.1 Alcatel-Lucent OmniTouch 8400 Instant Communications Suite yhdistettynä Microsoft Outlook -ohjelmistoon luo korkeatasoisia palveluita.

Lisätiedot

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että

Lisätiedot

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast

Lisätiedot

Windows Phone. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Windows Phone 8 -puhelimessa.

Windows Phone. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Windows Phone 8 -puhelimessa. Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Windows Phone Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Windows-puhelimeesi,

Lisätiedot

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille:

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: 1 (13) Macintosh () Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: Valitse Omenavalikosta Järjestelmäasetukset. Järjestelmäasetuksista Verkko 2 (13) Verkkoasetuksista (1.) Kytkentä Ethernet ja (2.) Määrittelytapa

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys 5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi

Lisätiedot

Verkkoposti selkokielellä

Verkkoposti selkokielellä Petri Ilmonen Verkkoposti selkokielellä Tekijä ja Oppimateriaalikeskus Opike, FAIDD, 2009 Selkokielinen käsikirjoitus: Petri Ilmonen Selkokielen tarkistus: Ari Sainio Kustannustoimitus: Petri Ilmonen Kansikuva

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

Käyttäjänedustaja (User Agent) Internetin kuljetusprotokollat. Sovellus ja kuljetuspalvelun laatu

Käyttäjänedustaja (User Agent) Internetin kuljetusprotokollat. Sovellus ja kuljetuspalvelun laatu 2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

SSH Secure Shell & SSH File Transfer

SSH Secure Shell & SSH File Transfer SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden

Lisätiedot

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä.

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä. Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Android Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Android-laitteeseesi, voit

Lisätiedot

5. Mobile IP (RFC 3220)

5. Mobile IP (RFC 3220) 5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi

Lisätiedot

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä 7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta: IP tarjoaa tasapuolisen palvelun (best effort) kaikille) joskus kaikki toimii hyvin, joskus ei sovellus ei voi paljoa

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros Chapter 3 Transport ayer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset - Avaa Työkalut valikko ja valitse Tilien asetukset - Valitse vasemman reunan lokerosta Lähtevän postin palvelin (SM - Valitse listasta palvelin, jonka

Lisätiedot

Opus SMS tekstiviestipalvelu

Opus SMS tekstiviestipalvelu Opus SMS tekstiviestipalvelu Sivu 1 / 17 1. Yleistä toiminnosta Opus SMS tekstiviestipalvelun avulla voidaan Opus Dental potilashallintaohjelmasta Lähettää muistutuksia tekstiviestillä Lähettää tiedusteluita

Lisätiedot

Sähköpostilaatikoiden perustaminen

Sähköpostilaatikoiden perustaminen Sähköpostilaatikoiden perustaminen Sähköpostilaatikoiden perustaminen ja hallinnointi tapahtuu oma.kaisanet.fi-sivuston kautta. Palveluun kirjautuminen tapahtuu menemällä osoitteeseen https://oma.kaisanet.fi.

Lisätiedot

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...

Lisätiedot

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Muistio 1 (7) Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Suojatun viestin vastaanottaminen... 1 3 Suojatun viestin lukeminen... 2 4 Vastaanotetun

Lisätiedot

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa WWW ja tietokannat WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä Staattiset sivut kirjoitettu kerran, muuttaminen käsin ongelmana pysyminen ajantasalla Ylläpito hankalaa,

Lisätiedot

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Ohje 1 (10) Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Suojatun viestin vastaanottaminen... 1 3 Suojatun viestin lukeminen... 2 4 Vastaanotetun

Lisätiedot

Luottamuksellinen sähköposti Trafissa

Luottamuksellinen sähköposti Trafissa OHJE 1 (8) Luottamuksellinen sähköposti Trafissa Trafi käyttää Deltagon Sec@GW -ohjelmistoa sähköpostin luottamuksellisuuden suojaamiseen. D-Envelope sovelluksen avulla viestien vastaanottaminen ei edellytä

Lisätiedot

Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen

Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen Ohje luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen Liikenteen turvallisuusvirasto 27.9.2012 Sisällysluettelo Luottamuksellista tietoa sisältävien sähköpostiviestien

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

AverCaster HD Duet pikaopas

AverCaster HD Duet pikaopas AverCaster HD Duet pikaopas 1. aivan ensimmäiseksi kytke AVerCaster Duet (LAN1 tai LAN2) lähiverkon kytkimeen (esim. GigEswitch, jossa on IGMP-tuki multicastingia varten) 2. liitä haluamasi ohjelmalähde

Lisätiedot

HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen

HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen Tero Tähtinen Teknillinen korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio Diplomityöesitelmä 29.11.2004 1 Johdanto Diplomityössä

Lisätiedot

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort

Lisätiedot

Send-It ilmoittautumisjärjestelmä (judotapahtumat Suomessa)

Send-It ilmoittautumisjärjestelmä (judotapahtumat Suomessa) Ilmoittautumis järjestelmän otsikko alue Jokaisella tapahtumalla on otsikko-osa joka on samanlainen joka puolella sovellusta. Tämä Judokilpailuissa käytetty otsikko-osa koostuu viidestä linkistä, joita

Lisätiedot

AXXION OY. Hosting-palvelut Asiakasohjeistus Versio 1.0

AXXION OY. Hosting-palvelut Asiakasohjeistus Versio 1.0 AXXION OY Hosting-palvelut Asiakasohjeistus Versio 1.0 27.09.2007 1 Yleistä Tämä dokumentti on asiakkaille tarkoitettu ohjeistus Axxion Oy:n toimittamien hosting-palveluiden myymiseksi. Dokumentin aihepiiriin

Lisätiedot

Kytkimet, reitittimet, palomuurit

Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkimet, reitittimet, palomuurit Kytkin (ja hubi): kaikki liikenne välitetään kaikille samaan kytkimeen kytketyille koneille suoraan, ei tarvitse omaa IP-osoitetta Reititin: ohjaa liikennettä verkkoalueiden

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) TLS Internet 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille, esim HTTP

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot

Osoitemanipulaation syitä. Osoitemanipulaation syitä. Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut

Osoitemanipulaation syitä. Osoitemanipulaation syitä. Miten? S Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut Lic.(Tech.) Marko Luoma (1/31) Lic.(Tech.) Marko Luoma (2/31) Osoitemanipulaation syitä S 38.192 Verkkopalvelujen tuotanto Luento 4: Verkko osoitteiden manipulaatiopalvelut IPv4 osoiteavaruus on loppumassa

Lisätiedot

Tukipyyntö-toiminnon ohje

Tukipyyntö-toiminnon ohje Tukipyyntö-toiminnon ohje Diagnoosilaitteen teknisen tukipyyntötoiminnon avulla avataan teknistä tukea koskeva asiakirja, joka sisältää tietoja ongelmatilanteen ratkaisemiseksi. Sen kautta saadaan käyttöön

Lisätiedot

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot