Päätös Nro 16/2010/1 Dnro LSSAVI/15/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 16/2010/1 Dnro LSSAVI/15/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen turkistarhan ja rehusekoittamon toimintaa koskeva ympäristölupa ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA ML-Kujala Oy Yhteyshenkilö: Pauliina Kujala Kujalantie 10 C ITÄKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Turkistarha ja rehusekoittamo sijaitsevat Lappajärven kunnan Itäkylässä tilalla Liisankangas RN:o 5:78. Turkistarhalla kasvatetaan noin kettua/supia pentutuloksesta riippuen eli noin siitosnaaraskettua/-supia vuoden 2010 loppuun saakka. Vuoden 2010 jälkeen eläinmäärä vähennetään maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 16/EEO/1999 vaatimusten mukaiseksi. Turkistarhassa on yhteensä 82 varjotaloa, joiden yhteispituus on noin metriä. Turkistarha-alueella sijaitsee varjotalojen lisäksi rehusekoittamo, nahoittamo, lantala ja kaksi valumavesien kemikalointijärjestelmää. Rehusekoittamorakennus käsittää keittämön, rehusekoittamon, nahoittamon, parakin, pakkasvaraston, varaston ja lastauslaiturin. Rehusekoittamorakennuksen lähituntumassa sijaitsevat rehusiilot, polttoainesäiliöt ja muut varastotilat. Rehusekoittamo on niin sanottu tilarehustamo eli siinä valmistetaan rehua ainoastaan omaan tuotantoon. Rehua valmistetaan noin tonnia vuodessa. Maksimissaan tuotanto on ollut noin tonnia vuodessa. Raaka-aineena käytetään pääosin teurasjätettä, kanaa, ohraa, lihaluuhöyhenjauhoa sekä omia turkiseläinruhoja ja kaavintarasvaa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Luvan muuttamista (YSL 58 ) koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hakemus on tullut vireille luvan muuttamista koskevana asiana. Toiminnanharjoittaja on hakenut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (LSU Y-87) myöntämän ympäristöluvan lupamääräyksen 7. (tässä päätöksessä määräys 8.) muuttamista. Toiminnanharjoittaja hakee lupaa käyttää rehusekoittamossa oman turkistuotannon ketun- ja supikoiran ruhoja ja niiden kaavintarasvaa noin tonnia vuodessa riippuen vuotuisesta eläintuotannosta. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antamassa päätöksessä oman tuotannon turkiseläinruhojen ja niiden kaavintarasvan käyttö on rehunvalmistuksessa kielletty. Aluehallintovirasto on katsonut, että kyseessä on toiminnan olennaista muuttamista (YSL 28 3 momentti) koskeva asia. Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 kohdan b alakohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 250 siitosnaarasminkin tai -hillerin taikka vähintään 50 siitosnaarasketun tai -supin turkistarha. Aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen käsittelemään toiminnan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 kohdan b alakohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään siitosnaarasminkin tai -hillerin taikka vähintään 600 siitosnaarasketun tai -supin turkistarha. Ympäristönsuojelulain 35 :n mukaan, jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristönluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksella tai yhdellä lupahakemuksella.

3 3 Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisisi 1 momentin 10 kohdan m alakohdan mukaan rehusekoittamoa koskevan lupa-asian. Ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin mukaan kuitenkin, jos toimintoihin on haettava lupaa siten kuin 35 :n 4 momentissa säädetään, eri toimintojen lupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ILMOITUKSET YMS. JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Nykyisellä toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (LSU-2008-Y-87). Lupa on myönnetty enintään siitosnaarasketun/-supin pitämiselle vuoden 2010 loppuun saakka. Vuodesta 2011 lähtien turkistarhalla saa pitää enintään siitosnaaraskettua/- supia pentuineen. Luvan mukaan rehusekoittamossa saa valmistaa rehua enintään tonnia vuodessa käyttämättä siinä kuitenkaan oman tuotannon turkiseläinruhoja tai -rasvaa. Rehusekoittamolla on Lappajärven kunnaneläinlääkärin antama päätös laitoksen hyväksymisestä tilarehustamoksi (2005/09/1). Laitoksella valmistettava rehu käytetään omien turkiseläinten ruokintaan. Tilarehustamo on sivutuoteasetuksen 23 artiklan 4 alakohdassa tarkoitettu käyttäjä. Laitoksen hyväksyntänumero on FI-403-TR Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ML-Kujala Oy:n turkistarha ja rehusekoittamo sijaitsevat Lappajärven kunnan Itäkylässä noin kolmen kilometrin etäisyydellä Itäkylän kyläkeskuksesta itään. Sijaintipaikan ympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista, pääosin peltoa. Turkistarha-alueen pinta-ala on noin 11 hehtaaria. Turkistarhan toiminnan vaikutusalueella, noin 500 metrin etäisyydellä, sijaitsee yksi asuinkiinteistö. Turkistarha ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella eikä sen läheisyydessä ole tiedossa olevia talousvesikaivoja. Pankarinpuro virtaa tarha-alueen itäpuolella lähimmällään noin 100 metrin etäisyydellä tarhasta. Tarha-alueen länsipuolella virtaa Vieresjoki lähimmällään noin 500 metrin etäisyydellä tarhasta. Lappajärveen on etäisyyttä noin 3,6 kilometriä. Tarha-alueen maaperä on hiesumoreenia. Tarhan käyttövesi hankitaan Purolan vesiosuuskunnalta.

4 4 TURKISTARHAN TOIMINTA Varjotalorakenteet Kaikki varjotalot ovat maanvaraisia. Kaikkien varjotalojen räystäät ulottuvat 30 cm ulkopuolelle häkin ulkoreunasta. Varjotalojen lanta-alustat on korotettu 40 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Tarhalla on käytössä ympärivuotinen juottojärjestelmä. Varjotalojen kattovedet johdetaan alueen ulkopuolelle. Vesikouruilla kerätty vesi johdetaan räystäskaivoihin alassyöksyputkilla ja niistä kokoomaputkistoa pitkin tarha-alueen ympärysojien ulkopuolelle. Alassyöksyt ja räystäskaivot on asennettu jokaiseen varjotaloon. Kattovedet johdetaan räystäskaivoista 110 mm yleisputkea pitkin noin 200 mm runkoputkeen. Runkoputket on asennettu jokaisen varjotaloryhmän väliin siten, että ne johtavat katoilta tulevat vedet riittävän kauaksi tarha-alueen ympärysojien ulkopuolelle. Kattovedet johdetaan kahteen suuntaan, tarhaalueen itä- ja länsipuolelle, niin etteivät puhtaat kattovedet kulkeudu ympärysojaan. Lannan, jätteiden ja jätevesien varastointi sekä hyödyntäminen Turkistarha on ympärysojitettu lukuun ottamatta tarhan pohjoisosan mäkistä osaa. Alueen maaperän ja pinnanmuotojen vuoksi alueella ei ole salaojitusta vaan se kuivataan avouomilla/pintavaluntana ja vedet ohjataan kemialliseen vesienkäsittelyyn (2 kpl). Virtsaa imeytetään kuivikkeisiin ja kuivikkeena käytetään turvetta, olkea ja heinää yhteensä noin m 3 vuodessa. Lanta poistetaan ketuilta 1-2 kertaa vuodessa syksyllä ja talvella. Lanta varastoidaan noin m 2 :n kokoisessa lantalassa. Lantalan kolmella sivulla on 0,8 metrin korkuiset reunat ja 0,4 metrin korkuinen ajoluiska. Osa lannasta hyödynnetään lannoitteena hakijan omalla pellolla ja sopimuspelloilla sekä osa lannasta toimitetaan kompostointilaitokseen (Oy Kromavex Ab). Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 386,6 hehtaaria, josta omaa peltoa on 68,5 hehtaaria ja sopimuksiin perustuvaa lannanlevityspeltoa on 318,1 hehtaaria. Lantaa muodostuu laskennallisesti noin m 3 vuodessa. Kompostointilaitoksen kanssa laadittu sopimus kattaa m 3 vastaavan lantamäärän vuodessa. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat ruhot ja kaavintarasva sekä tuotantokauden ulkopuolella kuolleet eläimet. Jätteet toimitetaan tarhalla sijaitsevaan rehusekoittamoon. Muita toiminnassa syntyviä jätteitä ovat rummutuspuru, metallijäte, polttojäte, sekajäte ja ongelmajätteet. Jätteet toimitetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti niille osoitettuihin paikkoihin. Rummutuspuru poltetaan omassa lämpökeskuksessa. Toiminnassa syntyy myös jätevesiä. Altaiden, siilojen ja putkistojen pesuvedet johdetaan suoraan sekoittajaan, jossa ne sekoitetaan rehun sekaan. Parakissa ja nahkontatilassa olevien wc:n jätevedet johdetaan parakin länsipuolella

5 5 sijaitseviin kahteen (2) umpikaivoon. Sekoittajan alta tulevat pesuvedet ohjataan siilojen numero 6, 7 ja 8 vieressä oleviin kolmeen (3) umpikaivoon ja siitä edelleen varastohallin pohjoispäässä sijaitsevaan umpikaivoon. Umpikaivot tyhjennetään vähintään kerran vuodessa pellolle. Valumavesien käsittely ja tarkkailu Turkistarha-alueen valumavedet johdetaan turkistarha-alueen länsi- ja itäpuolella sijaitseville kemiallisille puhdistamoille, joissa valumavedet käsitellään kemikaloimalla. Turkistarhan länsipuolella sijaitseva puhdistamo (nro 1) käsittää tasausaltaan, kemikaalinsyöttöyksikön ja saostusaltaan. Itäpuolen puhdistamo (nro 2) käsittää kaksi tasausallasta, kemikaalinsyöttöyksikön ja saostusaltaan. Käsittelypaikoissa on tasausaltaat, joihin valumavedet johdetaan. Tasausaltaat on mitoitettu 120 m 3 /d kokonaisvirtaamalle. Huhti- ja toukokuun sulamisvesien aiheuttamat huippuvirtaamat ohjataan tasausaltaasta suoraan purkuojaan ilman käsittelyä. Tasausaltaasta tarhavedet johdetaan pumppukaivoon, josta pumppu pumppaa (421 l/min) tarhavedet saostusaltaaseen. Kemikaalin syöttö tapahtuu pumpun painepuolelta. Saostuksessa käytettävä kemikaali on Finferri, jota käytetään noin g/m 3 riippuen tarhavesien väkevyydestä. Kemikaallien syöttö tapahtuu automaattisesti siten, että nostopumppu käynnistää omalla käymisellään myös kemikaalipumpun. Näin kemikaalin syöttö annostellaan tulevan vesimäärän mukaan. Kemikaalin syöttö tapahtuu noin 1 m 3 kemikaalisäiliöstä. Saostusaltaiden tilavuudet ovat noin 60 m 3. Itäpuolisen käsittelypaikan saostusaltaan puhdistettu vesi johdetaan suoimetykseen. Länsipuolisen käsittelypaikan puhdistettu vesi johdetaan suoraan purkuojaan. Saostusaltaan pinnalle muodostuvan kiintoaineen poispääsy altaasta estetään yksinkertaisella seinämärakenteella. Saostusaltaista poistetaan sinne kertynyt liete tarvittaessa. Pohjan liete sekoitetaan turpeeseen sekä myös ajetaan pelloille sellaisenaan. Polttonesteet ja liikenne Turkistarha-alueella säilytetään polttoaineita kolmessa maanpäällisessä säiliössä, joista kahden säiliön tilavuus on litraa ja yhden säiliön tilavuus litraa. Säiliöt on varustettu lapon estolaitteella. Polttoainesäiliöt on tarkastettu paloviranomaisen toimesta vuonna Tarhalla on enintään 200 litraa muita öljytuotteita, joita säilytetään nykyisin säiliössä. Lisäksi tarhalla on litran muurahaishapposäiliö ja litran rikkihapposäiliö. Kemikaalisäiliöt ovat kattamattomia eikä niitä ole allastettu.

6 6 Turkistarha-alueen ulkopuolinen liikenne muodostuu pääasiassa rehuauton, nahkojen kuljetusauton sekä jäteauton käynteihin liittyvästä autoliikenteestä. Tarhan sisäinen liikenne on normaalia turkistarhan hoitoon liittyvää auto- ja työliikennettä. Rehun valmistus Rehusekoittamon yhteydessä on nahoittamo, keittämö ja pakkasvarasto sekä läheisyydessä sijaitsevat varastot rehunvalmistukseen käytettäville raakaaineille. Rehua valmistetaan turkistarhalla ympäri vuoden hapottamalla tai keittämällä. Rehua valmistetaan noin tonnia vuodessa. Turkistarhalle ostetaan rehua muualta noin tonnia vuodessa. Raakaaineina käytetään pääasiassa kalkkunateurasjätettä (noin 700 t/a), naudanteurasjätettä (noin 50 t/a), kanaa (noin 100 t/a), ohraa (noin 500 t/a), lihaluuhöyhenjauhoa (noin 300 t/a) sekä omia ruhoja ja kaavintarasvaa (noin t/a riippuen vuotuisesta eläintuotannosta). Raaka-aineita varastoidaan niille tarkoitetuissa erillisissä varastoissa. Taulukko 1. Turkistarhan (rehusekoittamon) raaka-ainevarastot ja niiden tilavuudet. Varasto Tilavuus 9 kpl x 126 Siilosto m 3 1 kpl x 500 Allas m 3 1 kpl x 200 Siilo m 3 Siilo 1 kpl x 60 m 3 1 kpl x 200 Varasiilo m 3 Jauhosiilo 2 kpl x 75 m 3 Jauhosiilo 1 kpl x 85 m 3 Viljasiilo 1 kpl x 40 m 3 Pakkasvarasto t Rehun valmistusprosessissa ruhot kuljetetaan nylkyprosessin jälkeen kuljettimia pitkin suoraan betonipohjaiseen vastaanottovarastoon. Myös muualta tulevat ruhot varastoidaan. Varastosta ruhot nostetaan nosturilla murskaukseen, jossa ne murskataan noin 50 mm palakokoon. Murskauksen jälkeen ruhomassa siirretään lämpökäsittelyyn ( º C, 2-3 bar, vähintään 20 min.). Tämän jälkeen massa siirretään rasvanerotusaltaaseen, jossa rasva erotetaan mekaanisesti. Mekaanisen erotuksen jälkeen massa jäähdytetään 60 C asteeseen lauhduttimessa ja samassa yhteydessä siihen lisätään happo ja säilöntäaine. Tämän jälkeen massa varastoidaan myöhempää käyttöä varten.

7 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN ASIAN KÄSITTELY Turkistarhaustoiminnan ympäristökuormitus muodostuu pääasiassa ravinnepäästöistä vesiin ja maaperään sekä hajupäästöistä ilmaan. Toiminnasta muodostuu lisäksi jätettä. Toiminnasta saattaa aiheutua myös kärpäshaittaa ja haittaeläinten, kuten lokkilintujen ja rottien lisääntymistä tai viihtymistä alueella tai lähiympäristössä. Rehusekoittamon toiminnasta saattaa aiheutua hajua lähiympäristöön erityisesti jätteiden ja raaka-aineiden varastoinnista ja keittoprosessista. Hakemuksessa on esitetty käytettävän parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) käsittelemällä valumavedet kemiallisesti kahdessa erillisessä puhdistamossa, varustamalla varjotalot jatketuilla räystäillä, vesikouruilla ja korotetuilla lanta-alustoilla. Säännöllisellä lannan poistolla ja kuivikkeiden käytöllä vähennetään kärpästen määrää, typen haihtumista sekä hajuhaittaa. Kuivikemateriaaleina käytetään olkea, turvetta ja heinää. Kuivikkeita käytetään yhteensä noin m 3 vuodessa. Turkistarha-alueen valumavedet johdetaan pintavaluntana, valmiita avouomia käyttäen tarha-alueen itä- ja länsipuolelle rakennetuihin kemiallisiin puhdistamoihin, jotka ovat olleet toiminnassa vuodesta lähtien. Kattovesien poisjohtaminen vähentää varjotalokentälle tulevaa veden määrää vähentäen myös hajujen esiintymistä ja ravinnekuormitusta. Turkistarhan jätehuolto toteutetaan kunnan jätehuoltomääräysten asettamien velvoitteiden mukaan. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti tarhalla ennen keräilyyn toimittamista. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 b, Kokkola, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Wolffintie 35, Vaasa ja Lappajärven kunnanviraston virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Maneesintie 5. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta, Lappajärven kunnanhallitukselta sekä kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Lappajärven kunnantoimistolla. Hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan.

8 8 Tarkastus Turkistarhalla ei ole lupahakemuksen muutoksen johdosta katsottu tarpeen tehdä tarkastusta. Lupaviranomainen on suorittanut edelliset tarkastukset ja Toiminnanharjoittajan ja lupaviranomaisen käymästä puhelinkeskustelusta on laadittu puhelinmuistio, joka on liitetty päätösasiakirjoihin. Muistutukset ja mielipiteet Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Eviran valvontaosaston eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö on Länsi-Suomen ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa esittänyt seuraavaa: Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 850/2005 mukaan turkistarhan, joka käyttää tiettyjä käsittelemättömiä sivutuotteita omien turkiseläintensä rehun valmistukseen, on oltava hyväksytty tilarehustamoksi. Hyväksynnän edellytyksenä on, että laitos käyttää rehun valmistukseen ainoastaan edellä mainitun asetuksen liitteessä 3 säädettyjä raaka-aineita. Sallittua rehuraaka-ainetta ovat muun muassa omien turkiseläinten nahkontaruhot, mikäli ne kuumennetaan vähintään 100 asteiseen lämpötilaan ennen rehukäyttöä eikä lajinsisäistä syöttöä tapahdu. Toisin sanoen prosessoitujen ketun ruhojen käyttö supikoirien rehussa on sallittua edellyttäen, että eläinlajikohtaiset ruhomassat pidetään erillään varastoinneissa, käsittelyprosesseissa ja ruokinnassa. Sama koskee ruhoista saatavaa kaavintarasvaa. ML-Kujala Oy on hakenut hyväksyntää tilarehustamoksi Lappajärven kunnaneläinlääkäriltä Hakemuksessaan toimija on ilmoittanut käyttävänsä rehun valmistukseen muun sallitun sivutuoteaineksen lisäksi omien turkiseläintensä nahkontaruhoja, jotka painesteriloidaan ( astetta, 2-3 baaria, vähintään 20 minuuttia) ennen rehukäyttöä. Edellä mainitun hyväksyntähakemuksen perusteella kunnaneläinlääkäri on hyväksynyt päätöksellään ML-Kujala Oy:n turkistarhan MMM asetuksen N:o 850/2005 mukaiseksi tilarehustamoksi hyväksyntänumerolla FI-403-TR Hyväksynnän yhteydessä valvontaviranomainen on ohjeistanut toimijaa sallituista raaka-aineista, niiden käsittelystä ja erottelusta kannibalismin estämiseksi. Edellä mainitun säädöksen mukaisen vuositarkastuksen yhteydessä kyseinen tilarehustamo tullaan tarkastamaan vuoden 2010 aikana, jolloin myös nahkontaruhojen ja kaavintarasvan käytön säädöstenmukaisuus tarkastetaan. Turkistarhan hyväksyntä tilarehustamoksi on mainittu ML-Kujalan ympäristölupapäätöksessä LSU-2008-Y-87. Ympäristöluvan määräyksessä 7. on todettu, että omia nahkontaruhoja ja kaavintarasvaa ei sellaisenaan saa käyttää eläinten ruokintaan, koska em. sivutuotteiden käytössä on huomioitava, että eläimiä

9 9 ei saa ruokkia saman lajin eläimistä johdetulla käsitellyllä eläinvalkuaisella. Tämä vaatimus on yhdenmukainen tilarehustamon hyväksymisen edellytyksen kanssa kieltäessään kyseisten sivutuotteiden rehukäytön sellaisenaan ilman prosessointia ja huomioimatta lajin sisäistä käyttökieltoa. Eviran näkemyksen mukaan ML-Kujala Oy:n on ollut sallittua käyttää omien turkiseläinten prosessoituja ruhoja ja kaavintarasvaa lajinsisäistä käyttökieltoa noudattaen paitsi kunnaneläinlääkärin antaman tilarehustamon hyväksyntäpäätöksen myös annetun ympäristölupapäätöksen perusteella. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annetun lausunnon johdosta ajalla Hakija ei toimittanut määräaikaan mennessä asiasta vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ML-Kujala Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan ja rehusekoittamon toiminnalle Lappajärven kunnan Itäkylässä tilalla Liisankangas RN:o 5:78 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Ympäristölupa myönnetään enintään siitosnaarasketun/-supin pitämiselle vuoden 2010 loppuun saakka kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään kettua/supia. Vuodesta 2011 lähtien turkistarhalla saa pitää enintään siitosnaaraskettua/-supia pentuineen kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään kettua/supia. Eläimet tulee sijoittaa enintään 82:aan tavanomaisin häkein varustettuihin varjotaloihin, joiden yhteispituus saa olla enintään metriä. Toiminnassa tulee huomioida maa- ja metsätalousministeriön turkiseläinten pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset 16/EEO/1999. Ympäristölupa myönnetään lisäksi rehusekoittamon toiminnalle siten, että sekoittamossa saa valmistaa rehua omaan tuotantoon enintään tonnia vuodessa. Toiminnassa tulee huomioida Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005). Toiminta tulee sijoittaa päivätyn, tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran antama lausunto on huomioitu tässä lupapäätöksessä lupamääräyksessä 8. ilmenevällä tavalla.

10 10 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalon räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunan ulkopuolelle ja ne tulee olla varustettu sadevesikouruilla. Kattovedet tulee ohjata räystäskouruissa alassyöksyjä pitkin räystäskaivoihin. Varjotaloja tulee tarvittaessa suoristaa ja korottaa niin, että räystäskourut toimivat tarkoitetulla tavalla. Räystäskaivoihin kerätyt kattovedet on johdettava putkea pitkin runkoputkeen. Runkoputket tulee olla jokaisen taloryhmän välissä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että puhtaat kattovedet purkautuvat riittävän kauaksi tarha-alueen ympärysojien ulkopuolelle. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotusta tulee ylläpitää. Kaikki varjotalot tulee varustaa ympärivuotisella automaattijuottojärjestelmällä ja järjestelmää tulee huoltaa säännöllisesti. Kaikkien varjotalojen välit tulee kunnostaa niin, että ne ovat kuivia ja kantavia mennessä. Sitä mukaa kuin varjotaloja peruskorjataan ja uusitaan, tulee niiden alle asentaa vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti siten, että varjotalojen alta kerättävät nesteet voidaan johtaa varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin ja riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Virtsa tulee hyödyntää määräyksessä 3. edellytetyllä tavalla. Toiminnanharjoittajan tulee esittää Etelä-Pohjanmaan ELYlle suunnitelma käytettävästä vesitiiviistä lanta-alustasta ennen peruskorjaukseen ryhtymistä. 2. Lannan poisto ja varastointi Lanta tulee poistaa varjotalojen alta ketuilta/supeilta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Varjotalojen lannanpoistoajankohdat tulee ajoittua sekä keväälle että syksylle. Lannanpoisto tulee tehdä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat mahdollisimman kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Varjotalojen lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee jatkuvasti olla vähintään 10 cm. Lanta tulee varastoida tarha-alueella sijaitsevassa m 2 :n lantalassa ja vaaditun lantatilavuuden tulee olla vähintään m 3. Lantala tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lantalan pohja ja reunat tulee olla sellaisia, että valumat ympäristöön voidaan estää. Lantala tulee olla

11 11 rakennettu kolmella vähintään 0,8 metriä korkealla vesitiiviistä materiaalista rakennetulla seinämällä. Lisäksi lantala tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella vesitiiviistä materiaalista rakennetulla ajoluiskalla. Lantalan nesteet tulee johtaa tiiviiseen umpikaivoon ja imeyttää turpeeseen tai käyttää sellaisenaan peltolannoitteena. Lanta tulee varastoinnin ajaksi peittää vähintään 10 cm paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa. Tyhjentämisen yhteydessä tulee tarkastaa lantalan rakenne ja kunto. 3. Lannan ja virtsan hyödyntäminen Lanta ja virtsa tulee hyödyntää peltolannoitteena ja/tai ne tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Hakijan tulee pitää kirjaa lannan ja virtsan vuosittaisesta hyödyntämisestä määräyksessä 11. edellytetyllä tavalla. Lannan hyödyntämisessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lisäksi tulee ottaa huomioon viljeltävän kasvin ravinnetarve, lannan ja virtsan typpi- sekä fosforipitoisuudet. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että myös lannan vastaanottajat ovat tietoisia lannan levittämistä koskevista määräyksistä. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että levityspeltojen läheisyydessä asuville ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lannan levittämistä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää nestemäisiä orgaanisia lannoitteita. Kuivalannan levitys on sallittua peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke.

12 12 4. Turkistarha-alueen kuivatus Ulkopuolisten puhtaiden vesien pääsy turkistarha-alueelle tulee estää tarkoituksen mukaisella ympärysojituksella lukuun ottamatta tarhan pohjoisosan mäkistä osaa. Mikäli tarhan pohjoisosan ojittamattomasta osasta ohjautuu tarhalle alueen ulkopuolisia vesiä, tai jos tämä ojittamaton osa mahdollistaa tarha-alueelta likaantuneiden vesien pääsyn ympärysojaan, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla kyseisten haittojen synty estyy. 5. Valumavesien puhdistaminen Turkistarha-alueen valumavedet on kerättävä ja käsiteltävä siten ja sellaisissa puhdistamoissa, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Jätevesien käsittelyssä on saavutettava mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot huomioiden seuraavat raja-arvot vuosikeskiarvoina: turkistarha-alueen ulkopuolelle johdettavan jäteveden biologisen hapenkulutuksen, BHK 7ATU, raja-arvo saa olla enintään 50 mg O 2 /l ja sen tavoitearvo 20 mg O 2 /l. Fosforipitoisuuden raja-arvo saa olla enintään 2,0 mg kok P/l. Mikäli jätevesien käsittelyn raja-arvoja ei myöhemmin saavuteta, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi ja esitettävä jätevesien käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen Etelä-Pohjanmaan ELYlle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun jäteveden käsittelyn raja-arvojen muu kuin ilmeisen tilapäinen ylitys on todettu. Puhdistamoiden saostus- ja tasausaltaat tulee puhdistaa riittävän usein pohjalle kertyvästä lietteestä ja liete tulee toimittaa pellolle lannoitteeksi nitraattiasetuksen (931/2000) mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on säännöllisellä tarkkailulla varmistettava, että altaiden seinämärakenteet kestävät niihin johdettavien vesien aiheuttaman kulutuksen ja paineen. Puhdistamojen toimintaa ja turkistarha-alueen itäpuolella virtaavan puron ja länsipuolella virtaavan ojan veden laatua on tarkkailtava lupamääräyksessä 11. esitetyllä tavalla. 6. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilot tulee varustaa tiiviillä betonialustalla. Rehunjakolaitteiden ja rehusekoittamon jätevedet siltä osin, kun niitä ei voida käyttää uudestaan rehun valmistukseen sekä sosiaalitilojen jätevedet, tulee johtaa tiiviisiin umpisäiliöihin. Säiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa ainakin kerran vuodessa ja jätevedet tulee toimittaa laitokseen tai paikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä.

13 13 7. Jätteiden varastointi ja käsittely Jätteiden varastointi alueella ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan tulee järjestää niin, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt Etelä-Pohjanmaan ELYn ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Nahkotut ruhot ja rasvat tulee ohjata välittömästi rehun valmistukseen määräyksen 8. mukaisesti. Pilaantuneet raaka-aine-erät, pilaantuneet valmiit rehut ja rasvainen kaavintapuru tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Rasvaista purua voidaan kompostoida myös lantalassa. Rasvaista purua ei saa polttaa turkistarhan lämpökeskuksessa. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. 8. Rehun valmistus Tilarehustamo saa käyttää rehun valmistukseen ainoastaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 850/2005 liitteessä 3 säädettyjä raaka-aineita tai jätteitä, kuten hyväksytyissä keräyskeskuksissa sekä luokan 2 ja 3 käsittelylaitoksissa käsiteltyjä sivutuotteita, tuoretta kalaa tai sen sivutuotteita, lopetettujen munivien kanojen ruhoja ja broileri- ja kalkkunatuotannossa syntyviä ruhoja, joita ei ole lopetettu tartuntatautiepäilyn vuoksi. Rehun valmistuksessa saa käyttää samalta tarhalta peräisin olevien kettujen ja supikoirien ruhoja ja kaavintarasvaa, mikäli ne painesteriloidaan vähintään 130 asteessa, 2-3 baarin paineessa vähintään 20 minuutin ajan. Eläinlajikohtaiset ruhomassat ja rasvat on pidettävä erillään varastoinnissa, käsittelyprosessissa ja ruokinnassa. Eläimiä ei saa ruokkia saman lajin eläimistä johdetulla käsitellyllä eläinvalkuaisella. Rehun valmistuksessa ei saa käyttää muilta turkistarhoilta peräisin olevia ketun tai supikoiran ruhoja. Rehun valmistuksessa käytettävät jätteet ja raaka-aineet tulee kuljettaa, kuormata ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Kaikki jätteet ja raaka-aineet tulee kuljettaa sekoittamolle tiiviissä umpisäiliössä ja kuormat tulee välittömästi purkaa sisätiloihin joko suoraan käytettäväksi rehun valmistuksessa tai sijoitettavaksi pakkasvarastoon. Jos eläimistä peräisin olevaa raaka-ainetta tuodaan laitokseen pakastettuna, se on siirrettävä välittömästi pakkasvarastoon tai käytettävä rehun valmistukseen mahdollisimman

14 14 9. Melu pian laitokseen saapumisen jälkeen. Siilot ja altaat tulee olla varustettu vesitiiviistä materiaalista ja ne tulee olla katetut. Kaikki rehusekoittamon tilat sekä varastot tulee huoltaa, puhdistaa ja desinfioida perusteellisesti säännöllisin väliajoin. Rehun valmistuksessa ja käytössä tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön ohjeita ja määräyksiä sekä tehdä siitä annetun erityislainsäädännön mukaiset ilmoitukset. Mikäli rehun valmistusmäärä muuttuu tai sekoitettavien rehuraaka-aineiden tai jätteiden laji tai määrä muuttuu, tulee toiminnanharjoittajan ilmoittaa siitä Etelä-Pohjanmaan ELYlle määräyksessä 11. edellytetyllä tavalla. Valmis rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai katetuissa säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunvalmistuksessa ja jakelussa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa klo 7 ja 22 välisenä aikana 55 db eikä klo 22 ja 7 välisenä aikana arvoa 50 db. Rehussa käytettävät jauhamista vaativat jätteet ja raaka-aineet tulee jauhaa sisätiloihin sijoitetussa myllyssä. 10. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi tulee toteuttaa siten, että niiden varastointi ja käyttö eivät aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt sekä muut kemikaalisäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset säiliöt sijoitettava suojaaltaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Polttoneste- ja öljysäiliöt sekä kemikaalisäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi Etelä-Pohjanmaan ELYn lisäksi palo- ja pelastusviranomaisille. 11. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Turkistarha-alueen valumavesien puhdistusjärjestelmiä tulee tarkkailla säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa otettavin vesinäyttein. Sekä puhdistamoihin tulevasta että puhdistamoista lähtevästä valumavedestä (vähintään 8 näytettä/vuosi) tulee määritellä kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ) sekä virtaama.

15 15 Turkistarhan itäpuolella virtaavasta purosta ja länsipuolella virtaavasta ojasta tulee ottaa vesinäytteet erikseen alueiden ylä- sekä alapuolelta kerran vuodessa. Näytteistä tulee määrittää kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Näytteenoton yhteydessä tulee arvioida myös virtaamat purossa ja ojassa. Mikäli tarkkailussa todetaan, että lupaehtojen mukaisia puhdistamoiden päästöraja-arvoja ei saavuteta, on seuraavana vuonna tehostettava näytteenottoa. Näytteitä on otettava kuukausittain. Näytteitä otetaan kunnes Etelä- Pohjanmaan ELY toisin määrää. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai soveltuvan koulutuksen saanut. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertoja ja määritysvalikoimaa. Pellolla lannoitteena käytettävästä lannasta tulee vähintään kerran viidessä vuodessa analysoida kokonaisfosfori (kok P), liukoinen fosfori (liuk N), kokonaistyppi (kok N) ja liukoinen typpi (liuk N). Toimintaa, kuten rehusekoittamolaitteiston sekä valumavesien käsittelylaitteistojen kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein ja havaitut ongelmat, kuten vuodot, tulee korjata välittömästi. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan ja rehusekoittamon toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot seuraavista: siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä lantamäärä, lannan poistoajankohta ja toimituspaikat uudet tai muuttuneet lannan levityspinta-alat ja sopimukset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat turkiseläinruhojen, rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät ja toimituspaikat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat valumavesien käsittelyn tarkkailutulokset rehusekoittamon toiminta-aika (vrk/a) rehun valmistuksessa käytettävät jätteet, raaka-aineet ja niiden määrät muiden jätteiden määrät ja toimituspaikat valmistetun rehun määrä poikkeukselliset tilanteet ja mahdollinen suunnitelma tehostetusta valumavesien käsittelystä Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan ELYyn, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä Itel-

16 16 latyvi -järjestelmää ( Rehusekoittamon toiminnasta on lisäksi laadittava Eviran ohjeiden mukainen omavalvontasuunnitelma, joka tulee liittää toimintaa koskevaan vuosiraporttiin. 12. Muut määräykset Turkistarha-alue tulee aidata tai varjotalot tulee rakentaa pakovarmoiksi siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Lokkien viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 13. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELYyn välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. 14. Vakuuden asettaminen Luvan saajan on asetettava Etelä-Pohjanmaan ELYyn euron suuruinen vakuus toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta. Vakuus on asetettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) eri-

17 17 tyisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentin mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on lisäksi asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Saman lainkohdan 4 momentin mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä tulee olla lisäksi toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 58 :n mukaan luvan myöntäneen viranomaisen on luvanhaltijan hakemuksesta muutettava lupaa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Lupaharkinnan perusteet Lupamääräysten muuttamista koskeva hakemus on katsottu toiminnan olennaiseksi muuttamiseksi (YSL 28 3 momentti), koska hakemuksen mukainen toiminta lisää toiminnan päästöjä ja niiden vaikutuksia käsiteltäessä rehusekoittamossa tonnia enemmän jätettä vuodessa kuin aikaisemmin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämässä luvassa

18 18 Aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan enintään siitosnaarasketun/-supin pitämiselle vuoden 2010 loppuun saakka kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä saa olla enintään kettua/supia. Vuodesta 2011 lähtien turkistarhalla saa pitää enintään siitosnaaraskettua/-supia pentuineen kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä saa olla enintään kettua/supia. Eläimet tulee sijoittaa enintään 82 varjotaloon, joiden yhteispituus saa olla enintään metriä. Turkistarhan on täytettävä päätöksen MMM 16/EEO/1999 mukaiset häkkien tilavaatimukset. Lupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle nykyiselle siitoseläinmäärälle ja siinä on huomioitu turkistarhan varjotalojen yhteispituus ja häkkikoko ja siten turkistarhalla pidettävä kokonaiseläinmäärä. Hakija on esittänyt hakevansa ympäristölupaa nykyiselle toiminnalle ilman, että uusia varjotaloja rakennetaan tai että nykyisiin varjotaloihin asennetaan esimerkiksi kerroshäkkejä. Päätös on tältä osin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antaman päätöksen mukainen. Ympäristölupa on myönnetty myös rehun valmistukselle hakemuksen mukaisesti. Rehua saa valmistaa vain turkistarhan omaan käyttöön. Rehun valmistus voidaan toteuttaa rehua keittämällä tai sekoittamalla, raaka-aineiden ollessa kyseiseen tarkoitukseen jossain muualla jo käsiteltyä, tai niiden ollessa valmiita tuotteita rehuun muutoin sellaisenaan soveltuvia tai niiden käsittely on rehusekoittamossa mahdollista maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (850/2005) mukaisesti. Mikäli toiminnassa käytetään oman tuotannon ketun tai supikoiran ruhoja ja niiden rasvaa, tulee käyttö tapahtua lupamääräyksessä ilmenevällä tavalla ja rehun kaikissa valmistusvaiheissa tulee huomioida siitä annettu erityislainsäädäntö (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005)). Länsi-Suomen ympäristökeskus on antamassaan päätöksessä harkinnut toiminnan sijoituspaikkaa koskevan ympäristöluvan myöntämisedellytykset. Toiminnan muuttamista koskevan hakemuksen perusteella turkistarhan sijoituspaikkaa voidaan edelleen pitää toiminnalle sopivana. Turkistarhaustoimintaa on alueella harjoitettu noin 15 vuotta, joten toiminta on alueelle tavanomaista ja vakiintunutta. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä turkistarhasta. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Turkistarha-alue on kuivatettava ja valumavedet käsiteltävä siten, että saavutetaan lupamääräyksissä edellytetty puhdistustulos. Valumavesien käsittely kemikaloimalla perustuu parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaista. Peruskorjattavat varjotalot tulee rakentaa vesitiiviiksi. Lanta on varastoitava vesitiiviistä materiaalista rakennetussa lantalassa, jonka valumat ympäristöön on estetty. Lanta tulee peittää varastoinnin ajaksi turpeella. Myös lanta-alustoilla on määrätty käytettäväksi kuivikkeena turvetta. Turve imee virtsaa ja sitoo typpeä, vähentää ha-

19 19 juhaittaa ja estää kärpästen lisääntymistä sekä edistää lannan jatkohyödyntämistä. Jätehuollossa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä ja kaikki jätteet tulee toimittaa paikkaan tai laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Toiminnasta tulee pitää ajantasaista kirjaa ja rehusekoittamon toiminnasta on lisäksi laadittava omavalvontasuunnitelma (Evira). Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Ympäristökuormituksen vähentämiseksi varjotalot tulee olla varustettuna muun muassa riittävän pitkillä räystäillä, räystäskouruilla, lanta-alustojen riittävillä korotuksilla ja ympärivuotisella automaattijuottojärjestelmällä. Ympäristökuormituksen estämiseksi ja vähentämiseksi peruskorjattavat varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla (tiivisaluskalvo, salaojaputket ja umpikaivot). Määräys varjotalojen välien kunnostamisesta on aikaisemman annetun lupapäätöksen ( ) mukainen ja perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. (Lupamääräys 1) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Tärkein lannanpoistoajankohta on syksy, jolloin lantaa syntyy eniten. Lantalan rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Hakemuksen mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin m 3 vuodessa ja esitetty varastotilavuus, m 2, voidaan katsoa riittäväksi. Lantalan vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (Lupamääräys 2) Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt sekä hyödyntävänsä lantaa pellolla lannoitteena että toimittavansa sitä ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Hakemuksessa on esitetty 386,6 ha lannanlevityspeltoa ja m 3 :n vuosittaista lantamäärää vastaava lannan luovutussopimuksen kompostointilaitokseen. Mikäli koko lantamäärä hyödynnettäisiin suoraan peltolannoitteena, tarvitsisi toiminta 319,5 ha peltoa (1 ha = 20 siitosnaaraskettua/-supia). Aluehallintovirasto on hyväksynyt molemmat lannan hyödyntämistavat, mikäli siitä

20 20 pidetään kirjaa määräyksessä 11. edellytetyllä tavalla. Lannan levityksestä annetut määräykset vähentävät nitraattien huuhtoutumista vesistöihin ja määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen 931/2000. Lantaa ja nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää luokitetuilla pohjavesialueilla lannoitteena pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 3) Tehokas valumavesien puhdistaminen vaatii suunniteltua ja oikein toteutettua ojitusta, jotta mahdollisimman suuri osa alueelta ympäristöön johtavasta valumavedestä voitaisiin johtaa puhdistamoihin. (Lupamääräys 4) Käsittelemällä turkistarha-alueen valumavedet erillisissä puhdistamoissa ja määräämällä tavoitepitoisuudet ainakin fosforin ja biologisen hapenkulutuksen osalta vähennetään toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta. (Lupamääräys 5) Johtamalla ruokintalaitteiden ja rehusiilojen jätevedet umpisäiliöihin varmistetaan, että vesistön kuormitusta tai maaperän taikka pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei pääse tapahtumaan. (Lupamääräys 6) Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen turkistarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Toiminnanharjoittaja on jätelain perusteella velvollinen mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja, että jätteestä ei aiheudu haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle taikka ympäristölle. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan jätteiden asianmukaisesta varastoinnista niin, että maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantuminen ehkäistään. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen sekä haittaeläinten ravinnonsaanti. Lisäksi sillä rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Rasvaisen kaavintapurun polttoon sovelletaan valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta (362/2003). Kyseisen jätteen poltto on tällä perusteella kielletty, koska turkistarhan lämpökeskus ei täytä asetuksen vaatimuksia. (Lupamääräys 7) Rehun valmistusta koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain ja jätelain nojalla terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi ja, etteivät käytettävät raaka-aineet kävisi pilaantumisen takia hyödyntämiskelvottomiksi. Rehua valmistavia laitoksia ja eräiden sivutuotteiden käyttöä valvoo myös kunnaneläinlääkäri maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 850/2005 mukaisesti ja toiminnanharjoittajan on toiminnassaan otettava huomioon kyseinen erityislainsäädäntö. (Lupamääräys 8)