TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Oheismateriaali TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 Varsinais-Suomen liitto

2 2 Varsinais-Suomen liiton toimintakertomus vuodelta 2011 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Faksi. (02)

3 SISÄLTÖ 3 1. MAAKUNNAN TILA MUUTOKSET KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVISSÄ JA HALLINNOSSA VARSINAIS-SUOMEN LIITON LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO VARSINAIS-SUOMEN LIITON VIRASTO-ORGANISAATIO TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN TILIKAUDEN TULOS KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAYHTEISTYÖ HANKETOIMINTA SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN VUOSITTAISET TASEET LUOTTAMUSTOIMIELIMET EDUSTAJAINKOKOUS MAAKUNTAVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA MAAKUNTAHALLITUS MUUT LUOTTAMUSTOIMET EDUSTUKSET JA JÄSENYYDET YHTEISTOIMINTAELIMISSÄ EDUSTUKSET YHTEISTOIMINTAELIMISSÄ KUTSUTTUINA JÄSENINÄ YHTEISTOIMINTAELIMISSÄ STANDAARIT JA MUISTAMISET HENKILÖKUNTALUETTELO

4 4

5 1. MAAKUNNAN TILA 5 Erityisesti Eurooppaa koskenut talouden epävarmuus ja Euron pelastamiseksi pitkin vuotta tehdyt toimet leimasivat koko vuotta Vaikka taloudessa näkyi myös positiivisia signaaleja, niin Varsinais- Suomen yleiskuvaa heikensivät meriteollisuuden rakennemuutostoimialaluonne ja Nokian matkapuhelinliiketoiminnan kriisiytyminen, jotka merkitsivät työpaikkojen voimakasta vähenemistä vanhoilta avainaloiltamme. Vuosi 2011 ei ollut maakunnalle kuitenkaan mikä tahansa vuosi. Se muistetaan siitä, että Turku ja koko Varsinais-Suomi sai positiivista näkyvyyttä saadessaan toimia Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuoden ajan. Tämänkaltaisen tapahtuman suoria taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida, mutta tuskin on sattumaa, että juuri kulttuuripääkaupunkivuonna erilaiset palvelut kuten kauppa ja kotimainen matkailu kasvoivat jopa korkeammalle tasolle kuin koskaan aiemmin. Teollisuuden osalta ei vielä voi puhua näin optimistisesti. Teknologiateollisuus, erityisesti elektroniikkateollisuus on ollut kovilla ja on edelleen. Meriteollisuuden parantunut tilauskanta tasoitti teollisuuden taloutta ja työllisyyttä. Pienet yritykset palkkaavat väkeä, vaikka isot lopettavatkin toimintojaan. Kokonaisuudessaan vuonna 2008 alkaneesta ja vuonna 2009 syvimmillään olleesta lamasta toivuttiin vuoden 2011 aikana, mutta maakunta on vielä puolikuntoinen. Puolikuntoisuus näkyy erityisesti nuorissa: nuorisotyöttömyys lähti uudelleen nousuun pitkäaikaistyöttömyyden säilyttäessä tasonsa. Työttömyys- ja työllisyysasteet kehittyvät kuitenkin hyvään suuntaan tasaisesti mutta hitaammin kuin monessa muussa maakunnassa. Vuosien parhaaseen tasoon on vielä matkaa.

6 6 Varsinais-Suomi lisäsi 2011 vetovoimaisuuttaan ja väkiluku kasvoi yli 2000 henkeä, kun vuosikasvu on tällä vuosituhannella ollut monta kertaa lähempänä 1500 henkeä. Väestönkasvu Turun seudun uloimpiin kehyskuntiin pysähtyi ja Turku kasvoi enemmän kuin koskaan aiemmin tällä vuosituhannella, yli 1300 henkeä. Kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen muodostettu Jyrki Kataisen hallitus otti kunnianhimoiseksi tavoitteekseen Suomen kuntarakenteen uudistamisen työssäkäyntialuepohjalta. Asiaa koskeva virkamiesvalmistelu oli käynnissä koko syyskauden ja sai koko kuntakentän odottavaan tilaan. Ehdotukset kuntarakenteen selvitysalueiksi julkistettiin helmikuussa Niissä Varsinais-Suomeen ehdotetaan muodostettavaksi melko tarkkaan vakiintuneen seutukuntajaon mukaista viittä kuntaa. Radikaalin kuntarakennetavoitteen lisäksi hallitusohjelmana leimaa maakunnan liittojen olemassaolon ja lakisääteisten tehtävien lähes täydellinen unohtaminen. Ohjelma korostaa niin alekehittämisessä kuin maankäytön suunnittelussa kaupunkien erityisesti keskuskaupunkien ja valtion eri ministeriöiden keskinäisiä kehittämissopimuksia, unohtaen kokonaan niin maankäyttö- ja rakennuslain kuin aluekehityslainkin maakunnan liitoille näissä asioissa antaman keskeisen viranomaisroolin. Asetelma on johtanut maakuntien puolelta mm. valmisteluun, jossa on hahmoteltu aluehallinnon roolia kuntarakenneuudistuksen edetessä. Tuloksia tullaan näkemään 2012 aikana.

7 7 2. MUUTOKSET KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVISSÄ JA HALLINNOSSA Varsinais-Suomen liitto on 28 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen ns. pakollinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislain mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968, aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa ja asetuksessa maakunnan liitolle määrätyistä tehtävistä. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaa laki alueiden kehittämisestä 1651/2009 sekä sitä koskeva valtioneuvoston asetus (1837/2009). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A - ohjelman hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa; vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja hyväksyy sen; vastaa kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimisesta ja toteuttamisesta maakunnassa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; koordinoi mm. koulutustarpeita, liikennejärjestelmää, vesi ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadintaa sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislain mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh ) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistuu elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Etelä-Suomen liittouman (ELLI) yhteistyö jatkuu Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät- Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken. Yhteistyöasioiden hoitamisesta vastaa kulloinkin vuorossa oleva puheenjohtajaliitto.

8 8 2.1 Varsinais-Suomen liiton luottamushenkilöhallinto Vuonna 2011 ei tehty muutoksia luottamushenkilöhallinnon organisointiin. Saaristotoimikunta korvasi kaudella toimineen saaristolautakunnan (mh ). Lausuntojaosto sekä suunnittelu- ja ympäristötoimikunta yhdistettiin maankäyttöjaostoksi (mh ). Aluekehityslainsäädännön uudistukseen liittyen liittoon perustettiin uutena toimielimenä kielellisten palvelujen toimikunta (mh ). Varsinais-Suomen kulttuuritoimikunta nimettiin keväällä 2010 (mh ). JÄSENKUNNAT (28) EDUSTAJAINKOKOUS MAAKUNT AVALT UUST O (100) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNTAHALLITUS (19) Hankerahoitusjaosto (7) Maankäyttojaosto (7) Saaristotoimikunta (16) Kulttuuritoimikunta (11) Kielellisten palvelujen toimikunta (6) Valintatoimikunta (6) Suluissa on toimielimen jäsenten lukumäärä. Toimielimien pöytäkirjat ovat nähtävissä sivustolla Luettelot luottamustoimielimien jäsenistä ovat toimintakertomuksen luvussa 7.

9 9 2.2 Varsinais-Suomen liiton virasto-organisaatio Maakuntahallitus (mh ) päätti alkaen yhdistää aluekehittämisen ja kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien osaamisryhmät ja valtuutti maakuntajohtajan tekemään yhdistämisen edellyttämät toimenkuvien ja palkkojen tarkistukset. Vanha organisaatio asti MAAKUNTAJOHTAJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntayhteistyö Maankäyttö ja ympäristö Kansainvälinen yhteistyö ja ohjelmat Yhteiset toiminnot ja hallinto Hanketoiminta Central Baltic - ohjelma ja saaristoyhteistyö Uusi Organisaatio alkaen (mh ) MAAKUNTAJOHTAJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntayhteistyö Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic - ohjelma Hanketoiminta Varsinais-Suomen liiton yhtenäisvirastoa johtaa maakuntajohtaja apunaan johtoryhmä, johon hänen lisäkseen kuuluvat osaamisryhmien (Aluekehittäminen, Edunvalvonta ja kuntayhteistyö, Maankäyttö ja ympäristö sekä Yhteiset toiminnot ja hallinto) johtajat ja henkilökunnan edustaja. Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti viikoittain. Johtoryhmän kokouksista laadittiin muistio, joka lähetettiin sähköpostilla henkilökunnalle tiedoksi. Maakuntajohtaja toimi maakuntahallituksen kokousten esittelijänä. Henkilöstöluettelo on toimintakertomuksen luvussa 10.

10 10 3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 Tilikauden tulos Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi talousarvion 2011 ja taloussuunnitelman kokouksessaan Talousarviossa tuloslaskelman toimintakate ja tilikauden tulos ovat nettositovia maakuntavaltuustoon nähden. TP 2011 TA 2011 Vefratilu % Vertaili TP2010 TULOSLASKELMA _Toimintatulot _Toimntamenot TOIMINTAKATE VU OSIKATE TILIKAU DEN TU LOS Tilikauden 2011 toimintakate osoittaa alijäämää ,90 euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna on ,10 euroa. Tilikauden 2011 tulos osoittaa alijäämää ,04 euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna on ,96 euroa. 3.2 Käyttösuunnitelman toteutuminen Maakuntahallitus (mh ) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2011 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1) kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2) ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Kuntarahoitteiset kustannuspaikat Kuntarahoitteisen toiminnan kustannuspaikat katetaan pääosin jäsenkuntien maksuosuuksilla ja ne ovat maakuntahallitukseen nähden nettositovia tiliryhmätasolla. RAH OITU S TP2011 TA 2011 TA/TP11 % TA/TP11 TA 2012 KUNTARAHOITUS Kuntien maksuosuudet M uut tuotot YH TEEN SÄ KÄYTTÖTALOU S TP 2011 TA 2011 TA/TP11 % TA/TP11 TA 2012 KUNTARAHOITUS H enkilöstökulut Palv elujen ostot Aineet, tarv ikkeet ja tav arat Vuokrat M uut toimintakulut YH TEEN SÄ TOIM IN TAKATE Merkittävin säästö ( euroa) talousarvioon verrattuna syntyi palvelujen ostot tiliryhmässä matkustus- ja majoituspalvelujen tileillä ( euroa). Käyttötalouden toteutumissa on vähäinen ylitys henkilöstökulujen (3 788 euroa) ja muiden toimintakulujen tiliryhmissä (6 068 euroa).

11 11 Talousarvioon 2011 investointiosaan varattu euron määräraha toteutui eurona. Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat RAHOITUS OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TP 2011 TA 2011 TA/TP11 % TA/TP11 TA 2012 Tuet ja av ustukset KÄYTTÖTALOU S H enkilöstökulut M uut toimintakulut YH TEEN SÄ TOIMINTAKATE 0 0 EU-ohjelmien teknisten tukien kustannusarviot ja vuosittaiset käyttösuunnitelmat täsmentyivät ko. ohjelmien seurantakomiteoiden päätösten mukaisesti. Ohjelma- ja hanketoiminnan kulujen suuri vähemmyys talousarvioon verrattuna johtuu siitä, että merkittävä osa Central Baltic Interreg IVA -ohjelman vuoden 2011 toimintakuluista täsmentyy vasta sen jälkeen kun saadaan teknisen tuen lopulliset toteutumaraportit vuodelta 2011 ruotsalaisilta, virolaisilta, latvialaisilta ja ahvenanmaalaisilta hallinnoinnin isäntäorganisaatioilta. 3.3 Maakuntahallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää: 1) hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2011 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinylitykset ja merkitä käyttötalouden toteutumisvertailun ja investointiosan toteutumisvertailun tiedoksi. 2) esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2011 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja alijäämän ,04 euroa kattamista oman pääoman ylijäämätililtä. 3) allekirjoittaa vuoden 2011 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 4) saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi

12 4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Luottamushenkilöhallinto Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Varsinais-Suomen liiton luottamustoimielimien pöytäkirjat ovat nähtävillä Internet-sivustolla Luottamustoimielimet Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin ja sen tehtävänä on valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Seuraavan kerran edustajainkokous kutsutaan koolle alkuvuonna Maakuntavaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä kokoontui toimintavuoden aikana 2 kertaa: Maakuntavaltuusto päätti seuraavat asiat: Vuoden 2010 talousarvion toteutuminen ja tilinpäätös Vuoden 2010 arviointikertomus Vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toteutumisen seuranta Vaihemaakuntakaavan laatiminen tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvien alueiden osoittamiseksi Varsinais-Suomessa Teknisen virheen korjaus Loimaan maakuntakaavakartan sähkölinjamerkinnässä Maakuntavaltuusto päätti seuraavat asiat: Maakuntavaltuuston puheenjohtajan valinta Anu Nummelinin ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä Heli Arosuon ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Salo-Lohja -ratalinjan (SaLora) vaihemaakuntakaavaehdotus Maakunnan tila katsaus Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä Valtuutettujen ja valtuustoryhmien aloitteet 2011 Maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimi asti Timo Kaunisto ja lähtien Mauri Kontu. Tarkastuslautakunta työskenteli laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastivat vuoden 2011 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2010 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antoivat työstään valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen. Tarkastuslautakunta kokoontui 3 kertaa. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Tero Pirttilä. Maakuntahallitus seurasi ja ohjasi maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päätti maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimi liiton edunvalvojana ja edusti liittoa ulospäin. Maakuntahallitus kokoontui toimintavuoden aikana 11 kertaa. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimi Ilkka Kanerva. Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton maakuntahallituksilla oli vuoden aikana kaksi yhteiskokousta ( ja ).

13 Muut luottamustoimielimet 13 Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa maakuntahallituksen nimeämissä jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea, kielellisten palvelujen toimikunta sekä maakuntakaavan laatimista ohjaavat seudulliset toimikunnat. Yksityiskohtainen luettelo luottamustoimielimistä on luvussa Yhteiset toiminnot ja hallinto Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen liiton virasto on päällikkövirasto. Maakuntajohtajan tukena toimii osaamisryhmien johtajista muodostettu johtoryhmä. Johtoryhmän sihteerinä toimii maakuntajohtajan sihteeri ja kokouksiin osallistuu myös puolivuosittain vaihtuva henkilöstön edustaja. Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atkpalveluista ja asiakirjahallinnosta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan hallintotoimelle asetetut tavoitteet ja tehtävät. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet Toteutetaan henkilöstösuunnitelmaa Tehostetaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan ja työsuojelun menettelytapoja. Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Terveydellisen toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi laadittiin yhteistyössä työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa varhaisen tukemisen ja välittämisen malli (mh ). Vuoden aikana neljä henkilöä suoritti EA 1 ensiapukurssin, syksyllä järjestettiin paloharjoitus Varsinais- Suomen pelastuslaitoksen tiloissa ja viraston aulatilassa otettiin käyttöön turvakamera (yhteistyökomitea ). Sisäisen tarkastuksen osalta aloitettiin kartoitus- ja analysointityö koskien henkilöstön osaamista suhteessa liiton toimintaan ja osaamisen kehittämistarpeisiin mm. sijaisjärjestelyjen näkökulmasta. Vuonna 2011 päätettiin (mkj ) ottaa käyttöön henkilötietojärjestelmä, jonka osana on mm. osaamiskartoitus ja siihen perustuva osaamistietojärjestelmä. Tuloksia saadaan vuoden 2012 puolella. Paikallisten järjestelyvarojen kohdentamisessa toteutettiin Palkkausjärjestelmän kehittäminen Varsinais-Suomen liitossa asiakirjassa (mh ) päätetyt toimintamallit. Lisäksi täsmennettiin työajan seurantaa ja työaikaliukumia koskevat menettelytavat (mkj ja 26). Eläkkeelle siirtymisten takia vuonna 2011 täytettiin seuraavat viisi vakinaista työsuhdetta: 1) aluekehitysjohtajan virka, Tarja Nuotio mh ), 2 ja 3) kaksi erikoissuunnittelijan tointa, Esa Högblom ja Veli-Matti Kauppinen (mh ja 20), 4) suunnitteluavustajan toimi, Satu Kottonen (mh ) ja 5) toimistosihteerin toimi, Irma Laaksonen ( ). Esimiesten ja alaisten väliset kehittämiskeskustelut käytiin keväällä ja keskusteluissa esiin nousseet näkökohdat ja tarvittavat jatkotoimenpiteet käsiteltiin virastotasolla TPD -päivän seminaarissa

14 TPD päivän ryhmätyönä valmisteltiin liiton henkilöstöstrategiaa ennakoimalla näköpiirissä olevia tulevaisuudennäkymiä ja niiden vaikutuksia liiton henkilöstön asemaan. Asianhallinnan ja taloushallinnon toimintoja ylläpidettiin ja kehitettiin vastamaan lisääntyviä analyysi-, seuranta- ja raportointitarpeita. Asianhallinnan konkreettisia kehittämiskohteita olivat KuntaToimisto - ohjelmistoon kuuluvan asiakirjahallinto-osion (ml. sopimusten hallinta) käyttöönotto. Taloushallinnon kehittämiskohteita olivat Pro Economica -ohjelmistoon liitettyjen sähköisten matkalasku- ja ostolaskuohjelmistojen käyttöliittymät ja niiden täysimittainen hyödyntäminen. Vuoden 2011 aikana otettiin käyttö Finvoice välityspalvelu e-laskujen vastaanottoa varten. Lisäksi tiedonhallintaa tehostettiin arkistonmuodostussuunnitelmaa ja asiakirjahallinnon ohjeistusta kehittämällä ja ylläpitämällä. Eri toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurattiin ajantasaisesti sekä pidettiin kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Vuoden aikana tietokonelaitteistoa ylläpidettiin hankkimalla 11 uutta tietokonetta. Yhteenveto Yhteisten toimintojen ja hallinnon vastuualueen tavoitteiden toteutumista arvioidaan hallintoa ja taloutta koskevien uusien, kustannustehokkuutta ja riskienhallintaa lisäävien menettelytapojen käyttöönottomäärällä, luottamushenkilö-, sidosryhmä ja kansalaispalautteen sekä henkilöstön kanssa käytyjen kehittämiskeskustelujen perusteella. Uusien hallinnon ja talouden menettelytapojen käyttöönotossa saavutettiin asetetut tavoitteet. Vuoden aikana hallintoasioissa tehtiin yhteensä 540 viranhaltijapäätöstä, joista 405 päätöstä koski henkilöstöasioita. Henkilöstön palkkaa ja palkkausta koskevia maakuntajohtajan päätöksiä tehtiin 50 kpl ja koulutuspäätöksiä 36 kpl. Kirjattuja asiakirjoja (käsittelyvaiheita) oli ja uusia kirjattuja asioita diaarissa oli 499 kpl. Saadun ulkoisen palautteen ja liiton henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen perusteella voidaan arvioida, että hallinto- ja henkilöstöasioissa saavutettiin asetetut tavoitteet. 4.3 Aluekehittäminen Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä edistetään maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä. Omatoimisuuden ohjenuorana toimii maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntaohjelma vuosille Toimialoittaiset ja sektorikohtaiset strategiat tarkentavat maakuntaohjelman sisältöä. Näihin kuuluvat myös kaikki EU-ohjelmat. Maakuntaohjelmaa toteuttavat myös valtion alueviiranomaiset. Liitto osallistuu alueellisten, kansallisten EU-ohjelmien hallinnointiin ja toteuttamiseen yhteistyössä Etelä-Suomen liittoutuman toimijoiden kanssa Osaamisryhmän tehtävänä on kansallisen aluekehityksen ohella myös liiton kansainvälisen toiminnan edistäminen sekä alueellisen, rajat ylittävän Central Baltic Interreg IVA -ohjelman hallinto-, todentamisja tarkastusviranomaistehtävät ja pohjoismaisen saaristoyhteistyön hallinnointi. Kuntarahoitteisen toiminnan piirissä on liiton yleinen kansainvälinen yhteistyö, muu toiminta on hankeja ohjelmatoiminnan alaista toimintaa. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet Aluekehittämisen osalta uusitun organisaation ( alkaen) mukaiset valtuuston asettamat tavoitteet ovat seuraavat: 14

15 Maakuntaohjelman toteutumista seurataan toimenpiteiden tasolla ja seurantaan otetaan mukaan ELY:n asiantuntijoita. Maakuntavaltuustolle varataan mahdollisuus keskustella maakuntaohjelman toteutumisesta. Tavoitteena on toteuttaa yhteistyönä vähintään neljäsosan maakuntaohjelmaan toimenpiteistä Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) laaditaan alueiden kehittämislain edellyttämällä tavalla. Maakunnan päättämät keskeiset toimenpiteet sisällytetään Varsinais-Suomen ELY:n toimintasuunnitelmiin. Maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK) päätetään osana toteuttamissuunnitelmaa. Maakunnan alueella toteutettavia EU -ohjelmia (+maakunnan kehittämisrahoitusta) toteutetaan siten, että hankepäätökset tukevat maakuntaohjelman linjauksia. Hanketoiminnassa jatketaan proaktiivista toimintatapaa ja pyritään pysyviin tuloksiin. Maksatukset hoidetaan asiallisesti ja ripeästi. Maakunnan hankeryhmä pyrkii entistä enemmän toiminnallisiin kokonaisuuksiin yksittäisten hankkeiden sijasta. Tiedotetaan rahoitusmahdollisuuksista laajasti ja aktivoidaan toimijoita hyvien hankehakemusten saamiseksi. CB-ohjelman kautta rahoitettujen hankkeiden toiminnan arviointi, seuraaminen sekä tulosten levittäminen yhdessä hanketoimijoiden kanssa. Ohjelman väliarviointi saatetaan loppuun. Ohjelman rahoituskehys pyritään sitomaan viimeistään vuoden 2011 aikana ja hankkeiden maksatukset hoidetaan asianmukaisesti ja tehokkaasti yhteistyössä kansallisen tason tarkastajien kanssa. Keskitytään voimakkaasti maakunnan ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseen. Varaudutaan edelleen telakkateollisuuden ja Salon seudun rakennemuutokseen. Järjestetään maakunnan ensimmäinen innovaatiokilpailu luovan talouden ideoista. Liiton oman kansainvälisen toiminnan osalta tiivistetään eri alojen yhteistyötä erityisesti Itämeren alueella. Kansainvälisten edunvalvonta- ja informaatiotehtävät hoidetaan Brysselissä sijaitsevan Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin yhteisen edunvalvontatoimiston kautta. Liitto on mukana myös vuoden 2010 lopussa aloittavassa Pietari -toimistossa. Valmistautuminen seuraavaan ohjelmakauteen (2014+) ja Itämeristrategian integroiminen osaksi erityisesti CB -ohjelman tavoitteita EU:n komission ja ohjelman seuranta komitean päätösten mukaisesti. Saaristoyhteistyön laajentaminen Viroon ja Gotlantiin Toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Maakuntahallituksen päätöksellä lähtien yhdistettiin kaksi osaamisryhmää (aluekehitys ja kansainvälinen yhteistyö ja -ohjelmat) yhdeksi aluekehittämisen osaamisryhmäksi. Saamalla aluekehitysjohtajan ja ohjelmajohtajan tehtävät yhdistettiin ja EU-ohjelmien toimeenpanoon liittyvissä tehtävissä tehtiin joitakin uudelleenjärjestelyjä liittyen lähinnä tehtävien eriyttämisvaatimuksiin. Maakuntaohjelman toteutuminen Maakunnan suunnitteluprosessia (TOTSU, MYAK) toteutettiin suunnitelmien mukaisesti ja maakuntaohjelman toteutumisesta laadittiin yhteenvetoraportti valtuustolle. Raportin mukaan ohjelmaan listatuista 46 toimenpiteessä vain viiden kohdalla työtä ei ole lainkaan aloitettu; toisaalta kokonaan toteutuneita toimenpiteitä ei ollut yhtään ensimmäisen puolen vuoden seurantajakson aikana. Kehittämisrahat Kansallinen EU-rahoitus sekä maakunnan kehittämisrahoitus sidottiin käytännössä kokonaan jo keväällä 2011 maakuntahallituksen päätöksin. Uusia hankkeita käynnistettiin kilpailukyky- ja työllisyysohjelman rahoituksella 8 kpl, maakunnan kehittämisrahoituksella 14 kpl sekä Central Baltic Interreg IVArahoituksella 32 kpl. Käytännössä kaikkien rahoitusinstrumenttien osalta koko käytössä ollut myöntö- 15

16 valtuus sidottiin päätöksin toimintavuoden aikana. Rahoitusta kohdennettiin laaja-alaisesti mm. rakennemuutoshankkeisiin, ympäristöalan kehittämishankkeisiin sekä erilaisiin yritysten toimintaympäristön kehittämistä tukeviin hankkeisiin. Ilmasto- ja energiastrategia Ilmasto- ja energiastrategian toimeenpanon osalta perustettiin MYR:n toimeksiannosta työryhmä laatimaan suunnitelma energia-, ympäristö- ja ilmastoliiketoiminnan alueelliseksi aktivoimiseksi. Tuloksista raportoidaan keväällä Rakennemuutostoimenpiteet Telakkateollisuuden rakennemuutokseen liittyviä toimenpiteitä on ohjannut Kompassi -työryhmä ja toimenpiteistä on vastannut TSEK:iin sijoitettu rakennemuutostoimisto. Salon seutukunnan rakennemuutosstatus jatkuu Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ainakin vuoden 2012 loppuun saakka. Kysyntä Salon seutukunnan tukitoimien rahoitukselle on ollut korkealla tasolla. Uutta rahoitusta Salon seutukunnan rakennemuutostoimiin ohjattiin liiton kautta vuoden 2011 aikana yhteensä n Innovaatiokilpailu Maakuntahallitus hyväksyi uuden luoville toimialoille suunnatun innovaatiokilpailun säännöt ja toteuttamismallin joulukuun kokouksessaan. Kilpailu avataan keväällä 2012 ja palkinto tullaan luovuttamaan Eurooppa-päivän vastaanotolla EU:n uusi ohjelmakausi Uuden ohjelmakauden kansallinen valmistelu käynnistyi syksyllä 2011 ja valmistelusta vastaa TEM:n nimittämä Koheesio työryhmä. Ensimmäiset ehdotukset uudesta rakenteesta saatiin loppuvuonna 2011, mutta lopulliset päätökset hallinnoinnista siirtyivät keväälle Liitolla on ko. työryhmässä varajäsenen paikka. EU:n Itämeripolitiikkaan liittyen osallistuttiin mm. Gdanskissa Puolan puheenjohtajuuskaudella järjestettyyn seurantakokoukseen ja vastattiin yhdessä TurkuTouringin kanssa Itämeristrategiaan liittyvän lippulaivahankkeen koordinoinnista. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen toiminta keskittyi vahvasti yhteistyöhön erityisesti Itämeren ympäristöön. Liitto osallistui Rostockissa toukokuussa järjestettyyn Baltic Future -meriteollisuusalan messuihin ja siihen liittyviin oheisseminaareihin yhtenä järjestäjänä. Yhtenä painopistealana oli ns. Turku -prosessin eteenpäin vieminen yhdessä Turun kaupungin, Hampurin alueen ja Pietarin kaupungin kanssa. Mecklenburg - Vorpommerin alueen yhteistyö jatkui marraskuussa pidetyllä tapaamisella, jonka yhteydessä sovittiin myös konkreettisesta hankeyhteistyöstä energia-alaan liittyen. Maakuntahallitus vieraili Irlannissa syyskuussa tutustuen laaja-alaisesti mm. maan hallintorakenteeseen, aluekehittämiseen sekä EU:n instituutioihin. Pohjoismaisen saaristoyhteistyön hallinnointi liitossa päättyi vuoden 2011 lopulla. Toiminnan hallinnoinnissa oli haasteita, eikä toiminnalle asetettuja tavoitteita kaikin osin saavutettu. Pohjoismaisen ministeriön tukirahoitus hallinnolle päättyi vuoden 2011 lopussa, jatkossa yhteistyön rahoituksesta vastaavat lähinnä mukana olevat kunnalliset ja alueelliset toimijat. Toiminnan laajentaminen Gotlantiin ja Viroon ei toteutunut. Yhteenveto Aluekehittämisen vastuualueen tavoitteiden toteutumista arvioidaan luottamushenkilö-, sidosryhmä ja kansalaispalautteen sekä henkilöstön kanssa käytyjen kehittämiskeskustelujen perusteella. Ohjelmatyön vaikuttavuutta ja onnistumista arvioidaan mm. erillisten ulkoisten arviointien kautta. 16

17 Aluekehitykseen liittyvän toiminnan laaja-alaisuus on entisestään kasvanut mm. osaamisryhmien yhdistämisen vuoksi ja toisaalta vahva kytkentä esim. keskushallinnossa tehtäviin päätöksiin on asettanut haasteita toiminnan ennakoitavuudelle ja vaikuttavuudelle. Kansallisen ja kansainvälisen ohjelmatyön osalta voidaan todeta, että toiminnalliset ja hallinnolliset tavoitteet (rahoituksen sidonta, maksatusten ripeys jne.) saavutettiin ja yhteistyö eri toimijoiden välillä oli tuloksekasta. Kansainvälinen toiminta oli aktiivista erityisesti Saksan suuntaan, myös Itämeri-strategian toteutumista tukevat toiminnat toteutuivat suunnitellusti. Pohjoismaiseen saaristoyhteistyöhön liittyvät toiminnalliset tavoitteet eivät täysin toteutuneet. Maakuntaohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteutumisaste ensimmäisenä ohjelmavuotena oli hyvä, joskin huomiota tulee jatkossa kiinnittää erityisesti niihin toimenpiteisiin, joita ei vielä ole aloitettu Maankäyttö ja ympäristö Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun tavoitteena on maakunnan tasapainoisen kehityksen ja vetovoiman varmistaminen ja edistäminen tuottamalla alueen erityisarvoille rakentuvaa hyvää asuin- ja toimintaympäristöä. Suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Maakunnallisten tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntatason kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueiden käytön suunnitelmaksi. Keskeisenä toimintaperiaatteena on suunnitteluyhteistyön ja -menetelmien kehittäminen kaikilla tasoilla osallistumalla aktiivisesti mm. Turun kaupunkiseudun suunnitteluyhteistyöhön. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet Edistetään maakuntasuunnitelman toteuttamista muutosten tunnistamisen ja hallinnan avulla. Saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen maakuntakaavat sekä seurataan vahvistettujen maakuntakaavojen toteutumista ja muutostarpeita. Edistetään ja seurataan maakuntakaavojen toteutumista sekä aloitetaan koko maakunnan kattava rakenneselvitystyö maakuntakaavan toteuttamisen ja seuraavien suunnittelukierrosten pohjaksi. Osallistutaan aktiivisesti Turun kaupunkiseudun rakennemallityöhön. Käynnistetään työn rinnalla alueen maakuntakaavan tarkistus. Laaditaan Salo - Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaavaehdotus ja saatetaan se maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi ja edelleen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Aloitetaan tuulivoimavaihemaakuntakaava laadittavan selvityksen pohjalta. Seurataan, päivitetään ja toteutetaan liikennejärjestelmätyötä ja edistetään maakunnallista paikallisjunaliikennettä. Kehitetään ja vakinaistetaan paikkatietoyhteistyön / Lounaispaikan toimintaa. Edistetään vesiensuojelua, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Vastataan alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitteluprosessien käynnistämisestä, niihin liittyvän yhteistyön johtamisesta ja niiden suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa.

18 Osallistutaan eri hankkeisiin aktiivisesti maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. 18 Toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman toteutumista on seurattu ja edistetty yhdessä maakuntaohjelman toteuttamisen seurannan kanssa. Maakuntasuunnitelmaa liiton strategisena työkaluna on kehitelty yhteistyössä aluekehitysyksikön kanssa. Tavoitteena on maakuntasuunnitelmasta lähtien lisätä asioiden hallinnan proaktiivisuutta. Keskeisenä tavoitteena on löytää toimintamalleja toimintaympäristön muutosten tunnistamiseen ja niiden tulkintaan Varsinais-Suomen kannalta. Toimenpideketjun kolmantena osana ottaa käyttöön käytännönlähtöisten innovaatioiden aikaansaantia edistäviä menetelmiä. Maakuntakaavoitus Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntavaltuustossa hyväksytyt maakuntakaavat toimitettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Maakuntahallitus antoi ympäristöministeriölle vastineet kaavapäätöksestä tehtyihin 19 valitukseen ( ) sekä muilta ministeriöiltä pyydettyihin lausuntoihin ( ). Tulevia maakuntakaavakierroksia palveleva keskusverkkoselvitys aloitettiin työn ohjelmoinnilla sekä laatimalla selvityksiä maakunnan työssäkäyntialueista ja palveluverkosta. Aineistoja on hyödynnetty myös kuntauudistuskeskustelua varten toteutetuilla liiton Internet-sivuilla. SaLora / Salo - Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaava Laajassa yhteistyössä valmisteltiin Salo - Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaavaehdotus vuoden 2011 alkupuoliskolla. Vuoden 2010 lopulla valmistunut ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto ko. selostuksesta antoivat hyvän tietopohjan ehdotuksen valmisteluun. Maakuntakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta saatiin 28 muistutusta ja 22 lausuntoa. Maakuntahallitus käsitteli palautteeseen laaditun vastineen kokouksessaan Maakuntavaltuusto hyväksyi Salo - Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaavan , jonka jälkeen vaihemaakuntakaava saatettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Turun kaupunkiseutu PARAS -hankkeen jatkona tehtävä Turun kaupunkiseudun rakennemalli työ jatkui tiiviissä tahdissa koko vuoden. Rakennemallia työstettiin lukuisissa työryhmä- ja työpajakokouksissa. Työssä on hyödynnetty myös New Bridges -hankkeessa saatuja tuloksia. Rakennemallivaihtoehdot olivat nähtävillä keväällä Maakuntahallitus antoi vaihtoehtoja käsitelleestä väliraportista lausunnon Työn ohjausryhmä teki vaihtoehtovaiheen jälkeen linjapäätöksen ja työlle asetettujen tavoitteiden mukainen ehdotus kaupunkiseudun rakennemalliksi valmistui marraskuussa Rakennemalliehdotus oli julkisesti nähtävillä vuoden loppuun ja siitä pyydettiin lausunnot alueen kunnilta, viranomaisilta sekä muilta sidosryhmiltä. Maakuntahallitus antoi oman lausuntonsa Varsinais-Suomen liitto on osallistunut aktiivisesti rakennemallityön rinnalla tehtyyn valtion ja alueen kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL -aiesopimuksen valmisteluun. Tuulivoimavaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan käynnistää vaihemaakuntakaavan laatimisen tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvien alueiden osoittamiseksi Varsinais-Suomessa. Kaavatyössä hyödynnetään Tuulivoimaselvityksen tuloksia ja sille on saatu ympäristöministeriön rahoitus. Liikennejärjestelmätyö Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö jatkui aktiivisena. Ohjausryhmän vetovastuu oli Turun kaupungilla ja työryhmän osalta Varsinais-Suomen liitolla. Liikennejärjestelmätyö oli kytketty tiiviisti

19 käynnissä olevaan kaupunkiseudun rakennemalli työhön. Liikennejärjestelmätyö toimi asiantuntijana rakennemalli työn tavoitetilan liikennejärjestelmäsuunnittelussa tekemällä täydentävää vaikutustenarviointia, käsittelemällä tavoitemallin liikennelinjauksia ja antamalla lausunnot sekä vaihtoehto- että ehdotusvaiheissa. Liikennejärjestelmätyön alaisuudessa laadittiin vuoden 2011 aika useita selvityksiä mm. liikenneturvallisuuteen, joukkoliikenteeseen sekä liikenteen hallintaan liittyen. Osana liikennejärjestelmätyötä sekä erityisesti rakennemalli työtä ja tulevaa kaavoitusta palvelemaan, laadittiin selvitys valtatien 10 linjausvaihtoehdoista Liedossa. Selvitys tehtiin yhdessä Liedon kunnan ja Varsinais-Suomen ELY -keskuksen kanssa. Selvityksen käsittely ja linjausvaihtoehdon valinta tullaan tekemään maakuntakaavoitustyön yhteydessä. Liikenteeseen liittyvää edunvalvontatyötä on tehty aktiivisesti erityisesti valtatien 8 Turku - Pori - yhteysvälin edistämiseksi ja saamiseksi mukaan tulevaan liikennepoliittiseen selontekoon. Hankeyhteistyö Maankäytön ja ympäristön osaamisryhmä osallistui 2011 useisiin maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin. Painopisteinä hanketyössä ovat yhdyskuntarakenteen kehitys ja sen ohjauskeinot, liikennejärjestelmä sekä ympäristö- ja vesiensuojelutoiminta (4.3). Etelä-Suomen maakuntien liittouman yhteistyönä valmisteltiin keväällä 2011 kannanotto Etelä- Suomea eteenpäin mm. liikennepoliittiseen selontekoon vaikuttamiseksi. Liittouman yhteistyönä on loppuvuodesta 2011 laadittu esiselvitys laajemman, Etelä-Suomen, Tukholman, Pietarin ja Tallinnan alueet kattavan aluerakenneyhteistyöhankkeen aloittamiseksi. Esiselvityksessä on tarkasteltu Etelä- Suomen toiminnallisessa rakenteessa edellisen yhteisen aluerakennetyön jälkeen luvulla tapahtunutta kehitystä. Työllä pyritään vaikuttamaan vuonna 2012 käynnistyvään valtakunnalliseen (YM, TEM, LVM, MMM) aluerakenneselvitykseen. Selvitystä varten Varsinais-Suomen liiton virastoon palkattiin projektisuunnittelija ja se rahoitettiin sekä liittouman että sen maakuntien budjetista. Maankäyttöjaosto Maankäyttöjaosto kokoontui vuoden aikana yhteensä 11 kertaa. Kokouksista kolme oli yhteiskokouksia SaLora -vaihemaakuntakaavan laatimista ohjaavan toimikunnan kanssa (kokoukset 2, 4, 8). Maakuntakaavojen toteutumista edistettiin ja seurattiin ottamalla kantaa alueidenkäyttöön liittyviin hankkeisiin ja antamalla lausuntoja erilaisista suunnitelmista ja kaavoista. Vuoden 2011 aikana liiton maankäyttöjaosto käsitteli 76 lausuntoa ja maakuntahallituksen annettavaksi valmisteltiin 8 lausuntoa. Lisäksi maankäyttöjaoston listoilla esiteltiin 71 lausuntopyyntöä, joista ei katsottu olevan aihetta antaa lausuntoa. Yhteenveto Maakuntakaavoitukselle asetetut tavoitteet saavutettiin selkeästi. Vuoden 2011 aikana toiminta keskittyi Salo - Lohja ratalinjan vaihemaakuntakaavaprosessin loppuun saattamiseen sekä tuulivoimavaihemaakuntakaavan aloittamiseen. Seuraavia maakuntakaavakierroksia palvelevat Turun kaupunkiseudun rakennemallityö sekä maakunnan keskusverkkotyöhön liittyvät selvitykset vaativat runsaasti resursointia. Myös hanketyössä saavutettiin asetetut tavoitteet. Merkittävä osa osaamisryhmän työstä oli osallistumista eri rooleissa lukuisiin aluekehityksen, liikenteen ja alueiden käytön suunnittelun yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun. Lounais-Suomen liikennestrategian ja muun liikennejärjestelmätyön pohjalta on tehty mm. maakunnan edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä. Alueellisessa paikkatietoyhteistyössä Lounaispaikka ja Varsinais-Suomi ovat saaneet runsaasti myönteistä valtakunnallistakin julkisuutta. Hankkeilla oli myönteinen merkitys sekä liiton oman suunnittelu- ja kehittämistyön että liiton julkisen profiilin kannalta. 19

20 4.5 Edunvalvonta ja kuntayhteistyö 20 Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntayhteistyön tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti sekä puhua kuntien puolesta toimien samalla tiedonvälittäjänä ja nykyaikaisen maakuntahengen vaalijana ja kuntayhteistyön edistäjänä. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet Vahvistetaan edunvalvontaa kansanedustajien yhteisryhmän toimintaa tehostamalla sekä ylläpitämällä säännöllisiä yhteyksiä valtioneuvoston ja muun keskushallinnon suuntaan. Edunvalvonnassa nostetaan esille alueellistamis- ja liikenneverkkoasiat, yliopisto- ja koulutuskysymykset sekä saaristomeren suojelu. Ylläpidetään edunvalvonnan hankelistaa. Tuetaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutumista sekä edistetään yhteispalvelua sekä maakuntahallinnon uudistumista Varsinais-Suomessa. Lisätään maakunnan ja liiton tunnettavuutta ja vaikuttavuutta aktiivisella, modernilla viestinnällä uusimalla liiton verkkosivut ja yhteisellä markkinointikampanjalla. Tuetaan Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 toteutumista ja edistetään Varsinais-Suomen kehittymistä merkittäväksi kulttuuriosaamisen keskittymäksi. Toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Edunvalvonta valtiovallan suuntaan Varsinais-Suomen kansanedustajien yhteisryhmän toiminta käynnistyi eduskuntavaalien jälkeen vakiintuneita muotoja noudattaen. Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Kanerva. Yhteisryhmässä esillä olivat muun muassa liikenneverkkoasiat, yliopistojen rahoitus ja energiapolitiikka. Kevään hallitusohjelmaneuvotteluissa varsinaissuomalaiset tavoitteet saavutettiin kohtuullisesti. Edunvalvonnassa tärkein asiakokonaisuus oli valtiovallan toimenpiteet Turun telakkateollisuuden ja Salon elektroniikkateollisuuden vaikeuksien voittamiseksi. Turun telakalla alkoi uuden risteilyaluksen rakentaminen. Alueellistamiseen liittyen Turussa on aloittanut toimintansa valtakunnanvoudinvirasto. Alueen vahvistamisen kannalta hallinnon hajasijoitusta tärkeämpänä pidetään klusteripohjaista lähestymistapaa. Turku - Pori yhteysvälin asema maakunnan edunvalvontalistan ykköskohteena on saatu kiistattomaksi. Turun joukkoliikenteeseen on saatu tukea valtion budjetista. Toimenpiteitä Itämeren tilan parantamiseksi on tehostettu. Kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyen Varsinais-Suomen liitolla oli vuonna 2011 aikaisempiin vuosiin verrattuna jossain määrin enemmän vierailijoita. Kuntayhteistyö Vuoden 2005 aikana käynnistynyt kunta- ja palvelurakenneuudistus jatkui vuoden 2009 alusta ennätysmäärällä kuntaliitoksia. Vuosien 2010 ja 2011 aikana Varsinais-Suomessa ei kyetty muodostamaan kattavaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden verkkoa. Keväällä 2011 hyväksytyssä hallitusohjelmassa otettiin voimakas kanta kuntarakenteen uudistamisen puolesta. Loppuvuosi oli kuntakentällä suureksi osaksi ministeriön uudistusesityksen odotusta. Auran ja Pöytyän välillä käytiin keskustelu Auranmaan kunnan perustamisesta.

21 Tuettiin valtion ja kuntien yhteispalvelun järjestämistä. Keväällä järjestettiin kuntatalouspäivä sekä keväällä yksi ja syksyllä kaksi kuntajohdon neuvottelupäivää. Kuntatalousryhmä kokoontui neljä kertaa. Maakunnan kulttuuriyhteistyö Kulttuuritoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Toukokuun kokouksen yhteydessä tutustuttiin Loimaalla Sarka museoon ja Alpo Jaakolan patsaspuistoon. Aloitettiin liiton Aulagalleriatoiminta. Aulassa järjestettiin vuoden aikana kuusi taide ja valokuvanäyttelyä: Antti Vaalikivi, Kalle Larsson & Juha Riihelä, Anna Nummi, Carola Gunell, Jere Alajeesiö & Rita Anttila ja Juho Savo & Heikki Saarento. Joulukuussa galleriassa järjestettiin joulukeräys Turun Pelastusarmeijan hyväksi. Kutsuttiin liiton sidosryhmiä vuoden 2011 kulttuuripääkaupungin ohjelmatilaisuuksiin mm. Logomoon ja Turun linnaan. Osallistuttiin Valtakunnalliset kotiseutupäivät Turussa -tapahtumaan järjestämällä kotiseutuyhdistyksille, alueen käsityöyrittäjille ja esiintyjille yhteinen 3 -päiväinen Vähätoritapahtuma heinäkuussa. Suomen kotiseutuliiton valtuuston vaalia edeltävä kokous järjestettiin Aboa Vetus & Ars Nova - museossa. Kotiseutuliiton valtuuston jäseneksi valittiin uudelleen Heikki Eskola Loimaalta. Turun edustaja on edelleen Markku Monnonen. Osallistuttiin Varsinais-Suomen kylät ry:n kutsusta Vuoden kylä -raatiin. Varsinaissuomalaiseksi Vuoden kyläksi valittiin Pöytyän Uusikartano. Kannustuspalkinto myönnettiin Naantalin Merimaskulle. Turun Valtakunnallisilla Kirjamessuilla liitolla oli oma osasto teemana Kuhankuonon retkeilyreitistö. Perinteinen Eurooppa-päivän vastaanotto järjestettiin Turun Logomossa. Aurora -mitali luovutettiin Turun Sanomien päätoimittaja Riitta Montolle. Valtakunnan tasolla tehtiin yhteistyötä Suomen kuntaliiton, maakuntien ja kuntien kulttuurivastaavien kanssa sekä luovien alojen verkoston kanssa. Vuoden tavoitteet toteutuivat kutakuinkin hyvin. Turku kulttuuripääkaupunkivuoden vuoksi kulttuuritoiminta painottui myös juhlavuoden hankkeiden suunnitteluun yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ja kulttuurivuoden tapahtumiin osallistumisiin. Maakunnan markkinointi ja tiedottaminen Maakunnan tunnettuutta lisättiin ja maakuntaa markkinoitiin sekä paikallisesti järjestetyissä tilaisuuksissa että kansainvälisissä kokouksissa. Maakunnan yhteismarkkinointihanke jatkui näkyvillä kampanjoilla maan kärkimediassa ja alueellisessa mediassa sekä verkossa. Yhteismarkkinointia tehtiin tiiviissä yhteistyössä Turun kulttuuripääkaupunkivuoden kanssa. Mainostoimisto Place Marketing Oy toimi projektinjohtotoimistona. Hanketta johtaa Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin ylin johto, sisällön määrittelee maakunnallinen markkinointiryhmä. Kampanjat jakautuivat kolmeen teemaan: asuminen ja elämisen laatu, tapahtumat sekä osaaminen ja yrittäminen. Hankkeessa tehtiin rohkeita, uusia satsauksia kuten yrittämisen tvmainokset MTV 3 -kanavalla ja satsaus nuoriin MTV Europen kahdeksan kuukautta kestävällä ohjelmasarjalla, jossa nähdään joka viikko uusi jakso Varsinais-Suomesta. Lifestyle -lehti Varsinais- Suomesta sai erittäin hyvät arvosanat mm. Helsingin Sanomien lukijoilta. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen kokouksista lähetettiin tiedotteet heti kokousten päätyttyä sekä suomeksi että ruotsiksi. Neljästi vuodessa julkaistiin tiedotuslehti Viiri, vuoden viimeinen Viiri siirtyi kuitenkin tammikuun 2012 puolelle. Pidettiin tiiviisti yhteyttä mediaan sekä henkilökohtaisilla tapaamisilla, tiedotteilla että lehdistötilaisuuksilla. Tehtiin myös yhteistyötä maakunnan kuntien viestintävastaavien kanssa. 21

22 Esittäydyttiin Turun messuilla yhdessä ELY:n, AVI:n ja Turun kaupungin kanssa yhteisellä osastolla. Perinteinen Eurooppa-päivän vastaanotto toukokuun 9. päivänä järjestettiin Logomossa. Yhteenveto Arviointi perustuu edunvalvontatehtävien onnistumisen seurantaan, sidosryhmien palautteeseen, kontaktien määrään sekä maakunnan ja maakunnan liiton ulkoisen kuvan osalta lehdistöseurantaan. Kansanedustajayhteistyö ja muut sidosryhmäkontaktit toteutuvat suunnitellulla tavalla. Valtiovallan myötätunto ja lupaukset tuesta rakennemuutostoimialoille ja -paikkakunnille toteutuivat odotetusti. Alueellistamisen, liikenneverkon kehittymisen ja korkeakoulujen rahoituksen osalta tavoitteet toteutuivat tyydyttävästi Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta johtuen kuntayhteistyö on ollut painotetusti esillä. Sote-alueita ei Varsinais-Suomessa kyetty muodostamaan suunnitellulla tavalla. Yhteispalveluun liittyvät toimenpiteet toteutuivat suunnitellulla tavalla. Viestintätoiminta on toteutunut odotetusti ja uudet verkkosivut nostivat liiton profiilia. Maakunnan markkinointikampanja käynnistyi ja kampanjat saivat hieman varovaisen alun jälkeen lisää rohkeutta ja omaleimaisuutta, mikä tutkimusten mukaan lisäsi vastaanottajien kiinnostusta Hanketoiminta Toiminta-ajatus Hankkeilla tuetaan maakuntasuunnitelman ja -ohjelman keskeisten tavoitteiden toteutumista maakunnan suunnittelussa, aluekehitystyössä ja edunvalvonnassa. Liitto on hankkeen luonteesta riippuen mukana joko kehittäjänä, rahoittajana tai aktiivisena toimijana. Hanketoiminnan painopisteitä vuonna 2011 ovat: maakunnan teemavuoden toteuttaminen, alueen toimijoiden yhteistyön vahvistaminen, kansainvälisen yhteistyön lisääminen sekä alueen kärkialojen ja vahvuuksien kehittäminen. Hanketoiminnan vastuualueen tavoitteiden toteutumista arvioidaan projektien hankesuunnitelmissa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen perusteella sekä hankkeiden vaikuttavuuden perusteella. Toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Varsinais-Suomen liitto hallinnoi ja toteutti seuraavia yhteisrahoitushankkeita: Yrityspalvelujen verkosto Varsinais-Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymisen vauhdittajaksi - hanke (mh ) Hankkeen tavoitteena on yrityspalveluorganisaatioiden tarjonnan kehittäminen siten, että yritykset voisivat kustannustehokkaasti hyväksikäyttää alueen parasta osaamista yritysten eri kehitysvaiheissa. Samalla halutaan välttää päällekkäistä tarjontaa ja siten resurssien tuhlausta. Hankkeella varmennetaan osallistujien keskittyminen omalle strategiselle osaamisalueelle ja sen kehittämiseen, jolloin yrityksille voidaan tarjota parhaimpia palvelukonsepteja, jotka ohjaavat maakunnan yrityksiä kehittymään kansainvälisessä kilpailussa menestyjiksi. 22