Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo"

Transkriptio

1 Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Sisältö Leimikon arvosaanto? Leimikon arvonmuodostus hanke ( ) Katkontaohjeiden vaikutus leimikon tukki- ja arvosaantoon Puuston ominaisuuksien vaikutus leimikon myyntiarvoon Erikoispuutavaralajien vaikutus arvosaantoon Puukaupan tehostaminen Hinnoittelu Puutavaralajirakenteen ja arvosaannon ennustaminen

3 Leimikon arvosaanto, metsänomistajan näkökulma (MTK:n metsänhakkuusopimus)

4 Leimikon arvosaanto, puun käyttäjän näkökulma Ole Salvén: Laatupuulla parempiin päiviin - seminaariesitys

5 Leimikon arvosaanto Myyntiarvo Arvo / tilavuus ( / m 3 ) Puukuution arvo myyjälle! Arvo / pinta-ala ( / ha) Puukaupan hehtaarikohtainen arvo! Käyttöarvo Arvo / tilavuus ( / m 3 ) Keskimääräinen arvo / kauppa Arvo / puun käyttäjä Arvo / pinta-ala ( / ha) Puuraaka-aineen kokonaisarvo!

6 Leimikon arvonmuodostus vaihtoehtoisissa loppukäyttökohteissa 1. Selvitetään leimikon myynti- sekä käyttöarvon muodostumista erilaisilla katkontaohjeilla arvoapteerausta käytettäessä. Tukin mittavaatimusten vaikutus tukkisaantoon ja sitä kautta leimikon arvosaantoon. Erikoispuutavaralajien (mänty: pylväs, hyvälaatuinen tyvitukki, pikkutukki, lyhyttukki; kuusi: sorvitukki, pikkutukki) saanto ja vaikutus leimikon arvosaantoon Ostajatyyppien ja heidän käyttämien puutavaralajikombinaatioiden vaikutus puutavaralaji- ja arvosaantoon. Raaka-aineen käyttöarvon osatekijöiden vaikutus hakkuukertymiin ja arvonmuodostukseen. 2. Kehitetään menetelmiä leimikon arvon ennustamiseksi MELA-ohjelmistossa käytettävien tukkivähennysmallien toiminta Puutavaralajisaantomallit Laserkeilain -pohjainen leimikon puustotunnusten ennustaminen 3. Perustetaan koulutus- ja opetustarkoituksiin eri puolille Suomea empiirisiä esimerkkileimikoita, joiden eri puutavaralajivaihtoehdot ja myynti- ja käyttöarvot on laskettu tämän hankkeen vaihtoehtoisilla puutavaralajeilla ja niiden yhdistelmillä

7 Tutkimusaineisto 124 päätehakkuleimikkoa Etelä- ja Keski-Suomesta Mitattuja runkoja 5290 kpl. Jokaisesta rungosta on määritetty laatua heikentävien vikojen sijainti, jotka on huomioitu apteerauksessa Mitattuja puita Keskiläpimitta Keskipituus Keskijäreys Mänty Kuusi

8 Apteerauksen simulointi Dynaamiseen optimointiin perustuva arvoapteeraus Katkontaa ohjaavat hintamatriisit muokattu käyttöarvotietojen perusteella Puutavaralajien hintasuhteet vastaavat puutavaralajien kantohintoja

9 Katkontavaihtoehdot Puutavaralaji Yksikköhinta ( /m3) Minimiläpimitta (cm) Minimipituus (dm) Maksimipituus (dm) Mänty Sahatukit 45 14, 16, 18, Tyvitukit Pylväät Pikkutukit Kuitu Kuusi Sahatukit 46 14, 16, 18, Vaneritukit Pikkutukit Kuitu

10 Tulosten laskenta käyttöarvo (tehdashinta) Käyttöarvot on laskettu lopputuotteen myyntihinnasta (hinta tuotantolaitoksen portilla) sivutuotehyvityksistä valmistuksen kustannuksista (ilman raaka-ainekustannusta) Tukin käyttösuhteesta pituus- ja läpimittaluokittain Laskelmissa ei huomioitu puunhankinnan kustannuksia eikä lopputuotteen markkinointi- ja kuljetuskustannuksia. Käyttöarvoa määritettäessä ei huomioitu kuidun tai hukkapuun tilavuutta eikä kuidun arvoa Kaikki arvot on muutettu suhteelliksi arvoiksi siten, että arvo 100 on sahatukin ja kuidun keskimääräinen myynti- tai käyttöarvo

11 Minimiläpimitan vaikutus männyn tukki- ja arvosaantoon - sahatukki & kuitu Tukkisaanto (%) Sahatukin minimiläpimitta Suhteellinen arvo Myyntiarvo / m Käyttöarvo / m Minimiläpimitta

12 Minimiläpimitan vaikutus männyn tukki- ja arvosaantoon - erikoispuutavaralajit Tukkisaanto (%) Tukki Pylväs Suhteellinen arvo Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m Sahatukin minimiläpimitta Minimiläpimitta Tukkisaanto (%) Pikkutukki Tukki Suhteellinen arvo Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m Sahatukin minimiläpimitta Sahatukin minimiläpimitta

13 Minimiläpimitan vaikutus kuusen tukki- ja arvosaantoon - sahatukki & kuitu Tukkisaanto (%) Suhteellinen arvo Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m Sahatukin minimiläpitta Sahatukin minimiläpimitta

14 Minimiläpimitan vaikutus kuusen tukki- ja arvosaantoon - erikoispuutavaralajit Tukkisaanto (%) Tukki Sorvi Suhteellinen arvo Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m Sahatukin minimiläpimitta Sahatukin minimiläpimitta Tukkisaanto (%) Pikkutukki Tukki Suhteellinen arvo Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m Sahatukin minimiläpimitta Sahatukin minimiläpimitta

15 Johtopäätöksiä minimiläpimitan ja -pituuden vaikutuksesta tukki- ja arvosaantoon Minimipituuden vaikutus samankaltainen minimiläpimitan muutoksen kanssa Tukkisaanto tippuu 2-5 % / minimiläpimitan noustessa 1cm:n - suuremmilla minimiläpimitoilla enemmän kuin pienemmillä. Tukkisaanto tippuu männyllä noin 7 % ja kuusella noin 5 % minimipituuden noustessa 3.1 m:stä 4.6 m:iin - suuremmilla minimipituuksilla enemmän kuin pienemmillä. Minimipituuden merkitys suurempi männyllä kuin kuusella, johtuen männyn apteerausta haittaavasta vikaisuudesta. Myyntiarvo / m3 laskee sahatukin minimiläpimitan ja pituuden kohotessa Käyttöarvo / m3 paranee tukkien keskijäreyden kasvaessa Järeiden erikoispuutavaralajien tekeminen ei vaikuta sahatukin minimiläpimitan arvosaantomuutoksiin Pikkutukki tasaa eroja käyttöarvon osalta pikkutukin ja tukin välillä on arvoporras vain myyntiarvon (kantohinnan) osalta

16 Puuston koon vaikutus tukkisaantoon Mänty R Kuusi R ,808 1,064* Vm fm1 = 100 e 4,276 2,161* Vk fk = 100 e

17 Myyntiarvon ja leimikon kokojaukaumamuuttujien väliset korrelaatiot Muuttuja Mänty / m3 Kuusi - / m3 D H DgM HgM D H Pohjapinta-alan alakvartiilipuu (D25) on merkittävämpi selittäjä myyntiarvoa selitettäessä kuin pohjapinta-alamediaanipuu (DgM)

18 Myyntiarvon ja leimikon laatua kuvaavien muuttujien väliset korrelaatiot Myyntiarvo / m3 (mänty / kuusi) Aritmeettiset keskiarvot Pohjapinta-alalla painotetut keskiarvo Latvusrajan korkeus 0.19 / / 0.12 Kuollutoksaraja 0.31 / / 0.12 Paksuimman elävän oksan korkeus 0.20 / / 0.15 Paksuimman kuolleen oksan korkeus 0.36 / / 0.16 Latvussuhde / / 0.05 Kuollutoksavyöhykkeen osuus (%) / / Männyn myyntiarvo korreloi selvästi kuollutoksarajaa ja vyöhykettä kuvaavien muuttujien kanssa Kuusen myyntiarvo korreloi selvästi elävää latvusta kuvailevien muuttujien kanssa

19 Männyn arvon ( /m3) korrelaatio apteeraus-muutosten kanssa erilaisilla leimikkotyypeillä Luokka min_lpm min_pit maks_pit Tukkipituuksia Pisin-lyhyin Pikkutukki Pylväs OMT, MT A_vol < 0,6 m 3-0,543-0,68 0,038 0,657 0,692 0,344 0,251 OMT, MT 0,6 m 3 A_vol 0,75 m 3-0,417-0,76-0,001 0,69 0,733 0,307 0,31 OMT, MT A_vol > 0,75 m 3-0,256-0,796 0,036 0,749 0,801 0,308 0,289 VT, CT A_vol < 0,55 m 3-0,525-0,743-0,03 0,649 0,691 0,308 0,223 VT, CT A_vol 0,55 m 3-0,428-0,737 0,032 0,697 0,741 0,319 0,302

20 Kuusen arvon ( /m3) korrelaatio apteeraus-muutosten kanssa erilaisilla leimikkotyypeillä Luokka min_lpm min_pit maks_pit Tukkipituuksia Pisin-lyhyin Pikkutukki Sorvi A_vol < 0,40 m 3, vika% < 30-0,66-0,432 0,11 0,535 0,521 0,557 0,344 A_vol < 0,40 m 3, vika% 30-0,559-0,607 0,043 0,622 0,63 0,505 0,313 0,40 m 3 A_vol 0,55 m 3 vika% < 30-0,577-0,53 0,105 0,609 0,612 0,514 0,384 0,40 m 3 A_vol 0,55 m 3 vika% 30-0,531-0,602 0,067 0,639 0,648 0,502 0,365 A_vol > 0,55 m 3, vika% < 30-0,529-0,479 0,139 0,596 0,594 0,528 0,507 A_vol > 0,55 m 3, vika% 30-0,511-0,589 0,076 0,635 0,643 0,486 0,428

21 Mäntyleimikoiden keskimääräiset suhteelliset myyntija käyttöarvot runkojen keskijäreyden mukaan Myyntiarvo / ha Käyttöarvo / ha Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m3 < >

22 Mänty: suhteellisen arvon muutos (%) kun sahatukin ja kuitupuun apteeraukseen lisätään pylväät Myyntiarvo / ha Käyttöarvo / ha Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m < >

23 Mänty: suhteellisen arvon muutos (%) kun sahatukin ja kuitupuun apteeraukseen lisätään pikkutukki Myyntiarvo / ha Käyttöarvo / ha Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m < >

24 Kuusileimikoiden keskimääräiset suhteelliset myyntija käyttöarvot runkojen keskijäreyden mukaan Myyntiarvo / ha Käyttöarvo / ha Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m < >

25 Kuusi: suhteellisen arvon muutos (%) kun sahatukin ja kuitupuun apteeraukseen lisätään vaneritukki Myyntiarvo / ha Käyttöarvo / ha Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m < >

26 Kuusi: suhteellisen arvon muutos (%) kun sahatukin ja kuitupuun apteeraukseen lisätään pikkutukki Myyntiarvo / ha Käyttöarvo / ha Myyntiarvo / m3 Käyttöarvo / m < >

27 Puuraaka-aineen hinnoittelu Tavaralajihinnoittelussa selkeitä ongelmia Myyntiarvo <> käyttöarvo Hinnoittelu riippuvainen katkonnasta Valvonta Asymmetrinen informaatio Puun ostajalla puun myyjää parempi arvio puuston arvosta Suoriteperusteinen hinnoittelu Miten puuraaka-aine pitäisi hinnoitella? Mitä hinnoittelun kehittäminen edellyttää?

28 Erilaisia hinnoittelumalleja Tavaralajihinnoittelu Yksikköhinta kullekin tavaralajille Painotus koon perusteella Tukille raja-arvot eri hinta Laatuhinnoittelu Tavaralajihinnoittelu painottaen puuston laatua Runkohinta Yksi hinta korjatulle käyttöosalle Osarunkohinta Määritetään kokorajat, joiden perusteella hinnoittelu katkonnasta riippumatta Hintamatriisi (Ruotsi) Läpimitta/pituusluokittainen hinta kullekin puulajille ja laadulle Leimikkohinnoittelu Ostetaan leimikko kiinteään hintaan riippumatta korjattavasta puutavaralajikertymästä Laatuhinnoittelu (Ruotsi) Perusteena hintamatriisi Mallipohjainen laadun arviointi => puutavaran hinnan kalibrointi

29 Leimikon arvosaannon ennustaminen Puutavaralajisaantomallit Laser-keilain pohjainen leimikon ennakkotiedon tuottaminen Runkopankkipohjainen leimikon ennakkotiedon tuottaminen

30 Puutavaralajisaantomallit Mallien perusperiaate: malleihin kohtuullinen määrä helposti mitattavia/määritettäviä selittäjiä Puutavaralajisaannot laskettu puuston kokonaistilavuudesta, jossa myös hukkapuu on mukana Mallit eivät välttämättä anna mielekkäitä tuloksia tämän aineiston ulkopuolella (kuitupuukokoisissa tai ylijäreissä puustoissa) Kuitupuun saantoa ei ole mallitettu erikseen, ja jäljelle jäävä osuus puuston kokonaistilavuudesta jakaantuukin kuitu- ja hukkapuuhun. Mallit antavat varsin realistisia tuloksia tässä aineistossa. Myös malliketjujen tulokset ovat järkeviä, eikä leimikoilla saada tarkasteltavien puutavaralajien kokonaissaannoksi yli (tai edes lähelle) 100 %.

31 Puutavalajisaantomallit männylle tukki, tyvitukkitukki & pikkutukkiapteeraus Tukkisaanto (R 2 = 44,5%) ln(100 kok. tukkisaanto = 3, ,331* mutka _ ja _ lenkousdummy + 0,106* tukki _ min lpm 0,020* kuiva _ oksa + 0,006* kuivaoksavyöhyke 0,032* H ,369* OMT + 0,131* MT 0,473*ln( D25) Laatutyven osuus tukkisaannosta (R 2 = 72,3%) tyvitukin _ osuus = 119, ,99 *10 + 7,875* oksadummy + 27,195*ln( D25) 5 * itäinen 0,348* ppa _ mitattu + 0,106 * ikä _ kairattu Pikkutukkisaanto (R 2 = 37,1%) ln( pikkutukkisaanto + 0,5) = 1,974 3,100 * ln( D25) + 0,512 * tukki _ min lpm + 0,150 * pikkutukki _ min lpm 0,258* oksadummy

32 Puutavalajisaantomallit kuuselle tukki, sorvitukki & pikkutukkiapteeraus Tukkisaanto (R 2 = 80,5%) ln(100 kok. tukkisaanto) + 0,016 * tukki _ min pit + 0,239 * vikadummy = 4,284 0,071* D25 0,755*ln( DgM ) + 0,144 * tukki _ min lpm Sorvitukin osuus tukkisaannosta (R 2 = 72,3%) sorvitukin _ osuus = 212, ,155 * ln( DgM ) + 0,879 * H 75 Pikkutukkisaanto (R 2 = 84,1%) ln( pikkutukkisaanto + 0,5) + 0,357 * tukki _ min lpm = 1,050 1,07 *10 6 * kok. tukkisaantoennuste 3 0,069* DgM

33 Leimikon puuston, puutavaralajijakauman & tukkijakauman ennustaminen laser-keilaimella Runkotilavuuden ennustaminen Maltamo et al Canadian Journal of Forest Research 36(2): Latvusrajan ennustaminen Maltamo et al Scandinavian Journal of Forest Research 21(3): Laserkeilainpohjainen leimikon puustotunnusten ennustaminen Peuhkurinen et al Forest Science 53(6): Läpimittajakauman ja tukkisaannon ennustaminen, jakaumapohjainen lähestymistapa Peuhkurinen et al Silva Fennica 42(4): Tukkiosuusmallit laser-keilaimella mitatun ennakkotiedon pohjalta Korhonen et al Forestry 81(4):

34 Metsikön kuvaus laser-keilaimella

35 Leimikon puuston ja puutavaralajisaannon ennustaminen laser-keilaimella. Data Puiden lukumäärä Tukkitilavuus, m 3 Kuitupuun tilavuus, m 3 STM Laser + aineistosta laadittu läpimittamalli Laser + läpimitta pituuden perusteella mallilla Kalliovirta & Tokola (2005) Laser + läpimitta pituuden & latvuksen maksimileveyden perusteella mallilla Kalliovirta & Tokola (2005) Systemaattinen koealaotanta Kuvioittainen arviointi Laser + metsikkötason mallit

36 Saantosimulaattori Saantosimulaattori sisältää Vapaasti ladattavan ja käytettävän runkopankin Rutiinit oman hakkuukoneella kerättävän runkopankkiaineiston liittämiseksi saantosimulaattoriin K-MSN menetelmään pohjautuvan ennustusmenetelmän, jolla voidaan hakea runkopankista kutakin korjattavaa leimikkoa vastaavia leimikoita sekä niiden puustotietoja ja muodostaa näiden perusteella puujoukko leimikolle Puukohtaisen laatuaineiston, jonka avulla ennustetulle puujoukolle voidaan ennustaa myös teknistä laatua Apteeraussimulaattorin, jolla ennustettu puujoukko voidaan katkoa halutuilla katkontaohjeilla Laskentamenetelmät ennustetun hakkuukertymän arvottamiseksi Rutiinit ennustetun puujoukon tallettamiseksi myös muissa apteeraussimulaattoreissa toimivaan STM-muotoon Yksinkertaisen käyttöliittymän em. rutiineille Ohjelmisto on vapaasti jaossa hankkeen kotisivuilla Saantosimulaattoria testataan koeinventoinneilla Inventointien yhteydessä järjestetään saantosimulaattorin esittelytilaisuuksia

37 Puutavaran vaihtoehtoisten hinnoittelumenettelyjen perusteet, toteutusmallit ja vaikutukset puukaupan sidosryhmien kannalta ( ) Kartoitetaan puuraaka-aineen hankinnassa käytettävät hinnoittelumenetelmät, sekä puukaupan osapuolien kokemukset menetelmien hyvistä ja huonoista puolista Tutkitaan ja analysoidaan hinnoittelumenetelmien toimintaa suomalaisessa puunhankinnassa ja määritetään, missä tilanteissa hinnoittelumenetelmät tuottavat puuraaka-aineen jalostusarvon sekä arvon jakautumisen kannalta suotuisan tai epäsuotuisan puukaupan tai katkontatuloksen puunmyyjän ja erilaisten puunostajien ja käyttäjien kannalta Tutkitaan raaka-aineen ohjautumista erilaisilla hinnoittelumalleilla ja ostajatyypeillä peliteoreettisella lähestymistavalla Laaditaan suosituksia hinnoittelumenetelmien kehittämisestä ja käytöstä ja lisätä sekä puunhankkijoiden että puunmyyjien tietämystä puuraaka-aineen hinnoittelutapojen vaikutuksista puukauppaan ja katkontatulokseen.

38 Kiitos! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Leimikon arvonmuodostus vaihtoehtoisissa loppukäyttökohteissa

Leimikon arvonmuodostus vaihtoehtoisissa loppukäyttökohteissa ISBN 978-951-40-2315-6 (PDF) ISSN 1795-150X Leimikon arvonmuodostus vaihtoehtoisissa loppukäyttökohteissa Jukka Malinen, Tapio Wall, Harri Kilpeläinen ja Erkki Verkasalo www.metla.fi Metlan työraportteja

Lisätiedot

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Leimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon vaihtelu erilaisilla katkontaohjeilla

Leimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon vaihtelu erilaisilla katkontaohjeilla Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Teppo Piira, Harri Kilpeläinen, Jukka Malinen, Tapio Wall ja Erkki Verkasalo Teppo Piira Harri Kilpeläinen Jukka Malinen Tapio Wall Erkki Verkasalo

Lisätiedot

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan

Lisätiedot

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Heikki Korpunen Metla Parkano Metsätieteen päivä 2009 Teknologiklubi Tieteiden talo WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen 1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24

Lisätiedot

RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET

RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET Projektit Projekti 202 Leimikoiden korjuuohjelman ja apteerausvaihtoehtojen optimointi suunnattiin runkopankin käyttösovellusten kehittämistä tukevaksi ja toteutettiin yhdessä

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Harhakomponentit kuvioittaisen arvioinnin puuston tilavuuden laskenta ketjussa

Harhakomponentit kuvioittaisen arvioinnin puuston tilavuuden laskenta ketjussa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Lauri Kuusisto Lauri Kuusisto ja Annika Kangas Harhakomponentit kuvioittaisen arvioinnin puuston tilavuuden laskenta ketjussa Kuusisto, L. &

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

tehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia Heikki Korpunen Hämeenlinna 6.9.2012

tehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia Heikki Korpunen Hämeenlinna 6.9.2012 Onko puun hankinnan ja käytön ketjuissa tehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia PUUvastaa haasteisiin: Puutametsästä markkinoille Heikki Korpunen Hämeenlinna 6.9.2012 Esityksen sisältö Puun arvoketjututkimuksen

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia

Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Tietojärjestelmät ja sovellukset Sovellus X Sovellus X Sovellus

Lisätiedot

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus

Lisätiedot

Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto

Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto Esityksen sisältö Katkonnan ohjauksen perusteet Tutkimustuloksia Laadun huomioon ottaminen katkonnassa Katkonnan ohjauksen

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 2.6.2010 METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA B-OSIO, 20p. (vastaaminen erillisille vastauspapereille): Metsäkoulu -kirjaan

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI

Lisätiedot

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön

Lisätiedot

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Laatupuun tuotantomallit ja tehokas hyödyntäminen

Laatupuun tuotantomallit ja tehokas hyödyntäminen Laatupuun tuotantomallit ja tehokas hyödyntäminen Erkki Verkasalo ja Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Elinvoimaa metsistä -seminaari Lahti, 6.11.2013 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa

Lisätiedot

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan Biomassan estimointi laseraineiston, ilmakuvien ja maastomittausten perusteella Esitys Metsätieteen Päivän Taksaattorisessiossa 26.10.2011 Reija Haapanen, Sakari Tuominen ja Risto Viitala Paikkatietoa

Lisätiedot

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Apteeraustulosten vertaileminen

Apteeraustulosten vertaileminen Apteeraustulosten vertaileminen Tilastotiede Pro Gradu Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Toukokuu 2006 Jarkko Penttinen TAMPEREEN YLIOPISTO Matematiikan, tilastotieteen

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Sahauksen kustannuslaskenta

Sahauksen kustannuslaskenta Sahauksen kustannuslaskenta PUU-ohjelman Pienpuupäivä Mikpoli, Mikkeli Heikki Korpunen 17.11.2010 WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsänmittausohjeita

Metsänmittausohjeita Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

Runkopankki puunhankinnan ohjauksen välineenä

Runkopankki puunhankinnan ohjauksen välineenä Ryhmähanke Runkopankki puunhankinnan ohjauksen välineenä Tapio Räsänen Vesa Imponen Jarmo Lindroos Jukka Malinen Juha-Antti Sorsa Metsätehon raportti 94 19.6.2000 Runkopankki puunhankinnan ohjauksen välineenä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti

Lisätiedot

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Metsäenergiafoorumi Joensuu 23.11.2010 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

Erilaisia tuotteita valmistavien tehtaiden ja metsien

Erilaisia tuotteita valmistavien tehtaiden ja metsien Vesa Imponen Puutavaralogistiikka pelkistää hankinnan toimintamallit e e m t Erilaisia tuotteita valmistavien tehtaiden ja metsien välisten puuvirtojen hallinta on keskeinen tehtävä metsäteollisuuden arvoketjussa.

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö Ari.Nikula@metla.fi / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Älä sorru alaharvennukseen

Älä sorru alaharvennukseen Älä sorru alaharvennukseen Tasaikäismetsätaloudessa metsikkö luokitellaan hakkuukypsäksi, kun puuston keskiläpimitta ylittää tietyn rajan, esimerkiksi 27 cm. Tällä läpimitalla metsikön arvokasvu suhteessa

Lisätiedot

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Yhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0.

Yhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0. Siu 20 (1) Kannasto 743-425-5-221 3.6.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla

Lisätiedot

FOEX. Kaupallinen hintaindeksi puukaupassa seminaari TEM 4.11.2013. Timo Teräs Toimitusjohtaja FOEX Indexes Oy

FOEX. Kaupallinen hintaindeksi puukaupassa seminaari TEM 4.11.2013. Timo Teräs Toimitusjohtaja FOEX Indexes Oy FOEX Kaupallinen hintaindeksi puukaupassa seminaari TEM 4.11.2013 Timo Teräs Toimitusjohtaja FOEX Indexes Oy FOEX Indexes Oy - Yritys Yksityinen, itsenäinen yritys, jonka omistavat yksityishenkilöt ja

Lisätiedot

Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa

Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa Metsätieteen aikakauskirja 4/2008 Tieteen tori Matti Maltamo, Petteri Packalén, Janne Uuttera, Esa Ärölä ja Juho Heikkilä Laserkeilaustulkinnan hyödyntäminen metsäsuunnittelun tietolähteenä Johdanto Laserkeilauksen

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA

OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA Jyrki Kangas, UPM Metsä & Annika Kangas, Helsingin yliopisto Alustus FORS-seminaarissa 'Operaatiotutkimus metsäsektorilla' 24.5.2006 Helsinki Tyypillisimmät OR-tehtävät

Lisätiedot

Puutavaran mittauksen visio 2020

Puutavaran mittauksen visio 2020 Puutavaran mittauksen visio 2020 Tarkka ja kustannustehokas määrän ja laadun mittaus osana puutavaralogistiikkaa Metsätehon tuloskalvosarja 9/2012 30.8.2012 Timo Melkas, Jarmo Hämäläinen 1 Puuraaka-aineen

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

Leimikoiden apteerausvaihtoehtojen optimointi esitutkimus. Vesa Imponen. Metsätehon raportti 48 24.2.1998

Leimikoiden apteerausvaihtoehtojen optimointi esitutkimus. Vesa Imponen. Metsätehon raportti 48 24.2.1998 Leimikoiden apteerausvaihtoehtojen optimointi esitutkimus Vesa Imponen Metsätehon raportti 48 24.2.1998 Konsortiohanke: A.Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski Oy, Enso Oy, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Puuston ennakkotiedon hankintamenetelmät. Tapio Räsänen Eero Lukkarinen

Puuston ennakkotiedon hankintamenetelmät. Tapio Räsänen Eero Lukkarinen Puuston ennakkotiedon hankintamenetelmät ja käyttö Tapio Räsänen Eero Lukkarinen Metsätehon raportti 43 10.2.1998 Konsortiohanke: A.Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski Oy, Enso Oyj, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Biohiilestä lisätienestiä

Biohiilestä lisätienestiä Biohiilestä lisätienestiä Lahti 06.06.2013 Bioenergiaportaali ja metsävarakartta Risto Juntunen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 10.6.2013 1 Bioenergiaportaali ja metsävarakartta Bioenergiaportaali

Lisätiedot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Sakari Tuominen, MMT METLA Valtakunnan metsien inventointi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

HINNOITTELUMENETELMÄN VAIKUTUS PUURAAKA-AINEEN OH- JAUTUMISEEN - SIMULOINTITARKASTELU

HINNOITTELUMENETELMÄN VAIKUTUS PUURAAKA-AINEEN OH- JAUTUMISEEN - SIMULOINTITARKASTELU University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry HINNOITTELUMENETELMÄN VAIKUTUS PUURAAKA-AINEEN OH- JAUTUMISEEN - SIMULOINTITARKASTELU Mika Haring

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla? Timo Pukkala Johdanto Metsäammattilaisten ja metsäorganisaatioiden, jotka haluavat neuvoa metsänomistajia taloudellisissa asioissa,

Lisätiedot

PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset

Lisätiedot

Optimal Harvesting of Forest Stands

Optimal Harvesting of Forest Stands Optimal Harvesting of Forest Stands (Presentation of the Complete Work) 11 April 2011 Instructor: Janne Kettunen Supervisor: Ahti Salo Tausta Ass. Prof. Janne Kettunen käsittelee osana väitöskirjatyötään

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Selvitettiin numeeristen ilmakuva-aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia taimikon puustotunnusten ja perkaustarpeen määrittämisessä. Tuukka

Lisätiedot

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa. LIITE 1 HAKKUUKONEMITTAUS 1(5) HAKKUUKONEMITTAUS 1 Määritelmä Hakkuukonemittauksella tarkoitetaan hakkuukoneella valmistettavan puutavaran tilavuuden mittausta valmistuksen yhteydessä koneen mittalaitteella.

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu METLA Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu Northern Boreal Forest Information Products Based on Earth Observation Data (2005 2007) LocalMELA

Lisätiedot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot