Puutuoteteollisuuden puuhuolto ja raaka aineen

Transkriptio

1 Puutuoteteollisuuden puuhuolto ja raaka aineen markkinoille saaminen mitä, mistä ja miten Erkki Verkasalo, Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen, Tuula Nuutinen, Olli Salminen, Riitta Hänninen PUU vastaa haasteisiin Hämeenlinna,

2 RAAKA-AINEEN LÄHTEET JA NIIDEN KÄYTTÖÖN SAAMINEN OVAT MURROKSESSA 1) Viljelymetsät ovat ratkaisu kasvavaan puun kysyntään Euroopassa. Voimaperäinen, ammattimainen, totuttua lyhyempien kiertoaikojen metsänyleistyy ja puuntuotanto (ilmeisesti) kasvaa myös boreaalisessa ilmastossa 2) Biomassan tuotanto ja sen tehostaminen näyttävät olevan tulossa päätavoitteeksi metsänkasvatuksessa Building and living with wood osana biotalousyhteiskuntaa i t vaatii huomiota puutuoteteollisuuden t t perusja myös jatkojalostajien raaka-aineiden saatavuuteen ja ns. sivutuotteiden käyttöön (bioenergiaa mutta myös muuta) pitäisi mahdollistaa taloudellinen potentiaali ja kannattavan elinkeinon edellytykset myös metsänomistajille 3) Raaka-aineominaisuudet ja niiden vaihtelu ja tuotepotentiaali muuttuvat viljelymetsätalouden myötä mitäraaka-aineen käyttöön ohjauksen, lopputuotestrategioiden ja tuotantoteknologian kehittämis- ja sovellustarpeita on näköpiirissä, miten raaka-aineen soveltuvuutta voidaan säädellä ja lisäarvoa nostaa, mitä vaikutuksia on puualan perus- ja jatkojalostajien kilpailuasemaan ja kannattavuuteen 4) Puunkäyttäjä- ja kysyntäolot, metsänomistussuhteet kuten myös puunkasvatuksen toimintaympäristö ovat muuttumassa millä edellytyksillä ja miten toimien kasvatettu raaka-aineaine saadaan mahdollisimman hyvin markkinoille ja sopivaan käyttöön

3 PUU-ohjelman tutkimushanke Männyn ja kuusen raakaaine-potentiaalit, ominaisuudet, soveltuvuus ja kilpailukyky puutuoteteollisuudessa (28-212) Osahanke Nimi Tutkijat 1 Viljelymännyn raaka-aine- ja puutuotetutkimukset Erkki Verkasalo, Martti Venäläinen & projektitutkijoita 2 Viljelykuusen raaka-aine- ja puutuotetutkimukset Erkki Verkasalo, Henrik Heräjärvi & projektitutkijoita 3 Viljelyhavupuun eurooppalainen bench-marking Erkki Verkasalo & Tuula Lisäksi: Nordic pine ja Suomi-Venäjä havupuututkimusten loppuun vieminen Nuutinen Mika Grekin Sanna Hautamäki 4 Havupuutavaralajien koko- ja laatujakaumat Tuula Nuutinen & MELA-ryhmä Lisäksi: VMI-tarkastelut viljely- ja luonnonmetsien määristä, laadusta ja puutavaralajeista Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen & Erkki Verkasalo 5 Harvennusmänty sahauksessa ja Reeta Stöd jatkojalostuksessa Lisäksi: Pienpuuhun perustuvien liimattujen rakennetuotteiden ja piharakentamisen tuotteiden ominaisuudet Reeta Stöd, Henrik Heräjärvi, Veikko Möttönen & Keijo Heikkilä

4 Muita tutkimus- ja kehittämishankkeita (Metlassa) Nimi Tutkijat Kumppaneita Metsätalouden mallintaminen ja analyysit hakkuumahdollisuuksien hd k i analyysit ja Olli Salminen & MELA-ryhmä Julkisia ja yksityisiä tahoja selvitykset (ns. jatkuva hanke) Puunkäytön, metsänkäsittelymenetelmien ja omistajuuden vaikutukset alueellisiin Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Julkisia ja yksityisiä tahoja hakkuumahdollisuuksiin ja metsävarojen kehitykseen ( ) Kari Härkönen Puukaupan toimivuus ja kehittämis- Eero Mikkola, MMM Puumarkkinatyöehdotukset (212) Riitta Hänninen, Jussi Leppänen, ryhmä, TEM Metsäalan strateginen ohjelma Antti Mutanen Maan käytön rajoitusten tunnistaminen Tuula Nuutinen, Mo-liitto Länsi-Suomi: metsien käytössä ( ) Hannu Hirvelä, Helena Mäkelä Toimivuutta puumarkkinoille ; ELY-keskukset 3 kpl (rahoittajina) Metsien käyttörajoitusten vaikutukset puun hankintamahdollisuuksiin - puun jalostajan näkökulma (28-211) Puutaseskenaariot ( ) Tuula Nuutinen, Leena Kärkkäinen Tuula Nuutinen, Reetta Lempinen P k i ( ) T l N i Helsingin yliopisto, EFI; Suomen metsäsäätiö (rahoittajana) 4

5 VILJELY- JA LUONNONPUUSTOJEN MÄÄRÄ JA LAATU VMI 1 -AINEISTOIHIN PERUSTUVIA TULOKSIA TEHTÄVÄT 1) Kartoittaa nykyisten mänty- ja kuusivaltaisten viljelymetsien pinta-alat, puustojen määrät ja keskitilavuudet kehitysluokittain 2) Laskea männyn ja kuusen läpimittaluokittaiset dimensiotunnukset ja saatavissa olevat ulkoisen laadun tunnukset VMI-koepuuaineiston perusteella D1.3 -läpimittaluokittain 3) Laskea männyn ja kuusen tärkeimpien puutavaralajien kertymät VMI- koepuuaineiston perusteella ja siihen apteerauksen simulointia soveltaen läpimittaluokittain VMI-koepuuaineiston perusteella D1.3 -läpimittaluokittain Laskelmat tehdään erikseen neljälle suuralueelle kasvupaikka- ryhmittäin kaikissa tapauksissa luonnonsyntyisiin metsiin vertaillen Tekijät: Harri Kilpeläinen, Antti Ihalainen, Erkki Verkasalo

6 TULOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN 1) Tietoa männyn ja kuusen viljelymetsien nykyisestä merkityksestä ja käsitys lähivuosikymmenten tulevasta potentiaalista tukki- ja pikkutukkipuun lähteenä suuralueittain puuston määrä- ja laatutietojen perusteella 2) Tietoa viljelymännyn ja -kuusen tukki- ja pikkutukkipuukokoisen puuston ominaisuuksista ja laadusta tärkeimmillä puuntuotantoalueilla nykypuuston perusteella koskee kuitenkin vain runkojen dimensioita, ulkoista laatua ja niiden perusteella laskettavissa olevia puutavaralajijakaumia 3) Tulokset antavat pohjaa empiiristen tutkimusten suuntaamiselle alueittain sekä laatututkimusten tavoitteiden asetannalle, fokusoinnille ja priorisoinnille

7 Mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaisten metsien pinta-alat kasvupaikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain vallitsevan puulajin mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI1 25 Pinta-alat (km 2 ) kehitysluokittain 3 2 Pinta-alat alat (km 2 ) kasvupaikoittain Mäntyvaltaiset Kuusivaltaiset Lehtipuuvaltaiset Pieni taimikko Varttunut taimikko 2 Nuori kasvatusmetsä Varttunut kasvatusmetsä Uudistuskypsä Suojus- tai siemenpuusto OMT+ MT VT- Ojittamaton Ojitettu Metla / VMI1 Mäntyvaltaiset Kuusivaltaiset Lehtipuuvaltaiset Metla / VMI

8 Mänty- ja kuusivaltaisten metsien pinta-alat puuston kehitysluokan ja syntytavan mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI1 25 Mäntyvaltaisten metsien pinta-ala (km 2 ) Kylvö Istutus Luontainen 12 Viljely Kuusivaltaisten metsien pinta-ala (km 2 ) 2 1 Luontainen Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä VMI1 Metla / V Suojus- tai siemenpuusto Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä VMI1 Metla / V Suojus- tai siemenpuusto

9 Mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaisten metsien puuston tilavuus kasvu- paikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain vallitsevan puulajin mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI1 Kokonaistilavuudet t (milj. m 3 ) kasvupaikoittain itt i Kokonaistilavuudet (milj. m 3 ) kehitysluokittain 3 Mäntyvaltainen 3 Kuusivaltainen Pieni taimikko Varttunut taimikko 25 Lehtipuuvaltainen 25 Nuori kasvatusmetsä Varttunut kasvatusmetsä 2 2 Uudistuskypsä Suojus- tai siemenpuusto OMT+ MT VT- Ojittamaton Ojitettu Metla / VMI1 5 Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Metla / VMI

10 Mänty- ja kuusivaltaisten metsien puuston tilavuus kehitysluokan ja syntytavan mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI Luontainen Istutus Kylvö Mäntyvaltaisten metsien tilavuudet (milj. m 3 ) 25 2 Kuusivaltaisten metsien tilavuudet(milj (milj. m 3 ) Luontainen Viljely Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut Uudistuskypsä kasvatusmetsä Metla / VMI1 Suojus- tai siemenpuusto Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori Varttunut Uudistuskypsä Suojus- tai kasvatusmetsä kasvatusmetsä siemenpuusto Metla / VMI

11 Mänty-, kuusi- ja lehtipuuvaltaisten metsien puuston keskitilavuus kasvupaikkaluokittain ja puuston kehitysluokittain vallitsevan puulajin mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI1 25 Keskitilavuudet (m 3 /ha) kasvupaikoittain 3 Mäntyvaltainen 25 Kuusivaltainen Keskitilavuudet (m 3 /ha) kehitysluokittain Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori kasvatusmetsä Varttunut kasvatusmetsä Uudistuskypsä Suojus- tai siemenpuusto 2 Lehtipuuvaltainen OMT+ MT VT- Ojittamaton Ojitettu Metla / VMI1 Mäntyvaltainen Kuusivaltainen Lehtipuuvaltainen Metla / VMI

12 Mänty- ja kuusivaltaisten metsien puuston keskitilavuus kehitysluokan ja syntytavan mukaan Etelä-Suomi - puuntuotannon metsämaa pl. aukeat / VMI1 3 Mäntyvaltaisten metsien keskitilavuudet (m 3 /ha) 3 Kuusivaltaisten metsien keskitilavuudet (m 3 /ha) 25 Luontainen Istutus Kylvö 25 Luontainen Viljely Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori Varttunut Uudistuskypsä Suojus- tai kasvatusmetsä kasvatusmetsä siemenpuusto Metla / VM MI1 Pieni taimikko Varttunut taimikko Nuori Varttunut Uudistuskypsä Suojus- tai kasvatusmetsä kasvatusmetsä siemenpuusto Metla / VMI

13 Mäntykoepuiden d 1,3 -jakaumat syntytavan mukaan Koko Suomi Etelä - Pohjoinen Tukkipuukokoiset luontainen istutettu kylvetty 474 Syntytapa Lpmluokka E-Suomi P-Suomi Luontainen < > Kaikki Istutettu < > Kaikki Kylvetty < >3 1 2 Kaikki

14 Kuusikoepuiden d 1,3 -jakaumat syntytavan mukaan Koko Suomi Etelä - Pohjoinen Syntytapa Lpmluokka E-Suomi P-Suomi Luontainen < > Kaikki Viljely < > Kaikki Tukkipuukokoiset luontainen istutettu

15 Mäntytukkipuiden tekninen vikaisuus (VMI-koepuut) Etelä-Suomi Pohjois-Suomi

16 Mäntytukkipuiden tekninen vikaisuus syntytavan mukaan d 13 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Luontainen Istutettu Kylvetty Ei vikaa 72,3 75,9 78,2 Tuoreet oksat, yleinen oksikkuus,9,7 1,8 Kuivat, lahot tai pystyoksat 2,7 1,8 2,2 Mutka, mutkaisuus 17,7 15,1 14,2 Lenkous 29 2,9 34 3,4 18 1,8 Haara, haaraisuus,7,7,3 Laho,8 1,,9 Runkovaurio, koro, halkeama 1,8 1,2,6 Muu vika tai vaurio,2,2, Vikaisten puiden osuus, % Luontainen Istutettu Kylvetty Pohjois-Suomi Luontainen Istutettu Kylvetty 9 Ei vikaa 42,8 24,7 32,2 8 Tuoreet oksat, yleinen oksikkuus 3,4 4,1, 7 Kuivat, lahot tai pystyoksat 4, 5,4 2,7 6 Mutka, mutkaisuus 32, 5,3 52,3 5 Lenkous 1,8 1,1 1 7,4 Haara, haaraisuus 1,3 4,1 4,7 4 3 Laho,9,, Runkovaurio, koro, halkeama 4,2,6,7 2 Muu vika tai vaurio 5,5 6,6, >3 Kaikki Luontainen Istutettu Kylvetty >3 Kaikki

17 Mäntytukkipuiden runkoluokkajakaumat syntytavan t mukaan d 1,3 -luokittain i Etelä-Suomi Pohjois-Suomi

18 Kuusitukkipuiden tekninen vikaisuus (VMI-koepuut) Etelä-Suomi Pohjois-Suomi

19 Kuusitukkipuiden tekninen vikaisuus syntytavan mukaan d 13 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Luontainen Istutettu 35 Ei vikaa 75,3 75,6 Tuoreet oksat, yleinen oksikkuus,9,3 3 Kuivat, lahot tai pystyoksat 2,2 1,8 25 Mutka, mutkaisuus 15,6 15,1 Lenkous 26 2,6 26 2,6 2 Haara, haaraisuus,6,4 Laho 1,1 1,5 15 Runkovaurio, koro, halkeama 1,5 2,3 1 Muu vika tai vaurio,3,4 5 Vikaisten puiden osuus, % Luontainen Viljely Pohjois-Suomi Luontainen Istutettu Ei vikaa 55,3 18,2 8 Tuoreet oksat, yleinen oksikkuus 1,2, Kuivat, lahot tai pystyoksat,8, 6 Mutka, mutkaisuus 25,9 81,8 Lenkous 78 7,8, 4 Haara, haaraisuus 2,, Laho 3,3, 2 Runkovaurio, koro, halkeama 3,1, Muu vika tai vaurio,6, >3 Kaikki Luontainen Viljely >3 Kaikki

20 Kuusitukkipuiden runkoluokkajakaumat syntytavan mukaan d 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Pohjois-Suomi

21 PUUTAVARALAJIJAKAUMAN SIMULOINTI (Kilpeläinen läi 21) PUUTAVARALAJIT Mänty Min. lpm, cm Pituudet, m Sahatukki, normaali 15 3,7 5,5 Tyvitukki, A laatu 22 2,8 5,5 Tyvitukki, C laatu 15 3,7 5,5 Pikkutukki (tyvi) 12 3,1 4,3 Pikkutukki (muu) 12 3,1 4,3 Kuitupuu 6 2,8 5,5 Kuusi Min. lpm, cm Pituudet, m Sahatukki 16 3,7 5,5 Vaneritukki 22 2,6 ja 5,2 Pikkutukki (tyvi) 12 3,1 4,3 Pikkutukki (muu) 12 3,1 4,3 Kit Kuitupuu ,8 5,

22 PUUTAVARALAJIEN HINNAT VAIKUTTAVAT ARVOAPTEERAUKSEEN 1. Vakiopuutavaralajien keskimääräiset kantohinnat Metlan hintaseurannasta ( 2. Ns. erikoispuutavaralajien hinnat asiantuntija-arvioina SIMULOINNIN TOTEUTUS - Koepuiden dimensiot ja ulkoisen laadun mukaiset laaturajat: VMI-mittausdatasta (maastoaineisto) - Puutavaralajit ja niiden yksikköhinnat - Puutavaralajien hintamatriisit (läpimitta, pituus) - Dynaaminen optimointi kunkin rungon parhaiden apteerausvaihtoehtojen välillä, kokonaisarvon maksimoimiseksi i i k i

23 Mäntytukkipuiden puutavaralajijakaumat j syntytavan mukaan d 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Luontainen Istutettu Kylvetty

24 Mäntytukkipuiden puutavaralajijakaumat j syntytavan mukaan d 1,3 -luokittain Pohjois-Suomi Luontainen Istutettu Kylvetty

25 Mäntytukkipuiden tukkiprosentti ja tukki- ja pikkutukkiprosentti syntytavan mukaan d 13 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Pohjois-Suomi

26 Kuusitukkipuiden puutavaralajijakaumat j syntytavan mukaan d 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Luontainen Istutettu

27 Kuusitukkipuiden puutavaralajijakaumat j syntytavan mukaan d 1,3 -luokittain Pohjois-Suomi Luontainen Istutettu

28 Kuusitukkipuiden tukkiprosentti ja tukki- ja pikkutukkiprosentti syntytavan mukaan d 13 1,3 -luokittain Etelä-Suomi Pohjois-Suomi

29 PUURAAKA AINEEN SAATAVUUS MITÄ SILLÄ TARKOITETAAN (TUULA NUUTINEN ) Puuntuotannossa Hakkuukypsää + harvennettavaa Myytävänä/ ostettavissa Puustamaksukyvyn rajoissa Vapo Timber Oy, Hankasalmi

30

31

32

33 MILLAISISTA METSISTÄ PUUTUOTETEOLLISUUDEN VIIME VUOSIEN PUUHUOLTOA VASTAAVAT KERTYMÄT TULEVAISUUDESSA Skenaariolaskelma Toteutuneet hakkuut : vuosina toteutuneita hakkuumääriä noudattava hakkuukertymä (Tietolähde: Metsäntutkimuslaitos / MELA-ryhmä Laskettu metsäkeskuksittain 4 % tuottovaatimuksella Rajoitteina toteutuneet hakkuukertymät, mutta eivät hakkuutavat Etelä- ja Pohjois-Suomea koskevia tuloksia puulajeittain: ainespuun hakkuukertymät hakkuutavoittain tukkipuun hakkuukertymät k ja keskimäärin ki i tukkipuuta t / hakattava tukkirunko hakkuutavoittain Tekijät: Olli Salminen, Tuula Nuutinen

34 VERTAILU: TOTEUTUNEET HAKKUUT VS. SUURIN KESTÄVÄ HAKKUUKERTYMÄ Lähde: VMI-tulosten julkistus , METLA / MELA-ryhmä

35 Ainespuun hakkuukertymä Etelä-Suomi milj. m 3 /v Kasvatushakkuu Uudistushakkuu Mänty Kuusi Rauduskoivu Mänty Kuusi Rauduskoivu 4 % tuottovaatimus % tuottovaatimus Vuosien toteutuneita hakkuita vastaavan hakkuutavoitteen alittaessa suurimman kestävän kertymätason se on saavutettavissa eri hakkuustrategioilla!

36 Ainespuun hakkuukertymä Pohjois-Suomi milj. m 3 /v Kasvatushakkuu 2 2 Uudistushakkuu Mänty Kuusi Rauduskoivu Mänty Kuusi Rauduskoivu 4 % tuottovaatimus % tuottovaatimus Vuosien toteutuneita hakkuita vastaavan hakkuutavoitteen alittaessa suurimman kestävän kertymätason se on saavutettavissa eri hakkuustrategioilla!

37 Tukkipuun hakkuukertymä Etelä-Suomi milj. m 3 /v 12 m 3 /runko,6 1,5 8,4 6,3 4,2 Uudistushakkuu Kasvatushakkuu 2, Mänty Kuusi Rauduskoivu Mänty Kuusi Rauduskoivu Tukkikertymä Tukkirungon tukkiosan keskikoko 4 % tuottovaatimus

38 Tukkipuun hakkuukertymä Pohjois-Suomi milj. m 3 /v m 3 /runko 3,35 2,5,3 2 1,5 1,5 25,25,2,15,1 Uudistushakkuu Kasvatushakkuu hkk, Mänty Kuusi Rauduskoivu Mänty Kuusi Rauduskoivu Tukkikertymä Tukkirungon tukkiosan keskikoko 4 % tuottovaatimus

39 D cm puuston kuitupuun hakkuukertymä Etelä-Suomi milj. m 3 /v m 3 /runko 3,14 2,5 2 1,5 1,5,12 1,1,8,6 4,4,2 Uudistushakkuu Kasvatushakkuu Mänty Kuusi Rauduskoivu D cm puuston kuitupuun kertymä Mänty Kuusi Rauduskoivu D cm rungon kuitupuuosan keskikoko 4 % tuottovaatimus

40 D cm puuston kuitupuun hakkuukertymä Pohjois-Suomi milj. m 3 /v m 3 /runko 1,6,14 1,4 1,2 1,8,6,4,2,12 1,1,8,6 4,4,2 Uudistushakkuu Kasvatushakkuu Mänty Kuusi Rauduskoivu D cm puuston kuitupuun kertymä Mänty Kuusi Rauduskoivu D cm rungon kuitupuuosan keskikoko 4 % tuottovaatimus

41 SELVITYS PUUKAUPAN TOIMIVUUDESTA, KEVÄT 212 Yhteenveto (Riitta Hänninen et al )

42 Mistä kehittämistoimenpiteistä osapuolet ovat erimielisiä?

43 Puumarkkinatyöryhmä / MMM ( ) TEHTÄVÄT 1) Keskustelufoorumi puumarkkinoihin liittyvissä ajankohtaisissa. 2) Seuraa ja edistää puumarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä, ja tekee tarvittaessa tähän tähtääviä aloitteita valtiolle ja alan toimijoille 3) Toimii neuvoa-antavana elimenä puumarkkinoiden toiminnan edistämiseen tähtäävissä kysymyksissä 4) Seuraa käynnissä olevia kehityshankkeita TULOKSIA - Puukaupan julkisten hintatilastojen sisällön syventäminen (Metla): kuudesta seitsemään hinta-alueeseen, alueeseen pikkutukit tms. tavaralajin t eriytetty, ensiharvennukset eriytetty, puutavaralajien nimelliset kantohintaindeksit otettu mukaan - Energiapuun hinta- ja määrätilastoinnin kehittäminen - Puutavaran sähköisen kauppapaikan kehittäminen i - Metsänomistajien tekemien puukauppojen hinta- ja määrätilastointi vuoden 213 alusta (Metla) Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö,

44 KIITTÄEN KUULIJOITA! Lisätietoja: 9/3/