Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008"

Transkriptio

1 Paulina Nordström Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 123

2 Paulina Nordström Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Virkistyskalastajat osallistumassa Teijon retkeilyalueen kävijätutkimukseen Matildanjärvellä. Kuva: Paulina Nordström Metsähallitus 2009 ISSN ISBN (pdf)

3 Paulina Nordström Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008

4 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO 4083/52/2009 SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ TEKIJÄ(T ) valtion retkeilyalue, luonnonsuojelualue, soidensuojelualue, Natura alue Teijon retkeilyalue, Punassuon soidensuojelualue, Hamarinjärven luonnonsuojelualue, Sahajärven luonnonsuojelualue (YSA) Teijon ylänkö FI Etelä-Suomen luontopalvelut Paulina Nordström JULKAISUN NIMI Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008 TIIVISTELMÄ AVAINSANAT MUUT TIEDOT Teijon retkeilyalue sijaitsee meren äärellä Varsinais-Suomessa, Perniön kunnassa ( alkaen Salon kaupungissa). Sen kokonaispinta-ala on noin 26 km². Tutkimusalue käsitti lisäksi retkeilyalueen välittömässä läheisyydessä olevat Sahajärven (26 ha), Punassuon (297 ha) ja Hamarinjärven (419 ha) luonnonsuojelualueet. Teijon retkeilyalueella on monipuolisen luonnossa virkistäytymisen lisäksi mahdollisuus tutustua myös mielenkiintoiseen rautaruukkihistoriaan. Alueen käyntimäärä oli tutkimusvuonna 2008 noin Teijon retkeilyalueella tehtiin kävijätutkimus huhti-syyskuussa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen kävijärakenne, kävijöiden harrastukset, käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen, kävijätyytyväisyys ja virkistyskävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset. Tutkimuksen tuloksia käytetään hyväksi alueen hoidon ja käytön suunnittelussa. Vastaajista 31 % saapui Teijon retkeilyalueelle heinäkuussa. Suosituin vierailukohde oli Matildanjärvi. Muita käyntikohteita olivat muun muassa luontotalo, Puolakkajärvi ja Jeturkasti. Vastaajien keski-ikä oli 44,5 vuotta. Ulkomaalaisten osuus oli vain 5 %. Suomalaisia vierailijoita tuli eniten pääkaupunkiseudulta (25 %) ja retkeilyalueen lähialueelta (20 %). Päiväkävijöitä oli hieman enemmän kuin yöpyjiä. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin neljä tuntia ja yöpyjät noin 2,5 vuorokautta. Tärkeimpiä syitä alueelle saapumiseen olivat maisemat, luonnon kokeminen ja rentoutuminen yhdessä oman seurueen kanssa. Suosituimmat harrasteet retkeilyalueella vierailtaessa olivat kävely, luonnosta nauttiminen ja luonnon tarkkailu. Selkeitä sukupuolten välisiä eroja ei ollut. Miehet harrastivat kuitenkin retkeilyalueella kalastusta useammin kuin naiset. Kävijöiden odotukset täyttyivät parhaiten luonnonympäristön osalta. Palveluiden kohdalla oltiin tyytyväisimpiä pysäköintipaikkoihin, polkuihin sekä tulentekopaikkoihin ja laavuihin. Metsähallituksen palveluista kritiikkiä saivat osakseen polttopuut tuvilla ja huolletuilla tulipaikoilla, yleisökäymälät sekä erityistarpeiden huomiointi. Lisäksi kritiikkiä sai alueen jätehuollon toteutus ja ohjeistus. Oletettavaa on, että kaikki kävijät eivät olleet sisäistäneet alueella noudatettavia roskattoman retkeilyn periaatteita, tai niistä ei ollut tiedotettu tarpeeksi hyvin. Kokonaisuudessaan palvelujen määrään ja laatuun oltiin tyytyväisiä. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus vuonna 2008 oli 3,8 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus 46 henkilötyövuotta. Niiden kävijöiden, joille Teijon retkeilyalue oli matkan ainoa tai tärkein kohde, tulovaikutukset ovat tästä 1,7 milj. ja työllisyysvaikutukset 21 htv. Vapaamuotoisten vastausten perusteella kävijät kaipaavat selkeämpiä opasteita reiteille, parannusta polttopuuhuoltoon sekä Teijon luontotalon aukioloaikojen pidentämistä ja palvelujen lisäämistä. Osa toiveista kohdistui selkeästi asuntovaunuilijoiden ja -autoilijoiden tarpeisiin. Teijon retkeilyaluetta kehuttiin maisemiltaan kauniiksi ja lähellä olevaksi luontokohteeksi. Teijo, retkeilyalue, kävijätutkimus SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 123 ISSN ISBN (PDF) SIVUMÄÄRÄ 56 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA

5 PRESENTATIONSBLAD UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM UPPDRAGSGIVARE Forststyrelsen DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER 4083/52/2009 TYP AV SKYDDSOMRÅDE/ statens strövområde, naturskyddsområde, myrskyddsområde, Natura område SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN NATURA OMRÅDETS NAMN OCH KOD REGIONAL ENHET FÖRFATTARE Punassuo myrskyddsområde, Hamarinjärvi naturskyddsområde, Sahajärvi naturskyddsområde Teijon ylänkö FI Södra Finlands naturtjänster Paulina Nordström PUBLIKATION Besökarundersökning på Tykö strövområde år 2008 SAMMANDRAG Tykö strövområde ligger intill havet i Bjärnå kommun (fr.o.m Salo stad) i Egentliga Finland. Strövområdets totala areal är 26 km 2. Undersökningsområdet omfattade därtill Sahajärvi (26 ha), Punassuo (297 ha) och Hamarinjärvi (419 ha) naturskyddsområden. På Tykö strövområde kan besökare inta bara bekanta sig med den mångsidiga naturen utan också med områdets intressanta järnbrukshistoria. Undersökningsåret 2008 uppgick antalet besök på området till ca På Tykö strövområde gjordes en besökarundersökning i april-september Undersökningens mål var att utreda områdets besökarstruktur, besökarnas intressen, friluftsbesökens områdesvisa och tidsmässiga fördelning och besökarnas belåtenhet samt vilken effekt besökarnas förbrukning av pengar har på den lokala inkomsten och sysselsättningen. Undersökningens resultat används vid planeringen av områdets skötsel och användning. 31 % av svararna besökte Tykö strövområde i juli. Matildanjärvi var det populäraste besöksmålet. Andra platser som besöktes flitigt var bl.a. naturhuset, Puolukkajärvi och Jeturkasti. Medelåldern för svararna var 44,5 år. Utlänningarnas andel av svararna var endast 5 %. Flest finska besökare kom från huvudstadsregionen (25 %) och från strövområdets närområden (20 %). Övernattarna var något fler till antalet än dagsgästerna. Dagsgästerna vistades i medeltal fyra timmar medan övernattarna vistades ca 2,5 dygn på området. De viktigaste orsakerna till besöken var landskapen och naturupplevelserna samt avkoppling med det egna sällskapet. Att promenera, njuta av naturen och observera naturen var de populäraste aktiviteterna på området bland besökarna. Det förekom inga tydliga skillnader i aktiviteterna när man jämförde män och kvinnor. Fiske var dock vanligare bland männen än kvinnorna på strövområdet. Besökarnas förväntningar uppfylldes bäst när det gäller naturmiljön. I fråga om tjänsterna var besökarna nöjdast med parkeringsplatserna, stigarna, eldplatserna och skärmskydden. Mest kritik av Forststyrelsens tjänster fick veden vid stugorna och de underhållna eldplatserna, de allmänna toaletterna samt beaktandet av specialbehov. Därtill kritiserades förverkligandet och vägledningen av avfallshanteringen. Det är sannolikt att alla besökare inte hade anammat principerna för skräpfritt friluftsliv eller så fanns det inte tillräckligt med informationen om dem till hands. I det stora hela var besökarna nöjda med mängden av och kvaliteten på tjänster. År 2008 var besökarnas totala inkomsteffekt 3,8 miljoner euro och totala sysselsättningseffekt 46 årsverken. Inkomsteffekten av de besökare för vilka Tykö strövområde var resans enda eller viktigaste mål var 1,7 miljoner euro och sysselsättningseffekten 21 årsverken. De fritt formulerade svaren visade att besökarna saknade tydligare skyltning utmed lederna och bättre vedunderhåll. De önskade också att Tykö naturhus skulle ha längre öppettider och erbjuda fler tjänster. En del av önskemålen hängde tydligt ihop med besökare som rör sig med husvagn eller husbil. Tykö strövområde fick beröm dels för sina vackra landskap, dels för att vara ett närliggande naturområde. NYCKELORD Tykö, strövområde, besökarundersökning SERIENS NAMN OCH NUMMER Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 123 ISSN ISBN (PDF) SIDANTAL 56 s. SPRÅK finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI DISTRIBUTION Forststyrelsen, naturtjänster PRIS

6 Sisällys 1 JOHDANTO KÄVIJÄTUTKIMUKSEN TOTEUTUS Alueen kuvaus Aineisto ja menetelmät TULOKSET Kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Kävijöiden seuruetiedot Käynti Teijon retkeilyalueella Kohteen tärkeys Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset Käyntien alueellinen jakautuminen Käynnin kesto ja toistuvuus Kävijöiden aiempi retkeilykokemus Saapuminen alueelle Kävijöiden rahankäyttö ja sen paikallistaloudelliset vaikutukset Tietolähde Kävijätyytyväisyys Käynnin tarkoitus Kävijöiden mielipiteet alueesta, palveluista ja ympäristön laadusta Kävijöiden odotusten toteutuminen Vastanneiden käyntiä häiritsevät tekijät Kävijätyytyväisyysindeksi Vapaamuotoiset ajatukset YHTEENVETO JA TULOSTEN TARKASTELU Yhteenveto Vertailu aiempiin tutkimuksiin...41 KIITOKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Teijon retkeilyalueen kävijätutkimuksen 2008 otantakehikko...47 Liite 2 Aineiston toteutunut keruuaikataulu...48 Liite 3 Vastaajien ilmoittamat matkan muut kohteet...49 Liite 4 Vapaamuotoinen palaute aihepiireittäin...51 Liite 5 Suomenkielinen kyselylomake...53

7 1 Johdanto Teijon retkeilyalue on suosittu luontomatkailu- ja virkistyskohde Perniön kunnassa ( alkaen Salon kaupunkia), verrattain lähellä Etelä-Suomen asutuskeskittymiä. Vuonna 1991 perustetun retkeilyalueen pirstaleista maisemaa hallitsee neljä järveä: Matildanjärvi, Puolakkajärvi, Sahajärvi ja Hamarinjärvi. Näistä muut paitsi Puolakkajärvi on padottu 300 vuotta sitten ruukkitoimintaa varten. Järvet, korkeahkot kalliot, kangasmetsät ja avosuot muodostavat aluekokonaisuuden, jossa ihmisen vuosisatainen kulttuuriperintö ja monipuolinen luonto kohtaavat vanhassa ruukkiympäristössä. Retkeilyalue tarjoaakin paitsi monipuoliset mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ja virkistäytymiseen, myös kurkistusaukon alueen teolliseen menneisyyteen. Rautateollisuuden jäljet ovat selvimmin nähtävissä Kirjakkalan kylässä, jossa vanhat ruukinrakennukset on entisöity kertomaan menneestä ajasta. Teijon retkeilyalueen hoidosta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Retkeilyalueen tehtävänä on luoda mahdollisuuksia luontomatkailulle, luonnonsuojelulle ja tieteelliselle tutkimukselle. Alueella on tehty aikaisemmin kaksi kävijätutkimusta, ensimmäinen vuonna 1996 (Ovaskainen ym. 1999) ja toinen 2003 (Johansson 2003). Metsähallitus toteuttaa vakioiduilla menetelmillä kävijätutkimuksia keskimäärin viiden vuoden välein kaikissa kansallispuistoissa ja merkittävimmillä retkeilyalueillaan. Vakioidulla menetelmällä toteutettavat tutkimukset mahdollistavat alueen käytön kehityksen seurannan sekä eri alueiden välisen vertailun. Kävijätutkimuksen tuloksia hyödynnetään alueen käytön ja hoidon suunnittelussa. Metsähallituksessa on pidetty tärkeänä sitä, että kävijöillä on mahdollisuus vaikuttaa alueiden kehittämiseen. Teijon retkeilyalueelle on laadittu 2000-luvulla kaksi keskeistä suunnitelmaa: vuonna 2001 valmistui alue-ekologinen suunnitelma (Björkqvist ym. 2001) ja vuonna 2004 Teijon retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma (Metsähallitus 2004). 7

8 2 Kävijätutkimuksen toteutus 2.1 Alueen kuvaus Teijon retkeilyalue sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Varsinais-Suomessa, valtatien 1 eteläpuolella Perniön kunnassa ( alkaen Salon kaupunki) (kuva 1). Vuonna 1991 asetuksella perustettu retkeilyalue on eteläisin valtion ylläpitämistä retkeilyalueista. Sen välittömässä yhteydessä on kolme luonnonsuojelualuetta: Sahajärvi, Punassuo ja Hamarinjärvi. Tutkimusalue kattoi sekä retkeilyalueen että ko. luonnonsuojelualueet. Teijon kylään on matkaa Salosta noin 20 km, Turusta 70 km, Helsingistä 140 km ja Tampereelta 200 km. Alueen tärkein opastuspaikka, Teijon luontotalo, sijaitsee Matildanjärvellä, jonne on matkaa Teijon kylältä noin 6 kilometriä (kuva 2). Vuodesta 1992 vuoteen 2003 retkeilyalueen opastuspiste sijaitsi Teijon kylässä vanhassa ruukkirakennuksessa. Matildanjärvellä retkeilijöitä palveli tuona ajanjaksona kioski. Teijon retkeilyalue tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet luonnon virkistyskäyttöön ja luonnosta nauttimiseen. Retkeilyalueen kokonaispinta-ala on noin 26 km 2 ja alueella on merkittyjä reittejä yhteensä noin 50 kilometriä (kuva 2). Eniten on tarjolla päiväretkeilyyn sopivia, 2 10 kilometrin pituisia polkuja, mutta näitä yhdistämällä voi patikoida koko viikonlopunkin. Reitit on merkitty puihin valkoisin reittimerkein. Reiteillä ei ole varsinaisia lähtöpisteitä, vaan ne voi aloittaa useasta eri pisteestä. Kaikilta pysäköintialueilta on opastus reitille. Suosituin aloituspaikka on Matildanjärvi. Retkeilyalueella noudatetaan roskattoman retkeilyn periaatteita, toisin sanoen oletetaan, että vierailija vie omat jätteensä mukanaan pois. Kuva 1. Teijon retkeilyalueen sijainti. Metsähallitus 2009, Karttakeskus, Lupa L

9 Isoholma Sahajärvi Sahajärvi Inskeri Hamarinjärvi Onnelannummi Nenustannokka Hamarinjärvi Retkeilyalue ja siihen kuuluvat vesialueet Strövområde och vattenomdåde som hör till strövområde Luonnonsuojelualue Naturskyddsområde Luontotalo Naturhus Opastus Information Paikoitusalue ja opastus,paikoitusalue Parkering och information,parkering Matkailuvaunualue Husvagnsparkering Vierasvenesatama Gästhamn Tulentekopaikka,keittokatos Eldplats,kokskjul Laavu,telttailualue Skärmskydd,tältningsområde Vuokravene - avain luontotalolta Uthyrning av båtar Isoholma Metsäkulma Endal Kalasuntti Punassuo Virkistyskalastusalue,kalastuskielletty Fiskeområde,fiske förbjudet Uimapaikka Badplats Vaellusreitti,hiihtoreitti Friluftsled,skidspår Pyörätuolireitti För rörelsehindrade Luontopolku Naturstig Golfkenttä,laskettelukeskus Golfbana,skidcentrum Kaunis näköala Vacker ut sikt Vesipiste Vattenpost Viksbäckinlahti Puolakkajärvi Kioski tai elintarvikekauppa,ravintola Kiosk eller matvaruaffär,restaurang Isoholma Kariholma Matildanjärvi Teerisaari Roosinniemi Vuokrakämppä Hyresstuga Puomi / Vägbom Metsähallitus/ Forststyrelsen 2009 Maanmittauslaitos/ Lantmäteriverket 1/MML/09 Kuva 2. Tutkimusalue käsitti Teijon retkeilyalueen (26 km2) ja siihen rajoittuvat Punassuon soidensuojelualueen (297 ha) sekä Hamarinjärven (419 ha) ja Sahajärven (26 ha) luonnonsuojelualueet. Metsähallitus 2009, Maanmittauslaitos 1/MML/09. Merkittyjen reittien lisäksi retkeilijöitä varten on rakennettu laavuja, tulenteko-, kalanperkuu- ja kalansavutuspaikkoja, kolme partiolaisille osoitettua telttailualuetta ja kaksi Villin Pohjolan markkinoimaa vuokrakämppää. Villi Pohjola vuokraa lisäksi Kirjakkalassa sijaitsevia ruukinrakennuksia majoitus- ja kokouskäyttöön. Matildanjärven eteläosassa on asuntovaunupaikkoja, joita vuokrataan luontotalosta. Myös Matildanjärvellä sijaitsevan saunan voi varata luontotalosta. Kariholmassa retkeilijällä on mahdollisuus esteettömästi tutustua Teijon retkeilyalueeseen. Retkeilyalue tarjoaa mahdollisuudet luonnossa liikkumisen, marjastuksen ja sienestyksen lisäksi myös kalastukseen. Matildanjärvi on valtion virkistyskalastusalue. Järveen istutetaan säännöllisesti kirjolohta. Järvikohtaisen kalastusluvan voi hankkia luontotalolta tai matkapuhelimella. Retkeilyalueen maasto on vaihtelevaa. Maisema rakentuu neljästä järvestä, joista kolme on aikoinaan padottu ruukkitoimintaan, lukuisista varsinaissuomalaisittain korkeista kallioista sekä suoalueista, joista osa kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Metsät, jotka ennen olivat Teijon kartanon, ovat valtaosin nuoria männiköitä. Näiden karujen mäntymetsien lisäksi on muutamia korpimaisia kuusikoita ja pieniä lehtoalueita. Retkeilyalueeseen voi tutustua kulkemalla pitkin merkittyjä reittejä, tekemällä vaellusretkiä merkittyjen polkujen ulkopuolella tai katselemalla Nenustannokan, Inskerin ja Matildanjärven kallioilta avautuvia maisemia. Jääkauden jäljet ovat monella tapaa nähtävissä maaperässä ja maaston muodoissa. Esimerkiksi jääkauden jälkeisen Itämeren huuhtomat silokalliot tuovat vaihtelevuutta maisemaan. Maaperälle antaa leimansa kolmas Salpausselkä, joka ulottuu Jurmon ja Kemiön kautta edelleen Kiikalaan ja Lounais-Hämeeseen. Jääkauden jäljet näkyvät myös Jeturkastissa, joka on pirunpeltona tunnettu muinaisrantakivikko (Metsähallitus 2004). Retkeilyalueen suot ovat pääasiassa karuhkoja rämeitä, mutta on myös pari rehevämpää korpea ja yksi runsasravinteinen lähdeletto. Tutkimusalueen merkittävimmät suot sijaitsevat retkeilyaluee- 9

10 seen rajoittuvilla Punassuon ja Hamarinjärven luonnonsuojelualueilla. Punassuon soidensuojelualue on Suomen edustavimpia ja laajimpia saaristo-alueen keidassoita. Sahajärven luoteisosassa on luonnonsuojelulain mukaisesti perustettu yksityismaiden luonnonsuojelualue. Sinne on aikanaan istutettu suuri määrä ulkomaisia puulajeja, pensaita ja koristekasveja. Sahajärven luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelma valmistui vuonna 2008, tätä tutkimusta tehtäessä. Teijon retkeilyalue sijaitsee meren läheisyydessä. Merelle on matkaa retkeilyalueen eri osista korkeintaan muutamia kilometrejä ja merellä sijaitseva Isoholman saari kuuluu retkeilyalueeseen. Saareen voi tutustua paitsi omalla veneellä retkeilemällä, myös vuokraamalla soutuvene luontotalolta. Ihmistoiminnan vaikutus on vahvasti läsnä Teijon retkeilyalueella. Erityisesti alueen teollinen menneisyys näkyy edelleen maisemassa. Vain muutaman kilometrin päässä toisistaan sijaitsee kolme vanhaa rautaruukkia, Teijo, Kirjakkala ja Matilda. Nämä ruukit muodostavat yhtenäisen kulttuurihistoriallisen nähtävyyskokonaisuuden, joka kuvaa hyvin suomalaisen raudanvalmistuksen eri vaiheita. Raudanvalmistus alkoi Teijolla 1686 ja hiipui vuonna Noin luvuilta alkaen Teijon tuotannollinen toiminta elpyi, mutta ajautui jo muutaman vuosikymmenen päästä taloudellisiin vaikeuksiin. Taloudellisten vaikeuksien aikana, 1980-luvulla, Teijon kartanon maat jaettiin yksityisiksi ja valtion omistamiksi maiksi. Yksityiset alueet toimivat Meri-Teijon matkailukeskuksen vapaa-ajan alueena, ja valtion omistamille maille perustettiin Teijon retkeilyalue vuonna 1991 (Metsähallitus 2004.) Teijon ruukit antavat oman leimansa retkeilyalueelle. Kirjakkalan vanhat ruukinrakennukset on huolella entisöity kertomaan ajasta, jolloin metalliteollisuus kukoisti seudulla. Myös retkeilyalueen metsissä on yhä nähtävissä ruukkiajan jälkiä, esimerkiksi aikoinaan puuhiilen valmistamisessa toimineiden hiilimiilujen pohjia (Metsähallitus 2008). Taulukkoon 1 on koottu tärkeimmät tiedot Teijon retkeilyalueesta. Lisätietoa löytyy mm. Luontoon.fi-verkkopalvelusta (Metsähallitus 2008). Tutkimukselle määritelty lähialue käy ilmi kuvan 8 kartasta sivulla

11 Taulukko 1. Teijon retkeilyaluetta kuvaavat tärkeimmät tiedot. TEIJON RETKEILYALUE Perustamisajankohta 1991 Sijainti Retkeilyalueen pinta-ala Käyntimäärä Käyntimäärä 2008 Palvelut Etelä-Suomen läänissä, Varsinais-Suomessa, Perniön kunnassa ( alk. Salon kaupungissa) Kokonaispinta-ala 26 km² Metsähallituksen palvelut: Merkittyjä polkuja yhteensä noin 50 km Matildanjärven luontotalo Kaksi Villin Pohjolan eräkämppää Laavuja 7 Tulentekopaikkoja 12 Keittokatoksia 3 Soutuveneitä sekä retkeilyalueella (9) että Villillä Pohjolalla (12) Matkailuvaunupaikkoja 20 Matildanjärven, Onnelannummen ja merellä Isoholman telttailualueet ryhmille Varaussauna, jossa erillinen takkatila Kirjakkalan ruukkikylä: mm. sauna, majoitus- ja kokoustilojen vuokraus Käyttömuodot Hoito- ja käyttösuunnitelma Alue-ekologinen suunnitelma Yrittäjien tarjoamat palvelut: Ohjelmapalveluita, mm. melontakursseja retkeilyalueella Retkeilyalueen lähialueella ravintola-, kahvila-, majoitus- ja ohjelmapalveluita Kanootti- ja kajakkivuokraus Retkeily, luonnonsuojelu, luontomatkailu, metsätalous Hoito- ja käyttösuunnitelma laadittu 2003 (Metsähallitus 2004) Alue-ekologinen suunnitelma laadittu 2001 (Björkqvist ym. 2001) 2.2 Aineisto ja menetelmät Kävijätutkimuksen aineisto kerättiin Teijon retkeilyalueella kesäkauden aikana Vastauksia kerättiin kuudella keruupaikalla: Matildanjärven pysäköintialueella, luontotalolla, Kirjakkalassa, Sahajärvellä, Nenustalla sekä maastossa Matildanjärvi Nenusta-reitillä. Mukana olivat vuoden 2003 keruupaikat, mutta myös uusia kohteita. Aineiston keräsivät Paulina Nordström, Anu Suonpää, Sanna Tähtinen ja Jonna Berghäll. Tutkimuksessa käytettiin Metsähallituksen vakiolomaketta, joka muokattiin Teijon retkeilyalueelle sopivaksi. Vakiolomaketta ja -menetelmiä käytettäessä tutkimus saadaan vertailukelpoiseksi Metsähallituksen muiden vastaavien tutkimusten kanssa. Teijon retkeilyalueen kävijätutkimuksen yhteydessä jaettiin autolla saapuneille 18 vuotta täyttäneille kävijöille vastattavaksi myös Metsäntutkimuslaitoksen haastattelulomake ja palautuskuori. Kävijätutkimukseen osallistuville kerrottiin, että kyseessä on kaksiosainen kävijätutkimus, jossa ensimmäiseen osaan vastataan paikan päällä ja toiseen osaan kotona. Vastaajien täytettyä Metsähallituksen kävijätutkimuslomakkeen heille annettiin Metsäntutkimuslaitoksen vastauslomake mukaan. Osa vastaajista täytti kuitenkin myös toisen lomakkeen keruupisteellä ja palautti sen aineistonkerääjälle. Tarvittavien otantapäivien määrä arvioitiin vuonna 2003 tehdyn kävijätutkimuksen (Johansson 2003) ja Metsähallituksen henkilökunnan aluetuntemuksen perusteella. Otantakehikko (liite 1) ja aineistonkeruusuunnitelma (liite 2) laadittiin etukäteen. Suunnitelmaan asetettiin suuntaa antavat tavoitteet havaintojen määrästä, kohderyhmistä ja havaintojen alueellisesta jakaantumisesta. Aineistonkeruuaikataulu muodostettiin sillä olettamuksella, että Matildanjärvellä ja luontotalolla 11

12 voidaan yhdessä otantajaksossa saada noin 12 lomaketta kerätyksi ja muilla kohteilla noin 6 lomaketta. Haastattelupäivien jakautuminen tasaisesti eri viikonpäiville ja aamupäivien (klo 9 14) ja iltapäivien (klo 14 19) sijoittuminen satunnaisesti otantakehikkoon varmistettiin arpomalla (liite 2). Luontotalon keruuaika muutettiin aukioloaikoihin sopivaksi, jolloin keruuaika oli klo Puolen tunnin ja tunnin vaihtelut keruuajassa sallittiin kaikilla kohteilla. Arpomisen yhteydessä sovittiin, että aikatauluja voidaan kesän aikana muuttaa joustavasti tilanteen mukaan, esimerkiksi sääolot huomioiden. Lisäksi sovittiin, että mikäli havaintoja ei näytä kertyvän riittävästi, voidaan tarvittaessa arpoa joitain lisäpäiviä aineistonkeruujaksolle tai keruupäiviä voidaan siirtää vilkkaimmille kohteille. Aineistonkeruun kevätkausi oli arvioitua hiljaisempi, joten keruupäiviä lisättiin tasaisesti kahdelle vilkkaimmalle kesäkuukaudelle. Kevätkaudella kävijöitä oli viikonloppuisin lähinnä Matildanjärvellä. Toukokuussa viikonlopun keruupäivät olivat kuitenkin arvonnassa osuneet hiljaisimmille kohteille. Kesällä täytyi sääolojen vuoksi turvautua keruupäivien muutoksiin. Syksyllä jouduttiin sääolojen vuoksi keruupäiviä puolestaan vähentämään. Keruupaikkoja sekä aamupäivä- ja iltapäivävuoroja vaihdettiin keskenään muutaman kerran. Maastossa lomakkeita kerättiin vain Matildanjärvi Nenusta-reitillä (liite 2). Otokseen poimittiin kaikki Teijon retkeilyalueella vierailevat 15 vuotta täyttäneet henkilöt saapumis- tai tapaamisjärjestyksessä sitä mukaa kuin haastattelija vapautui edellisen kävijän haastattelemisesta. Yleensä haastatteluihin suhtauduttiin myönteisesti. Haastatteluista 83 % tehtiin Matildanjärven pysäköintialueella tai luontotalolla ja 17 % muilla keruupisteillä (taulukko 2). Taulukko 2. Vastausten jakautuminen Teijon retkeilyalueella vuonna Haastattelupaikka kpl % Luontotalo Pysäköintialue Sahajärvi 10 3 Kirjakkala 12 3 Nenusta 18 5 Maasto 22 6 Yhteensä Osa vastaajista piti kahta tutkimusta liian raskaana, mutta katsoi tiedon olevan kuitenkin niin tarpeellista, että osallistui molempiin. Vastauksille asetettu määrällinen tavoite oli 438 kpl, ja vastauksia saatiin kesän 39 keräyspäivänä yhteensä 363. Alunperin keräyspäiviä piti olla 45. Heikoimmin onnistuivat alkukesän arkipäivät ennen lomakauden alkua ja keräyspäivät Matildanjärven ulkopuolisilla alueilla. Kyselylomakkeita oli käytettävissä suomen-, ruotsin ja englanninkielisinä. Muutama kävijä ei vastannut, koska ei ollut venäjänkielistä lomaketta eikä haastattelijan kielitaito riittänyt heidän avustamiseensa. Lisäksi kaksi puolalaista haastateltavaa kaipasi puolan- tai saksankielistä lomaketta. Heistä toinen vastasi kuitenkin haastattelijan avustuksella englanninkieliseen lomakkeeseen. Jokaiselta keruupäivältä pidettiin keruupäiväkirjaa, johon kirjattiin sääolot, suuret ryhmät, keruun kesto, kävijöiden määrä ja kerättyjen lomakkeiden lukumäärä sekä muita huomioitavia asioita tai kävijöiltä tulleita kommentteja. Pääsääntöisesti kävijät täyttivät kyselylomakkeet itse. Suurin osa 12

13 vastaajista palautti lomakkeet haastattelijalle. Joitain lomakkeita jätettiin palautettavaksi postitse samanaikaisesti jaetun Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen palautuskuoressa. Teijon luontotalolle jätettiin myös muutamia vastauksia. Tutkimusta tehtäessä huomattiin, että kyselylomakkeen (liite 5) toimivuutta tulisi parantaa muutaman kysymyksen kohdalla: Käynnin kestoa koskeneessa kysymyksessä (kysymys 2) osa vastaajista jätti vastaamatta sen b- kohtaan. Kysyttäessä käynnin kestoa yhteensä retkeilyalueella ja sen lähialueella tulisi kysymys selittää huolella vastaajalle tai muuttaa kysymyksen muotoilua. Sekaannusta aiheutti myös se, että osa vastaajista asuu lähialuerajauksen sisällä. Kysymys päätettiin tallentaa siten kuin vastaaja oli sen täyttänyt. - Ruotsinkielisessä lomakkeessa ei kysymyksen 3 b-kohdassa ollut selitetty, mitä omalla majoitteella tarkoitetaan. Yksi vastaaja oli ilmoittanut yöpyvänsä omassa majoitteessa 1,5 kuukautta. Suomenkielisessä lomakkeessa sen sijaan omalla majoitteella tarkoitettiin telttaa tms. - Kävijätutkimuslomakkeen taittovaiheessa kysymys 7, jossa tarkastellaan sitä, mistä vastaaja on saanut tietoa alueesta, siirrettiin seurueen tietoja tarkastelevien kysymysten 6 ja 8 väliin. Kysymyksessä 6 alueella yksin vierailevaa kävijää ohjeistettiin virheellisesti siirtymään kysymykseen 8. Pääsääntöisesti aineistonkerääjä kuitenkin kertoi lomakkeen virheestä keruupisteelle yksin saapuneille. - Kysymys 11 osoittautui haastavaksi. Vastaajien tuli arvioida retkeilyalueen palveluiden, rakenteiden ja ympäristön laatua ja määrää. Osa lomakkeen täyttäneistä oli vastannut vain laatua tarkastelevaan kysymykseen. Viereisellä palstalla vastaajia pyydettiin kuitenkin arvioimaan myös palvelujen määrää. Laatua tarkasteleva kysymys saattoi jäädä vastaajilta huomaamatta tai vaihtoehtoisesti kysymys koettiin liian pitkäksi ja jätettiin sen vuoksi vastaamatta. Kysymyksen 11 vastausvaihtoehtoja saatettiin myös tulkita väärin. Muutama vastaaja saattoi luulla Metsähallituksen luontotuvan kahvinmyyntiä yrittäjän tuottamaksi palveluksi. Lisäksi kysymyksen 11 b-kohta, jossa kysyttiin tyytyväisyyttä palveluiden määrään ja laatuun kokonaisuudessaan, saattoi jäädä osalta vastaajista huomaamatta. - Kysymykseen 13 vastaaminen osoittautui myös haasteelliseksi. Vastaajat arvioivat paikallista rahankäyttöä hyvin erilaisin perustein. Jopa samassa seurueessa tulleet vastaajat saattoivat merkitä huomattavan erilaisia rahankäyttömääriä. Kyselylomakkeiden tiedot tallennettiin Metsähallituksen asiakasseurantatietojen hallintaan käytettävään ASTA-tietojärjestelmään. Aineiston analysoinnin tilastollisina menetelminä käytettiin suorien jakaumien tarkastelua ja kuvailevia tunnuslukuja (keskiarvo, keskihajonta, moodi, mediaani ja prosenttipisteet): - Moodi on tyyppiarvo, joka kuvaa aineiston yleisintä arvoa. - Mediaani ilmaisee muuttujan keskimmäisen arvon jakaen havaintoaineiston kahteen yhtä suureen osaan %:n prosenttipiste ilmaisee sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu neljäsosa havaintoaineistosta ja 75 %:n prosenttipiste puolestaan sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu kolme neljäsosaa havainnoista. 13

14 Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset (luku 3.2.7) laskettiin Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen vuonna 2009 kehittämällä Paavo-sovelluksella. Paavo on yhdysvaltalaisesta Money Generation Modelista (Stynes ym. 2000, MGM2 2009) Suomen oloihin muokattu versio. Paavo hakee tarvittavat tiedot (kävijöiden rahankäyttö, alueen vuotuinen käyntimäärä) ASTAsta. Kokonaisvaikutusten laskentaa varten suojelu- ja retkeilyalueet on jaettu neljään luokkaan lähialueen asukastiheyden perusteella. Teijon retkeilyalue kuuluu tässä tarkastelussa luokkaan taajama / tiheä asutus. Kullekin luokalle on laskettu keskimääräiset välittömien vaikutusten kertautumista kuvaavat kertoimet sekä työllisyyssuhdeluvut. Apuna on käytetty Tilastokeskuksen maakunnallisista panos-tuotostaulukoista 21:lle puistolle johdettuja paikallisia panostuotostaulukoita. Aineistonkerääjän autoon Turussa 14. heinäkuuta tehty murto aiheutti kävijätutkimukseen ylimääräisen ongelman. Autosta vietiin keruulaukku, jossa oli muun muassa 8 10 täytettyä lomaketta. Lomakkeet oli kerätty Sahajärvellä 7. heinäkuuta ja Matildanjärven ja Nenustan välisen reitin varrella sijaitsevilla laavuilla 9. heinäkuuta. Sahajärvellä kyselyyn vastanneista lähes kaikki olivat paikkakuntalaisia. 14

15 3 Tulokset 3.1 Kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Kävijätutkimukseen vastanneista 53 % oli miehiä ja 47 % naisia. Miesten keski-ikä oli noin 45 vuotta ja naisten noin 44 vuotta (taulukko 3). Vastanneista miehistä iäkkäin oli 74-vuotias ja naisista 80-vuotias. Yksi vastanneista naisista oli alle 15-vuotias. Miehissä nuorin vastaaja oli 17 vuotta. Tyypillisin vastaaja sekä naisissa että miehissä oli 46-vuotias. Suurimman kävijäryhmän sekä miehissä että naisissa muodostivat vuotiaat (kuva 3). Nuorimmissa ja vanhimmissa ikäluokissa korostui naisten osuus, kun taas keskimmäisissä ikäluokissa miesten osuus oli suurempi. Ammatilliselta koulutukseltaan vastaajat jakaantuivat melko tasaisesti ammattikoulun, opistotason ja ylemmän yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Alemman yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 15 % vastanneista ja 13 %:lla ei ollut lainkaan ammatillista tutkintoa (taulukko 4). Naisten osuus opistotason, alemman yliopisto- tai korkeakoulututkinnon ja ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista oli suurempi kuin miesten. Miehet vuorostaan olivat käyneet naisia useammin ammattikoulun. Kotimaisia kävijöitä oli 95 % vastanneista. Eniten heitä tuli pääkaupunkiseudulta, noin neljännes vastaajista. Seuraavaksi eniten vastaajia tuli tutkimukselle määritellyltä lähialueelta (kuva 8, s. 24), yhteensä noin viidennes vastaajista oli Salosta tai Perniöstä. Jokunen vastaaja oli myös Suomen muilta kolkilta. Vastanneiden kotikunnat käyvät ilmi kuvasta 4. Ulkomaalaisia oli vain 5 % vastaajista. He olivat Saksasta, Isosta-Britanniasta, Venäjältä, Intiasta, Puolasta ja Sveitsistä (taulukko 5). Yksi Yhdysvalloista kotoisin oleva vastaaja saapui puutteellisten julkisten yhteyksien vuoksi taksilla Salosta Teijon retkeilyalueelle. Kuva 3. Vastanneiden ikäjakauma sukupuolen mukaan. 15

16 Taulukko 3. Vastanneiden ikää kuvaavia tunnuslukuja sukupuolen mukaan. Vastanneiden lukumäärä (n) oli 354. Ikä Mies Nainen Kaikki Keski-ikä 44,74 44,22 44,50 Iän keskihajonta 12,74 13,86 13,26 Minimi-ikä Maksimi-ikä Moodi Mediaani Taulukko 4. Vastanneiden ammatillinen koulutus sukupuolen mukaan. Ammatillinen koulutus Mies Nainen Kaikki kpl % kpl % kpl % Ammattikoulu Opistotasoinen tutkinto Alempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto Ylempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto Ei ammatillista tutkintoa Yhteensä Taulukko 5. Vastanneiden kotimaa. Kotimaa kpl % Suomi Saksa 6 2 Iso-Britannia 4 1 Venäjä 2 1 Intia 2 1 Puola 1 0 Sveitsi 1 0 Yhdysvallat 1 0 Yhteensä

17 Kuva 4. Vastaajien määrä (% kaikista vastanneista) asuinkunnittain. Metsähallitus 2009, Maanmittauslaitos 1/MML/ Kävijöiden seuruetiedot Teijon retkeilyalueen kävijät saapuivat useimmiten pienissä 2 5 hengen seurueissa (79 %, taulukko 6). Yksin liikkuvia oli vastanneista vain 8 %. Kolmanneksella (33 %) oli seurueessaan alle 15- vuotiaita (taulukko 7). Näissä seurueissa lapsia oli keskimäärin 4 ja heidän ikänsä oli keskimäärin 8 vuotta. Liikuntaesteisiä oli yhteensä kuudessa seurueessa, kussakin 1 henkilö. Suurin osa vastaajista oli tullut retkeilyalueelle oman perheen kanssa (66 %, taulukko 8) tai ystävien seurassa (24 %). Muista seuruetyypeistä oli yksi henkilö maininnut partioryhmän. Pienen ryhmän vastaajista muodostivat muiden sukulaisten, kerhon tai yhdistyksen, työtovereiden tai päiväkotiryhmän kanssa saapuneet. Koululuokkia kävi Teijon retkeilyalueella kävijätutkimuksen keruupäivinä muutamia, mutta koska vastaajien täytyi olla 15 vuotta täyttäneitä, jäivät nämä lapset ja nuoret haastattelun ulkopuolelle. Seurueen koostumusta tarkastelevassa kysymyksessä tietokantaan oli mahdollista tallentaa vain yksi vastausvaihtoehto. Muutamat olivat kuitenkin valinneet kaksi seurueen koostumusta kuvaavaa vaihtoehtoa. Useimmiten toinen näistä vastausvaihtoehdoista oli oma perhe, jolloin tämä tallennettiin. 17

18 Taulukko 6. Kävijöiden seuruetiedot. Seurueen koko kpl % Yksin hengen seurue tai useamman hengen seurue Yhteensä Taulukko 7. Usean hengen seurueita kuvaavia tunnuslukuja Teijon retkeilyalueella. Muuttuja n Keskiarvo Keskihaj. Min 25 % Med 75 % Prosenttipisteet Max Seurueen koko yhteensä 331 4,6 7, Alle 15-vuotiaita 109 4,2 8, Liikuntaesteisiä 6 1,0 0, Alle 15-vuotiaiden syntymävuodet ,8 4, Taulukko 8. Seurueen koostumus. Seurueen koostuminen kpl % Oman perheen jäsenistä Muista sukulaisista 10 3 Ystävistä Työtovereista 8 2 Koululuokasta 6 2 Päiväkotiryhmästä 1 0 Kerhosta, yhdistyksestä tms. 7 2 Jostakin muusta, mistä? 1 0 Yhteensä

19 3.2 Käynti Teijon retkeilyalueella Kohteen tärkeys Suurin osa (66 %) kävijätutkimukseen vastanneista ilmoitti retkeilyalueen olleen matkan ainoa tai tärkein kohde (kuva 5). Reilu neljäsosa (27 %) vastanneista piti retkeilyaluetta yhtenä matkan suunnitelluista kohteista ja 7 % ilmoitti sen olleen ennalta suunnittelematon kohde matkan varrella. Matkan muina kohteina ilmoitettiin muun muassa mökkeily, matkailu lähialueella ja käynti muilla lähialueen virkistyskohteilla (liite 3). Yhdellä vastanneista oli muuna kohteena konferenssimatka Helsinkiin. Kuva 5. Matkakohteen tärkeys, n = Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset Aktiviteeteista, joita kävijät harrastivat tällä käynnillään Teijon retkeilyalueella, suosituimpia olivat kävely (71 % vastanneista, kuva 6), luonnosta nauttiminen (49 %), luonnon tarkkailu (44 %), eväsretkeily (36 %), retkeily (34 %), käynti luontotalolla (29 %) ja kalastus (24 %). Kävely oli molempien sukupuolten suosituin harrastus. Miehistä 65 % ja naisista 78 % ilmoitti harrastavansa kävelyä Teijon retkeilyalueella. Naisilla korkean vastausprosentin saivat myös luonnosta nauttiminen (63 %), luonnon tarkkailu (57 %), eväsretkeily (42 %) ja retkeily (35 %). Miehiä kiinnostivat kävelyn ohella myös luonnosta nauttiminen (38 %) ja kalastus (35 %). Lisäksi kolmasosaa miehistä kiinnosti luonnon tarkkailu, retkeily, eväsretkeily ja käynti Teijon luontotalolla. Suuria eroja miesten ja naisten välillä ei ollut, joskin miehet harrastivat tällä käynnillään selvästi enemmän kalastusta kuin naiset. Naiset vuorostaan olivat miehiä useammin kiinnostuneita luonnon tarkkailusta ja luonnosta nauttimisesta. Useimmat kävijätutkimukseen vastanneista osallistuivat tällä käynnillään 1 3 aktiviteettiin (40 % vastanneista, taulukko 9). Runsas kolmannes (34 %) osallistui 4 6:een ja 18 % 7 9 aktiviteettiin. Kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti osallistuvansa yli kymmeneen aktiviteettiin. Naiset valitsivat miehiä useammin yli kolme harrastusmahdollisuutta. 19

20 Kuva 6. Pääasialliset harrastukset, joihin osallistuttiin tai aiottiin osallistua tällä käynnillä Teijon retkeilyalueella. Taulukko 9. Harrastusten lukumäärä tällä käynnillä Teijon retkeilyalueella. Harrastusten lukumäärä kpl % kpl % kpl Miehet Naiset Kaikki % 1 3 aktiviteettia aktiviteettia aktiviteettia aktiviteettia tai enemmän Yhteensä

21 Kävijöiltä tiedusteltiin, mikä oli heille tärkein harrastus tällä käynnillä Teijon retkeilyalueella. Kysymyksen oli jättänyt tyhjäksi yli sata vastaajaa. Vastanneista 28 % ilmoitti tärkeimmäksi aktiviteetikseen luonnosta nauttimisen. Kalastusta piti kaikkein tärkeimpänä 16 % ja kävelyä 13 % kaikista vastanneista (kuva 7). Tärkein aktiviteetti vaihteli kuitenkin sukupuolen mukaan. Naiset arvostivat eniten luonnosta nauttimista (38 %). Miehet vuorostaan valitsivat tärkeimmäksi aktiviteetikseen kalastuksen (25 %). Vain 5 % naisista nimesi kalastuksen tärkeimmäksi harrastuksekseen. Sen sijaan naiset olivat tulleet Teijon retkeilyalueelle harrastamaan kävelyä, retkeilyä ja eväsretkeilyä. Kuva 7. Vastanneiden tärkeimmät aktiviteetit tällä käynnillä Teijon retkeilyalueella. 21

22 3.2.3 Käyntien alueellinen jakautuminen Suosituimpia vierailukohteita olivat Matildanjärvi, jossa oli vieraillut 86 % vastanneista ja Teijon luontotalo (57 %). Vastanneista 20 % oli vieraillut Puolakkajärvellä ja 14 % Jeturkastissa. Muiden kohteiden kävijämäärät ovat vähäisempiä. Syynä saattoi olla se, että ne eivät sijainneet suosituimman kohteen, Matildanjärven, välittömässä läheisyydessä. Käyntien jakaantuminen eri kohteille on esitetty taulukossa 10, ja kysymyslomakkeella nimetyt käyntikohteet näkyvät kuvan 2 kartalla (s. 9). Valmiiksi nimetyn vierailukohteen lisäksi 13 vastaaja oli valinnut vastausvaihtoehdon muu kohde. Näissä mainittiin mm. luontopolut, Hamari, Kariholma ja kesän 2008 ajan Teijon retkeilyalueella ollut taidepolku. Taulukko 10. Käyntien alueellinen jakautuminen Teijon retkeilyalueella. Käynnillä oli mahdollista vierailla useammassa paikassa. Käyntikohde kpl % Matildanjärvi Teijon luontotalo Puolakkajärvi Jeturkasti Kirjakkala Sahajärvi 34 9 Nenusta 26 7 Punassuo 16 4 Onnelannummi 7 2 Meren Isoholma 5 1 Muualla, missä? 7 2 Vastanneita yhteensä Käynnin kesto ja toistuvuus Teijon retkeilyalueen kävijätutkimukseen osallistuneista 69 % oli päiväkävijöitä ja 31 % yöpyjiä. Yöpyjien käynti alueella kesti yhdestä seitsemään vuorokautta (taulukko 11). Päiväkävijöiden käynti kesti lyhimmillään tunnin. Suurin osa päiväkävijöistä tuli autolla. Keskimäärin päiväkävijä oleskeli alueella noin neljä tuntia ja yöpyjä 2,5 vuorokautta. Tyypillisin päiväkävijä vietti alueella kolme tuntia ja yöpyjä yhden vuorokauden. Päiväkävijöissä ei ollut suuria sukupuolten välisiä eroja. Yöpyjissä miesten osuus (60 %) oli naisia suurempi. Kävijöiltä tiedusteltiin myös, miten pitkään he oleskelivat Teijon retkeilyalueella ja sen lähialueella (kuva 8) yhteensä. Vastaajat, jotka olivat myös lähialueella ainoastaan päiväkäynnillä, viettivät retkeilyalueella oleskelun lisäksi keskimäärin noin puoli tuntia lähialueella. Sellaiset vastaajat, jotka olivat yöpyneet joko Teijon retkeilyalueella, lähialueella tai molemmissa, oleskelivat retkeilyalueella ja sen lähialueilla yhteensä keskimäärin noin kolme vuorokautta pidempään kuin pelkästään Teijon retkeilyalueella yöpyneet (taulukot 11 ja 12). Teijon retkeilyalueella yövyttiin useimmiten vuokramökissä, asuntoautossa tai -vaunussa ja omassa majoitteessa (taulukko 13). Yöpyminen vuokramökissä oli kestoltaan pisin yöpymismuoto, keskimäärin 4,4 yötä. Myös retkeilyalueen lähialueella suosituin yöpymismuoto oli vuokramökki (taulukko 14). Lähialueella myös oma mökki oli suosittu yöpymistapa. Omassa mökissä vietettiin keskimäärin 11,7 yötä. 22

23 Taulukko 11. Päiväkävijöiden ja yöpyjien osuus sekä käynnin kesto (tunteja/vuorokausia) sukupuolen mukaan jaoteltuina Teijon retkeilyalueella. Käynnin kesto (yöpyjillä vrk, päiväkävijöillä h) Kävijäryhmä n Osuus % Keskiarvo Mediaani Moodi Min Max Päiväkävijät , Miehet , Naiset , Yöpyjät , Miehet ,3 1 7 Naiset ,8 1 7 Yhteensä 329 Taulukko 12. Päiväkävijöiden ja yöpyjien osuus sekä käynnin kesto (tunteja/vuorokausia) sukupuolen mukaan jaoteltuina Teijon retkeilyalueella ja sen lähialueella. Kävijäryhmä n Osuus Käynnin kesto (yöpyjillä vrk, päiväkävijöillä h) % Keskiarvo Mediaani Moodi Min Max Päiväkävijät , Miehet , Naiset ,9 0 8 Yöpyjät , Miehet , Naiset , Yhteensä 262 Taulukko 13. Vastanneiden yöpymisten määrä (öitä) yöpymistavoittain Teijon retkeilyalueella (n = 111). Yöpymistapa n Keskiarvo Keskihaj. Min 25 % Med 75 % Prosenttipisteet Max Vuokramökissä 32 4,4 2, Asuntoautossa tai -vaunussa 29 1,8 1, Omassa majoitteessa (teltta tms.) 27 2,1 1, Kodassa tai laavussa 19 1,3 1, Muualla 4 1,5 0, Taulukko 14. Vastanneiden yöpymisten määrä (öitä) yöpymistavoittain Teijon retkeilyalueen lähistöllä (n = 100). Yöpymistapa n Keskiarvo Keskihaj. Min 25 % Med 75 % Prosenttipisteet Max Vuokramökissä 46 5,9 4, Lomaosakkeessa 10 5,2 3, Omassa mökissä 30 11,7 17, Asuntoautossa tai -vaunussa 4 2,0 1, Omassa majoitteessa (teltta tms.) 3 2,0 1, Kodassa tai laavussa 3 1,3 0, Maatilamajoituksessa 2 1,0 0, Muualla 2 24,5 28,

24 Kuva 8. Teijon retkeilyalue (vihreät) ja sen välittömässä läheisyydessä olevat suojelualueet (ruskeat) sekä tätä tutkimusta varten määritelty lähialue ( koko kuvan rajaama alue). Suurin osa (68 %) vastaajista oli vieraillut Teijon retkeilyalueella aikaisemmin (taulukko 15). Naisista oli ensikertalaisia suurempi osa (36 %) kuin miehistä (29 %). Varhaisin lomakkeisiin merkitty vierailu Teijon retkeilyalueelle oli tehty vuonna 1960, useita vuosikymmeniä ennen retkeilyalueen perustamista. Muutama vastaaja kirjoitti syntyneensä Teijossa ja käyneensä alueella ensimmäisen kerran jo lapsena. Nämä henkilöt ovat tehneet ensimmäiset käyntinsä jo ennen varhaisinta lomakkeeseen annettua tarkempaa ajankohtaa, vuotta Retkeilyalueella aiemmin käyneet olivat keskimäärin vierailleet siellä ensimmäisen kerran vuonna 1998, noin 10 vuotta sitten, ja edellisen kerran keskimäärin vuonna 2007 (taulukko 16). Taulukko 15. Vastanneiden käynnin toistuvuus Teijon retkeilyalueella. Käynnin toistuvuus Miehet Naiset Kaikki kpl % kpl % kpl % Ensikertaa alueella Käynyt aikaisemmin Yhteensä Taulukko 16. Aiemmin Teijon retkeilyalueella vierailleiden ensimmäisen ja viimeisimmän käynnin ajoittuminen. Ensimmäinen ja viimeisin käynti alueella n Keskiarvo Keskihaj. Min 25 % Med 75 % Prosenttipisteet Max Ensimmäisen kerran käynyt vuonna , vuotta sitten , Viimeksi käynyt vuonna , vuotta sitten ,

25 3.2.5 Kävijöiden aiempi retkeilykokemus Teijon retkeilyalueen kävijöitä pyydettiin kertomaan, kuinka usein he olivat käyneet virkistäytymässä kansallispuistossa, retkeilyalueella tai muussa luontomatkakohteessa viimeisen vuoden aikana. Vastaajista 230 ilmoitti käyneensä päiväretkellä ja 66 yöpymisretkellä (taulukko 17). Päiväretkiä oli tehty keskimäärin 6,5, enimmillään 100. Yöpymisretkien keskiarvo oli 3,5 retkeä kuluneen vuoden aikana. Suurin yöpymisretkien määrä oli 30. Retkien laatua tiedusteltiin vastaajilta viimeisen viiden vuoden ajalta. Yli puolet (69 %) vastanneista oli retkeillyt 10 km:n pituisilla merkityillä reiteillä tai tutuissa maastoissa. Vastaajista 43 % oli tehnyt omatoimisia retkiä merkittyjen reittien ulkopuolella. Noin kolmasosa (36 %) vastaajista oli tehnyt pitkiä (yli 10 km) omatoimisia retkiä merkityillä reiteillä (taulukko 18). Sekä miehet että naiset olivat retkeilleet useimmiten lyhyillä (alle 10 km) merkityillä reiteillä tai tutussa maastossa viimeisen vuoden aikana. Vapaamuotoisissa vastauksissa 9 % kysymykseen vastanneista ilmoitti käyttäneensä jotain muuta retkityyppiä (taulukko 18). Useimmin mainittu muu retkeilymuoto oli kalastus. Lisäksi mainittiin muun muassa metsästys, marjastus, pyöräretki, melontaretki, soutu, laavulla käynti ja makkaranpaisto, mönkijäsafari, laskettelu ja golfaus. Yksi vastaajista kertoi käyneensä Karhunkierroksella ja yksi Kuhmon Petolan luontonäyttelyssä. Taulukko 17. Teijon retkeilyalueen kävijätutkimukseen vastanneiden käynnit kansallispuistoissa, retkeilyalueilla tai muissa luontomatkakohteissa viimeisten 12 kuukauden aikana. Muuttuja n Keskiarvo Keskihaj. Min 25 % Med 75 % Prosenttipisteet Max Päiväretkellä muualla 230 6,5 10, Yöpymisretkellä muualla 66 3,5 4, Taulukko 18. Vastanneiden aiempi retkeilykokemus viimeisten viiden vuoden aikana. Kysymyksessä on voinut vastata useampaan kohtaan. Retkityyppi Mies Nainen Kaikki kpl % kpl % kpl % Omatoimisia retkiä merkittyjen reittien ulkopuolella Pitkiä (yli 10 km) omatoimisia retkiä merkityillä reiteillä Lyhyitä (alle 10 km) omatoimisia retkiä merkityillä reiteillä tai tutussa maastossa Osallistunut opastetulle retkelle Muu Vastanneita yhteensä

26 3.2.6 Saapuminen alueelle Kävijätutkimuksen aikana huhti-syyskuussa suurin osa kävijöistä saapui Teijon retkeilyalueelle vilkkaimpana lomakautena, heinäkuussa (31 %, taulukko 19). Kesäkuulle ajoittui alueelle saapumisista 22 %, elokuulle 17 %, syyskuulle 14 %, toukokuulle 9 % ja huhtikuulle 7 %. Huhtikuussa kävijätutkimusta tehtiin vain kahtena päivänä. Alkukesästä ja loppukesästä säät olivat epävakaiset. Saapuminen retkeilyalueelle jakautui melko tasaisesti eri viikonpäiville (taulukko 20). Suurin osa saapumisista ajoittui perjantaille (20 %), keskiviikolle (17 %), lauantaille (16 %), sunnuntaille (15 %) ja maanantaille (14 %), vähiten saavuttiin tiistaisin (8 %). Kyselyyn vastattiin yleisimmin keskiviikosta sunnuntaihin (taulukko 20). Vastauspäivän sijoittuminen alkuviikkoon oli harvinaisempaa. Teijon retkeilyalueelle saavuttiin useimmiten kello (taulukko 21). Suurin osa saapumisista (27 %) ajoittui puolenpäivän ja kello 14 välille. Kello 10 ja puolen päivän välillä saapui 24 % vastanneista. Viidesosa vastanneista saapui alueelle kello Vähiten alueelle saavuttiin ilta kahdeksan ja aamu kahdeksan välillä. Teijon retkeilyalueelle matkustettiin useimmin henkilöautolla. Muita kulkuneuvoja retkeilyalueelle matkustettaessa olivat henkilöauto ja asuntovaunu tai matkailuauto, moottoripyörä, polkupyörä, linja-auto, juna ja taksi. Suurin osa vastanneista saapui perille asti retkeilyalueelle henkilöautolla. Yksi vastaajaa oli merkinnyt saapuneensa linja-autolla. Hänen kohdallaan parempi vastausvaihtoehto olisi kuitenkin ollut tilausbussi, sillä kukaan vastaajista ei saapunut alueelle julkisilla kulkuvälineillä (taulukot 22 ja 23). Taulukko 19. Teijon retkeilyalueelle saapuminen ja kyselyyn vastaaminen kuukausittain. Kuukausi Saapumispvm Vastauspvm kpl % kpl % Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Yhteensä Taulukko 20. Saapuminen Teijon retkeilyalueelle ja vastaaminen viikonpäivittäin. Viikonpäivä Saapumispvm Vastauspvm kpl % kpl % Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Yhteensä

27 Taulukko 21. Saapuminen Teijon retkeilyalueelle ja vastaaminen saapumis- ja vastausajankohdan mukaan. Kellonaika Saapumisaika Vastausaika kpl % kpl % 8:00 9: :00 11: :00 13: :00 15: :00 17: :00 19: :00 21: :00 7: Yhteensä Taulukko 22. Kulkuneuvot, joita vastanneet käyttivät matkallaan Teijon retkeilyalueelle. Matka on voitu tehdä useammalla kulkuneuvolla. Kulkuneuvo kpl % Henkilöauto Henkilöauto ja asuntovaunu tai matkailuauto 34 9 Linja-auto 2 1 Tilausbussi (ryhmämatka) 5 1 Juna 2 1 Moottoripyörä 9 2 Polkupyörä 6 2 Kanootti, kajakki tai soutuvene 1 0 Jalan 23 6 Taksi 1 0 Jokin muu 8 2 Vastanneita yhteensä 360 Taulukko 23. Vastanneiden viimeisin kulkuneuvo Teijon retkeilyalueelle saavuttaessa. Viimeisin kulkuneuvo kpl % Henkilöauto Henkilöauto ja asuntovaunu tai matkailuauto 31 9 Linja-auto 1 0 Tilausbussi (ryhmämatka) 4 1 Moottoripyörä 6 2 Polkupyörä 5 1 Jalan 20 6 Taksi 1 0 Jokin muu 2 1 Yhteensä

28 3.2.7 Kävijöiden rahankäyttö ja sen paikallistaloudelliset vaikutukset Kävijöiden rahankäytön ja sen paikallistaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi pyydettiin vastaajia arvioimaan kulut, jotka liittyivät tähän käyntiin Teijon retkeilyalueella ja sen lähialueella (liite 5 ja kuva 8 sivulla 24). Keskimäärin matkailijat kuluttivat retkeilyalueella ja sen lähialueella oleskellessaan 51 / käynti (taulukko 24). Majoittujat kuluttivat 83 / käynti, mikä on huomattavasti enemmän kuin päiväkävijöiden kulutus (10 / käynti). Kotimaiset matkailijat kuluttivat keskimäärin 69 / käynti, ulkomaiset matkailijat 65 / käynti ja paikalliset kävijät 6 / käynti. Paikallistaloudellisten vaikutusten arvioinnissa käytettyjä käsitteitä on määritelty taulukossa 25. Taulukko 24. Teijon retkeilyalueen kävijöiden rahankäyttö (sis. ALV) ja käynnit matkailijaryhmittäin ja oleskelun pituuden mukaan retkeilyalueella ja sen lähialueella. Kaikki Majoittujat Päiväkävijät Kaikki kävijät n = 351 n = 190 n = 137 Keskimääräinen kulutus ( ) Kulutus yhteensä ( ) % kulutuksesta 91 9 Kotimaiset matkailijat n = 230 n = 161 n = 68 Keskimääräinen kulutus ( ) Kulutus yhteensä ( ) % kulutuksesta 93 7 Ulkomaiset matkailijat n = 17 n = 12 n = 5 Keskimääräinen kulutus ( ) * Kulutus yhteensä ( ) * % kulutuksesta 100 * Lähialueen asukkaat n = 81 n = 17 n = 64 Keskimääräinen kulutus ( ) Kulutus yhteensä ( ) % kulutuksesta * havaintojen määrä (n) < 10, jolloin rahankäyttöä ei arvion epäluotettavuuden vuoksi ilmoiteta. Taulukko 25. Paikallistaloudellisten vaikutusten arviointiin liittyviä käsitteitä ja niiden määritelmiä. Käsite Kokonaistulovaikutukset Kokonaistyöllisyysvaikutukset Kotimaiset matkailijat Paikalliset kävijät Majoittujat Päiväkävijät Välittömät vaikutukset Välilliset vaikutukset Määritelmä Kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyvät välittömät ja välilliset tulovaikutukset. Kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyvät välittömät ja välilliset henkilötyövuodet. Kohteen lähialueen ulkopuolelta Suomesta tulevat kävijät. Lähialueella asuvat kävijät. Kohteessa tai sen lähialueella vähintään yhden yön majoittuneet kävijät. Kävijät, jotka eivät ole yöpyneet kohteessa tai sen lähialueella. Kävijöiden rahankäytöstä aiheutuvat välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset lähialueen yrityksissä. Välittömät vaikutukset kertautuvat välillisiksi vaikutuksiksi, kun välitöntä tuloa saavat yritykset ostavat muilta lähialueen yrityksiltä tuotteita ja palveluita sekä maksavat tuloa työntekijöille, jotka käyttävät tulonsa tuotteiden ja palveluksien ostoon lähialueella. Osa välillisistä vaikutuksista vuotaa alueen ulkopuolelle. 28

Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Riikka Tikkanen Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 155 Riikka Tikkanen tikkanen.riikka@gmail.com Översättning: Riikka Tikkanen och Firma

Lisätiedot

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Minna Kyrönviita Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 189 Minna Kyrönviita minna.kyronviita@metsa.fi Kansikuva: Lämmin kesäpäivä Haukanhiedalla,

Lisätiedot

Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010

Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Jarkko Jyrhämä ja Aino von Boehm Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 146 Aino von Boehm Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut aino.vonboehm@metsa.fi

Lisätiedot

Lentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012

Lentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012 Kia Olin Lentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 178 Kia Olin kiaolin@gmail.com Översättning: Kia Olin Translation: Kia Olin Kansikuva: Melojia

Lisätiedot

Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009

Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009 Tanja Ahtiainen Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 158 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Neitikosken esteettömiä rakenteita. Kuva: Metsähallitus

Lisätiedot

Leivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Leivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Meri-Hilkka Mäkelä Leivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 150 Meri-Hilkka Mäkelä meri-hilkka.makela@helsinki.fi Översättning: Firma Pimma Åhman

Lisätiedot

Valkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Valkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Jussi Sutela Valkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 195 Jussi Sutela jussi.sutela@gmail.com puh. 045 232 8401 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva:

Lisätiedot

Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011

Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 Tuija Pyykkönen Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 166 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Näkymää Oulujärvelle Painanteen nuotiopaikalta.

Lisätiedot

Hiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Hiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Kirsi Pulkkinen Hiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 179 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Hiidenportin rotkolaakso. Kuva: Metsähallitus

Lisätiedot

Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013

Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Marianne Salonen Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Kansikuvan paikka Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 204 Marianne Salonen salonen.marianne@gmail.com Översättning: Pimma

Lisätiedot

Punkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009

Punkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009 Hanna Lindblom ja Mari Laukkanen Punkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 125 Hanna Lindblom Mari Laukkanen Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut

Lisätiedot

Teijon kansallispuiston kävijätutkimus 2015

Teijon kansallispuiston kävijätutkimus 2015 Emma Rautava Teijon kansallispuiston kävijätutkimus 2015 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 231 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Kavanderinlahden nuotiopaikka Teijon kansallispuistossa.

Lisätiedot

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006 1 Kristiina Tunturi Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 94 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Helvetinkolulla sateensuojaa tarjoaa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009

Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Antti Ahola ja Katriina Kivistö Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 132 Antti Ahola Katriina Kivistö Översättning: Tmi Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011

Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011 Mikko Äijälä Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 172 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Valtavaaran laelle kiipeäminen palkitaan upeilla

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Anni Koskeli-Ratamaa Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 216 Anni Koskeli-Ratamaa Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut anni.koskeli(at)metsa.fi

Lisätiedot

Rokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Rokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Raija Kärenlampi ja Tuija Pyykkönen Rokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 165 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Pookin Paussi on rakennettu

Lisätiedot

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Timo Hemmilä Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 101 Timo Hemmilä timo.hemmila@pp.inet.fi Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Stairway to

Lisätiedot

Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010

Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010 Marjo Korhonen Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 153 Marjo Korhonen Hämeen ammattikorkeakoulu, metsätalous Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Heikki Korkalainen Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 194 Kansikuva: Petkeljärven kirkkaat vedet sopivat mainiosti melontaan. Kuva Metsähallitus

Lisätiedot

Riisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Riisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Nora Arnkil Riisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 181 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Kaikki ladut vievät Riisille. Kuva: Metsähallitus

Lisätiedot

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Antti-Matti Ellä Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 164 Antti-Matti Ellä antti-matti.ella@helsinki.fi Översättning: Firma Pimma

Lisätiedot

Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Antti Heikkilä Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 87 Antti Heikkilä antti.j.heikkila.@edu.ncp.fi antti.j.heikkila@hotmail.com puh. 040 529

Lisätiedot

Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Riikka Mansikkaviita Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 163 Riikka Mansikkaviita riikka.mansikkaviita@jyu.fi Översättning: Firma Pimma

Lisätiedot

Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008

Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008 Aino von Boehm Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 130 Aino von Boehm aino.vonboehm@gmail.com Översättning: Tmi Pimma Åhman Kansikuva: Lietsaaressa

Lisätiedot

Kytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011

Kytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011 Heli Piiparinen, Marjaana Seilonen ja Laura Kuusinen Kytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 175 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Suolijärvi

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Luontokeskus Oskari 15.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Linnansaaren

Lisätiedot

Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 2012

Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 2012 Sirke Seppänen Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 173 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Keihäslampi. Kuva: Metsähallitus / Sirke

Lisätiedot

Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Ari Kuivinen Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 137 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Kauhalammin kiertävällä pitkospuupolulla

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009 f Veera Tahvanainen, Tuuli Tikkamäki ja Tuomo Lindholm Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 156 Veera Tahvanainen Joensuun Yliopisto puh. 050 490

Lisätiedot

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016 Kristina Ala-Fossi ja Maija Mikkola Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 225 Maija Mikkola Metsähallitus Luontopalvelut, Etelä-Suomi PL 36,

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Jussi Sutela Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 190 Jussi Sutela jussi.sutela@gmail.com puh. 045 232 8401 Översättning: Pimma Åhman.

Lisätiedot

Syötteen kävijätutkimus 2010

Syötteen kävijätutkimus 2010 Karoliina Sarajärvi Syötteen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 151 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Syötteen laduilla suksi luistaa! Kuva: Metsähallitus /

Lisätiedot

Isojärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Isojärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Meri-Hilkka Mäkelä Isojärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 162 Meri-Hilkka Mäkelä meri-hilkka.makela@metsa.fi Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013

Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013 Terttu Konttinen Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 201 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Hämeenkankaan paahdelajistot

Lisätiedot

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN 11.6.2009 Pirjo Seurujärvi 2 Inarin retkeilyalue pähkinänkuoressa - Pinta-ala 121 820 ha - Vettä 68 450 ha - Maata 35 440 ha - Retkeilyn rakenteita - Tuvat yht. 12 -

Lisätiedot

Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013

Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013 Terttu Konttinen Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 199 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Retkeilijät matkalla Lauhanvuoren laelta

Lisätiedot

Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Minna Kyrönviita Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Kansiossa 2 vaihtoehtoa Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 196 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Koululaisryhmä

Lisätiedot

Pihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007

Pihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007 Tarja Halme Pihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 102 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Juuvinsaaren retkisatamassa useampi venekunta

Lisätiedot

Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Anna Kettunen ja Jonna Berghäll Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 107 Anna Kettunen anna.kettunen@gmail.com Jonna Berghäll jonna.berghall@helsinki.fi

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Hämeenkankaan alueen kävijätutkimus 2006 2007

Hämeenkankaan alueen kävijätutkimus 2006 2007 Anu Hankala Hämeenkankaan alueen kävijätutkimus 2006 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 91 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Uhrilähteen maisemiin pääsevät tutustumaan myös liikuntaesteiset.

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Ari Kuivinen Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 136 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Iltahetki Kaivolammin nuotiopaikalla Lauhanvuoren

Lisätiedot

Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Heidi Huovinen ja Pasi Nivasalo Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 167 Heidi Huovinen Heidi.Huovinen@edu.ramk.fi Pasi Nivasalo Metsähallitus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Tutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa...

Tutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Vastaajat... 6 Kotkassa vierailu motiivit... 9 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 10 Kiinnostavimmat ohjelmasisällöt... 11 Tiedonsaanti... 12 Palvelut

Lisätiedot

Liminganlahden alueen kävijätutkimus 2010

Liminganlahden alueen kävijätutkimus 2010 Raija Kärenlampi, Heini Rautiola, Piia Simi ja Tuija Pyykkönen Liminganlahden alueen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 170 Raija Kärenlampi Heini Rautiola Piia Simi

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Pyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010

Pyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Reeta Nyman Pyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 174 Reeta Nyman reeta.nyman@metsa.fi puh. 0205 64 7305 Översättning: Firma Pimma Åhman

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2007

Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2007 Sirke Seppänen Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 27 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 111 Sirke Seppänen Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Jakosalmentie 6 8992 Ruhtinansalmi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA BELGIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN BELGIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Pallas Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Pallas Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Krista Rantatalo ja Jari Ylläsjärvi Pallas Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus 200 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 60 Krista Rantatalo l7rakr00@students.oamk.fi Jari Ylläsjärvi

Lisätiedot

Sipoonkorven kävijätutkimus 2009

Sipoonkorven kävijätutkimus 2009 Aino von Boehm Sipoonkorven kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 126 Aino von Boehm Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut PL 94, 01301 Vantaa puh. 0205 64 4801 aino.vonboehm@metsa.fi

Lisätiedot

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista

Lisätiedot

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kuusamo luontomatkailukohteena FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys,

Lisätiedot

Freshabit LIFE Metsähallitus Luontopalvelut Itä-Suomen puistoalue. Tiina Linsén

Freshabit LIFE Metsähallitus Luontopalvelut Itä-Suomen puistoalue. Tiina Linsén Freshabit LIFE Metsähallitus Luontopalvelut Itä-Suomen puistoalue Tiina Linsén 29.7.2017 Punkaharjun luonnonsuojelualue Punkaharjun luonnonsuojelualue on yksi maailman vanhimmista - siitä perustettiin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus

Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus Inka Keränen ja Maija Mikkola Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus 2015 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 222 Inka Keränen Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut inka.keranen(at)metsa.fi

Lisätiedot

Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Pirjo Rautiainen

Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Pirjo Rautiainen 1 Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Pirjo Rautiainen Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2012 Kivimaan lehtojen, Tornivaaran lehtojen, Vinsanmaan lettojen, Kirvesaavan ja Vaaranjänkkä-Rovajänkkän Natura-alueet

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen kävijätutkimus 2009

Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen kävijätutkimus 2009 Anna Meriruoho Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 134 Anna Meriruoho anna.meriruoho@metsa.fi p. 0205 64 6029 Översättning:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja Esko Ollila. Pallas-Ounastunturin kävijätutkimus 2003

Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja Esko Ollila. Pallas-Ounastunturin kävijätutkimus 2003 Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja Esko Ollila Pallas-Ounastunturin kävijätutkimus 2003 Kansikuva: Luonnonkukkien päivän retki 17.6.2003. Pekka Sulkava. Metsähallitus 2007 Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013 Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi

Lisätiedot

Linnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Linnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Heli Rekiranta Linnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 182 Heli Rekiranta heli.rekiranta@gmail.com Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2014

Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Essi-Maaria Puska Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 210 Essi-Maaria Puska Metsähallitus, Pohjanmaan Luontopalvelut essi-maaria.puska@metsa.fi

Lisätiedot

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta Martti Aarnio Metsähallitus, Luontopalvelut Suomen maailmanperintökohteiden hoitosuunnitelma/management Plan -koulu

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa Konnevesi 14.3.2017 Maija Mikkola 2 Mikä on Metsähallitus? valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkisia hallintotehtäviä liiketoimintaa Metsähallitus

Lisätiedot

Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Heikki Korkalainen Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 176 Heikki Korkalainen puh. 040 824 3185 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013

Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Kia Olin Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 191 Kia Olin Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Kia Olin kiaolin@gmail.com Översättning: Pimma

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Torronsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Torronsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Outi Mäenpää Torronsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 154 Outi Mäenpää Metsähallitus outi.maenpaa@metsa.fi Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Timo Hemmilä Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 104 Timo Hemmilä timo.hemmila@pp.inet.fi Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Veneilynautintoja

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus Mirja Nylander Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2013 2014 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 226 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Repoveden kansallispuisto-oppaita valmiina

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Vesillä virkistäytyjien profiilit

Vesillä virkistäytyjien profiilit Vesillä virkistäytyjien profiilit Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta Keitele-Päijänne vesistömatkailuseminaari Jyväskylä 11.11.2003 LVVI-tutkimus Väestökysely in 1998-2000 Otos 12 000 suomalaista,

Lisätiedot

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Maija Mikkola ja Reijo Kuosmanen Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 93 Maija Mikkola maija.mikkola@metsa.fi Reijo Kuosmanen reijo.kuosmanen@metsa.fi

Lisätiedot