Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 2012"

Transkriptio

1 Sirke Seppänen Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 173

2 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Keihäslampi. Kuva: Metsähallitus / Sirke Seppänen Metsähallitus 2012 ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (pdf)

3 Sirke Seppänen Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus

4 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO 4808/52/2012 SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ retkeilyalue, Natura alue Hossan retkeilyalue Hossa FI Pohjanmaan luontopalvelut TEKIJÄ(T ) Sirke Seppänen JULKAISUN NIMI Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus TIIVISTELMÄ Vuonna 1979 perustettu Hossan retkeilyalue sijaitsee Kainuussa, Suomussalmen kunnan pohjoisosassa. Retkeilyalueen pinta-ala on ha, josta ha kuuluu Natura suojelualueverkostoon. Hossassa vierailee vuosittain noin kävijää, joista suurin osa on suomalaisia. Hossan retkeilyalueen kävijätutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2011 ja 2012, kahdessa eri osassa. Kesä- ja syyskävijöitä tavoiteltiin , talvikävijöiden mielipiteitä kartoitettiin Kävijätutkimuksella saatiin selville kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä retkeilyalueen hoidosta ja kehittämistarpeista. Tutkimuksessa selvisi myös kävijärakenne ja käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia sekä mielipiteitä Hossan retkeilyalueen kalastusjärjestelyistä. Kävijöistä 84 % yöpyi alueella. Suosituimmat käyntikohteet olivat luontokeskus, Huosilampi ja Värikallion kalliomaalaukset. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin 4,7 tuntia, yöpyjät noin kolme vuorokautta. Suurin kävijäryhmä oli vuotiaat. Useimmiten retkeilyalueelle saavuttiin 2 5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä. Tärkeimpiä syitä saapua Hossan retkeilyalueelle olivat maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen, yhdessäolo oman seurueen kanssa, poissaolo melusta ja saasteista ja henkinen hyvinvointi. Suosituimmat harrastukset retkeilyalueella olivat retkeily, kalastus, luonnon tarkkailu ja eväsretkeily. Kävijöiden odotukset täyttyivät retkeilyalueella hyvin. Käytettyjen palveluiden laatuun ja määrään oltiin tyytyväisiä. Kiitosta keräsivät erityisesti leirintäalueen palvelut, retkeilyalueen polttopuuhuolto, pysäköintipaikat, tulentekopaikat ja laavut sekä maiseman vaihtelevuus. Eniten kehitettävää olisi jätehuollon toteuttamisessa ja ohjauksessa, erityistarpeiden huomioonottamisessa ja reittien opasteissa ja viitoituksissa. Kalastajat pitivät tärkeinä saalisvarmuutta, omaa rauhaa ja kaunista ympäristöä. Tyytyväisimpiä oltiin kalastuslupien saatavuuteen ja tyytymättömimpiä saalisvarmuuteen. Hossan retkeilyalueen kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat noin 2,3 miljoonaa euroa ja 31 henkilötyövuotta vuoden 2011 käyntimäärällä laskien. AVAINSANAT MUUT TIEDOT Hossan retkeilyalue, kävijätutkimus SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 173 ISSN-L ISBN (PDF) ISSN (VERKKOJULKAISU) SIVUMÄÄRÄ 64 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA

5 PRESENTATIONSBLAD UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM UPPDRAGSGIVARE Forststyrelsen DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER 4808/52/2012 TYP AV SKYDDSOMRÅDE/ SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN NATURA 2000-OMRÅDETS NAMN OCH KOD statens strövområde, Natura 2000-område Hossa strövområde Hossa FI REGIONENHET Österbottens naturtjänster FÖRFATTARE Sirke Seppänen PUBLIKATION Besökarundersökning i Hossa strövområde SAMMANDRAG NYCKELORD ÖVRIGA UPPGIFTER SERIENS NAMN OCH NUMMER ISSN-L ISSN (ONLINE) Hossa strövområde grundades år 1979 och ligger i norra delen av Suomussalmi kommun i Kajanaland. Strövområdets areal är ha, av vilken ha ingår i Natura 2000-nätverket av skyddade områden. Hossa har årligen ca besökare, av vilka största delen är finländare. Materialet till besökarundersökningen i Hossa strövområde insamlades åren 2011 och 2012, i två etapper. Sommar- och höstbesökarnas åsikter utreddes och vinterbesökarnas Med besökarundersökningen fick man information om besökarnas upplevelser av och åsikter om nationalparkens skötsel och utvecklingsbehov. Även besökarstrukturen och besökens områdesvisa och tidsmässiga fördelning utreddes. Därtill undersöktes besökarnas penninganvändning och dess effekt på den lokala ekonomin samt besökarnas åsikter om fiskearrangemangen i Hossa strövområde. Hela 84 % av besökarna övernattade i området. De populäraste besöksmålen var naturumet, Huosilampi och hällmålningarna vid Värikallio. Dagsbesökarna vistades i genomsnitt 4,7 timmar i området, övernattarna ca tre dygn. Den största besökargruppen bestod av åringar. Merparten av besökarna kom till strövområdet i sällskap på 2 5 personer, som bestod av familjemedlemmar. De viktigaste orsakerna till besöken i Hossa strövområde var att beundra landskapen, att få uppleva naturen, att koppla av, att vara tillsammans med det egna sällskapet och att komma bort från buller och föroreningar och få uppleva psykiskt välmående. De populäraste aktiviteterna bland besökarna i strövområdet var att idka friluftsliv, att fiska och att göra naturobservationer och picknickar. Besökarnas förväntningar på strövområdet uppfylldes väl. Besökarna var nöjda med kvaliteten på och mängden av tjänster. Mest beröm fick tjänsterna i campingområdet, vedhanteringen i strövområdet, parkeringsplatserna, eldplatserna och skärmskydden samt det varierande landskapet. Mest förbättringar önskade sig besökarna i de tjänster som har att göra med styrning och genomförande av avfallshanteringen, beaktande av specialbehov och ledernas infotavlor och skyltar. De som fiskade i området ansåg att faktorer som fångstsäkerhet, egen frid och ro samt vacker miljö är viktiga. Nöjdast var de med den goda tillgången på fisketillstånd och missnöjdast med fångstsäkerheten. Strövområdets besökares totala inkomsteffekt på området var 2,3 miljoner euro per år och sysselsättningseffekten 31 årsverken utgående från besökarantalat år Hossa, stövområde, besökarundersökning Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B ISBN (PDF) SIDANTAL 64 s. SPRÅK finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI DISTRIBUTION Forststyrelsen, naturtjänster PRIS

6 Sisällys 1 JOHDANTO KÄVIJÄTUTKIMUKSEN TOTEUTUS Alueen kuvaus Aineisto ja menetelmät TULOKSET Kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Kävijöiden seuruetiedot Käynti Hossan retkeilyalueella Kohteen tärkeys Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset Käyntien alueellinen jakautuminen Käynnin kesto ja toistuvuus Saapuminen alueelle Kävijöiden rahankäyttö ja sen paikallistaloudelliset vaikutukset Tietolähde Kävijätyytyväisyys Käynnin tarkoitus Kävijöiden mielipiteet alueesta, palveluista ja ympäristön laadusta Kävijöiden odotusten toteutuminen Vastanneiden käyntiä häirinneet tekijät Kävijätyytyväisyysindeksi Valinnaiset ja aluekohtaiset kysymykset Mielipiteet Hossan retkeilyalueen kalastuspaikoista ja -palveluista Eri tekijöiden merkitys kalastuksessa Aiemmat kalastuskerrat Hossan retkeilyalueella Vapaamuotoiset ajatukset TULOSTEN TARKASTELU Yhteenveto Vertailu aiempiin tutkimuksiin LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Hossan retkeilyalueen kävijätutkimuksen otantakehikko Liite 2 Aineiston keruuaikataulu ja sen toteutuminen Hossan retkeilyalueella Liite 3 Vastanneiden asuinkunnat Liite 4 Vastaajien ilmoittamat matkan muut kohteet Liite 5 Muut käyntikohteet Hossan retkeilyalueella Liite 6 Vapaamuotoinen palaute aihepiireittäin Liite 7 Suomenkielinen kyselylomake... 60

7 1 Johdanto Hossan retkeilyalue on perustettu valtioneuvoston päätöksellä vuonna Hossa ja naapurikunnassa Taivalkoskella sijaitseva Kylmäluoma ovat Suomen ensimmäiset valtion retkeilyalueet. Retkeilyalueiden tehtävänä on tarjota monipuolisia, luonnonmukaisesti ja helposti saavutettavia virkistysympäristöjä sekä mahdollisuuksia oppia uusia asioita luonnosta ja luonnonvarojen käytöstä. Hossan vaihtelevat metsät ja vesistöt tarjoavat alueella vieraileville monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Siellä on myös paljon kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä, kuten Värikallion kalliomaalaukset. Hossa on Suomussalmen kunnan suosituimpia käyntikohteita. Metsähallitus vastaa retkeilyalueen hoidosta ja ylläpitää alueen rakenteita. Alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelmia vuosina 1977, 1992 (Metsähallitus 1992) ja 2004 (Metsähallitus 2006). Seuraavan hoito- ja kävijäsuunnitelman laadinta aloitetaan syksyllä Retkeilyalueella on tehty aiemmin kaksi kävijätutkimusta. Vuoden 2001 kävijätutkimus (Metsähallitus 2002) tehtiin hoito- ja käyttösuunnitelman laadintaa varten. Toinen kävijätutkimus tehtiin vuonna 2007 (Seppänen 2008), ja sillä haluttiin selvittää kävijöiden harrastuksia ja toiveita alueen kehittämiseksi. Nyt tehdyssä kävijätutkimuksessa haluttiin selvittää kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia sekä kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä retkeilyalueen hoidosta ja kehittämistarpeista. Kalastavilta kävijöiltä haluttiin kuulla mielipide nykyisistä kalastusjärjestelyistä. Vuoden 2007 tutkimuksessa oli myös Villin Pohjolan palveluihin sekä Hossan retkeilyalueella tehtäviin metsätaloustoimiin liittyviä kysymyksiä. Nämä jätettiin nyt pois, koska Villi Pohjola hoitaa asiakaskontaktinsa, ja maisemanäkökulma saatiin selville mukana olevilla muilla kysymyksillä. Näin myös kysymyslomake saatiin pysymään kohtuullisen lyhyenä. 7

8 2 Kävijätutkimuksen toteutus 2.1 Alueen kuvaus Hossa sijaitsee Kainuussa Suomussalmen kunnan koillisosassa, lähellä Kuusamoa ja Venäjän rajaa (kuva 1). Suomussalmen keskustasta ja Kuusamosta on Hossaan matkaa noin 100 kilometriä ja molemmista pääsee retkeilyalueelle julkisilla kulkuneuvoilla. Kuva 1. Hossan retkeilyalueen sijainti. Metsähallitus 2012, Maanmittauslaitos 1/MLL/2012. Hossan retkeilyalue on mäntyvaltaista, kuivaa kangasta, jota halkovat kolmen vesireitin virtavedet. Alueen lukuisat järvet ja lammet ovat kirkasvetisiä, ja niissä on runsas luontainen taimen-, harjus- ja siikakanta. Suoalueita on paljon, mutta ne ovat pieniä. Jääkauden sulamisvedet muovasivat alueelle laajan, jyrkkärinteisen harjumuodostelman. Harjujen vieressä on syviä, usein veden peittämiä suppakuoppia. Retkeilyalueella tavattu lajisto on Kainuulle tyypillistä. Alueella on havaittu kaikkia neljää suurpetoa. Hossan retkeilyalue kuuluu Hossa Irni-paliskuntaan, jossa on noin eloporoa. Retkeilyalueella on nähtävissä myös vanhoja poronhoitoon liittyviä rakennelmia, kuten esimerkiksi Honkavaaran poroaita ja porotallit. Retkeilyalueelta on löydetty paljon kulttuurihistoriallisia jäänteitä. Tunnetuin ja arvokkain nähtävyys ovat Värikallion kalliomaalaukset, jotka ovat vuoden takaa. Kalliomaalauksille pääsee kesäisin merkittyä polkua pitkin ja talvella hiihtouraa myöten. Muita kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä ovat mm. Papinpetäjä sekä vanhat pyyntikuopat ja uiton aikaiset rakenteet. Retkeilyalueella on lähes 100 kilometriä merkittyä polkureitistöä. Polut kulkevat harjujen päällä ja myötäilevät alueen vesistöjä. Kosteikot on pitkostettu ja vesistöjen ylityksiin on rakennettu siltoja. Koneellisesti ylläpidettävää hiihtolatureitistöä on 60 kilometriä. Kesä- ja talvireittien varsilla on paljon tulentekopaikkoja ja muuta taukovarustusta (taulukko 1 ja kuva 2). Luontokeskuksen läheltä lähtee 3 kilometriä pitkä luontopolku, jonka varrella on alueesta kertovia opastetauluja. Osa luontopolusta soveltuu pyörätuolilla kuljettavaksi. 8

9 Virtavedet muodostavat helpohkon reitistön vesiretkeilyyn. Melontareittejä Hossassa on yhteensä 60 kilometriä, ja vesiä pitkin pääsee vaikka Oulujärvelle tai Ouluun saakka. Alueen kirkkaat vedet ovat myös suosittuja sukelluskohteita. Hossan retkeilyalue on suosittu kalastuskohde. Luontaisen kalakannan lisäksi joihinkin järviin ja lampiin istutetaan kirjolohta ja taimenta. Retkeilyalueella voi harrastaa myös metsästystä. Sienestää ja marjastaa voi jokamiehenoikeudella. Metsähallitus harjoittaa retkeilyalueella harkittua ja virkistyskäytön huomioon ottavaa metsänhoitoa. Majoituspalveluita tarjoavalla Villillä Pohjolalla on retkeilyalueella tai sen välittömässä läheisyydessä yhteensä 17 vuokrakämppää ja Karhunkainalon leirintäalue. Hossan kylällä on lisäksi yksityisten yrittäjien matkailu- ja majoituspalveluita kuten hotelli, leirintäalue, vuokramökkejä, minimarket ja poropuisto. Hossan retkeilyalue valittiin Vuoden Retkikohteeksi Retkikohdevalinnan teemana oli silloin vesiretkeily. Taulukko 1. Hossan retkeilyaluetta kuvaavat tärkeimmät tiedot vuosina HOSSAN RETKEILYALUE Perustamisajankohta Sijainti Retkeilyalueen pinta-ala Kävijämäärä (arvioitu) Vuonna Retkeilyaluetta hallinnoi Metsähallitus Kainuu, Suomussalmen kunnan koillisosa 89,55 km² Noin käyntikertaa/vuosi otantajaksolla ( ) retkeilyalueella noin käyntikertaa Palvelut Hossan luontokeskus, valmistunut 1991 Polkuverkostoa noin 100 km Huosilammen luontopolku, noin 3 km Latuverkostoa noin 60 km Vesiretkeilyverkostoa noin 60 km + yhteys Juntusrantaan, 30 km Leirikeskus Seipiniemessä Telttailualue Jatkonjärvellä Metsähallituksen autiotuvat, 5 kpl Laavuja 11 kpl, tulentekopaikkoja noin 40 kpl Villin Pohjolan/Laatumaan vuokrakämpät, 17 kpl Villin Pohjolan/Laatumaan leirintäalue Virkistyskalastuslampia ja -järviä Ravintola- ja kahvilapalveluita, ohjelmapalveluita, välinevuokrausta Läheisessä Hossan kylässä majoituspalveluita, ohjelmapalveluita, kahvila- ja ravintolapalveluita sekä välinevuokrausta Käyttömuodot Erityistä Hoito- ja käyttösuunnitelma Luontomatkailu, luonnon virkistyskäyttö, metsästys, kalastus, poronhoito Retkeilyalueella harjoitetaan metsien hoitoa ja käsittelyä Laadittu vuonna 2004 (Metsähallitus 2006), uuden laadinta aloitetaan vuonna

10 Kuva 2. Hossan retkeilyalueen palvelut sekä kävijätutkimuksessa mainitut käyntikohteet (ympyröity punaisella). Metsähallitus 2012, Maanmittauslaitos 1/MML/ Aineisto ja menetelmät Kävijätutkimuksen aineistoa kerättiin kahdella eri ajanjaksolla. Kesä- ja syyskävijöitä tavoiteltiin Vastauksia kerättiin Hossan luontokeskuksella, Värikalliolla, Karhunkainalon leirintäalueella, Huosilammella, Hossanjoella, Laukkujärven autiotuvalla sekä Julma-Ölkyllä. Lisäksi Kukkurin ja Laukkujärven autiotuvilla, Karhunkainalon leirintäalueella ja Leveänkosken taukopaikalla oli miehittämätön keräyspiste, jossa oli palautuslaatikko ja lomakkeita kävijöiden täytettäväksi. Talvikävijöiltä kerättiin tietoa luontokeskuksella ja Värikalliolla. Lisäksi Laukkujärven autiotuvalla oli miehittämätön keräyspiste. Kesäkaudella aineistoa keräsi Päivi Honkakoski ja talvikaudella Sirke Seppänen. Tutkimuksessa käytettiin Metsähallituksen vakioimaa kävijätutkimuslomaketta, jota muokattiin Hossan retkeilyalueelle sopivaksi (liite 7). Kävijätutkimuksen aineisto kerättiin vakioidulla menetelmällä niin, että tutkimuksen tulokset ovat vertailukelpoisia myös muiden vastaavien alueiden kanssa. Tarvittavien otantapäivien määrä ja jakautuminen eri kuukausille arvioitiin kävijämäärien perusteella. Keruupäivät arvottiin ja sen jälkeen määritettiin keruupaikat. Havaintojen keräämiseen käytettiin keruupäivinä 4 5 tuntia. Kesällä aineistoa kerättiin aamu- ja iltapäivisin, muulloin keskipäivällä. Otantataulukko on liitteenä 1. 10

11 Etukäteen sovittiin, että suunniteltuja keruuaikoja ja -paikkoja voidaan tarvittaessa muuttaa. Näin tehtiinkin mm. huonon sään, kulkuvälineen puuttumisen tai huonon keräyspaikan vuoksi. Kesän 2011 osalta havaittiin, että keruutavoite 645 kpl (josta 545 kpl kesällä) oli liian optimistinen. Talven 2012 tavoite suhteutettiinkin kesän 2011 tuloksiin, jotta otos ei vinoutuisi. Toteutunut aineiston keruuaikataulu on liitteenä 2. Keruupäiviltä pidettiin keruupäiväkirjaa, johon merkittiin keruupaikka ja -aika, keruun kesto, kerättyjen lomakkeiden lukumäärä, sääolot sekä muita huomioitavia asioita. Otokseen poimittiin kaikki keruupisteellä vierailevat 15 vuotta täyttäneet henkilöt saapumisjärjestyksessä, sitä mukaa kun aineistonkerääjä vapautui edellisestä kävijästä. Useat vastaajat ottivat vastauslomakkeen palautuskuorineen mukaansa myöhemmin täytettäväksi. Lomakkeita kerättiin yhteensä 373 kpl, joista 314 saatiin vuonna 2011 ja 59 vuonna 2012 (liite 2). Kaikista kerätyistä lomakkeista 19 oli englanninkielisiä ja yksi ranskankielinen. Neljä lomaketta jouduttiin hylkäämään liian puutteellisena. Eniten lomakkeita täytettiin luontokeskuksella (taulukko 2). Kesäaikana luontokeskus ei ollut paras keruupaikka. Moni oli juuri saapunut alueelle, eikä lomakkeen täyttäminen ollut vielä mielekästä. Päiväkävijöistä osa kieltäytyi täyttämästä lomaketta, samoin ohikulkijat. Talviaikana luontokeskus oli puolestaan luontevin keruupaikka. Talvikävijöissä oli vähemmän ohikulkijoita, joten tutkimukseen osallistuminen koettiin mielekkäämmäksi. Kyselyyn osallistuneet vastasivat enimmäkseen itsenäisesti, 19 henkilöä haasteltiin (taulukko 3). Kesällä lomakkeita annettiin kävijöille palautuskuorien kera mukaan 157 kpl, ja niistä palautui 92 kpl (59 %). Talvella lomakkeita annettiin mukaan täytettäväksi 43 kpl, ja näistä palautui 33 kpl (77 %). Mukaan annettujen lomakkeitten kokonaispalautusprosentti on 62,5. Maastossa kävijöitä tavoitettiin vaihtelevasti. Keräyssuunnitelmassa ei alun perin ollut miehittämättömiä keräyspisteitä, mutta aikaisempien kävijätutkimuksien perusteella todettiin sen olevan erittäin käyttökelpoinen tapa saavuttaa alueen kävijöitä. Kesällä autiotuvilla, Karhunkainalon leirintäalueella ja Leveänkoskella oleviin laatikkoihin palautui yhteensä 83 lomaketta. Lomakkeet palautettiin laatikoihin seuraavasti: Kukkuri 14 kpl, Laukkujärvi 18 kpl, Leveänkoski 19 kpl ja leirintäalue 32 kpl. Talvella palautetta kerättiin laatikolla Laukkujärven autiotuvalta, ja siihen kertyi 9 lomaketta. Kävijöitä haastateltaessa käytettiin apuna kahta karttaa. Kartassa 1 (kuva 2 edellisellä sivulla) oli Hossan retkeilyalue palveluineen ja paikannimineen ja kartassa 2 (kuva 3, sivulla 13) Hossan retkeilyalueen lähialue (Suomussalmi, Kuusamo, Taivalkoski). Asiakkaille annettuihin, postitse palautettaviin lomakkeisiin ei karttoja tullut aina oheistettua. Taulukko 2. Vastausten jakautuminen haastattelupaikoittain Hossan retkeilyalueella Haastattelupaikka kpl % Luontokeskus Karhunkainalon leirintäalue Värikallio Julma-Ölkky 8 2 Autiotuvat, Leveänkoski Huosilampi 15 4 Hossanjoki 24 6 Yhteensä

12 Taulukko3. Vastaustapa Hossan retkeilyalueella Vastaustapa kpl % Paperilomake haastattelupaikalla asiakkaan täyttämänä Paperilomake haastattelupaikalla haastattelijan täyttämänä Paperilomake postitse Paperilomake kyselypisteessä, jossa ei haastattelijaa (esim. Postilaatikko tai autiotupa) Yhteensä Kyselylomakkeen (liite 7) täytössä ilmeni joitain ongelmia: Retkeilyalueen ja lähialueen rajaukset olivat useille hankalia (kysymykset 2 ja 3). Hossan alue mielletään yhdeksi kokonaisuudeksi. Kysymykset 7 ja 8 (seuruetiedot ja mikä oli tärkeää Hossan retkeilyalueella käytäessä) jäivät muutamalta kokonaan vastaamatta. Syynä oli mahdollisesti kysymyksien sijainti lomakkeella. Kohta 9b (kaikkein tärkein harrastus tällä käynnillä) jäi monilta merkitsemättä. Kysymys 10 (palveluiden laatu ja määrä) kaksine asteikkoineen oli monille haasteellinen vastattava. Myös kysymyksien sisältö (esim. autiotuvat ja vuokrakämpät arvostellaan yhtenä kokonaisuutena) tuotti omat hankaluutensa. Kalastusosion kysymys 21( Mitä mieltä olet käyttämistäsi kalastuspaikoista ja -palveluista Hossan retkeilyalueella? ) olisi tarvinnut en osaa sanoa -sarakkeen. Kyselylomakkeiden tiedot tallennettiin Metsähallituksen asiakasseurantatietojen hallintaan käytettävään ASTA-tietojärjestelmään. Aineiston analysoinnin tilastollisina menetelminä käytettiin suorien jakaumien tarkastelua ja kuvailevia tunnuslukuja (keskiarvo, keskihajonta, moodi, mediaani ja prosenttipisteet): Moodi on tyyppiarvo, joka kuvaa aineiston yleisintä arvoa. Mediaani ilmaisee muuttujan keskimmäisen arvon jakaen havaintoaineiston kahteen yhtä suureen osaan. 25 %:n prosenttipiste ilmaisee sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu neljäsosa havaintoaineistosta, ja 75 %:n prosenttipiste sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu kolme neljäsosaa havainnoista. Hossan retkeilyalueen kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten laskemiseen käytettiin Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen vuonna 2009 kehittämää laskentamallia (Metsähallitus & Metsäntutkimuslaitos 2009), joka on osa Metsähallituksen ASTAtietojärjestelmää. Paikallistaloudellisten vaikutusten laskemisessa käytetään ASTAan tallennettuja tietoja kävijöistä ja heidän rahankäytöstään sekä alueen vuotuista käyntimäärää. Laskentaa varten suojelu- ja retkeilyalueet on jaettu neljään luokkaan lähialueen asukastiheyden perusteella. Hossa kuuluu tässä tarkastelussa luokkaan maaseutu. Kullekin luokalle on laskettu keskimääräiset välittömien vaikutusten kertautumista kuvaavat kertoimet sekä työllisyyssuhdeluvut. Apuna on käytetty Tilastokeskuksen maakunnallisista panos-tuotostaulukoista johdettuja paikallisia panostuotostaulukoita. 12

13 Kuva 3. Hossan retkeilyalue ja sen lähialue (Suomussalmen ja Taivalkosken kunnat sekä Kuusamon kaupunki). Metsähallitus 2011, Karttakeskus, Lupa L

14 3 Tulokset 3.1 Kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Kävijätutkimukseen vastanneista 53 % oli miehiä ja 47 % naisia. Miesten ja naisten ikäjakauma oli hyvin samankaltainen, molempien keski-ikä oli 49 vuotta (taulukko 4). Nuorimmat vastaajat olivat niin miehissä kuin naisissakin 15-vuotiaita. Miehistä iäkkäin oli 73-vuotias, naisista 74- vuotias. Suurin kävijäryhmä oli vuotiaat (kuva 4). Lähes kolmanneksella (32 %) vastanneista oli opistotasoinen tutkinto (taulukko 5). Ammattikoulun käyneitä oli 24 % ja alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 32 % vastanneista. Vastaajista 12 %:lla ei ollut ammatillista tutkintoa. Vastaajista 95 % oli kotimaisia kävijöitä. Yleisimmät ilmoitetut asuinkunnat olivat Oulu (9 % vastaajista), Suomussalmi (8 %) ja Helsinki (7 %) (liite 3). Ulkomaisia kävijöitä tuli eniten Saksasta (2 %) ja Alankomaista (1 %) (taulukko 6). Kaukaisimmat vastaajat tulivat Uudesta-Seelannista. Taulukko 4. Vastanneiden ikää kuvaavia tunnuslukuja. Vastanneiden lukumäärä (n) oli 356. Ikä Mies Nainen Kaikki Keski-ikä 48,67 49,26 48,95 Iän keskihajonta 13,85 12,55 13,23 Minimi-ikä Maksimi-ikä Moodi Mediaani Kuva 4. Vastanneiden ikäjakauma sukupuolen mukaan. 14

15 Taulukko 5. Vastanneiden ammatillinen koulutus. Ammatillinen koulutus Mies Nainen Kaikki kpl % kpl % kpl % Ammattikoulu Opistotasoinen tutkinto Alempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto Ylempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto Ei ammatillista tutkintoa Yhteensä Taulukko 6. Vastanneiden kotimaa. Kotimaa kpl % Suomi Saksa 7 2 Alankomaat 5 1 Ranskan tasavalta 3 1 Uusi-Seelanti 2 1 Espanja 1 0 Yhdistynyt kuningaskunta 1 0 Tanska 1 0 Yhteensä

16 3.1.2 Kävijöiden seuruetiedot Hossan retkeilyalueella vierailevat saapuivat alueelle yleisimmin pienissä, 2 5 hengen seurueissa (83 %) (taulukko 7). Yksin liikkuvia oli 8 % vastanneista. Loput 9 % olivat saapuneet yli viiden hengen seurueessa. Alle 15-vuotiaita oli mukana yhteensä 62 seurueessa (taulukko 8). Lapsia oli keskimäärin kaksi seurueessaan ja heidän ikänsä oli keskimäärin kahdeksan vuotta. Liikuntaesteisiä oli neljässä seurueessa, yhteensä neljä henkilöä. Valtaosa (72 %) kyselyyn vastanneista Hossan retkeilyalueen kävijöistä saapui alueelle oman perheensä seurassa (taulukko 9). Loput ilmoittivat tulleensa ystävien (19 %), muiden sukulaisten (3 %), työtovereiden (2 %) tai yhdistyksen kanssa (2 %). Taulukko 7. Vastanneiden seuruetiedot. Seurueen koko kpl % Yksin hengen seurue tai useamman hengen seurue 34 9 Yhteensä Taulukko 8. Usean hengen seurueita kuvaavia tunnuslukuja Hossan retkeilyalueella. n Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25 % Med 75 % Max Seurueen koko yhteensä 338 3,6 4, Alle 15-vuotiaita 62 2,0 1, Liikuntaesteisiä 4 1,0 0, Alle 15-vuotiaiden syntymävuodet ,0 3, Taulukko 9. Seurueen koostumus. Seurue kpl % Oman perheen jäsenet Muut sukulaiset 10 3 Ystävät Työtoverit 6 2 Opiskeluryhmä 1 0 Ohjelmapalveluyrityksen asiakkaat 3 1 Kerho, yhdistys tms. 7 2 Matkatoimiston tai muun matkanjärjestäjän ryhmä 1 0 Muu: erärippikouluryhmä 1 0 Yhteensä

17 3.2 Käynti Hossan retkeilyalueella Kohteen tärkeys Suurin osa, 64 %, vastaajista ilmoitti Hossan retkeilyalueen olevan heidän matkansa ainoa tai tärkein kohde (kuva 5). Vastanneista 35 % ilmoitti Hossan olevan yksi ennalta suunnitelluista kohteista. Muiksi kohteiksi ilmoitettiin tällöin useimmiten Kuusamo, Suomussalmi, Oulanka, Lappi, Martinselkonen ja Raatteen tien nähtävyydet. Kaikki muut käyntikohteet on lueteltu liitteessä 4. Vain viisi kävijää (1 %) ilmoitti poikenneensa retkeilyalueelle ennalta suunnittelematta. Matkansa pääkohteen ilmoitti heistä kaksi, molemmat olivat menossa Rukalle (liite 4). Kuva 5. Hossan retkeilyalueen tärkeys matkan kohteena (n = 359) Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset Useimmin kävijät ilmoittivat harrastavansa tällä käynnillään kävelyä (55 % vastanneista) retkeilyä (53 %) ja luonnon tarkkailua (47 %) (kuva 6). Luontokeskuksessa kävi 41 % vastanneista, kalastusta harrasti 37 % ja eväsretkeilyä 35 %. Joka viides (21 %) harrasti luontovalokuvausta ja saman verran vieraili kahvilassa tai kioskilla. Annettujen vaihtoehtojen lisäksi vastaajat kertoivat harrastavansa mm. uimista, sukuloimista, saunomista ja tuttavan luona vierailua. Miehillä kävely oli suosituin harrastus, sitä harrasti 48 % vastaajista (kuva 6). Muita kiinnostavia harrastuksia olivat kalastus (46 %), retkeily (42 %) ja luonnon tarkkailu (38 %). Naiset harrastivat retkeilyä (64 %), kävelyä (64 %), luonnon tarkkailua 57 % ja eväsretkeilyä (44 %). Naisista joka toinen (51 %) ilmoitti käyvänsä luontokeskuksessa. 17

18 Useimmat vastaajat ilmoittivat harrastavansa joko 1 3 eri toimintoa (40 % vastaajista) tai 4 6 toimintoa (40 %) (taulukko 10). Vastaajista 17 % ilmoitti harrastavansa yli kuutta toimintoa. Naiset ilmoittivat yleisesti ottaen enemmän eri harrastustoimintoja kuin miehet. Kyselyssä tiedusteltiin kävijöiden tärkeintä harrastusta tällä käynnillä. Kaikkein tärkeimmäksi ilmoitettiin retkeily (27 % vastaajista) ja kalastus (23 %) (kuva 7). Miehet ilmoittivat useimmin tärkeimmäksi harrastukseksi kalastuksen (33 %) ja retkeilyn (22 %). Naisille tärkeitä harrastuksia olivat retkeily (32 %), luonnon tarkkailu (13 %) ja kalastus (11 %). Kuva 6. Erilaisten harrastusten suosio kyseisellä käynnillä Hossan retkeilyalueella. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. 18

19 Taulukko 10. Harrastusten lukumäärä kyseisellä käynnillä Hossan retkeilyalueella. Harrastusten lukumäärä Miehet Naiset Kaikki kpl % kpl % kpl % tai enemmän Yhteensä Kuva 7. Vastanneiden tärkein harrastus kyseisellä käynnillä Hossan retkeilyalueella. 19

20 3.2.3 Käyntien alueellinen jakautuminen Kävijöiltä kysyttiin, missä retkeilyalueen osissa he tällä käynnillään olivat vierailleet tai aikoivat vierailla. Suurin osa vastaajista (87 %) ilmoitti käyntikohteeksi luontokeskuksen (taulukko 11). Muita suosittuja kohteita olivat Huosilampi (43 % vastaajista) ja Värikallio (40 %). Julma-Ölkyllä vieraili tai aikoi vierailla 30 % vastaajista. Tarjottujen vaihtoehtojen ulkopuolelta (taulukko 11) nimettiin useimmiten Pitkä-Hoilua, Iikoski, Kirkasvetinen, Laukkujärvi, eri reitit ja Kokalmus. Nämä muut käyntikohteet on lueteltu liitteessä 5. Taulukko 11. Käyntien alueellinen jakautuminen Hossan retkeilyalueella. Kysymyksessä pystyi valitsemaan usean vaihtoehdon. Käyntikohde kpl % Luontokeskus Värikallio Lounatkoski Hossanjoki Julma-ölkky Huosilampi Muualla, missä? Vastanneita yhteensä Käynnin kesto ja toistuvuus Yö- ja päiväkävijöiden osuutta tarkasteltaessa korostuu Hossan retkeilyalueen etäinen sijainti. Tutkimukseen osallistuneista 84 % yöpyi alueella (taulukko 12). Alueella yöpyneiden vierailu kesti tyypillisimmin 3 vuorokautta, pisin viipymä oli 27 vrk. Päiväkäynti kesti keskimäärin 4,7 tuntia. Miesten ja naisten välillä ei juuri ole eroja alueella viipymisessä. Päiväseltään käyvät naiset ilmoittivat viipyvänsä keskimäärin 4,8 tuntia, miehet puolisen tuntia vähemmän, 4,4 tuntia. Kävijöiltä tiedusteltiin myös, miten pitkään he oleskelivat yhteensä Hossan retkeilyalueella ja sen lähialueilla. Tässä kysymyksessä oli tarjolla vastausvaihtoehto asun lähialueella. Lähialuetta ei ollut kysymyslomakkeella määritelty, mutta erillisellä kartalla lähialueeseen kuuluivat Suomussalmen ja Taivalkosken kunnat sekä Kuusamon kaupunki (kuva 3 sivulla 13). Käynnin kokonaiskestossa Hossan retkeilyalueella ja sen lähialueilla on huomioitu ainoastaan lähialueen ulkopuolella asuvat vastaajat. Näin tulos kuvaa matkailijoiksi luokiteltavien henkilöiden viipymää. Tällaisia kävijöitä oli 75 % tutkimukseen osallistuneista. Heistä 95 % yöpyi retkeilyalueella tai sen lähialueella (taulukko 13). Matkailijoiden keskimääräinen päiväkäynti retkeilyalueella lähialueineen oli 4,9 tunnin mittainen, eli hieman pitempi kuin kaikkien päiväkävijöiden viipymä retkeilyalueella (4,7 h, kts. taulukko 12). Pisin päiväkäynti oli kestoltaan kymmenen tuntia. Ne matkailijat, jotka yöpyivät matkallaan retkeilyalueella tai sen lähialueella, viipyivät keskimäärin 4,6 vuorokautta, yli puoli vuorokautta pidempään kuin pelkästään retkeilyalueella yöpyneet (3,9 vrk, taulukko 12). Tyypillisin vierailu molemmat sukupuolet huomioon ottaen oli neljän vuorokauden mittainen. Pisimmällään retkeilyalueella ja sen lähialueella vietettiin yhteensä 27 vuorokautta. 20

Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Riikka Tikkanen Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 155 Riikka Tikkanen tikkanen.riikka@gmail.com Översättning: Riikka Tikkanen och Firma

Lisätiedot

Hiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Hiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Kirsi Pulkkinen Hiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 179 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Hiidenportin rotkolaakso. Kuva: Metsähallitus

Lisätiedot

Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011

Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 Tuija Pyykkönen Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 166 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Näkymää Oulujärvelle Painanteen nuotiopaikalta.

Lisätiedot

Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Heikki Korkalainen Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 194 Kansikuva: Petkeljärven kirkkaat vedet sopivat mainiosti melontaan. Kuva Metsähallitus

Lisätiedot

Valkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Valkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Jussi Sutela Valkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 195 Jussi Sutela jussi.sutela@gmail.com puh. 045 232 8401 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva:

Lisätiedot

Rokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Rokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Raija Kärenlampi ja Tuija Pyykkönen Rokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 165 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Pookin Paussi on rakennettu

Lisätiedot

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Minna Kyrönviita Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 189 Minna Kyrönviita minna.kyronviita@metsa.fi Kansikuva: Lämmin kesäpäivä Haukanhiedalla,

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Anni Koskeli-Ratamaa Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 216 Anni Koskeli-Ratamaa Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut anni.koskeli(at)metsa.fi

Lisätiedot

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Antti-Matti Ellä Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 164 Antti-Matti Ellä antti-matti.ella@helsinki.fi Översättning: Firma Pimma

Lisätiedot

Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2007

Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2007 Sirke Seppänen Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 27 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 111 Sirke Seppänen Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Jakosalmentie 6 8992 Ruhtinansalmi

Lisätiedot

Riisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Riisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Nora Arnkil Riisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 181 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Kaikki ladut vievät Riisille. Kuva: Metsähallitus

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009 f Veera Tahvanainen, Tuuli Tikkamäki ja Tuomo Lindholm Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 156 Veera Tahvanainen Joensuun Yliopisto puh. 050 490

Lisätiedot

Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Riikka Mansikkaviita Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 163 Riikka Mansikkaviita riikka.mansikkaviita@jyu.fi Översättning: Firma Pimma

Lisätiedot

Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011

Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011 Mikko Äijälä Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 172 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Valtavaaran laelle kiipeäminen palkitaan upeilla

Lisätiedot

Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010

Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Jarkko Jyrhämä ja Aino von Boehm Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 146 Aino von Boehm Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut aino.vonboehm@metsa.fi

Lisätiedot

Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010

Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010 Marjo Korhonen Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 153 Marjo Korhonen Hämeen ammattikorkeakoulu, metsätalous Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Syötteen kävijätutkimus 2010

Syötteen kävijätutkimus 2010 Karoliina Sarajärvi Syötteen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 151 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Syötteen laduilla suksi luistaa! Kuva: Metsähallitus /

Lisätiedot

Lentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012

Lentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012 Kia Olin Lentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 178 Kia Olin kiaolin@gmail.com Översättning: Kia Olin Translation: Kia Olin Kansikuva: Melojia

Lisätiedot

Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008

Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008 Paulina Nordström Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 123 Paulina Nordström paulina.nordstrom@utu.fi Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Virkistyskalastajat

Lisätiedot

Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009

Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Antti Ahola ja Katriina Kivistö Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 132 Antti Ahola Katriina Kivistö Översättning: Tmi Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013

Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013 Terttu Konttinen Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 199 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Retkeilijät matkalla Lauhanvuoren laelta

Lisätiedot

Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Heidi Huovinen ja Pasi Nivasalo Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 167 Heidi Huovinen Heidi.Huovinen@edu.ramk.fi Pasi Nivasalo Metsähallitus

Lisätiedot

Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009

Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009 Tanja Ahtiainen Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 158 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Neitikosken esteettömiä rakenteita. Kuva: Metsähallitus

Lisätiedot

Leivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Leivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Meri-Hilkka Mäkelä Leivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 150 Meri-Hilkka Mäkelä meri-hilkka.makela@helsinki.fi Översättning: Firma Pimma Åhman

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Antti Heikkilä Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 87 Antti Heikkilä antti.j.heikkila.@edu.ncp.fi antti.j.heikkila@hotmail.com puh. 040 529

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006 1 Kristiina Tunturi Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 94 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Helvetinkolulla sateensuojaa tarjoaa

Lisätiedot

Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013

Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Marianne Salonen Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Kansikuvan paikka Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 204 Marianne Salonen salonen.marianne@gmail.com Översättning: Pimma

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Pihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007

Pihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007 Tarja Halme Pihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 102 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Juuvinsaaren retkisatamassa useampi venekunta

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Punkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009

Punkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009 Hanna Lindblom ja Mari Laukkanen Punkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 125 Hanna Lindblom Mari Laukkanen Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut

Lisätiedot

Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Heikki Korkalainen Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 176 Heikki Korkalainen puh. 040 824 3185 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus

Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus Inka Keränen ja Maija Mikkola Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus 2015 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 222 Inka Keränen Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut inka.keranen(at)metsa.fi

Lisätiedot

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Jussi Sutela Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 190 Jussi Sutela jussi.sutela@gmail.com puh. 045 232 8401 Översättning: Pimma Åhman.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013

Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Kia Olin Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 191 Kia Olin Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Kia Olin kiaolin@gmail.com Översättning: Pimma

Lisätiedot

Pyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010

Pyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Reeta Nyman Pyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 174 Reeta Nyman reeta.nyman@metsa.fi puh. 0205 64 7305 Översättning: Firma Pimma Åhman

Lisätiedot

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Timo Hemmilä Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 101 Timo Hemmilä timo.hemmila@pp.inet.fi Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Stairway to

Lisätiedot

Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Minna Kyrönviita Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Kansiossa 2 vaihtoehtoa Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 196 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Koululaisryhmä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013 Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Liminganlahden alueen kävijätutkimus 2010

Liminganlahden alueen kävijätutkimus 2010 Raija Kärenlampi, Heini Rautiola, Piia Simi ja Tuija Pyykkönen Liminganlahden alueen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 170 Raija Kärenlampi Heini Rautiola Piia Simi

Lisätiedot

Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013

Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013 Terttu Konttinen Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 201 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Hämeenkankaan paahdelajistot

Lisätiedot

Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja Esko Ollila. Pallas-Ounastunturin kävijätutkimus 2003

Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja Esko Ollila. Pallas-Ounastunturin kävijätutkimus 2003 Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja Esko Ollila Pallas-Ounastunturin kävijätutkimus 2003 Kansikuva: Luonnonkukkien päivän retki 17.6.2003. Pekka Sulkava. Metsähallitus 2007 Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011

Kytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011 Heli Piiparinen, Marjaana Seilonen ja Laura Kuusinen Kytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 175 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Suolijärvi

Lisätiedot

Isojärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Isojärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Meri-Hilkka Mäkelä Isojärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 162 Meri-Hilkka Mäkelä meri-hilkka.makela@metsa.fi Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008

Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008 Aino von Boehm Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 130 Aino von Boehm aino.vonboehm@gmail.com Översättning: Tmi Pimma Åhman Kansikuva: Lietsaaressa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

Linnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Linnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Heli Rekiranta Linnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 182 Heli Rekiranta heli.rekiranta@gmail.com Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Maija Mikkola ja Reijo Kuosmanen Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 93 Maija Mikkola maija.mikkola@metsa.fi Reijo Kuosmanen reijo.kuosmanen@metsa.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2014

Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Essi-Maaria Puska Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 210 Essi-Maaria Puska Metsähallitus, Pohjanmaan Luontopalvelut essi-maaria.puska@metsa.fi

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Pallas Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Pallas Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Krista Rantatalo ja Jari Ylläsjärvi Pallas Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus 200 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 60 Krista Rantatalo l7rakr00@students.oamk.fi Jari Ylläsjärvi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Hämeenkankaan alueen kävijätutkimus 2006 2007

Hämeenkankaan alueen kävijätutkimus 2006 2007 Anu Hankala Hämeenkankaan alueen kävijätutkimus 2006 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 91 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Uhrilähteen maisemiin pääsevät tutustumaan myös liikuntaesteiset.

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 8.7.2008 Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Suomalaisilla leirintäalueilla majoittuva

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Timo Hemmilä Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 104 Timo Hemmilä timo.hemmila@pp.inet.fi Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Veneilynautintoja

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen kävijätutkimus 2009

Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen kävijätutkimus 2009 Anna Meriruoho Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 134 Anna Meriruoho anna.meriruoho@metsa.fi p. 0205 64 6029 Översättning:

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Laskurivalmistajia ja yhteystietoja

Laskurivalmistajia ja yhteystietoja LIITE 1. Laskurivalmistajia ja yhteystietoja Sensorityyppi Laskurivalmistaja Yhteystiedot Huomautuksia Optinen sensori Teknovisiot Oy www.visit.fi Metsähallituksen käytössä Viron RMK:n käytössä Goodson

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Perämeren kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Perämeren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Anni Karlin Perämeren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 177 Anni Karlin annikarl@paju.oulu.fi Översättning: Translatinki Oy Kansikuva: Sarvipäivillä

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta Martti Aarnio Metsähallitus, Luontopalvelut Suomen maailmanperintökohteiden hoitosuunnitelma/management Plan -koulu

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kuusamo luontomatkailukohteena FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys,

Lisätiedot

Ruunaan luontotalon asiakastutkimus 2011

Ruunaan luontotalon asiakastutkimus 2011 Anni Koskeli ja Eevi Nieminen Ruunaan luontotalon asiakastutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 185 Anni Koskeli koskeli@student.uef.fi Eevi Nieminen eevi.nieminen@metsa.fi Översättning:

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Tutkimuksen tulokset:

Tutkimuksen tulokset: Autoliiton kotimaan matkailututkimus 2012 Autoliitto tutki kesän 2012 aikana Suomessa lomailevien autoilijoiden ja motoristien matkailutottumuksia. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TourNet. Autoliitto

Lisätiedot

Napapiirin retkeilyalueen kävijätutkimus 2007

Napapiirin retkeilyalueen kävijätutkimus 2007 Olli Vainio Napapiirin retkeilyalueen kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 120 Olli Vainio Napapiirin retkeilyalueen kävijätutkimus 2007 Olli Vainio Metsähallitus Lapin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 Yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 - Asiakaskysely toteutettiin Palokan, Säynätsalon, Tikkakosken ja Vaajakosken yhteispalvelupisteissä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015

Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 2 Visit Finland Matkailijatutkimus kesä 2015 touko-lokakuu Visit Finland tutkimuksia 2 Finpro, Visit Finland Helsinki 2015 3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Johdanto... 5 Matkat Suomeen eri kansallisuuksien

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Krista Rantatalo PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTON KÄVIJÄTUTKIMUS 2010

Krista Rantatalo PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTON KÄVIJÄTUTKIMUS 2010 Krista Rantatalo PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTON KÄVIJÄTUTKIMUS 200 PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTON KÄVIJÄTUTKIMUS 200 Krista Rantatalo Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus

Lisätiedot