Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018"

Transkriptio

1 METSÄHALLITUKSEN LUONNONSUOJELUJULKAISUJA. SARJA B 246 Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018 Kirsi Kuusisto

2 Översättning: Pimma Knight. Kansikuva: Evon retkeilyalue on erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Kuva: Kirsi Kuusisto. Metsähallitus, Vantaa 2019 ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (pdf)

3 Kirsi Kuusisto Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018

4 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO MH 3939/2019/ SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ valtion retkeilyalue, Natura alue Evon retkeilyalue Evon alue FI Järvi-Suomen Luontopalvelut TEKIJÄ(T) Kirsi Kuusisto JULKAISUN NIMI Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018 TIIVISTELMÄ Evon retkeilyalue on perustettu valtioneuvoston päätöksellä vuonna Evon retkeilyalue sijaitsee Hämeessä Hämeenlinnan kaupungissa ja Padasjoen kunnassa, ja sen pinta-ala on noin hehtaaria. Evon kävijätutkimuksen aineisto kerättiin Vastauksia saatiin yhteensä 433. Vastauslomake oli saatavilla sekä englanniksi että suomeksi. Vastaajista 95 % käytti suomenkielistä lomaketta. Vuonna 2018 Evon retkeilyalueelle tehtiin lähes käyntiä. Eniten kävijöitä alueella vierailee heinäkuussa. Evon retkeilyalueen suurin yksittäinen kävijäryhmä ovat lapsiperheet. Lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten suhteellinen määrä on kasvanut. Lähes joka neljäs kävijä on alle 15-vuotias. Evo on myös erilaisten kerhojen ja yhdistysten suosima retkikohde ja lähes kolmannes kävijöistä onkin liikkeellä suuren, yli 6 hengen, seurueen kanssa. Toisaalta myös ikääntyminen alkaa näkyä kävijärakenteessa. Kävijöiden ikärakenteen muutos asettaa luontopalveluille ja -rakenteille uudenlaisia esteettömyyden vaatimuksia. Vuonna 2010 kalastus oli ylivoimaisesti tärkein aktiviteetti Evolla. Nykyisin kalastuksen rinnalle on noussut muitakin aktiviteetteja ja retkeily on alueella yhä merkittävämmässä roolissa. Yöpyjien suhteellinen määrä on lisääntynyt vuodesta 2010, jolloin päiväkävijöitä oli lähes yhtä paljon kuin yöpyjiä. Samaten ensi kertaa alueella on yhä useampi retkeilijä. Paikallisia on enää 16 % kävijöistä ja matkailijoiksi luokiteltavien kävijöiden määrä on kasvanut. Luontomatkailun trendit, kuten luontoharrastusten monipuolistuminen ja ulkona nukkumisen lisääntyminen, ovat täten havaittavissa myös Evon kävijöiden ulkoilukäyttäytymisessä. Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat vuoden 2018 käyntimäärällä laskettuina noin 1,2 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset noin 12 henkilötyövuotta. Kokonaistulovaikutukset olivat likimain saman suuruiset kuin edellisen kävijätutkimuksen aikaan, vuonna Evon retkeilyalueen valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 3,95. Arvosana 5 tarkoittaa erittäin hyvää ja arvosana 1 erittäin huonoa. AVAINSANAT MUUT TIEDOT Evon retkeilyalue, kävijätutkimus SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 246 ISSN-L ISBN (PDF) ISSN (VERKKOJULKAISU) SIVUMÄÄRÄ 55 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, Luontopalvelut HINTA

5 PRESENTATIONSBLAD UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM UPPDRAGSGIVARE Forststyrelsen DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER MH 3939/2019/ TYP AV SKYDDSOMRÅDE/ SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN NATURA 2000-OMRÅDETS NAMN OCH KOD REGIONENHET statens strövområde, Natura 2000-område Evois strövområde Evois område FI Insjöfinlands Naturtjänster FÖRFATTARE Kirsi Kuusisto PUBLIKATION Besökarundersökning i Evois strövområde 2018 SAMMANDRAG Evois strövområde inrättades genom statsrådets beslut år Strövområdet ligger i Tavastehus stad och Padasjoki kommun i Tavastland och har en areal på ca hektar. Materialet till besökarundersökningen i Evois strövområde insamlades Sammanlagt 433 besökare besvarade enkäten. Enkätformuläret fanns både på engelska och på finska. 95 % av svararna fyllde i det finska formuläret. År 2018 var besökarantalet i Evois strövområde nästan Mest besökare hade området i juli. Den största enskilda besökargruppen i strövområdet var barnfamiljer. Andelen barn och unga samt unga vuxna av besökarna har ökat. Nästan var fjärde besökare är under 15 år. Evois är också ett populärt utflyktsmål bland klubbar och föreningar, och var tredje besökare kom till området i ett stort sällskap på över 6 personer. Å andra sidan visar besökarstrukturen att besökarna också börjar bli äldre. Förändringen i besökarnas åldersstuktur sätter nya krav på tillgänglighet i tjänsterna och konstruktionerna. År 2010 var fiske den överlägset viktigaste aktiviteten i Evois. Numera spelar även andra aktiviteter och friluftsliv en allt viktigare roll i Evois. Andelen övernattare har ökat sedan år 2010, när dagsbesökarna var nästan lika många som övernattarna. Likaså har andelen av dem som besöker området för första gången gått upp. Lokalborna utgör numera endast 16 % av besökarna, och mängden besökare som klassas som turister har ökat. Trenderna inom naturturismen såsom att mångfalden av naturrelaterade hobbyn ökat liksom också övernattning i terrängen är synliga även i besökarnas friluftsbeteende i Evois. Besökarnas totala inkomsteffekt på området var år 2018 räknat utgående från besökarantalet ca 1,2 miljoner euro och sysselsättningseffekten ca 12 årsverken. Den totala inkomsteffekten var i samma storleksklass som under den föregående besökarundersökningen år Belåtenhetsindexet var för Evois strövområde 3,95. Indexet är en nationellt jämförbar mätare på besökarnas belåtenhet, där 5 står för mycket bra och 1 för mycket dålig. NYCKELORD ÖVRIGA UPPGIFTER Evois strövområde, besökarundersökning SERIENS NAMN OCH NUMMER Forststyrelsens naturskyddspublikationer. Serie B 246 ISSN-L ISBN (PDF) ISSN (ONLINE) SIDANTAL 55 s. SPRÅK finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI DISTRIBUTION Forststyrelsen, Naturtjänster PRIS

6 Sisällys JOHDANTO... 7 KÄVIJÄTUTKIMUKSEN TOTEUTUS... 8 Alueen kuvaus... 8 Aineisto ja menetelmät... 9 TULOKSET Kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Kävijöiden seuruetiedot Käynti alueella Kohteen tärkeys ja käyntien alueellinen jakautuminen Saapuminen alueelle Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset Liikkumistapa ja kuljettu matka Käynnin kesto, toistuvuus ja kävijävuorokaudet Kävijöiden rahankäyttö ja sen paikallistaloudelliset vaikutukset Käynnin terveys- ja hyvinvointivaikutukset Kävijätyytyväisyys Käynnin tarkoitus Kävijöiden mielipiteet alueesta, palveluista ja ympäristön laadusta Kävijöiden odotusten toteutuminen Vastanneiden käyntiä häirinneet tekijät Kävijätyytyväisyysindeksi Vapaamuotoiset ajatukset TULOSTEN TARKASTELU LÄHTEET LIITTEET Suomenkielinen kyselylomake Vastanneiden asuinkunnat Vapaamuotoinen palaute aihepiireittäin... 53

7 JOHDANTO Retkeilyalueiden kävijätutkimuksilla on merkittävä rooli aluekehittämisessä. Kävijätutkimus toistetaan alueittain noin seitsemän vuoden välein, jotta tieto pysyy ajantasaisena. Aikavälillä toteutettu Evon retkeilyalueen kävijätutkimus oli järjestyksessä toinen. Edellinen Evon retkeilyalueen kävijätutkimus on vuodelta 2010 (Korhonen 2010). Kävijätutkimusten tavoitteena on saada selville alueen kävijärakenne, kävijöiden harrastukset, käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen, kävijätyytyväisyys sekä paikallistaloudelliset vaikutukset. Kävijätutkimuksen tuloksia hyödynnetään alueen hoidon ja käytön suunnittelussa sekä matkailualueen yritysyhteistyössä. Kävijätutkimuksilla voidaan selvittää myös uudistusten ja muutosten vaikuttavuutta sekä kehityskohtia. Suurin yksittäinen muutos Evon retkeilyalueella lienee Metsähallituksen retkeilyneuvonnan loppuminen Evokeskuksessa ja Niemisjärvien kioskin toiminnan loppuminen. Nykyisin Evon retkeilyneuvontaa hoitaa Metsähallituksen asiakaspalvelu puhelimitse, sähköpostilla ja sosiaalisessa mediassa. 7

8 KÄVIJÄTUTKIMUKSEN TOTEUTUS Alueen kuvaus Evon retkeilyalue on perustettu valtioneuvoston päätöksellä vuonna Retkeilyalueen päätavoite on retkeily- ja ulkoilutoiminta. Valtion retkeilyalueet ovat monipuolisia retkeilyyn ja muuhun luonnon virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. Niillä harjoitetaan myös rajoitettua metsätaloutta, jossa otetaan huomioon luonnonarvot ja virkistyskäytön tarpeet. Retkeilyalueilla voi yleensä kalastaa ja metsästää. Valtion retkeilyalueet kuuluvat myös Natura verkostoon, vaikka ne eivät ole luonnonsuojelualueita. Evon retkeilyalue sijaitsee Hämeessä Hämeenlinnan kaupungissa ja Padasjoen kunnassa Lammi Padasjoki-tien (nro 53) varrella. Evon alue on yksi Etelä-Suomen suurimmista metsäalueista. Yhteensä retkeilyalueen pinta-ala on noin hehtaaria. Evon retkeilyalueella kävijöitä palvelee 11 laavua, 3 varauslaavua, Niemisjärvien alueella 3 keittokatosta ja Evon leirialueella 2 varattavaa nuotiokatosta. Ilmaiset telttailualueet ovat Niemisjärvillä, Valkea mustajärvellä ja Koverolla. Noin 70 km:n pituinen Ilvesvaellusreitistö mahdollistaa eripituiset retket Evon vaihtelevassa maastossa. Retkeilymahdollisuuksia laajentavat alueelta lähtevät yhdysreitit, 13 km:n pituinen Päijänne-Ilves sekä 30 km:n pituinen Aurinko-Ilves. Merkityt luontopolut (2 4 km) sopivat hyvin lyhyempien päiväretkien kohteeksi. Vuonna 2017 Evon retkeilyalueelle tehtiin yli käyntiä. Eniten kävijöitä alueella vierailee heinäkuussa. Käyntimääriä seurataan jatkuvasti maastossa olevilla elektronisilla kävijälaskureilla. Kävijäseurantojen digitalisointi hankkeen myötä retkeilyalueelle asennettiin kaksi uutta etäluettavaa kävijälaskuria, joiden ansiosta käyntimäärien seuranta täsmentyy entisestään. Käyntimäärät kuukausittain vv , Evon retkeilyalue Kuukausi Yht. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Keskimäärin

9 Aineisto ja menetelmät Kävijätutkimuksen aineisto kerättiin Aineisto kerättiin vakioidulla menetelmällä niin, että tutkimuksen tulokset ovat vertailukelpoisia aiempiin Evon kävijätutkimuksiin sekä muihin Metsähallituksen kävijätutkimuksiin (Kajala ym. 2009). Otokseen poimittiin kaikki 15 vuotta täyttäneet henkilöt saapumis- tai tapaamisjärjestyksessä sitä mukaa kuin haastattelija vapautui aiemmin saapuneiden kävijöiden haastattelemisesta. Haastattelupaikoilla pyrittiin varmistamaan, että jokaisella haastateltavalla oli jo jonkinlainen kokemus puistosta. Kävijätutkimukseen osallistuneilla oli apunaan kaksi karttaa. Kartassa 1 oli Evon retkeilyalue palveluineen ja paikannimineen ja kartassa 2 Evon retkeilyalueen lähialue (Hämeenlinna ja Padasjoki). Jokaiselle haastateltavalle annettiin ohjeet vastauslomakkeen täyttämiseen. Evon retkeilyalue oli yksi kolmesta pilottikohteesta, joilla testattiin aineistonkeruuta mobiililaitteella sekä uudistettiin kävijätutkimuksen raportoinnin käytäntöjä. Muut kohteet olivat Oulujärven ja Inarin retkeilyalueet. Pilotointi liittyi vuonna 2018 toteutettuun, maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan kävijäseurantojen digitalisaatio hankkeeseen. Aineistonkeruussa oli käytössä kolme mobiililaitetta, joilla kävijät pääsivät täyttämään vastauslomakkeen ASTA-mobiilisovelluksessa. Myös perinteinen paperinen vastauslomake oli valittavissa vastaustavaksi kävijän niin halutessa. Vastauksia saatiin yhteensä 433, joista 195 kpl oli mobiilivastauksia. Vastauslomake oli saatavilla sekä englanniksi että suomeksi. Vastaajista 95 % käytti suomenkielistä lomaketta. Evon retkeilyalueen kävijätutkimuksen haastattelupaikat sekä haastattelupaikkakohteiset vastausten tavoitemäärät määriteltiin kävijävirtojen jakautumisen perusteella. Keruupisteet ja niistä tavoiteltava havaintojen lukumäärä jaettiin samassa suhteessa kävijöiden määrän ja alueellisen jakautumisen kanssa. Aineiston keruun suunnittelussa huomioitiin myös kävijävirtojen ajallinen jakautuminen määriteltäessä kuukausikohtaisten keräyspäivien lukumäärää. Vastausten kokonaiskertymä mukaili hyvin suunniteltua otantaa ja siten myös kävijälaskennan mukaisia kävijävirtoja. Keruupäiviä kertyi yhteensä 51. Heinäkuussa kerättiin 40 % vastauksista. Jokaiselta keruupäivältä pidettiin keruupäiväkirjaa, johon kirjattiin sääolot, keruun kesto, kerättyjen lomakkeiden lukumäärä, keruupaikka sekä muita huomioitavia asioita. Kyselylomakkeiden tiedot tallennettiin Metsähallituksen asiakasseurantatietojen hallintaan käytettävään ASTA-tietojärjestelmään. Aineiston analysoinnin tilastollisina menetelminä käytettiin suorien jakaumien tarkastelua ja kuvailevia tunnuslukuja (keskiarvo, keskihajonta, moodi, mediaani ja prosenttipisteet). Moodi on tyyppiarvo, joka kuvaa aineiston yleisintä arvoa. Mediaani ilmaisee muuttujan keskimmäisen arvon jakaen havaintoaineiston kahteen yhtä suureen osaan. 25 %:n prosenttipiste ilmaisee sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu neljäsosa havaintoaineistosta, ja 75 %:n prosenttipiste sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu kolme neljäsosaa havainnoista. 9

10 KARTTA 1 EVON RETKEILYALUE TUTKIMUKSESSA MAINITUT KÄYNTIKOHTEET ; Ovaltionretleil)oaii,e-Nationalfii<ingArea Lähd<taikaivo-lprin1(wel.Luor,normioj1l""IY<-N1\""'R""''".honopetusmetsä-Th<EvoT<achingForest m 1,,,,1,1r1>1uo-,"'""'fAlt1 : n ;,;: ej' /:!.,"'" kwlu,a,lue l!!i -""''"'"'" H (il Dpa<tumulu-lnformatlooboard Py,l<OintiaU<-Puking f!i Tui<nttko;,,ilk1-C.mpfiropl,ct tl<>l;ato,-cookin Wlter Ei v, plste-drlr>l<lngwater Uimap,-.i.,,-lwimrring 11, Liikunto<,toi,ili<-f<>rfaabl<d Vlrk ty>kal.><tus.:>lue-sport slllns re ="""'"" ""' H1wi.. lciymalö-drytoi,t CD wc(l<liymäll)-tollotlwc) Jittoldonl1jlttolu-toq<:i'1g --- Relkd elttl-hll:lngroute Teltt,llupolkb-T<nt,lte Cl "'"'"'"' ='" El """"-" """'"" '"'""" Vookrat>mppl-Renlalc,b., L) 2 1 ;,, Kot1 en seutu KARTTA 2. EVON RETKEILYALUEEN LÄHIALUE Hämeenlinna ja Padasjoki MAP 2. THE VICINITY OF THE EVO HIKING AREA Hämeenlinna and Padasjoki 10

11 Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten laskemiseen käytettiin Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen (2009) kehittämää laskentamallia, joka on osa Metsähallituksen ASTAtietojärjestelmää. Paikallistaloudellisten vaikutusten laskemisessa käytetään ASTAan tallennettuja tietoja kävijöistä ja heidän rahankäytöstään sekä alueen vuotuista käyntimäärää. Laskentaa varten suojelu- ja retkeilyalueet on jaettu neljään luokkaan lähialueen asukastiheyden perusteella. Evon retkeilyalue kuuluu tässä tarkastelussa luokkaan taajama/tiheä asutus. Kullekin luokalle on laskettu keskimääräiset välittömien vaikutusten kertautumista kuvaavat kertoimet sekä työllisyyssuhdeluvut. Apuna on käytetty Tilastokeskuksen maakunnallisista panos-tuotostaulukoista johdettuja paikallisia panos-tuotostaulukoita. Paikallistaloudellisten vaikutusten laskennassa käytettävät kertoimet on päivitetty viimeksi vuonna 2014 (Vatanen & Kajala 2015). Havaintojen jakautuminen haastattelupaikoittain Haastattelupaikka Kpl % Evokeskus 41 9 Evon leirialue Niemisjärvien seutu Sorsajärven seutu Syrjänalusen seutu Keltaoja 2 0 Valkea Mustajärvi 20 5 Alinen Rautjärvi 18 4 Yhteensä Kyselylomakkeen kieli Lomakkeen kieli Kpl % Englanti 20 5 Ruotsi 1 0 Suomi Yhteensä

12 TULOKSET Kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Kyselytutkimukseen pystyivät vastaamaan vain 15 vuotta täyttäneet. Vastanneista lähes 50 % oli vuotiaita. Vastanneiden seuruetiedoista pystyttiin laskemaan, että alle 15-vuotiaita kävijöitä oli peräti 23 %. Evo on siis erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Vastanneiden koulutustausta oli hyvin tasainen, mutta naiset olivat hieman koulutetumpia kuin miehet. Suomesta saapui 96 % vastanneista. Kotimaan matkailijat saapuivat yleisimmin pääkaupunkiseudulta sekä lähellä sijaitsevista asutuskeskuksista, kuten Lahden, Jyväskylän ja Tampereen seudulta. Ulkomaalaisia matkailijoita oli kahdeksasta eri Euroopan maasta. Yli puolet vastanneista saapui retkeilyalueelle pienissä 2 5 hengen seurueissa, jotka koostuivat useimmiten oman perheen jäsenistä (39 %) tai ystävistä (22 %). Evo on myös erilaisten kerhojen ja yhdistysten suosima retkikohde ja lähes kolmannes kävijöistä olikin liikkeellä suuren, yli 6 hengen, seurueen kanssa. Vastanneiden ikäjakauma sukupuolen mukaan jaoteltuna Ikäluokka Mies Nainen Kaikki Kpl % Kpl % Kpl % Yhteensä Vastanneiden ikäjakauma, lapset alle 15 v. mukana Ikäluokka Kaikki Kpl % Alle 15-vuotiaita Yhteensä

13 Vastanneiden ikäjakauma sukupuolen mukaan jaoteltuna Vastanneiden ammatillinen koulutus sukupuolen mukaan jaoteltuna Ammatillinen koulutus Mies Nainen Kaikki Kpl % Kpl % Kpl % Ammattikoulu Opistotasoinen tutkinto Alempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto Ylempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto Ei ammatillista tutkintoa Yhteensä Vastanneiden kotimaa Kotimaa Kpl % Suomi Saksa 8 2 Ranskan tasavalta 2 0 Tšekki 1 0 Tanska 1 0 Viro 1 0 Italia 1 0 Liettua 1 0 Sveitsi 1 0 Yhteensä

14 Vastanneiden luokittelu asuinkunnan ja kotimaan perusteella Kävijätyyppi Kpl % Paikallinen asukas Kotimainen matkailija Ulkomainen matkailija 16 4 Yhteensä Kävijöiden seuruetiedot Vastanneiden seurueiden ryhmäkoko Seurueen koko Kpl % Yksin hengen seurue tai useamman hengen seurue Yhteensä Seuruetta kuvaavia tunnuslukuja n Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Seurueen koko yhteensä ,9 29, Alle 15-vuotiaita ,3 26, Liikuntaesteisiä 10 6,0 8, Alle 15-vuotiaiden syntymävuodet ,9 3, Seurueen koostumus Seurueen koostuminen Kpl % Oman perheen jäsenistä Muista sukulaisista 15 4 Ystävistä Työtovereista 31 8 Opiskeluryhmästä 13 3 Eläkeläisryhmästä 1 0 Kerhosta, yhdistyksestä tms Seurustelukumppanista 22 6 Yhteensä Muu seuruetyyppi, selite Seurueen koostumus muu Kpl partio 2 Yhteensä 2 14

15 Käynti alueella Kohteen tärkeys ja käyntien alueellinen jakautuminen Lähes 90 %:lle kävijöistä Evon retkeilyalue on matkan ainoa tai tärkein kohde. Muiksi kohteiksi nimettiin tyypillisimmin Hämeenlinna, Padasjoki tai jokin muu Etelä-Suomen luontokohde, kuten Helvetinjärvi, Seitseminen tai Aulanko. Lähes puolet kävijöistä vierailee virkistyskalastuskohteena tunnetulla Niemisjärvien seudulla. Suosittuja käyntikohteita ovat myös Evokeskus ympäristöineen, Evon leirialue sekä Syrjänalusen ja Sorsakolun seudut. Keskimäärin vastaajat vierailivat kahdella käyntikohteella Evon retkeilyalueella. Kohteen tärkeys Kohteen tärkeys Kpl % Matkasi ainoa tai tärkein kohde Yksi matkasi suunnitelluista kohteista Ennalta suunnittelematon kohde matkan varrella 14 3 Yhteensä Muut matkan kohteet Muita kohteita Kpl Aulanko, Padasjoki 1 Aurinko-Ilves, kaverit 1 Aurinko-Ilves. Kaverien kotipaikka. 1 Helvetinjärvi 2 Hotelli Aulanko 1 Hämeenlinna 3 Isojärvi, Seitsemisen kansallispuisto 1 Kelvenne 1 Kouvola 1 Lammin biologinen asema 1 Lähimetsät 1 Muut luontokohteet 1 Northern Finland 1 Padasjoki 2 Pyhähäkki, Kolovesi, Riisitunturi, Oulanka, Suomu 1 Seitseminen 1 Seitsemisen kansallispuisto 1 Selkjärvi 1 Yhteensä 22 15

16 Matkan pääkohteet Matkan pääkohde tai pääkohteet Kpl Helsinki 1 Just a place to sleep on a way from Jyväskylä to Turku 1 Kuhmoinen 1 Yhteensä 3 Käyntien alueellinen jakautuminen Käyntikohde Kpl % Muualla, missä? 1 0 Evokeskus Niemisjärvien seutu Kotisen seutu 15 3 Sorsajärven seutu Mustajärven seutu Keltaojan seutu 26 6 Alisen Rautjärven seutu Evon leirialue Syrjänalusen seutu Vastanneita yhteensä 432 Käyntien alueellinen jakautuminen, muut kohteet Käyntikohde muu Kpl Pitkäjärvi 1 Yhteensä 1 16

17 Saapuminen alueelle Kävijätutkimukseen vastanneista noin 40 % oli saapunut Evon retkeilyalueelle heinäkuussa. Tulos noudattelee matkailualueen vakiintuneita sesonkeja. Toukokuussa tutkimus oli käynnissä vain eteenpäin. Yleisimmät saapumispäivät olivat maanantai ja lauantai. Muuten saapumiset jakaantuivat melko tasaisesti. Kävijätutkimuksen keruuaikataulua suunnitellessa tavoitteena oli kerätä vastauksia tasaisesti kaikkina viikonpäivinä, jotta keruuajankohta ei vaikuttaisi kävijöiden saapumisajankohdasta kerättävään dataan. Tosin touko- ja syyskuussa keruupäivät suunniteltiin viikonloppupainotteisemmiksi kuin kesä-elokuussa lomasesongeista johtuen. Alueelle saavuttiin useimmiten omalla autolla. Ryhmien suuren osuuden vuoksi myös tilausbussi oli yleinen kulkuneuvo. Saapumis- ja vastausajankohdan kellonaika Saapuminen ja vastaukset viikonpäivittäin 17

18 Saapuminen ja vastaukset kuukausittain Alueelle saapuminen, kulkuneuvo Kulkuneuvo Kpl % Henkilöauto Asuntovaunu/matkailuauto 27 6 Linja-auto 13 3 Tilausbussi (ryhmämatka) Juna 9 2 Lentokone 3 1 Moottoripyörä 2 0 Polkupyörä 1 0 Jokin muu, mikä? 7 2 Vastanneita yhteensä 433 Alueelle saapuminen, viimeisin kulkuneuvo Viimeisin kulkuneuvo Kpl % Henkilöauto Asuntovaunu/matkailuauto 19 6 Linja-auto 7 2 Tilausbussi (ryhmämatka) Moottoripyörä 2 1 Jokin muu, mikä? 4 1 Yhteensä

19 Alueelle saapuminen, muu kulkuneuvo Kulkuneuvo muu Kpl By Foot 1 Kuorma-auto, mönkijä 1 Mönkijä 3 Pakettiauto 1 Skootteri 1 Yhteensä 7 19

20 Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset Kävijät harrastavat Evon retkeilyalueella useimmiten kävelyä, retkeilyä ja luonnontarkkailua. Useimmat osallistuvat käynnillään 1 3 aktiviteettiin. Kun vastaajia pyydettiin nimeämään yksi tämän kertaisen käynnin tärkein aktiviteetti, tyypillisimmin mainittiin joko retkeily tai kalastus. Telttailu (25 % vastanneista) ja uinti (21 % vastanneista) olivat varsin suosittuja, mitä voi selittää se, että kesä 2018 oli erittäin lämmin. Evon retkeilyalueella liikutaan omin voimin keskimäärin 14,5 km yhtä käyntikertaa kohden. Vastaajista 95 % liikkuu patikoiden ja keskimäärin kävijät patikoivat käynnillään 17 km. Pisimmät keskimääräiset matkat tehdään pyöräillen. Pääasialliset aktiviteetit, joihin vastanneet osallistuivat tai aikoivat osallistua tällä käynnillä Harrastus Mies Nainen Kaikki Kpl % Kpl % Kpl % Kävely Lenkkeily Retkeily Luonnon tarkkailu Eväsretkeily Pyöräily Kalastus Lintuharrastus Marjastus Sienestys Kasviharrastus Opetukseen liittyvä käynti Valokuvaus Partioretki Koiran kanssa ulkoilu Suunnistus Telttailu tai muu leiriytyminen Metsästys Uinti Melonta Opastettu retki Kulttuuriperintöön tutustuminen Kahvilassa tai kioskilla käynti Työ/tutkimus Geokätköily Muu, mikä? Yhteensä

21 Aktiviteettien lukumäärä käyntiä kohden Harrastusten lukumäärä Miehet Naiset Kaikki Kpl % Kpl % Kpl % tai enemmän Yhteensä

22 Vastanneiden kaikkein tärkein aktiviteetti tällä käynnillä 22

23 Liikkumistapa ja kuljettu matka Liikkumistapa ja kuljettu matka, km, vuoden 2018 käyntimäärällä ( käyntiä) Liikkumistapa n Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Kuljettu matka, km/v Patikoiden ,7 24, Juosten 35 3,6 7, Soutaen tai meloen 54 4,1 7, Muuten, miten? 20 22,9 23, Vastanneita yhteensä ,5 22,6 7, Muu liikkumistapa Muu liikkumistapa Kpl Kalastaen 1 Kickbike 1 Pyöräillen 11 Yhteensä 13 Käynnin kesto, toistuvuus ja kävijävuorokaudet Yli puolet kävijöistä yöpyy Evon retkeilyalueella. Suosituin yöpymispaikka on oma majoite (esim. teltta). Kävijät yöpyvät myös laavuissa, asuntoautoissa ja vuokramökeissä. Keskimäärin yöpyjät viipyvät retkeilyalueella 2 yötä. Enimmillään Evon retkeilyalueella yövyttiin 18 yötä. Päiväkävijöitä oli 41 %. Päiväretken kesto oli keskimäärin 4 tuntia. Kävijöiltä tiedusteltiin myös, miten pitkään he oleskelivat Evon retkeilyalueella ja sen lähialueilla yhteensä. Lähialueella asuvia vastaajia ohjeistettiin ohittamaan kysymys. Lähialueeseen oli rajattu kuuluvaksi retkeilyalueen sijaintikunnat Hämeenlinna ja Padasjoki. Käynnin kokonaiskestossa on siten huomioitu ainoastaan lähialueen ulkopuolella asuvat vastaajat. Näin tulos kuvaa matkailijoiksi luokiteltavien henkilöiden viipymää. Evon retkeilyalueen lähialueen ulkopuolelta saapuneet päiväkävijät viipyivät Evon retkeilyalueella ja sen lähialueella yhteensä keskimäärin 5 tuntia. Majoittujat yöpyivät retkeilyalueella ja sen lähialueella yhteensä keskimäärin 3 yötä. Keskilukuina on käytetty mediaania. Yli puolet vastaajista oli käynyt Evon retkeilyalueella aiemmin. Innokkaimmat kävijät vierailevat alueella kymmeniä kertoja vuodessa. Keskimäärin kävijät olivat vierailleet alueella 3 kertaa viimeisen 12 kuukauden aikana. Tarkastelussa keskilukuna kannattaa käyttää mediaania, sillä paikallisten asukkaiden käyntien maksimiarvot ovat jopa 300 käyntiä viimeisen 12 kuukauden aikana, minkä vuoksi keskiarvon tarkastelu vääristää hieman todellista jakaumaa. 23

24 Käynnin toistuvuus sukupuolen mukaan Käynnin toistuvuus Miehet Naiset Kaikki Kpl % Kpl % Kpl % Ensikertaa alueella Käynyt aikaisemmin Yhteensä Aikaisempien käyntikertojen määrä Käynnit viimeisen 12 kuukauden aikana Vastanneita yhteensä 181 n Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max ,5 27, Ensimmäinen ja viimeisin käynti alueella Ensimmäinen ja viimeisin käynti alueella Ensimmäisen kerran käynyt n Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Vuonna ,0 13, Vuotta sitten ,0 13, Viimeksi käynyt Vuonna ,2 8, Vuotta sitten 213 2,8 8, Keskiarvo Keskihaj. Keskiarvo Keskihaj. Päiväkävijöiden ja yöpyjien osuus, käynnin kesto alueella sekä kävijävuorokaudet, vuoden 2018 käyntimäärällä ( käyntiä) Kävijäryhmä n Osuus % Käynnin kesto (yöpyjillä vrk, päiväkävijöillä h) Kokonaisviipymä, kävijävuorokausia Keskiarvo Mediaani Moodi Min Max Päiväkävijät , Miehet , Naiset , Yöpyjät , Miehet , Naiset , Yhteensä

25 Matkailijoiden käynnin kesto, lähialue mukaan lukien Kävijäryhmä n Osuus % Käynnin kesto (yöpyjillä vrk, päiväkävijöillä h) Keskiarvo Mediaani Moodi Min Max Päiväkävijät Miehet , Naiset ,3 1 8 Yöpyjät Miehet , Naiset , Yhteensä 229 4,9 4, Yöpymisten määrä alueella yöpymistavoittain, n=231 Yöpymistapa n Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Vuokramökissä 36 2,0 2, Asuntoautossa tai -vaunussa 36 1,3 1, Omassa majoitteessa (teltta tms.) 156 4,0 3, Laavussa 38 0,9 0, Muualla, missä? 15 1,3 1, Yöpymisten määrä alueen lähistöllä yöpymistavoittain, n=48 Yöpymistapa n Keskiarvo Keskihaj. Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Hotellissa 12 0,2 0, Vuokramökissä 16 1,3 1, Omassa mökissä 16 1,9 3, Asuntoautossa tai -vaunussa 17 0,7 1, Ystävän tai sukulaisen luona 14 0,5 0, Muualla, missä? 18 2,9 2,

26 Kävijöiden rahankäyttö ja sen paikallistaloudelliset vaikutukset Vastaajat arvioivat kuluttaneensa matkallaan Evolla tai sen lähialueella keskimäärin 29 euroa. Retkeilyalueella tai sen lähialueella yöpyneet arvioivat kuluttaneensa keskimäärin 37 euroa ja päiväkävijät 11 euroa. Ulkomaalaiset matkailijat kuluttivat keskimäärin eniten ja lähialueen asukkaat vähiten. Kävijät käyttivät keskimäärin eniten rahaa ruoka- ja vähittäiskauppaostoksiin. Toiseksi eniten rahaa kulutettiin majoittumiseen ja huoltamo-ostoksiin. Muiksi menoiksi mainittiin tyypillisesti kalastusluvat. Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat vuoden 2018 käyntimäärällä ( käyntiä) laskettuina noin 1,23 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset noin 12 henkilötyövuotta. Evoa matkansa tärkeimpänä kohteena pitäneet käyttivät huomattavasti enemmän rahaa kuin ne kävijät, joille Evo oli yksi matkan suunnitelluista kohteista tai jotka saapuivat alueelle ennalta suunnittelematta. Retkeilyalueen lähialueen ulkopuolelta saapuvat kotimaan matkailijat tuottivat euromääräisesti selvästi suurimman tulovaikutuksen. Majoittujien tuottamat kokonaisvaikutukset olivat lähes nelinkertaiset päiväkävijöihin verrattuna. Keskimääräinen rahankäyttö käyntikertaa kohden vuonna 2018, Evon retkeilyalue Kaikki Majoittujat Päiväkävijät Kaikki kävijät, n Keskimääräinen kulutus ( ) Kotimaiset matkailijat, n Keskimääräinen kulutus ( ) Ulkomaiset matkailijat, n Keskimääräinen kulutus ( ) * Lähialueen asukkaat, n Keskimääräinen kulutus ( ) * havaintojen määrä (n) < 10, jolloin rahankäyttöä ei arvion epäluotettavuuden vuoksi ilmoiteta Keskimääräinen rahankäyttö kävijää kohden vuonna 2018, Evon retkeilyalue Kaikki Majoittujat Päiväkävijät Kaikki kävijät, n Keskimääräinen kulutus ( ) Kotimaiset matkailijat, n Keskimääräinen kulutus ( ) Ulkomaiset matkailijat, n Keskimääräinen kulutus ( ) * Lähialueen asukkaat, n Keskimääräinen kulutus ( ) * havaintojen määrä (n) < 10, jolloin rahankäyttöä ei arvion epäluotettavuuden vuoksi ilmoiteta 26

27 Käsitteitä: Käyntimäärä: Kävijätutkimus: Alueluokitus: Lähialue: Kokonaistulovaikutukset: Kokonaistyöll.vaikutukset: Välittömät vaikutukset: Välilliset vaikutukset: Kotimaiset matkailijat: Paikalliset kävijät: Majoittujat: Päiväkävijät: Vuotuinen Metsähallituksen tietoihin perustuva käyntien määrä kohteessa. Metsähallituksen kohteissa toteutettu vakioitu kävijätutkimus, joka toistetaan n. 5 vuoden välein. Vaikutuslaskennan avuksi luotu neliportainen kohteiden lähialueiden asukastiheyttä ja matkailuluonnetta kuvaava luokitus. Kohteelle määritelty sijainti- ja lähikunnat käsittävä alue. Kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyvät välittömät ja välilliset tulovaikutukset. Kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyvät välittömät ja välilliset henkilötyövuodet. Kävijöiden rahankäytöstä yrityksissä aiheutuvat tulo- ja työllisyysvaikutukset. Välittömät vaikutukset kertautuvat välillisiksi vaikutuksiksi, kun välitöntä tuloa saavat yritykset ostavat muilta alueen yrityksiltä tuotteita ja palveluita sekä maksavat tuloa työntekijöille, jotka käyttävät tulonsa tuotteiden ja palveluksien ostoon alueella. Osa välillisistä vaikutuksista vuotaa alueen Kohteen lähialueen ulkopuolelta Suomesta tulevat kävijät. Kohteen lähialueella asuvat kävijät. Kohteella ja/tai sen lähialueella majoittuvat kävijät. Kävijät, jotka eivät majoitu kohteella eivätkä sen lähialueella. 27

28 Kävijöiden rahankäyttö käyntikertaa kohden menolajeittain ja paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2018, Evon retkeilyalue Menolaji Keskimääräinen rahankäyttö (sis. ALV) n = 411 Tulovaikutus (, ilman ALV) % tulovaikutuksista Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset 1 4, Paikallisliikenne 2 0, Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset 6, Kahvila ja ravintola 2, Majoittuminen 4, Ohjelmapalvelut 3 0, Muut menot 4 1, Välittömät vaikutukset yhteensä % 10 Välilliset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat Kävijöiden matkan aikainen rahankäyttö kävijää kohden menolajeittain vuonna 2018, Evon retkeilyalue Menolaji Keskimääräinen rahankäyttö (sis. ALV) n = 411 Huoltamo-ostokset 1 6,24 Paikallisliikenne 2 0,81 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset 9,43 Kahvila ja ravintola 2,79 Majoittuminen 7,31 Ohjelmapalvelut 3 0,71 Muut menot 4 1,91 1 Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 28

29 Palveluja käyttäneiden keskimääräinen rahankäyttö vuonna 2018, Evon retkeilyalue Menolaji Keskimääräinen rahankäyttö (sis. ALV) Kaikki Majoittujat Päiväkävijät Ulkomaalaiset kävijät Kotimaan matkailijat Palveluita käyttäneet, n Keskimääräinen rahankäyttö Palveluita käyttäneet, n Keskimääräinen rahankäyttö Palveluita käyttäneet, n Keskimääräinen rahankäyttö Palveluita käyttäneet, n Keskimääräinen rahankäyttö Palveluita käyttäneet, n Huoltamo-ostokset 1 19, , , , ,22 84 Paikallisliikenne 2 26, , , , ,50 6 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset 25, , , , ,39 88 Kahvila ja ravintola 13, , ,91 8 0, ,11 52 Majoittuminen 61, , , , ,16 26 Ohjelmapalvelut 3 18, , ,80 5 0, ,16 7 Muut menot 4 17, , ,82 8 0, ,50 26 Yhteensä 183, , , , , Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 29

30 Tulo- ja työllisyysvaikutukset kohteen tärkeyden mukaan vuonna 2018, Evon retkeilyalue Menolaji Tulovaikutus (, ilman ALV) Tärkein kohde n = 347 Työllisyysvaikutus (htv) Yksi monista kohteista n = 43 Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Ennalta suunnittelematon n = 13 Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Tulovaikutus (, ilman ALV) Yhteensä n = 403 Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset , ,0 52 0, ,1 Paikallisliikenne , ,1 0 0, ,4 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset , , , ,6 Kahvila ja ravintola , ,4 0 0, ,8 Majoittuminen , ,9 0 0, ,5 Ohjelmapalvelut , ,0 0 0, ,5 Muut menot , ,1 0 0, ,0 Välittömät vaikutukset yhteensä Välilliset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 5 Tarkasteltaessa vaikutuksia kävijäsegmenteittäin, kokonaisvaikutukset vaihtelevat verrattuna segmentoimattomaan aineistoon. Tämä johtuu käytettävissä olevien vastausten määrän vaihtelusta. 30

31 Paikallistaloudelliset vaikutukset matkailijaryhmittäin vuonna 2018, Evon retkeilyalue Menolaji Kotimaan matkailijat n = 304 Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Ulkomaiset matkailijat n = 16 Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Lähialueen asukkaat n = 63 Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Tulovaikutus (, ilman ALV) Yhteensä n = 383 Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset ,1 0 0, , ,1 Paikallisliikenne , , , ,4 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset , , , ,7 Kahvila ja ravintola ,6 0 0, , ,6 Majoittuminen , , , ,5 Ohjelmapalvelut ,3 0 0, , ,4 Muut menot ,8 0 0, , ,0 Välittömät vaikutukset yhteensä Välilliset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 5 Tarkasteltaessa vaikutuksia kävijäsegmenteittäin, kokonaisvaikutukset vaihtelevat verrattuna segmentoimattomaan aineistoon. Tämä johtuu käytettävissä olevien vastausten määrän vaihtelusta. 31

32 Majoittujien ja päiväkävijöiden paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2018, Evon retkeilyalue Menolaji Tulovaikutus (, ilman ALV) Päiväkävijät n = 138 Työllisyysvaikutus (htv) Tulovaikutus (, ilman ALV) Majoittujat n = 267 Työllisyysvaikutus (htv) Tulovaikutus (, ilman ALV) Yhteensä n = 405 Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset , , ,1 Paikallisliikenne , , ,2 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset , , ,4 Kahvila ja ravintola , , ,8 Majoittuminen , , ,5 Ohjelmapalvelut , , ,5 Muut menot , , ,0 Välittömät vaikutukset yhteensä Välilliset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 5 Tarkasteltaessa vaikutuksia kävijäsegmenteittäin, kokonaisvaikutukset vaihtelevat verrattuna segmentoimattomaan aineistoon. Tämä johtuu käytettävissä olevien vastausten määrän vaihtelusta. 32

33 Yhteenveto kävijöiden vuotuisen rahankäytön vaikutuksista * Paikallistaloudelliset vaikutukset eivät kuvaa kohteen kokonaisarvoa, vaan ainoastaan kävijöiden rahankäytöstä kohteeseen ja lähialueelle syntyviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ja niihin liittyviä työpaikkoja / vuosi. * Kävijöiden rahankäyttö on selvitetty kävijätutkimuksen avulla ja yleistetty koskemaan koko käyntimäärää. * Kokonaisvaikutusten laskentaa varten puistot on jaettu neljään luokkaan lähialueen asukastiheyden perusteella. Kullekin luokalle on laskettu keskimääräiset välittömien vaikutusten kertautumista kuvaavat kertoimet sekä työllisyyssuhdeluvut. Apuna on käytetty Tilastokeskuksen maakunnallisista panos-tuotostaulukoista 21 puistolle johdettuja paikallisia panos-tuotostaulukoita. * Tuloksista ei voida erottaa kohdealueen osuutta muista lähialueen matkailullisista vetovoimatekijöistä. Kohdealueen minimimerkitystä paikallistaloudellisten vaikutusten tuottajana tarkastellaan alueen tärkeimmäksi matkakohteekseen ilmoittaneiden vastaajien avulla. Tutkimusalue: Evon retkeilyalue Käyntimäärä: (v.2018) Kävijätutkimus: Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018 Alueluokitus: taajama / tiheä asutus Kokonaistulovaikutus: Kokonaistyöll. vaikutus: 12 htv Tulovaikutukset, kun puisto tärkein kohde: Työllisyysvaikutukset, kun puisto tärkein kohde: htv Kotimaisten matkailijoiden kulutus keskimäärin: 23 Ulkomaisten matkailijoiden kulutus keskimäärin: 42 Paikallisten kävijöiden kulutus keskimäärin: 11 33

34 Käynnin terveys- ja hyvinvointivaikutukset Yli 80 % kävijöistä on sitä mieltä, että käynti Evon retkeilyalueella lisäsi heidän kokemaansa terveyttä ja hyvinvointia. Eniten käynnin koettiin lisäävän psyykkistä hyvinvointia. Kukaan vastaajista ei ollut täysin sitä mieltä, etteikö käynnillä olisi positiivisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Kävijät arvottivat terveys- ja hyvinvointivaikutukset keskimäärin 177 euron arvoisiksi. Vastanneiden antamat rahalliset arvot vaihtelivat nollasta euroon. Vastausten mediaani oli 75 euroa, jota voidaan pitää luotettavimpana arviona kuvaamaan käynnin tuottamia euromääräisiä terveyshyötyjä. Osalle vastaajista oli vaikeaa tai mahdotonta arvioida käynnin rahallista arvoa, joten vain 78 % vastanneista antoi arvionsa tähän kysymykseen. Kävijöiden kokemat terveys- ja hyvinvointivaikutukset Sosiaalinen hyvinvointini lisääntyi Psyykkinen hyvinvointini lisääntyi Fyysinen hyvinvointini lisääntyi Vastanneita Arviointi, % n % täysin eri mieltä jonkin verran eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jonkin verran samaa mieltä täysin samaa mieltä ,12 0, ,25 0, ,15 0,77 Yhteensä ,17 0,79 Rahallinen arvio koetuista terveys- ja hyvinvointivaikutuksista Vastanneita n % Keskiarvo Keskihajonta Keskiarvo, euroa Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max ,35 395,

35 Kävijätyytyväisyys Käynnin tarkoitus Kävijätutkimukseen vastanneet pitävät luonnon kokemista ja yhdessäoloa oman seurueen kanssa tärkeimpinä syinä käynnilleen Evon retkeilyalueella. Myös maisemat ja rentoutuminen olivat erittäin tärkeitä yli puolelle kävijöistä. Vähiten painoarvoa saivat kulttuuriperintöön tutustuminen, jännityksen kokeminen sekä tutustuminen uusiin ihmisiin. Virkistysmotiivit 35

36 Kävijöiden mielipiteet alueesta, palveluista ja ympäristön laadusta Tyytyväisimpiä vastaajat olivat polttopuuhuoltoon. Myös tulentekopaikat ja laavut, pysäköintipaikat sekä yleinen siisteys ja turvallisuus saivat kiitosta. Huonoimman arvion (2,7) saivat yrittäjien tuottamat palvelut. Kävijät olivat melko tyytyväisiä palveluiden määrään Evon retkeilyalueella (keskiarvo 4,1). Vastaajista yhteensä 86 % piti luontopalveluiden ja -rakenteiden nykyistä määrää joko erittäin hyvänä tai melko hyvänä. Palveluiden käyttö ja laadun arviointi Palvelu tai ympäristötekijä Käyttänyt ja arvioinut n % erittäin huono melko huono Arviointi, % Keskiarvo keskinkertainen melko hyvä erittäin hyvä Pysäköintipaikat ,1 Lähialueen tiestö ,7 Opastetaulut ,6 Polkureitistö ,8 Polkuviitoitukset ,6 Tulentekopaikat ja laavut ,1 Polttopuut huolletuilla tulipaikoilla ,2 Ulkokäymälät ,8 Jätehuollon toteutus ja ohjaus Erityistarpeiden huomioon ottaminen (reittien kuljettavuus, turvallisuus, opasteet yms.) Metsähallituksen wwwsivut (luontoon.fi, retkikartta.fi) , , ,8 Laiturit ,7 Metsähallituksen palvelut somessa Yrittäjien tuottamat palvelut (esim. kahvilat ja ohjelmapalvelut) Reittien ja rakenteiden turvallisuus , , ,6 Yleinen turvallisuus ,0 Yleinen siisteys ,1 Maiseman vaihtelevuus ,0 Vastanneita yhteensä

37 Palveluiden käyttö ja laadun arviointi 37

38 Tyytyväisyys palveluiden määrään kokonaisuudessaan Arvioinut Arviointi, % n % melko tyytymätön ei kumpikaan melko tyytyväinen erittäin tyytyväinen erittäin tyytymätön Keskiarvo Tyytyväisyys palveluiden määrään kokonaisuudessaan ,1 Kävijöiden odotusten toteutuminen Kävijöiden ennakko-odotukset Evon retkeilyalueen luonnonympäristöstä, harrastusmahdollisuuksista ja reiteistä sekä rakenteista täyttyivät melko hyvin. Parhaiten odotukset täytti luontoympäristö. Reitit ja rakenteet sekä harrastusmahdollisuudet täyttivät odotukset keskimäärin melko hyvin. Venevuokrausmahdollisuuden ja kahvilapalveluiden puuttuminen mainittiin avoimissa kommenteissa useimmiten ennakko-odotuksista poikkeavana tekijänä. Käynnin ja kävijöiden ennakko-odotusten vastaavuus Odotukset Vastanneita Arviointi, % n % erittäin huonosti melko huonosti Keskihajonta keskinkertaisesti melko hyvin erittäin hyvin Keskiarvo Luonnonympäristö ,42 0,69 Harrastusmahdollisuudet ,04 0,80 Reitit ja rakenteet ,04 0,81 Yhteensä 421 Käynnin ja kävijöiden ennakko-odotusten vastaavuus 38

39 Vastanneiden käyntiä häirinneet tekijät Yli puolet kävijöistä ei kokenut minkään tekijän häirinneen heidän käyntiään Evon retkeilyalueella. Maaston kuluneisuus häiritsi kävijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista eniten. Muina häiritsevinä tekijöinä mainittiin mm. hakkuut ja tien korjaustyöt. Käyntiä häirinneet tekijät Häiriötekijä Vastanneita Arviointi, % n % erittäin paljon melko paljon Keskihajonta keskinkertaisesti melko vähän ei lainkaan Keskiarvo Maaston kuluneisuus ,18 1,05 Maaston roskaantuneisuus ,22 1,07 Liiallinen kävijämäärä ,26 1,09 Muiden kävijöiden käyttäytyminen ,34 1,09 Jokin muu, mikä? ,98 1,50 Yhteensä 419 Käyntiä häiritsevät tekijät 39

40 Muut käyntiä häirinneet tekijät Häiriö muu Hakkuualueet 1 Huonot reittimerkinnät 1 Hyttyset 1 Julkisilla ei pääse alueelle vaikka luontoon.fi sivulla sanottiin niin 1 Kalaluvan saanti 1 Kova tuuli 1 Kuuma sää 1 Laavujen vähäinen määrä 1 Leiripaikalla mölyäminen 1 Majavapolun opastetaulujen huono kunto 1 Merkinnät puutteelliset 1 Metsätöiden jäljet 1 Navigaattorit ei löytäneet reittiä aluksi vaan ohjasivat suljetulle tielle Omat jäljet siistinä 1 Paths not well signed 1 Pitkos puut veden alla 1 Polkujen vähäisyys. Reiteistä iso osa tietä, joka on supertylsää. 1 Puuttuneet, huonot viitoitukset 1 Pöly 1 Pölyisyys 1 Raesade 1 Reittimerkintä 1 Reittimerkintä huono 1 Tien korjaustyöt 1 Venevuokrausmahdollisuuden puuttuminen 1 Vesipisteitä on liian vähän! 1 Vessaa voisi siivota 1 Yhteensä 27 Kpl 1 Kävijätyytyväisyysindeksi Evon retkeilyalueen valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 3,95. Arvosana 5 tarkoittaa erittäin hyvää ja arvosana 1 erittäin huonoa. Indeksi kuvaa karkealla tasolla kävijöiden yleistä tyytyväisyyttä kyseiseen käyntiinsä retkeilyalueella. Kävijätyytyväisyysindeksi on laskettu seuraavien osatekijöiden keskiarvona: mielipiteet palveluista ja ympäristön laadusta, ennakkoodotusten toteutuminen ja käyntiä häirinneet tekijät. 40

41 Kävijätyytyväisyys osatekijöittäin Palvelut Ympäristö Odotukset Häiriötekijät Pysäköintipaikat 4,06 Yleinen 4,00 Luonnonympäristö 4,42 Maaston 4,18 turvallisuus kuluneisuus Lähialueen tiestö 3,67 Yleinen siisteys 4,12 Harrastusmahdollisuudet 4,04 Maaston 4,22 roskaantu- neisuus Opastetaulut 3,58 Maiseman 3,96 Reitit ja 4,04 Liiallinen 4,26 vaihtelevuus rakenteet kävijämäärä Polkureitistö Polkuviitoitukset 3,55 Tulentekopaikat ja laavut Polttopuut huolletuilla tulipaikoilla 3,76 Muiden 4,34 kävijöiden käyttäytyminen 4,12 4,16 Ulkokäymälät 3,76 Jätehuollon toteutus ja ohjaus Erityistarpeiden huomioon ottaminen (reittien kuljettavuus, turvallisuus, opasteet yms.) Metsähallituksen www-sivut (luontoon.fi, retkikartta.fi) 3,58 3,45 3,78 Laiturit 3,69 Metsähallituksen palvelut somessa 3,53 Yrittäjien tuottamat palvelut (esim. kahvilat ja ohjelmapalvelut) Reittien ja rakenteiden turvallisuus Palveluiden määrä Aluekohtainen keskiarvo Vertailukelpoinen keskiarvo 2,75 3,58 4,08 3,74 4,03 4,17 4,25 3,74 4,03 4,17 4,25 Aluekohtainen kävijätyytyväisyysindeksi 3,93 Valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi 3,95 41

42 Kävijätyytyväisyys osatekijöittäin (keskiarvot) 42

43 Vapaamuotoiset ajatukset Vapaamuotoista palautetta kertyi 49 kommentin verran. Kommenteista 67 % oli kehitysehdotuksia, 23 % kehuja ja vain 10 % valituksia. Retkeilyalueen rakenteista eniten palautetta saivat reittimerkinnät, WC:t ja pitkospuut. Reittimerkintöjen lisäämistä toivottiin etenkin reittien risteyspaikkoihin. Polkuja risteili aika paljon, joten risteyksissä voisi olla selvemmät merkit ja opasteet, kommentoi eräs vastaajista. Vastaajat toivoivat myös selkeämpää viitoitusta laavuille, ulkokäymälöille ja keittokatoksille. Pitkospuita toivottiin uusittavaksi paikoitellen. Ulkokäymälöihin toivottiin säännöllisesti uusittavia styroxreunuksia: WC:n istuinaluset Valkea mustajärvellä JÄRKYTTÄVÄT. Pitää uusia joka kevät. Evolle ei ollut linja-autoyhteyttä Hämeenlinnasta eikä Padasjoelta kesällä Julkisen liikenteen kehittämistä toivottiin: Ihana alue, toivottavasti julkisella liikenteellä voisi päästä kansallispuistoalueille aina helposti tai jo pääsee tänne - niin tulen varmasti retkelle. Evon retkeilyalueella ei ollut saatavilla luontoneuvontaa eikä kahvilapalveluita heinäkuussa 2018 Niemisjärvien kahvilan lopetettua toimintansa ja Evokeskuksen ollessa kiinni. Kommenttien perusteella kahvilaa sekä pienimuotoista kalastus- ja retkeilyneuvontaa kaivataan. Kävijät toivoivat myös esteetöntä ja peseytymismahdollisuuksilla varusteltua asuntovaunualuetta sekä venevuokrausmahdollisuutta. Veneiden vuokraus kuntoon. Vaunualue kuntoon. Rahalle vastinetta. WC-sauna -peseytyminen., luetteli eräs vastaajista alueen kehitystarpeita. Kävijät jättivät myös kehitysehdotuksia luontoneuvonnan ja luontopalveluiden toteuttamiseen liittyen. Evokeskus voisi olla auki heinäkuussa (opastus, kahvila), ehdotti eräs vastaajista. Niemisjärville venevuokraus Evokeskuksen kioskilta. Infoa lisää palveluista, kiteytti eräs vastaajista. Kävijät eivät olleet täysin tyytyväisiä Evon retkeilyaluetta koskevaan internetistä löytyvään opastukseen ja toivoivat sähköisen tiedon päivittämistä etenkin palvelutarjonnan osalta: Evokeskuksen tarjontaan olimme hieman pettyneitä, olimme netistä ymmärtäneet, että paikalla on näyttely tms. mutta ei ollutkaan, kiitos kun pääsimme kurkkaamaan edes täytettyjä eläimiä. Niemisjärven kioski olikin kiinni, veneet ja kanootit vain houkuttimina, ei mahdollisuutta käyttää. Niemisjärven luontopolulla monet tietoiskukyltit huonossa kunnossa, erityisesti eläinten jälkiä esittelevä, joka olisi kiinnostanut lapsia. Myös netistä löytyvien reittikarttojen päivittämistä toivottiin: Netistä löytyvään karttaan merkinnät etäisyyksistä kilometreinä, helpompi suunnitella retkiä erityisesti lasten kanssa. Netin kartassa eri matkat luontopoluissa kuin opastetauluissa. Kehuja saivat puolestaan etenkin retkeilyalueen tupien ja kämppien ylläpito sekä laavualueiden siisteys. Kalastukseen liittyviä kommentteija tuli 4. Vastaajat toivoivat enemmän lohikalan talvi-istutuksia sekä lisää valvontaa kalastukseen. Lisäksi kalanperkuujätteille toivottiin jäteastiaa Niemisjärvien alueelle. 43

44 TULOSTEN TARKASTELU Kävijät olivat melko tyytyväisiä palveluiden määrään Evon retkeilyalueella (keskiarvo 4,1). Vastaajista yhteensä 86 % piti luontopalveluiden ja -rakenteiden nykyistä määrää joko erittäin hyvänä tai melko hyvänä. Tyytyväisyys palveluiden määrään kokonaisuudessaan on parantunut vuodesta 2010 (keskiarvo tuolloin 3,9). Retkeilyalueen kävijöiden tuottamat paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat likimain saman suuruiset kuin edellisen kävijätutkimuksen (Korhonen 2010) aikaan vuonna 2010, vaikka vuonna 2010 käyntimäärä oli suurempi (84 500) johtuen etenkin partiolaisten suurleiristä. Kävijärakenteen muutos luo uusia vaatimuksia esteettömyydelle Matkailijoiden määrä Evolla on kasvanut selvästi (vuonna % ja nyt 84 %). Evon retkeilyalueen kävijät ovat yhä enenevässä määrin pikkulapsiperheitä. Toisaalta myös ikääntyminen alkaa näkyä kävijärakenteessa. Molemmille kävijäsegmenteille luontoympäristön saavutettavuus ja luontopalvelurakenteiden esteettömyys ovat merkittäviä tekijöitä. Kävijäsegmentin ikärakenteen muutoksen tuomiin haasteisiin on kuitenkin jo tartuttu. Syyskuussa 2018 startanneessa Luonto kaikille -hankkeessa kehitetään luontomatkailupalveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Hanke sijoittuu Kanta- ja Päijät-Hämeeseen, Evon retkeilyalueen ohella myös Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoihin ja Päijänteen kalastuskohteille. Hankkeessa kartoitetaan olemassa olevat rakenteet, reitit ja palvelut, joiden ympärille on mahdollista rakentaa esteettömiä ja saavutettavia vaelluksia ja retkiä. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU sekä Metsähallituksen Luontopalvelut. Kalastuksen rinnalle uusia aktiviteetteja Evon retkeilyalueella harrastetaan mitä moninaisimpia luontoaktiviteetteja. Useimmat kävijätutkimukseen vastanneista osallistuivat käynnillään 1 3 aktiviteettiin. Harrastusmahdollisuuksien vastaavuus kävijöiden odotuksiin sai keskiarvon 4,04 (asteikko 1 5). Odotusten arvioi täyttyneen melko hyvin 21 % ja erittäin hyvin 31 % vastaajista. Murhetta aiheutti tyypillisimmin venevuokrausmahdollisuuden puuttuminen odotusten vastaisesti. Kävijöiden virkistysmotiiveissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen tutkimukseen verrattuna. Luonnon kokeminen ja yhdessä olo oman seurueen kanssa ovat edelleen tärkeimmät syyt saapua Evolle. Kävijät harrastavat Evon retkeilyalueella useimmiten kävelyä, retkeilyä ja luonnontarkkailua. Vuonna 2010 kalastus oli ylivoimaisesti tärkein aktiviteetti Evolla. Nykyisin retkeily on kuitenkin syrjäyttämässä kalastuksen tärkeimpänä yksittäisenä aktiviteettina. Myös telttailun suosio on kasvussa ja yhä useampi kävijöistä yöpyykin retkeilyalueella. Retkeily- ja luontoneuvonnan tarve ilmeinen Niemisjärvien virkistyskalastusalueen kahvilan toiminnan loppuminen sekä Evokeskuksen palveluiden supistuminen on luonut tarpeen luontoneuvonnan uudelleen suunnittelulle Evon retkeilyalueella. Tarve korostuu matkailijoiden ja ensi kertaa Evolla vierailevien kävijöiden määrän lisääntyessä. Aiemmin Evokeskuksella oli Metsähallituksen palkkaama opas kesäisin, vaihtuvia näyttelyitä, tehtäviä ja tekemistä lapsille sekä kahvio, josta sai kahviotuotteiden lisäksi karttoja, kirjoja, 44

45 pehmoja ja logotuotteita. Vuoden 2015 jälkeen Metsähallitus on luopunut kausiopaspalveluista Evokeskuksella ja näyttely on purettu. Metsähallituksen asiakaspalvelu on siirtynyt puhelin- ja sähköpostipalveluksi sekä sosiaaliseen mediaan. Nykyisin Evokeskus on avoinna oppilaitoksen aukioloaikoina ja keskuksessa toimii kahvila ja lounasravintola. Pitkään Niemisjärvillä toiminut kahvila lopetti toimintansa keväällä Kahvilasta sai aiemmin ostettua kalastusluvat ja noudettua asuntovaunupaikkojen ja veneiden avaimet. Kioskikahviopalveluiden lisäksi kahvila tarjosi myös kalastusneuvontaa ja pienimuotoista retkeilyneuvontaa. Kävijöiden antaman palautteen perusteella Evolla olisi tarvetta luontoneuvonnalle. Kävijät kaipaavat kalastus- ja retkeilyneuvontaa, kahvilapalveluita ja asuntovaunualuetta peseytymismahdollisuuksineen. Vastaajat nostivat esille myös Evon luontoa ja historiaa käsittelevien näyttelyiden ja teemallisten luontopolkujen kehittämisen. 45

46 LÄHTEET Kajala, L., Almik, A., Dahl, R., Dikšait, L., Erkkonen, J., Fredman, P., Jensen, F., Søndergaard, Karoles, K., Sievänen, T., Skov-Petersen, H., Vistad, O. I. and Wallsten, P. 2009: Kävijäseuranta luontoalueilla Pohjoismaiden ja Baltian maiden kokemuksiin perustuva opas. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B s. Korhonen, M. 2010: Evon retkeilyalueen kävijätutkimus Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B s. Lahden Ammattikorkeakoulu 2018: Luonto kaikille -hankekuvaus. < viitattu Metsähallitus 2015: Evon retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma. - Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C S. Metsähallitus 2018: Evon retkeilyalue. Luontoon.fi-verkkopalvelu, < viitattu Metsähallitus 2018: Hämeen luontokeskus. Luontoon.fi-verkkopalvelu, < viitattu Vatanen. E. & Kajala, L. 2015: Kansallispuistojen, retkeilyalueiden ja muiden luontomatkailullisesti arvokkaiden suojelukohteiden paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmän kertoimien päivitys Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A s. 46

47 Aineiston kerääjä täyttää: numero paikka kävijä haastattelija posti nimikirjaimet pvm kellonaika Evon retkeilyalue Kävijätutkimus 2018 Täyttöohjeet: Kävijätutkimuksella kerättävää tietoa käytetään hyväksi Evon retkeilyalueen kehittämisessä. Toivomme Sinun vastaavan tämän lomakkeen jokaiseen kysymykseen huolellisesti ja pyydämme ottamaan huomioon seuraavat ohjeet: 1. Lue kysymykset huolellisesti. 2. Vastaa kysymyksiin henkilökohtaisesti merkitsemällä yksi rasti vastausympyrään ( ). Niissä kysymyksissä, joissa on mahdollista valita useampi vaihtoehto, merkitse vastauksesi vastausruutuihin ( ). Joissakin kysymyksissä pyydetään kirjoittamaan vastaus. 3. Kysymykset koskevat ainoastaan tämänkertaista käyntiäsi Evon retkeilyalueella (kartta 1) ja joissain kohdin myös sen lähialueella (kartta 2, Hämeenlinna ja Padasjoki). 4. Palauta täytetty lomake aineiston kerääjälle. 5. Lisätietoja antaa erikoissuunnittelija Maija Mikkola ). KIITOKSET ETUKÄTEEN! 1. Milloin saavuit Evon retkeilyalueelle (ks. kartta 1)? päivämäärä ja kellonaika 2. Kuinka kauan oleskelit tai aiot oleskella tällä käynnillä a. Evon retkeilyalueella (ks. kartta 1)? noin vrk tai tuntia b. yhteensä Evolla ja sen lähialueella (Hämeenlinnassa tai Padasjoella, ks. kartta 2)? Jos asut lähialueella, älä vastaa tähän kysymykseen, vaan siirry kysymykseen 3. noin vrk tai tuntia Jos vastasit edelliseen kysymykseen (2b) enemmän kuin 1 vrk, niin kuinka monta kertaa olet vieraillut tai suunnittelet vierailevasi Evon retkeilyalueella tämän matkasi aikana? kertaa 3. Jos yövyit tai aiot yöpyä (muussa tapauksessa siirry kysymykseen 4) a. Evon retkeilyalueella (ks. kartta 1), niin montako yötä vietit tai vietät vuokramökissä yötä asuntoautossa tai -vaunussa yötä omassa majoitteessa (teltta tms.) yötä laavussa yötä muualla, missä? yötä b. Evon retkeilyalueen lähialueella (ks. kartta 2), niin montako yötä vietit tai vietät hotellissa yötä vuokramökissä yötä omassa mökissä yötä asuntoautossa tai -vaunussa yötä ystävän tai sukulaisen luona yötä muualla, missä? yötä 47

Evon retkeilyalue KÄVIJÄTUTKIMUS Tiivistelmä Metsähallitus Luontopalvelut

Evon retkeilyalue KÄVIJÄTUTKIMUS Tiivistelmä Metsähallitus Luontopalvelut Evon retkeilyalue KÄVIJÄTUTKIMUS 2018 Tiivistelmä Metsähallitus Luontopalvelut Sisällysluettelo Johdanto Lähde luontoseikkailulle! s. 3 Kartta..s. 4 Käyntimäärät.s. 5 Kävijätutkimuksen aineistonkeruu.s.

Lisätiedot

Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushanke Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan kävijätutkimus 2018

Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushanke Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan kävijätutkimus 2018 Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushanke 2017-2018 Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan kävijätutkimus 2018 Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry Laura Heikkilä Tiivistelmä Verlan puuhiomo

Lisätiedot

Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Riikka Tikkanen Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 155 Riikka Tikkanen tikkanen.riikka@gmail.com Översättning: Riikka Tikkanen och Firma

Lisätiedot

Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010

Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010 Marjo Korhonen Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 153 Marjo Korhonen Hämeen ammattikorkeakoulu, metsätalous Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016 Kristina Ala-Fossi ja Maija Mikkola Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 225 Maija Mikkola Metsähallitus Luontopalvelut, Etelä-Suomi PL 36,

Lisätiedot

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Minna Kyrönviita Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 189 Minna Kyrönviita minna.kyronviita@metsa.fi Kansikuva: Lämmin kesäpäivä Haukanhiedalla,

Lisätiedot

Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011

Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 Tuija Pyykkönen Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 166 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Näkymää Oulujärvelle Painanteen nuotiopaikalta.

Lisätiedot

Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen

Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen Vastavalo/Matti Koutonen Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen Ympäristöpäivät Helsinki, Finlandia-talo, 23.5.2018 Joel Erkkonen Kehityspäällikkö Metsähallitus, Luontopalvelut

Lisätiedot

Hiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Hiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Kirsi Pulkkinen Hiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 179 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Hiidenportin rotkolaakso. Kuva: Metsähallitus

Lisätiedot

Rokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Rokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Raija Kärenlampi ja Tuija Pyykkönen Rokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 165 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Pookin Paussi on rakennettu

Lisätiedot

Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 2012

Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 2012 Sirke Seppänen Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 173 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Keihäslampi. Kuva: Metsähallitus / Sirke

Lisätiedot

Valkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Valkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Jussi Sutela Valkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 195 Jussi Sutela jussi.sutela@gmail.com puh. 045 232 8401 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva:

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009 f Veera Tahvanainen, Tuuli Tikkamäki ja Tuomo Lindholm Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 156 Veera Tahvanainen Joensuun Yliopisto puh. 050 490

Lisätiedot

Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Heikki Korkalainen Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 194 Kansikuva: Petkeljärven kirkkaat vedet sopivat mainiosti melontaan. Kuva Metsähallitus

Lisätiedot

Riisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Riisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Nora Arnkil Riisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 181 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Kaikki ladut vievät Riisille. Kuva: Metsähallitus

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Luontokeskus Oskari 15.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Linnansaaren

Lisätiedot

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Antti-Matti Ellä Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 164 Antti-Matti Ellä antti-matti.ella@helsinki.fi Översättning: Firma Pimma

Lisätiedot

Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010

Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Jarkko Jyrhämä ja Aino von Boehm Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 146 Aino von Boehm Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut aino.vonboehm@metsa.fi

Lisätiedot

Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2013

Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Juho Lampinen Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 224 Juho Lampinen puh. 050 5440407 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Retkeilijöitä Patvinsuolla.

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Riikka Mansikkaviita Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 163 Riikka Mansikkaviita riikka.mansikkaviita@jyu.fi Översättning: Firma Pimma

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Anni Koskeli-Ratamaa Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 216 Anni Koskeli-Ratamaa Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut anni.koskeli(at)metsa.fi

Lisätiedot

Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011

Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011 Mikko Äijälä Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 172 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Valtavaaran laelle kiipeäminen palkitaan upeilla

Lisätiedot

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden

Lisätiedot

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista

Lisätiedot

Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009

Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Antti Ahola ja Katriina Kivistö Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 132 Antti Ahola Katriina Kivistö Översättning: Tmi Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Aulangon luonnonsuojelualueen kävijätutkimus

Aulangon luonnonsuojelualueen kävijätutkimus Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. sarja B 236 Aulangon luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2016 2017 Minna Malinen, Maija Mikkola ja Teemu Tuomaala Maija Mikkola Metsähallitus, Luontopalvelut

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Heidi Huovinen ja Pasi Nivasalo Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 167 Heidi Huovinen Heidi.Huovinen@edu.ramk.fi Pasi Nivasalo Metsähallitus

Lisätiedot

Syötteen kävijätutkimus 2010

Syötteen kävijätutkimus 2010 Karoliina Sarajärvi Syötteen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 151 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Syötteen laduilla suksi luistaa! Kuva: Metsähallitus /

Lisätiedot

Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus

Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus Terttu Konttinen Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 200 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Uudet pitkokset ovat tulossa

Lisätiedot

Urho Kekkosen kansallispuisto Kävijätutkimus

Urho Kekkosen kansallispuisto Kävijätutkimus Kansallispuisto jolla ei ole vertaa! Urho Kekkosen kansallispuisto Kävijätutkimus 217 tiivistelmä Luontopalvelut Kiilopäältä Rautulammelle menevällä reitillä noustaan ylös Raututuntureille. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suomenlinnan kävijätutkimus 2018

Suomenlinnan kävijätutkimus 2018 Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushanke 2017-2018 Suomenlinnan kävijätutkimus 2018 Kuva: Suomenlinnan hoitokunta Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry Laura Heikkilä Tiivistelmä Suomenlinnan

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston kuulumisia: Ajankohtaista 2013 Kävijätutkimus 2012

Selkämeren kansallispuiston kuulumisia: Ajankohtaista 2013 Kävijätutkimus 2012 Selkämeren kansallispuiston kuulumisia: Ajankohtaista 2013 Kävijätutkimus 2012 Selkämeren vesistöalueryhmä 21.3.2013 Merikarvia Minna Uusiniitty-Kivimäki Yleisölle 2 Tapahtumia ym Matkamessut tammikuussa,

Lisätiedot

Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus

Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus Inka Keränen ja Maija Mikkola Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus 2015 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 222 Inka Keränen Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut inka.keranen(at)metsa.fi

Lisätiedot

Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008

Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008 Paulina Nordström Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 123 Paulina Nordström paulina.nordstrom@utu.fi Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Virkistyskalastajat

Lisätiedot

Rokuan kansallispuiston ja luonnonsuojelualueiden kävijätutkimus 2017

Rokuan kansallispuiston ja luonnonsuojelualueiden kävijätutkimus 2017 Tuuli Veteläinen Rokuan kansallispuiston ja luonnonsuojelualueiden kävijätutkimus 2017 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 235 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Lähdetäänkö retkeilemään

Lisätiedot

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN 11.6.2009 Pirjo Seurujärvi 2 Inarin retkeilyalue pähkinänkuoressa - Pinta-ala 121 820 ha - Vettä 68 450 ha - Maata 35 440 ha - Retkeilyn rakenteita - Tuvat yht. 12 -

Lisätiedot

Lentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012

Lentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012 Kia Olin Lentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 178 Kia Olin kiaolin@gmail.com Översättning: Kia Olin Translation: Kia Olin Kansikuva: Melojia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Heikki Korkalainen Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 176 Heikki Korkalainen puh. 040 824 3185 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006 1 Kristiina Tunturi Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 94 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Helvetinkolulla sateensuojaa tarjoaa

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013

Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013 Terttu Konttinen Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 199 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Retkeilijät matkalla Lauhanvuoren laelta

Lisätiedot

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta Martti Aarnio Metsähallitus, Luontopalvelut Suomen maailmanperintökohteiden hoitosuunnitelma/management Plan -koulu

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Torronsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Torronsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Outi Mäenpää Torronsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 154 Outi Mäenpää Metsähallitus outi.maenpaa@metsa.fi Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Timo Hemmilä Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 101 Timo Hemmilä timo.hemmila@pp.inet.fi Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Stairway to

Lisätiedot

Pyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010

Pyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Reeta Nyman Pyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 174 Reeta Nyman reeta.nyman@metsa.fi puh. 0205 64 7305 Översättning: Firma Pimma Åhman

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut 15.11.2018 Luontopalvelut 2018 Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa ja suojelee Suomen

Lisätiedot

Haapakeitaan soidensuojelualueen kävijätutkimus 2012

Haapakeitaan soidensuojelualueen kävijätutkimus 2012 Terttu Konttinen ja Heli Saari Haapakeitaan soidensuojelualueen kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 183 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Mustasaarenkeitaan lintutorni.

Lisätiedot

Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Ari Kuivinen Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 137 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Kauhalammin kiertävällä pitkospuupolulla

Lisätiedot

Pihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007

Pihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007 Tarja Halme Pihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 102 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Juuvinsaaren retkisatamassa useampi venekunta

Lisätiedot

Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009

Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009 Tanja Ahtiainen Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 158 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Neitikosken esteettömiä rakenteita. Kuva: Metsähallitus

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA BELGIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN BELGIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Antti Heikkilä Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 87 Antti Heikkilä antti.j.heikkila.@edu.ncp.fi antti.j.heikkila@hotmail.com puh. 040 529

Lisätiedot

Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2017

Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2017 METSÄHALLITUKSEN LUONNONSUOJELUJULKAISUJA. SARJA B 243 Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2017 Elina Paulus Översättning: Toiminimi Pimma Åhman Kansikuva: Neitikosken esteetön silta ja laituri. Kuva:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013

Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Marianne Salonen Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Kansikuvan paikka Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 204 Marianne Salonen salonen.marianne@gmail.com Översättning: Pimma

Lisätiedot

Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013

Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Kia Olin Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 191 Kia Olin Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Kia Olin kiaolin@gmail.com Översättning: Pimma

Lisätiedot

Liminganlahden alueen kävijätutkimus 2010

Liminganlahden alueen kävijätutkimus 2010 Raija Kärenlampi, Heini Rautiola, Piia Simi ja Tuija Pyykkönen Liminganlahden alueen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 170 Raija Kärenlampi Heini Rautiola Piia Simi

Lisätiedot

Tutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa...

Tutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Vastaajat... 6 Kotkassa vierailu motiivit... 9 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 10 Kiinnostavimmat ohjelmasisällöt... 11 Tiedonsaanti... 12 Palvelut

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Punkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009

Punkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009 Hanna Lindblom ja Mari Laukkanen Punkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 125 Hanna Lindblom Mari Laukkanen Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut

Lisätiedot

Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja Esko Ollila. Pallas-Ounastunturin kävijätutkimus 2003

Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja Esko Ollila. Pallas-Ounastunturin kävijätutkimus 2003 Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja Esko Ollila Pallas-Ounastunturin kävijätutkimus 2003 Kansikuva: Luonnonkukkien päivän retki 17.6.2003. Pekka Sulkava. Metsähallitus 2007 Pekka Sulkava, Mirka Hatanpää ja

Lisätiedot

Leivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Leivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Meri-Hilkka Mäkelä Leivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 150 Meri-Hilkka Mäkelä meri-hilkka.makela@helsinki.fi Översättning: Firma Pimma Åhman

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Minna Kyrönviita Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Kansiossa 2 vaihtoehtoa Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 196 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Koululaisryhmä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008

Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008 Aino von Boehm Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 130 Aino von Boehm aino.vonboehm@gmail.com Översättning: Tmi Pimma Åhman Kansikuva: Lietsaaressa

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus Mirja Nylander Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2013 2014 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 226 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Repoveden kansallispuisto-oppaita valmiina

Lisätiedot

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Maija Mikkola ja Reijo Kuosmanen Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 93 Maija Mikkola maija.mikkola@metsa.fi Reijo Kuosmanen reijo.kuosmanen@metsa.fi

Lisätiedot

Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013

Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013 Terttu Konttinen Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 201 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Hämeenkankaan paahdelajistot

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017 Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017 Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 ULKOMAILLA ASUVAT MATKAILIJAT SUOMESSA 2017 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 12 miljoonaa ensikertalais ta (+ 6 %) 363

Lisätiedot

Kytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011

Kytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011 Heli Piiparinen, Marjaana Seilonen ja Laura Kuusinen Kytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 175 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Suolijärvi

Lisätiedot

Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset

Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset Raportti 14.12.2009 asianro 3017/52/2009 Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset Metsähallitus, luontopalvelut yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2017

Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2017 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. sarja B 239 Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2017 Minna Kyrönviita ja Teemu Tuomaala Minna Kyrönviita minna.kyronviita(at)gmail.com Översättning: Pimma

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Ari Kuivinen Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 136 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Iltahetki Kaivolammin nuotiopaikalla Lauhanvuoren

Lisätiedot

JÄÄSKELÄN ALUEEN KÄYTTÖ. -kävijäkyselyn analyysi. Johdanto

JÄÄSKELÄN ALUEEN KÄYTTÖ. -kävijäkyselyn analyysi. Johdanto JÄÄSKELÄN ALUEEN KÄYTTÖ -kävijäkyselyn analyysi Johdanto Jyväskylän maalaiskunnan liikuntapalvelut toteutti syksyllä 24 kyselyn Touruvuoren, Savonmäen ja Jääskelän alueiden käytöstä. Kyselyssä sovellettiin

Lisätiedot

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa Konnevesi 14.3.2017 Maija Mikkola 2 Mikä on Metsähallitus? valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkisia hallintotehtäviä liiketoimintaa Metsähallitus

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

HELVETINJÄRVEN KANSALLISPUISTON KÄVIJÄKYSELY VASTAUKSIA 576, JOISTA 182 ANNETTU PAPERILOMAKKEELLA

HELVETINJÄRVEN KANSALLISPUISTON KÄVIJÄKYSELY VASTAUKSIA 576, JOISTA 182 ANNETTU PAPERILOMAKKEELLA HELVETINJÄRVEN KANSALLISPUISTON KÄVIJÄKYSELY 3.7.-5.8.2018 VASTAUKSIA 576, JOISTA 182 ANNETTU PAPERILOMAKKEELLA Mistä maasta olet kotoisin? N=576 SUOMI RUOTSI VIRO SAKSA ITALIA NORJA TANSKA RANSKA ENGLANTI

Lisätiedot

SUHTAUTUMINEN PYÖRÄILYN EDISTÄMISEEN HELSINGISSÄ ) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? Oletteko % KAIKISTA vastaajista

Lisätiedot

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Ohjelma...

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Ohjelma... SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Kotkassa vierailu motiivit... 7 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 8 Ohjelma... 9 Kokonaisarvosana, suosittelu ja ensi vuosi... 10 Rahankäyttö...

Lisätiedot

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot