Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018

Transkriptio

1 METSÄHALLITUKSEN LUONNONSUOJELUJULKAISUJA. SARJA B 246 Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018 Kirsi Kuusisto

2 Översättning: Pimma Knight. Kansikuva: Evon retkeilyalue on erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Kuva: Kirsi Kuusisto. Metsähallitus, Vantaa 2019 ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (pdf)

3 Kirsi Kuusisto Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018

4 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO MH 3939/2019/ SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ valtion retkeilyalue, Natura alue Evon retkeilyalue Evon alue FI Järvi-Suomen Luontopalvelut TEKIJÄ(T) Kirsi Kuusisto JULKAISUN NIMI Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018 TIIVISTELMÄ Evon retkeilyalue on perustettu valtioneuvoston päätöksellä vuonna Evon retkeilyalue sijaitsee Hämeessä Hämeenlinnan kaupungissa ja Padasjoen kunnassa, ja sen pinta-ala on noin hehtaaria. Evon kävijätutkimuksen aineisto kerättiin Vastauksia saatiin yhteensä 433. Vastauslomake oli saatavilla sekä englanniksi että suomeksi. Vastaajista 95 % käytti suomenkielistä lomaketta. Vuonna 2018 Evon retkeilyalueelle tehtiin lähes käyntiä. Eniten kävijöitä alueella vierailee heinäkuussa. Evon retkeilyalueen suurin yksittäinen kävijäryhmä ovat lapsiperheet. Lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten suhteellinen määrä on kasvanut. Lähes joka neljäs kävijä on alle 15-vuotias. Evo on myös erilaisten kerhojen ja yhdistysten suosima retkikohde ja lähes kolmannes kävijöistä onkin liikkeellä suuren, yli 6 hengen, seurueen kanssa. Toisaalta myös ikääntyminen alkaa näkyä kävijärakenteessa. Kävijöiden ikärakenteen muutos asettaa luontopalveluille ja -rakenteille uudenlaisia esteettömyyden vaatimuksia. Vuonna 2010 kalastus oli ylivoimaisesti tärkein aktiviteetti Evolla. Nykyisin kalastuksen rinnalle on noussut muitakin aktiviteetteja ja retkeily on alueella yhä merkittävämmässä roolissa. Yöpyjien suhteellinen määrä on lisääntynyt vuodesta 2010, jolloin päiväkävijöitä oli lähes yhtä paljon kuin yöpyjiä. Samaten ensi kertaa alueella on yhä useampi retkeilijä. Paikallisia on enää 16 % kävijöistä ja matkailijoiksi luokiteltavien kävijöiden määrä on kasvanut. Luontomatkailun trendit, kuten luontoharrastusten monipuolistuminen ja ulkona nukkumisen lisääntyminen, ovat täten havaittavissa myös Evon kävijöiden ulkoilukäyttäytymisessä. Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat vuoden 2018 käyntimäärällä laskettuina noin 1,2 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset noin 12 henkilötyövuotta. Kokonaistulovaikutukset olivat likimain saman suuruiset kuin edellisen kävijätutkimuksen aikaan, vuonna Evon retkeilyalueen valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 3,95. Arvosana 5 tarkoittaa erittäin hyvää ja arvosana 1 erittäin huonoa. AVAINSANAT MUUT TIEDOT Evon retkeilyalue, kävijätutkimus SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 246 ISSN-L ISBN (PDF) ISSN (VERKKOJULKAISU) SIVUMÄÄRÄ 55 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, Luontopalvelut HINTA

5 PRESENTATIONSBLAD UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM UPPDRAGSGIVARE Forststyrelsen DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER MH 3939/2019/ TYP AV SKYDDSOMRÅDE/ SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN NATURA 2000-OMRÅDETS NAMN OCH KOD REGIONENHET statens strövområde, Natura 2000-område Evois strövområde Evois område FI Insjöfinlands Naturtjänster FÖRFATTARE Kirsi Kuusisto PUBLIKATION Besökarundersökning i Evois strövområde 2018 SAMMANDRAG Evois strövområde inrättades genom statsrådets beslut år Strövområdet ligger i Tavastehus stad och Padasjoki kommun i Tavastland och har en areal på ca hektar. Materialet till besökarundersökningen i Evois strövområde insamlades Sammanlagt 433 besökare besvarade enkäten. Enkätformuläret fanns både på engelska och på finska. 95 % av svararna fyllde i det finska formuläret. År 2018 var besökarantalet i Evois strövområde nästan Mest besökare hade området i juli. Den största enskilda besökargruppen i strövområdet var barnfamiljer. Andelen barn och unga samt unga vuxna av besökarna har ökat. Nästan var fjärde besökare är under 15 år. Evois är också ett populärt utflyktsmål bland klubbar och föreningar, och var tredje besökare kom till området i ett stort sällskap på över 6 personer. Å andra sidan visar besökarstrukturen att besökarna också börjar bli äldre. Förändringen i besökarnas åldersstuktur sätter nya krav på tillgänglighet i tjänsterna och konstruktionerna. År 2010 var fiske den överlägset viktigaste aktiviteten i Evois. Numera spelar även andra aktiviteter och friluftsliv en allt viktigare roll i Evois. Andelen övernattare har ökat sedan år 2010, när dagsbesökarna var nästan lika många som övernattarna. Likaså har andelen av dem som besöker området för första gången gått upp. Lokalborna utgör numera endast 16 % av besökarna, och mängden besökare som klassas som turister har ökat. Trenderna inom naturturismen såsom att mångfalden av naturrelaterade hobbyn ökat liksom också övernattning i terrängen är synliga även i besökarnas friluftsbeteende i Evois. Besökarnas totala inkomsteffekt på området var år 2018 räknat utgående från besökarantalet ca 1,2 miljoner euro och sysselsättningseffekten ca 12 årsverken. Den totala inkomsteffekten var i samma storleksklass som under den föregående besökarundersökningen år Belåtenhetsindexet var för Evois strövområde 3,95. Indexet är en nationellt jämförbar mätare på besökarnas belåtenhet, där 5 står för mycket bra och 1 för mycket dålig. NYCKELORD ÖVRIGA UPPGIFTER Evois strövområde, besökarundersökning SERIENS NAMN OCH NUMMER Forststyrelsens naturskyddspublikationer. Serie B 246 ISSN-L ISBN (PDF) ISSN (ONLINE) SIDANTAL 55 s. SPRÅK finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI DISTRIBUTION Forststyrelsen, Naturtjänster PRIS

6 Sisällys JOHDANTO... 7 KÄVIJÄTUTKIMUKSEN TOTEUTUS... 8 Alueen kuvaus... 8 Aineisto ja menetelmät... 9 TULOKSET Kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Kävijöiden seuruetiedot Käynti alueella Kohteen tärkeys ja käyntien alueellinen jakautuminen Saapuminen alueelle Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset Liikkumistapa ja kuljettu matka Käynnin kesto, toistuvuus ja kävijävuorokaudet Kävijöiden rahankäyttö ja sen paikallistaloudelliset vaikutukset Käynnin terveys- ja hyvinvointivaikutukset Kävijätyytyväisyys Käynnin tarkoitus Kävijöiden mielipiteet alueesta, palveluista ja ympäristön laadusta Kävijöiden odotusten toteutuminen Vastanneiden käyntiä häirinneet tekijät Kävijätyytyväisyysindeksi Vapaamuotoiset ajatukset TULOSTEN TARKASTELU LÄHTEET LIITTEET Suomenkielinen kyselylomake Vastanneiden asuinkunnat Vapaamuotoinen palaute aihepiireittäin... 53

7 JOHDANTO Retkeilyalueiden kävijätutkimuksilla on merkittävä rooli aluekehittämisessä. Kävijätutkimus toistetaan alueittain noin seitsemän vuoden välein, jotta tieto pysyy ajantasaisena. Aikavälillä toteutettu Evon retkeilyalueen kävijätutkimus oli järjestyksessä toinen. Edellinen Evon retkeilyalueen kävijätutkimus on vuodelta 2010 (Korhonen 2010). Kävijätutkimusten tavoitteena on saada selville alueen kävijärakenne, kävijöiden harrastukset, käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen, kävijätyytyväisyys sekä paikallistaloudelliset vaikutukset. Kävijätutkimuksen tuloksia hyödynnetään alueen hoidon ja käytön suunnittelussa sekä matkailualueen yritysyhteistyössä. Kävijätutkimuksilla voidaan selvittää myös uudistusten ja muutosten vaikuttavuutta sekä kehityskohtia. Suurin yksittäinen muutos Evon retkeilyalueella lienee Metsähallituksen retkeilyneuvonnan loppuminen Evokeskuksessa ja Niemisjärvien kioskin toiminnan loppuminen. Nykyisin Evon retkeilyneuvontaa hoitaa Metsähallituksen asiakaspalvelu puhelimitse, sähköpostilla ja sosiaalisessa mediassa. 7

8 KÄVIJÄTUTKIMUKSEN TOTEUTUS Alueen kuvaus Evon retkeilyalue on perustettu valtioneuvoston päätöksellä vuonna Retkeilyalueen päätavoite on retkeily- ja ulkoilutoiminta. Valtion retkeilyalueet ovat monipuolisia retkeilyyn ja muuhun luonnon virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. Niillä harjoitetaan myös rajoitettua metsätaloutta, jossa otetaan huomioon luonnonarvot ja virkistyskäytön tarpeet. Retkeilyalueilla voi yleensä kalastaa ja metsästää. Valtion retkeilyalueet kuuluvat myös Natura verkostoon, vaikka ne eivät ole luonnonsuojelualueita. Evon retkeilyalue sijaitsee Hämeessä Hämeenlinnan kaupungissa ja Padasjoen kunnassa Lammi Padasjoki-tien (nro 53) varrella. Evon alue on yksi Etelä-Suomen suurimmista metsäalueista. Yhteensä retkeilyalueen pinta-ala on noin hehtaaria. Evon retkeilyalueella kävijöitä palvelee 11 laavua, 3 varauslaavua, Niemisjärvien alueella 3 keittokatosta ja Evon leirialueella 2 varattavaa nuotiokatosta. Ilmaiset telttailualueet ovat Niemisjärvillä, Valkea mustajärvellä ja Koverolla. Noin 70 km:n pituinen Ilvesvaellusreitistö mahdollistaa eripituiset retket Evon vaihtelevassa maastossa. Retkeilymahdollisuuksia laajentavat alueelta lähtevät yhdysreitit, 13 km:n pituinen Päijänne-Ilves sekä 30 km:n pituinen Aurinko-Ilves. Merkityt luontopolut (2 4 km) sopivat hyvin lyhyempien päiväretkien kohteeksi. Vuonna 2017 Evon retkeilyalueelle tehtiin yli käyntiä. Eniten kävijöitä alueella vierailee heinäkuussa. Käyntimääriä seurataan jatkuvasti maastossa olevilla elektronisilla kävijälaskureilla. Kävijäseurantojen digitalisointi hankkeen myötä retkeilyalueelle asennettiin kaksi uutta etäluettavaa kävijälaskuria, joiden ansiosta käyntimäärien seuranta täsmentyy entisestään. Käyntimäärät kuukausittain vv , Evon retkeilyalue Kuukausi Yht. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Keskimäärin

9 Aineisto ja menetelmät Kävijätutkimuksen aineisto kerättiin Aineisto kerättiin vakioidulla menetelmällä niin, että tutkimuksen tulokset ovat vertailukelpoisia aiempiin Evon kävijätutkimuksiin sekä muihin Metsähallituksen kävijätutkimuksiin (Kajala ym. 2009). Otokseen poimittiin kaikki 15 vuotta täyttäneet henkilöt saapumis- tai tapaamisjärjestyksessä sitä mukaa kuin haastattelija vapautui aiemmin saapuneiden kävijöiden haastattelemisesta. Haastattelupaikoilla pyrittiin varmistamaan, että jokaisella haastateltavalla oli jo jonkinlainen kokemus puistosta. Kävijätutkimukseen osallistuneilla oli apunaan kaksi karttaa. Kartassa 1 oli Evon retkeilyalue palveluineen ja paikannimineen ja kartassa 2 Evon retkeilyalueen lähialue (Hämeenlinna ja Padasjoki). Jokaiselle haastateltavalle annettiin ohjeet vastauslomakkeen täyttämiseen. Evon retkeilyalue oli yksi kolmesta pilottikohteesta, joilla testattiin aineistonkeruuta mobiililaitteella sekä uudistettiin kävijätutkimuksen raportoinnin käytäntöjä. Muut kohteet olivat Oulujärven ja Inarin retkeilyalueet. Pilotointi liittyi vuonna 2018 toteutettuun, maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan kävijäseurantojen digitalisaatio hankkeeseen. Aineistonkeruussa oli käytössä kolme mobiililaitetta, joilla kävijät pääsivät täyttämään vastauslomakkeen ASTA-mobiilisovelluksessa. Myös perinteinen paperinen vastauslomake oli valittavissa vastaustavaksi kävijän niin halutessa. Vastauksia saatiin yhteensä 433, joista 195 kpl oli mobiilivastauksia. Vastauslomake oli saatavilla sekä englanniksi että suomeksi. Vastaajista 95 % käytti suomenkielistä lomaketta. Evon retkeilyalueen kävijätutkimuksen haastattelupaikat sekä haastattelupaikkakohteiset vastausten tavoitemäärät määriteltiin kävijävirtojen jakautumisen perusteella. Keruupisteet ja niistä tavoiteltava havaintojen lukumäärä jaettiin samassa suhteessa kävijöiden määrän ja alueellisen jakautumisen kanssa. Aineiston keruun suunnittelussa huomioitiin myös kävijävirtojen ajallinen jakautuminen määriteltäessä kuukausikohtaisten keräyspäivien lukumäärää. Vastausten kokonaiskertymä mukaili hyvin suunniteltua otantaa ja siten myös kävijälaskennan mukaisia kävijävirtoja. Keruupäiviä kertyi yhteensä 51. Heinäkuussa kerättiin 40 % vastauksista. Jokaiselta keruupäivältä pidettiin keruupäiväkirjaa, johon kirjattiin sääolot, keruun kesto, kerättyjen lomakkeiden lukumäärä, keruupaikka sekä muita huomioitavia asioita. Kyselylomakkeiden tiedot tallennettiin Metsähallituksen asiakasseurantatietojen hallintaan käytettävään ASTA-tietojärjestelmään. Aineiston analysoinnin tilastollisina menetelminä käytettiin suorien jakaumien tarkastelua ja kuvailevia tunnuslukuja (keskiarvo, keskihajonta, moodi, mediaani ja prosenttipisteet). Moodi on tyyppiarvo, joka kuvaa aineiston yleisintä arvoa. Mediaani ilmaisee muuttujan keskimmäisen arvon jakaen havaintoaineiston kahteen yhtä suureen osaan. 25 %:n prosenttipiste ilmaisee sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu neljäsosa havaintoaineistosta, ja 75 %:n prosenttipiste sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu kolme neljäsosaa havainnoista. 9

10 KARTTA 1 EVON RETKEILYALUE TUTKIMUKSESSA MAINITUT KÄYNTIKOHTEET ; Ovaltionretleil)oaii,e-Nationalfii<ingArea Lähd<taikaivo-lprin1(wel.Luor,normioj1l""IY<-N1\""'R""''".honopetusmetsä-Th<EvoT<achingForest m 1,,,,1,1r1>1uo-,"'""'fAlt1 : n ;,;: ej' /:!.,"'" kwlu,a,lue l!!i -""''"'"'" H (il Dpa<tumulu-lnformatlooboard Py,l<OintiaU<-Puking f!i Tui<nttko;,,ilk1-C.mpfiropl,ct tl<>l;ato,-cookin Wlter Ei v, plste-drlr>l<lngwater Uimap,-.i.,,-lwimrring 11, Liikunto<,toi,ili<-f<>rfaabl<d Vlrk ty>kal.><tus.:>lue-sport slllns re ="""'"" ""' H1wi.. lciymalö-drytoi,t CD wc(l<liymäll)-tollotlwc) Jittoldonl1jlttolu-toq<:i'1g --- Relkd elttl-hll:lngroute Teltt,llupolkb-T<nt,lte Cl "'"'"'"' ='" El """"-" """'"" '"'""" Vookrat>mppl-Renlalc,b., L) 2 1 ;,, Kot1 en seutu KARTTA 2. EVON RETKEILYALUEEN LÄHIALUE Hämeenlinna ja Padasjoki MAP 2. THE VICINITY OF THE EVO HIKING AREA Hämeenlinna and Padasjoki 10

11 Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten laskemiseen käytettiin Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen (2009) kehittämää laskentamallia, joka on osa Metsähallituksen ASTAtietojärjestelmää. Paikallistaloudellisten vaikutusten laskemisessa käytetään ASTAan tallennettuja tietoja kävijöistä ja heidän rahankäytöstään sekä alueen vuotuista käyntimäärää. Laskentaa varten suojelu- ja retkeilyalueet on jaettu neljään luokkaan lähialueen asukastiheyden perusteella. Evon retkeilyalue kuuluu tässä tarkastelussa luokkaan taajama/tiheä asutus. Kullekin luokalle on laskettu keskimääräiset välittömien vaikutusten kertautumista kuvaavat kertoimet sekä työllisyyssuhdeluvut. Apuna on käytetty Tilastokeskuksen maakunnallisista panos-tuotostaulukoista johdettuja paikallisia panos-tuotostaulukoita. Paikallistaloudellisten vaikutusten laskennassa käytettävät kertoimet on päivitetty viimeksi vuonna 2014 (Vatanen & Kajala 2015). Havaintojen jakautuminen haastattelupaikoittain Haastattelupaikka Kpl % Evokeskus 41 9 Evon leirialue Niemisjärvien seutu Sorsajärven seutu Syrjänalusen seutu Keltaoja 2 0 Valkea Mustajärvi 20 5 Alinen Rautjärvi 18 4 Yhteensä Kyselylomakkeen kieli Lomakkeen kieli Kpl % Englanti 20 5 Ruotsi 1 0 Suomi Yhteensä

12 TULOKSET Kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Kyselytutkimukseen pystyivät vastaamaan vain 15 vuotta täyttäneet. Vastanneista lähes 50 % oli vuotiaita. Vastanneiden seuruetiedoista pystyttiin laskemaan, että alle 15-vuotiaita kävijöitä oli peräti 23 %. Evo on siis erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Vastanneiden koulutustausta oli hyvin tasainen, mutta naiset olivat hieman koulutetumpia kuin miehet. Suomesta saapui 96 % vastanneista. Kotimaan matkailijat saapuivat yleisimmin pääkaupunkiseudulta sekä lähellä sijaitsevista asutuskeskuksista, kuten Lahden, Jyväskylän ja Tampereen seudulta. Ulkomaalaisia matkailijoita oli kahdeksasta eri Euroopan maasta. Yli puolet vastanneista saapui retkeilyalueelle pienissä 2 5 hengen seurueissa, jotka koostuivat useimmiten oman perheen jäsenistä (39 %) tai ystävistä (22 %). Evo on myös erilaisten kerhojen ja yhdistysten suosima retkikohde ja lähes kolmannes kävijöistä olikin liikkeellä suuren, yli 6 hengen, seurueen kanssa. Vastanneiden ikäjakauma sukupuolen mukaan jaoteltuna Ikäluokka Mies Nainen Kaikki Kpl % Kpl % Kpl % Yhteensä Vastanneiden ikäjakauma, lapset alle 15 v. mukana Ikäluokka Kaikki Kpl % Alle 15-vuotiaita Yhteensä

13 Vastanneiden ikäjakauma sukupuolen mukaan jaoteltuna Vastanneiden ammatillinen koulutus sukupuolen mukaan jaoteltuna Ammatillinen koulutus Mies Nainen Kaikki Kpl % Kpl % Kpl % Ammattikoulu Opistotasoinen tutkinto Alempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto Ylempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto Ei ammatillista tutkintoa Yhteensä Vastanneiden kotimaa Kotimaa Kpl % Suomi Saksa 8 2 Ranskan tasavalta 2 0 Tšekki 1 0 Tanska 1 0 Viro 1 0 Italia 1 0 Liettua 1 0 Sveitsi 1 0 Yhteensä

14 Vastanneiden luokittelu asuinkunnan ja kotimaan perusteella Kävijätyyppi Kpl % Paikallinen asukas Kotimainen matkailija Ulkomainen matkailija 16 4 Yhteensä Kävijöiden seuruetiedot Vastanneiden seurueiden ryhmäkoko Seurueen koko Kpl % Yksin hengen seurue tai useamman hengen seurue Yhteensä Seuruetta kuvaavia tunnuslukuja n Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Seurueen koko yhteensä ,9 29, Alle 15-vuotiaita ,3 26, Liikuntaesteisiä 10 6,0 8, Alle 15-vuotiaiden syntymävuodet ,9 3, Seurueen koostumus Seurueen koostuminen Kpl % Oman perheen jäsenistä Muista sukulaisista 15 4 Ystävistä Työtovereista 31 8 Opiskeluryhmästä 13 3 Eläkeläisryhmästä 1 0 Kerhosta, yhdistyksestä tms Seurustelukumppanista 22 6 Yhteensä Muu seuruetyyppi, selite Seurueen koostumus muu Kpl partio 2 Yhteensä 2 14

15 Käynti alueella Kohteen tärkeys ja käyntien alueellinen jakautuminen Lähes 90 %:lle kävijöistä Evon retkeilyalue on matkan ainoa tai tärkein kohde. Muiksi kohteiksi nimettiin tyypillisimmin Hämeenlinna, Padasjoki tai jokin muu Etelä-Suomen luontokohde, kuten Helvetinjärvi, Seitseminen tai Aulanko. Lähes puolet kävijöistä vierailee virkistyskalastuskohteena tunnetulla Niemisjärvien seudulla. Suosittuja käyntikohteita ovat myös Evokeskus ympäristöineen, Evon leirialue sekä Syrjänalusen ja Sorsakolun seudut. Keskimäärin vastaajat vierailivat kahdella käyntikohteella Evon retkeilyalueella. Kohteen tärkeys Kohteen tärkeys Kpl % Matkasi ainoa tai tärkein kohde Yksi matkasi suunnitelluista kohteista Ennalta suunnittelematon kohde matkan varrella 14 3 Yhteensä Muut matkan kohteet Muita kohteita Kpl Aulanko, Padasjoki 1 Aurinko-Ilves, kaverit 1 Aurinko-Ilves. Kaverien kotipaikka. 1 Helvetinjärvi 2 Hotelli Aulanko 1 Hämeenlinna 3 Isojärvi, Seitsemisen kansallispuisto 1 Kelvenne 1 Kouvola 1 Lammin biologinen asema 1 Lähimetsät 1 Muut luontokohteet 1 Northern Finland 1 Padasjoki 2 Pyhähäkki, Kolovesi, Riisitunturi, Oulanka, Suomu 1 Seitseminen 1 Seitsemisen kansallispuisto 1 Selkjärvi 1 Yhteensä 22 15

16 Matkan pääkohteet Matkan pääkohde tai pääkohteet Kpl Helsinki 1 Just a place to sleep on a way from Jyväskylä to Turku 1 Kuhmoinen 1 Yhteensä 3 Käyntien alueellinen jakautuminen Käyntikohde Kpl % Muualla, missä? 1 0 Evokeskus Niemisjärvien seutu Kotisen seutu 15 3 Sorsajärven seutu Mustajärven seutu Keltaojan seutu 26 6 Alisen Rautjärven seutu Evon leirialue Syrjänalusen seutu Vastanneita yhteensä 432 Käyntien alueellinen jakautuminen, muut kohteet Käyntikohde muu Kpl Pitkäjärvi 1 Yhteensä 1 16

17 Saapuminen alueelle Kävijätutkimukseen vastanneista noin 40 % oli saapunut Evon retkeilyalueelle heinäkuussa. Tulos noudattelee matkailualueen vakiintuneita sesonkeja. Toukokuussa tutkimus oli käynnissä vain eteenpäin. Yleisimmät saapumispäivät olivat maanantai ja lauantai. Muuten saapumiset jakaantuivat melko tasaisesti. Kävijätutkimuksen keruuaikataulua suunnitellessa tavoitteena oli kerätä vastauksia tasaisesti kaikkina viikonpäivinä, jotta keruuajankohta ei vaikuttaisi kävijöiden saapumisajankohdasta kerättävään dataan. Tosin touko- ja syyskuussa keruupäivät suunniteltiin viikonloppupainotteisemmiksi kuin kesä-elokuussa lomasesongeista johtuen. Alueelle saavuttiin useimmiten omalla autolla. Ryhmien suuren osuuden vuoksi myös tilausbussi oli yleinen kulkuneuvo. Saapumis- ja vastausajankohdan kellonaika Saapuminen ja vastaukset viikonpäivittäin 17

18 Saapuminen ja vastaukset kuukausittain Alueelle saapuminen, kulkuneuvo Kulkuneuvo Kpl % Henkilöauto Asuntovaunu/matkailuauto 27 6 Linja-auto 13 3 Tilausbussi (ryhmämatka) Juna 9 2 Lentokone 3 1 Moottoripyörä 2 0 Polkupyörä 1 0 Jokin muu, mikä? 7 2 Vastanneita yhteensä 433 Alueelle saapuminen, viimeisin kulkuneuvo Viimeisin kulkuneuvo Kpl % Henkilöauto Asuntovaunu/matkailuauto 19 6 Linja-auto 7 2 Tilausbussi (ryhmämatka) Moottoripyörä 2 1 Jokin muu, mikä? 4 1 Yhteensä

19 Alueelle saapuminen, muu kulkuneuvo Kulkuneuvo muu Kpl By Foot 1 Kuorma-auto, mönkijä 1 Mönkijä 3 Pakettiauto 1 Skootteri 1 Yhteensä 7 19

20 Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset Kävijät harrastavat Evon retkeilyalueella useimmiten kävelyä, retkeilyä ja luonnontarkkailua. Useimmat osallistuvat käynnillään 1 3 aktiviteettiin. Kun vastaajia pyydettiin nimeämään yksi tämän kertaisen käynnin tärkein aktiviteetti, tyypillisimmin mainittiin joko retkeily tai kalastus. Telttailu (25 % vastanneista) ja uinti (21 % vastanneista) olivat varsin suosittuja, mitä voi selittää se, että kesä 2018 oli erittäin lämmin. Evon retkeilyalueella liikutaan omin voimin keskimäärin 14,5 km yhtä käyntikertaa kohden. Vastaajista 95 % liikkuu patikoiden ja keskimäärin kävijät patikoivat käynnillään 17 km. Pisimmät keskimääräiset matkat tehdään pyöräillen. Pääasialliset aktiviteetit, joihin vastanneet osallistuivat tai aikoivat osallistua tällä käynnillä Harrastus Mies Nainen Kaikki Kpl % Kpl % Kpl % Kävely Lenkkeily Retkeily Luonnon tarkkailu Eväsretkeily Pyöräily Kalastus Lintuharrastus Marjastus Sienestys Kasviharrastus Opetukseen liittyvä käynti Valokuvaus Partioretki Koiran kanssa ulkoilu Suunnistus Telttailu tai muu leiriytyminen Metsästys Uinti Melonta Opastettu retki Kulttuuriperintöön tutustuminen Kahvilassa tai kioskilla käynti Työ/tutkimus Geokätköily Muu, mikä? Yhteensä

21 Aktiviteettien lukumäärä käyntiä kohden Harrastusten lukumäärä Miehet Naiset Kaikki Kpl % Kpl % Kpl % tai enemmän Yhteensä

22 Vastanneiden kaikkein tärkein aktiviteetti tällä käynnillä 22

23 Liikkumistapa ja kuljettu matka Liikkumistapa ja kuljettu matka, km, vuoden 2018 käyntimäärällä ( käyntiä) Liikkumistapa n Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Kuljettu matka, km/v Patikoiden ,7 24, Juosten 35 3,6 7, Soutaen tai meloen 54 4,1 7, Muuten, miten? 20 22,9 23, Vastanneita yhteensä ,5 22,6 7, Muu liikkumistapa Muu liikkumistapa Kpl Kalastaen 1 Kickbike 1 Pyöräillen 11 Yhteensä 13 Käynnin kesto, toistuvuus ja kävijävuorokaudet Yli puolet kävijöistä yöpyy Evon retkeilyalueella. Suosituin yöpymispaikka on oma majoite (esim. teltta). Kävijät yöpyvät myös laavuissa, asuntoautoissa ja vuokramökeissä. Keskimäärin yöpyjät viipyvät retkeilyalueella 2 yötä. Enimmillään Evon retkeilyalueella yövyttiin 18 yötä. Päiväkävijöitä oli 41 %. Päiväretken kesto oli keskimäärin 4 tuntia. Kävijöiltä tiedusteltiin myös, miten pitkään he oleskelivat Evon retkeilyalueella ja sen lähialueilla yhteensä. Lähialueella asuvia vastaajia ohjeistettiin ohittamaan kysymys. Lähialueeseen oli rajattu kuuluvaksi retkeilyalueen sijaintikunnat Hämeenlinna ja Padasjoki. Käynnin kokonaiskestossa on siten huomioitu ainoastaan lähialueen ulkopuolella asuvat vastaajat. Näin tulos kuvaa matkailijoiksi luokiteltavien henkilöiden viipymää. Evon retkeilyalueen lähialueen ulkopuolelta saapuneet päiväkävijät viipyivät Evon retkeilyalueella ja sen lähialueella yhteensä keskimäärin 5 tuntia. Majoittujat yöpyivät retkeilyalueella ja sen lähialueella yhteensä keskimäärin 3 yötä. Keskilukuina on käytetty mediaania. Yli puolet vastaajista oli käynyt Evon retkeilyalueella aiemmin. Innokkaimmat kävijät vierailevat alueella kymmeniä kertoja vuodessa. Keskimäärin kävijät olivat vierailleet alueella 3 kertaa viimeisen 12 kuukauden aikana. Tarkastelussa keskilukuna kannattaa käyttää mediaania, sillä paikallisten asukkaiden käyntien maksimiarvot ovat jopa 300 käyntiä viimeisen 12 kuukauden aikana, minkä vuoksi keskiarvon tarkastelu vääristää hieman todellista jakaumaa. 23

24 Käynnin toistuvuus sukupuolen mukaan Käynnin toistuvuus Miehet Naiset Kaikki Kpl % Kpl % Kpl % Ensikertaa alueella Käynyt aikaisemmin Yhteensä Aikaisempien käyntikertojen määrä Käynnit viimeisen 12 kuukauden aikana Vastanneita yhteensä 181 n Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max ,5 27, Ensimmäinen ja viimeisin käynti alueella Ensimmäinen ja viimeisin käynti alueella Ensimmäisen kerran käynyt n Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Vuonna ,0 13, Vuotta sitten ,0 13, Viimeksi käynyt Vuonna ,2 8, Vuotta sitten 213 2,8 8, Keskiarvo Keskihaj. Keskiarvo Keskihaj. Päiväkävijöiden ja yöpyjien osuus, käynnin kesto alueella sekä kävijävuorokaudet, vuoden 2018 käyntimäärällä ( käyntiä) Kävijäryhmä n Osuus % Käynnin kesto (yöpyjillä vrk, päiväkävijöillä h) Kokonaisviipymä, kävijävuorokausia Keskiarvo Mediaani Moodi Min Max Päiväkävijät , Miehet , Naiset , Yöpyjät , Miehet , Naiset , Yhteensä

25 Matkailijoiden käynnin kesto, lähialue mukaan lukien Kävijäryhmä n Osuus % Käynnin kesto (yöpyjillä vrk, päiväkävijöillä h) Keskiarvo Mediaani Moodi Min Max Päiväkävijät Miehet , Naiset ,3 1 8 Yöpyjät Miehet , Naiset , Yhteensä 229 4,9 4, Yöpymisten määrä alueella yöpymistavoittain, n=231 Yöpymistapa n Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Vuokramökissä 36 2,0 2, Asuntoautossa tai -vaunussa 36 1,3 1, Omassa majoitteessa (teltta tms.) 156 4,0 3, Laavussa 38 0,9 0, Muualla, missä? 15 1,3 1, Yöpymisten määrä alueen lähistöllä yöpymistavoittain, n=48 Yöpymistapa n Keskiarvo Keskihaj. Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Hotellissa 12 0,2 0, Vuokramökissä 16 1,3 1, Omassa mökissä 16 1,9 3, Asuntoautossa tai -vaunussa 17 0,7 1, Ystävän tai sukulaisen luona 14 0,5 0, Muualla, missä? 18 2,9 2,

26 Kävijöiden rahankäyttö ja sen paikallistaloudelliset vaikutukset Vastaajat arvioivat kuluttaneensa matkallaan Evolla tai sen lähialueella keskimäärin 29 euroa. Retkeilyalueella tai sen lähialueella yöpyneet arvioivat kuluttaneensa keskimäärin 37 euroa ja päiväkävijät 11 euroa. Ulkomaalaiset matkailijat kuluttivat keskimäärin eniten ja lähialueen asukkaat vähiten. Kävijät käyttivät keskimäärin eniten rahaa ruoka- ja vähittäiskauppaostoksiin. Toiseksi eniten rahaa kulutettiin majoittumiseen ja huoltamo-ostoksiin. Muiksi menoiksi mainittiin tyypillisesti kalastusluvat. Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat vuoden 2018 käyntimäärällä ( käyntiä) laskettuina noin 1,23 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset noin 12 henkilötyövuotta. Evoa matkansa tärkeimpänä kohteena pitäneet käyttivät huomattavasti enemmän rahaa kuin ne kävijät, joille Evo oli yksi matkan suunnitelluista kohteista tai jotka saapuivat alueelle ennalta suunnittelematta. Retkeilyalueen lähialueen ulkopuolelta saapuvat kotimaan matkailijat tuottivat euromääräisesti selvästi suurimman tulovaikutuksen. Majoittujien tuottamat kokonaisvaikutukset olivat lähes nelinkertaiset päiväkävijöihin verrattuna. Keskimääräinen rahankäyttö käyntikertaa kohden vuonna 2018, Evon retkeilyalue Kaikki Majoittujat Päiväkävijät Kaikki kävijät, n Keskimääräinen kulutus ( ) Kotimaiset matkailijat, n Keskimääräinen kulutus ( ) Ulkomaiset matkailijat, n Keskimääräinen kulutus ( ) * Lähialueen asukkaat, n Keskimääräinen kulutus ( ) * havaintojen määrä (n) < 10, jolloin rahankäyttöä ei arvion epäluotettavuuden vuoksi ilmoiteta Keskimääräinen rahankäyttö kävijää kohden vuonna 2018, Evon retkeilyalue Kaikki Majoittujat Päiväkävijät Kaikki kävijät, n Keskimääräinen kulutus ( ) Kotimaiset matkailijat, n Keskimääräinen kulutus ( ) Ulkomaiset matkailijat, n Keskimääräinen kulutus ( ) * Lähialueen asukkaat, n Keskimääräinen kulutus ( ) * havaintojen määrä (n) < 10, jolloin rahankäyttöä ei arvion epäluotettavuuden vuoksi ilmoiteta 26

27 Käsitteitä: Käyntimäärä: Kävijätutkimus: Alueluokitus: Lähialue: Kokonaistulovaikutukset: Kokonaistyöll.vaikutukset: Välittömät vaikutukset: Välilliset vaikutukset: Kotimaiset matkailijat: Paikalliset kävijät: Majoittujat: Päiväkävijät: Vuotuinen Metsähallituksen tietoihin perustuva käyntien määrä kohteessa. Metsähallituksen kohteissa toteutettu vakioitu kävijätutkimus, joka toistetaan n. 5 vuoden välein. Vaikutuslaskennan avuksi luotu neliportainen kohteiden lähialueiden asukastiheyttä ja matkailuluonnetta kuvaava luokitus. Kohteelle määritelty sijainti- ja lähikunnat käsittävä alue. Kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyvät välittömät ja välilliset tulovaikutukset. Kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyvät välittömät ja välilliset henkilötyövuodet. Kävijöiden rahankäytöstä yrityksissä aiheutuvat tulo- ja työllisyysvaikutukset. Välittömät vaikutukset kertautuvat välillisiksi vaikutuksiksi, kun välitöntä tuloa saavat yritykset ostavat muilta alueen yrityksiltä tuotteita ja palveluita sekä maksavat tuloa työntekijöille, jotka käyttävät tulonsa tuotteiden ja palveluksien ostoon alueella. Osa välillisistä vaikutuksista vuotaa alueen Kohteen lähialueen ulkopuolelta Suomesta tulevat kävijät. Kohteen lähialueella asuvat kävijät. Kohteella ja/tai sen lähialueella majoittuvat kävijät. Kävijät, jotka eivät majoitu kohteella eivätkä sen lähialueella. 27

28 Kävijöiden rahankäyttö käyntikertaa kohden menolajeittain ja paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2018, Evon retkeilyalue Menolaji Keskimääräinen rahankäyttö (sis. ALV) n = 411 Tulovaikutus (, ilman ALV) % tulovaikutuksista Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset 1 4, Paikallisliikenne 2 0, Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset 6, Kahvila ja ravintola 2, Majoittuminen 4, Ohjelmapalvelut 3 0, Muut menot 4 1, Välittömät vaikutukset yhteensä % 10 Välilliset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat Kävijöiden matkan aikainen rahankäyttö kävijää kohden menolajeittain vuonna 2018, Evon retkeilyalue Menolaji Keskimääräinen rahankäyttö (sis. ALV) n = 411 Huoltamo-ostokset 1 6,24 Paikallisliikenne 2 0,81 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset 9,43 Kahvila ja ravintola 2,79 Majoittuminen 7,31 Ohjelmapalvelut 3 0,71 Muut menot 4 1,91 1 Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 28

29 Palveluja käyttäneiden keskimääräinen rahankäyttö vuonna 2018, Evon retkeilyalue Menolaji Keskimääräinen rahankäyttö (sis. ALV) Kaikki Majoittujat Päiväkävijät Ulkomaalaiset kävijät Kotimaan matkailijat Palveluita käyttäneet, n Keskimääräinen rahankäyttö Palveluita käyttäneet, n Keskimääräinen rahankäyttö Palveluita käyttäneet, n Keskimääräinen rahankäyttö Palveluita käyttäneet, n Keskimääräinen rahankäyttö Palveluita käyttäneet, n Huoltamo-ostokset 1 19, , , , ,22 84 Paikallisliikenne 2 26, , , , ,50 6 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset 25, , , , ,39 88 Kahvila ja ravintola 13, , ,91 8 0, ,11 52 Majoittuminen 61, , , , ,16 26 Ohjelmapalvelut 3 18, , ,80 5 0, ,16 7 Muut menot 4 17, , ,82 8 0, ,50 26 Yhteensä 183, , , , , Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 29

30 Tulo- ja työllisyysvaikutukset kohteen tärkeyden mukaan vuonna 2018, Evon retkeilyalue Menolaji Tulovaikutus (, ilman ALV) Tärkein kohde n = 347 Työllisyysvaikutus (htv) Yksi monista kohteista n = 43 Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Ennalta suunnittelematon n = 13 Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Tulovaikutus (, ilman ALV) Yhteensä n = 403 Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset , ,0 52 0, ,1 Paikallisliikenne , ,1 0 0, ,4 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset , , , ,6 Kahvila ja ravintola , ,4 0 0, ,8 Majoittuminen , ,9 0 0, ,5 Ohjelmapalvelut , ,0 0 0, ,5 Muut menot , ,1 0 0, ,0 Välittömät vaikutukset yhteensä Välilliset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 5 Tarkasteltaessa vaikutuksia kävijäsegmenteittäin, kokonaisvaikutukset vaihtelevat verrattuna segmentoimattomaan aineistoon. Tämä johtuu käytettävissä olevien vastausten määrän vaihtelusta. 30

31 Paikallistaloudelliset vaikutukset matkailijaryhmittäin vuonna 2018, Evon retkeilyalue Menolaji Kotimaan matkailijat n = 304 Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Ulkomaiset matkailijat n = 16 Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Lähialueen asukkaat n = 63 Tulovaikutus (, ilman ALV) Työllisyysvaikutus (htv) Tulovaikutus (, ilman ALV) Yhteensä n = 383 Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset ,1 0 0, , ,1 Paikallisliikenne , , , ,4 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset , , , ,7 Kahvila ja ravintola ,6 0 0, , ,6 Majoittuminen , , , ,5 Ohjelmapalvelut ,3 0 0, , ,4 Muut menot ,8 0 0, , ,0 Välittömät vaikutukset yhteensä Välilliset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 5 Tarkasteltaessa vaikutuksia kävijäsegmenteittäin, kokonaisvaikutukset vaihtelevat verrattuna segmentoimattomaan aineistoon. Tämä johtuu käytettävissä olevien vastausten määrän vaihtelusta. 31

32 Majoittujien ja päiväkävijöiden paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2018, Evon retkeilyalue Menolaji Tulovaikutus (, ilman ALV) Päiväkävijät n = 138 Työllisyysvaikutus (htv) Tulovaikutus (, ilman ALV) Majoittujat n = 267 Työllisyysvaikutus (htv) Tulovaikutus (, ilman ALV) Yhteensä n = 405 Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset , , ,1 Paikallisliikenne , , ,2 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset , , ,4 Kahvila ja ravintola , , ,8 Majoittuminen , , ,5 Ohjelmapalvelut , , ,5 Muut menot , , ,0 Välittömät vaikutukset yhteensä Välilliset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 Muut menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 5 Tarkasteltaessa vaikutuksia kävijäsegmenteittäin, kokonaisvaikutukset vaihtelevat verrattuna segmentoimattomaan aineistoon. Tämä johtuu käytettävissä olevien vastausten määrän vaihtelusta. 32

33 Yhteenveto kävijöiden vuotuisen rahankäytön vaikutuksista * Paikallistaloudelliset vaikutukset eivät kuvaa kohteen kokonaisarvoa, vaan ainoastaan kävijöiden rahankäytöstä kohteeseen ja lähialueelle syntyviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ja niihin liittyviä työpaikkoja / vuosi. * Kävijöiden rahankäyttö on selvitetty kävijätutkimuksen avulla ja yleistetty koskemaan koko käyntimäärää. * Kokonaisvaikutusten laskentaa varten puistot on jaettu neljään luokkaan lähialueen asukastiheyden perusteella. Kullekin luokalle on laskettu keskimääräiset välittömien vaikutusten kertautumista kuvaavat kertoimet sekä työllisyyssuhdeluvut. Apuna on käytetty Tilastokeskuksen maakunnallisista panos-tuotostaulukoista 21 puistolle johdettuja paikallisia panos-tuotostaulukoita. * Tuloksista ei voida erottaa kohdealueen osuutta muista lähialueen matkailullisista vetovoimatekijöistä. Kohdealueen minimimerkitystä paikallistaloudellisten vaikutusten tuottajana tarkastellaan alueen tärkeimmäksi matkakohteekseen ilmoittaneiden vastaajien avulla. Tutkimusalue: Evon retkeilyalue Käyntimäärä: (v.2018) Kävijätutkimus: Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2018 Alueluokitus: taajama / tiheä asutus Kokonaistulovaikutus: Kokonaistyöll. vaikutus: 12 htv Tulovaikutukset, kun puisto tärkein kohde: Työllisyysvaikutukset, kun puisto tärkein kohde: htv Kotimaisten matkailijoiden kulutus keskimäärin: 23 Ulkomaisten matkailijoiden kulutus keskimäärin: 42 Paikallisten kävijöiden kulutus keskimäärin: 11 33

34 Käynnin terveys- ja hyvinvointivaikutukset Yli 80 % kävijöistä on sitä mieltä, että käynti Evon retkeilyalueella lisäsi heidän kokemaansa terveyttä ja hyvinvointia. Eniten käynnin koettiin lisäävän psyykkistä hyvinvointia. Kukaan vastaajista ei ollut täysin sitä mieltä, etteikö käynnillä olisi positiivisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Kävijät arvottivat terveys- ja hyvinvointivaikutukset keskimäärin 177 euron arvoisiksi. Vastanneiden antamat rahalliset arvot vaihtelivat nollasta euroon. Vastausten mediaani oli 75 euroa, jota voidaan pitää luotettavimpana arviona kuvaamaan käynnin tuottamia euromääräisiä terveyshyötyjä. Osalle vastaajista oli vaikeaa tai mahdotonta arvioida käynnin rahallista arvoa, joten vain 78 % vastanneista antoi arvionsa tähän kysymykseen. Kävijöiden kokemat terveys- ja hyvinvointivaikutukset Sosiaalinen hyvinvointini lisääntyi Psyykkinen hyvinvointini lisääntyi Fyysinen hyvinvointini lisääntyi Vastanneita Arviointi, % n % täysin eri mieltä jonkin verran eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jonkin verran samaa mieltä täysin samaa mieltä ,12 0, ,25 0, ,15 0,77 Yhteensä ,17 0,79 Rahallinen arvio koetuista terveys- ja hyvinvointivaikutuksista Vastanneita n % Keskiarvo Keskihajonta Keskiarvo, euroa Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max ,35 395,

35 Kävijätyytyväisyys Käynnin tarkoitus Kävijätutkimukseen vastanneet pitävät luonnon kokemista ja yhdessäoloa oman seurueen kanssa tärkeimpinä syinä käynnilleen Evon retkeilyalueella. Myös maisemat ja rentoutuminen olivat erittäin tärkeitä yli puolelle kävijöistä. Vähiten painoarvoa saivat kulttuuriperintöön tutustuminen, jännityksen kokeminen sekä tutustuminen uusiin ihmisiin. Virkistysmotiivit 35

36 Kävijöiden mielipiteet alueesta, palveluista ja ympäristön laadusta Tyytyväisimpiä vastaajat olivat polttopuuhuoltoon. Myös tulentekopaikat ja laavut, pysäköintipaikat sekä yleinen siisteys ja turvallisuus saivat kiitosta. Huonoimman arvion (2,7) saivat yrittäjien tuottamat palvelut. Kävijät olivat melko tyytyväisiä palveluiden määrään Evon retkeilyalueella (keskiarvo 4,1). Vastaajista yhteensä 86 % piti luontopalveluiden ja -rakenteiden nykyistä määrää joko erittäin hyvänä tai melko hyvänä. Palveluiden käyttö ja laadun arviointi Palvelu tai ympäristötekijä Käyttänyt ja arvioinut n % erittäin huono melko huono Arviointi, % Keskiarvo keskinkertainen melko hyvä erittäin hyvä Pysäköintipaikat ,1 Lähialueen tiestö ,7 Opastetaulut ,6 Polkureitistö ,8 Polkuviitoitukset ,6 Tulentekopaikat ja laavut ,1 Polttopuut huolletuilla tulipaikoilla ,2 Ulkokäymälät ,8 Jätehuollon toteutus ja ohjaus Erityistarpeiden huomioon ottaminen (reittien kuljettavuus, turvallisuus, opasteet yms.) Metsähallituksen wwwsivut (luontoon.fi, retkikartta.fi) , , ,8 Laiturit ,7 Metsähallituksen palvelut somessa Yrittäjien tuottamat palvelut (esim. kahvilat ja ohjelmapalvelut) Reittien ja rakenteiden turvallisuus , , ,6 Yleinen turvallisuus ,0 Yleinen siisteys ,1 Maiseman vaihtelevuus ,0 Vastanneita yhteensä

37 Palveluiden käyttö ja laadun arviointi 37

38 Tyytyväisyys palveluiden määrään kokonaisuudessaan Arvioinut Arviointi, % n % melko tyytymätön ei kumpikaan melko tyytyväinen erittäin tyytyväinen erittäin tyytymätön Keskiarvo Tyytyväisyys palveluiden määrään kokonaisuudessaan ,1 Kävijöiden odotusten toteutuminen Kävijöiden ennakko-odotukset Evon retkeilyalueen luonnonympäristöstä, harrastusmahdollisuuksista ja reiteistä sekä rakenteista täyttyivät melko hyvin. Parhaiten odotukset täytti luontoympäristö. Reitit ja rakenteet sekä harrastusmahdollisuudet täyttivät odotukset keskimäärin melko hyvin. Venevuokrausmahdollisuuden ja kahvilapalveluiden puuttuminen mainittiin avoimissa kommenteissa useimmiten ennakko-odotuksista poikkeavana tekijänä. Käynnin ja kävijöiden ennakko-odotusten vastaavuus Odotukset Vastanneita Arviointi, % n % erittäin huonosti melko huonosti Keskihajonta keskinkertaisesti melko hyvin erittäin hyvin Keskiarvo Luonnonympäristö ,42 0,69 Harrastusmahdollisuudet ,04 0,80 Reitit ja rakenteet ,04 0,81 Yhteensä 421 Käynnin ja kävijöiden ennakko-odotusten vastaavuus 38

39 Vastanneiden käyntiä häirinneet tekijät Yli puolet kävijöistä ei kokenut minkään tekijän häirinneen heidän käyntiään Evon retkeilyalueella. Maaston kuluneisuus häiritsi kävijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista eniten. Muina häiritsevinä tekijöinä mainittiin mm. hakkuut ja tien korjaustyöt. Käyntiä häirinneet tekijät Häiriötekijä Vastanneita Arviointi, % n % erittäin paljon melko paljon Keskihajonta keskinkertaisesti melko vähän ei lainkaan Keskiarvo Maaston kuluneisuus ,18 1,05 Maaston roskaantuneisuus ,22 1,07 Liiallinen kävijämäärä ,26 1,09 Muiden kävijöiden käyttäytyminen ,34 1,09 Jokin muu, mikä? ,98 1,50 Yhteensä 419 Käyntiä häiritsevät tekijät 39

40 Muut käyntiä häirinneet tekijät Häiriö muu Hakkuualueet 1 Huonot reittimerkinnät 1 Hyttyset 1 Julkisilla ei pääse alueelle vaikka luontoon.fi sivulla sanottiin niin 1 Kalaluvan saanti 1 Kova tuuli 1 Kuuma sää 1 Laavujen vähäinen määrä 1 Leiripaikalla mölyäminen 1 Majavapolun opastetaulujen huono kunto 1 Merkinnät puutteelliset 1 Metsätöiden jäljet 1 Navigaattorit ei löytäneet reittiä aluksi vaan ohjasivat suljetulle tielle Omat jäljet siistinä 1 Paths not well signed 1 Pitkos puut veden alla 1 Polkujen vähäisyys. Reiteistä iso osa tietä, joka on supertylsää. 1 Puuttuneet, huonot viitoitukset 1 Pöly 1 Pölyisyys 1 Raesade 1 Reittimerkintä 1 Reittimerkintä huono 1 Tien korjaustyöt 1 Venevuokrausmahdollisuuden puuttuminen 1 Vesipisteitä on liian vähän! 1 Vessaa voisi siivota 1 Yhteensä 27 Kpl 1 Kävijätyytyväisyysindeksi Evon retkeilyalueen valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 3,95. Arvosana 5 tarkoittaa erittäin hyvää ja arvosana 1 erittäin huonoa. Indeksi kuvaa karkealla tasolla kävijöiden yleistä tyytyväisyyttä kyseiseen käyntiinsä retkeilyalueella. Kävijätyytyväisyysindeksi on laskettu seuraavien osatekijöiden keskiarvona: mielipiteet palveluista ja ympäristön laadusta, ennakkoodotusten toteutuminen ja käyntiä häirinneet tekijät. 40

41 Kävijätyytyväisyys osatekijöittäin Palvelut Ympäristö Odotukset Häiriötekijät Pysäköintipaikat 4,06 Yleinen 4,00 Luonnonympäristö 4,42 Maaston 4,18 turvallisuus kuluneisuus Lähialueen tiestö 3,67 Yleinen siisteys 4,12 Harrastusmahdollisuudet 4,04 Maaston 4,22 roskaantu- neisuus Opastetaulut 3,58 Maiseman 3,96 Reitit ja 4,04 Liiallinen 4,26 vaihtelevuus rakenteet kävijämäärä Polkureitistö Polkuviitoitukset 3,55 Tulentekopaikat ja laavut Polttopuut huolletuilla tulipaikoilla 3,76 Muiden 4,34 kävijöiden käyttäytyminen 4,12 4,16 Ulkokäymälät 3,76 Jätehuollon toteutus ja ohjaus Erityistarpeiden huomioon ottaminen (reittien kuljettavuus, turvallisuus, opasteet yms.) Metsähallituksen www-sivut (luontoon.fi, retkikartta.fi) 3,58 3,45 3,78 Laiturit 3,69 Metsähallituksen palvelut somessa 3,53 Yrittäjien tuottamat palvelut (esim. kahvilat ja ohjelmapalvelut) Reittien ja rakenteiden turvallisuus Palveluiden määrä Aluekohtainen keskiarvo Vertailukelpoinen keskiarvo 2,75 3,58 4,08 3,74 4,03 4,17 4,25 3,74 4,03 4,17 4,25 Aluekohtainen kävijätyytyväisyysindeksi 3,93 Valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi 3,95 41

42 Kävijätyytyväisyys osatekijöittäin (keskiarvot) 42

43 Vapaamuotoiset ajatukset Vapaamuotoista palautetta kertyi 49 kommentin verran. Kommenteista 67 % oli kehitysehdotuksia, 23 % kehuja ja vain 10 % valituksia. Retkeilyalueen rakenteista eniten palautetta saivat reittimerkinnät, WC:t ja pitkospuut. Reittimerkintöjen lisäämistä toivottiin etenkin reittien risteyspaikkoihin. Polkuja risteili aika paljon, joten risteyksissä voisi olla selvemmät merkit ja opasteet, kommentoi eräs vastaajista. Vastaajat toivoivat myös selkeämpää viitoitusta laavuille, ulkokäymälöille ja keittokatoksille. Pitkospuita toivottiin uusittavaksi paikoitellen. Ulkokäymälöihin toivottiin säännöllisesti uusittavia styroxreunuksia: WC:n istuinaluset Valkea mustajärvellä JÄRKYTTÄVÄT. Pitää uusia joka kevät. Evolle ei ollut linja-autoyhteyttä Hämeenlinnasta eikä Padasjoelta kesällä Julkisen liikenteen kehittämistä toivottiin: Ihana alue, toivottavasti julkisella liikenteellä voisi päästä kansallispuistoalueille aina helposti tai jo pääsee tänne - niin tulen varmasti retkelle. Evon retkeilyalueella ei ollut saatavilla luontoneuvontaa eikä kahvilapalveluita heinäkuussa 2018 Niemisjärvien kahvilan lopetettua toimintansa ja Evokeskuksen ollessa kiinni. Kommenttien perusteella kahvilaa sekä pienimuotoista kalastus- ja retkeilyneuvontaa kaivataan. Kävijät toivoivat myös esteetöntä ja peseytymismahdollisuuksilla varusteltua asuntovaunualuetta sekä venevuokrausmahdollisuutta. Veneiden vuokraus kuntoon. Vaunualue kuntoon. Rahalle vastinetta. WC-sauna -peseytyminen., luetteli eräs vastaajista alueen kehitystarpeita. Kävijät jättivät myös kehitysehdotuksia luontoneuvonnan ja luontopalveluiden toteuttamiseen liittyen. Evokeskus voisi olla auki heinäkuussa (opastus, kahvila), ehdotti eräs vastaajista. Niemisjärville venevuokraus Evokeskuksen kioskilta. Infoa lisää palveluista, kiteytti eräs vastaajista. Kävijät eivät olleet täysin tyytyväisiä Evon retkeilyaluetta koskevaan internetistä löytyvään opastukseen ja toivoivat sähköisen tiedon päivittämistä etenkin palvelutarjonnan osalta: Evokeskuksen tarjontaan olimme hieman pettyneitä, olimme netistä ymmärtäneet, että paikalla on näyttely tms. mutta ei ollutkaan, kiitos kun pääsimme kurkkaamaan edes täytettyjä eläimiä. Niemisjärven kioski olikin kiinni, veneet ja kanootit vain houkuttimina, ei mahdollisuutta käyttää. Niemisjärven luontopolulla monet tietoiskukyltit huonossa kunnossa, erityisesti eläinten jälkiä esittelevä, joka olisi kiinnostanut lapsia. Myös netistä löytyvien reittikarttojen päivittämistä toivottiin: Netistä löytyvään karttaan merkinnät etäisyyksistä kilometreinä, helpompi suunnitella retkiä erityisesti lasten kanssa. Netin kartassa eri matkat luontopoluissa kuin opastetauluissa. Kehuja saivat puolestaan etenkin retkeilyalueen tupien ja kämppien ylläpito sekä laavualueiden siisteys. Kalastukseen liittyviä kommentteija tuli 4. Vastaajat toivoivat enemmän lohikalan talvi-istutuksia sekä lisää valvontaa kalastukseen. Lisäksi kalanperkuujätteille toivottiin jäteastiaa Niemisjärvien alueelle. 43

44 TULOSTEN TARKASTELU Kävijät olivat melko tyytyväisiä palveluiden määrään Evon retkeilyalueella (keskiarvo 4,1). Vastaajista yhteensä 86 % piti luontopalveluiden ja -rakenteiden nykyistä määrää joko erittäin hyvänä tai melko hyvänä. Tyytyväisyys palveluiden määrään kokonaisuudessaan on parantunut vuodesta 2010 (keskiarvo tuolloin 3,9). Retkeilyalueen kävijöiden tuottamat paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat likimain saman suuruiset kuin edellisen kävijätutkimuksen (Korhonen 2010) aikaan vuonna 2010, vaikka vuonna 2010 käyntimäärä oli suurempi (84 500) johtuen etenkin partiolaisten suurleiristä. Kävijärakenteen muutos luo uusia vaatimuksia esteettömyydelle Matkailijoiden määrä Evolla on kasvanut selvästi (vuonna % ja nyt 84 %). Evon retkeilyalueen kävijät ovat yhä enenevässä määrin pikkulapsiperheitä. Toisaalta myös ikääntyminen alkaa näkyä kävijärakenteessa. Molemmille kävijäsegmenteille luontoympäristön saavutettavuus ja luontopalvelurakenteiden esteettömyys ovat merkittäviä tekijöitä. Kävijäsegmentin ikärakenteen muutoksen tuomiin haasteisiin on kuitenkin jo tartuttu. Syyskuussa 2018 startanneessa Luonto kaikille -hankkeessa kehitetään luontomatkailupalveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Hanke sijoittuu Kanta- ja Päijät-Hämeeseen, Evon retkeilyalueen ohella myös Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoihin ja Päijänteen kalastuskohteille. Hankkeessa kartoitetaan olemassa olevat rakenteet, reitit ja palvelut, joiden ympärille on mahdollista rakentaa esteettömiä ja saavutettavia vaelluksia ja retkiä. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU sekä Metsähallituksen Luontopalvelut. Kalastuksen rinnalle uusia aktiviteetteja Evon retkeilyalueella harrastetaan mitä moninaisimpia luontoaktiviteetteja. Useimmat kävijätutkimukseen vastanneista osallistuivat käynnillään 1 3 aktiviteettiin. Harrastusmahdollisuuksien vastaavuus kävijöiden odotuksiin sai keskiarvon 4,04 (asteikko 1 5). Odotusten arvioi täyttyneen melko hyvin 21 % ja erittäin hyvin 31 % vastaajista. Murhetta aiheutti tyypillisimmin venevuokrausmahdollisuuden puuttuminen odotusten vastaisesti. Kävijöiden virkistysmotiiveissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen tutkimukseen verrattuna. Luonnon kokeminen ja yhdessä olo oman seurueen kanssa ovat edelleen tärkeimmät syyt saapua Evolle. Kävijät harrastavat Evon retkeilyalueella useimmiten kävelyä, retkeilyä ja luonnontarkkailua. Vuonna 2010 kalastus oli ylivoimaisesti tärkein aktiviteetti Evolla. Nykyisin retkeily on kuitenkin syrjäyttämässä kalastuksen tärkeimpänä yksittäisenä aktiviteettina. Myös telttailun suosio on kasvussa ja yhä useampi kävijöistä yöpyykin retkeilyalueella. Retkeily- ja luontoneuvonnan tarve ilmeinen Niemisjärvien virkistyskalastusalueen kahvilan toiminnan loppuminen sekä Evokeskuksen palveluiden supistuminen on luonut tarpeen luontoneuvonnan uudelleen suunnittelulle Evon retkeilyalueella. Tarve korostuu matkailijoiden ja ensi kertaa Evolla vierailevien kävijöiden määrän lisääntyessä. Aiemmin Evokeskuksella oli Metsähallituksen palkkaama opas kesäisin, vaihtuvia näyttelyitä, tehtäviä ja tekemistä lapsille sekä kahvio, josta sai kahviotuotteiden lisäksi karttoja, kirjoja, 44

45 pehmoja ja logotuotteita. Vuoden 2015 jälkeen Metsähallitus on luopunut kausiopaspalveluista Evokeskuksella ja näyttely on purettu. Metsähallituksen asiakaspalvelu on siirtynyt puhelin- ja sähköpostipalveluksi sekä sosiaaliseen mediaan. Nykyisin Evokeskus on avoinna oppilaitoksen aukioloaikoina ja keskuksessa toimii kahvila ja lounasravintola. Pitkään Niemisjärvillä toiminut kahvila lopetti toimintansa keväällä Kahvilasta sai aiemmin ostettua kalastusluvat ja noudettua asuntovaunupaikkojen ja veneiden avaimet. Kioskikahviopalveluiden lisäksi kahvila tarjosi myös kalastusneuvontaa ja pienimuotoista retkeilyneuvontaa. Kävijöiden antaman palautteen perusteella Evolla olisi tarvetta luontoneuvonnalle. Kävijät kaipaavat kalastus- ja retkeilyneuvontaa, kahvilapalveluita ja asuntovaunualuetta peseytymismahdollisuuksineen. Vastaajat nostivat esille myös Evon luontoa ja historiaa käsittelevien näyttelyiden ja teemallisten luontopolkujen kehittämisen. 45

46 LÄHTEET Kajala, L., Almik, A., Dahl, R., Dikšait, L., Erkkonen, J., Fredman, P., Jensen, F., Søndergaard, Karoles, K., Sievänen, T., Skov-Petersen, H., Vistad, O. I. and Wallsten, P. 2009: Kävijäseuranta luontoalueilla Pohjoismaiden ja Baltian maiden kokemuksiin perustuva opas. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B s. Korhonen, M. 2010: Evon retkeilyalueen kävijätutkimus Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B s. Lahden Ammattikorkeakoulu 2018: Luonto kaikille -hankekuvaus. < viitattu Metsähallitus 2015: Evon retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma. - Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C S. Metsähallitus 2018: Evon retkeilyalue. Luontoon.fi-verkkopalvelu, < viitattu Metsähallitus 2018: Hämeen luontokeskus. Luontoon.fi-verkkopalvelu, < viitattu Vatanen. E. & Kajala, L. 2015: Kansallispuistojen, retkeilyalueiden ja muiden luontomatkailullisesti arvokkaiden suojelukohteiden paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmän kertoimien päivitys Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A s. 46

47 Aineiston kerääjä täyttää: numero paikka kävijä haastattelija posti nimikirjaimet pvm kellonaika Evon retkeilyalue Kävijätutkimus 2018 Täyttöohjeet: Kävijätutkimuksella kerättävää tietoa käytetään hyväksi Evon retkeilyalueen kehittämisessä. Toivomme Sinun vastaavan tämän lomakkeen jokaiseen kysymykseen huolellisesti ja pyydämme ottamaan huomioon seuraavat ohjeet: 1. Lue kysymykset huolellisesti. 2. Vastaa kysymyksiin henkilökohtaisesti merkitsemällä yksi rasti vastausympyrään ( ). Niissä kysymyksissä, joissa on mahdollista valita useampi vaihtoehto, merkitse vastauksesi vastausruutuihin ( ). Joissakin kysymyksissä pyydetään kirjoittamaan vastaus. 3. Kysymykset koskevat ainoastaan tämänkertaista käyntiäsi Evon retkeilyalueella (kartta 1) ja joissain kohdin myös sen lähialueella (kartta 2, Hämeenlinna ja Padasjoki). 4. Palauta täytetty lomake aineiston kerääjälle. 5. Lisätietoja antaa erikoissuunnittelija Maija Mikkola (maija.mikkola@metsa.fi, ). KIITOKSET ETUKÄTEEN! 1. Milloin saavuit Evon retkeilyalueelle (ks. kartta 1)? päivämäärä ja kellonaika 2. Kuinka kauan oleskelit tai aiot oleskella tällä käynnillä a. Evon retkeilyalueella (ks. kartta 1)? noin vrk tai tuntia b. yhteensä Evolla ja sen lähialueella (Hämeenlinnassa tai Padasjoella, ks. kartta 2)? Jos asut lähialueella, älä vastaa tähän kysymykseen, vaan siirry kysymykseen 3. noin vrk tai tuntia Jos vastasit edelliseen kysymykseen (2b) enemmän kuin 1 vrk, niin kuinka monta kertaa olet vieraillut tai suunnittelet vierailevasi Evon retkeilyalueella tämän matkasi aikana? kertaa 3. Jos yövyit tai aiot yöpyä (muussa tapauksessa siirry kysymykseen 4) a. Evon retkeilyalueella (ks. kartta 1), niin montako yötä vietit tai vietät vuokramökissä yötä asuntoautossa tai -vaunussa yötä omassa majoitteessa (teltta tms.) yötä laavussa yötä muualla, missä? yötä b. Evon retkeilyalueen lähialueella (ks. kartta 2), niin montako yötä vietit tai vietät hotellissa yötä vuokramökissä yötä omassa mökissä yötä asuntoautossa tai -vaunussa yötä ystävän tai sukulaisen luona yötä muualla, missä? yötä 47