Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016"

Transkriptio

1 Kristina Ala-Fossi ja Maija Mikkola Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 225

2 Maija Mikkola Metsähallitus Luontopalvelut, Etelä-Suomi PL 36, Jyväskylä maija.mikkola (at) metsa.fi puh Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijöistä yli puolet söi eväitä luonnon helmassa. Kuva: Markus Sirkka Metsähallitus, Vantaa 2017 ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (pdf)

3 Kristina Ala-Fossi ja Maija Mikkola Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016

4 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ kansallispuisto, Natura alue Pyhä-Häkin kansallispuisto Pyhä-Häkin alue FI Etelä-Suomen luontopalvelut TEKIJÄ(T ) Kristina Ala-Fossi ja Maija Mikkola JULKAISUN NIMI Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2016 TIIVISTELMÄ Vuonna 2003 perustettu Pyhä-Häkin kansallispuisto sijaitsee Keski-Suomessa, Saarijärvellä. Kansallispuiston pinta-ala on 13 km 2. Vuonna 2016 Pyhä-Häkissä vieraili kävijää. AVAINSANAT MUUT TIEDOT Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin Tutkimuksella selvitettiin puiston kävijärakennetta, käyntien alueellista ja ajallista jakautumista sekä kartoitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä puiston hoidosta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia sekä kävijöiden kokemia terveysja hyvinvointivaikutuksia. Suurin osa kävijöistä saapui Pyhä-Häkin kansallispuistoon sen lähikunnista, erityisesti Jyväskylästä. Ulkomaalaisten kävijöiden osuus oli 5 %. Kävijöistä 85 % kävi puistossa päiväseltään ja viipyi keskimäärin 3,6 tuntia. Yöpyjät viipyivät tyypillisimmin yhden vuorokauden ja majoittuivat matkailuautossa tai -vaunussa pysäköintialueella. Suosituimmat käyntikohteet olivat opastuskatos, Iso puu ja Kotajärven keittokatos sekä reiteistä Kotajärven polku. Suurin kävijäryhmä oli vuotiaat. Useimmiten puistoon saavuttiin 2 5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä. Tärkeimpiä syitä saapua Pyhä-Häkin kansallispuistoon olivat luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen sekä poissaolo melusta ja saasteista. Suosituimmat harrastukset olivat kävely, luonnon tarkkailu, eväsretkeily ja retkeily, joista retkeily nostettiin tärkeimmäksi. Kävijöiden odotukset täyttyivät kansallispuistokäynnillä hyvin. Käytettyjen palveluiden laatuun ja määrään oltiin tyytyväisiä. Kiitosta keräsivät erityisesti pysäköintipaikat, huolletut tulipaikat ja polkuviitoitukset. Eniten kehitettävää olisi yrittäjien tuottamissa palveluissa sekä jätehuollon toteutuksessa ja ohjauksessa. Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijät käyttivät vierailuunsa keskimäärin 19 euroa. Eniten käyttivät kotimaiset yöpyvät matkailijat (48 euroa) ja vähiten päiväretkeilijät (5 euroa). Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset ovat noin 0,2 miljoonaa euroa ja 3 henkilötyövuotta. Tästä peräti 97 % tuottivat kotimaiset matkailijat. Kävijöistä % koki sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen hyvinvointinsa lisääntyneen kansallispuistovierailun aikana. Vastaajat arvioivat koettujen terveys- ja hyvinvointivaikutusten rahalliseksi arvoksi 50 euroa (mediaani eli keskimmäinen vastaus). Lähes puolet kävijöistä aikoi jakaa kokemuksiaan kansallispuistovierailusta sosiaalisessa mediassa, useimmin facebookissa. Nyt toteutettu kävijätutkimus mahdollisti eri keruumenetelmin saatujen vastausten vertailun. Sillä, saatiinko vastaukset aktiivisesti haastattelemalla vai jatkuvan keruun pisteeltä, huomattiin olevan vaikutusta mm. kävijärakennetta ja käynnin kestoa koskeviin tuloksiin. Pyhä-Häkin kansallispuisto, kävijätutkimus SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 225 ISSN-L ISBN (PDF) ISSN (VERKKOJULKAISU) SIVUMÄÄRÄ 68 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA

5 PRESENTATIONSBLAD UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM UPPDRAGSGIVARE Forststyrelsen DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER TYP AV SKYDDSOMRÅDE/ SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN NATURA 2000-OMRÅDETS NAMN OCH KOD REGIONENHET nationalpark, Natura 2000-område Pyhä-Häkki nationalpark Pyhä-Häkki FI Södra Finlands naturtjänster FÖRFATTARE Kristina Ala-Fossi ja Maija Mikkola PUBLIKATION Besökarundersökning i Pyhä-Häkki nationalpark 2016 SAMMANDRAG Pyhä-Häkki nationalpark grundades år 2003 och ligger i Saarijärvi i Mellersta Finland. Nationalparkens areal är ca 13 km 2. År 2016 hade Pyhä-Häkki nationalpark besökare. Materialet till besökarundersökningen i Pyhä-Häkki nationalpark insamlades Syftet med undersökningen var att utreda besökarstrukturen, besökens områdesvisa och tidsmässiga fördelning samt besökarnas upplevelser av och åsikter om parkens skötsel och utvecklingsbehov. Därtill undersöktes besökarnas penninganvändning och dess effekt på den lokala ekonomin samt hurdana effekter besökarna upplevde att besöket hade på deras hälsa och välmående. Största delen av besökarna kom till Pyhä-Häkki nationalpark från närliggande kommuner, i synnerhet från Jyväskylä. 5 % av besökarna var utlänningar. Av svararna besökte 85 % parken under dagtid och de vistades där i genomsnitt 3,6 timmar. Övernattarna vistades i parken huvudsakligen ett dygn och bodde i husbil eller husvagn på parkeringsplatsen. De populäraste av besöksmålen var infopunkten, Storträdet och Kotajärvi kokskjul och av lederna Kotajärvi stig. Den största besökargruppen bestod av åringar. Merparten av besökarna kom till nationalparken i sällskap på 2 5 personer, som bestod av familjemedlemmar. De viktigaste orsakerna till besöken i Pyhä-Häkki nationalpark var naturupplevelser, landskap och avkoppling samt behovet att komma bort från buller och föroreningar. De populäraste aktiviteterna bland besökarna var promenader, naturobservationer, utflykter med matsäck samt friluftsliv, varav det sist nämnda ansågs viktigast. Besökarnas förväntningar uppfylldes väl under besöket i nationalparken. Besökarna var nöjda med kvaliteten på och mängden av tjänster. Beröm fick speciellt parkeringsplatserna, de underhållna eldplatserna och skyltningen utmed lederna. Mest förbättringar önskade sig besökarna i de av företagare producerade tjänsterna och i förverkligandet och vägledningen av avfallshanteringen. Besökarna i Pyhä-Häkki nationalpark använde i genomsnitt 19 euro under sitt besök. Mest pengar använde de inhemska turister som övernattade i parken (48 euro) och minst dagsgästerna (5 euro). Besökarnas totala inkomsteffekt på området var ca 0,2 miljoner euro och sysselsättningseffekten 3 årsverken. De inhemska turisterna stod för hela 97 % av detta. Rentav % av besökarna uppgav att deras sociala, psykiska och fysiska välmående ökade under besöket i nationalparken. Svararna uppskattade att värdet på de upplevda effekterna på hälsa och välmående var 50 euro (median, dvs. mittersta svaret). Nästan hälften av besökarna hade i planerna att dela sina upplevelser i nationalparken i sociala medier, speciellt i Facebook. I denna besökarundersökning kunde man jämföra svar insamlade med olika metoder. Huruvida man fått in svaren med hjälp av intervjuare eller från punkter med kontinuerlig, icke-handledd insamling visade sig ha en inverkan bl.a. på de resultat som gällde besökarstrukturen och besökets längd. NYCKELORD ÖVRIGA UPPGIFTER Pyhä-Häkki nationalpark, besökarundersökning SERIENS NAMN OCH NUMMER Forststyrelsens naturskyddspublikationer. Serie B 225 ISSN-L ISBN (PDF) ISSN (ONLINE) SIDANTAL 68 s. SPRÅK finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI DISTRIBUTION Forststyrelsen, naturtjänster PRIS

6 Sisällys 1 JOHDANTO KÄVIJÄTUTKIMUKSEN TOTEUTUS Alueen kuvaus Aineisto ja menetelmät TULOKSET Kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Kävijöiden seuruetiedot Käynti Pyhä-Häkin kansallispuistossa Kohteen tärkeys Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset Liikkumistapa ja kuljettu matka Käyntien alueellinen jakautuminen Käynnin kesto ja toistuvuus Saapuminen alueelle Kävijöiden rahankäyttö ja sen paikallistaloudelliset vaikutukset Käynnin terveys- ja hyvinvointivaikutukset Kävijätyytyväisyys Käynnin tarkoitus Kävijöiden mielipiteet alueesta, palveluista ja ympäristön laadusta Kävijöiden odotusten toteutuminen Käyntiä häirinneet tekijät Kävijätyytyväisyysindeksi Aluekohtaiset kysymykset Vapaamuotoiset ajatukset TULOSTEN TARKASTELU Yhteenveto Tärkeimmät tulokset Erot keruumenetelmien välillä Vertailu aiempiin tutkimuksiin LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Suomenkielinen kyselylomake Liite 2 Aineiston aktiivisen keruun aikataulu Pyhä-Häkin kansallispuistossa Liite 3 Kotimaisten vastaajien asuinkunnat Liite 4 Vastaajien ilmoittamat matkan muut kohteet Liite 5 Vapaamuotoinen palaute aihepiireittäin... 59

7 1 Johdanto Pyhä-Häkin kansallispuisto on yksi Etelä-Suomen edustavimmista vanhan metsän alueista. Keski- Suomessa sijaitsevan puiston metsät ovat valtaosiltaan luontaisesti syntyneitä, kulojen ja myrskyjen vuosisatojen aikana muokkaamia. Puiston yhtenäistä metsämaisemaa elävöittävät avosuot, korvet, rämeet sekä pienet erämaalammet. Poika-ahon torpan pihapiirissä voi tutustua myös perinnemaisemaan. Edellinen kävijätutkimus toteutettiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa vuonna 2007 (Mikkola & Kuosmanen 2008), ja sen tuloksia hyödynnettiin vuonna 2010 valmistuneen hoito- ja käyttösuunnitelman tekemisessä (Metsähallitus 2010). Kävijätietojen ajantasaisuuden varmistamiseksi tutkimus katsottiin tarpeelliseksi uusia vuonna Puistoon on edellisen kävijätutkimuksen jälkeen rakennettu uusia polkureittejä, ja Poika-ahon torppa on muutettu päivätuvasta vuokratuvaksi. Vuonna 2014 Poika-ahossa järjestettiin ensimmäiset lammaspaimenlomat. Lisäksi haluttiin päivittää kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten laskeminen vuonna 2009 kehitetyn uuden laskentamallin mukaiseksi (Metsähallitus & Metsäntutkimuslaitos 2009). Tässä kävijätutkimuksessa kartoitettiin kansallispuiston nykyistä kävijärakennetta ja käytön alueellista ja ajallista jakautumista sekä selvitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä puiston hoidosta ja kehittämiskohteista sekä kävijöiden kokemia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. 7

8 2 Kävijätutkimuksen toteutus 2.1 Alueen kuvaus Pyhä-Häkin kansallispuisto sijaitsee Keski-Suomessa Saarijärven kunnan alueella, noin 85 km Jyväskylästä luoteeseen (kuva 1). Puiston läpi kulkee Saarijärvi Viitasaari-maantie (nro 6510). Pyhä- Häkin kansallispuisto on perustettu suojelemaan vanhaa metsää. Alueen vanhat metsät ovat keskiiältään yli 250-vuotiaita. Puolet kansallispuiston alueesta on suota ja toinen puoli kangasmaastoa ja mäkiharjanteita. Suopursua ja mäntyä kasvava isovarpuräme on puiston yleisin suotyyppi, lisäksi puiston alueella on lyhytkorsinevaa sekä kuusivaltaisia ruoho- ja heinäkorpia. Puiston suot ovat välttyneet ojitukselta alueen luoteiskulmaa lukuun ottamatta, ja luoteiskulmankin ojitetut suot on jo pääosin ennallistettu. Soilla ja kosteikkopaikoilla polkureitit on varustettu pitkospuilla (Metsähallitus 2010, Metsähallitus 2017a). Pyhä-Häkin kansallispuiston tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat aarnimetsän lisäksi yksittäiset ikivanhat petäjät, kuten Iso Puu, joka täytti kunnioitettavat 375 vuotta vuonna Vanhat kilpikaarnaiset petäjät ovat selvinneet useista alueella riehuneista metsäpaloista, joista muistuttavat vain korojäljet puiden tyvillä. Vanhojen luonnonmetsien järeää lahopuuainesta elinympäristökseen, ravinnon hankintaan tai lisääntymiseensä hyödyntävät eliölajit ovat Pyhä-Häkille tyypillisiä. Linnustonsa sekä kovakuoriais-, kääpä-, jäkälä- ja sammallajistonsa perusteella kansallispuisto on poikkeuksellisen arvokas luontokohde. Pyhä-Häkin kansallispuisto on varsin pieni ja tiivis alue. Lähes kaikki vierailut aloitetaan parkkipaikan läheisyydessä olevalta opastuskatokselta, josta lähtevät kaikki puiston rengasreitit. Pienen kokonsa takia kansallispuisto toimii erinomaisena päiväretkikohteena. Tilapäinen leiriytyminen puiston alueella on sallittua jokamiehenoikeuksien mukaisesti, mutta leiriytymiseen suositellaan käytettävän kansallispuiston lähellä sijaitsevaa Tulijärven laavua. Yöpyminen on mahdollista myös Poika-ahon vuokratuvassa. Taulukkoon 1 on koottu tärkeimmät tiedot Pyhä-Häkin kansallispuistosta vuonna Tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa Pyhä-Häkin kansallispuistosta löytyy mm. Luontoon.fi-verkkopalvelusta (Metsähallitus 2017a). Tätä tutkimusta varten määritelty lähialue on esitetty kuvassa 3. Kuva 1. Pyhä-Häkin kansallispuiston sijainti. Metsähallitus 2017, Karttakeskus Lupa L

9 Taulukko 1. Pyhä-Häkin kansallispuistoa kuvaavat tärkeimmät tiedot vuonna PYHÄ-HÄKIN KANSALLISPUISTO Perustamisajankohta 1956, laajennettu 1982 Sijainti Keski-Suomessa, Saarijärven kunnan alueella Pinta-ala 13 km 2 Käyntimäärä (vuonna 2016) Pysäköintialueen yhteydessä opastuskatos, jossa alueen kartta ja pieni näyttely Rengasreittien yhteenlaskettu pituus 28 km (osa ulottuu puiston ulkopuolelle) Palvelut Poika-ahon vuokratupa ja lammaspaimenlomat Kotajärven keittokatos ja tulentekopaikka Kaivot pysäköintialueella ja Poika-ahossa Kesällä puiston kävijöitä palvelee opas Luonnonsuojelu, luontomatkailu, luonnon virkistyskäyttö, sienestys ja marjastus Käyttömuodot Hoito- ja käyttösuunnitelma Laadittu vuonna 2010 (Metsähallitus 2010) 2.2 Aineisto ja menetelmät Kävijätutkimuksen aineisto kerättiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa Vastauksia kerättiin kolmessa paikassa: pysäköintialueen yhteydessä olevalla opastuskatoksella, Kotajärven keittokatoksella sekä polkureittien varrella. Aineiston keräsivät Markus Sirkka, Eija Reili, Risto Pynnönen, Maija Mikkola ja Kristina Ala-Fossi. Lisäksi osa aineistosta saatiin jatkuvan keruun pisteeltä, jossa pidettiin vastauslomakkeita kävijöiden saatavilla koko aineiston keräämisen ajan. Jatkuvan keruun piste oli sijoitettu pysäköintipaikan läheisyydessä olevaan opastuskatokseen, jossa lähes kaikki puiston kävijät vierailevat. Tutkimuksessa käytettiin Metsähallituksen vakiomuotoista kävijätutkimuslomaketta, joka muokattiin Pyhä-Häkin kansallispuistolle sopivaksi (liite 1). Vakiolomaketta ja -menetelmiä käytettäessä tutkimus on vertailukelpoinen Metsähallituksen muiden vastaavien tutkimusten kuten Pyhä-Häkin kansallispuiston edellisen kävijätutkimuksen kanssa (Mikkola & Kuosmanen 2008, Kajala ym. 2009). Kävijätutkimukseen osallistuneille tarjottiin kahta karttaa avuksi vastaamiseen. Kartassa 1 (kuva 2) oli Pyhä-Häkin kansallispuiston alue palveluineen ja paikannimineen, ja kartassa 2 (kuva 3) Pyhä- Häkin kansallispuiston lähialue (Saarijärvi ja Kannonkoski). Lähialuetta käytettiin kävijöiden rahankäyttöä selvittävässä kysymyksessä sekä tarkasteltaessa paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden osuuksia. Tämän kävijätutkimuksen yhteydessä järjestettiin arvonta (arvontaan osallistuneet täyttivät erillisen arvontalomakkeen), jossa oli palkintona tietokirja Suomalainen aarniometsä. Arvontaa käytettiin kannustamaan kävijöitä vastaamaan. Arvonta oli varsin suosittu, siihen osallistui 74 % vastanneista. Resurssien niukkuuden vuoksi aktiivisia haastatteluita ei pystytty toteuttamaan satunnaistetusti arpomalla keruupäivät, vaan keruupäiviin vaikuttivat kulloisetkin henkilöresurssit sekä pyrkimys kustannustehokkuuteen. Keruupäiviä pyrittiin kuitenkin resurssien mukaan jakamaan mahdollisimman hyvin eri kuukausille ja viikonpäiville. Viikonloput painottuivat erityisesti loma-aikojen ulkopuolella. Lisäksi heinäkuussa ei pystytty toteuttamaan lainkaan aktiivisia keruupäiviä, mistä johtuen keruuta tehostettiin syksyllä riittävän suuren otoskoon saavuttamiseksi. Liitteessä 2 on esitetty toteutunut aktiivisen aineistonkeruun aikataulu. 9

10 Kuva 2. Pyhä-Häkin kansallispuiston palvelut sekä kävijätutkimuksessa mainitut käyntikohteet. Metsähallitus 2017, Maanmittauslaitos 1/MML/17. 10

11 Kuva 3. Pyhä-Häkin kansallispuisto ja tätä tutkimusta varten määritelty lähialue. Punaisella merkitty alue on kansallispuisto (tutkimusalue). Keltaisella merkitty on Pyhä-Häkin kansallispuiston lähialuetta. Metsähallitus 2017, Maanmittauslaitos 1/MML/17. Aktiivisen keruun otokseen poimittiin kaikki Pyhä-Häkin kansallispuistossa vierailleet 15 vuotta täyttäneet henkilöt saapumis- tai tapaamisjärjestyksessä sitä mukaa kun haastattelija vapautui aiemmin saapuneiden kävijöiden haastattelemisesta. Haastattelija oli opastuskatoksella tai pysäköintialueella vastassa kansallispuistosta palaavia kävijöitä. Osa kävijöistä ohitti otantapisteen haastattelijan jakaessa lomakkeita ensin tulleille. Seurueista lomakkeen täytti usein vain yksi tai muutama henkilö. Osa kävijöistä ei ehtinyt tai halunnut vastata kyselyyn heti puistosta palattuaan, jolloin heille annettiin mukaan vastauslomake ja palautuskuori. Jokaiselta keruupäivältä pidettiin keruupäiväkirjaa, johon kirjattiin sääolot, keruun kesto, kerättyjen lomakkeiden lukumäärä, keruupaikka sekä muita huomioitavia asioita. Kyselylomakkeita oli täytettävissä suomen- ja englanninkielisinä. Vastauksista 94 % saatiin suomenkielisillä lomakkeilla ja 6 % englanninkielisillä. Tämä ei välttämättä kerro vastaajien todellista äidinkieltä, sillä tallennusvaiheessa huomattiin, että osa jatkuvan keruun pisteen suomenkielisistä vastaajista oli jostain syystä valinnut täytettäväkseen englanninkielisen lomakkeen. Vastaajista 44 % täytti lomakkeen itse haastattelupaikalla, joitain vastaajia haastattelija avusti täyttämällä lomakkeen haastateltavan vastausten mukaisesti. Postitse saatiin 21 % vastauksista. Lähes kolmasosa vastauksista saatiin jatkuvan keruun pisteestä (taulukko 2), mikä mahdollistaa aktiivisen keruun ja jatkuvan keruun aineistojen vertailun. 11

12 Taulukko 2. Vastausten jakautuminen vastaustavoittain. Vastaustapa Kpl % Paperilomake haastattelupaikalla asiakkaan täyttämänä Paperilomake haastattelupaikalla haastattelijan täyttämänä 9 3 Paperilomake postitse Paperilomake kyselypisteessä, jossa ei haastattelijaa (esim. postilaatikko tai autiotupa) Yhteensä Vastauksista 98 % saatiin opastuskatokselta, 1 % polkureitin varrelta ja 1 % Kotajärven keittokatokselta (taulukko 3). Vastauksille asetettu määrällinen tavoite oli 300 kappaletta. Havaintojakson aikana vastauksia saatiin 350 eli yli tavoitellun määrän. Yksi vastauslomake jouduttiin hylkäämään, sillä siihen oli täytetty ainoastaan vapaamuotoisen palautteen osuus. Lisäksi yksi postitse palautettu lomake oli täysin tyhjä. Hyväksyttyjen ja ASTA-tietojärjestelmään tallennettujen lomakkeiden määrä oli siten 348 kappaletta. Aktiivikeruun aikana yhteensä kuusi henkilöä kieltäytyi vastaamasta tutkimukseen. Syyksi ilmoitettiin kiire tai motivaation puute. Palautuskirjekuoren kanssa kävijän mukaan annetuista lomakkeista palautui 65 %. Taulukko 3. Vastausten jakautuminen haastattelupaikoittain Pyhä-Häkin kansallispuistossa Haastattelupaikka Kpl % Opastuspaikka Polkureitillä 4 1 Kotajärvi 2 1 Yhteensä Kyselylomakkeiden tiedot tallennettiin Metsähallituksen asiakasseurantatietojen hallintaan käytettävään ASTA-tietojärjestelmään. Aineiston analysoinnin tilastollisina menetelminä käytettiin suorien jakaumien tarkastelua ja kuvailevia tunnuslukuja (keskiarvo, keskihajonta, moodi, mediaani ja prosenttipisteet): Moodi on tyyppiarvo, joka kuvaa aineiston yleisintä arvoa. Mediaani ilmaisee muuttujan keskimmäisen arvon jakaen havaintoaineiston kahteen yhtä suureen osaan. 25 %:n prosenttipiste ilmaisee sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu neljäsosa havaintoaineistosta, ja 75 %:n prosenttipiste sen muuttujan arvon, jonka alle sijoittuu kolme neljäsosaa havainnoista. 12

13 Lomakkeiden täytössä havaittiin ongelmia etenkin rahankäyttöä koskevissa kysymyksissä, sillä osa vastaajista koki rahasummien määrittelemisen työlääksi. Esimerkiksi muutamat vuokramökissä yöpyneet ilmoittivat, etteivät ole käyttäneet matkaansa lainkaan rahaa. Jotkut vastaajat olivat jättäneet kysymykset 7 ja 8 vastaamatta, mikä saattoi johtua kysymysten asettelusta lomakesivulla. tamissa tapauksissa pariskunta oli täyttänyt lomakkeen yhdessä ja ilmoittanut lomakkeelle kummankin sukupuolen. Näitä lomakkeita oli kolme kappaletta, ja ne kirjattiin vuoron perään miehen ja naisen vastaamiksi. Yhdelle lomakkeelle oli ilmoitettu kaksi ikää, jolloin tutkimukseen kirjattu ikä arvottiin. Käynnin hyvinvointi- ja terveysvaikutusten rahallisessa arvioinnissa tutkimusaineistosta poistettiin kaikki äärevät eli euroa ylittävät summat, joita tähän tutkimukseen osui yksi ( euroa). Kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisten vaikutusten laskemiseen käytettiin Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen (2009) kehittämää laskentamallia, joka on osa Metsähallituksen ASTAtietojärjestelmää. Paikallistaloudellisten vaikutusten laskemisessa käytetään ASTAan tallennettuja tietoja kävijöistä ja heidän rahankäytöstään sekä alueen vuotuista käyntimäärää. Laskentaa varten suojelu- ja retkeilyalueet on jaettu neljään luokkaan lähialueen asukastiheyden perusteella. Pyhä- Häkin kansallispuisto kuuluu tässä tarkastelussa luokkaan maaseutu. Kullekin luokalle on laskettu keskimääräiset välittömien vaikutusten kertautumista kuvaavat kertoimet sekä työllisyyssuhdeluvut. Apuna on käytetty Tilastokeskuksen maakunnallisista panos-tuotostaulukoista johdettuja paikallisia panos-tuotostaulukoita. Paikallistaloudellisten vaikutusten laskennassa käytettävät kertoimet päivitettiin vuonna 2014 (Vatanen & Kajala 2015). 13

14 3 Tulokset 3.1 Kävijärakenne Kävijöiden perustiedot Kävijätutkimukseen vastanneista 57 % oli naisia ja 43 % miehiä. Naisten keski-ikä oli noin 46 vuotta ja miesten noin 48 vuotta (taulukko 4). Naisista iäkkäin oli 82-vuotias ja miehistä 88-vuotias. Suurin kävijäryhmä oli vuotiaat sekä miehissä että naisissa (kuva 4). Yli 65-vuotiaista kävijöistä suurin osa oli miehiä. Vastanneista 73 %:lla oli opistotasoinen tai sitä korkeampi tutkinto. Ammattikoulun käyneitä oli 19 %, ja 8 %:lla ei ollut lainkaan ammatillista tutkintoa (taulukko 5). Taulukko 4. Vastanneiden ikää kuvaavia tunnuslukuja. Vastanneiden lukumäärä (n) oli 341. Ikä Mies Nainen Kaikki Keski-ikä Iän keskihajonta 16,6 14,0 15,2 Minimi-ikä Maksimi-ikä Moodi Mediaani Kuva 4. Vastaajien ikäjakauma sukupuolen mukaan. 14

15 Taulukko 5. Vastanneiden ammatillinen koulutus. Ammatillinen koulutus Mies Nainen Kaikki kpl % kpl % kpl % Ammattikoulu Opistotasoinen tutkinto Alempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto Ylempi yliopisto- tai korkeakoulututkinto Ei ammatillista tutkintoa Yhteensä Kotimaisia matkailijoita oli vastanneista 78 % ja paikallisia Saarijärven tai Kannonkosken kuntien asukkaita 17 % (taulukko 6). Eniten kotimaisia kävijöitä Pyhä-Häkin kansallispuistoon tuli Jyväskylästä (25 %), Saarijärveltä (16 %) ja Äänekoskelta (7 %). Yhteensä kävijöitä tuli 72:sta eri kunnasta (liite 3 ja kuva 5). Ulkomaisia matkailijoita oli kymmenestä eri maasta, yhteensä 5 % vastaajista (taulukko 7). Eniten ulkomaalaisia oli Saksasta, Ranskasta, Belgiasta ja Ruotsista. Taulukko 6. Kävijöiden luokittelu asuinkunnan ja kotimaan perusteella. Kävijätyyppi Kpl % Paikallinen asukas Kotimainen matkailija Ulkomainen matkailija 15 5 Yhteensä Taulukko 7. Kävijöiden kotimaa. Kotimaa Kpl % Suomi Saksa 3 1 Belgia 2 1 Ranskan tasavalta 2 1 Ruotsi 2 1 Alankomaat 1 0 Puola 1 0 Sveitsi 1 0 Viro 1 0 Yhdistynyt kuningaskunta 1 0 kuin Suomi, ei määritelty tarkemmin 1 0 Ei tiedossa 1 0 Yhteensä

16 Kuva 5. Kotimaisten kävijöiden asuinkunnat (n = 318). Pyhä-Häkin kansallispuiston sijainti on merkitty karttaan punaisella ympyrällä. Metsähallitus 2017, Maanmittauslaitos 1/MML/17. 16

17 3.1.2 Kävijöiden seuruetiedot Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijät saapuivat puistoon useimmiten pienissä 2 5 hengen seurueissa (78 %) (taulukko 8). Yksin liikkuvia oli 12 %. Vastaajista 79:llä (27 %) oli seurueessaan alle 15- vuotiaita (taulukko 9). Näissä seurueissa lapsia oli keskimäärin 3 ja heidän ikänsä oli keskimäärin 9 vuotta. Liikuntaesteisiä oli vain kahdessa seurueessa, yksi henkilö kummassakin. Suurin osa vastaajista oli tullut kansallispuistoon oman perheen (69 %), ystävien (13 %) tai seurustelukumppanin (9 %) kanssa (taulukko 10). Taulukko 8. Vastanneiden seuruetiedot. Seurueen koko Kpl % Yksin hengen seurue tai useamman hengen seurue Yhteensä Taulukko 9. Usean hengen seurueita kuvaavia tunnuslukuja Pyhä-Häkin kansallispuistossa. n Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Seurueen koko yhteensä 298 3,9 4, Alle 15-vuotiaita 79 3,0 4, Liikuntaesteisiä 2 1,0 0, Alle 15-vuotiaiden syntymävuodet , Taulukko 10. Seurueen koostumus. Seurue Kpl % Oman perheen jäsenet Ystävät Seurustelukumppani 25 9 t sukulaiset 11 4 Koululuokka 6 2 Työtoverit 5 2 Kerho, yhdistys tms. 4 1 Eläkeläisryhmä 1 0 Yhteensä

18 3.2 Käynti Pyhä-Häkin kansallispuistossa Kohteen tärkeys Suurin osa (68 %) vastaajista ilmoitti Pyhä-Häkin kansallispuiston olevan heidän matkansa ainoa tai tärkein kohde (kuva 6). Yksi matkan ennalta suunnitelluista kohteista Pyhä-Häkki oli 25 %:lle vastaajista. Muiksi kohteiksi ilmoitettiin tällöin esimerkiksi mökkeily (8 mainintaa), ystävien tai sukulaisten luona vierailu (7 mainintaa) ja Saarijärvi (6 mainintaa) (liite 4). Muita kansallispuistoja mainittiin muina kohteina yhteensä 27 kertaa, useimmin Salamajärven kansallispuisto (4 mainintaa). Kaikki vastaajien mainitsemat muut kohteet on lueteltu liitteessä 4. Vain 6 % vastaajista oli poikennut kansallispuistoon ennalta suunnittelematta. Matkan pääkohteiksi mainittiin tällöin mm. Lappi (4 mainintaa), Viitasaari (2) ja Hailuoto (2) (liite 4). Matkasi ainoa tai tärkein kohde (n=235) Yksi matkasi suunnitelluista kohteista (n=87) Ennalta suunnittelematon kohde matkan varrella (n=22) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuva 6. Pyhä-Häkin kansallispuiston tärkeys matkan kohteena (n = 344) Kävijöiden ulkoilu- ja luontoharrastukset Kävijät harrastivat tällä käynnillään Pyhä-Häkin kansallispuistossa useimmiten kävelyä (84 % vastanneista), luonnon tarkkailua (65 %), eväsretkeilyä (60 %), retkeilyä (52 %) ja luonnon nähtävyyksien katselua (43 %) (kuva 7). Luontovalokuvausta harrasti 36 % vastaajista ja koiran kanssa ulkoilua 16 %. Kävely oli yhtä suosittua miesten ja naisten keskuudessa (84 %) (kuva 7). Molemmilla sukupuolilla korkean vastausprosentin saivat myös luonnon tarkkailu (naiset 66 % ja miehet 64 %), eväsretkeily (62 % ja 56 %), retkeily (56 % ja 47 %) ja luonnon nähtävyyksien katselu (46 % ja 39 %). Kovin suuria eroja miesten ja naisten välillä ei ollut muidenkaan harrastusten osalta. 18

19 Useimmat kävijätutkimukseen vastanneista osallistuivat tällä käynnillään 4 6 toimintaan (45 % vastanneista) (taulukko 11). Vastanneista 39 % osallistui 1 3 toimintaan ja 14 % seitsemään tai useampaan. Naiset harrastivat keskimäärin useampia asioita kuin miehet. Kävijöiltä tiedusteltiin lisäksi, mikä oli heidän tärkein harrastuksensa tällä käynnillä Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Tärkeimmäksi nostettiin yleisimmin retkeily, jonka valitsi 21 % vastaajista (kuva 8). Tärkeimmiksi koettujen harrastusten suhteen ei ollut suuria eroja naisten ja miesten välillä. Luonnon tarkkailun koki tärkeimmäksi 20 %, kävelyn 16 %, luonnon nähtävyyksien katselun 12 % ja eväsretkeilyn 10 % vastaajista. Kuva 7. Erilaisten harrastusten suosio kyseisellä käynnillä Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. 19

20 Taulukko 11. Harrastusten lukumäärä kyseisellä käynnillä Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Harrastusten lukumäärä Miehet Naiset Kaikki kpl % kpl % kpl % tai enemmän Yhteensä Kuva 8. Vastaajien tärkein harrastus kyseisellä käynnillä Pyhä-Häkin kansallispuistossa. 20

21 3.2.3 Liikkumistapa ja kuljettu matka Vastaajista suurin osa (96 %) oli liikkunut puistossa kävellen. Keskimääräinen kävelymatka Pyhä- Häkin kansallispuistossa oli 7,8 kilometriä ja pisin kävelymatka 40 km (taulukko 12). Liikkumistavoista mainintoja saivat myös pyöräily, hiihto, lumikenkäily ja juoksu. Yhdistämällä vastaajien ilmoittamat käynnillään kulkemat matkat ja alueen käyntimäärätieto voidaan arvioida, paljonko Pyhä-Häkin kansallispuistossa kuljetaan keskimäärin vuodessa. Yhteensä Pyhä-Häkin kansallispuistossa liikutaan noin kilometriä vuodessa (taulukko 12). Tämä luku on laskettu käyttäen vuoden 2016 käyntimäärää, joka oli käyntiä ja kuljettujen matkojen mediaaneja, jotka tuottavat hieman maltillisemman arvon kuin ääriarvoille herkkä keskiarvo. Taulukko 12. Omin voimin kuljettu matka (km) eri liikkumistavoittain Pyhä-Häkin kansallispuistokäynnillä. Vastaaja on voinut liikkua useammalla eri tavalla. Viimeisen sarakkeen arvo on laskettu käyttäen puiston vuoden 2016 käyntimäärää ( käyntiä) ja vastanneiden ilmoittamien kuljettujen matkojen mediaaneja. Liikkumistapa n Keskiarvo Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Keskihaj. Kilometrejä / v Kävellen 329 7,8 4, Juosten 2 1,5 0, Pyöräillen 6 33,7 35, Hiihtäen 6 8,5 1, Lumikenkäillen 5 10,2 4, Yhteensä Käyntien alueellinen jakautuminen Kävijöiltä tiedusteltiin, missä Pyhä-Häkin kansallispuiston osissa he tällä käynnillään olivat vierailleet tai aikoivat vierailla. Kaikki vastanneet ilmoittivat joko vierailleensa tai aikovansa vierailla opastuspaikalla (taulukko 13). Muita suosituimpia käyntikohteita kansallispuistossa olivat Iso puu (68 %), Vanha iso puu (65 %) ja Kotajärven keittokatos (65 %) (ks. kuva 2). Reiteistä suosituin oli Kotajärven polku, jonka oli kiertänyt 59 % kävijöistä. Tulijärven 17 kilometrisen reitin, joka kulkee osittain puiston ulkopuolella, oli kiertänyt 8 % vastaajista. Opastuspaikka sijaitsee pysäköintialueen välittömässä läheisyydessä ja sieltä lähtevät kaikki kansallispuiston reitit, minkä vuoksi lähes kaikki kävijät vierailevat opastuspaikalla. Kotajärven keittokatos puolestaan on ainoa tulentekopaikka kansallispuiston alueella, ja Kotajärven polku ainoa sinne vievä merkitty reitti. Muita mainittuja käyntikohteita olivat mm. suoalueet (3 mainintaa) sekä hiihtäminen tai lumikenkäily eri puolilla puistoa (3 mainintaa). 21

22 Taulukko 13. Käyntien alueellinen jakautuminen Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Kysymyksessä pystyi valitsemaan usean vaihtoehdon. Käyntikohde Kpl % Opastuspaikka Iso puu Vanha iso puu Kotajärven keittokatos Kotajärven polku 6,5 km Mastomäen polku 3,2 km Poika-ahon torppa Riihinevan polku 1,4 km Tulijärven polku 17 km Vastanneita yhteensä Käynnin kesto ja toistuvuus Tutkimukseen osallistuneista 85 % oli päiväkäynnillä kansallispuistossa (taulukko 14). Päiväkäynti kesti keskimäärin 3,6 tuntia ja tyypillisin päivävierailu oli kolmen tunnin mittainen. Sekä päiväkävijöissä että yöpyjissä oli naisia ja miehiä likimain samassa suhteessa kuin koko vastausjoukossa, jossa naisia oli 57 % ja miehiä 43 %. Miesten ja naisten välillä ei juurikaan ollut eroja myöskään käynnin kestossa. Tyypillinen yöpymisen sisältävä vierailu alueella kesti yhden vuorokauden ja keskimäärin noin kaksi vuorokautta. Pisimmillään vierailu kansallispuistossa oli kestänyt seitsemän vuorokautta. Kyseessä olivat Poika-ahon vuokratuvassa lammaspaimenviikkoa viettäneet asiakkaat. Taulukko 14. Päiväkävijöiden ja yöpyjien osuus sekä käynnin kesto Pyhä-Häkin kansallispuiston alueella. Kävijäryhmä n Osuus % Käynnin kesto (yöpyjillä vrk, päiväkävijöillä h) Keskiarvo Mediaani Moodi Min Max Päiväkävijät , Miehet , Naiset , Yöpyjät , Miehet ,7 1 7 Naiset ,1 1 7 Yhteensä 346 Kävijöiltä tiedusteltiin myös, miten pitkään he oleskelivat Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja sen lähialueella yhteensä. Tässä kysymyksessä oli tarjolla vastausvaihtoehto asun lähialueella. Lähialueeseen oli rajattu kuuluvaksi puiston sijaintikunnan Saarijärven lisäksi Kannonkosken kunta (kuva 3). Käynnin kokonaiskestossa Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja sen lähialueella huomioitiin ainoastaan lähialueen ulkopuolella asuvat vastaajat. Näin tulos kuvaa matkailijoiksi luokiteltavien henkilöiden viipymää. Matkailijoista 59 % oli päiväretkellä ja 41 % yöpyi Pyhä-Häkin kansallispuistossa tai sen 22

23 lähialueella (taulukko 15). Ne matkailijat, jotka yöpyivät matkallaan kansallispuistossa tai sen lähialueella, viipyivät tavallisimmin 2 vuorokautta. Pisimmillään kansallispuistossa ja sen lähialueella vietettiin yhteensä 24 vuorokautta. Taulukko 15. Matkailijoiden käynnin kesto Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja sen lähialueella. Kävijäryhmä n Osuus % Käynnin kesto (yöpyjillä vrk, päiväkävijöillä h) Keskiarvo Mediaani Moodi Min Max Päiväkävijät , Miehet , Naiset , Yöpyjät , Miehet , Naiset , Yhteensä 288 Yli puolet (53 %) kansallispuistossa yöpyneistä yöpyi asuntoautossa tai -vaunussa (taulukko 16). Keskimäärin asuntoautossa tai -vaunussa yövyttiin 1,4 yötä. Kansallispuistossa yöpyneet käyttivät myös omaa majoitetta ja vuokratupaa. Omassa majoitteessa yövyttiin keskimäärin yksi yö ja vuokratuvassa 4,6 yötä. Luonnollinen ajankohta yöpymisille on usein viikonloppu, josta joko toinen tai molemmat yöt vietetään maastossa. Lammaspaimenviikot todennäköisesti vaikuttivat vuokratuvassa yöpyneiden määrään ja yöpymisten kestoon. Kansallispuiston lähialueella yöpyneistä useimmat kertoivat majoittuneensa omassa mökissä (28 %), asuntoautossa tai -vaunussa (19 %) tai sukulaisten tai ystävien luona (10 %) (taulukko 17). Taulukko 16. Yöpymisten kesto (vrk) yöpymistavoittain Pyhä-Häkin kansallispuiston alueella (n = 50). Yöpymistapa n Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Vuokratupa 8 4,6 2, Asuntoauto tai -vaunu 27 1,4 0, Oma majoite (laavu, teltta tms.) 15 1,0 0, , Taulukko 17. Yöpymisten kesto (vrk) yöpymistavoittain Pyhä-Häkin kansallispuiston lähistöllä (n = 89). Yöpymistapa n Keski- Keski- Prosenttipisteet arvo haj. Min 25 % Med 75 % Max Hotelli 6 3 1, Vuokramökki 7 8 9, Oma mökki 25 4,4 5, Asuntoauto tai -vaunu 17 1,4 0, Oma majoite (laavu, teltta tms.) 5 1,6 1, Piispalan leirikeskus Lakomäen metsäkartano 5 1,2 0, Leirintäalue 6 1,7 0, Tulijärven laavu Sukulaisten tai ystävien luona 9 2,3 0,

24 Tutkimukseen osallistuneista 48 % oli alueella ensimmäistä kertaa (taulukko 18). Naisissa ensikertalaisia oli hieman enemmän (50 %) kuin miehissä (45 %). Pyhä-Häkin kansallispuiston alueella aiemmin vierailleet olivat käyneet alueella noin kolme kertaa (mediaani) viimeisten viiden vuoden aikana (taulukko 19). Yksi vastaajista arvioi käyneensä viimeisen viiden vuoden aikana Pyhä-Häkissä peräti 60 kertaa. Keskimäärin kävijöillä oli kulunut ensimmäisestä käynnistä 23 vuotta (taulukko 20). Yksi vastaaja oli tutustunut alueeseen ensi kertaa jo vuonna 1956, ja yhdellä edellisestä käynnistä oli ehtinyt vierähtää 45 vuotta. Taulukko 18. Käynnin toistuvuus Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Käynnin toistuvuus Miehet Naiset Kaikki kpl % kpl % kpl % Ensikertaa alueella Käynyt aikaisemmin Yhteensä Taulukko 19. Pyhä-Häkin kansallispuistossa aiemmin vierailleiden käynnit viimeisten 5 vuoden aikana. n Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max Käynnit viimeisen 5 vuoden aikana 155 5,3 8, Ensimmäinen ja viimeisin käynti alueella Ensimmäisen kerran käynyt n Taulukko 20. Pyhä-Häkin kansallispuistossa aiemmin vierailleiden ensimmäisen ja viimeisimmän käynnin ajoittuminen. Keskiarvo Keskihaj. Prosenttipisteet Min 25% Med 75% Max vuonna , vuotta sitten , Viimeksi käynyt vuonna , vuotta sitten ,

25 3.2.6 Saapuminen alueelle Kävijätutkimukseen vastanneista lähes neljännes (24 %) oli saapunut Pyhä-Häkin kansallispuistoon lokakuussa (kuva 9). Toiseksi suosituin saapumiskuukausi oli elokuu (21 % vastanneista). 41 % vastaajista saapui puistoon kesälomakautena (kesäkuu elokuu). Lumisena aikana puistossa vieraili 6 % vastaajista. Helmikuussa tutkimus oli käynnissä vain kuukauden kuusi viimeistä päivää, jotka sijoittuivat pääosin Etelä-Suomen hiihtolomaviikolle 8. Yleisimmät puistoon saapumispäivät olivat sunnuntai (25 %), keskiviikko (16 %) ja lauantai (16 %), muutoin saapumiset jakaantuivat melko tasaisesti eri viikonpäiville (kuva 10). Lähes neljä viidestä vastaajasta (79 %) saapui kansallispuistoon päivällä kello kymmenen ja kuudentoista välillä (kuva 11). Kun verrataan kävijätutkimuksessa saatujen vastausten määrää kävijälaskureiden mukaiseen kansallispuiston käyntimäärään, huomataan, että vastauksista kesä- ja heinäkuu ovat jonkin verran aliedustettuja ja lokakuu vastaavasti yliedustettu (kuva 12). Tilannetta selittää aktiivikeruun puuttuminen heinäkuulta ja toisaalta painottuminen lokakuulle. Pääpiirteittäin saatujen vastausten lukumäärä seurailee kuitenkin melko hyvin käyntimäärää. Kuva 9. Saapuminen Pyhä-Häkin kansallispuistoon kuukausittain (n = 348). 25

26 Kuva 10. Saapuminen Pyhä-Häkin kansallispuistoon viikonpäivittäin (n = 348). 8:00-9:59 7% 10:00-11:59 29% 12:00-13:59 35% 14:00-15:59 15% 16:00-17:59 4% 18:00-19:59 4% 20:00-21:59 4% 22:00-7:59 2% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Kuva 11. Saapuminen Pyhä-Häkin kansallispuistoon vuorokaudenajan mukaan (n = 341). 26

27 Käyntimäärä Kävijätutkimuksen vastaukset Kuva 12. Pyhä-Häkin kansallispuiston kuukausittainen käyntimäärä ja kävijätutkimuksessa saatujen vastausten määrä. Pyhä-Häkin kansallispuistoon ei käytännössä pääse julkisilla liikennevälineillä. Niinpä peräti 96 % kävijöistä saapui puistoon henkilö- tai matkailuautolla (taulukko 21). Matkustamisessa kotoa Pyhä-Häkkiin oli käytetty myös linja-autoa, tilausbussia ja junaa. Taulukossa 22 on esitetty kaikki kulkuneuvot, joita kävijät olivat käyttäneet matkallaan. Kaksi vastaajaa mainitsi käyttämäkseen kulkuneuvokseen jonkin muun, toinen heistä oli käyttänyt lauttaa ja toinen oli juossut. Taulukko 21. Kävijöiden viimeisin kulkuneuvo heidän matkallaan Pyhä-Häkin kansallispuistoon. Viimeisin kulkuneuvo Kpl % Henkilöauto Henkilöauto ja asuntovaunu tai matkailuauto 32 9 Tilausbussi (ryhmämatka) 10 3 Polkupyörä 2 Moottoripyörä 1 0 Yhteensä

28 Taulukko 22. Kaikki kulkuneuvot, joita kävijät käyttivät matkallaan kotoaan Pyhä-Häkin kansallispuistoon. Matkaan on voitu käyttää useampaa kulkuneuvoa. Kulkuneuvo Kpl % Henkilöauto Henkilöauto ja asuntovaunu tai matkailuauto Linja-auto 6 2 Tilausbussi (ryhmämatka) 9 3 Juna 4 1 Lentokone 2 1 Polkupyörä 2 1 Jokin muu 2 1 Moottoripyörä 1 0 Vastanneita yhteensä Kävijöiden rahankäyttö ja sen paikallistaloudelliset vaikutukset Kävijöiden rahankäytön ja sen paikallistaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi vastaajia pyydettiin arvioimaan kulut, jotka liittyivät tähän käyntiin Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja sen lähialueella. Paikallistaloudellisten vaikutusten laskenta perustuu puiston vuoden 2016 käyntimäärään, joka oli Vastaajat arvioivat kuluttaneensa käynnillään keskimäärin 19 euroa (taulukko 23). Puistossa tai sen lähialueella yöpyneet arvioivat kuluttaneensa keskimäärin 44 euroa ja päiväkävijät 5 euroa. Keskimäärin eniten käynnillään kuluttivat lähialueen ulkopuolelta saapuneet kotimaiset majoittujat (48 ). Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä, että rahankäyttöä selvittänyt kysymys saattoi tuntua vaivalloiselta vastata. On oletettavaa, että kaikki vastaajat eivät ole perusteellisesti eritelleet kansallispuiston lähialueella käyttämiään rahamääriä. Joissain lomakkeissa vastaaja oli esimerkiksi merkinnyt yöpyvänsä lähialueella vuokramökissä, mutta ilmoittanut silti, ettei ole käyttänyt lainkaan rahaa matkaan liittyviin menoihin. Jos kululajien erittely on vastaajasta tuntunut hankalalta, kysymys on ollut helppo ohittaa laittamalla rasti kohtaan en ole käyttänyt rahaa. Yhtä kaikki, annetut vastaukset antavat mahdollisuuden tehdä päätelmiä paikallistaloudellisista vaikutuksista. Niiden arvioinnissa käytettyjä käsitteitä on määritelty taulukossa 24. Taulukko 23. Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijöiden keskimääräinen rahankäyttö (sis. ALV) käyntikertaa kohden matkailijaryhmittäin kansallispuistossa ja sen lähialueella. Kaikki Majoittujat Päiväkävijät Kaikki kävijät n = 324 n = 111 n = 212 Keskimääräinen kulutus ( ) Kotimaiset matkailijat n = 249 n = 95 n = 154 Keskimääräinen kulutus ( ) Ulkomaiset matkailijat n = 12 n = 8 n = 4 Keskimääräinen kulutus ( ) 8 -* -* Lähialueen asukkaat n = 52 n = 1 n = 50 Keskimääräinen kulutus ( ) 5 -* 5 * havaintojen määrä (n) < 10, jolloin rahankäyttöä ei arvion epäluotettavuuden vuoksi ilmoiteta 28

29 Taulukko 24. Paikallistaloudellisten vaikutusten arviointiin liittyviä käsitteitä ja niiden määritelmiä. Käsite Kokonaistulovaikutukset Kokonaistyöllisyysvaikutukset Kotimaiset matkailijat Paikalliset kävijät Majoittujat Päiväkävijät Välittömät vaikutukset Välilliset vaikutukset Määritelmä Kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyvät välittömät ja välilliset tulovaikutukset. Kävijöiden rahankäytöstä lähialueelle syntyvät välittömät ja välilliset henkilötyövuodet. Kohteen lähialueen ulkopuolelta Suomesta tulevat kävijät. Lähialueella asuvat kävijät. Kohteessa tai sen lähialueella vähintään yhden yön majoittuneet kävijät. Kävijät, jotka eivät ole yöpyneet kohteessa tai sen lähialueella. Kävijöiden rahankäytöstä aiheutuvat välittömät tulo- ja työllisyysvaikutukset lähialueen yrityksissä. Välittömät vaikutukset kertautuvat välillisiksi vaikutuksiksi, kun välitöntä tuloa saavat yritykset ostavat muilta lähialueen yrityksiltä tuotteita ja palveluita sekä maksavat tuloa työntekijöille, jotka käyttävät tulonsa tuotteiden ja palvelujen ostoon lähialueella. Osa välillisistä vaikutuksista vuotaa alueen ulkopuolelle. Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuoden 2016 käyntimäärällä laskettuina noin euroa ja työllisyysvaikutukset 3 henkilötyövuotta (taulukko 25). Niiden kävijöiden, joille Pyhä-Häkin kansallispuisto oli matkan ainoa tai tärkein kohde, paikallistaloudelliset tulovaikutukset olivat 0,1 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset 1 henkilötyövuotta. Nämä luvut kuvaavat kävijöiden rahankäytöstä alueelle muodostuvia välillisiä ja välittömiä rahavirtoja sekä niihin kytkeytyviä työllisyysvaikutuksia. Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijät käyttivät keskimäärin eniten rahaa majoittumiseen (taulukko 25). Toiseksi eniten rahaa kului ruoka- ja vähittäiskauppaostoksiin. Huoltamo-ostoksiin käytettiin rahaa kolmanneksi eniten. Majoituspalveluihin käytetyt eurot tuottavat enemmän henkilötyövuosia kuin muihin menolajeihin käytetyt eurot. Tämä selittyy palvelualojen työllistävämmällä vaikutuksella. Palvelualojen tulovaikutus kohdistuu myös vahvemmin lähialueelle. Suomalaiset, kansallispuiston lähialueen ulkopuolelta saapuvat matkailijat tuottivat euromääräisesti selvästi suurimman tulovaikutuksen kattaen jopa 97 % kokonaistulovaikutuksista (taulukko 26). Ulkomaisten matkailijoiden kokonaistulovaikutus oli suurempi kuin lähialueen asukkaiden, vaikka paikallisia kävijöitä oli 17 % ja ulkomaisia vain 5 % kaikista kävijöistä. Majoittujat tuottavat yli kymmenkertaisen kokonaistulovaikutuksen päiväkävijöihin verrattuna (taulukko 27). 29

30 Taulukko 25. Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijöiden rahankäyttö ja paikallistaloudelliset vaikutukset menolajeittain Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja sen lähialueella (n = 324) vuonna Menolaji Keskimääräinen rahankäyttö (sis. ALV) Tulovaikutus (, ilman ALV) % tulovaikutuksista Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset 1 5, Paikallisliikenne 2 0, Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset 5, Kahvila ja ravintola 1, Majoittuminen 5, Ohjelmapalvelut 3 0, t menot 4 0, Välittömät vaikutukset yhteensä Välilliset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen kuten bussi- ja taksimatkojen kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 t menot, esim. kalastus- metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat Taulukko 26. Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijöiden paikallistaloudelliset vaikutukset matkailijaryhmittäin vuonna Menolaji Kotimaan matkailijat n = 249 Työlli- Tulovaikutus (, ilsyysvaikutuman ALV) (htv) Ulkomaiset matkailijat n = 12 Työlli- Tulovaikutus (, ilsyysvaikutuman ALV) (htv) Lähialueen asukkaat n = 52 Työlli- Tulovaikutus (, ilsyysvaikutuman ALV) (htv) Tulovaikutus (, ilman ALV) Yhteensä n = 313 Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset ,0 40 0, , ,0 Paikallisliikenne ,0 0 0,0 0 0, ,0 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset ,3 0 0, , ,4 Kahvila ja ravintola ,3 0 0, , ,3 Majoittuminen , ,0 0 0, ,4 Ohjelmapalvelut ,1 0 0,0 0 0, ,1 t menot ,0 0 0,0 0 0, ,0 Välittömät vaikutukset yhteensä Välilliset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen, kuten bussi- ja taksimatkojen, kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 t menot, esim. kalastus-, metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 5 Tarkasteltaessa vaikutuksia kävijäsegmenteittäin kokonaisvaikutukset vaihtelevat verrattuna segmentoimattomaan aineistoon. Tämä johtuu käytettävissä olevien vastausten määrän vaihtelusta. 30

31 Taulukko 27. Päiväkävijöiden ja majoittujien paikallistaloudelliset vaikutukset Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja lähialueella vuonna Menolaji Tulovaikutus (, ilman ALV) Päiväkävijät n = 212 Työllisyysvaikutus (htv) Tulovaikutus (, ilman ALV) Majoittujat n = 111 Työllisyysvaikutus (htv) Tulovaikutus (, ilman ALV) Yhteensä n = 323 Työllisyysvaikutus (htv) Huoltamo-ostokset , , ,0 Paikallisliikenne 2 0 0, , ,0 Ruoka- ja muut vähittäiskauppaostokset , , ,4 Kahvila ja ravintola , , ,3 Majoittuminen , , ,3 Ohjelmapalvelut 3 0 0, , ,1 t menot , , ,0 Välittömät vaikutukset yhteensä Välilliset vaikutukset Kokonaisvaikutukset Polttoaine- ja muut huoltamo-ostokset 2 Paikallismatkojen, kuten bussi- ja taksimatkojen, kustannukset 3 Ohjelma- ja virkistyspalvelut, esim. opastetut retket, pääsymaksut tilaisuuksiin ja näyttelyihin 4 t menot, esim. kalastus-, metsästys- tai kelkkailuluvat, varusteiden ja välineiden vuokrat 5 Tarkasteltaessa vaikutuksia kävijäsegmenteittäin kokonaisvaikutukset vaihtelevat verrattuna segmentoimattomaan aineistoon. Tämä johtuu käytettävissä olevien vastausten määrän vaihtelusta Käynnin terveys- ja hyvinvointivaikutukset Kävijätutkimuksessa oli mukana kaksi kysymystä, joilla selvitettiin luontoympäristön ja luonnossa liikkumisen merkitystä ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Ensimmäisessä kysymyksessä kävijöitä pyydettiin arvioimaan kansallispuistossa käynnin vaikutuksia yleiseen terveydentilaan ja hyvinvointiin. Kysymyksessä oli kolme väitettä, joissa tiedusteltiin, kokiko kävijä sosiaalisen, psyykkisen tai fyysisen hyvinvointinsa lisääntyneen. Sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntymisen kuvailtiin esimerkiksi edistävän työkykyä tai lujittavan ihmissuhteita. Vastanneista 86 % koki sosiaalisen hyvinvointinsa lisääntyneen vähintään jonkin verran (taulukko 28). Vain muutama henkilö oli täysin tai jonkin verran eri mieltä siitä, että hänen sosiaalinen hyvinvointinsa olisi lisääntynyt vierailun aikana. Psyykkisellä hyvinvoinnilla kuvailtiin tarkoitettavan mm. mielialan kohentumista tai uuden oppimista. Fyysinen hyvinvointi puolestaan esitettiin luontoaistimuksista nauttimisena tai fyysisen kunnon ylläpitämisenä. Vastanneista 93 % ilmoitti psyykkisen hyvinvointinsa lisääntyneen vähintään jonkin verran (taulukko 28). Fyysisen hyvinvointinsa koki lisääntyneen 90 % vastaajista. Kukaan vastaajista ei ollut täysin eri mieltä siitä, että hänen psyykkinen tai fyysinen hyvinvointinsa olisi lisääntynyt vierailun aikana. 31

32 Taulukko 28. Kävijöiden kokemat terveys- ja hyvinvointivaikutukset Pyhä-Häkin kansallispuistossa käyntiin liittyen. Sosiaalinen hyvinvointini lisääntyi Psyykkinen hyvinvointini lisääntyi Fyysinen hyvinvointini lisääntyi Vastanneita n % täysin eri mieltä jonkin verran eri mieltä Arviointi, % ei samaa eikä eri mieltä jonkin verran samaa täysin samaa mieltä Keskiarvo Keskihajonta ,28 0, ,49 0, ,42 0,71 Yhteensä ,40 0,73 Toisena terveysaiheena kävijöiltä kysyttiin, minkä arvoisiksi he arvioisivat rahassa mitattuna Pyhä- Häkin kansallispuistossa kokemansa terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Ideana oli verrata käynnin tuomia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia jonkin kaupalliseen palvelun tuottamiin vastaaviin vaikutuksiin. Kysymyksessä oli annettu joitakin esimerkkejä kaupallisista palveluista, joiden rahalliset arvot vaihtelivat kuntosalikäynnistä (5 euroa) ulkomaanmatkaan (3 000 euroa). Kysymys herätti paljon keskustelua: rahallisen arvon määrittäminen oli osalle hyvin vaikeaa, eivätkä kaikki halunneet vastata kysymykseen lainkaan. Vastauksia saatiin kuitenkin 296 kappaletta, mikä on 85 % kaikista tutkimukseen vastanneista. Kysymykseen vastanneiden antamat rahalliset arvot vaihtelivat kahdesta eurosta euroon (taulukko 29). Yksi vastaaja ilmoitti kokemuksensa arvoksi euroa, mutta vastaus poistettiin aineistosta ääriarvona. Kävijöiden kokemien terveys- ja hyvinvointivaikutusten euromääräisten arvioiden keskiarvo oli 168 euroa, mediaani 50 euroa, ja kolme neljäsosaa vastaajista valitsi käynnin arvoksi 100 euroa tai vähemmän. Taulukko 29. Pyhä-Häkin kansallispuistossa koettujen terveys- ja hyvinvointivaikutusten rahallinen arvo. Käynnin rahallinen arvo Vastanneita Keskiarvhajonta Min 25% Med 75% Keski- Prosenttipisteet n % Max Euroa ,0 536,

33 3.3 Kävijätyytyväisyys Käynnin tarkoitus Tärkeimpinä syinä Pyhä-Häkin kansallispuistossa vierailuunsa kävijät pitivät luonnon kokemista, maisemia, rentoutumista ja olemista poissa melusta ja saasteista (kuva 13). Myös yhdessäolo oman seurueen kanssa ja henkinen hyvinvointi olivat erittäin tärkeitä yli puolelle vastaajista. Vähiten tärkeitä tekijöitä olivat tutustuminen uusiin ihmisiin, jännityksen kokeminen ja aikaisemmat muistot. Kuva 13. Kävijöiden syyt Pyhä-Häkin kansallispuistossa vierailuun. 33

34 3.3.2 Kävijöiden mielipiteet alueesta, palveluista ja ympäristön laadusta Tutkimukseen osallistuneet arvioivat vierailullaan käyttämiensä palveluiden, rakenteiden ja ympäristön laatua. Vastaajat pitivät Pyhä-Häkin kansallispuiston palveluja pääsääntöisesti hyvinä (kuva 14). Tyytyväisimpiä vastaajat olivat pysäköintipaikkoihin, jotka saivat keskiarvon 4,7 asteikolla 1 5, jossa 5 tarkoittaa erittäin hyvää ja 1 erittäin huonoa (taulukko 30). Yleinen siisteys ja polttopuut huolletuilla tulipaikoilla ylsivät arvosanaan 4,5. Arvosanaan 4,4 ylsivät tulentekopaikat sekä polkuja/tai latuviitoitukset. Heikoimmin arvioinnissa pärjäsivät yrittäjien tuottamat palvelut (2,8) sekä jätehuollon toteutus ja ohjaus (3,6). Yrittäjien tuottamien palveluiden osalta on melko todennäköistä, että vastaajat ovat arvioineet palvelujen määrää eivätkä laatua, koska puistoon liittyen on tarjolla melko vähän yrittäjien tuottamia palveluja. Tätä kuvaa myös se, että vain 65 vastaajaa koki käyttäneensä yrittäjien tuottamia palveluja ja pystyi siten niitä arvioimaan. Kohtaan jokin muu palvelu oli annettu 21 vastausta. Tyytymättömimpiä oltiin pitkospuiden huonoon kuntoon (3 mainintaa) sekä polulle ajettuun hiekkaan (4 mainintaa). Tyytyväisyyttä aiheutti erämainen tunnelma (1), hieno vanha metsä (1) sekä puiston opas (2). Vastauksissa esitettiin myös toiveita latujen paremmasta hoidosta ja toivottiin lisää tulipaikkoja (2) ja lepopaikkoja (2). Kuva 14. Kävijöiden mielipiteet Pyhä-Häkin kansallispuistossa käyttämiensä palveluiden laadusta. 34

35 Taulukko 30. Mielipiteet Pyhä-Häkin kansallispuiston palvelujen laadusta. Arviointi:1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä. Palvelu tai ympäristötekijä Käyttänyt ja arvioinut (n) Erittäin huono Melko huono Arviointi, % Keskinkertainen Melko hyvä Erittäin hyvä Keskiarvo Ei käyttänyt (n) Pysäköintipaikat ,7 4 Lähialueen tiestö ,7 2 Reittien opastetaulut ,3 4 Polkureitistö ,3 6 Polkuviitoitukset ,4 5 Tulentekopaikat ,4 56 Polttopuut huolletuilla tulipaikoilla ,5 76 Ulkokäymälät ,0 87 Jätehuollon toteutus ja ohjaus ,6 117 Erityistarpeiden huomioon ottaminen (reittien kuljettavuus, turvallisuus, opasteet yms.) ,7 89 Yrittäjien tuottamat palvelut ,8 259 Reittien ja rakenteiden turvallisuus ,8 7 Yleinen turvallisuus ,2 6 Yleinen siisteys ,5 1 Maiseman vaihtelevuus ,3 1 Jokin muu ,2 8 Vastanneita yhteensä 346 Kansallispuiston palveluiden kokonaismäärälle kävijät antoivat yleisarvosanan 4,4 asteikolla 1 5 (taulukko 31). Peräti 95 % vastaajista piti palveluiden nykyistä määrää melko tai erittäin hyvänä. Taulukko 31. Kävijöiden tyytyväisyys Pyhä-Häkin kansallispuiston palvelujen määrään kokonaisuudessaan. Arviointi: 1 = erittäin tyytymätön, 5 = erittäin tyytyväinen. Tyytyväisyys palveluiden määrään kokonaisuudessaan Arvioinut n % Erittäin tyytymätön Melko tyytymätön Arviointi, % Ei kumpikaan Melko tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Keskiarvo ,4 35

36 3.3.3 Kävijöiden odotusten toteutuminen Kävijöiden ennakko-odotukset Pyhä-Häkin kansallispuiston luonnonympäristöstä, harrastusmahdollisuuksista ja reiteistä sekä rakenteista täyttyivät erittäin hyvin (taulukko 32). Kävijät arvioivat odotuksia asteikolla yhdestä viiteen (1 = toteutui erittäin huonosti, 5 = toteutui erittäin hyvin). Parhaiten odotukset täytti luonnonympäristö, jonka vastaavuus odotuksiin sai keskiarvon 4,78. Myös reitit ja rakenteet vastasivat hyvin ennakko-odotuksia (keskiarvo 4,44). Hieman heikommin odotuksia vastasivat harrastusmahdollisuudet, joiden kohdalla odotusten täyttymisen arvioi melko huonoksi 2 % ja keskinkertaiseksi 16 % vastaajista. Harrastusmahdollisuuksienkin vastaavuus odotuksiin sai kuitenkin reilusti yli melko hyvän arvosanan keskiarvon ollessa 4,23. Taulukko 32. Kävijöiden ennakko-odotusten täyttyminen Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Arviointi: 1 = erittäin huonosti, 5 = erittäin hyvin. Vastanneita n % erittäin huonosti melko huonosti Arviointi, % Keskiarvo keskinkertaisesti melko hyvin erittäin hyvin Luonnonympäristö ,78 Harrastusmahdollisuudet ,23 Reitit ja rakenteet ,44 Vastanneita yhteensä Käyntiä häirinneet tekijät Vastaajia pyydettiin arvioimaan, oliko jokin tekijä häirinnyt heidän vierailuaan Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Mielipidettä kysyttiin maaston kuluneisuudesta ja roskaantuneisuudesta, luonnonympäristön käsittelystä, liiallisesta kävijämäärästä ja muiden kävijöiden käyttäytymisestä. Näiden lisäksi oli mahdollista ilmoittaa ja arvioida käyntiä häirinneitä muita tekijöitä. Arviointi suoritettiin asteikolla yhdestä viiteen (1 = häiritsi erittäin paljon,... 5 = ei häirinnyt lainkaan). Pääsääntöisesti vastaajat eivät kokeneet häiriötä vieraillessaan Pyhä-Häkin kansallispuistossa (kuva 15). Kaikkien annettujen vaihtoehtojen tyyppivastaus oli 5 eli yleisin vastaus oli, että asia ei häirinnyt lainkaan. Kaikissa kohdissa myös mediaani oli 5 eli yli puolet vastaajista arvioi, ettei kyseinen tekijä häirinnyt lainkaan heidän vierailuaan. Voimakkaimmin kävijöitä häiritsivät luonnonympäristön käsittely ja muiden kävijöiden käyttäytyminen, joita kumpaakin 2 % vastaajista arvioi erittäin häiritseviksi. Noin 14 % vastaajista oli kokenut häiritsevänä jonkin muun tekijän kuin edellä mainitut (taulukko 33). Useimmin häiritseväksi tekijäksi mainittiin pitkospuiden huono kunto (12 kpl) ja polulle ajettu sora (6 kpl). 36

37 Kuva 15. Kävijöitä häirinneet tekijät Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Taulukko 33. t kävijöitä häirinneet tekijät. Häiritsevä asia Kpl Pitkospuiden huono kunto 12 Polulle ajettu sora 6 Taukopaikan tai maaston roskaisuus 4 Käymälöiden siisteys/wc-paperin puute 3 Hiihtolatujen kunto/puute 3 Telttapaikkojen määrä 2 Tulipaikkojen määrä 1 Rakenteiden rapistuminen 1 Koiran uloste 1 Hyttyset 1 Hirvikärpäset ja metsästäjät 1 Yhteensä 35 37

Valkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Valkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Jussi Sutela Valkmusan kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 195 Jussi Sutela jussi.sutela@gmail.com puh. 045 232 8401 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva:

Lisätiedot

Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Riikka Tikkanen Liesjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 155 Riikka Tikkanen tikkanen.riikka@gmail.com Översättning: Riikka Tikkanen och Firma

Lisätiedot

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Minna Kyrönviita Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 189 Minna Kyrönviita minna.kyronviita@metsa.fi Kansikuva: Lämmin kesäpäivä Haukanhiedalla,

Lisätiedot

Rokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Rokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Raija Kärenlampi ja Tuija Pyykkönen Rokuan kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 165 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Pookin Paussi on rakennettu

Lisätiedot

Hiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Hiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Kirsi Pulkkinen Hiidenportin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 179 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Hiidenportin rotkolaakso. Kuva: Metsähallitus

Lisätiedot

Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011

Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 Tuija Pyykkönen Oulujärven retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 166 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Näkymää Oulujärvelle Painanteen nuotiopaikalta.

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Anni Koskeli-Ratamaa Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 216 Anni Koskeli-Ratamaa Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut anni.koskeli(at)metsa.fi

Lisätiedot

Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus

Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus Inka Keränen ja Maija Mikkola Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus 2015 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 222 Inka Keränen Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut inka.keranen(at)metsa.fi

Lisätiedot

Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Heikki Korkalainen Petkeljärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 194 Kansikuva: Petkeljärven kirkkaat vedet sopivat mainiosti melontaan. Kuva Metsähallitus

Lisätiedot

Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010

Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Jarkko Jyrhämä ja Aino von Boehm Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 146 Aino von Boehm Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut aino.vonboehm@metsa.fi

Lisätiedot

Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Riikka Mansikkaviita Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 163 Riikka Mansikkaviita riikka.mansikkaviita@jyu.fi Översättning: Firma Pimma

Lisätiedot

Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 2012

Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 2012 Sirke Seppänen Hossan retkeilyalueen kävijätutkimus 2011 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 173 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Keihäslampi. Kuva: Metsähallitus / Sirke

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009

Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009 f Veera Tahvanainen, Tuuli Tikkamäki ja Tuomo Lindholm Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 156 Veera Tahvanainen Joensuun Yliopisto puh. 050 490

Lisätiedot

Isojärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Isojärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Meri-Hilkka Mäkelä Isojärven kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 162 Meri-Hilkka Mäkelä meri-hilkka.makela@metsa.fi Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Leivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Leivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Meri-Hilkka Mäkelä Leivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 150 Meri-Hilkka Mäkelä meri-hilkka.makela@helsinki.fi Översättning: Firma Pimma Åhman

Lisätiedot

Lentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012

Lentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012 Kia Olin Lentuan luonnonsuojelualueen kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 178 Kia Olin kiaolin@gmail.com Översättning: Kia Olin Translation: Kia Olin Kansikuva: Melojia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2013

Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Juho Lampinen Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 224 Juho Lampinen puh. 050 5440407 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Retkeilijöitä Patvinsuolla.

Lisätiedot

Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Heidi Huovinen ja Pasi Nivasalo Lemmenjoen kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 167 Heidi Huovinen Heidi.Huovinen@edu.ramk.fi Pasi Nivasalo Metsähallitus

Lisätiedot

Riisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Riisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Nora Arnkil Riisitunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 181 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Kaikki ladut vievät Riisille. Kuva: Metsähallitus

Lisätiedot

Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013

Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013 Terttu Konttinen Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 199 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Retkeilijät matkalla Lauhanvuoren laelta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus

Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus Terttu Konttinen Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 200 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Uudet pitkokset ovat tulossa

Lisätiedot

Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011

Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011 Mikko Äijälä Valtavaaran ja Pyhävaaran kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 172 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Valtavaaran laelle kiipeäminen palkitaan upeilla

Lisätiedot

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Antti-Matti Ellä Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 164 Antti-Matti Ellä antti-matti.ella@helsinki.fi Översättning: Firma Pimma

Lisätiedot

Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010

Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010 Marjo Korhonen Evon retkeilyalueen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 153 Marjo Korhonen Hämeen ammattikorkeakoulu, metsätalous Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008

Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008 Paulina Nordström Teijon retkeilyalueen kävijätutkimus 2008 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 123 Paulina Nordström paulina.nordstrom@utu.fi Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Virkistyskalastajat

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006

Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006 1 Kristiina Tunturi Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2006 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 94 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Helvetinkolulla sateensuojaa tarjoaa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Minna Kyrönviita Seitsemisen kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Kansiossa 2 vaihtoehtoa Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 196 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Koululaisryhmä

Lisätiedot

Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013

Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Marianne Salonen Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2013 Kansikuvan paikka Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 204 Marianne Salonen salonen.marianne@gmail.com Översättning: Pimma

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA BELGIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN BELGIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009

Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Antti Ahola ja Katriina Kivistö Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 132 Antti Ahola Katriina Kivistö Översättning: Tmi Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013

Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Kia Olin Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 191 Kia Olin Kevon luonnonpuiston kävijätutkimus 2013 Kia Olin kiaolin@gmail.com Översättning: Pimma

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Pyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010

Pyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Reeta Nyman Pyhä Luoston kansallispuiston kävijätutkimus 2009 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 174 Reeta Nyman reeta.nyman@metsa.fi puh. 0205 64 7305 Översättning: Firma Pimma Åhman

Lisätiedot

Selkämeren kansallispuiston kuulumisia: Ajankohtaista 2013 Kävijätutkimus 2012

Selkämeren kansallispuiston kuulumisia: Ajankohtaista 2013 Kävijätutkimus 2012 Selkämeren kansallispuiston kuulumisia: Ajankohtaista 2013 Kävijätutkimus 2012 Selkämeren vesistöalueryhmä 21.3.2013 Merikarvia Minna Uusiniitty-Kivimäki Yleisölle 2 Tapahtumia ym Matkamessut tammikuussa,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009

Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009 Tanja Ahtiainen Ruunaan retkeilyalueen kävijätutkimus 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 158 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Neitikosken esteettömiä rakenteita. Kuva: Metsähallitus

Lisätiedot

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista

Lisätiedot

Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Ari Kuivinen Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 137 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Kauhalammin kiertävällä pitkospuupolulla

Lisätiedot

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Jussi Sutela Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 190 Jussi Sutela jussi.sutela@gmail.com puh. 045 232 8401 Översättning: Pimma Åhman.

Lisätiedot

Punkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009

Punkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009 Hanna Lindblom ja Mari Laukkanen Punkaharjun alueen kävijätutkimus 2008 2009 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 125 Hanna Lindblom Mari Laukkanen Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Maija Mikkola ja Reijo Kuosmanen Pyhä-Häkin kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 93 Maija Mikkola maija.mikkola@metsa.fi Reijo Kuosmanen reijo.kuosmanen@metsa.fi

Lisätiedot

Tutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa...

Tutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Vastaajat... 6 Kotkassa vierailu motiivit... 9 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 10 Kiinnostavimmat ohjelmasisällöt... 11 Tiedonsaanti... 12 Palvelut

Lisätiedot

Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013

Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013 Terttu Konttinen Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen kävijätutkimus 2012 2013 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 201 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Hämeenkankaan paahdelajistot

Lisätiedot

Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Heikki Korkalainen Tiilikkajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 176 Heikki Korkalainen puh. 040 824 3185 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Ari Kuivinen Lauhanvuoren kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 136 Översättning: Cajsa Rudbacka-Lax. Kansikuva: Iltahetki Kaivolammin nuotiopaikalla Lauhanvuoren

Lisätiedot

Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus

Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus Laura Lehtonen Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimus 2015 2016 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 229 Laura Lehtonen Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut laura.lehtonen (at) metsa.fi

Lisätiedot

Liminganlahden alueen kävijätutkimus 2010

Liminganlahden alueen kävijätutkimus 2010 Raija Kärenlampi, Heini Rautiola, Piia Simi ja Tuija Pyykkönen Liminganlahden alueen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 170 Raija Kärenlampi Heini Rautiola Piia Simi

Lisätiedot

Syötteen kävijätutkimus 2010

Syötteen kävijätutkimus 2010 Karoliina Sarajärvi Syötteen kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 151 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Syötteen laduilla suksi luistaa! Kuva: Metsähallitus /

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus Mirja Nylander Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2013 2014 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 226 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Repoveden kansallispuisto-oppaita valmiina

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Teijon kansallispuiston kävijätutkimus 2015

Teijon kansallispuiston kävijätutkimus 2015 Emma Rautava Teijon kansallispuiston kävijätutkimus 2015 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 231 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Kavanderinlahden nuotiopaikka Teijon kansallispuistossa.

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Kytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011

Kytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011 Heli Piiparinen, Marjaana Seilonen ja Laura Kuusinen Kytäjän Usmin metsäalueen kävijätutkimus 2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 175 Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva: Suolijärvi

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Luontokeskus Oskari 15.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Linnansaaren

Lisätiedot

Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008

Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008 Aino von Boehm Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus 2008 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 130 Aino von Boehm aino.vonboehm@gmail.com Översättning: Tmi Pimma Åhman Kansikuva: Lietsaaressa

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 8.7.2008 Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Suomalaisilla leirintäalueilla majoittuva

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus

Visit Finland matkailijatutkimus 2 Visit Finland matkailijatutkimus Kesä 2017 (touko-lokakuu) Visit Finland tutkimuksia Business Finland, Visit Finland Helsinki 2018 3 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Matkat Suomeen suurimmista lähtömaista...

Lisätiedot

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Timo Hemmilä Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 101 Timo Hemmilä timo.hemmila@pp.inet.fi Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Stairway to

Lisätiedot

Linnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus 2012

Linnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Heli Rekiranta Linnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 182 Heli Rekiranta heli.rekiranta@gmail.com Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Torronsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Torronsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Outi Mäenpää Torronsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 154 Outi Mäenpää Metsähallitus outi.maenpaa@metsa.fi Översättning: Firma Pimma Åhman Kansikuva:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Matkailutilasto Elokuu 2016

Matkailutilasto Elokuu 2016 Matkailutilasto Elokuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset laskivat 4,7 prosenttia Oulussa Elokuussa 2016 Oulussa yövyttiin 57 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 44 000 yötä ja ulkomaalaiset 13 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa Konnevesi 14.3.2017 Maija Mikkola 2 Mikä on Metsähallitus? valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkisia hallintotehtäviä liiketoimintaa Metsähallitus

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Matkailutilasto Kesäkuu 2016

Matkailutilasto Kesäkuu 2016 Matkailutilasto Kesäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 7,5 prosenttia Oulussa Kesäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 37 000 yötä ja ulkomaalaiset 12 000 yötä

Lisätiedot

Haapakeitaan soidensuojelualueen kävijätutkimus 2012

Haapakeitaan soidensuojelualueen kävijätutkimus 2012 Terttu Konttinen ja Heli Saari Haapakeitaan soidensuojelualueen kävijätutkimus 2012 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 183 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Mustasaarenkeitaan lintutorni.

Lisätiedot

Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2014

Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Essi-Maaria Puska Oulangan kansallispuiston kävijätutkimus 2014 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 210 Essi-Maaria Puska Metsähallitus, Pohjanmaan Luontopalvelut essi-maaria.puska@metsa.fi

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus

Museoiden taloudellinen vaikuttavuus Museoiden taloudellinen vaikuttavuus 30.1.2014 Helsinki Taustatietoja Tutkimuksen tilaaja: Suomen museoliitto Tutkimuksen toteutusaika: Toukokuu 2013 - lokakuu 2013 Tutkimusmenetelmät: Lomakekysely museokävijöille,

Lisätiedot

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN 11.6.2009 Pirjo Seurujärvi 2 Inarin retkeilyalue pähkinänkuoressa - Pinta-ala 121 820 ha - Vettä 68 450 ha - Maata 35 440 ha - Retkeilyn rakenteita - Tuvat yht. 12 -

Lisätiedot

Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007

Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Antti Heikkilä Patvinsuon kansallispuiston kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 87 Antti Heikkilä antti.j.heikkila.@edu.ncp.fi antti.j.heikkila@hotmail.com puh. 040 529

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Pallas Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2010

Pallas Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2010 Krista Rantatalo ja Jari Ylläsjärvi Pallas Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus 200 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 60 Krista Rantatalo l7rakr00@students.oamk.fi Jari Ylläsjärvi

Lisätiedot

Pihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007

Pihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007 Tarja Halme Pihlajaveden Natura 2000 -alueen kävijätutkimus 2007 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 102 Översättning: Pimma Åhman. Kansikuva: Juuvinsaaren retkisatamassa useampi venekunta

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Heinäkuu 2016

Matkailutilasto Heinäkuu 2016 Matkailutilasto Heinäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 4,9 prosenttia Oulussa Heinäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 80 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 61 000 yötä ja ulkomaalaiset 19 000 yötä

Lisätiedot