Gustavsson & Gustafsson. Johannes Gustavsson Jan-Erik Gustafsson TORSTAINA KLO 19

Transkriptio

1 Gustavsson & Gustafsson Johannes Gustavsson Jan-Erik Gustafsson TORSTAINA KLO 19 Madetojan sali

2 Ohjelma Torstaina klo 19 GUSTAVSSON & GUSTAFSSON Johannes Gustavsson, kapellimestari Jan-Erik Gustafsson, sello Edward Elgar ( ): Sellokonsertto e-molli, op. 85 Adagio Moderato Lento Allegro molto Adagio Allegro Moderato Allegro ma non troppo väliaika 20 min. Jean Sibelius ( ): Sinfonia nro 4 a-molli, op. 63 Tempo molto moderato, quasi adagio Allegro molto vivace Il tempo largo Allegro Konsertti päättyy n. klo 20.40

3 Edward Elgar: Sellokonsertto e-molli op. 85 Edward Elgar ( ) pyrki romantiikan helteisimpinä myöhäisvuosina etsimään ilmaisua perusolemukseltaan pidättyväiselle ja objektiivisuutta korostavalle englantilaisuudelle. Elgar ymmärsi myös romanttisen subjektiivisuuden merkityksen, mutta ei halunnut itse poseerata teoksissaan. Monumentaalinen komeus, johon hän ajatuksensa musiikissaan puki, ei ollut niinkään valkoisen rodun tai brittiläisen imperiumin mahdin ylistystä kuin vapaan ja suvereenin kansalaisyhteiskunnan ilmausta, kuulumista yksilöä ylempään kokonaisuuteen. Vaatimattomista oloista aatelisarvoon kohonnut Sir Edward oli 1800-luvun self-made-man-ihanteen ruumiillistuma, vastakohtana akateemiselle säveltäjä-establishmentille. Elgarin teokset nousivat tämän hierarkkisen säätyajattelun yläpuolelle ja etsivät tasapainoa yksilöllisen ja yleisen näkökulman välille. Kaikkein yksityisimmät ajatuksensa Elgar sijoitti usein kaikkein julkisimpiin musiikinlajeihin. Vuonna 1919 valmistunutta sellokonserttoa e-molli op. 85 voi tässä suhteessa pitää hänen säveltaiteellisena yhteenvetonaan. Pääosin Sussexissa syntyneessä teoksessa heijastuvat oma sairastelu sekä maailmansodan aiheuttama pettymys ihmisiin, mutta vastauksessa kuvastui myös usko kauneuteen ja yksilölliseen intiimiyteen. Varovaisesti teoksistaan puhunut Elgar luonnehti sellokonserttoa miehen asenteeksi elämään. Ikääntyvän säveltäjän illuusiottomuus yhdistyneenä hänen luontaiseen pidättyvyyteensä ja Brahmsia muistuttavaan syksyiseen nostalgiaan luovat teokseen omintakeisen kehyksen. Biografinen elementti on läsnä myös johtoaihemaisesti toistuvissa ydinteemoissa ja rapsodisesti polveilevassa muodonkäsittelyssä. Ilman kamppailua Elgar ei aikonut luopua mistään: teos alkaa yltiöpäisellä ja katkeransävyisellä resitatiivilla, jota kuitenkin ylevöittää säveltäjälle tyypillinen nobilmente-ohje ( jalostuneesti ). Johdanto (Adagio) on soolosellon hallitsema, vaikka pääteema ilmaantuukin vaivihkaa alttoviuluissa. Avausosan päätaite (Moderato) etenee runollisena vuoropuheluna, jonka alakulossa soivat kaikki sellon sointivärit. Toinen osa seuraa ilman taukoa, sellon esitellessä sen aiheet mietteliäissä sooloissaan. Hitaan alun jälkeen osa paljastuu ikiliikkujamaiseksi scherzoksi, jossa solisti saa väläyttää taitojaan ja temperamenttiaan. Hidas osa (Adagio) on intohimoinen valituslaulu, ja jälleen orkesteri vetäytyy taaemmas seuraamaan sellon meditointia, joka taukoaa vain kahden tahdin ajaksi. Henkilökohtaiseen murheeseen liittyy saumattomasti inhimillinen arvokkuus.

4 Finaalirondossa (Allegro etc.) maailmanmiehen päättäväisyys vie voiton ja orkesteri osallistuu tuikein äänenpainoin tapahtumiin, sellon yrittäessä painaa jarrua sooloillaan ja uhmakkaalla kadenssillaan. Pääteeman kertaus soi paatoksellista loistoa, mutta taiturillisesta soittimenkäsittelystä ja kanan lennon tavoin päättyvästä loppurutistuksesta erottuu myös fatalistista ironiaa. Jean Sibelius: Sinfonia nro 4 a-molli op. 63 Jean Sibelius ( ) tuli kolmannen sinfoniansa (1907) jälkeen tienhaaraan, jossa hänen oli tehtävä ratkaisevia valintoja sekä ihmisenä että taiteilijana. Yksi merkittävä käänne oli jo ollut muutto Helsingistä Ainolaan vuonna 1904, irtaantuminen inspiroivista, mutta myös sisäänlämpiävistä taiteilijapiireistä yksinäiseen luomistyöhön. Tämä auttoi häntä myös uudistumaan musiikissaan. Kansallissankarin rooli vei aikaa ja Sibelius kiinnitti huomiota yhä enemmän musiikin kansainvälisiin virtauksiin monilla ulkomaanmatkoillaan. Berliinissä hän tutki mm. Mahlerin viidettä sinfoniaa ja Debussyn orkesterinokturneja, ja hänen omia teoksiaan puntaroitiin yhdessä länsieurooppalaisten modernistien kanssa. Myös henkilökohtaiset ongelmat korostivat elämän tulleen vedenjakajalle. Kurkkusairaus pakotti säveltäjän luopumaan alkoholista ja sikareista. Taloudelliset vaikeudet kasaantuivat ja häiritsivät työskentelyä. Pitääkö Sinun tosiaan kärsiä tästä! Onko parempi istua H:gissä Esplanadin penkeillä ja pysäytellä ohikulkevia kapitalisteja? Tiedät itse, että se oli helvetti. Aikasi meni ja fantasiasi kärsi. (vuonna 1909 aloitettu päiväkirja). Musiikin kansainväliseen kenttään liittyvä, ideologisten ja kutsumuksellisten valintojen viriketaso, sekä toisaalla yksityiset, sisäisiin pohdiskeluihin liittyvät psykologiset herätteet yhdistyivät luovaksi impulssiksi neljännessä sinfoniassa op. 63. Teoksen aktivoivana elämyksenä toimi matka Kolille yhdessä Eero Järnefeltin kanssa syksyllä Koli oli noihin aikoihin luonnontilassa ja koskemattoman kansallismaiseman tekemää vaikutusta siivittivät Järnefeltin kanssa käydyt taiteellisfilosofiset keskustelut. Elämyksen suuruutta kuvastaa, että Sibelius rikkoi tämän ainoan kerran lakkonsa ja poltti sikarin. Kolilla! Yksi elämäni suurimmista kokemuksista. Suunnitelmia. La Montagne! Sinfonian valmistuminen kesti kaksi vuotta. Varsinainen työstäminen tapahtui erilaisissa, mutta yhtä vaikuttavissa luonnonolosuhteissa Järvön saarella Suomenlahdella.

5 Neljännen sinfonian kantaesitys vuonna 1911 jätti suomalaisyleisön hämmennyksen valtaan. Sibeliuksen kiusaksi Hufvudstadbladetin Bis Wasenius julkaisi teoksesta ensiesityksen jälkeen kuvauksen, jossa lienee ollut mukana säveltäjän kaveripiiriin tarkoitettuja luonnehdintoja. Lehtijutussa ensimmäinen osa kuvasi Kolin vaaraa, toisessa auringon kilo leikki Pielisen laineilla, kolmas kuvasi mahtavaa panoraamaa kuutamossa ja finaali paluumatkaa, jota varjosti koillisesta vyöryvä lumimyrsky. Sibelius vastasi arvosteluun ja kiisti jyrkästi Waseniuksen topografisen selonteon. Neljännen sinfonian wieniläismodernismia sivuava ekspressionistinen lataus ja kaiken ulkoisen sirkuksen karttaminen teki teoksesta kovan pähkinän muillekin. Göteborgilainen arvostelija vertasi teosta 1915 miehekkään voimakkaaseen ja aktiivisesti tahtovaan toiseen sinfoniaan, josta kirjoittaja löysi apollonisen idean ja korkean arjalaisen elementin : A-molli-sinfoniassa tulee pikemmin esiin hallitsevasti Sibeliuksen toinen puoli: itämaisesti passiivinen. Rasistinen vertailu paljasti suomalaisiin kohdistuvia epäluuloja, mutta vielä selvemmin vanhentuneeseen sankariromantiikkaan perustuvan taidekäsityksen. Antti Häyrynen

6 Johannes Gustavsson, kapellimestari Ruotsalainen kapellimestari Johannes Gustavsson (s. 1975) opiskeli alttoviulunsoittoa ja suoritti orkesterinjohdon diplomin Norjan musiikkikorkeakoulussa. Lisäksi hän on osallistunut Simon Streatfeildin ja Jorma Panulan kapellimestarikursseille. Gustavsson voitti Ruotsin kapellimestaripalkinnon vuonna 2003 ja sai tuomaristolta kiitosta musikaalisesta energisyydestään ja kyvystä välittää tavoitteensa orkesterin muusikoille. Vuonna 2004 hän saavutti Sir Georg Solti -kapellimestarikilpailussa Frankfurtissa toisen sijan ja 2008 ensimmäisenä Herbert Blomstedt -kapellimestaripalkinnon Ruotsin kuninkaalliselta musiikkiakatemialta. Lokakuussa 2008 yleisöpalkinnon kansainvälisessä Arturo Toscanini -kapellimestarikilpailussa saanut Gustavsson on opintojensa jälkeen vieraillut säännöllisesti useiden ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten sinfonia- ja kamariorkestereiden kapellimestarina. Oopperaa hän on johtanut mm. Göteborgissa, Karlstadissa ja Uumajassa. Tammikuusta 2009 alkaen Gustavsson on ollut yksi neljästä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin pääkapellimestarista. Hän aloitti Västerås Sinfoniettan päävierailijana yhdessä Roy Goodmanin kanssa elokuussa Gustavsson on levyttänyt saksalaiselle CPO-levymerkille Anders Eliassonin teoksia yhdessä Ruotsin radio-orkesterin ja -kuoron, viulisti Ulf Wallinin ja pianisti Roland Pöntisen kanssa. Hän on myös kantaesittänyt lukuisia pohjoismaisten säveltäjien teoksia. Johannes Gustavsson on ollut Oulu Sinfonian ylikapellimestari syksystä 2013 lähtien.

7 Jan-Erik Gustafsson, sello Sellisti Jan-Erik Gustafsson on nykyään musiikkimaailman yksi suurenmoisimmista ja kysytyimmistä solisteista ja kamarimuusikoista. Hän aloitti opintonsa Markku Luolajan-Mikkolan kanssa ja jatkoi niitä Mikhail Homitserin ja Frans Helmersonin opissa Edsbergin musiikki-instituutissa Tukholmassa. 15-vuotiaana Gustafsson sijoittui erinomaisesti EBUn Nuorten solistien kilpailussa Kööpenhaminassa. Siitä lähtien hän on esiintynyt maailmanlaajuisesti solistina ja kamarimuusikkona. Hän on esiintynyt mm. London Symphony Orchestran, Berliinin radio-orkesterin ja Washington National Symphony Orchestran sekä lähes kaikkien suomalaisten orkestereiden solistina. Niiden kapellimestareiden joukkoon, joiden kanssa hän on tehnyt yhteistyötä, kuuluvat Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Leif Segerstam, Yan-Pascal Tortelier, Andrew Litton, Neeme Järvi ja Daniel Harding. Gustafsson on esiintynyt eri puolilla Yhdysvaltoja, Kaukoitää ja Eurooppaa paikkoina mm. Carnegie Hall, Suntory Hall, Barbican Hall ja Wigmore Hall. Useiden kamarimusiikkifestivaalien vakiovieraana hän on esiintynyt Pinchas Zukermanin, Ralf Gothónin, Arto Satukankaan, Leonidas Kavakoksen, Liana Isakadzen, Ivry Gitlisin ja monien muiden kanssa. Jan-Erik Gustafsson on pitänyt useita mestarikursseja Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Nykyään hän opettaa Sibelius- Akatemiassa. Loviisan Sibelius-päivien taiteellisena johtajana hän on ollut vuodesta 1996 lähtien. Levytyksiä Gustafsson on tehnyt Ondine-levy-yhtiölle. Tallenteilta löytyy mm. Szymanowskin, Kodályn, Schnittken, Englundin ja Prokofievin musiikkia. Levytyksistään hän on saanut Vuoden levy -palkinnon vuosina 1994 ja Gustafsson soittaa Stefano Scarampella -sellolla (1890).

8 Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.

9 TTI KONSERTTI niko umpuvaara uusisto kapellimestari jukka eskola 5 Gaalalippu SOiLe 65 juhlagaalalippu isokoski 115 elina VähäLä niko kumpuvaara OuLu SinFOnia jaakko kuusisto kapellimestari jukka eskola Perjantai klo 18 Perjantai SuPerPark areena klo 21 Tyrnäväntie 16, Oulu SuPerPark areena Tyrnäväntie 16, Oulu THE REAL GROUP 30 VUOTTA K-18 Liput 32 & OULU ALL STAR BIG BAND Liput 32 Yhteislippu 55 Tallinnan kamariorkesteri jaakko kuusisto kapellimestari, viulu Gaalalippu 65 juhlagaalalippu 115 lauantai 7.3. klo 17 Perjantai klo 21 TuoMiokirkko SuPerPark areena Kirkkokatu, Oulu Tyrnäväntie 16, Oulu liput K-18 22/18 Kesto Liput noin 321 h 40 min (sis. väliajan) Kalevan kumppanikortilla liput 18, ei verkkokauppa. 2 lippua/etukortti. n uluja: lvelupisteet pumyymälä Yhteistyössä: LIPUT Lippupalvelun lippukaupat kautta maan. Lipun hintaan lisätään Lippupalvelun toimituskulut. liput ilman toimituskuluja: Oulu10-palvelupisteet Valveen lippumyymälä Lippupalvelun lippukaupat Liput ilman Yhteistyössä: kautta maan. Lipun hintaan toimituskuluja: lisätään Lippupalvelun Oulu10-palvelupisteet sibelius toimituskulut. & Valveen VänsKä lippumyymälä LIPUT oulu sinfonia osmo Vänskä kapellimestari oulun kamarikuoro MariTa kaakinen kuoron valmennus TaLLinnan KaMari- OrKesTeri TaLLinnan KaMari- OrKesTeri Tallinnan kamariorkesteri jaakko kuusisto kapellimestari, viulu TorsTai klo 19 MadeTojan sali Leevi Madetojan katu 1-3, Oulu Kesto noin 2 h (sis. väliajan) lauantai 7.3. klo 17 TuoMiokirkko liput 32/27 Kirkkokatu, Oulu liput 22/18 Kesto noin 1 h 40 min (sis. väliajan) Kalevan kumppanikortilla liput 18, ei verkkokauppa. 2 lippua/etukortti. LIPUT Lippupalvelun lippukaupat kautta maan. Lipun hintaan lisätään Lippupalvelun toimituskulut. liput ilman toimituskuluja: Oulu10-palvelupisteet Valveen lippumyymälä sibelius & VänsKä

10 Oulu Sinfonia Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina oli John Storgårds ja vuosina Jaakko Kuusisto taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Johannes Gustavsson on ollut syksystä 2013 lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Orkesteri on levyttänyt vuosina nimikkosäveltäjänä olleen Olli Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Keväällä 2013 ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy, solistina Timo Korhonen, kapellimestarina Santtu-Matias Rouvali. Kävijätutkimus Oulu Sinfonia ja muut orkesterit Suomessa tekevät kävijätutkimuksen konserttivieraistaan. Käy vastaamassa ja kertomassa konserttikokemuksestasi osoitteessa vastaa.innolink.fi/sso/oulu. Vastaajien kesken arvotaan lippupalkintoja Oulu Sinfonian konsertteihin. Vastausaikaa on saakka. Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista

11 Oulu Sinfonia I viulu Lasse Joamets, I konserttimestari Anita Virkkala, konserttimestari * Maarit Karppelin, äj Nadya Pugacheva, väj * Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Sari Suihkonen, väj Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Liina Räikkönen * Jari Suomalainen Toni Tuovinen Iida Zelenski * Alttoviulu Susanna Nietula, äj * Pia Kukkonen, väj * Andrus Järvi Anna-Maija Rousselle Emiliano Travasino Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, soolosellisti Juhana Ritakorpi, väj Sakari Kivinen * Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Terhi Lassila, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Huilu Albert Stupak, äj Emma Tessier, väj Jenni Pekkola Oboe Matti Kettunen, äj Sara Tilander, väj * Ilkka Hirvonen Klarinetti Markku Korhonen, äj Nora Niskanen, väj Kenneth Sjöwall Fagotti Ladislau Acs, äj Ann-Louise Wägar, väj Jari Laakso Käyrätorvi Tuomas Setälä, äj Pasi Salminen, väj Leo Palosaari Jukka Yletyinen Trumpetti Sakari Suoninen, äj Jukka-Pekka Peltoniemi, väj Jarmo Väärä Pasuuna Erkki Hirsimäki, äj Jukka Myllys, väj Jorma Teeri Tuuba Gustavo Subida, äj Patarummut Tuija-Maija Nurminen, äj * Lyömäsoittimet Marcus Ström, äj * tilapäinen kiinnitys

12 Tulevia konsertteja Torstai klo 19 Oulujoen kirkko PUHALTAJIEN ILTA Hermann Stefánsson, klarinetti Markus Maskuniitty, käyrätorvi Jens-Christoph Lemke, fagotti Oulu Sinfonian puhaltajat Copland Strauss Dvořák Barber Liput Torstai klo 19 OIKOTIE OOPPERAAN Erkki Lasonpalo, kapellimestari Kaisa Ranta, sopraano Arttu Kataja, baritoni Minna Lindgren, selostaja Mozart Liput 8 24 Liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma pe 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18 Avoinna: ma pe klo Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1 Avoinna: ma pe klo Kiimingin asiointipiste, Lempiniementie 2 Avoinna: ma pe klo Yli-Iin palvelupiste, Halametsä 1 Avoinna: ma pe klo ja Oulunsalon yhteispalvelupiste, Karhuojantie 2 Avoinna: ma pe klo (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. Avoinna ma la klo 8 21, su klo Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prismat Raksila, Limingantulli ja Zeppelin, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu, Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Liput konserttipaikalta tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 /lippu. Oulun Konttori, Painatuskeskus