Sankareiden kanssa. Johannes Gustavsson Réka Szilvay TORSTAINA KLO 19

Transkriptio

1 Sankareiden kanssa Johannes Gustavsson Réka Szilvay TORSTAINA KLO 19 Madetojan sali

2 Ohjelma Torstaina klo 19 SANKAREIDEN KANSSA Johannes Gustavsson, kapellimestari Réka Szilvay, viulu Igor Stravinsky ( ): Sinfonioita puhaltimille Karl Amadeus Hartmann ( ): Concerto funebre viululle ja jousiorkesterille Introduction Adagio Allegro di molto Choral (langsamer Marsch) väliaika 20 min. Ludwig van Beethoven ( ): Sinfonia nro 3 Es-duuri op. 55, "Eroica" Allegro con brio Marcia funebre: Adagio assai Scherzo: Allegro vivace Finale: Allegro molto Konsertin aikana kuvaaminen ja nauhoittaminen kielletty Konsertti päättyy n. klo 20.50

3 Igor Stravinsky: Sinfonioita puhaltimille (1947) Igor Stravinsky ( ) sävelsi Sinfonioita puhaltimille kesällä 1920 Carantecissa ja Garchesissa. Innoittajana toimi Claude Debussyn kuolema kaksi vuotta aiemmin ja ensimmäisenä valmistui teoksen päättävä koraali, josta Stravinsky ehti julkaista pianoversion. Säveltäessäni sinfonioitani minulla oli luonnollisesti mielessäni mies, jolle halusin omistaa kappaleen. Pohdiskelin mielessäni minkälaisen vaikutuksen musiikkini olisi tehnyt häneen ja kuinka hän olisi siihen reagoinut. Luulenpa että hän olisi ollut aika lailla hämmennyksissään, kuten muistan hänen olleen Tähtien kuninkaastani, jonka olin myös omistanut hänelle. Omasta mielestäni suuren muusikon muistolle omistetun kunnianosoituksen ei välttämättä tarvinnut olla hänen musiikkinsa inspiroimaa, päinvastoin, halusin ilmaista itseäni kielellä, joka olisi olennaisilta osiltaan omaani. Elämänsä kronikassa Stravinsky kertoo ritualistisesta kuolemasuhteestaan, joka uran loppupuolella tuotti monta soivaa hautamuistomerkkiä. Puhallinsinfoniat ovat perineet vaihtuvat rytminsä Kevätuhrista, mutta hieraattisessa ankaruudessaan ne viittaavat myös myöhäistuotantoon. Teos koostuu lyhyistä, usein antifonaalisista aiheista, jotka lopussa kokoontuvat vakavaksi koraaliksi. Sinfoniat puhaltimille vaikuttavat aluksi eräänlaiselta musiikillisarkeologiselta ruumiinavaukselta: erilaisia aiheita riittää kuin eläimiä Nooan arkissa, mutta ne ovat enemmänkin fossiilisia muistoja, pelkistettyjä hahmoja tutuista karaktereista. Folkloristinen tausta kaikuu kiekuvista klarineteista ja nokkavista oboeista, Kevätuhrin uudelleensyntymisoppi solisee ja melismoi huiluissa ja fagoteissa, vasket tuovat juhlallista prosessuaalisuutta. Stravinsky ei perinteisessä mielessä kehittele tai kertaa musiikkiaan, mutta siirtyy kavalkadissaan eteen ja taaksepäin, asettaa tukipisteitä ja kuorii musiikista esiin yhä uusia kerroksia. Sinfoninen seremonia etenee lyhyinä litanioina, soinnut hahmottuvat jykevinä järkäleinä, melodia nopeina viiltoina ja rytmi energisinä sysäyksinä. Vaikka muoto on juhlallinen, materiaali lukuun ottamatta päättävää koraalia on profaania.

4 Karl Amadeus Hartmann: Concerto funebre viululle ja jousille Karl Amadeus Hartmann ( ) on noussut kuolemansa jälkeen esiin unohdettuna mestarina, jonka suppeassa tuotannossa risteytyivät 1900-luvun musiikin keskeiset trendit omaperäisellä tavalla. Joseph Haasin ja Hermann Scherchenin johdolla opiskellut Hartmann veti nuoruudenteoksensa julkisuudesta ja tunnustautui uuden Wienin koulun seuraajaksi, lähinnä Alban Bergiä ihaillen. Tiukka klassisten muototyyppien kunnioitus ja humanistinen elämänasenne ankkuroivat hänen musiikkinsa perinteeseen. Hartmann pysytteli vuodesta 1933 alkaen II maailmansodan loppuun eräänlaisessa sisäisessä maanpaossa kansallissosialistisen Saksan tapahtumista. Concerto funebre syntyi sodan alkuvaiheissa, kuten säveltäjä päiväkirjaansa merkitsi: kirjoitettu ensimmäisinä sotapäivinä syys-marraskuussa Hartmann palasi teokseen uudestaan vuonna 1959, jolloin hän kirjoitti sen osin uudestaan. Konserton neljä osaa seuraavat toisiaan attacca, tauotta. Ensimmäinen osa on 15-tahtinen hidas johdanto (Introduction Largo), jossa sooloviulu työstää sisäistynyttä koraaliteemaa orkesterin säästeliäällä säestyksellä. Toinen osa (Adagio) on vielä kouraantuntuvammin viulun valituslaulua, jota orkesterin surumarssiaiheet tukevat. Sodan äänet porautuvat esiin nopeassa osassa (Allegro di molto), motoriset rytmit ja räikeät purkaukset peittävät sooloäänen alleen. Lyhyt soolokadenssi tuo kuitenkin rauhan. Orkesteri avaa teoksen lunastuksellisen finaalin (Chorale Langsamer Marsch: Breit) ja sooloviulu virittää ensimmäisen osan valituslaulun. Vaikuttavan hussilaiskoraalin symboliikkaa on haettu Münchenin konferenssin (1938) Hartmannille aiheuttamasta pettymyksestä ja tähän liittyy myös surumarssina käytetty venäläinen vallankumouslaulu. Hartmannin tyyli ja henki ovat kiteytyneet Concerto funebreen harvinaisen kirkkaina. Kahdeksassa sinfoniassaan Hartmann kehitteli monia ajatuksiaan pitemmälle, mutta viulukonsertto on jäänyt yhdeksi spontaaneimmista ja kauneimmista musiikillisista muistomerkeistä sodan ajasta.

5 Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 3 Es-duuri op. 55, Eroica Ludwig van Beethoven ( ) matkusti Bonnista Wieniin vuonna 1792 kuukausi sen jälkeen kun Ranska oli julistautunut tasavallaksi. Beethoven oli tasavallan kannattaja, mutta varovainen julkistamaan käsityksiään. Häntä vuotta vanhemman Napoleonin meteorimaiseen uranousuun liittyivät kaikki uuteen maailmanjärjestykseen liittyneet toiveet ja pelot. Anton Schindlerin mukaan Ranskan suurlähettiläs Jean-Baptiste Bernadotte ehdotti Beethovenille Napoleon-aiheista sävellystä jo vuonna Napoleon veti 1800-luvun alussa älymystöä puoleensa kuin hunaja karhuja. Myös Beethoven näki hänessä paremman maailman sanansaattajan. Sinfonia nro 3 Es-duuri oli omistettu Bonapartelle ja Beethoven suunnitteli syksyllä 1804 siirtymistä Pariisiin. Napoleonin kruunattua itsensä keisariksi joulukuussa Beethoven raaputti vuonna 1804 kolmannen sinfonian kansilehdeltä pois omistuksensa ja kirjoitti tilalle otsikon Sinfonia eroica, composta per festeggiare il sovvenire di un grand'uomo "Sankarillinen sinfonia, sävelletty juhlistamaan suurmiehen muistoa". Beethoven oli koko 1800-luvun alun pyrkinyt ulos ahtaaksi käyneestä wieniläisklassismista, mutta kolmannessa sinfoniassa toimeenpantu musiikinkumous yllätti lähipiirinkin. Teoksen taustalla vaikutti säveltäjän kiinnostus vapausaatteen dramatisoimiseen näyttämömusiikissa. Sinfonian finaaliteema oli peräisin valistushenkisestä Prometeus-baletista ja samoihin aikoihin Eroicasinfonian kanssa valmistuivat Fidelio-ooppera sekä oratorio Kristus Öljymäellä. Eroica-sinfonia ei ole ohjelmallinen sävellys, mutta jo varhain siihen liitettiin taistelukuvauksia, joita säveltäjä ei torjunut. Surumarssi-osa muistutti kuulijoita Ranskassa luodusta julkisesta musiikista ja sen rituaaleista, joissa muistettiin näyttävästi vallankumouksen marttyyreita. Sinfonian mittasuhteet ja uudistettu sävelkieli sai erään aikalaisarvostelijan luonnehtimaan sitä "venytetyksi, villiksi ja uhkarohkeaksi fantasiaksi". Teoksen kantaesittäminen ruhtinas Lobkowitzin palatsissa ja omistaminen hänelle estivät käytännössä ilmeisen vallankumoussymboliikan. Perinteisten muotojen laajentaminen ja motiivisen kehittelyn kytkeminen kaikkiin sävellyksen osatekijöihin suuntasivat klassistista ajattelua kuitenkin uudella tavalla. Sinfonialle oli annettu profeetallinen tehtävä, josta sen oli selviydyttävä musiikillisia keinoja käyttäen. Kaksi orkesterin forteakordia sysää ensimmäisen osan (Allegro) hellittämättömään liikkeeseen, jossa dynaaminen jännite toistuvasti kätketään viehkeän lyyristen taitteiden alle. Sekä pää- että sivuteema ovat yksinkertaisia ja tarjoavat mahdollisuuden räjähdysalttiille

6 rytmiselle kehitykselle, joka purkautuu voimalla tulisissa fortejaksoissa sekä itsepintaisesti iskevissä orkesteriakordeissa. Kehittelyssä Beethoven esittelee kaksi uutta teemaa ja etenee rohkeasti yhä kaukaisempiin sävellajeihin, joiden jälkeen Es-duurin paluu dramaattisessa koodassa ei voisi olla voitollisempi. Itse asiassa ensiosan sonaattimuoto on muotoiltu loistokkaaksi valmisteluksi tälle koodalle, jonka huipentumaa säveltäjä terästi myöhemmissä esityksissä sotaisilla trumpeteilla. Ensimmäisen osan kamppailu saa jyrkän kontrastin hitaan osan (Adagio assai) surumarssissa. Osan kaksi laajaa väliepisodia laventavat tyylilajin ulkopuolelta tulevaa karakterikappaletta sinfoniseen suuntaan ja etenkin jälkimmäisessä kohtauksessa tragedia syvenee antiikin draamojen mittoihin. Tässä osassa Beethoven konkretisoi sankari-ihanteensa useampiakin henkilöitä on nimetty surumarssin kohteeksi mutta samalla (sankarin kuoltua) hän häivyttää jäljet kronologisesta kertomuksesta. Kuumeisesti liitävä scherzo (Allegro vivace) oli virallisesti Beethovenin ensimmäinen lajissaan. Huolimatta käyrätorvitrion uljaasti juhlistamasta triotaitteesta, osan kuumeisina nakuttavissa rytmeissä on mystinen pohjavire, jota patarummut osan loppumetreillä alleviivaavat. Finaali (Allegro molto) alkaa kaoottisella purkauksella, joka puhdistaa sinfonisen kentän spekulaatioista. Seuraavaksi esitellään teeman bassosäestys (pizzicato) ja vasta sitten Prometeus-baletista peritty teema. Muunnelmat laventuvat suuriksi kohtauksiksi, luikahtaen arvaamatta molliin ja huipentuen kiihkeään fuugaan. Fuugaa seuraavat variaatiot tuntuvat saavuttaneen jonkinlaisen panteistisen rauhan, joka lopuksi hiipuu molliin. Energisellä loppuriuhtaisulla sinfonia tempaistaan onnelliseen loppuun. Antti Häyrynen

7 Johannes Gustavsson, kapellimestari Ruotsalainen kapellimestari Johannes Gustavsson (s. 1975) opiskeli alttoviulunsoittoa ja suoritti orkesterinjohdon diplomin Norjan musiikkikorkeakoulussa. Lisäksi hän on osallistunut Simon Streatfeildin ja Jorma Panulan kapellimestarikursseille. Gustavsson voitti Ruotsin kapellimestaripalkinnon vuonna 2003 ja sai tuomaristolta kiitosta musikaalisesta energisyydestään ja kyvystä välittää tavoitteensa orkesterin muusikoille. Vuonna 2004 hän saavutti Sir Georg Solti -kapellimestarikilpailussa Frankfurtissa toisen sijan ja 2008 ensimmäisenä Herbert Blomstedt -kapellimestaripalkinnon Ruotsin kuninkaalliselta musiikkiakatemialta. Lokakuussa 2008 yleisöpalkinnon kansainvälisessä Arturo Toscanini -kapellimestarikilpailussa saanut Gustavsson on opintojensa jälkeen vieraillut säännöllisesti useiden ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten sinfonia- ja kamariorkestereiden kapellimestarina. Oopperaa hän on johtanut mm. Göteborgissa, Karlstadissa ja Uumajassa. Tammikuusta 2009 alkaen Gustavsson on ollut yksi neljästä Keski- Pohjanmaan kamariorkesterin pääkapellimestarista. Hän aloitti Västerås Sinfoniettan päävierailijana yhdessä Roy Goodmanin kanssa elokuussa Gustavsson on levyttänyt saksalaiselle CPO-levymerkille Anders Eliassonin teoksia yhdessä Ruotsin radio-orkesterin ja -kuoron, viulisti Ulf Wallinin ja pianisti Roland Pöntisen kanssa. Hän on myös kantaesittänyt lukuisia pohjoismaisten säveltäjien teoksia. Johannes Gustavsson oli Oulu Sinfonian taiteellinen partneri viime kauden ajan ja syksystä 2013 lähtien hän on orkesterin ylikapellimestari.

8 Réka Szilvay, viulu Réka Szilvay on yksi arvostetuimmista suomalaisista viulisteista. Hänen kansainvälinen läpimurtonsa tapahtui vuonna 1999 Wienin Musikverein-salissa Sibeliuksen viulukonsertolla. Sittemmin hän on konsertoinut mm. seuraavien orkestereiden solistina: London Philharmonic Orchestra, Pietarilainen Mariinski-teatterin orkesteri, Götenborgin sinfoniaorkesteri, Kööpenhaminan filharmoninen orkesteri ja Orchestre Philharmonique de Strasbourg. Hän on vieraillut kahdesti Salzburger Festspielhausissa Mozarteumorkesterin solistina ja useita kertoja Wienin Musikverein-salissa, viimeksi Dallasin sinfoniaorkesterin solistina. Suomalaisorkestereiden solistina hän on soittanut niin kotimaassa kuin myös ulkomailla. Réka Szilvay on esiintynyt merkittävien kapellimestarien johdolla, joista mainittakoon Jukka-Pekka Saraste, Valery Gergiev, Leif Segerstam, Sakari Oramo, Osmo Vänskä, Neeme Järvi, Mikko Franck ja Juha Kangas. Hän on soittanut lukuisia resitaalikonsertteja maailman huomattavimmissa konserttisaleissa: Carnegie Hall New York, Konzerthaus Wien, Kölner Philharmonie, Wigmore Hall London, Birmingham Symphony Hall, Concertgebouw Amsterdam, Cité de la Musique Paris, Megaron Concert Hall Athens ja Palais des Beaux-Arts de Bruxelles. Réka Szilvay on vieraillut useilla kansainvälisillä festivaaleilla, joista mainittakoon Helsingin Juhlaviikot, Kuhmon Kamarimusiikki, Savonlinnan Oopperajuhlat, Klangbogen Wien, Haydn Festspiele Eisenstadt ja Singapore Arts Festival. Radio- ja televisionauhoituksia hän on tehnyt mm. YLE:lle, BBC:lle, Radio Francelle ja Itävallan ORF:lle. Finlandia Records julkaisi hänen debyyttilevynsä The 7 Seasons ja Alba Records resitaalilevyn The Roaring Twenties. Warner Musicin vuonna 2010 julkaisema Double Concertos for Strings on hänen tuorein äänitteensä.

9 Helsingissä syntynyt Réka Szilvay aloitti viulunsoiton nelivuotiaana Itä-Helsingin Musiikkiopistossa isänsä Géza Szilvayn ohjauksessa. 12-vuotiaana hän jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemiassa professori Tuomas Haapasen johdolla ja Wienin musiikkikorkeakoulussa opettajanaan professori Gerhard Schulz (Alban Berg -kvartetti). Loukkaantuminen ja siitä aiheutunut käsivamma estivät Réka Szilvayta soittamasta ja konsertoimasta useiden vuosien ajan. Tänä aikana hänellä oli mahdollisuus keskittyä pedagogiseen työhön viulunsoiton professorina Sibelius-Akatemiassa ( ). Kesästä 2011 lähtien hän on palannut jälleen konserttilavoille. Hänellä on käytössään Pohjola Pankin Taidesäätiön omistama A. Stradivarius -viulu vuodelta 1702.

10 Suosio sähköistyy! Konserttikalenteri Concert Calendar emme enää paina orkestereiden konserttikalenteria. Kaikki kalenteritiedot, kantaesitysluettelot ja paljon muita orkesteriuutisia löydät uudistuneilta nettisivuiltamme: mikäli et pääse käyttämään internetiä, pyydä konserttikalenterista paperimoniste: puh tilaa konserttikalenteri sähköpostiisi neljä kertaa vuodessa lähettämällä viesti osoitteeseen: Suomen SinfoniaorKeSterit ry SuoSio association of finnish Symphony orchestras

11 Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.

12 Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina oli John Storgårds ja vuosina Jaakko Kuusisto taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Viime kauden orkesterin taiteellisena partnerina ollut Johannes Gustavsson on menneestä syksystä lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Orkesteri on levyttänyt vuosina nimikkosäveltäjänä olleen Olli Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Viime keväänä ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy. Solistina soittaa Timo Korhonen, orkesteria johtaa Santtu-Matias Rouvali. Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista

13 Oulu Sinfonia I viulu Lasse Joamets, I konserttimestari Anita Virkkala, konserttimestari * Anne Somero, äj * Emilia Neuvonen, väj * Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Nadya Pugacheva, väj * Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Liina Räikkönen * Jari Suomalainen Toni Tuovinen Alttoviulu Susanna Nietula, äj * Pia Kukkonen, väj * Andrus Järvi Anniina Matinlassi * Anna-Maija Rousselle Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, äj Juhana Ritakorpi, väj Mikaela Fagerholm * Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Terhi Lassila, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Huilu Albert Stupak, äj Emma Tessier, väj Jenni Pekkola Oboe Matti Kettunen, äj Sara Tilander, väj * Ilkka Hirvonen Klarinetti Markku Korhonen, äj Kenneth Sjöwall, väj Nora Niskanen Fagotti Ladislau Acs, äj Ann-Louise Wägar, väj Jari Laakso Käyrätorvi Tuomas Setälä, äj Pasi Salminen, väj Leo Palosaari Jukka Yletyinen Trumpetti Sakari Suoninen, äj Jukka-Pekka Peltoniemi, väj Jarmo Väärä Pasuuna Erkki Hirsimäki, äj Jukka Myllys, väj Jorma Teeri Tuuba Gustavo Subida, äj Patarummut Kalevi Ohenoja, äj Lyömäsoittimet Marcus Ström, äj * tilapäinen kiinnitys

14 Kuukauden orkesterilainen Kuva: Juha Sarkkinen Tapaamme joka kuukausi oulusinfonialaisen, joka kertoo työstään ja itsestään. Uusi käyrätorven äänenjohtaja Joskus 1980-luvun alkupuolella Turun kupeessa Ruskolla pieni poika raahaa kotiinsa seurakunnan kerhosta lainatun tuuban. Kavereille on riittänyt trumpetteja ja klarinetteja. Kanttori innostaa pojat mukaan puhallinorkesteriin. Kuluu vähän aikaa, eikä painava tuuba oikein tunnu omalta. Kuvaan astuu käyrätorvi. Se oli visuaalisesti hieno soitin kiiltävine putkineen. Sen ääni miellytti kovasti, soundissa oli voimaa ja pehmeyttä samassa paketissa, muistelee Oulu Sinfoniassa helmikuussa aloittanut käyrätorven äänenjohtaja Tuomas Setälä. Oulu Sinfoniassa Setälä pääsi ensi töikseen nauttimaan lempisäveltäjänsä Sibeliuksen kolmannen sinfonian soittamisesta. Ja jatkoa seuraa suosikkisäveltäjissä, kun ohjelmistoon ovat tulossa Brahmsin ensimmäinen sinfonia ja pianokonsertto. Nämä sävellykset ovat käyrätorvelle palkitsevaa soitettavaa. Niissä on soittimelle luonteenomaisia, mielekkäitä osuuksia ja laulavia melodioita. Isojen orkesterien sinfonioista minulle läheisimpiä ovat Brucknerin ja Mahlerin teokset. Äänenjohtajan työstään Setälä on innoissaan. Hän nauttii ykkösäänen ja soolojen soittamisesta.

15 Tiesin, että Oulussa on vireä musiikkimaailma, mutta olen silti positiivisesti yllättynyt orkesterin ammattitaidosta, hienosta konserttisalista ja tiloista. Kamarimusiikkitoiminta on monipuolista, ja tuntuu hyvältä päästä soittamaan pienempiä teoksia erilaisissa kokoonpanoissa. Työkaverit ovat tosi mukavia, ja minut on otettu hyvin vastaan, kiittelee Setälä. Orkesterityö perustuu työkaverin kuunteluun, ja kamarimusiikissa tämä toteutuu erityisen hyvin. Haluan olla heille tukena ja antaa orkesterille täyden oman panoksen. Ouluun Setälä tuli Kuopion kaupunginorkesterista, jossa hän toimi varaäänenjohtajana vuodesta 2000 alkaen. Välissä hän on tehnyt äänenjohtajan sijaisuudet Turun kaupunginorkesterissa vuonna 2007 ja Kansallisoopperassa vuosi sitten. Hän on opiskellut Sibelius- Akatemiassa. Oulu on Setälälle ihan uusi tuttavuus, ja toistaiseksi asuntokin on väliaikainen. Kodin etsintä alkaa kesällä, kun perässä muuttavat myös avovaimo ja kissa. Ajattelin, että olen koiraihminen, mutta nyt meillä on ollut Elgar jo kahdeksan vuotta. Seurallinen bengalinkissa tulee perässä saunaan, herättää aamuyöstä leikkimään ja osaa käydä pöntöllä, kertoo Setälä brittisäveltäjä Edward Elgarin mukaan nimetystä lemmikistään. Kodin lisäksi vaihtoon menee myös vene, kun sisävesiltä siirrytään meren äärelle. Luonnossa liikkuva pariskunta on iloinen myös Oulun retkeilymaastoista sekä Lapin läheisyydestä. Harrastuksista puhuttaessa Setälä kertoo ensin lenkkeilystä ja uimisesta, mutta yllättää sitten: Tykkään astangajoogasta, sitä voi tehdä ihan kotonakin. Joogassa venytellään istumatyöläisen lihaksistoa ja opetellaan keskittymään hengitykseen. Puhallinsoittajalle käy huonosti, jos ilma ei kulje. Happi on se meidän polttoaine ja olennainen osa työtä. Teksti: Anneli Frantti Kuva: Kati Leinonen

16 Tulevia konsertteja Torstai klo 19 Madetojan sali SHAKESPEARE 450 VUOTTA Ville Matvejeff, kapellimestari Eeva Hartemaa, sopraano Aarne Pelkonen, baritoni Juhani Alakärppä, baritoni Liput 8 24 euroa Keskiviikko klo 18 Madetojan sali SUOMI-ISKELMÄN AATELIA Jukka Perko, saksofoni ja liidaus Teemu Viinikainen, kitara Ville Herrala, kontrabasso Teppo Mäkynen, rummut Liput euroa Oulun Sähkönmyynnin etuasiakkaille euroa liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma pe 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18 Avoinna: ma pe klo Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1 Avoinna: ma pe klo Kiimingin yhteispalvelupiste, Lempiniementie 2 Avoinna: ma pe klo 9 16 Yli-Iin palvelupiste, Halametsä 1 Avoinna: ma pe klo ja Oulunsalon yhteispalvelupiste, Karhuojantie 2 Avoinna: ma pe klo (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. Avoinna ma la klo 8 21, su klo Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prismat Raksila ja Limingantulli, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu, Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Konserttipaikoilla tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 /lippu. Oulun Konttori, Painatuskeskus