Suuruuksien ilta. Juha Kangas Anastasia Injushina TORSTAINA KLO 19

Transkriptio

1 Suuruuksien ilta Juha Kangas Anastasia Injushina TORSTAINA KLO 19 Madetojan sali

2 Ohjelma Torstaina klo 19 SUURUUKSIEN ILTA Juha Kangas, kapellimestari Anastasia Injushina, piano Erkki Salmenhaara ( ): Canzonetta per archi Johann Sebastian Bach ( ): Konsertto cembalolle ja jousille d-molli, BWV 1052 Allegro Adagio Allegro Väliaika 20 min. Franz Schubert ( ): Sinfonia nro 8 (9) C-duuri, D. 944 Suuri Andante Allegro ma non troppo Andante con moto Scherzo. Allegro vivace Trio Finale. Allegro vivace Konsertti päättyy n. klo 20.55

3 Erkki Salmenhaara: Canzonetta per archi Erkki Salmenhaara kuului 1960-luvulla debytoineeseen suomalaiseen modernistipolveen. Hänen musiikkinsa avautui myös avarammille vaikutteille, vaikka sävellysten perustavina tuntomerkkeinä säilyivätkin keskittynyt tekniikka ja älyllinen henkevyys. Myöhempinä vuosina työ musiikin tutkijana ja opettajana rajoittivat sävellystuotannon kasvamista. Salmenhaara sävelsi vuonna 1971 kaksiosaisen urkusävellyksen Canzona. Jo teosta kirjoittaessaan hän havaitsi jälkimmäisen osan soveltuvan jousille ja laati siitä Canzonettan jousiorkesterille. Salmenhaaraa luonnehdittiin 1970-luvulta lähtien uusromantikoksi, mutta mollisävyisen Canzonettan surumielinen melodia tuntuu kumpuavan pikemmin siitä ahdistuneesta maailmankokemuksesta, joka yhdisti myöhäisromantikkoja ja wieniläismodernisteja. Viileästi työntyvät riitasoinnut ja eleettömästi ilmaistu epätoivo johtavat alistuneeseen päätökseen, josta huokuu myös puhdistavaa ryhtiä. Johann Sebastian Bach: Konsertto cembalolle ja jousille d-molli, BWV 1052 Johann Sebastian Bach kirjoitti cembalokonserttonsa 1 4:lle soittimelle 1720-luvun lopulla ja 1730-luvulla enimmäkseen Leipzigin Collegium Musicumia varten, säveltäjän tai jonkun hänen pojistaan toimiessa solistina. Teosten materiaali oli usein peräisin varhaisemmista teoksista, jotka eivät ole säilyneet. D-molli-konserton, BWV 1052 takana on luultavasti viulukonsertto, minkä vuoksi cembalo operoi paljolti saman sävellajin diskantissa. Bach käytti viulukonserton materiaalia ensin Kantaateissa 146 ja 188 ja ensimmäisen klaveerikonserton siitä laati hänen poikansa Carl Philipp Emanuel (BWV, 1052a) Avaava Allegro on tiukka ja peräänantamaton: orkesterin synkkinä unisonoina kajahtavat ritornellot välisoitot eivät anna solistille pitkään rauhaa. Klaveerisatsi on rytmisesti jännittynyt, pakottavan liikkeen ajama, mutta konserttomuoto etenee kaikkea muuta kuin kaavamaisesti. Osan lopussa on tehty tilaa pienelle soolokadenssille. Fatalistisen ensiosan jälkeen Adagio on laveampi, mutta ei erityisen rauhallinen. Jousien avausrepliikissä kaikuvat traagisten oopperoiden uhkaavat sävyt, jotka onneksi pehmenevät klaveerin alkaessa trillein koristellun soolonsa. Barokkinen impulsiivisuus leimahtelee, vaikka musiikki tuntuukin etsivän tietä turvaan ja tasapainoon.

4 Päätösosa (Allegro) on konsertoivan liike-energian taidonnäyte: rytmiikka on viritetty siten, että kerran käynnistettynä musiikki etenee omalla voimallaan. Orkesterin ritornellot ja cembalon soolot limittyvät nyt tiiviimmin. Soolojaksoissa intensiteetti vain nousee, Bachin tavoittaessa vetävillä rytmeillään ja peräänantamattomalla mollitunnelmalla ainutlaatuisen vääjäämättömyyden tunnun. Franz Schubert: Sinfonia nro 8 (9) C-duuri, D. 944 Suuri Sinfoniat edustivat Franz Schubertin tuotannossa pyrkimystä tavoittaa julkinen ilmaisu ja suuret kuulijajoukot. Ainuttakaan hänen sinfoniaansa ei julkaistu hänen elinaikanaan, ja myöhäiset mestariteokset jäivät kokonaan vaille huomiota. Nk. yhdeksäs, oikeammin kahdeksas sinfonia C-duurissa, D. 944 ajoitettiin pitkään Schubertin viimeiselle elinvuodelle, mutta nyt sen tiedetään syntyneen varhemmin, luultavasti jo vuonna C-duuri-sinfonian voittokulku käynnistyi vasta 1839, kun Felix Mendelssohn kantaesitti teoksen Leipzigin Gewandhausissa. Robert Schumann tunnisti tuolloin teoksen arvon: Tätä sinfoniaa kuunnellessa kaikkien on ymmärrettävä, että tämä teos kertoo paljon enemmän kuin musiikki on sadan vuoden aikana ilmaissut ei vain laulua, iloa tai surua. Tämä sinfonia vie meidät maailmoihin, joissa käsityksemme mukaan ei kukaan ole ennen käynyt. Sen ymmärtääkseen täytyy vain kuunnella teos. Schumannin luonnehdinta oli tietysti myös romantikkojen sotahuuto, johon sekä Bruckner että Mahler myöhemmin sinfonioissaan vastasivat. Schubertin C-duuri-sinfonia näytti tietä laajaan kerronnallisesti polveilevaan ilmaisuun, jonka koossapitävänä voimana oli taidokas muuntelu, pien- ja suurmuodon yhdistäminen, sekä uudenlainen, klassismin tämänhetkisyydestä irtaantunut aikakäsitys. Näihin uusiin ulottuvuuksiin viittasi myös Schumannin kommentti sinfonian taivaallisesta pituudesta. Lisänimen Suuri teos on ansainnut monien kertausten laventamalla kestollaan, joka ei myöhempien aikojen sinfoniajärkäleiden rinnalla kuitenkaan tunnu poikkeukselliselta. C-duuri-sinfonian ensiosa alkaa hitaalla johdannolla (Andante ), jossa monumentaalisuuden ohella on avaraa luonnontunnetta ja lyyristä taipuisuutta. Käyrätorvet kutsuvat kuulijan suurelle retkelle, puupuhallinten ja jousien leppeissä vastauksissa henkii teoksen eeppinen asteikko.

5 Sinfoniakirjallisuuden knoppeihin kuuluu ensiosan siirtymä johdannosta Allegroon, jonka ma non troppo -merkintä ( ei liian ) korostaa yksityiskohtien merkitystä. Vauhdikas päätaite on täynnä energiaa ja tapahtumia, joissa vastustamaton eteenpäin rientäminen on tärkeämpää kuin sinfoniset konfliktit Schubertin lied-tyyppiset teemat kun soveltuvat paremmin variointiin kuin kehittelyyn. Toinen kokonaisuuden hahmottamisen kannalta tärkeä hetki on osan lopussa, kun Andante-aihe palaa juhlistamaan osan tempoltaan nopeutettua koodaa. Hidas osa (Andante con moto) a-mollissa on marssimainen ja vapaasti hahmoteltu sonaattirakennelma, Schubertin lauluista ja kamariteoksista tuttu vaellustarina, jonka juonta kuulija voi vain arvailla. Laulun aineksia on sekä pää- että sivuteemassa, joita Schubert kuljettaa yhä kauemmas lähtökohdistaan, korostaen iskevällä vaskisatsilla kertomuksen kohtalokkuutta. Tunneilmaisu syvenee kauniissa hymnimäisessä sävelmässä ja marssiaihe huipentuu traagiseen purkaukseen, jonka jälkeinen tauko pysäyttää musiikin kuin kuilun reunalle. Herkimmillään Schubert on tätä seuraavassa alakuloisessa taitteessa, yrittäen hellästi koota hymnimelodian sirpaleita yhteen. Loppujakso on elegistä kertailua ja marssiaiheeseenkin on painettu selkeästi surumielinen leima. Scherzo (Allegro vivace) on täynnä valloittavia ja tanssillisia pikku teemoja, jotka seuraavat toisiaan taidokkaana helminauhana. Kolme pasuunaa tuo orkestrointiin jylhyyttä ja dramatiikkaa, mutta pääosassa porottaa päivänpaisteinen ilo. Päätaite on jälleen louhittu sonaattimaiseen suurmuotoon, tällä kertaa myös kehittelevine ja jännitystä keräävine piirteineen. Käyrätorvet ilmoittavat perinteisen triotaitteen, jonka keinuvat ländler-rytmit A-duurissa ylistävät kesäistä elämänriemua, jota vastaäänien varovaiset mollisävyt vain vahvistavat. Päätaitteen kertaus vie osan loppuun. Finaalilla (Allegro vivace) on jälleen sonaattiasu, mutta huomio kiinnittyy enemmänkin ikiliikkujamaiseen motoriikkaan ja jatkuvaan muunteluun. Mukana on Schubertilla harvinaista bravuuria, orkesterin yrittäessä yhdistää pisteelliset rytmit ja triolikuviot toisiinsa mahdollisimman nopeassa tempossa. Osan eri teemat eivät juuri tuo esiin sonaattimaisia vastakohtaisuuksia, vaan asettuvat toistensa jatkoksi kuin vääjäämättä C-duuri-radallaan syöksyvän komeetan pyrstö. Kuten aina, Schubertin taivaallinen reitti ohjautuu tavanomaisten tähtikarttojen ulkopuolelle, pyörittäen välillä itsepintaisesti ostinatokuvioitaan ja syöksyen jälleen mistään välittämättä eteenpäin. Koodassa draamalliset ainekset tiivistyvät jykeviksi ja pelottavaksi unisonoeleiksi, joilta musiikki karkaa onnelliseen loppuunsa. Antti Häyrynen

6 Juha Kangas, kapellimestari Juha Kangas opiskeli viulunsoittoa Onni Suhosen oppilaana Sibelius-Akatemiassa, toimi viisi vuotta alttoviulistina Helsingin kaupunginorkesterissa ja siirtyi sen jälkeen viulupedagogiksi Keski-Pohjanmaan musiikkiopistoon vuosiksi Opetustyönsä ohessa Kangas perusti vuonna 1972 Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin, jonka taiteellisena johtajana hän toimi vuoden 2008 loppuun asti. Hän jatkaa edelleen työtään orkesterin kunniakapellimestarina. Kangas toimi Turun filharmonisen orkesterin päävierailijana vuosina , ja nykyään hän vierailee säännöllisesti eri orkestereiden kapellimestarina kotimaassa ja Baltian maissa. Juha Kangas vastaanotti Suomen säveltaiteen valtionpalkinnon Vuonna 1998 hänelle myönnettiin Latvian Suuri musiikkipalkinto, Pro Finlandia -mitali sekä Suomi-palkinto. Vuonna 1999 hän sai virolaisen Heino Eller -palkinnon. Professorin arvonimi Kankaalle myönnettiin vuonna 2010.

7 Anastasia Injushina, piano Anastasia Injushina aloitti pianonsoiton opintonsa neljävuotiaana ja siirtyi pian Pietarin konservatorion erikoismusiikkikouluun. Jo nuorena hän kiersi maata orkesterisolistina ja 10 vuoden iässä hän sai esiintyä ensimmäistä kertaa maineikkaassa Pietarin Filharmonian suuressa salissa. Vuonna 1991 Anastasia Injushina muutti Suomeen opiskelemaan Sibelius- Akatemiaan, josta valmistui vuonna 1997 Vjatseslav Novikovin johdolla erinomaisin arvosanoin. Opiskelujensa aikana hänet palkittiin Maj Lind -pianokilpailussa jaetulla II sijalla. Vuonna 1996 hän voitti yhden Euroopan arvostetuimmista musiikkikilpailuista, Münchenin ARD-kilpailun, sello-piano-sarjassa Sennu Laineen kanssa. Tämä voitto merkitsi hänelle solistisen uran lisäksi kehitystä kamarimuusikkona kansainvälisellä tasolla. Opiskeluiden jälkeen Anastasia Injushina on tehnyt lukuisia TV- ja radionauhoituksia mm. ARD 1-, Bayerische Rundfunk-, Mitteldeutsche Rundfunk-, Norddeusche Rundfunk-, ja YLE:n kanaville. Hänet on kutsuttu esiintymään myös lukuisilla musiikkifestivaaleilla, joista mainittakoon Schleswig-Holstein, Mecklenburg, MDR-Sommer, Kuhmon kamarimusiikki sekä Korsholman ja Mikkelin musiikkijuhlat. Anastasia Injushina on lisäksi konsertoinut aktiivisesti solistina ja kamarimuusikkona erilaisissa kokoonpanoissa Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Anastasia Injushinalla on erityinen ja pitkäaikainen suhde kamarimusiikkiin. Usean vuoden aikana tämä rakkaus kypsyi päätökseksi järjestää uusi kamarimusiikkitapahtuma Helsinkiin, ja nyt hän toimii Spring Light Chamber Music festivaalin taiteellisena johtajana.

8 Uuden vuoden juhlakonsertti soi, säihkyy ja säkenöi wieniläisten tanssisalien glamouria. Uuden vuoden juhlakonsertti soi, säihkyy ja säkenöi wieniläisten tanssisalien glamouria. KALLE KUUSAVA KAPELLIMESTARI OULU SINFONIA TUULI TAKALA SOPRAANO MARCO BJURSTRÖM JA MERJA SATULEHTO JUONTAJAT KALLE KUUSAVA KAPELLIMESTARI TUULI TAKALA SOPRAANO MARCO BJURSTRÖM Pe JA klo MERJA 19 SuperPark SATULEHTO Areena JUONTAJAT Pe klo 19 SuperPark Areena Liput: 32 S-Etukortilla 29 Liput: 32 S-Etukortilla Kevään 2015 kausiliput ovat nyt myynnissä.

9 Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.

10 Oulu Sinfonia Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina oli John Storgårds ja vuosina Jaakko Kuusisto taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Johannes Gustavsson on ollut syksystä 2013 lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Orkesteri on levyttänyt vuosina nimikkosäveltäjänä olleen Olli Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Keväällä 2013 ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy. Solistina soittaa Timo Korhonen, orkesteria johtaa Santtu-Matias Rouvali. Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista

11 Arkihuolesi kaikki heitä PERINTEINEN JOULUSOITTO Turusen sahan kulttuurisalissa, Pikisaarentie 10 Adventtisunnuntaina klo 14 Järjestää ORKESTERIN PULSSI ry Musiikista vastaavat Oulu Sinfonian soittajat Talon isäntäpari kertoo talosta Yhteislaulua Arvontaa Glögiä ja pipareita Tervetuloa! Liput 20 (sisältää tarjoilun), lapset ilmaiseksi - konserttien yhteydessä Pulssin myyntipöydältä - puh.joht. Juhani Räisänen, p tai juhani.raisanen1@gmail.com - ovelta Oulun taidemuseon Häntä Pystyyn -näyttelyyn Oulu Sinfonian kausilipulla ilmaiseksi Näytä kausilippusi kassalla.

12 Oulu Sinfonia I viulu Lasse Joamets, I konserttimestari Pasi Eerikäinen, I konserttimestari * Maarit Karppelin, äj Anita Virkkala, väj * Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Sari Suihkonen, väj Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Nadya Pugacheva Liina Räikkönen * Jari Suomalainen Toni Tuovinen Alttoviulu Susanna Nietula, äj * Emiliano Travasino, väj * Elettra Ballerini * Andrus Järvi Anna-Maija Rousselle Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, soolosellisti Juhana Ritakorpi, väj Sakari Kivinen * Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Terhi Lassila, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Huilu Albert Stupak, äj Emma Tessier, väj Jenni Pekkola Oboe Matti Kettunen, äj Sara Tilander, väj * Ilkka Hirvonen Klarinetti Markku Korhonen, äj Nora Niskanen, väj Kenneth Sjöwall Fagotti Ladislau Acs, äj Ann-Louise Wägar, väj Jari Laakso Käyrätorvi Tuomas Setälä, äj Pasi Salminen, väj Leo Palosaari Jukka Yletyinen Trumpetti Sakari Suoninen, äj Jukka-Pekka Peltoniemi, väj Jarmo Väärä Pasuuna Erkki Hirsimäki, äj Jukka Myllys, väj Jorma Teeri Tuuba Gustavo Subida, äj Patarummut Petri Hänninen, äj * Lyömäsoittimet Marcus Ström, äj * tilapäinen kiinnitys

13 Kuukauden orkesterilainen Tapaamme joka kuukausi oulusinfonialaisen, joka kertoo työstään ja itsestään. Kuva: Juha Sarkkinen Pianosta kontrabassoon Aloitetaan termeillä kontrabasso, vaahtosammutin ja orkesterin munat. Lisätään tarinaan Anne Seppänen, Oulu Sinfonian bassojen varaäänenjohtaja ja katsotaan, millainen sävelkulku saadaan aikaiseksi: Vuonna 2002 Ouluun muutti hienostunut ja huumorintajuinen kontrabasson soittaja Jyväskylästä. Takana oli Sibelius-Akatemia, vierailut soittajana Tampereella, Malmössä ja Norrköpingissä sekä Jämsä, kotikaupunki. Olen viihtynyt Oulussa, vaikka en kyllä ajatellut koskaan muuttavani näin pohjoiseen, Anne Seppänen tunnustaa. Seppänen sai kipinän kontrabassoon koululaisena. Piano sai jäädä viidennellä luokalla sivusoittimeksi, kun koulun orkesteriin tarvittiin bassosoitin, ja opettaja pyysi Annea vedoten sukurasitteeseen. Seppäsen isä oli aikoinaan itse soittanut bassoa big bandissa ja opettaja ajatteli, että isä osaa opettaa tytärtään. Innostuin hirveästi saman tien, muistelee Anne.Piano unohtui ja ura naissoittajana kontrabasson kaulalla pääsi vauhtiin. Maskuliininen soitin ja omien sanojensa mukaan vaahtosammuttimen kokoinen nainen ei ole ihan helppo yhdistelmä - ainakaan ulkopuolisen silmin. Kun aloitin opinnot Sibelius-Akatemiassa, meitä tyttöjä ei ollut bassoluokalla kuin muutama. Täytyy sanoa, että varsinkin vanhemmat basistimiehet olivat tosi epäluuloisia yhdistelmän "nainen ja basso" suhteen, Seppänen muistelee. Ajoista jäi sellainen olo, että koko ajan pitää olla todistamassa, että osaa. Seppänen on soittotaidollaan osoittanut, että osaa. Siitä kertoo jo erään miehen

14 kommentti kamarikonsertin jälkeen: kyllä se on sillä lailla, että kontrabasso on orkesterin munat. Vaikka noin kiloa painava kontrabasso on orkesterin isoin jousisoitin, ei soittajan koko ratkaise mitään. Kyllä bassosta ääntä saa lähtemään pienikokoisempikin soittaja, jos tekniikka on hanskassa, Seppänen sanoo. Vapaa-ajalla kontrabasso on tauolla ja sisäinen Suzi Quatro herää henkiin, kun syleilyyn nostetaan bassokitara. Laitan levyltä esimerkiksi Queenia soimaan ja soittelen bassoa siihen päälle. 14-vuotias poikani Matti soittaa lyömäsoittimia, ja tässä taannoin meillä oli melko rokkiviikonloppu, kun soitimme yhdessä Queenin levyn päälle omia stemmojamme. Se oli tosi kivaa. Seppäsen mielestä on varsin piristävää soittaa välillä jotain muutakin kuin vain klassista. Tätä tapahtuu välillä myös Oulu Sinfoniassa. Soitimme pari vuotta sitten musiikin Pirates of the Caribbean -elokuvaan ja leffa pyöri siinä taustalla. Olin ihan fiiliksissä koko viikon ja vielä pitkään sen jälkeenkin, Seppänen hehkuttaa. Ei siis pidä jämähtää vain yhteen musiikin lajiin. Ja joskus on hienoa kuunnella vain hiljaisuutta ja tuulen huminaa metsässä. Teksti: Maria Öfverström Kuva: Kati Leinonen

15 Tulevia konsertteja Perjantai klo 19 Madetojan sali NAAPURUKSET KOHTAAVAT Johannes Gustavsson, kapellimestari Torleif Thedéen, sello Liput 8 24 Šostakovitš Brahms Torstai klo 19 Madetojan sali SOLISTINA OLLI! Johannes Gustavsson, kapellimestari Olli Mustonen, piano Liput 8 24, Oulun sähkönmyynnin etuasiakashinta 10 Mozart Prokofjev Liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma pe 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18 Avoinna: ma pe klo Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1 Avoinna: ma pe klo Kiimingin asiointipiste, Lempiniementie 2 Avoinna: ma pe klo Yli-Iin palvelupiste, Halametsä 1 Avoinna: ma pe klo ja Oulunsalon yhteispalvelupiste, Karhuojantie 2 Avoinna: ma pe klo (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. Avoinna ma la klo 8 21, su klo Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prismat Raksila ja Limingantulli, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu, Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Liput konserttipaikalta tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 /lippu. Oulun Konttori, Painatuskeskus