Suomalainen myytti, Jorma Hynninen. Juha Kangas Jorma Hynninen TORSTAINA KLO 19 MADETOJAN SALI

Transkriptio

1 Suomalainen myytti, Jorma Hynninen Juha Kangas Jorma Hynninen TORSTAINA KLO 19 MADETOJAN SALI

2 Ohjelma Torstaina klo 19 Suomalainen myytti, Jorma Hynninen Juha Kangas, kapellimestari Jorma Hynninen, baritoni Erkki Salmenhaara ( ): Suomi-Finland (1966) Toivo Kuula ( ): Eteläpohjalaisia kansanlauluja op. 17b, sov. Nils-Eric Fougstedt Poijat ne kulkee kyliä Tuoltapa näkyy Hautalan Heikki Tuuli se taivutti Ketolan Jukka Hae pois vaan sormukses Luullahan jotta on lysti olla väliaika 20 min. Einojuhani Rautavaara (1928 ): Prologi ja epilogi oopperasta Aleksis Kivi (1996) I Ikävyys (Mi ikävyys, mi hämäryys) (Aleksis Kivi) II Sydämeni laulu (Tuonen lehto, öinen lehto) (Aleksis Kivi) Einojuhani Rautavaara (1928 ): Suomalainen myytti (1977) Pehr Henrik Nordgren ( ): Pelimannimuotokuvia op. 26 (1976) I Näpsyttäjä II Tuumiskelija III Vanhan miehen menuetti IV Pelimannin elämänkappale Konsertti päättyy n. klo 20.50

3 Erkki Salmenhaara: Suomi-Finland Kun Sibelius, Gallen-Kallela ja muut kansallisromantikot vihkiytyivät taiteensa alttareilla suomalaisuuteen 1890-luvulla, he saivat myötäjäisikseen vain Kalevalan ja suomalaisen luonnon. Rakettimaista kehitystämme todistaa, että vain 70 vuotta myöhemmin 1960-luvulla ensimmäinen suomalaisten modernistien sukupolvi ammensi ideansa huikeasti kasvaneesta virikkeistöstä. Nuori avantgardisti Erkki Salmenhaara ( ) etsiytyi aikansa uusimpien yleiseurooppalaisten trendien äärelle ja omaksui ensin 12-säveljärjestelmän ja yleisön shokeeraamisen estetiikan. Yhtä taipuisasti hän kuitenkin sukelsi näistä syövereistä takaisin pinnalle ja salli musiikkiinsa taas perinteistä tonaliteettia sekä teemoja ja niiden käsittelyä. Tämä ratkaisevan askeleen hän otti laatiessaan tilausteosta Suomi-Finland (1966) Suomen valtion 50-vuotisjuhlaan. Ironisesti Sibeliuksen Finlandian mukaan nimetty teos välittää vaikuttavasti 1960-luvun kuohuntaa, uutta yhteiskunnallista ja musiikkikulttuurista todellisuutta, joka avautui uusille ideoille. Kollegoiltaan Salmenhaara sai rutkasti kritiikkiä avantgarden hylkäämisestä, kelkan kääntämisestä. Kelkkani ei ole kääntynyt, hän vastasi, vaan mäki kelkan alla. Toivo Kuula: Eteläpohjalaisia kansanlauluja op. 17b Meille pohjoispohjalaisille tarjoillaan tässä konsertissa tuhti annos eteläpohjalaisia lauluja, joista Toivo Kuula ( ) on laatinut iskevän sarjan. Se toki käy, ovathan nämä Eteläpohjalaiset kansanlaulut tänne Pohjolan valkeaan helmeen hovikelpoisiksi korottanut jo itse Leevi Madetoja. Hän käytti niitä Pohjalaisia-oopperassaan. Siihen ne kuuluvat jo senkin vuoksi, että Kuula ja Pohjalaisten kirjoittaja Artturi Järviluoma tekivät yhdessä keruumatkan Etelä- Pohjanmaalle, toinen musiikillisen, toinen paikallishistoriallisen aineiston kokoamiseksi.

4 Einojuhani Rautavaara: Prologi ja epilogi oopperasta Aleksis Kivi Tuskin kukaan taiteilija symboloi paremmin kulkuamme kansallisen kulttuuriylpeyden kohottamaksi sivistyskansaksi kuin Aleksis Kivi. Hän päästi suomen kielen lentoon, jota myöhemmät kirjailijapolvet saattoivat pitää innoituksenaan. Kiven tuskallisesta kilvoittelusta taiteensa parissa, kriitikkojen hampaissa ja rakkauselämänsä karikoissa, Einojuhani Rautavaara (s.1928) laati oopperan, jonka suuruutta ja rosoisuutta henkivä nimirooli kehkeytyi kaikilta ulottuvuuksiltaan bravuuriksi Jorma Hynniselle. Hänen suorituksensa roolissa puolestaan osoittautui verevyydessään ilmiömäiseksi. Tätä ennakoiden Rautavaara rakensi konserttiyleisöjä varten oopperaansa Wagnerin Tristanista ja Isoldesta tutun ratkaisun. Oopperan alku Ikävyys ja päätös Sydämeni laulu voidaan yhdistää Aleksis Kiven elämän lopputaipaleen mustuutta maalaavaksi konserttiaariaksi. Einojuhani Rautavaara: Suomalainen myytti Rautavaaran ja Salmenhaaran kehityskaaret säveltäjänä muistuttavat toisiaan ainakin sen verran, että Rautavaarakin oli nuorena huimasti avantgardistisempi kuin mitä hänen maailmanmaineeseen kohonneet myöhäiset teoksensa antavat ymmärtää. Rautavaaran tiedetään mielellään siteeraavan Winston Churchilliä: Jos nuori ei ole radikaali, häneltä puuttuu intohimo. Jos vanha on radikaali, häneltä puuttuu järki. Suomalainen myytti (1977) edustaa Rautavaaran pohdintaa radikaalin nuoruuden ja järkevän jäsentyneen ilmaisun välillä. Teos on folkloristinen ja modernistinen tutkielma jousiorkesterin sointivärien, kuten glissandojen, klustereiden ja symmetristen muodostelmien mahdollisuuksista. Pehr Henrik Nordgren: Pelimannimuotokuvia op. 26 Sibelius-Akatemiasta ja Japanista oppia haettuaan Pehr Henrik Nordgren ( ) valittiin läänintaitelijaksi Vaasaan vuonna Hän vietti loppuelämänsä Pohjanmaalla ja solmi pitkäkestoisen yhteistyösuhteen Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin ja sen kapellimestarin Juha Kankaan kanssa.

5 Nordgrenin nimi ja etenkin hänen lempinimensä Kaustisten shamaani yhdistetään pohjalaiseen kansanmusiikkiin. Sen vaikutteita hän käyttääkin, mutta ei läheskään aina. Ja vain harvoin hän käyttää alkuperäisiä kansanmusiikin melodioita, kuten Pelimannimuotokuvissa op.26 (1976). Sen neliosainen muoto viittaa sinfonian rakenteeseen. Näissä soivissa kuvissaan Nordgren pyrkii luomaan soittajistaan pelimannikulttuurin eläviä hahmoja, ei pölyttyneitä museotauluja. Kimmo Pihlajamaa Lähteitä: Erkki Salmenhaara: Suomi-Finland, teoses. Pekka Hako, Ondine Inc. 2004; Suomalaisia kansanlauluja, teoses. Paavo Helistö, Finlandia Records/Musiikki Fazer 1986; Samuli Tiikkaja: Tulisaarna, Samuli Tiikkaja 2014; Portraits, teoses. Antti Häyrynen, Alba Records 2005.

6 Juha Kangas, kapellimestari Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin perustaja, kapellimestari Juha Kangas on syntyperäinen keskipohjalainen. Sibelius-Akatemiassa Onni Suhosen viululuokalla opiskelleen Kankaan työ Helsingin kaupunginorkesterin alttoviulistina toi orkesterimuusikon näkökulman ja opetti sinfonista kantaohjelmistoa. Mielessä kangasteli kuitenkin paluu takaisin kotiseudulle ja oman orkesterin perustaminen, mikä tapahtuikin vuonna Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin pitkäaikaisena taiteellisena johtajana Juha Kangas teki määrätietoista työtä orkesterin yhteisen sointi-ihanteen saavuttamiseksi. Orkesterin arjessa se tarkoittaa työtä, kurinalaisuutta, harjoituksia, pienten yksityiskohtien hiomista ja käsityöläisen pitkää pinnaa. Määrätietoisen työn tukena on myös soittajisto, joista monet ovat olleet mukana 1970-luvulta lähtien. Pitkäjänteinen yhteistyö on palkittu mm. Pohjoismaiden Neuvoston musiikkipalkinnolla vuonna 1993, ja Juha Kankaalle on myönnetty mm. Säveltaiteen valtionpalkinto vuonna 1992 sekä Latvian Suuri musiikkipalkinto vuonna Kankaalle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 2010.

7 Jorma Hynninen, baritoni Jorma Hynninen on suomalaisen esittävän säveltaiteen kansainvälisesti arvostetuimpia edustajia niin ooppera-, lied- kuin konserttilaulajana. Hän syntyi Leppävirralla ja opiskeli laulua Sibelius-Akatemiassa Matti Tuloiselan sekä Antti Koskisen johdolla ja täydensi opintojaan Roomassa Luigi Riccin ja Salzburgissa Kurt Overhoffin oppilaana. Hän debytoi Suomen Kansallisoopperassa Silviona Pajatsossa. Hynnisen oopperaohjelmisto käsittää yli 60 roolia, tärkeimpinä Rodrigo Don Carloksessa, Kreivi Figaron häissä, Wolfram Tannhäuserissa, Eugene Oneginin nimirooli ja tusinan suomalaisen nykyoopperan pääroolit, säveltäjinä mm. Sallinen ja Rautavaara. Monet niistä on sävelletty erityisesti Hynnistä ajatellen. Hän on esiintynyt maailman merkittävimmillä esiintymisareenoilla New Yorkissa, Milanossa, Wienissä, Berliinissä jne. Konserttien solistina ja liedlaulajana hän on esiintynyt hyvin monissa tunnetuissa saleissa mukaan lukien Carnegie Hall, Lincoln Center, Royal Albert Hall, Musikverein, Concertgebouw ja Chicago Symphony Hall sekä festivaaleilla Tanglewoodissa, Raviniassa ja Salzburgissa. Jorma Hynninen on esiintynyt monien kuuluisien kapellimestareiden kanssa. Heihin kuuluvat Klaus Tennstedt, Lorin Maazel, James Levine, Riccardo Muti, Riccardo Chailly, Sir Colin Davis, Seiji Ozawa, Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste ja Leif Segerstam. Hänen levytysluettelonsa kattaa yli sata nimikettä. Hynninen toimi Kansallisoopperan taiteellisena johtajana vuosina ja oli myöhemmin samassa roolissa Savonlinnan Oopperajuhlilla. Hän oli Sibelius-Akatemian laulumusiikin professori vuosina ja hän on pitänyt lukuisia mestarikursseja.

8

9 Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.

10 Oulu Sinfonia Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina oli John Storgårds ja vuosina Jaakko Kuusisto taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Johannes Gustavsson on ollut syksystä 2013 lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Orkesteri on levyttänyt nimikkosäveltäjänä vuosina olleen Olli Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Keväällä 2013 ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy, solistina Timo Korhonen, kapellimestarina Santtu-Matias Rouvali.

11 Oulu Sinfonia I viulu Lasse Joamets, I konserttimestari Kreeta-Julia Heikkilä, I konserttimestari Nadya Pugacheva, äj * Mia Räty, väj Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Sari Suihkonen, väj Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Liina Räikkönen * Agnese Stalidzane * Toni Tuovinen Anita Virkkala * Alttoviulu Johanna Tuikka, äj Susanna Nietula, väj Andrus Järvi Anna-Maija Rousselle Emiliano Travasino Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, soolosellisti Juhana Ritakorpi, väj Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Terhi Lassila, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Huilu Albert Stupak, äj Emma Tessier, väj Jenni Pekkola Oboe Matti Kettunen, äj Paula Nurila, väj Ilkka Hirvonen Klarinetti Markku Korhonen, äj Nora Niskanen, väj Kenneth Sjöwall Fagotti Ladislau Acs, äj Ann-Louise Wägar, väj Jari Laakso Käyrätorvi Tuomas Setälä, äj Pasi Salminen, väj Leo Palosaari Jukka Yletyinen Trumpetti Sakari Suoninen, äj Jukka-Pekka Peltoniemi, väj Jarmo Väärä Pasuuna Erkki Hirsimäki, äj Jukka Myllys, väj Jorma Teeri Tuuba Gustavo Subida, äj Patarummut Kalevi Ohenoja, äj Lyömäsoittimet Marcus Ström, äj * tilapäinen kiinnitys

12 Tulevia konsertteja su klo 14 Madetojan salin lava Kamarikonsertti Nadya Pugacheva, viulu Austra Steke, viulu Emiliano Travasino, alttoviulu Anna-Maija Rousselle, alttoviulu Riina Salminen, sello Gustavo Subida, tuuba Sanna Smolander, piano Mozart Nielsen Sibelius Tšaikovski vapaa pääsy Kuva: Andrew Rankin to klo 19 Madetojan sali Uuden Musiikin Lokakuu Risto Joost, kapellimestari Bram van Sambeek, fagotti Tüür: Crystallisation Tötterström: Scenes of Life and Death, ke. Aho: Fagottikonsertto kausikonsertti Liput 8 24 Liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma to 8 18, pe 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18. Avoinna: ma pe klo Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1. Avoinna: ma pe klo Kiimingin asiointipiste, Lempiniementie 2. Avoinna: ma pe klo Yli-Iin palvelupiste, Halametsä 1. Avoinna: ma pe klo ja Oulunsalon yhteispalvelupiste, Karhuojantie 2. Avoinna: ma pe klo (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. Avoinna ma la klo 8 21, su klo Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prismat Raksila, Limingantulli ja Zeppelin, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu, Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Liput konserttipaikalta tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 /lippu. Oulun Konttori, Painatuskeskus