TORJUNNAN VALINTA. Mitä torjuntaa kannattaa käyttää?

Transkriptio

1 TORJUNNAN VALINTA Maalivahdin pääsääntöisesti käyttämät torjunnat antavat mahdollisuuden luokitella maalivahti joko pystytorjujaksi (stand up), V-tyylin maalivahdiksi (butterfly) tai energiamaalivahdiksi. Pystytorjuja tekee nimensä mukaisesti torjuntaliikkeet pääsääntöisesti pystyssä. V-tyylin maalivahdin torjunnat tapahtuvat pääsääntöisesti jäiden (V-torjunnan) kautta. Energiamaalivahti ei puolestaan pelaa torjunnoiltaan millään tietyllä tyylillä, vaan hänen silmiinpistävin ominaisuutensa on energia ja sähköily kaikessa tekemisessä. Tuskin kukaan maalivahti kuuluu pelkästään yhteen yllä esitettyyn kategoriaan, vaan kaikilla on elementtejä useista tyyleistä. Kokonaisuutena maalivahtipeli on kuitenkin viime vuosina lähestynyt V-tyylin maalivahtipeliä pystypelaamisen kustannuksella. Yhä useammin ja yhä nuoremmilla maalivahdeilla V-torjunta alkaa olla jokapäiväisessä käytössä oleva työkalu. Energiamaalivahteja pelaa senioritasolla vielä jonkin verran (kirkkaimpina tähtinä Jarmo Myllys ja Pasi Nurminen), mutta suomalaisen maalivahtivalmennuksen yleistyessä on tekninen pelaaminen alkanut viedä pidemmän korren. Nuori maalivahtisukupolvi on teknisiltä valmiuksiltaan erittäin hyvätasoista. Mitä torjuntaa kannattaa käyttää? Maalivahdin käyttämän torjunnan valinta kannattaa mielestäni tehdä sen mukaan, mistä laukaus lähtee liikkeelle. Puolustusalue jaetaan tässä ajattelutavassa neljään sektoriin sen mukaan, mikä torjuntatapa ensisijaisesti kannattaa valita. Jakoa tehtäessä on huomioitu, paljonko maalista voidaan milläkin torjunta-asennolla peittää, paljonko reaktioaikaa on käytössä ja mikä on jatkopelaamisen kannalta järkevää.

2 Kaukolaukaukset Kaukolaukauksia ovat reaktiorajan takaa tulevia laukauksia. Kaukalon viivojen sijoittelemisesta, pelaajien laukaisuvoimasta ja omasta reaktionopeudestasi riippuen, reaktioraja on yleensä suurin piirtein aloitusympyrän yläkaaren (ns. ringetteviivan) tasolla. Kaukolaukaukset torjutaan reaktioihin luottaen ja torjunta voi tapahtua joko pystyssä tai jäiden kautta, mikä on sinulle luontevinta. Koska kaukolaukaukset ovat periaatteessa helppoja laukauksia, ei torjunta-asennon valinnalla ole juurikaan merkitystä. Tärkeintä on, ettet tee torjuntaliikettä liian aikaisin esimerkiksi valelaukausten tai poikkisyöttöjen vuoksi. Kaukolaukauksissa sinulla pitää olla malttia lukea mihin laukaus suuntautuu ennen torjuntaliikkeen tekemistä. PIENTEN KULMIEN LAUKAUKSET Pienten kulmien laukauksilla tarkoitan B-pistetason alapuolelta tulevia laukauksia. Raja ei ole aivan tarkka, vaan enemmänkin suuntaa antava. Pienten kulmien laukaukset sinun kannattaa torjua pelissä pystyssä. Mitä pienemmän kulman laukauksesta on kysymys, sitä paremmin pystyssä pysyminen kannattaa.

3 Pienten kulmien laukausten torjumisessa, V-torjunnan kautta, jäät pysyvät hyvin kiinni ja peitto riittää jopa reilusti maalin molemmille puolille. V- torjunnan heikkoutena ovat kuitenkin kainalot. Vaikka maali olisi muuten hyvin peitossa, jäävät kainalot auki riippumatta siitä, mistä sektorista laukaus tulee ja kuinka paljon olet vastassa. Pystytorjunnalla ja pienellä vastaantulolla pystyt peittämään maalin lähes täydellisesti. Sinun täytyy vain muistaa kaventaa perustorjunta-asentoasi tuomalla jalat yhteen. Näin kiekko ei pääse lipsahtamaan jalkojen välistä maaliin. Pienten kulmien laukausten erikoisuus piilee siinä, että laukaisukulman pienentyessä maali alkaa näyttää kapeammalta. Korkeussuunnassa laukaisutila säilyy samana, mutta leveyssuunnan tila pienenee. Sinun kannattaakin valita siksi kapeampi ja korkeampi torjunta-asento, eli torjua tilanne pystyssä. V- torjunta on leveämpi ja asento on matalampi, mikä toimii paremmin keskeltä tulevissa laukauksissa, joissa maalissa on enemmän tilaa leveys- kuin pystysuunnassa.

4 MAALINTEKOYMPYRÄSTÄ TULEVAT LAUKAUKSET Maalintekoympyrän laukaukset tulevat reaktiorajan alapuolelta ja keskeltä puolustusaluetta. Näissä parhaan maalintekosektorin laukauksissa sinun kannattaa mielestäni käyttää perustorjunta-asentona V-torjuntaa. Kun olet liikkunut tilanteissa alueesi kaarelle ja tehnyt V-torjunnan, peität jäät yleensä hyvin. Jos torjunta-asentosi pysyy ryhdikkäänä, eli lantio edessä ja selkä suorana, ovat kätesi suurin piirtein yläkulmien korkeudella (noin 180- senttinen maalivahti). Näin peität jäät jaloillasi ja yläkulmat käsilläsi. Käsien ja jalkojen väliin jää tyhjää tilaa, eli puolikorkeat laukaukset sinun pitää pystyä pelaamaan torjumalla. V-torjunta on siis mielestäni sopivin perustorjunta-asento maalintekoalueen laukausten torjumiseen. Pudota itsesi V:hen, kun näet että vastustaja pääsee ampumaan. Hyvä tasapainoinen V-torjunta peittää maalin kohtuullisen hyvin, mutta lopusta sinun täytyy huolehtia itse. V-torjunnan lisäksi pitää tehdä varsinainen torjuntaliike käsillä ja V:tä käytetään lähinnä varmistuksena torjunnan takana. Mitä paremmin pystyt torjumaan kiekkoja käsillä, sitä parempi kiekkokontrolli tilanteissa on. Luottaessasi pelkkään torjuntapeittoon

5 irtokiekkoja tulee runsaasti. Läheltä tulevissa laukauksissa on tosin joskus parempi tehdä tiivis torjunta-asento tuomalla kädet lähelle vartaloa, kuin jättää asento liian ryhdikkääksi ja yrittää ehtiä torjua reagoimalla. LÄHIPELAAMINEN Lähipelaamisessa uskon poikkimailan käyttöön. Lähipeli on maksimissaan 1,5 metrin päässä maalivahdin alueesta tapahtuvaa pelaamista. Näitä tilanteita tulee, kun pelaaja pääsee nousemaan maalin edustalle, syöttämään kiekon sinne tai pelaamaan irtokiekkoja siellä. Poikkimailan suurin vahvuus on siinä, että se on torjunta-asentona erittäin tukeva. Voit odottaa rauhassa, kun vastustaja lapioi kiekkoa sinua vasten. Kun hetki on oikea, isket hanskasi kiekon päälle. Poikkimaila-asento on erittäin tiivis. Samaan tiiviyteen pääset V-torjunnalla jos peität kainalot tuomalla kädet eteenpäin ja vartaloon kiinni. Poikkimailassa olet kuitenkin sen verran etupainoisessa asennossa, että kiekkojen peittäminen on helpompaa kuin V:ssä. Poikkimailassa liikkuminen ei myöskään avaa torjunnan peittoa samoin kuin V-torjunnassa tapahtuu. Poikkimaila on lisäksi leveämpi torjunta, eli ei haittaa vaikka kiekko liikkuisi puoli metriä jommallekummalle puolelle. Torjunnan peittävyys on tilanteessa silti hyvä. Torjuntarytmi kuntoon! Torjunta-asennon valinnan kanssa yhtä tärkeää maalivahtipelissä on torjuntarytmi. Toisin sanoen, kuinka pitkään uskallat odottaa maalivahtina ratkaisusi tekemistä. Vastustajan pelaaja saattaa tehdä pelitilanteissa valelaukauksia tai syöttöjä. Maalivahtina sinun pitää REAGOIDA, ei ENNAKOIDA. Hyvällä pelinluvulla pääset laukauksiin tai poikkisyöttöihin hyvin mukaan, koska sinun täytyy vain löytää oikea hetki torjunnan tai liikkeen tekemiseen. Taitava pelaaja käyttää pelissä valelaukauksia tai valesyöttöjä. Jos maalivahtina ennakoit liikaa, pelaaja pystyy hyödyntämään hätäilysi. Takatolpalle annettava syöttö saatetaan kääntää viime hetkellä laukaukseksi

6 kohti etukulmaa tai valelaukauksen jälkeen pelaaja voi viedä kiekkoa sivullepäin tai antaa syötön toiselle pelaajalle. Myös läpiajoissa ja muissa tilanteissa, joissa pelaaja pääsee vapaasti ampumaan, on tärkeää odottaa rauhassa pelaajan ratkaisua. Muuten pelaajalla on helppo työ laittaa kiekko maaliin. Riittävä torjuntamaltti vaatii maalivahdilta hyvää itseluottamusta ja luottamusta omiin reaktioihinsa ja nopeuteensa. Torjuntarytmin toisena ääripäänä on torjunnasta myöhästyminen. Jos odotat liian pitkään torjunnan tekemistä, saatat myöhästyä joistakin tilanteista. Usein tuntuu kuitenkin, että on jopa parempi olla vähän myöhässä kuin liian aikaisessa. Esimerkiksi poikkisyötöissä pelaaja saattaa olla huolimaton, kun näkee että maali on tyhjä. Hän saattaa vain ampua sinne päin. Kun maalivahti liukuu kiekon linjalle, pelaajan mahdollisuudet maalintekoon ovatkin yhtäkkiä hävinneet ja maalivahti on voittanut tilanteen. Malttia maalivahtipeliin - IN -