Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2013

uutta tai parannettua prosessia uutta tai korvaavaa tuotetta Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2013 Pk-yritysten projekteissa yksi Tekesin panostama euro tuottaa keskimäärin liikevaihtoa vuodessa

Tuloksia Tekesin vaikuttavuudesta Tekes on ollut rahoittamassa 65% suomalaisista yleisesti tunnistetuista innovaatioista vuosina 1985 2009 Pk-yrityksissä yksi Tekesin euro tuottaa 21 liikevaihtoa vuodessa 2012 päättyneissä projekteissa syntyi 840 opinnäytettä 14 000 Tekesin rahoitusta synnyttää yhden pysyvän työpaikan yksityiselle sektorille 2012 päättyneissä projekteissa syntyi 1 260 uutta tai korvaavaa tuotetta, palvelua tai prosessia Pk-yritykset odottavat vuoden 2012 projekteista 6,2 miljardin euron liikevaihtoa tavoitevuonna Yhtä Tekesin panostamaa euroa kohti yritykset lisäävät tutkimus- ja kehitysmenojaan 2 eurolla 2012 päättyneissä projekteissa syntyi 980 patenttia tai patenttihakemusta Suomen 50 nopeimmin kasvaneesta teknologiayrityksestä 47 on Tekesin asiakkaita yli80 % innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoitus on ollut merkittävä tekijä menestyksessä Tekesin Global Access eli GAP-ohjelma on kasvattanut bkt:tä yli GAP-ohjelmassa yksi Tekesin sijoittama euro on tuottanut 20 M 17 2

Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2013 1 Suomalaisten hyvinvointi luodaan talouskasvulla 5 Suomen ja suomalaisten hyvinvointi perustuu elinkeinojemme menestykseen 5 Globaali murros on mahdollisuus uusille tuotteille ja palveluille 6 Suomessa julkiset panostukset yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat vähäiset 11 Innovaatioympäristömme toimijoiden roolit erottuvat liiketoiminnan eri vaiheissa 14 2 Tekesin toiminta vaikuttaa uudistumiseen ja hyvinvointiin 17 Tekesin vaikutukset elinkeinoelämän tuottavuuteen ja uudistumiseen 18 Osaaminen ja kyvykkyydet luovat pohjan yritysten menestymiselle 19 Tekesin rahoitus on tuottanut uusia innovaatioita markkinoille 20 Ohjelmatoiminnan uudet palvelut ja verkostot luovat lisäarvoa 22 Kasvuyritykset luovat uusia elinkeinorakenteita 23 Tekes ennakoi tulevaisuutta 26 Lähdeluettelo 28 3

4

Suomalaisten hyvinvointi luodaan talouskasvulla Suomen ja suomalaisten hyvinvointi perustuu elinkeinojemme menestykseen Suomalaisten hyvinvointi perustuu yritystemme menestymiseen globaaleilla markkinoilla ja tämän luomaan vaurauteen ja työpaikkoihin. Sisältö Innovaatiotoiminta on talouskasvun tärkein lähde, jolla voimme rahoittaa hyvinvointipalvelut. Suomi on monilla hyvinvoinnin ja talouden mittareilla kärkimaiden joukossa. Viime vuosikymmeninä yksi tärkeimmistä tekijöistä on ollut yksityisen sektorin tuottavuuden kasvu muita kehittyneitä maita nopeammin. Pitkän kasvuvaiheen jälkeen tuottavuuskehitys on taittunut teollisuutemme rajun rakennemuutoksen johdosta. Suomen menestys kansainvälisillä markkinoilla perustuu siihen, että kansantaloutemme on pystynyt jatkuvasti uudistumaan. Suomi on sopeutunut uuteen globalisoituvaan talouteen ja suomalaiset yritykset ovat pystyneet lisäämään liikevaihtoa kansainvälisillä markkinoilla korkean arvonlisän tuotteilla. Monet kansainväliset tutkimukset osoittavat, että niissä maissa, joissa panostetaan innovaatioympäristön kehittämiseen intensiivisesti, yritykset menestyvät korkean arvonlisän tuotteissa kansainvälisillä markkinoilla. Suomessa tuottavuuden kasvu perustuu entistä enemmän aineettomiin investointeihin kuten osaamiseen, tietoon ja innovaatioihin. Innovaatio on uusi tuote, palvelu tai toimintatapa, joka synnyttää taloudellisia tai yhteiskunnallisia hyötyjä. Yritykset tuottavat valtaosan innovaatioista Hyvä tuottavuuskasvu yksityisellä sektorilla on tuonut suomalaisille myös vaurautta ja kykyä rahoittaa hyvinvointipalvelujamme kansantuote asukasta kohden on kasvanut nopeammin kuin OECD-maissa keskimäärin. 5

Yksityisen sektorin työn tuottavuuden kasvu Suomessa on taittunut rakennemuutoksen johdosta. 175 150 125 100 75 50 25 0 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Suomi USA Saksa Ruotsi Työn tuottavuus teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa. Indeksi, 1995=100 Lähde: OECD STAN 2013 Tuottavuus on sitä korkeampi, mitä suurempi on vaativissa palvelutehtävissä olevien osuus. Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila (2012) Yritykset, jotka palkkaavat työntekijöitä itseään tuottavammista yrityksistä, saavat tiedon ulkoisvaikutuksina tuottavuushyötyjä noin vuoden päästä. Stoyanov Zubanov (2012) (Tanska) Korkeasti koulutettujen työntekijöiden palkkaaminen lisää yritysten tuottavuutta 1-2 %, joka kuvaa tiedon siirrosta tulevia hyötyjä. Parrotta Pozzoli (2012) Yritykset, jotka palkkaavat t&k-työntekijöitä yrityksensä muihin tehtäviin kasvattavat tuottavuutta ja kannattavuutta. Maliranta Mohnen Rouvinen (2009) Aineettoman pääoman lisäyksen vaikutus tuotannon ja tuottavuuden kasvuun on ollut selkeästi positiivisempi kuin aineellisella pääomalla. Huovari et al (2008) 6 Tutkimustuloksia tuottavuuden kehityksestä Teollisuuden työn tuottavuuden kasvu OECDmaissa korreloi positiivisesti suorien sijoitusten ja t&k-menojen kasvun kanssa. Lisäksi koulutustaso ja yritysten mukautumiskyky kasvattavat tuottavuutta. Hyvärinen (2012) Niissä maissa, joissa t&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta on korkea kuten Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa myös työn tuottavuus teollisuudessa on kärkitasoa. Hyvärinen (2012) Kun tuottavuuden tasoa ja kasvua verrataan OECD-maissa vuosina 1975 2009, niin monilla Suomen avainaloilla tuottavuus on kasvanut vertailumaita nopeammin 1990-luvulta lähtien. Hyvärinen (2012) Globaali murros on mahdollisuus uusille tuotteille ja palveluille Suomen talouskasvu lepää viennin varassa. Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 40 prosenttia. Kansantalouden kasvun arvioidaan olevan hidasta vielä pari vuotta heikkojen vientinäkymien takia. Heikko vientikehitys on pudottanut kauppa- ja vaihtotaseen lähes negatiivisiksi. Talousennustajien näkemykset pitkän aikavälin ennusteista jäävät myös melko alhaisiksi noin 1 2 prosentin välille. Suomi on pieni maa ja entistä kauempana kasvumarkkinoista. Suomen kannattaa etsiä uusia kasvualoja markkinoilta siten, että suomalainen työ on myös jatkossa tuottavaa. Viime vuosien globaali lama on vaikuttanut nopeammin Suomen viennin ja teollisuuden tuotannon supistumiseen kuin muihin kehittyneisiin maihin. Lisäksi Suomen ta-

varavienti ei ole toipunut ennen lamaa olevalle tasolle. Tämä johtuu erityisesti elinkeinorakenteestamme ja samanaikaisesta tietoliikennevälineiden viennin vähenemisestä. Investointihyödykkeiden suuri osuus korostuu Suomen viennissä. Innovaatiotoiminnalla on entistä suurempi rooli Suomen talouden kääntämisessä nousuun Kilpailukyvyn kansainvälisessä vertailussa menestyvät sellaiset kansantaloudet, joiden innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen viennin arvo on suurempi kuin vastaavien tuontituotteiden arvo. Tämän mittarin tulkinnassa on syytä muistaa, että kansainvälinen tuotannonjako ja yritysten arvoverkostot heikentävät vientilukujen suoraa tulkintaa. Suomalaiset yritykset toimivat entistä enemmän globaaleissa arvoverkostoissa, jolloin toiminnot jakaantuvat eri maihin. Tärkeää on, että Suomeen sijoittuu korkean arvonlisän toimintoja kuten t&k- ja innovaatiotoimintaa, joka palautuu Suomeen palveluvientinä. Suomi globaaleissa arvoverkostoissa Miten ja missä arvo syntyy ja kenelle se jää? on pääkysymys ETLA:n uusimassa kirjassa Mysteeri avautuu Suomi globaaleissa arvoverkostoissa (Ali-Yrkkö, 2013). Ilmiö on Suomen hyvinvoinnin ja talouskasvun näkökulmasta tärkeä. Maailmantalouden toimintalogiikka ja arvonmuodostuksen maantiede ovat muuttuneet syvällisesti viimeisten 15 20 vuoden aikana. Maat ja alueet eivät erikoistu enää välttämättä toimialoittain tai klustereittain, vaan paljon hienojakoisemmalla tasolla. Toimialat ja klusterit ovat hajonneet eri puolille maailmaa tuotanto- ja arvoverkostojen vaiheiksi ja työtehtäviksi. Vientiluvut eivät kerro koko totuutta. Esimerkiksi Kiinassa valmistettu matkapuhelin kirjautuu kokonaan Kiinan high-tech vienniksi, vaikka merkittävä osa tuotteen arvosta siirtyy palveluvientinä Suomeen. 7

8 Yritykset luovat lisäarvoa sijoittamalla arvonketjun eri osat maailmanlaajuisesti ja hyödyntämällä eri alueiden suhteellisia etuja. Teknologia siirtyy monikansallisten yritysten sisällä maasta toiseen. Yrityskohtainen erityisosaaminen on mahdollista yhdistää edulliseen kustannustasoon tuottavuus ja kannattavuus parantuvat. Samalla globaali työnjako syvenee. Kirjan ydinmateriaali muodostuu 39 yksittäisen tuotteen tai palvelun arvoketjuanalyysistä. Kunkin tuotteen tai palvelun analyysi vastaa kysymyksiin: miten ja missä arvo syntyy, kenelle ja minne se globaalitaloudessa jää? Tärkeimmät havainnot ovat: 1 Arvonlisä muodostuu pääosin muissa toiminnoissa ja tehtävissä kuin yleisesti ajatellaan tai tilastojen pohjalta päätellään. Globaalitalouden arvoketjut tai pikemminkin verkostot ovat hyvin monimutkaisia. Se, mihin kohtaan ketjussa arvo kasautuu, ratkaisee yritysten, alueiden ja viime kädessä kansantalouksienkin menestymisen. 2 Arvo syntyy entistä useammin aineettomalle omaisuudelle tai aineettomille tuotannontekijöille: t&k-pääomalle, suunnittelulle, muotoilulle, brändille, markkinoinnille, jakelulle ja erilaisille palveluille. Aineeton pääoma on herkästi liikkuvaa, mikä tekee siitä houkuttelevan kohteen elinkeinopolitiikalle. 3 Elektroniikkateollisuudessa suurin osa arvonlisästä jää kehittyneisiin maihin. Kulutuselektroniikan tuotteiden arvonmuodostus on kuitenkin osittainen kuva globaalitalouden toiminnasta. Esimerkiksi konepajateollisuudessa tilanne on toisin. 4 Metalli- ja konepajateollisuudessa kokoonpanon siirtyminen ulkomaille merkitsee sitä, että myös iso osa komponenttihankinnoista siirtyy ulkomaille. Vaikka tuotteen loppukokoonpano synnyttää usein vain vähän arvonlisää, valmistuksella on kytköksiä muiden työtehtävien ja toimintojen sijaintiin näillä toimialoilla. 5 Konsernien sisäisessä kaupassa käytetyt siirtohinnat ratkaisevat pitkälti sen, missä yritysten voitot näkyvät. Tällä on suora yhteys siihen, missä maissa tuotteen arvonlisä ja sitä kautta bruttokansantuote syntyy. Globaalien arvoverkostojen tulevaisuus Globalisaatio tulee jatkumaan ja maat erikoistuvat enemmän toiminnoittain kuin toimialoittain. Elintason kannalta on oleellista se, minkälaisen arvonlisän toimintoja Suomessa on jatkossa. Vaikka valtaosa monien tuotteiden arvonlisästä syntyy aineettomista tekijöistä, valmistuksella on yhä roolinsa. Monissa tuotteissa valmistus ja kokoonpano sitovat lähelleen muita toimintoja. Jos kokoonpano siirtyy, siirtyvät usein myös komponenttien hankintapaikat. Valmistuksen siirron vaikutukset kertautuvat. Suomella on hyvät mahdollisuudet pärjätä tässä kilpailussa, mutta pärjääminen edellyttää erottautumista tapahtui se sitten brändillä, tehokkailla toimintatavoilla tai huippulaadulla. Nämä luovat mahdollisuuden pärjäämiseen. Kaupallinen menestyminen edellyttää lisäksi onnistumista myynnissä ja markkinoinnissa sekä ennen kaikkea jakelukanavien hankinnassa. Näihin viimeksi mainittuihin olisi Suomessa syytä panostaa enemmän. Innovaatiopolitiikka perustuu julkisen sektorin tarjoamiin innovaatioympäristön kannusteisiin ja innovaatiotoiminnan mahdollisuuksiin luoda uusia innovaatioita. Onnistuneet politiikkatoimet kannustavat kehittämään uusia vaihtoehtoja, alustoja ja prosesseja markkinoille. Kullakin kansantaloudella on omaan innovaatioympäristöön räätälöidyt politiikkatoimet, mutta yleisesti niissä esiintyy talouden uudistamista, arvonlisäystä, vientiä, työllisyyttä ja osaamista sekä hyvinvointia parantavat tavoitteet. Innovaatiopolitiikan onnistumisen tärkein mittari on tuottavuus. Tuottavuuskehityksen parantamiseksi tarvitsemme pitkällä aikajänteellä jatkuvaa uudistumista ja sen tuomaa tuottavuuskasvua. Tuottavuuskasvu synnyttää myös edellytykset kannattaville investoinneille. Tämä kehitys luo uutta liikevaihtoa, vientituloja ja työpaikkoja.

Pienten ja keskisuurten yritysten projekteissa yksi Tekesin panostama euro tuottaa keskimäärin 21 euroa liikevaihtoa vuodessa. Nykyisessä talouskriisissä korostuvat sekä suhdanteista johtuva taantuma että rakennemuutoksen kiihtyminen. Julkinen valta voi vaikuttaa kasvupolitiikalla rakennemuutokseen. Kasvupolitiikka on pitkän aikavälin politiikkaa, jonka tavoitteena on muuttaa talouden rakenteita kilpailukykyisemmäksi esimerkiksi vaikuttamalla kyvykkyyksiin ja muihin innovaatio- ja toimintaympäristön vahvuuksiin. Tekes on ollut rahoittamassa 65 % suomalaisista yleisesti tunnistetuista innovaatioista vuosina 1985 2009. palvelujen bruttokansantuoteosuudella mitattuna Suomi on jonkin verran OECD-maiden keskitason alapuolella. Kuitenkin Suomen korkeaa osaamista vaativien palvelutehtävien osuus työpaikoista on Euroopan kärkeä. Suomen vientiteollisuus on entistä enemmän palveluvaltaista ja palvelut ovat yhä useammin kiinteä osa teollista tuotetta. Kaksi kolmasosaa palveluviennistä on teknologiateollisuuden tuotteita. Suomen kilpailuetu painottuu enenevästi digitaalisiin palveluihin (Pajarinen et al. 2012). Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön uusia muotoja Ainoa toimiva lääke julkisen talouden ongelmiin on kestävä talouskasvu ja julkisen sektorin tehostaminen. Suomen tulee varmistaa innovaatioympäristön toimivuus, jotta selviämme globaalin työnjaon, ikärakenteen muutosten ja kestävyysvajeen haasteista. Lisäksi tarvitsemme uusia korkean jalostusasteen työpaikkoja yksityiselle sektorille. Pelkästään julkisen sektorin työpaikoilla ei voida hallita työmarkkinoiden haasteita. Yksityisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet erityisesti teollisuudessa. Työlliset palkansaajat, 1000 henkilöä 700 600 Kansainvälistyvien kasvuyritysten rooli korostuu Suomalaiset suuret yritykset ovat hyvin hoidettuja globaaleja toimijoita. Ne ovat hyvin erikoistuneita, fokusoituneita ja niiden oma tutkimus- ja kehitystoiminta on kansainvälisesti vertailtuna kärkijoukossa. Keskisuuria yrityksiä Suomessa on vähän ja kansainvälistyviä kasvajia on tässä yritysjoukossa vain muutama. Pienten yritysten kannustamisella oppimiseen ja verkostoitumiseen on merkittävä rooli. Tärkeä kysymys on, miten luodaan menestyksen kierteitä keskisuurille yrityksille? Teollisuus ja palvelut täydentävät toisiaan, ja palvelujen merkitys kasvaa edelleen. ETLA:n tutkimuksen mukaan 500 400 300 200 100 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Teollisuus ja kaivostoimintaa Julkiset palvelut Työllisyys toimialoittain Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 2012 Kauppa, ravitsemus- ja majoitustoiminta Muut yksityiset palvelut (ml. rahoitus ja vakuutus) 9

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä kannattaa kehittää uusilla yhteistyömuodoilla tuottavuuden lisäämiseksi. Talouskasvu perustuu entistä enemmän uusien innovaatioiden aikaansaamiseen ja niiden mahdollistamien rakenteiden, toimintatapojen ja liiketoimintojen uudistumiseen. Ne maat, jotka sijoittavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja innovaatioympäristön kehittämiseen, ovat saavuttaneet korkeamman työn tuottavuuden tason ja kasvun. 10 Tulevaisuudessa työllisten määrä vähenee Suomessa, mutta julkisella sektorilla työn kysyntä kasvaa. On varmistettava, että työntekijöitä riittää myös yksityiselle sektorille. Tarvitsemme lisää yksityisiä työpaikkoja kannustamalla kasvuyrittäjyyteen. Julkisen sektorin tuottavuutta on kasvatettava uusilla toimitavoilla ja hallinnonalojen siiloja rikkomalla. Myös julkisella sektorilla tarvitaan entistä systemaattisempaa innovaatiotoimintaa. Keskimäärin 14000 Tekesin rahoitusta synnyttää yhden pysyvän työpaikan yksityiselle sektorille. Ikärakenteemme vuoksi työvoiman määrä Suomessa kasvaa hitaasti jos ollenkaan, joten tuleva talouskasvumme rakentuu entistä vahvemmin tuottavuuden kasvun varaan. Tekes kannustaa innovoimaan korkean arvonlisän tuotteita ja palveluja markkinoille tai kehittämään uusia tuote- ja palveluprosesseja. Siksi tarvitsemme entistä vahvemmat kannusteet innovaatiotoiminnalle ja aineettomille investoinneille laajemminkin. Globaalin talouden muutokset tuotannossa ja työnjaossa muuttavat voimakkaasti talouden rakenteita pitkällä aikavälillä. Suomessa tehtävä tutkimus- ja kehitystyö sekä innovaatiotoiminta kilpailevat globaalisti niiden maiden kanssa, joissa tutkimus- ja kehityspanokset ovat monikertaiset Suomeen verrattuna. Suomen onnistumiseen tarvitsemme riittävät resurssit, selkeät strategiset valinnat ja toimivat kumppanuudet kansallisesti ja kansainvälisesti. Suomen innovaatiotoiminta menestyy kansainvälisissä vertailuissa WEF:n kilpailukykyraportti 2012 2013: Suomi oli kolmas Sveitsin ja Singaporen jälkeen globaalin kilpailukyvyn indeksillä mitattuna. Suomi oli innovaatiokyvykkyydessä toisena ja yritysten sopeutumiskyvyssä seitsemäs. Muita Suomen vahvuuksia olivat mm. uuden teknologian omaksuminen, terveydenhuolto ja koulutus. Heikkouksia olivat mm. verotus sekä teknologian siirto Suomeen johtuen alhaisesta suorien sijoitusten määrästä. IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa Suomi putosi sijalle 17. Suomen sijoituksen laskun syiksi IMD listasi mm. ulkomaisten suorien sijoitusten laskun. Suomen osalta vahvuuksina mainittiin parempi ulkomailta tulevan koulutetun työvoiman saatavuus. INSEAD:n Global Innovation Index 2012 -raportin mukaan Suomi sijoittui neljänneksi Sveitsin, Ruotsin ja Singaporen jälkeen. Suomen vahvuuksia olivat osaaminen ja tutkimus, tiedon ja teknologian tuotokset sekä infrastruktuuri. Grant Thorntonin Global Dynamics Index 2012 -raportin mukaan Suomessa on maailman dynaamisin yritysten toimintaympäristö. Tieteessä ja teknologiassa Suomi sijoittui Israelin jälkeen toiseksi. Koko talouden dynaamisuudessa sijoitus oli myös toinen Singaporen jälkeen. WEF, The Global Information Technology Report, The Network Readiness Index 2012 (tietotekniikan hyödyntäminen): Suomi sijoittui kolmanneksi Ruotsin ja Singaporen jälkeen. Suomen vahvuuksia ovat koulutus, kohtuuhintainen teknologia ja infrastruktuuri. Vertailut osoittavat, että Suomi on innovaatiotoiminnan panos- ja tuotosvertailujen mukaan yksi parhaista. Saavutus on mainitsemisen arvoinen, kun otetaan huomioon yritysten innovaatiotoimintaan suunnattujen julkisten panosten vähäisyys Suomessa verrattuna muihin kehittyneisiin maihin.

Suomessa julkiset panostukset yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat vähäiset Suomessa yritysten saama julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus on vajaa 3 prosenttia yritysten omista panostuksista, kun se OECD-maissa on noin 7 prosenttia. Julkisen talouden vastuulla ovat monet sellaiset tuotteet ja palvelut, jotka hyödyttävät koko yhteiskunnan inhimillistä pääomaa ja hyvinvointia. Julkisten tutkimus- ja kehitysinvestointien ja muiden kansallista innovaatioympäristöä parantavien toimien tavoitteena on lisätä hyvinvointia koko kansantaloudessa ja näin luoda ulkoisvaikutuksia. Bruttokansantuotteeseen suhteutetut julkiset tutkimus- ja kehityskannusteet yrityksille ovat Suomessa vain kolmasosan Yhdysvaltojen, kaksi kolmasosaa Ruotsin ja puolet EU:n tasosta. Panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat melko korkealla tasolla Suomessa. Julkisesta rahoituksesta suurin osa kohdistuu sellaiseen tutkimukseen, jolla ei tavoitella hyötyjä elinkeinoelämälle. Noin 2 miljardin euron julkisesta rahoituksesta vain noin 40 prosenttia tavoittelee suoraan kansantaloudellisia hyötyjä ja elinkeinoelämän menestymistä. Myös uusien verokannustimien jälkeen Suomessa yritysten saama julkinen rahoitus tutkimus ja kehitystoimintaan on vaatimatonta kilpailijamaihin verrattuna. Olemme jäämässä yhä kauemmas OECD-maiden keskiarvosta. 11

OECD:n vertailun mukaan Suomessa yritysten saama julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus on vajaa 3 prosenttia yritysten omista tutkimus- ja kehityspanoksista. OECD-maiden keskiarvo on noin 7 prosenttia. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna suorat ja epäsuorat valtion tutkimus- ja kehityskannusteet yrityksille ovat Suomessa kolmasosa Yhdysvaltojen tasosta, alle neljäsosa Korean tasosta ja kaksi kolmasosaa Ruotsin tasosta. Tekesin rahoitusta saaneet yritykset antavat rahoituksen hyödyllisyydelle arvosanan 4,3 asteikolla 1 5. Korkean lisäarvon tuotanto ja osaaminen sekä tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminta ovat Suomen menestymisen edellytys. Suomen julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimusja kehitystoiminnasta jää yhä enemmän jälkeen kilpailijamaista. Julkinen rahoitus suhteessa yritysten tutkimusja kehitystoimintaan Yhdysvallat (2011) Itävalta (2009) Norja (2009) Viro (2011) Iso-Britannia (2011) Ranska (2010) Uusi Seelanti (2009) OECD (2010) EU 27 (2010) Korea (2010) Irlanti (2011) Italia (2010) Ruotsi (2011) Israel (2010) Kiina (2009) Saksa (2011) Kanada (2011) Alankomaat (2009) Suomi (2010) Tanska (2011) Sveitsi (2008) Japani (2010) % 0 2 4 6 8 10 12 14 Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan julkisen rahoituksen merkitys on sekä pk-yrityksille että suurille yrityksille tärkeä. Tietoliikennealan murros on vähentänyt tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan työpaikkoja Suomessa. Kehitys on huolestuttava Suomen innovaatioympäristölle, koska myös julkisen rahoituksen osuus on yksi OECD-maiden pienimpiä. Pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus on etusijalla, mutta myös suurten yritysten projektien rahoitus on tärkeää. Suuret yritykset voivat hankkia tarvitsemansa osaamisen globaalisti ja rakentaa ydinosaamisensa keskittymät mihin maahan tahansa. Jos Suomi ei tarjoa suurten yritysten tarvitsemaa osaamista, vastaavia kannusteita kuin muut maat ja jos yhteistyökulttuuri ei toimi, menetämme ainoan vetovoimatekijämme. Jos suuret yritykset siirtävät ydinosaamisensa kehittämisen pois Suomesta, yritysten muutkin toiminnot seuraavat ennen pitkää perässä. Siksi suurten yritysten tutkimusja kehitystoiminnan julkinen rahoitus on Suomelle vielä tärkeämpää kuin suurille yrityksille itselleen. Tekesin rahoituksen ehtona suurille yrityksille on tutkimusyhteistyö pk-yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Tekesin panostuksia yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tulisi lisätä, koska julkisen t&k-rahoituksen ero kilpailijamaihin kasvaa. 12 Lähde: OECD, Research and Development Database

Tekesin rahoituksesta yli 76 % kohdistui alle 500 henkeä työllistäville yrityksille vuonna 2012. Innovaatioyhteistyö yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välille on luotu Tekesin rahoituskannusteilla ja ohjelmatoiminnalla. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välinen yhteistyö rakentaa Suomeen sellaista osaamista, joka sitoo yritysten innovaatiotoimintaa tänne. Myös globaalit haasteet vaativat suurten yritysten mukanaoloa ja verkottumista pk-yritysten kanssa. Suomi on kärkimaa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden innovaatioyhteistyössä Tekesillä on kumppanuuksien luonnissa merkittävä rooli. Yritysten innovaatioyhteistyö yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa Osuus innovoivista yrityksistä 2008-2010 Suomi Itävalta Belgia Tanska Alankomaat Ruotsi Norja Ranska Saksa Portugali Italia % 0 5 10 15 20 25 30 Lähde: Eurostat, Community Innovation Survey Verokannusteista uusia työkaluja innovaatiotoimintaan Yhä useammat OECD-maat ovat viime vuosina ottaneet innovaatiopolitiikkansa välineiksi verokannusteet. Monet kansainväliset selvitykset osoittavat, että verokannusteilla on saatu aikaan myönteisiä tuloksia - muun muassa yritysten innovaatiotoimintaan kohdistuvat investoinnit ovat kasvaneet vähintään verohelpotuksen verran. Suomalaisten yritysten kilpailukykyä tuetaan seuraavilla toimilla vuosina 2013 2015: Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi on säädetty t&k-kannustin, jonka kautta yritys saa yhteisöverosta veronhyvityksen, joka riippuu t&khenkilöstön palkkakustannuksista. Kasvukannustimen kautta yksityinen sijoittaja saa verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomaan kasvuyritykseen. Suunnitteilla on aineettomien oikeuksien verokannustin (IPR-boksi), jonka ideana on, että siinä verotetaan innovaatiotoiminnasta saatua tuloa kevyemmin kuin muuta yritystuloa. Innovaatiotoiminnan kannalta myönteistä on, että kannustin kohdistetaan suoraan innovaatiotoiminnan tuotokseen. Elvytystoimen kokonaiskustannukset ovat arviolta 300 milj. euroa vuodessa, josta t&k-toiminna verokannusteen osuudeksi on arvioitu 180 milj. euroa. Tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannusteen käyttöönotto tukee Tekesin tavoitetta kohdistaa rahoituksensa edelläkävijöihin eli yrityksiin, jotka etsivät radikaalia uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä. Suora rahoitus ja verokannusteet ovat toisiaan täydentäviä järjestelmiä. OECD:n mukaan verohelpotus kannustaa 13

14 Verokannusteet ja suora julkinen rahoitus täydentävät toisiaan. Ne eivät kuitenkaan vielä riitä kuromaan kiinni julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen eroa Suomen kilpailijamaihin. lyhytjänteiseen ja suora rahoitus pitkäjänteiseen t&k- ja innovaatiotoimintaan Käyttöön otettavat verokannusteet eivät kuro kiinni julkisen t&k-rahoituksen eroa Suomen kilpailijamaihin. Kuitenkin ne tuovat innovaatiotoiminnan piiriin uusia yrityksiä, lisäävät yksityistä rahoitusta ja kannustavat laajasti uudistumaan. Suomen menestyminen nykyisen laman aikana ja sen jälkeen perustuu vahvaan osaamispohjaan, mutta entistä tärkeämmiksi nousevat yrityksille suotuisa toiminta- ja innovaatioympäristö. Tutkimustuloksia verokannusteista ja suorasta julkisesta rahoituksesta Suomessa 1 euro suoraa julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta lisää yritysten omaa rahoitusta enemmän kuin 1 euron, joten yrityksen t&kinvestoinnit lisääntyvät vähintään 2 eurolla (Ali-Yrkkö 2008, Einiö 2009). Kansainvälisten vertailujen mukaan 1 euron verokannuste lisää yrityksen t&k-investointeja vähintään verokannusteen eli 1 euron verran (Tanayama - Ylä-Anttila 2009) Innovaatioympäristömme toimijoiden roolit erottuvat liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin asiakasyritysten jälkiraporteissa selvitettiin 2012 ensimmäistä kertaa, miten innovaatioympäristön eri toimijat ovat vaikuttaneet yritysten menestymiseen toiminnan eri vaiheissa. Tekesin asiakasyritykset tekevät jälkiraportin kolme vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. Jälkiraportti tarkentaa tietoja hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa ja tulosten syntymisessä. Kyselyssä tarkasteltiin julkisten toimijoiden ja yksityisten pääomasijoittajien rooleja yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Innovaatioympäristömme toimijoilla on erilaiset roolit pk-yritysten toiminnan kehittämisessä: Yksityiset pääomasijoittajat, Tekes, Finnvera ja ELYkeskukset tukevat tehokkaasti yritysten perustamista sekä kaupallistettavan keksinnön aikaansaamista. Tekes ja yksityiset pääomasijoittajat mahdollistavat tärkeitä t&k-yhteistyöhankkeita ja yrityksen oman t&ktoiminnan käynnistämistä. Yksityiset pääomasijoittajat ja Finpro auttavat luomaan kansainvälisiä asiakassuhteita EU:n puiteohjelma verkottaa tehokkaasti yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa kansainvälisesti. Yksityiset pääomasijoittajat kehittävät yrityksen koko arvoketjua Finpro auttaa löytämään yrityksille asiakkaita Tekes ja ELY-keskukset auttavat yrityksiä löytämään alihankkijoita. Tekesillä merkittävä rooli tutkimus- ja kehittämistoiminnan käynnistämisessä ja verkottamisessa yhdessä pääomasijoittajien kanssa Tekes ja yksityiset pääomasijoittajat nähtiin Tekesin rahoittamien pk-yritysten projekteissa merkittävimpinä yrityksen oman t&k-toiminnan käynnistymiseen vaikuttavina toimijoina. Tekesin koettiin pk-yrityksissä jopa yksityisiä pääomasijoittajia merkittävämmäksi tärkeiden tutkimus- ja

kehittämistoiminnan yhteistyöhankkeiden mahdollistajaksi. Myös Finnvera ja ELY-keskukset ovat ovat aktivoineet yrityksiä t&k-toimintaan samoin kuin EU:n puiteohjelma ja julkiset pääomasijoittajat Sitra ja Teollisuussijoitus. Yksityiset pääomasijoittajat ja Finpro etsivät pk-yrityksille asiakkaita ja kansainvälisiä asiakassuhteita Yksityiset pääomasijoittajat ja Finpro ovat kyenneet auttamaan tehokkaimmin pk-yrityksiä asiakkaiden etsinnässä ja kansainvälisten asiakassuhteiden luomisessa. EU:n puiteohjelma on auttanut tehokkaimmin luomaan kansainvälisiä t&k-yhteistyösuhteita. Yksityisten pääomasijoittajien lisäksi Tekes ja ELYkeskukset ovat auttaneet yrityksiä löytämään alihankkijoita. Suuryritysten uudistumisessa Tekesillä keskeinen rooli Suuryrityksissä Tekesin rooli oli merkittävin tutkimus- ja kehittämisprojektin sekä tärkeiden yhteistyöhankkeiden aloittamisessa, yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamisessa uudelle alueelle, asiakkaiden ja alihankkijoiden löytymisessä. Sen sijaan EU:n puiteohjelma oli suuryritysten mielestä tehokkain apu kansainvälisten t&k-yhteistyösuhteiden luomisessa. Tekes ja yksityiset pääomasijoittajat mahdollistavat tärkeitä t&k-yhteistyöhankkeita ja yrityksen oman t&k-toiminnan käynnistämistä. Tärkeiden t&k-yhteistyöhankkeiden mahdollistaminen 100 80 60 40 20 0 Sitra tai Teollisuussijoitus (25) EU-puiteohjelma (33) TE/ELY-keskus (112) Finpro (27) Finnvera (112) Tekes (263) Yksityiset pääomasijoittajat (74) 0 20 40 60 80 100 Oman t&k:n käynnistäminen Eri toimijoiden merkitys pk-yritysten alkuvaiheessa 0= ei lainkaan merkitystä 100= korvaamattoman tärkeä merkitys Yksityiset pääomasijoittajat, Tekes ja Finnvera ja ELYkeskukset tukevat tehokkaasti yritysten perustamista sekä kaupallistettavan keksinnön aikaansaamista. Yksityiset pääomasijoittajat ja Finpro auttavat luomaan kansainvälisiä asiakassuhteita EU:n puiteohjelma verkottaa tehokkaasti yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa kansainvälisesti. yrityksen perustaminen 100 80 60 40 20 0 Finnvera (110) Sitra tai Teollisuussijoitus (23) Finpro (74) Yksityiset pääomasijoittajat (74) Tekes (219) TE/ELY-keskus (110) EU-puiteohjelma (110) 100 80 60 40 20 Finpro (33) TE/ELY-keskus (110) Finnvera (101) EU-puiteohjelma (34) Tekes (232) Sitra tai Teollisuussijoitus (24) Yksityiset pääomasijoittajat (67) 0 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 Kaupallistettavan keksinnön aikaansaaminen kansainvälisten asiakassuhteiden luominen kansainvälisten T&K-yhteistyösuhteiden luominen Eri toimijoiden merkitys pk-yritysten alkuvaiheessa 0= ei lainkaan merkitystä 100= korvaamattoman tärkeä merkitys Eri toimijoiden merkitys pk-yritysten alkuvaiheessa 0= ei lainkaan merkitystä 100= korvaamattoman tärkeä merkitys 15

16

Tekesin toiminta vaikuttaa uusiutumiseen ja hyvinvointiin Julkisella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella on selvä tarve. Tarve johtuu markkinapuutteesta ja ulkoisvaikutuksista. Aloittavien kasvuyritysten rahoituksessa on olemassa selkeä markkinapuute. Ne eivät saa riittävästi markkinaehtoista rahoitusta eivätkä yksityisiä pääomasijoituksia siemen- ja aloitusvaiheessa, koska riskit ovat liian korkeat ja tuotto-odotukset liian kaukana. Kansainväliset vertailut osoittavat, että ne yritykset menestyivät parhaiten, jotka olivat saaneet kohtuullisesti julkista rahoitusta sekä merkittävästi yksityistä rahoitusta. Teknologian ja osaamisen siirtyminen yrityksistä muiden hyödyksi synnyttää ulkoisvaikutuksia koko yhteiskunnassa. Tutkimukset osoittavat, että yli puolet julkisen rahoituksen hyödyistä tulee yhteiskunnalle ja kansantaloudelle ulkoisvaikutuksina, kun syntyvä osaaminen siirtyy eri tavoin muiden hyödyksi. Se siirtyy työtekijöiden vaihtaessa työpaikkaa ja yritysten tehdessä yhteistyötä kumppanuus- ja arvoverkostoissa. Koska ilman julkista rahoitusta yritykset panostavat osaamisen kehittämiseen vain omien tarpeidensa mukaan, panostukset jäävät liian alhaisiksi ulkoisvaikutusten ja yhteiskunnan hyötyjen kannalta. Julkisten t&k- ja innovaatiokannusteiden hyödyistä puolet leviää yhteiskuntaan ulkoisvaikutuksina esimerkiksi uutena osaamisena verkostoissa. Siksi tarvitaan julkista innovaatiorahoitusta, joka luo ulkoisvaikutuksia. Julkisesti rahoitetuissa hankkeissa edellytetään verkottumista. Siksi julkisesti rahoitetun hankkeen yhteiskunnalliset tuotot ovat liiketaloudellisia tuottoja suuremmat. yli 80 % innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoitus on ollut merkittävä tekijä menestyksessä. Tekesin tavoitteena ovat välittömät hyvinvointivaikutukset, jotka perustuvat innovaatioihin, tuottavuuteen, rakenteelliseen uudistumiseen ja kasvuun. Pitkällä aikavälillä tulokset kantavat yksittäisiä projekteja pitemmälle kyvykkyyksien kautta. Tekes on pystynyt edistämään sellaisten innovaatioiden syntyä, joilla on ollut myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia ympäristöön, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja hyvinvointiin (Hjelt ym. 2011). 17

18 Tekesin vaikutukset elinkeinoelämän tuottavuuteen ja uudistumiseen Tekesin asiakkaiden tuottavuus on kasvanut enemmän kuin muiden yritysten Suomessa. Tuottavuuden kasvu pk-yrityksissä (3 250 henkeä) 2001 2010 Vuonna 2001 rahoitusta saaneet (2001=100) 140 130 120 110 100 2001 2003 2005 2007 2009 Tekesin asiakkaat Kaikki pk-yritykset Vertailuotos Tekesin asiakkaat ovat saaneet Tekesin rahoitusta vuonna 2001. Vertailuotoksen yritykset eivät ole saaneet Tekesin rahoitusta. Lähde: Etlatieto Oy, 2012 Tekesin toiminnan yhtenä päämääränä on, että tutkimuksen ja kehitystyön sekä innovaatiotoiminnan avulla kansantalouden tuottavuus kasvaa. Tärkein tuottavuuden luoja ovat yritykset, jolloin ne kehittävät laadukkaita ja menestyviä tuotteita sekä kotimaahan että globaaleille markkinoille. Työn tuottavuutta voidaan parantaa ratkaisuilla, jotka helpottavat työn organisointia ja tuovat nykyistä järkevämpiä ja selkeämpiä toimintatapoja työelämään. Etlatieto Oy:n (2012) analyysissä Tekesin rahoitusta saaneita yrityksiä verrattiin samantyyppisiin ja -kokoisiin yrityksiin, jotka eivät ole saaneet Tekesin rahoitusta. Tilastoanalyysissä on mukana kaikki vuosina 2001 2009 Tekesin rahoitusta saaneet pk-yritykset. Näitä on verrattu vastaaviin samankokoisiin ja saman toimialan yrityksiin, jotka eivät ole saaneet Tekesistä rahoitusta. Valintakriteereinä olivat yrityksen ikä, liikevaihto, toimiala ja innovatiivisuus. Tulosten mukaan Tekesin 2000-luvulla rahoittamien pkyritysten työllisyys ja eritoten jalostusarvo ovat kasvaneet nopeammin kuin vertailuyritysten. Näiden tekijöiden kautta myös yritysten työn tuottavuus on kehittynyt muita paremmin. Niissä Tekesin asiakasyrityksissä, joilla on ollut alhainen tuottavuustaso rahoituksen alkuvaiheessa, tuottavuuden kasvu on ollut nopeampaa kuin yrityksissä, jotka eivät ole olleet Tekesin asiakkaita. Yritysten tuottavuuden kasvu osoittaa innovaatioiden kaupallistamisen onnistumista ja on siksi toimiva mittari edelläkävijyydelle. Korkean tuottavuustason yrityksille Tekesin rahoituksella ei näytä olleen yhtä suurta merkitystä tuottavuuden paranemiseen. Näilläkin Tekesin asiakasyrityksillä sekä jalostusarvo että työllisyyden kasvu on kuitenkin nopeampaa kuin vertailuryhmässä. Tekesin päämääräselvitys tuottavuuteen ja uusiutumiseen (Ramboll, 2013) selvitti toiminnan vaikutuksia tuottavuus- ja uudistumiskehitykseen yrityksissä 2000-luvulla. Tekesin asiakasyritystä verrattiin suurempaan yritysjoukkoon vielä tarkemmilla kriteereillä kuin Etlatieto Oy:n laskelmissa. Tarkasteltaessa Tekesin rahoitusta saaneita yrityksiä tuottavuuskehitys ei poikennut merkittävästi vertailuryhmästä. Tätäkin tulosta voidaan pitää hyvänä, sillä Tekesin rahoitus paikkaa markkinapuutetta eli rahoituksen kohteena ovat yritykset, jotka eivät saa rahoitusta yksityisiltä markkinoilta. Lisäksi analyysi ei huomioi julkisen innovaatiorahoituksen ulkoisvaikutuksia. Selvityksen mukaan strategisesti merkittävät Tekesin hankkeet pienissä ja keskisuurissa yrityksissä vaikuttaisivat olevan vaikutuksiltaan kaikkein merkittävimpiä. Lisäksi erityisesti Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitusta (NIY) saaneiden yritysten raportoimat positiiviset tulokset ja tuottavuuskehitys antavat viitteitä siitä, että yritysten tarkka valinta sekä niiden kokonaisvaltainen tukeminen tutkimus- ja kehitysprojektien rinnalla tuottaa hedelmällisiä tuloksia. Tekesin vaikutusmalli ja nykyinen strategia näyttäytyvät tulosten valossa oikeansuuntaisena, missä pienten ja keskisuurten innovatiivisten yritysten tukeminen on painopisteenä. Uudistuminen toteutuu yritysten sisällä innovaatiotoiminnan tulosten ja kyvykkyyksien kehittymisen kautta.

Osaaminen ja kyvykkyydet luovat pohjan yritysten menestymiselle Vuoden 2012 Tekesin jälkiraporttikyselyn mukaan Tekesin pk-yritysasiakkaiden aineettoman pääoman suojausstrategioilla ja tietämyksen johtamisella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys yrityksen liiketoiminnan kasvuun ja arvon tuottamiseen asiakkaille. Tekes oli vaikuttanut myös yhteistyöverkostojen laajentumiseen ja hyödyntämiseen sekä projektin haasteellisuuteen. Pk-yritysten tutkimus- ja kehittämisprojektien vaikutuksissa liiketoimintaan korostuvat sekä muodolliset (esim. patentointi) että epämuodolliset (esim. salassapito tai innovaation nopea lanseeraus) suojaustavat. Vaikuttavuuden rakennemallissa muodollisten ja epämuodollisten suojaustapojen merkitys liiketoiminnassa, Tekesin verkottamisinstrumentit ja kyky lisätä projektin haasteellisuutta liittyvät pk-yrityksen kykyyn johtaa tietämystään. Tietämyksen johtamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä seuraavia asioita: kuinka suuri merkitys projektilla oli liiketoimintaosaamisen ja innovaatiokyvykkyyksien kehittymiseen innovaatioprosessin hallinta ja johtaminen tiedon ja osaamisen omaksuminen tiedon ja osaamisen välittäminen teknisen ja ei-teknisen osaamisen yhdistäminen monialaisen osaamisen yhdistäminen innovaatioiden suojaaminen Tietämyksen johtaminen vaikuttaa myönteisesti liiketoiminnan kasvuun ja arvon luomiseen yrityksen asiakkaalle. Bio-alan menestys mainettaan parempi 2000-luvulla julkisessa keskustelussa tuotiin esiin varsin pessimistisiä näkemyksiä Suomen bioteollisuuden tilasta ja tulevaisuudesta. Samaan aikaan julkisen rahoituksen määrä on vaihdellut huomattavasti johtuen julkisen rahoituksen uudelleensuuntauksesta, yksityisen rahoituksen puutteesta sekä viimeaikaisesta talouskriisistä. ETLA haastatteli 89 bioteknologiajohtajaa ja kartoitti heidän näkemyksiään alan tilasta sekä viiden vuoden tulevaisuudennäkymistä (Kulvik ym. 2012). Suomen vahvuuksia olivat muun muassa inhimillinen pääoma ja vahva t&k-osaaminen, jota tukee kansainvälisesti arvostettu innovaatiojärjestelmä. Haastatellut johtajat sijoittivat Suomen bioteollisuuden globaalin arvoketjun alkupäähän. Tulevaisuuden uhkina nähdään rahoituspuutteiden seurauksena IPR:ien ja aivoviennin virta pois Suomesta. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista, että ylivoimaisesti suurin osa haastatelluista ilmoittautui tulevaisuuden suhteen selkeiksi optimisteiksi. Yhdistämällä voimia on Suomen bio-osaaminen rakennettavissa brändiksi globaaleille markkinoille. Samalla voidaan oikealla lainsäädännöllä houkutella globaaleja toimijoita sijoittamaan tutkimustoimintaansa terveysrekistereistään, geenikokoelmistaan ja korkeasta kliinisestä osaamisesta tunnettuun Suomeen. 85 % Tekesin rahoittamista pienten ja keskisuurten yritysten projekteista lisäsi yrityksen liiketoiminnan osaamista ja innovaatiokyvykkyyksien kehittymistä. Lisäksi ETLA tutki kuuden suomalaisen bioyhtiön kohtaloa aina nykyhetkeen saakka. Näkökulmaa täydennettiin kahden merkittävimmän riskirahoittajan kertomuksin. Tutkitun kuuden epäonnistuneen yhtiön työllisyysvaikutus oli ollut yhteensä 1 615 miestyövuotta ja ne olivat tuottaneet yli 50 patenttia tai patenttihakemusta. Neljä yhtiötä on toipunut haaksirikostaan jatkaen toimintaansa osittain tai kokonaan uudessa, pääsääntöisesti ulkomaisessa omistuksessa. Vaikka yritykset olivat epäonnistuneet, ne olivat tuottaneet merkittävästi uutta aineetonta pääomaa alalle (Tähtinen ym. 2012). Bioala on tutkimusten mukaan ollut mainettaan parempi: 2000-luvulla se on kasvanut niin liikevaihdolla kuin myös henkilöstömäärällä mitattuna. 19

Tekesin rahoitus on tuottanut uusia innovaatioita markkinoille Tekesin rooli Suomen innovaatiolähtöisessä uudistumisessa on ollut merkittävä. Tekes on ollut rahoittamassa 65 prosenttia Suomessa 1985 2009 syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista Sfinno-tietokannan mukaan. Lisäksi innovaatioiden toteuttajien mukaan 80 prosentissa innovaatioista Tekesin rahoituksen rooli oli merkittävä. (Hyytinen ym. (2012), VTT Sfinno-päivitys 2013) Tekesin rahoituksen rooli korostui keskimääräistä enemmän globaaleille markkinoille uusissa innovaatioissa, pitkäjänteisissä innovaatioissa ja tieteelliseen läpimurtoon perustuvissa innovaatioissa. Vuonna 2012 päättyneiden Tekesin rahoittamien projektien tuloksena syntyi 523 uutta tai korvaavaa tuotetta 402 uutta tai korvaavaa palvelua 340 uutta tai parannettua prosessia 981 patenttia, patenttihakemusta ja muita IPR:iä 841 opinnäytettä Tekes on ollut rahoittamassa 65 prosenttia suomalaisista yleisesti tunnistetuista innovaatioista ja 80 prosenttia tieteelliseen läpimurtoon perustuvista innovaatioista. Noin puolessa tunnistetuista innovaatioista Tekesin rahoituksella on ollut merkittävä rooli Tekesin rahoituksen merkitys korostuu innovaatioissa, jotka ovat uusia globaaleille markkinoille Julkiseen tutkimukseen perustuvissa innovaatioissa Tekesin rahoituksella on ollut merkittävä vaikutus 35 % Ei Tekesin rahoitusta 12 % Tekesin rahoituksella pieni rooli 29 % Ei Tekesin rahoitusta 13 % Tekesin rahoituksella pieni rooli 6 % Ei Tekesin rahoitusta 6 % Tekesin rahoituksella pieni rooli 53 % 58 % 88 % Tekesin rahoituksen rooli merkittävä Tekesin rahoituksen rooli merkittävä Tekesin rahoituksen rooli merkittävä Tekes on ollut rahoittamassa 65 prosenttia Suomessa syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista vuosina 1985 2009. Lähde: VTT Sfinno-tietokanta, kyselyt, 957 vastausta Tekes on ollut vuosina 1985 2009 rahoittamassa 70 prosenttia Suomessa syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista, jotka ovat uusia globaaleille markkinoille. Lähde: VTT Sfinno-tietokanta, kyselyt, 662 vastausta Tekes on ollut vuosina 1985 2009 rahoittamassa 94 prosenttia Suomessa syntyneistä yleisesti tunnistetuista innovaatioista julkisessa tutkimuksessa. Lähde: VTT Sfinno-tietokanta, kyselyt, 194 vastausta 20

Tekes seuraa rahoittamiensa projektien tuloksia sekä projektin päättymisvaiheessa että kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen. Vuonna 2012 päättyneissä lähes 1 600 projekteissa syntyi 1 265 uutta tai korvaavaa tuotetta, palvelua tai prosessia, lähes 1 000 patenttia tai muita aineettomia oikeuksia ja noin 840 opinnäytettä. Riskinotto on oleellinen innovaatiotoiminnan piirre Riskinotto on oleellinen piirre innovaatiotoiminnassa. Riskinjako on yksi peruste julkiselle yritysten innovaatiotoiminnan rahoitukselle. Tekesin rahoittamista pk-yritysten projekteista onnistuu kaupallisesti keskimäärin kaksi kolmasosaa. Tekesin rahoittamissa suurten yritysten tutkimusprojekteissa kehitetään uutta osaamista. Kaupallisten tuotteiden aikaan saamiseksi suurten yritysten projektien jälkeen tarvitaan yrityksen omalla kustannuksella toteutettu tuotekehitysprojekti. Tekesin rahoitusta saaneista yrityksistä menee vuosittain konkurssiin noin 1 prosentti, mikä on samaa tasoa kuin konkurssien osuus Suomen koko yrityskannasta. Vuonna 2012 konkurssien määrä kasvoi selvästi verrattuna vuoteen 2011. Tekesin toiminnan kansainvälinen arviointi Kansainväliset asiantuntijat arvioivat Tekesin toiminnan vuonna 2012. He toteavat raportissaan, että Tekes on maailman johtavia innovaatiorahoittajia. Tekes on edistänyt tutkimuksen laatua ja kyvykkyyttä. Se on myös lisännyt yhteistyötä ja ulkoisvaikutuksia sekä nostanut suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja tuottavuutta. Lisäksi monissa tutkimuksissa on empiirisin menetelmin selkeästi osoitettu, että Tekes on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehittymiseen. Arvioinnin mukaan asiakkailta saatu palaute on myönteistä. Lähes kaikkien Tekesin asiakkaiden mielestä Tekesin tarjoama rahoitus soveltuu niiden tarpeisiin. Tekesin toimintaa arvostetaan ja erityistä kiitosta saavat sen henkilökunta ja prosessien laatu. Maailma on kuitenkin jatkuvassa muutoksen tilassa. Aikamme trendit ovat globalisaatio, individualisaatio ja erikoistuminen, ekologinen kestävyys ja ikääntyminen, joista kaikki eivät ole suotuisia Suomelle. Uudella strategiallaan Tekes on osoittanut, että se kykenee uudistumaan ja samalla turvaamaan kehityksen jatkuvuuden. Vuonna 2009 päättyneet Tekesin rahoittamat pienten ja keskisuurten yritysten projektit, % Vuosittain noin prosentti Tekesin asiakkaista menee konkurssiin 60 50 40 30 20 10 0 Onnistui erittäin tai kohtalaisen hyvin. Kaupallistaminen ei vielä toteutunut Onnistui huonosti Kaupallistaminen epäonnistui Konkurssien lukumäärä 90 80 86 70 60 67 50 58 53 40 47 48 40 30 37 42 20 28 10 0 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Tekesin rahoittamista pk-yritysten hankkeista onnistuu kaupallisesti vähintään kohtalaisesti noin 60 prosenttia, epäonnistuneita tai huonosti onnistuneita on noin 30 prosenttia. Lähde: Tekesin asiakaskysely 2012 Tekesillä on vuosittain noin 5 000 asiakasta, joille on maksettu rahoitusta viiden viimeisen vuoden aikana tai joilla on jäljellä Tekesin lainaa. Näistä vuosittain noin prosentti menee konkurssiin. Myös koko Suomessa noin prosentti yrityksistä menee konkurssiin. 21

22 Ohjelmatoiminnan uusista palveluista ja verkostoista lisäarvoa Tekesin ohjelmat ovat ajankohtaisia, kohdennetuille aihealueille suunnattuja rahoitus- ja asiantuntijapalvelujen kokonaisuuksia. Niissä yritykset ja julkiset tutkimusyksiköt voivat kehittää uutta osaamista, verkottua ja vaikuttaa alan kehitykseen. Vuonna 2012 valmistui joukko arviointeja Tekesin omista ohjelmista sekä toiminnoista, joissa Tekes oli mukana rahoittajana. Ohjelmisto-alan ohjelmien arviointi Tekesin ICT- ja ohjelmistoalan ohjelmien (SPIN Ohjelmistotuotteet 2000 2003; VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut 2005 2010; Verso Vertical Software Solutions 2006 2010) rooli on ollut merkittävä informaatioteknologiaja ohjelmistoalan yritysverkostojen ja -klusterien syntymisessä. Esimerkiksi peliklusterin syntymisessä Tekesin toiminnalla on ollut merkittävä rooli. SPIN-ohjelman vaikutukset korostuvat siten, että nyt menestyvien yritysten toiminta perustuu projektin aikana kehitettyihin toimintatapoihin, tuotteisiin tai palveluihin. VAMOS-ohjelman vaikutukset keskittyvät aiempaa markkinalähtöisempään näkökulmaan, koska se keskittyi erityisesti liiketoiminnan kehittämiseen. Verso-ohjelma loi arvioinnin mukaan poikkeuksellisen hyvän brändin ja sen fokus oli aiempiin Tekesin ohjelmiin verrattuna markkina- ja asiakaslähtöisempi. Ohjelmassa korostettiin kansainvälistymistä ja tiivistä tuotekehitysyhteistyötä potentiaalisten käyttäjien kanssa. Verso-ohjelman lähestymistapa ja palvelut saavat arvioinnissa erityistä kiitosta. Ohjelmallisuuden lisäarvon ja vaikutustensa mielessä Verso-ohjelmaa voidaan pitää yhtenä Tekesin onnistuneimmista ohjelmista. SHOK-toiminnan arviointi Strategisen huippuosaamisen keskittymät eli SHOKit tarjoavat puitteet innovatiivisten yritysten ja huippututkimuksen yhteistyölle. SHOKit tukevat elinkeinoelämän uudistumista. SHOKeihin on osallistunut lähes 500 yritystä. Osallistujien mukaan SHOKeissa on tehty yritysten tarpeisiin perustuvaa yhteistyötä ja yrityksillä on ollut tiivis ja suora yhteys tutkijoihin. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa kansainvälisessä arvioinnissa annettiin suosituksia SHOKien toiminnan parantamiseksi. Arvioitsijat kannustavat selkeyttämään SHOKkonseptin toimintaa ja lisäämään kansainvälistymistä, monitieteisyyttä ja tutkijayhteisön osallistumista tutkimuksen laadun ja teollisen uudistumisen takaamiseksi. IPR-kysymys pitäisi ratkaista siten, että kaupallistamista voidaan hyödyntää tehokkaammin ja siihen saadaan toimivat kannusteet. Arvioitsijat korostavat innovatiivisten pkyritysten osallistumismahdollisuuksien parantamista, toiminnan seurantakäytäntöjen kehittämistä ja kilpailun lisäämistä. SHOKien onnistuminen mitataan viime kädessä siinä, miten ne kykenevät tukemaan yrityksiä uuden liiketoiminnan luomisessa. Siksi keskittymissä tehtävän tutkimustyön tulisi näkyä jatkossa nykyistä selkeämmin yritysten strategisissa valinnoissa. Tekesin näkemyksen mukaan SHOK-konseptia kannattaa kehittää. Avaruustoiminnan arviointi Suomalainen avaruustoiminta on kansainvälisessä mittakaavassa pienimuotoista, mutta joillakin erityisaloilla olemme kansainvälisestikin merkittäviä toimijoita ja osaajia. Arvioinnin mukaan vaikutukset kohdistuvat yritysten liiketoimintaan seuraavasti: Osallistuminen ESA:n toimintaan tuottaa yrityksille suoria taloudellisia hyötyjä sekä erilaisia synergiaetuja. Kaukokartoitukseen, avaruusteknologiaan ja paikannukseen liittyvä toiminta synnyttää osaamista, jota yritykset voivat hyödyntää. Ilmatieteen laitoksen tuottamat, satelliittitietoa hyödyntävät operatiiviset palvelut ovat tärkeä osa liiketoimintaympäristöä tukevaa infrastruktuuria. Satelliittitietoa hyödyntävät operatiiviset palvelut (esim. tulvaennusteet) ja paikannusinfrastruktuurin ylläpito muodostavat osan liiketoimintaympäristöä tukevasta infrastruktuurista.

Kasvuyritykset luovat uusia elinkeinorakenteita Viime vuosina Tekes on lisännyt rahoitustaan nuorille kasvuyrityksille. Näiden yritysten kasvuluvut ja hyvä menestys erilaisissa vertailuissa osoittavat, että Tekes on onnistunut valitsemaan laajasta tarjonnasta hyvät yritykset ja projektit rahoitettaviksi. 69 % globaaleille markkinoille uutuusarvoa tuottavista suomalaisista tunnistetuista innovaatioista on saanut Tekesin rahoitusta. Tekes kannustaa rahoituksellaan suuren kasvupotentiaalin yrityksiä. Vuonna 2012 Tekes rahoitti nopeaa kasvua tavoittelevia nuoria innovatiivisia yrityksiä kaikkiaan 45 miljoonalla eurolla, josta noin kolmannes kohdistui Vigokiihdyttämöohjelman yrityksille. Rahoituksen piirissä on vuodesta 2008 ollut kaikkiaan 160 yritystä, joita Tekes on rahoittanut yhteensä 100 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan Tekes rahoitti vuonna 2012 nuoria, alle kuusi vuotta vanhoja yrityksiä 135 miljoonalla eurolla. Tekesin rahoittamat nuoret innovatiiviset kasvuyritykset ovat lisänneet liikevaihtoaan lamasta huolimatta Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten (NIY) liikevaihdon kehittyminen Keskiarvo tuhansina euroina 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 NIY Vertailu Hyväksytyt NIY-yritykset, 33 yritystä Vertailuryhmä, liikevaihdon kehittyminen 2006 2010 (yritykset perustettu 2003 tai sen jälkeen, eivät kuulu Vigo-, NIY- tai kasvuväylä-ryhmiin, myynti vuonna 2006 alle 2,5 milj. euroa) Lähde: Rannikko (2012) Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitusohjelmassa olevien nopeaa kasvua tavoittelevien yritysten liikevaihto kasvoi 10 miljoonasta eurosta 250 miljoonaan euroon neljässä vuodessa laman aikana. 23