CASE ILMASTOA JA EKOLOGIAA KIMMO KUISMANEN - TkT, arkkitehti-safa - CASE consult Ab. Väitöskirja: Climate-Conscious Architecture Design and Wind Testing Method for Climates in Change Viikin koekortteli. Aurinkoenergiaa, muovitonta maarakentamista, kasvimaita. Vanha voimala, Oulu. Rakennusten uudelleenkäyttö. Pyhätunturin kulttuuri- ja opastuskeskus. Ekologiset materiaalit.
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA Muuttuva ilmasto Suomessa rasittaa rakennuksia nykyistä enemmän: Julkisivujen kosteusrasitus lisääntyy detaljeja tarkistettava ja korroosiosuojausta parannettava. Tuulirasitukset ja myrskyt lisääntyvät rakenteita vahvistettava ja kattojen seurantaa parannettava. Meren rannikolla tulvarajat nousevat ja aallokko kasvaa perustuskorkeuksia on nostettava ja rantakortteleissa varauduttava pärskeisiin. Rajummat rankkasateet edellyttävät hulevesien tehokkaampaa poistamista. Vuoden keskilämpötila +4 o C Maksimilämpötila +4 o C Minimilämpötila +11 o C Sulamis-jäätymissyklit - 20% Vuoden keskituulennopeus 0% Maksimituulennopeus +5 % Vuotuinen sademäärä +20 % 6 tunnin sademaksimi +45 % 5 vuorokauden sademaksimi +30 % 6 tunnin lumisademaksimi +50 % Lumipeitteen maksimivesiarvo -10% Lumipeitteen kestoaika -60 vrk Meren jääpeitteen kestoaika -30 vrk
ALUE JA ILMASTO Maapallo voidaan jakaa ilmastollisesti neljään vyöhykkeeseen: I. Kylmä. II. Lauhkea. III. Kuuma kuiva. IV. Kuuma kostea. Palladiolla on kaikki: Arkkitehtuuri, ilmasto, materiaalit, kulttuuri, yhteisö ja lähitalous. Oulussa 1970-luvun lopulla alkanut regionalismi johti ankaran ilmaston, luonnonmateriaalien ja paikallisten yhteisöiden tutkimiseen. Lopulta tuon työn kestävimmäksi tulokseksi muodostui suomalaisen puukaupungin renessanssi, jonka ensimmäinen toteutus oli Puu-Linnanmaa 1990- luvulla Oulussa. Kolarin kunnantalo 1977-. Puu-Linnanmaa 1998-.
PITKÄ TIE Muutamassa arkkitehtikilpailussa 90- luvulla kokeiltiin ilmastotietoista ja ekologista lähestymistapaa, mutta ehdotukset eivät saaneet vastakaikua. Eko-Viikin kilpailu. Urbaani ehdotus, jossa huomioitu Viikin tuulisuus. (CASE, Gaia) Kierrätys, kävelykadut ja yhteisautot. Hulevesien ja harmaidenvesien käsittely. Oikean reunan korttelit olisivat energian ja ravinnon suhteen omavaraisia. Talvikaupungin kortteli, Oulu, Meritullin kilpailu. (alla)
CASE-METODI Bioklimaattinen arkkitehtuuri muodostuu itse asiassa vanhoista totuuksista. Voimme oppia paljon perinnerakentamisesta. Väitöskirjassa kehitetty CASE-metodi muodostuu useista toisiaan tukevista osaalueista: Ilmastoanalyysi. Luonnonympäristön analyysi. Rakennetun ympäristön anayysi. Tulosten tulkinta. Mallien tuulitestaus. Suunnitteluohjeet. Suunnitelmat. Yhteisöllinen ja ekologinen suunnittelu muodostuu kaikista tasoista: Seututaso. Kaavataso. Korttelitaso. Rakennukset. Detaljit. Talotekniikka. Vihertyöt. Hulevesien hallinta. Pienoismallin tuulitestaus CASE tuulilaboratoriossa.
SEUTUTASO, VIHERVERKOSTOT Seuturakenne julkisenliikenteen käytävien mukaiseksi: Tiivis yhdyskuntarakenne, laajat suojaavat viheralueet. Kaupan suuryksiköt julkisenliikenteen terminaalien yhteyteen. Yhtenäiset viherverkostot: Lajistoille mahdollisuudet siirtyä ilmaston muuttuessa. Tulvasuojelu: Kosteikot ja suot säilytettävä. Imeytys ja veden varastointi. Tukholma, vaihtoehtoisia viherkäytäviä. Bergen, uusia viherkäytäviä.
YHTEISÖLLINEN CO2-NEUTRAALI KAAVA Brøset, Trondheim, Norja. Poikkitieteellinen agenda: Tavoitteena CO2-neutraali alue (CO2 nykyisin Norjassa 8-11 tn/as/a, tavoite 3 tn/as/a). Liikennekonsepti. Alueen sisällä sähköistetty liikenne. Energiakonsepti. CHP kaasutetulla hakkeella. Ympäristökonsepti. Jatkuvat ehjät viherkaistat; liikuntareitit. Hulevedet ja osa harmaavesistä altaisiin. Sosiaalinen miljöö. Yhteisön muodostaminen ja jakotalouden tarpeet. Yksityinentila julkinentila. Jätteet ja kierrätys; myös osana lähitaloutta ja työllistämistä. Elämäntavan muutos saatava osittain aikaan muuttamalla ympäristöä.
BRØSET Tiivis elävä monipuolinen kokonaisrakenne: Arkipäivän toiminnat kävely- tai pyöräilyetäisyydellä sekoitetut toiminnat. Vapaa-ajan vietto lähialueella. Osa jakamistaloutta. Ehjät luontoalueet. Viherkäytävät. Ekologiset korttelit. Yhteisön muodostus. Lähityö. Uudet kustannustehokkaat talotyypit ja niiden vaatima uudenlainen asemakaavoitus. Turvallinen sosiaalinen ympäristö. Ohjausvälineet: Analyysit, laskelmat. Suunnitteluohjeet. Tontinluovutussopimukset.
MERELLE Turvallinen rantakaupunki, Kesennuma, Japani. CLT-rakenteet kestävät maanjäristyksiä, myrskyjä ja tsunameita. Pakosillat ja tornit helpottavat pelastautumista. Asutus leviää vaarallisille vesille, tarvitsemme uudenlaista kaupunkia.
LC MANNHEIM Life-City, laadukkaan ekologisen puukaupunkisuunnittelun ja puurakentamisen kehityshanke VTT:n sekä yritysryhmän kanssa. Uudenlaisen kaupunkiyhteisön konseptointi. Kehitettiin puukortteleiden kaavoitusta. Laadittiin ekologisen yhteisöllisen korttelin konsepti. Parannettiin energia- ja kustannustehokkuutta tutkimuksella ja uusilla innovaatioilla VTT:n kanssa. Työstettiin puurakennusten suunnittelu- ja rakennustapa sekä toteutusprosessi valmiiksi konsepteiksi ja teollisiksi tuotteiksi. Selvitetty markkinoiden tarpeita ja avattiin vientimarkkinoita puurakentamiselle Japaniin, Saksaan ja Pohjois- Skandinaviaan. Aloitettu selvittämään mahdollisuuksia toteuttaa mallikohteita.
ELÄMME JO TULEVAISUUDESSA Tulevaisuuden kaupunki on saneerausprojekti, sillä oleva rakennuskanta on tulevaisuuden runko. Tekninen- ja energiasaneeraus eivät riitä, myös yhteisöstä on huolehdittava. Metsäkaupunki uudistettava. Uudet sukupolvet haluavat aivan erilaista miljöötä. Jyrkkälä, Turku. 60-70-luvun lähiö. Elinkaaritietoinen saneeraus. Alueen ilmeen kohentaminen, toimintojen monipuolistaminen, sosiaalisen yhteisön vahvistaminen ja talojen tekninen korjaaminen. Kaupunginosan sydämenä elävä kävelykatu. Asukasosallistuminen charrette-menetelmällä.
ARKKITEHTUURIA Sekä passiivisesti että aktiivisesti aurinkoenergiaa käyttävien talojen toteuttaminen on Suomessa realistista: Istutuksilla, piharakennuksilla ja julkisivujen muotoilulla voidaan tuuliolosuhteita parantaa suurtenkin talojen ympärillä. Julkisivusta ulkonevat parvekkeet ja luhtikäytävät vähentävät alas suuntautuvia ilmavirtauksia, samoin rakennuksen viereiset kasvit, köynnössäleiköt, katokset yms. Aurinkosuojaus entistä tärkeämpää. Lämmönkerääjien ja aurinkopaneelien käyttö on nykyisin taloudellisesti kannattavaa. Rakennuksiin liitetty tuulienergia sen sijaan ei ole.
TEKNOLOGIAA Viikin Ympäristötalo, Suomen energiatehokkain toimistorakennus. Ei mitään jippoa, vaan kaikkea petrattu pikkuisen. Aurinkosähköä, porakaivoista viilennystä, tuulensuojausta, kierrätysmateriaaleja, säätötekniikkaa. Ilmastoanalyysi. Mikroilmastoa parannettu aktiivisesti. Olemmeko liian haavoittuvia tekniikan armoilla? Osallistuvassa suunnittelussa kaikki halusivat oman huoneen. Nyt niitä väliseiniä puretaan.
TAKAISIN PUUHUN Puu on lämmintä, ekologista, joustavaa. Puun kanssa touhuaminen on myös hauskaa ja terapeuttista. Miksi emme käytä sitä enempää? Puukaupungeissa ja kylissä kukoistivat elävät yhteisöt. Teollinen massaräätälöinti tekee puusta tehokkaan laatumateriaalin.
VIHREÄ MATKAILU Zhi-Yin-Gu Tourist Resort, Beijingin alue, Kiina. Lähes omavaraisen lomakaupungin yleiskaavan ja matkailukonseptin tekeminen. 60.000 m². Neljän vuodenajan lomakeskus, joka hyödyntää jokea virkistykseen, kalastukseen ja sähkön tuotantoon.
YHTEISÖ YHTEISÖLLINEN ARKKITEHTUURI Yhteisöllisyyden lisääminen vähentää syrjäytymistä ja yksin asumisen haittapuolia. Toimiva lähitalous ja jakamistalous tukevat yhteisöä ja säästävät resursseja. PSOAS, Oulu. Opiskelijayhteisö otti talon ja ympäristön omakseen (vas). Mannheim, Saksa. Ekologisen kortteliliikenteen keskus kokoaa myös korttelin asukkaat (alla). Suomessa ja muuallakin korttelit suunnitellaan tehokkaiksi, mutta aluetehokkuus on alhainen. Koska uskallamme puuttua liikennesuunnitteluun ja yleiskaavoihin?
LAADUN TEKIJÄT Integroitu suunnittelu. Kokonaisvaltainen suunnittelun ohjaus on paras laadun tae: Pääsuunnittelija ohjaa ja koordinoi systemaattisesti koko tiimin toimintaa. Suunnittelu tapahtuu yhdessä. Myös insinöörit mukaan jo ensimmäisten luonnosten tekemiseen. Integroitu suunnittelu vaatii enemmän resursseja: - koko tiimin työn ohjaus. - kokonaisuuden ja vaihtoehtojen hahmottaminen, sekä vertaileva kustannusanalyysi. Tilaajan tukeminen valinnoissa, hankinnoissa jne. Meillä on olemassa välineet laadukkaaseen toteutukseen. Tavallisia taloja ei enää kannata rakentaa! Valintaprosessi: Hintakilpailulla ei laatua saa. Suunnittelun ja urakoinnin laadun aliarvostaminen on syy rakennusvirheisiin. Hinta-laatu pisteytyksen toimiminen riippuu tilaajan osaamisesta. Kilpailullinen neuvottelumenettely ja partnerihankkeet ovat hyväksi todettuja menetelmiä julkisissa hankinnoissa. Allianssimalli tullut Suomeen suuriin hankkeisiin. Keski-Euroopassa käytetään yleensä laatupainotteisia valintamenettelyjä. Esimerkiksi Saksassa suunnittelun hintakilpailu on rangaistavaa; suunnittelutaksa HOAI on pakollinen.
KIITOS Ilman yhteisön osallistumista ei synny kestävää kehitystä. Lisätietoja: www.kuismanen.fi Lasaretinväylä, Oulu. Olevien rakennusten suojelu ja uudelleen käyttö.