1 2013 Työuria pidennetään työelämää muuttamalla Ikä on helppo syntipukki
Päätoimittaja/ Huvudredaktör Kerttu Pellinen Toimitus Anne Nordström anne.nordstrom@pardia.fi GSM 040 511 8655 Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 Helsinki Painos: 6.500 kpl Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa, Studio Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2013 ISSN 0355-1121 SISÄLTÖ 1/2013 Haku meneillä! Kuntoremonttilomat ovat muuttuneet hyvinvointijaksoiksi. Jaksot järjestää Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT -yhdistys. Haku on jatkuvaa. Hakulomake ja -ohjeet www.pht.fi Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry Universitetens och forskningssektorns personalförbund Assiociation of Finnish University and Research Establishment Staf Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 Helsinki Banmästargatan 11, 7 vån. 00520 Helsingfors www.yhl.fi Puheenjohtaja/ ordförande Kerttu Pellinen GSM 040-512 1685 kerttu.pellinen@yhl.fi Sihteeri/ sekreterare Kristina Sten 075 3247 431 kristina.sten@pardia.fi Yliopistot ja yritykset Sopimusasiantuntija/ Ombudsman Satu Henttonen GSM 040-524 9199 satu.henttonen @pardia.fi Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastot Asiamies/Ombudsman Aki Nieminen GSM 040-560 9253 aki.nieminen@pardia.fi Käännös, översättning, svenska Kerstin Holmström 4 Loma-ajan palkkaan ja vuosiloman sairauskarenssiin muutoksia Työnantajan selvitettävä työaikoihin liittyvät vaaratekijät 5 Varastokirjaston tulevaisuuden kolme vaihtoehtoa Puntarissa valtion virkatoiminnan eettisyys Neuvotteluissa ei edistytty Opintotuen kehittäminen edistää koulutuksellista tasa-arvoa 6 Työuria pidennetään työelämää muuttamalla 8 Ikä on helppo syntipukki Työterveyshuolto lomautuksen aikana ja irtisanomisen yhteydessä Osa-aikaeläkkeen ikärajaan ja varhennettuun vanhuuseläkkeeseen muutoksia 10 Perusteet pöytään 12 Kenestä YHL:n liittokokouskauden 2009-2013 henkilöstön edustaja? 13 Isiä kannustetaan käyttämään oikeuttaan isyysvapaaseen Työtilanne sanelee usein paluun työhön 15 Tarinankerääjän sampo: Pieniä suuria tarinoita työelämästä Tasa-arvo ei toteudu perhevapaiden käytössä 16 Aallokko paattia keinuttaa... 17 Kolumni: Itseään kohtaamaan Mistä kestävää kasvua ja hyvinvointia Suomelle vuonna 2030? Talouskasvu vaimea ja ostovoima supistuu 18 Julkinen työnantajan kritisoiminen työsuhteen päättämisperusteena Uusia opintopolkuja korkeakouluihin Ammattikorkeakoulusektoria uudistetaan 20 Muutoksia työttömyysturvaan Työttömyyskassan 40-vuotistaival etuuksien maksajana 22 Helsingin yliopiston Vuoden Esimies 2012: Paras esimerkki modernista akateemisesta johtajasta 24 Jäsenyyden edut 26 Potkua yhdistystoimintaan 27 TTYHY:n ajankohtaispäivät Herää kirjastolainen 28 Yhdistysten puheenjohtajat ja pääluottamusmiehet Jäsenhankinta-kilpailun voittajat! 30 Ändringar i semesterlönen och karenstiden vid sjukdom Förändringar i arbetslöshetsskyddet Arbetsgivaren ska utreda riskfaktorerna 31 Results through difficulties? Pardia haki SASK:n jäsenyyttä Ammattijärjestöt vaikuttajina Kansikuvan suunnittelu ja toteutus: Kimmo Nordström.
P Ä Ä K I R J O I T U S ledare Vaikeuksien kautta tuloksiin? Työhuoneeni seinällä on kuva kissanpennusta, joka on tipahtanut vesikulhoon ja kastunut korviaan myöten. Kuvan alla on teksti Difficult Times. Kuvassa on symboliikkaa, joka sopii tämänhetkiseen työmarkkinatilanteeseen oikein hyvin. Elämme raamisopimuksen jälkimmäistä vuotta ja vaikka joissakin liittokohtaisissa järjestelyeräja muissa neuvotteluissa on saavutettu ihan mukaviakin tuloksia ja toisissa edistytään yhteisymmärryksessä, keskusjärjestötasolla ei sopimusosapuolten välillä edistymistä ole näköpiirissä. Toivo raamisopimusta muistuttavasta uudesta laajasta sopimusratkaisusta heikkenee kiistan kolmen päivän koulutusoikeudesta edelleen jatkuessa. Sopimustavoitevalmistelussa kuitenkin varaudutaan vuoden kuluttua käytävien liittokohtaisten neuvottelujen ohella aikaistettuun neuvottelukierrokseen. Yliopistojen palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen osuuden arviointijärjestelmän muutokset tulivat voimaan vuodenvaihteessa ja kahden vuoden välein käytävät arviointikeskustelut käynnistyvät vähitellen. Yhdistysten järjestämät koulutustilaisuudet ovat koonneet kiinnostuneita kuulijoita runsain määrin ja käytyjen keskustelujen myötä on herännyt toivo arviointikeskustelujen elpymisestä aidoiksi vuorovaikutustilanteiksi. Erityisen ilahduttavaa on se, että sopimuskumppanimme Sivistystyönantajat on kanssamme samaa mieltä siitä, että jokaisen arvioitavan kanssa tulee käydä henkilökohtaisesti sopimuksen tarkoittama keskustelu. Muissakin asioissa on edistytty. Certian palkkausjärjestelmän kehittäminen jatkuu suunnitelman mukaisesti, valtion puolella aloitellaan virastoeräneuvotteluja, yliopistojen tes-työryhmät työskentelevät tuloksekkaasti, vaikka tilapäisiä ryppyjä rakkauteen välillä syntyykin. Vielä uitettuun kissaan palatakseni - jospa alussa mainitsemani märkä kissanpentu kurkotteleekin maito- tai jopa kermakulhosta, jolloin kastumisesta seuraisi jotain hyvääkin! Jospa tuskallisten vaiheitten jälkeen onnistuisimmekin luottamuksen synnyttämisessä työmarkkinaosapuolten välille niin, että kaikki voittaisivat: työntekijät, työnantajat ja meidän kaikkien yhteinen yhteiskunta. Luonnossakin valo voittaa taas kerran pimeyden. Aurinkoista kevättä! Genom kamp till seger? På väggen i mitt arbetsrum finns en bild av en kattunge som trillat i en vattenskål och blivit våt uppöver öronen. Bildtexten lyder Difficult Times. Bilden har en symbolik som passar väldigt bra i den nuvarande arbetsmarknadssituationen. Vi är inne i året efter ramavtalet, och fast man i vissa förbundsvisa förhandlingar om justeringspotter och annat har uppnått riktigt goda resultat och i andra förhandlingar kunnat gå vidare i samförstånd, finns det på centralförbundsnivå inte några framsteg i sikte mellan avtalsparterna. Hoppet om en ny bred avtalslösning som skulle påminna om ett ramavtal minskar allt medan tvisten om tre dagars utbildningsrättighet fortsätter. Vid beredningen av avtalsmålen inriktar man sig ändå, förutom på de förbundsvisa förhandlingar som ska föras om ett år också på en eventuell tidigarelagd förhandlingsomgång. Ändringarna i utvärderingen av de personliga prestationerna i universitetens lönesystem trädde i kraft vid årsskiftet, och de utvärderingsdiskussioner som ska föras med två års intervall håller så småningom på att komma igång. Föreningarnas utbildningstillfällen har lockat ett stort antal intresserade åhörare, och på basis av de diskussioner som förts kan vi hoppas att utvärderingsdiskussionerna ska utvecklas till en plattform för genuin växelverkan. Det är särskilt glädjande att vår avtalspartner, Sivistystyönantajat, är överens med oss om att personliga diskussioner ska föras med varje anställd som ska bedömas, på det sätt som avses i avtalet. Man har gjort framsteg också i andra frågor. Trots tillfälliga fnurror på tråden fortsätter utvecklingen av Certias lönesystem planenligt, inom den statliga sektorn inleder man förhandlingar om ämbetsverkspotterna, och inom universiteten fortsätter arbetsgrupperna för tjänste- och kollektivavtal resultatrikt med sitt arbete. För att ännu återgå till den våta katten - tänk om det var en skål med mjölk eller kanske rentav grädde den hade försökt nå när olyckan skedde - då kanske den hade lite tur också i oturen! Tänk om man efter dessa svåra tider kunde skapa förtroende mellan arbetsmarknadsparterna och få ett resultat som alla vinner på: arbetstagarna, arbetsgivarna och allas vårt gemensamma samhälle. Ute i naturen vinner ljuset nu än en gång över mörkret. Med önskan om en solig vår! Puheenjohtaja Kerttu Pellinen UNIVERSITAS 1/2013 3
a j a n k o h t a i s t a Loma-ajan palkkaan ja vuosiloman sairauskarenssiin muutoksia Kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtyneiden loma-ajan palkka lasketaan jatkossa lomanmääräytymisvuoden ansioiden mukaan. Sama koskee vastaavasti osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyneitä. Lisäksi työntekijällä olisi pyynnöstä oikeus saada vuosilomaa siirrettyä sairauden vuoksi jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Muutosten taustalla ovat EU-tuomioistuimen ratkaisut. Lomapalkan laskenta muuttuu Lomapalkan laskemisen muutos koskee kuukausipalkkaisia työntekijöitä ja virkamiehiä, jotka ovat esimerkiksi siirtyneet osittaiselle hoitovapaalle tai osa-aikaeläkkeelle ennen lomaansa. Käytännössä tällaisten työntekijöiden on mahdollista saada loma-ajalta nykyistä suurempaa palkkaa, sillä palkkaa ei enää lasketa lomallelähtöhetken osa-aikatyön palkan perusteella. Jos henkilön työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat lomamääräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketaan jatkossa prosenttiperusteisella laskentasäännöllä. On myös mahdollista, että työaika ja palkka muuttuvat kuitenkin vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen mutta ennen loman alkamista. Näissä tapauksissa lomapalkka perustuisi lomanmääräytymisvuoden työajan mukaan määräytyvään palkkaan. Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan vuoden pituista aikaa välillä 1.4.-31.3. Muutos tulee voimaan 1.4.2013 mutta lakia sovelletaan vasta 1.4.2013 alkavana lomanmääräytymisvuotena ansaittuihin vuosilomiin. Tänä vuonna pidettävien vuosilomien osalta vuosiloma-ajan palkkaa maksetaan nykyisten sääntöjen mukaan. Vuosiloman siirto sairauden vuoksi Nykyisin lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä vasta seitsemän sairauspäivän jälkeen. Lainmuutoksen jälkeen jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Oikeus saada vuosiloma siirretyksi edellyttää työntekijän nimenomaista pyyntöä loman siirtämisestä. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Tämäkin muutos tulee voimaan 1.4.2013 lukien. Ehdotuksen mukaan siirto-oikeus koskisi jo ensimmäistä sairauspäivää lain voimaantulon jälkeen. Muutokset sopimuksiin Muutokset kirjataan valtion virka- ja työehtosopimukseen ja tulevat voimaan samanaikaisesti lainmuutoksen kanssa. Vastaavat muutokset kirjataan tarvittaessa myös muihin työehtosopimuksiin. Työnantajan selvitettävä työaikoihin liittyvät vaaratekijät Työtapaturmien sekä työperäisten vammojen ja sairauksien on todettu lisääntyvän, kun viikoittainen työaika ylittää 40 tuntia. Tapaturmariskin suuruuteen vaikuttaa työajan keston lisäksi työn tauottaminen. Hallitus esittää työturvallisuuslain täsmentämistä siten, että työnantajan olisi jatkossa selvitettävä ja arvioitava myös työajoista johtuvat haitta- ja vaaratekijät. Ottamalla huomioon työaikoihin liittyvät haitta- ja vaaratekijät voitaisiin tehokkaammin ehkäistä sairauspoissaoloja ja tapaturmia sekä lisätä työssä jaksamista. Esitys perustuu työmarkkinakeskusjärjestöjen syksyllä 2011 tekemään raamisopimukseen. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. 4 UNIVERSITAS 1/2013
a j a n k o h t a i s t a Varastokirjaston tulevaisuuden kolme vaihtoehtoa Varastokirjaston yhdistämistä Kansalliskirjastoon selvittänyt työryhmä esittää kolmea eri vaihtoehtoa sekä toimeksiantonsa että Helsingin yliopiston, Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston näkemysten pohjalta. Vaihtoehdot ovat: 1. Varastokirjasto yhdistetään Helsingin yliopiston yhteydessä toimivaan Kansalliskirjastoon, sijaintipaikkana Kuopio 2. Varastokirjasto yhdistetään Kansalliskirjaston Mikkelissä olevaantoimintaan 3. Varastokirjasto jatkaa toimintaansa Kuopiossa opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena virastona eikä yhdistämistä Kansalliskirjastoon tapahdu. Työryhmä mielestä lainsäädännölliset, hallinnolliset ja kokoelmiin liittyvät näkökohdat eivät muodosta estettä yhdistymiselle. Helsingin yliopisto ja Kansalliskirjasto asettavat kuitenkin yhdistymisen ehdoksi Varastokirjaston toiminnan siirtämisen Mikkeliin tavoitteena alueen arkistokeskusta vahvistava ja digitaalista palvelukeskusta rakentava kokonaisuus. Työryhmän selvityksen mukaan Varastokirjaston siirto Mikkeliin aiheuttaisi kuitenkin lisäkustannuksia. Yhdistyminen voisi Helsingin yliopiston kannan mukaan toteutua vasta siinä vaiheessa kun toimintojen siirto Mikkeliin käynnistyisi. Työryhmän mukaan Varastokirjaston liittäminen osaksi Kansalliskirjastoa vuonna 2014 olisi toteutettavissa siinä tapauksessa, että Varastokirjaston toiminta jatkuisi nykyisissä tiloissa Kuopiossa. Tämä vaihtoehto on kuitenkin poissuljettu Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston asettamien ehtojen johdosta. Puntarissa valtion virkatoiminnan eettisyys Hallinnon eettisyys on keskeistä valtion toimintojen luotettavuuden kannalta. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on asettanut toimikunnan arvioimaan valtion viranomaiskäytäntöjä ja virkamiesten toimintaa eettiseltä kannalta. Sen tulee myös tehdä suosituksia valtiovarainministeriölle. Toimikunnan puheenjohtaja on valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto. Tarkoituksena on käydä valtion ohjeistus ja toimintatavat läpi ja arvioida asiantuntijavoimin, vastaavatko ne 2010- luvun vaatimuksia. Toimikunnan tulee saada työnsä päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä. Opintotuen kehittäminen edistää koulutuksellista tasa-arvoa Neuvotteluissa ei edistytty Yhteisen tahtotilan puute työmarkkinaosapuolten välillä esti mahdollisuudet löytää työmarkkinajärjestöjen yhteisiä esityksiä maan hallitukselle puolivälitarkistusta ja kehysriihtä varten. STTK:n hallitus on pettynyt työnantajien asenteisiin. Ne heikentävät kykyä löytää ratkaisuja eri osapuolten kesken nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa. Opintotuen tulee mahdollistaa kokopäiväinen opiskelu opintojen aikana. Riittävä toimeentulo tukee opiskelua ja vähentää opintojen viivästymisen riskiä. YHL edellyttää lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle, että opintotukea tulee kehittää edelleen opintorahapainotteisena ja tuen tason tulee seurata kustannuskehitystä myös asumislisän vuokrakaton osalta. Opintotuen kehittäminen tukiaikojen leikkauksin tai lainapainotteisuutta lisäämällä ei edistä opintoaikojen lyhentämistä ja työurien pidentämistä. Liitto edellyttää, että opintotuessa 1.8.2011 voimaan tulleiden muutosten ja kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtymisen vaikutukset opintoaikoihin pitää arvioida ennen kuin opintotukeen tehdään rakenteellisia uudistuksia. YHL kannattaa opintolainavähennyksestä luopumista ja siirtymistä opintolainahyvitykseen, joka maksettaisiin opintolainan lyhennyksenä suoraan pankille. Hyvä ehdotus on myös maksuvapautuksen ulottaminen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleviin, esim. tilapäisesti työkyvyttömiin ennen lainan irtisanomista. Tällä voitaisiin todennäköisesti vähentää takausvastuuperintään siirtyvien lainojen määrää ja alennetaan opiskelijalle opintolainan nostamisesta koituvaa riskiä. UNIVERSITAS 1/2013 5
p ä i v ä n p u h e e n a i h e Työuria pidennetään työelämää muuttamalla Eläkeiän nosto on vain yksi keino muiden joukossa Eläkeiän noston väitetään vahvistavan eläkejärjestelmän kestävyyttä. STTK:n edunvalvontajohtaja Markku Salomaa toppuuttelee eläkeiän nostoa. - Nykyinen eläkejärjestelmämme on suhteellisen uusi. Pitää ensin katsoa, miten se toimii. Eläkkeellelähtöiän pitäisi nykyjärjestelmän mukaan nousta vähitellen elinaikakertoimen myötä. Joustavan eläkeiän myötä eläkkeelle voi tosiasiassa lähteä vaikka vasta 68-vuotiaana. - Jo nykyjärjestelmässä voi nostaa eläkkeellelähtöikää, mutta työnantajat eivät toimi tavoitteen mukaisesti, STTK:n edunvalvontajohtaja Markku Salomaa sanoo. Suurin ongelma eläkejärjestelmässä on hänen mukaansa se, että ikääntyvillä ihmisillä ei ole töitä. Jos työnantaja pääsee valitsemaan 55-vuotiaan konkarin ja vastavalmistuneen 25-vuotiaan välillä, nuori voittaa. - Nuorella on koulutusta ja ammattitaitoa, jota työnantaja pääsee hyödyntämään suoraan. Kun myös ikääntyvien koulutuksesta pidettäisiin huolta, heilläkin olisi paremmat mahdollisuudet jatkaa töissä. Salomaa tähdentää, että eläkejärjestelmä kestää, kunhan mahdollisimman moni on mahdollisimman täysiaikaisesti työssä. Sen takia muutoksia tarvitaan nimenomaan työelämään. - Eläkeikä on yksi vipuvarsi, jolla työuraa voi pidentää. Isoin vääntövipu on kuitenkin työelämän puolella. Pienet eläkkeet iso huoli Selvitysmies Jukka Pekkarinen on luvannut kiirehtiä arviotaan vuoden 2005 eläkeuudistuksen tuloksista. Sen jälkeen ryhdytään mietti- 6 UNIVERSITAS 1/2013 STTK:n edunvalvontajohtaja Markku Salomaa muistuttaa, että yli 63-vuotiaille tarkoitettua superkarttumaa ei pääse kerryttämään ilman työpaikkaa.
p ä i v ä n p u h e e n a i h e mään, mitä eläkejärjestelmälle pitäisi tehdä. Paineet eläkeiän nostoon ovat suuret. Salomaan mukaan STTK:lla on kaksi muuta suurempaa asiaa listalla. - Pitää ensinnäkin miettiä, että eläkejärjestelmä takaa riittävän eläkkeen. Toiseksi eläkejärjestelmän pitää olla taloudellisesti kestävä. Elinaikakerroin leikkaa tulevia eläkkeitä yllättävän tehokkaasti. Työuraa pidentämällä työntekijä saisi työeläkkeensä ns. täytenä, mutta repaleiset työurat eivät kerrytä tarpeeksi hyvää perustasoa. - Eläkettä kertyy koko työuran ajalta, joten katkokset näkyvät eläkkeissä nopeasti. Inhimillinen eläketaso saattaisi olla 50-60 prosenttia kokoaikaisen työn ansiosta. Alempi tuo toimeentulo-ongelmia. Salomaa huomauttaa, että emme vielä tiedä, kuinka 2005 uudistus näkyy eläkekarttumissa. Eläkkeiden leikkaukset eivät käy Maksussa olevista eläkkeistä valtaosan maksavat nykyiset palkansaajat. Ruotsissa eläkkeiden rahoitus ajautui pienoiseen kriisiin, minkä seurauksena eläkkeitä leikattiin. Suomessa vastaava ei Salomaan mukaan tule kyseeseen. - Suomessa lainsäädäntö lähtee siitä, että kertynyt eläke nauttii tavallaan perustuslain suojaa. Leikkaukset vaatisivat isoja lainsäädäntömuutoksia. Mikäli tulevia eläkkeitä leikataan, se tehdään eläkekarttumia muuttamalla ja muutoksiin tulee pitkät siirtymäajat. Tasapaino pitää löytää eläketason ja eläkejärjestelmän rahoituksen kesken. - Tämä on sellainen kiikkulauta. Jos karttumia heikennetään, järjestelmä kestää, mutta eläkkeet ovat tosi pieniä. Ruotsin esimerkkikään ei houkuta. - Pettymys oli melkoinen, kun eläkkeitä leikattiin. En pitäisi sitä hyvänä ratkaisuna. Täytyy muistaa, että Ruotsissa kukin voi itse päättää, miten sijoittaa eläkekertymäänsä. Juuri kukaan ei ole sitä käyttänyt. Suomessa tätä vaihtoehtoa ei ole, sillä eläkesijoituksia hoitavat eläkeyhtiöiden sijoitusammattilaiset. Osa-aikaisesti töissä eläkkeellä? Keskimääräinen eläköitymisikä on noussut rivakammin kuin odotettiin. Tavoite on 62,4 vuotta vuonna 2025. Toissavuonna eläkkeelle Työeläkeuudistus 2005 astui voimaan nykyinen eläkejärjestelmä. Siihen kuuluu joustava eläkeikä, 63-68 vuotta, sekä elinaikakerroin. 2009 sovittiin, että vuonna 2025 keskimääräinen eläköitymisikä on 59,4 vuoden sijasta 62,4 vuotta. 2011 elinaikakerroin otettiin käyttöön. Töissä pitää jatkaa elinaikakertoimen verran pidempään, jotta eläkkeensä saa täysimääräisenä. Sääntöä sovelletaan vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneisiin. 2012 työurasopimuksessa sovittiin osa-aikaeläkkeen ikärajan nostosta 61 vuoteen vuonna 2015. Muutos koskee 1954 tai sen jälkeen syntyneitä. Samalla ns. työttömyyseläkkeelle pääsyä tiukennetaan alkaen vuonna 1957 syntyneistä. 2013 valmistuu Jukka Pekkarisen selvitys nykyisen eläkejärjestelmän toimivuudesta. 2015 kolmikantaisen työryhmän on määrä sopia eläkejärjestelmään tulevista muutoksista. 2017 lähtien eläkejärjestelmän muutokset astuvat asteittain voimaan. 2025 keskimääräinen eläkkeellelähtöikä on 62,4 vuotta. jäätiin keskimäärin 60,5-vuotiaana. Eläköitymisiän nostamiseksi tarvitaan Salomaan mukaan kaikki työelämän keinot käyttöön. Eläkejärjestelmääkin voisi tältä osin hioa. - Ruotsissa eläkkeelle lähdetään myöhemmin, koska siellä tehdään uran loppupuolella paljon osa-aikatyötä, Salomaa huomauttaa. - Lisäksi siellä noudatetaan irtisanomisjärjestystä eli viimeksi tullut ensimmäiseksi ulos. Ikähaitarin loppupäässä olevien työpaikat säilyvät. Ulos joutuvat ne, joiden on helpompi hakea uutta työpaikkaa. Niin sanotun eläkeputken siirtäminen ja heikentäminen on lisännyt jonkin verran ikääntyvien työllisyyttä. Osa-aikaisesta työstä toivotaan kuitenkin tehokkaampaa ratkaisua. Vuoden alussa professorit Nicholas Barr ja Niin sanotun eläkeputken siirtäminen ja heikentäminen on lisännyt jonkin verran ikääntyvien työllisyyttä. Mutta, jos työnantaja pääsee valitsemaan 55-vuotiaan konkarin ja vastavalmistuneen 25-vuotiaan välillä, nuori voittaa. Keith Ambachtsheer arvioivat suomalaista eläkejärjestelmää. Barr toivoi, että eläkkeelle voisi jäädä portaittain, jolloin työntekijä voisi jatkaa osa-aikaisesti työssä. Se olisi yksi keino nostaa eläköitymisikää, jotta se vastaisi paremmin keskimääräisen eliniän nousua. Salomaa painottaa, että hidas kiiruhtaminen on eläkkeissä parasta. - Tästä on vasta vajaa vuosi, kun sovimme työurasopimuksessa osa-aikaeläkkeen muutoksista. Ylipäätään eläkejärjestelmää koskevat uudistukset vaikuttavat täysillä vasta 30-40 vuoden kuluttua. Teksti ja kuva: Birgitta Suorsa UP-uutispalvelu UNIVERSITAS 1/2013 7
p ä i v ä n p u h e e n a i h e Ikä on helppo syntipukki Tutkija Sari Irni kehottaa pohtimaan tarkasti, mikäli omia tai muiden tekemisiä arvioidessaan vetoaa ikään. - Useimmiten kyse on väsymyksestä, puutteellisista taidoista tai huonosta perehdyttämisestä. Iästä saadaan kuitenkin helppo syntipukki, olipa kyse nuoresta tai ikääntyvästä työntekijästä. Väitöskirjassaan Irni tutki iän ja työn kohtaamista. Hän analysoi 45-64-vuotiaita työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja henkilöstöpäälliköiden haastatteluja. - Yksi vastaajista arvioi itsensä liian vanhaksi omaan työhönsä, koska ei uskonut selviytyvänsä siitä. Hän teki 60-tuntista työviikkoa eikä tosiaan huomannut omaa uupumustaan. Stereotypiat vallitsevat Ikään vedotaan helposti, kun uusia työelämätaitoja pitäisi hankkia. Irni muistuttaa, etteivät uudet tietokoneohjelmat ole helppoja nuorillekaan. - Ihmiset ajattelevat stereotyyppisesti. Tehdään helposti salakavalia tulkintoja iän perusteella, hän sanoo. Kyse on Irnin mukaan kulttuurisista oletuksista. Siksi tulkintojen tekeminen olisi hyvä tiedostaa. - Jos alkaa pohtia, että tietty työntekijä on ikääntynyt ja väsynyt, kannattaa todella tarkkaan miettiä, mistä oikeasti on kysymys. Niputtaminen on haitallista Työyhteisö voi suhtautumisellaan tehdä ikääntyvän työntekijän. Esimerkiksi työttömyyseläkeputken käyttö työpaikalla johti siihen, että yli 56-vuotias määrittyi turhaksi ja tarpeettomaksi. - Ihmiset ovat erilaisia sekä nuorempina että vanhempina, ikääntyessä nämä erilaisuudet korostuvat. Työpaikalla voidaan kuitenkin niputtaa kaikki ikääntyvät samanlaisiksi ja toimia sen mukaan, Irni kertoo. Irtisanomistilanteissa tähän sorrutaan helposti. Irnin mukaan luottamusmies ja esimies voivat kysyä työntekijältä suoraan, mistä on kysymys, jos tämä vaikuttaa epämotivoituneelta. Ammattiasema ja asiantuntemus auttavat Irni painottaa, että suhtautuminen ikääntyvään on hyvin paljon kiinni ammatista. Syrjintäkokemuksia ei ollut lainkaan, jos ammattiasema sopi yhteen ikään liittyvien myönteisten stereotypioiden kanssa. Esimerkiksi laajojen asiakokonaisuuksien hallintaa arvostetaan. - Arvostus ei välttämättä ole kiinni hierarkkisesta asemasta. Asiantuntemuskin on tärkeä tekijä. Jos työntekijä tunsi tuotantoon liittyvän prosessin, häntä arvostettiin. Toisaalta hyvässä asemassa olevan osaaminen voidaan iän myötä kyseenalaistaa, jos työssä vaaditaan esimerkiksi motoriikkaan liittyvää tarkkuutta. Syrjintä syynä aikaisiin eläkkeisiin Yksi syy tavallista aiempaan eläkkeelle lähtöön on Irnin mukaan suhtautumisessa. Työpaikalla katsotaan, että ihminen on liian vanha tehtäväänsä. - Puhutaan työssä jaksamisesta, 8 UNIVERSITAS 1/2013 Yksi syy tavallista aiempaan eläkkeelle lähtöön on tutkija Sari Irnin mukaan suhtautumisessa. Työpaikalla katsotaan, että ihminen on liian vanha tehtäväänsä, hän sanoo.
e d u n v a l v o n t a a Työterveyshuolto lomautuksen aikana ja irtisanomisen yhteydessä Tutkija Sari Irnin mielestä ihmiset ajattelevat stereotyyppisesti ja tekevät helposti salakavalia tulkintoja iän perusteella. työnmääristä ja niin edelleen. Keskustelusta unohtuu sukupuolisyrjintä ja epämääräiset syrjinnän tavat. Niihinkin pitäisi kiinnittää huomiota, kun puhutaan työolosuhteista, Irni sanoo. - Eläkeiän nostopuheiden sijaan olisi parempi kiinnittää huomiota työolosuhteiden parantamiseen, hän painottaa. Joustot tulevat tarpeeseen Irnin mukaan ikääntyvät työntekijät pystyvät jatkamaan työssä pidempään varsinkin, jos työelämä joustaa. Joustava eläkeikä, 63-68 vuotta, on hyvä ratkaisu. - Kuusikymppinen saattaa ajatella selviävänsä 63-vuotiaaksi asti töissä, mutta ei missään nimessä pidemmälle. Myös osa-aikaeläke sai tutkimusaineistossa kiitosta. - Osa-aikaeläkeläiset pysyivät riittävän terveinä juuri eläkejaksojen turvin. He jaksoivat tiukatkin työjaksot hyvin, kun saattoivat olla viikon välillä pois. Teksti: Birgitta Suorsa UP-uutispalvelu Lakisääteiset ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut ovat käytettävissä palvelussuhteen aikana, siis myös lomautusaikana ja irtisanomisaikana. Sairaanhoito kuuluu vapaehtoisiin työterveyshuollon palveluihin, jotka ovat käytettävissä silloin kun työsuhteessa maksetaan palkkaa. Siten työterveyshuollon kautta on saatavissa sairaanhoitoa irtisanomisaikana, mutta ei välttämättä lomautuksen aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee ainakin lyhyiden lomautusten ajaksi vapaaehtoistenkin työterveyshuollon palvelujen tarjoamista. Valtio itse on työnantajana linjannut, että työterveyshuollon tarjoamat sairaanhoitopalvelut ovat käytettävissä myös lomautuksen aikana. Työnantajan olisi hyvä lomautusten yhteydessä erikseen muistuttaa sekä henkilöstölle että työterveyspalvelujen tuottajalle, millaista käytäntöä noudatetaan. Kun lomautus tai irtisanominen uhkaa tai on tiedossa tulevaksi, henkilöstöllä on tavanomaista enemmän tarvetta saada työterveyshuollon palveluita, kuten tukea ja terveysneuvontaa. Tällaisissa tilanteissa voi henkilöstön edustaja tarvittaessa pyrkiä sopimaan näistä tukitoimista ja palveluista työnantajan kanssa. Ennen työ- tai virkasuhteen päättymistä on hyvä käydä terveystarkastuksessa, jossa kartoitetaan työkyky, tukitarpeet ja oman terveyden hoitaminen työsuhteen päätyttyä. Samalla voidaan kartoittaa mahdollisten sairauksien hoito ja palveluiden siirtyminen muuhun toimipaikkaan (esim. terveyskeskukseen). Henkilön on hyvä saada itselleen yhteenveto työterveyshuollossa suoritetusta terveyden seurannasta ja sairaanhoidosta sekä arvio jatkotoimien tarpeesta ja aikataulutuksesta. Aki Nieminen Pardian asiamies Osa-aikaeläkkeen ikärajaan ja varhennettuun vanhuuseläkkeeseen muutoksia Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee. Vuonna 1954 tai sen jälkeen syntyneiden on jatkossa mahdollista jäädä työeläkelakien mukaiselle osa-aikaeläkkeelle aikaisintaan 61-vuotiaana. Työeläkejärjestelmästä poistuu kokonaan mahdollisuus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Muutokset koskevat vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneitä. Ennen vuotta 1952 syntyneet voivat edelleen jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Työeläkelait muuttuivat myös siten, ettei työttömyysturvan lisäpäivärahaa saavilla pitkäaikaistyöttömillä ole enää mahdollisuutta jäädä 62-vuotiaana varhennusvähennyksellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle. Nämä muutokset koskevat vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneitä. Ennen vuotta 1958 syntyneet voivat edelleen jäädä lisäpäiviltä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Myös takuueläkkeestä annettu laki muuttui niin, että vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä saavalla on oikeus takuueläkkeeseen nykyisen 62 vuoden iän sijasta aikaisintaan 63-vuotiaana. Uudet lait tulivat voimaan vuoden alusta lukien. UNIVERSITAS 1/2013 9
a j a n h e n g e s s ä Perusteet pöytään Määräaikaisten osuus yliopistojen kaikista työntekijöistä laskee hitaasti, mutta tukitehtävissä työskenteleviä on viime vuosina vakinaistettu kohtuullisesti. Perusteettomiin määräaikaisuuksiin puututaan entistä hanakammin. Kuva: Kimmo Nordström Kerrankin hyviä uutisia yliopistomaailmasta: perusteettomat määräaikaisuudet käyvät koko ajan harvinaisemmiksi. Yliopistot ovat alkaneet paiskia töitä asian eteen, ja tuloksia alkaa näkyä, kertoo YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen. - Perusteettomat määräaikaisuudet ovat vähentyneet nimenomaan tukitehtävistä. Yliopistoissa tehdään aidosti työtä asian korjaamiseksi, Pellinen toteaa. Erityisen kiitoksen Pellinen antaa Åbo Akademille ja Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle, joissa ei hänen tietojensa mukaan teetetä perusteetonta pätkätyötä ainakaan muulla henkilöstöllä. Myös muissa yliopistoissa asiaan on paneuduttu. Ainakin Turun, Oulun ja Jyväskylän yliopistoissa vakinaistamisia on ollut paljon. - Osapuolten välillä vallitsee hyvä tahto, Pellinen kehuu. - Mutta paljon on vielä tekemistä. Pelisäännöt paperille Yliopistojen johdossa ja henkilöstöhallinnossa työsopimuslaki tunnetaan toki hyvin, mutta laitoksissa lain soveltamisesta voi olla vähemmän kokemusta, arvelevat sekä Pellinen että Sivistystyönantajat ry:n toimitusjohtaja Nina Pärssinen. Yliopistoissa laitosten ja yksiköiden johto voi vaihtua useinkin, eikä uusilla, tutkijataustaisilla johtajilla välttämättä ole paljon kokemusta henkilöstöhallinnosta. Ja vaikka työsopimuslaki olisikin tuttu, kaikkien työntekijöiden palvelushistoria välttämättä ei ole, lisää henkilöstöjohtaja Jouni Valjakka Jyväskylän yliopistosta. - Varsinkin jos aikaisemmat tehtävät ovat olleet toisessa tulosyksikössä. Määräaikaisuuden perusteita tarkasteltaes- 10 UNIVERSITAS 1/2013 Olenko perusteettomasti määräaikainen? Jos epäilet, että oman työsuhteesi määräaikaisuudelle ei ole perusteita, kannattaa olla ensimmäiseksi yhteydessä omaan pääluottamusmieheen. Hän osaa arvioida, ovatko perusteet pitävät usein ovat, mutta eivät aina. Jos tapaus on epäselvä, hän voi ottaa yhteyttä henkilöstöjärjestöön ennen asian viemistä eteenpäin. Ilman työntekijän lupaa ei kuitenkaan lähde asiaa ajamaan, Kerttu Pellinen kertoo. Joskus asia voi ratketa jo oman esimiehen kanssa keskustelemalla, joskus saattaa joutua ottamaan yhteyttä yliopiston henkilöstöhallintoon. Jos yhteisymmärrystä ei löydy vieläkään, työsuhde voidaan ottaa käsittelyyn henkilöstöjärjestön ja Sivistystyönantajat ry:n kesken. Jos sopua ei synny silloinkaan, viimeinen vaihtoehto on viedä asia tuomioistuimen käsittelyyn. Uuden yliopistolain jälkeen näin pitkälle ei ole kuitenkaan edennyt yksikään tapaus. TT sa kaikki saman työnantajan kanssa solmitut työsuhteet otetaan huomioon. Muun muassa näistä syistä henkilöstöjärjestöt ja työnantajat ovat laatimassa yhteistyössä opasta määräaikaisten työsuhteiden pelisäännöistä. Opasta laativassa työryhmässä on edustus Sivistystyönantajista, yliopistojen henkilöstöhallinnosta sekä Jukosta, Pardiasta ja JHL:stä. - Oppaan on tarkoitus olla käytännön työkalu esimiehille ja luottamusmiehille siitä, minkälaisiin seikkoihin rekrytoinnissa tulee kiinnittää huomiota, ja mihin sopimusta tehdessä, työsuhteen aikana ja työsuhteen loppuessa, Pärssinen kertoo. Tärkeintä Pärssisen mukaan on se, että määräaikaisuuden perustetta mietittäisiin jokaisen työsuhteen kohdalla tarkasti, eikä vain luotettaisi siihen, että näin on ennenkin toimittu. Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, ellei määräaikaisuudelle ole perustetta. Yt-neuvottelut tai rekrytointikieltokaan eivät välttämättä ole este perusteettomasti määräaikaisessa työsuhteessa olleen vakinaistamiselle. Usein määräaikaisuus toki on perusteltua, etenkin yliopistoissa, joissa tehtävästä tutkimuksesta suuri osa on määrätyn mittaisia projekteja. Kiistat ovat käyneet harvinaisiksi Projektitkaan eivät kuitenkaan käy automaattisesti määräaikaisuuden perusteeksi. Korkein oikeus katsoi viime vuonna, että TE-keskuksessa sihteerin töitä tehneen henkilön toistuvat määräaikaisuudet olivat laittomia, vaikka osa hänen palkkaukseensa käytetyistä rahoista tuli Euroopan aluekehitysrahastosta, josta rahat anottiin vuodeksi kerrallaan. Oikeuden mukaan työntekijän tekemät työt liittyivät kuitenkin TE-keskuksen tavanomaiseen ja pysyvään toimintaan. Myös useat peräkkäiset määräaikaisuudet kertoivat työn jatkuvasta tarpees-
a j a n h e n g e s s ä Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtaja Jouni Valjakka. Ω YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen. Kuva: Markus Sommers. Oulun yliopiston henkilöstöjohtaja Liisa Rossi. Kuva: Juha Sarkkinen/OY. Sivistystyönantajat ry:n toimitusjohtaja Nina Pärssinen. ta. Samaan tulokseen olivat aiemmin tulleet myös käräjä- ja hovioikeus. (Aiheesta enemmän muun muassa Universitaksen numerossa 1/2012). Edellä mainittu tapaus käsitteli 2000-luvun alkupuoliskolle sijoittuneita työsuhteita. Viime vuosina määräaikaisuuksien perusteista ei ole tarvinnut yliopistoissa käräjöidä. - Hirvittää, kun suhtaudun asioihin niin positiivisesti, mutta joskus se on oikeasti niin. Uuden yliopistolain aikana emme ole joutuneet riitauttamaan määräaikaisuuksien perusteita oikeudessa, vaikka siihenkin olemme valmiita, Pellinen toteaa. Pardian ja Sivistystyönantajien kesken on tähän mennessä jouduttu käsittelemään vain yhtä määräaikaisuuden perustetta koskevaa kiistaa, mutta sekin ratkesi kesken käsittelyä siihen, että kiistan keskiössä ollut ihminen vakinaistettiin. Vaikka ongelmatapauksia ei ole juuri tarvinnut liittotasolla puida, mahdollisuus siihen on olemassa. Tämä on kirjattu työehtosopimukseen, mikä Pellisen mukaan auttaa paljon. Muuten riitakysymykset, joihin ei löydy sopua työpaikalla, pitäisi ratkoa käräjillä. Muuta henkilökuntaa vakinaistetaan Tarkkaa, tuoretta tietoa yliopistojen määräaikaisuuksien jakautumisesta eri henkilöstöryhmien kesken ei vielä ole, ainakaan julki. YHL:n jäseniä määräaikaisissa työsuhteissa on joka tapauksessa huomattavasti vähemmän kuin tutkijoita ja opettajia. Viime vuosien vakinaistamisetkin ovat kohdistuneet etenkin tukitehtävissä oleviin yliopistolaisiin. Oulun yliopiston henkilöstöjohtaja Liisa Rossi kertoo, että viime vuoden yli 80 vakinaistamisesta yli 60 koski muuta henkilöstöä. - Tavoitteena on, että tukitehtävät ja muut pysyvät työt tehdään vakituisessa työsuhteessa. Rossin mukaan henkilöstöpalvelut käy vuosittain yksiköiden johdon kanssa työsuhteet läpi. Iso osa Oulun vakinaistamisista on tapahtunut juuri näiden kierrosten seurauksena. Tänä vuonna Rossi arvelee vakinaistamisia olevan tulossa vielä kolmisenkymmentä, mutta sitten ainakin selvimmät tapaukset alkavat olla käsitelty. Jyväskylän yliopistossa on edetty samanlaisten kierrosten kautta. Vuosien 2011 ja 2012 aikana Jyväskylässä on vakinaistettu yli 200 työsuhdetta, joista noin puolet oli muuta henkilökuntaa. Muun henkilökunnan osuus kaikista 2600 työntekijästä on noin kolmannes. Vaikka tukitehtäviä hoitavan henkilökunnan määräaikaisuudet ovat vähentyneet, määräaikaisten työsuhteiden osuus kaikista yliopistojen työntekijöistä on laskenut hyvin hitaasti. Tohtorikoulutettavat mukaan lukien Suomen yliopistojen työntekijöistä vajaa puolet on määräaikaisia, ilman tohtorikoulutettavia noin kolmannes. Kaikista ei ikinä tulekaan vakituisia. Siksi yli- UNIVERSITAS 1/2013 11
a j a n h e n g e s s ä opistojen täytyisi Valjakan mukaan pitää huolta siitä, ettei määräaikaisten elämää turhaan vaikeuteta. - Työntekijän kanssa pitäisi keskustella mahdollisimman pian, jos määräaikaisuuden päättyminen näyttää tarkoittavan myös työsuhdeketjun päättymistä. Silloin työntekijälle jää aikaa hakea muita töitä esimerkiksi oman talon sisältä, Jouni Valjakka neuvoo. Vääntöä sanamuodoista Erilliselle määräaikaisuusoppaalle Rossi ja Valjakka eivät näe suurempaa tarvetta. - Luulen, että nämä asiat on aika hyvin tiedostettu. Ne löytyvät myös yliopiston omista dokumenteista kuten henkilöstöpoliittisesta toimenpideohjelmasta, Rossi sanoo. Sivistystyönantajien Pärssisen mukaan oppaasta onkin tulossa muistilistan tapainen vihkonen, joka ei huku muiden valkoisten aanelosten sekaan. Opas on melkein valmis, ja se on tarkoitus julkaista tänä keväänä. Viime metreillä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken on ollut vääntöä muutamista sanamuodoista, mutta tämän lehden mennessä painoon näytti siltä, että sopu on syntymässä. - Totta kai aina väännetään, se on itsestäänselvyys, kun keskustellaan asiasta, johon liittyy erilaisia tavoitteita. Tärkeintä on, että olemme saaneet lopputuloksen, josta olemme yhtä mieltä, Pärssinen toteaa. YHL:n Kerttu Pellisen mukaan erimielisyydet ovat liittyneet siihen, miten tarkasti määräaikaisuuksien perusteet oppaaseen kirjataan. - Henkilöstöjärjestöt haluaisivat tarkentaa ohjeita ja tehdä niistä sitovampia, työnantajapuoli taas ei halua niin suoraan opettaa yliopistoja. Tämä on tilanne monissa muissakin sopimustekstien muotoiluissa. Mutta ihan hyvä oppaasta on näinkin tulossa, Pellinen kiteyttää. Teksti: Tuomo Tamminen? Kenestä YHL:n liittokokouskauden 2009-2013 henkilöstön edustaja? Henkilöstön edustajat ovat työyhteisöjen korvaamaton voimavara. He toimivat jäsenten ja henkilöstön puolesta asiantuntijoina monenlaisissa toimintapiirinsä tehtävissä. Parhaiten työ onnistuu, kun sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä oman ja muiden työpaikalla toimivien järjestöjen ja työnantajan kanssa. Ilman toimivaa edustuksellista järjestelmää yhteistoiminta kangertelisi, työrauha olisi vaarassa ja työn ja työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden tarkkailu jäisi puhtaasti työnantajan kontolle. Henkilöstön edustajien moninaisia tehtäviä ei ole mahdollista yhdessä listauksessa luetella. Aktiivinen ja rohkea henkilöstön edustaja pyrkii myös ennakoiden kehittämään työyhteisöjen toimintaa ja tarttuu esiin tuleviin ongelmiin etsien ratkaisua ennakkoluulottomasti. Liittokokouskauden henkilöstön edustajan valinnan kriteerit ovat: valittavan tulee olla YHL:n jäsenyhdistyksen jäsen valittava voi toimia luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna, YT-edustajana, arviointiryhmän jäsenenä, hallituksen jäsenenä, tasa-arvotyössä tai muussa tehtävässä henkilöstön edustajana Hyvä henkilöstön edustaja on tiedonhaluinen, oma-aloitteinen, vaihtoehtoja etsivä, aito, läsnä oleva, tavoitettava, rohkea, sitkeä ja johdonmukainen, rehellinen, tasapuolinen, itsenäinen, vastuunkantava ihminen, joka haluaa oppia, kehittyä ja kasvaa tehtävässään ja ottaa huomioon muutokset toimintaympäristössä. Hän seuraa yhteiskunnassa tapahtuvia ilmiöitä ja muutoksia. Valittavalta edellytetään inhimillisyyttä, mutta ei täydellisyyttä. Ehdotuksen voi tehdä jäsen tai useampi jäsen yhdessä. Ehdotukset perusteluineen tulee toimittaa 31.5.2013 mennessä liiton toimistoon osoitteeseen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen yhl@yhl.fi, jolloin viestin aiheeksi merkitään liittokokouskauden henkilöstön edustaja. YHL:n hallitus tekee päätöksen valinnasta kesäkuun kokouksessaan 12-14.6.2013. Liittokokouskauden 2009-2013 henkilöstön edustaja palkitaan 17.-18.10.2013 pidettävässä liittokokouksessa. 12 UNIVERSITAS 1/2013
t y ö e l ä m ä p u h u t t a a Isiä kannustetaan käyttämään oikeuttaan isyysvapaaseen Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksessa sovittiin perhevapaajärjestelmän uudistamisesta hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena oli lisätä isille tarkoitettuja vapaita. Näin perhevapaiden käyttöön saataisiin joustavuutta ja lasta voitaisiin hoitaa kotona nykyistä pidempään. STTK haastaa isät isyysvapaan käyttöön Vaikka isien perhevapaiden käyttö on lisääntynyt hieman viime vuosina, hoitavat äidit yhä selvästi isiä useammin perheen lapsia. STTK kannustaakin isiä käyttämään oikeuden pidempien isyysvapaiden pitämiseen Sankari-isä -kampanjalla. www.sttk.fi/sankari-isa Video YouTubessa http://www.youtube.com/ watch?v=qv7f4srzs48&list= HL1359025977 Mikä muuttuu isyysvapaan osalta? Isyysvapaa voi pitää 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Isä voi olla enintään 18 arkipäivää yhtä aikaa äidin kanssa kotona vauvaa hoitamassa. Ns. isäkuukausi poistuu eikä isyysvapaalla enää ole kytköstä vanhempainvapaaseen. Nyt poistuu edellytys, että lasta hoidettaisiin kotona, kuten vaadittiin, kun vanhempainvapaa ja isyysvapaa oli kytketty yhteen. Lapsi voi olla kodin ulkopuolella päivähoidossa, kun isä jää myöhemmälle isyysvapaajaksolle. Isä voi pitää isyysvapaata siihen asti kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Isyysvapaa on lapsikohtainen, mutta uuden lapsen syntymä ei enää lakkauta isän oikeutta vapaaseen aiemman lapsen perusteella. Lapsikohtaisuus konkretisoituu tilanteissa, joissa perheeseen syntyy uusi lapsi ennen kuin edellinen lapsi on täyttänyt kaksi vuotta. Isyysvapaan voi jaksottaa neljään jaksoon äitiys- ja vanhempainrahakaudella ja kaksi jaksoa näiden kausien ulkopuolella. Isyysrahan hakeminen yksinkertaistuu myös. Jos lapsi on aloittanut päivähoidon, oikeus päivähoitopaikkaan säilyy isyysvapaan aikana. Ketkä ovat oikeutettuja uudistettuun isyysvapaaseen? Kaikki ne perheet, joissa äiti jää vanhempainpäivärahaan oikeuttavalle vapaalle 1.1.2013 alkaen, ovat uudistuksen piirissä. Jos äiti on jäänyt vapaalle vuoden 2012 puolella, oikeutta ei synny. Mitä vaikutuksia muutoksilta odotetaan? Pidetään todennäköisenä, että isät pitävät vapaita enemmän. Perheiden arki helpottuu. Isän ja lapsen suhde paranee. Miesten ja naisten tasa-arvo työmarkkinoilla paranee asteittain. Asenteet muuttuvat hitaasti, mutta isän hoitamat lapset muodostavat erilaista arvomaailmaa ja perinteiset stereotypiat jäävät taka-alalle. Naiset ja miehet ovat yhdenvertaisia kotona ja työelämässä. Teksti: Satu Henttonen Pardian sopimusasiantuntija UNIVERSITAS 1/2013 13
t y ö e l ä m ä p u h u t t a a Mikä muuttuu nykyiseen verrattuna? Isän oma vapaa pitenee. Päivähoidon aloittaminen ei estä isyysvapaan pidentämistä. Oikeus päivähoitopaikkaan säilyy isän vapaan ajan. Isyysrahan hakeminen yksinkertaistuu. Miesten ja naisten välinen tasa-arvo kehittyy, asenteet muuttuvat ja työelämän tasa-arvo paranee. Perhevapaakokonaisuus 1.1.2013 lähtien tarkoittaa seuraavia asioita: Äitiysvapaa 105 arkipäivää Vanhempainvapaa 158 arkipäivää Isyysvapaa 54 arkipäivää Lapsi on 1 vuotta, jos kaikki vapaat pidetään kokonaan Hoitovapaa kunnes lapsi 3 vuotta Osittainen hoitovapaa perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy Miten tähän on tultu? Ammattijärjestöillä on ollut keskeinen rooli sosiaalipoliittisten etuuksien kehittämisessä ja parantamisessa. Uudistuksista on sovittu työmarkkinajärjestöjen välisissä tuloratkaisuissa, jonka jälkeen sovitut asiat ovat edenneet lainsäädäntöön. Näin tapahtui myös ns. raamiratkaisun 2011 yhteydessä. Raamiratkaisu ja lainmuutos vuonna 2012 selkeyttävät ja parantavat isävapaita vuoden 2013 alusta alkaen. 1973-1974 nostettiin ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi. 1974 ns. Lindblomin sopimus: äitiyspäiväraha 72 arkipäivästä 174 arkipäivään. 1978 isyysraha 12 arkipäivää - lyhentää äidin päivärahakautta. 1980 vanhempainvapaa ja vanhempainvapaan päivärahakauden pidennys. 1982 ansiosidonnainen äitiys- ja vanhempainvapaa. 1991 isyysraha 12-18 arkipäivää (kuusi omaa päivää). 2001 isyysraha 18 arkipäivää (vapaammin käytettävissä). 2003 lisäpäivät 12+12 ehdolla. 2007 isäkuukausi, joka monimutkainen Työtilanne sanelee usein paluun työhön 14 UNIVERSITAS 1/2013 Perheen taloudellinen tilanne on keskeinen vaikutin, kun naiset pohtivat työhön palaamisen ajankohtaa perhevapaiden jälkeen. Äitien töihin paluun tukeminen edistäisi naisten työurien pidentämistä ja palkkauksen kehittymistä. Työterveyslaitoksen ja UKK-instituutin tekemässä tutkimuksessa kävi ilmi, että työhön paluun ratkaisut osoittautuivat yksilö- ja perhekohtaisiksi, samalla kun työtilanne saneli paluun ehtoja. Viidennes äideistä palasi työhön osin vastentahtoisesti miehen epävarman työtilanteen ja työttömyyden pakottamina. Useissa tapauksissa mies jäi kotiin hoitamaan lasta tai lapsia, mikä helpotti naisten työhön paluuta. Tutkimukseen osallistuneista naisista kolmannes oli palannut töihin noin vuosi synnytyksen jälkeen, puolet oli hoitovapaalla ja viidennes oli kotona ilman työpaikkaa ja työsuhdetta. Heistä moni teki keikka- ja viikonlopputöitä saadakseen pysyvämmän otteen työelämästä. Osa halusi jatkaa lasten hoitamista kotona vähintään siihen asti, kunnes lapsi on 3-vuotias. Joustavilla ruuhkavuosikäytännöillä tuetaan äitien paluuta töihin - Työhön paluun ajankohdalla on vaikutuksia nuorten naisten työurien kehittymiseen ja palkkaukseen. Ne peilautuvat myös laajemmin koko yhteiskuntaan. Kyse on myös sukupuolten tasa-arvosta ja työnjaosta, muistuttaa vanhempi tutkija Kaisa Kauppinen Työterveyslaitoksesta Kauppinen toteaa, että pitkittynyt työstä poissaolo voi kuitenkin muodostua naisille loukuksi, joka nostaa työhön paluun kynnystä ja lisää ammattitaidon ruostumisen ja syrjäytymisen riskiä. - Viime aikoina on laskettu, kuinka pitkät kotihoidontukijaksot vaikuttavat kielteisesti naisten eläkkeisiin. Nuorten naisten ajatusmaailmassa eläkekertymät voivat tuntua etäisiltä. Urakehitykseen tulisi kuitenkin suhtautua pitkäjänteisemmin, Kauppinen jatkaa. Kauppisen mielestä joustavia työaikaratkaisuja tulisikin luoda, jotta työn ja hoivan yhdistäminen olisi pikkulapsivaiheessa mahdollista sekä vastaisi äitien ja perheiden odotuksia. Työpaikat ovat tärkeässä asemassa kehittäessään perheystävällisiä käytäntöjä. - Eniten haasteita työn ja perheen yhteensovittamisessa oli niillä työhön palaajilla, jotka kokivat työn imua mutta viihtyivät myös kotona ja arvostivat lapsen kotihoitoa, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä, tutkija Aino Luotonen. Nelli Perhevapaalla olevien naisten työhön paluun motivaatio ja strategiat -hanke kuului Suomen Akatemian WORK -tutkimusohjelmaan (2008 2011). Ohjelman tarkoituksena oli selvittää, kuinka suomalaisen työn ja hyvinvoinnin malli järjestetään tulevaisuudessa, kun uusia haasteita tuovat työn muutokset, ikääntyminen ja odotukset tasa-arvon toteutumisesta työssä ja perhe-elämässä.
t y ö e l ä m ä p u h u t t a a Tasa-arvo ei toteudu perhevapaiden käytössä Sukupuolten välinen tasa-arvo on lisääntynyt, mutta silti miesten asemaa pidetään yhteiskunnassa edelleen naisten asemaa parempana. Vaikka naisten asema työelämässä on parantunut, he kokevat haitallisina palkkaerot, uralla etenemisen vaikeuden ja ammattitaidon arvostuksen puutteen. Nuoret miehet taas kokevat epätasa-arvoa koulutusasioissa. Perhevapaat eivät vielä jakaudu tasaisesti: vanhempain- tai hoitovapaalle jäämisen arvioidaan olevan miehille huomattavasti vaikeampaa kuin naisille. Tiedot ilmenevät tuoreimmasta Tasa-arvobarometristä, jolla seurataan sukupuolten tasa-arvoon liittyviä asenteita, mielipiteitä ja kokemuksia Suomessa. Barometri osoittaa, että tasa-arvon edistämistä pidetään yhteisenä asiana; tasa-arvon lisäämisestä hyötyisivät sekä miehet että naiset. Tasa-arvo ei siis tarkoita vain naisten aseman parantamista, vaan sukupuolittuneiden rakenteiden purkamista, koskevat ne sitten miehiä tai naisia. Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Paavo Arhinmäki on päättänyt asettaa työryhmän pohtimaan miesnäkökulmia tasa-arvopolitiikassa. Työryhmän työ käynnistyi vuoden vuoden alussa. Fakta Tilastojen mukaan lähes kaikissa perheissä äidit jatkavat vanhempainvapaakauden jälkeen lasten kotona hoitamista pitemmän ja lyhyemmän jakson kotihoidon tuella siihen asti kun lapsi täyttää 3 vuotta. Kotihoidon tuen käyttäjistä miehiä on noin viisi prosenttia. Kotihoidon tuki on profiloitunut naisten tukimuodoksi. Vuonna 2011 niiden naisten, joiden nuorin lapsi on 3 6-vuotias, työvoimaosuus oli huikeat 86,6 %. Suurin osa naisista on kokopäivätyössä. Pieniä suuria tarinoita työelämästä Kirjastot ovat yleensä mielenkiintoisia työympäristöjä, onhan siellä asioivilla asiakkailla usein tarve löytää tietoja ja ratkaisuja pulmiinsa. Välttämättä asiat eivät aina edes kuulu kirjaston piiriin, mutta onhan asiakas aina oikeassa. Kirjastoväen mielestä on kyllä tärkeätä, että kirjastosta lähtee tyytyväinen asiakas, mutta aina ei kirjastosta löydy ratkaisua asiakkaan pulmaan. Seuraavassa esimerkkejä siitä, mihin asioihin Suomen kirjastoista on haettu apua: - Etsin asuntoa Tallinnasta. Voitteko neuvoa, mistä voisin lähteä etsimään sellaista? - Olen käynyt oikeustaistoa Suomen evankelisluterilaista kirkkoa vastaan ja mm. piispa [nimi poistettu] yrittää viedä minun perintöni, mutta minä en anna periksi. Olen mm. kirkkohallituksessa kyseenalaistanut kirkon toiminnan. Nyt tarvitsisin perusteluitteni taustaksi [tiettyä] informaatiota, löytyisikö sitä kokoelmistanne? - Löytyisikö kirjastosta joku, joka voisi suomentaa minulle muutaman sivun 1700-luvun latinankielisestä kirjallisuudesta? - Osaatteko neuvoa, mistä löytäisin tietoa Martti Lutherin käsityksestä maallisesta esivallasta?» Asiakas ohjataan osastolle, jossa on Martti Lutherin kootut teokset. Asiakas palaa hetken kuluttua. «Voisitteko suomentaa minulle saksasta tämän tekstin? - Minulla on oma kannettava Mac, johon olen asentanut käyttöjärjestelmäksi Ubuntun ja nyt eivät koneen usb-liittimetkään toimi. En pääse kirjautumaan kirjastonne langattomaan verkkoon. Jokin kannettavani konfiguroinnissa on ilmeisesti mennyt pieleen, voisitko auttaa? - Kirjastonne hankintakirjat loppuvat tietyltä osin vuoteen 1845. Miksi näin? Mitä silloinen kirjastonhoitajanne ajatteli näin tehdessään? - Kirjaston puhelin soi klo 09:05: Sopisiko teille, että tulisimme hakemaan vainajan 24. päivä? Tapahtui IT-projektissa Projektiryhmä oli ahtautunut pieneen tilaan testaamaan uutta kirjanpito-ohjelmistoa. Tilaisuus oli virallinen ja suorastaan vakavamielinen. Jäsenet tungeksivat yhden tietokoneen ympärillä ja yrittivät nähdä kuvaruudun parhaansa mukaan (eletään 90-lukua). Järjestelmän koneenkäyttäjäksi määrättiin tietysti silloinen nuorehko atktukihenkilö. Testaus sujui hyvin ja projektiryhmä oli tyytyväinen - ulkopuolista kallispalkkaista konsulttia myöten. Testaus eteni rivikirjoittimeen. Yliopiston projektipäällikkö määräsi atk-tukihenkilön tulostamaan jotain pientä tulostimelle. Atk-ammattilainen mietti tovin ja sanoi: No, siinä tapauksessa tulostan palkkani. Tilanne säily vakavanoloisena, vaikka näki kuinka kovapalkkainen konsultti joutui puremaan kieltään pystyäkseen säilyttämään virallisuutensa. Atk-tukihenkilö tunsi projektipäällikön murhaavan katseen polttavana niskassaan. UNIVERSITAS 1/2013 15
t y ö m a r k k i n a - a s i a a Aallokko paattia keinuttaa... Kuva: Anne Nordström Vuodenvaihteen kuuma keskustelunaihe oli palkkojen alentaminen ja osallistuminen isänmaan pelastamistalkoisiin. Etelärannan ehtymättömältä tuntuva työelämän innovaatiogeneraattori esitti yhtenä päivänä palkkojen alentamista tai ainakin nollakorotuksia tuleviin palkankorotuksiin ja toisena päivänä vuorostaan eläkeikärajan nostamista tai ainakin työajan pidentämistä. Julkinen sektori joutui myös Etelärannan karsimislistalle ilman sen suurempia täsmennyksiä tai tarkennuksia. 16 UNIVERSITAS 1/2013 Kolme A:ta Maamme hallitus valmistautuu parhaillaan helmikuun lopussa tehtävään hallituskauden puolivälitarkasteluun ja maaliskuun puolivälin kehysriiheen. Pääministeri Jyrki Katainen on pyytänyt keskusjärjestöiltä toimenpide-esityksiä talouskasvun, kilpailukyvyn ja työn lisäämiseksi. Järjestöjen tehtävä ei ole helppo ja yhteiset esitysten tekeminen on vaikeaa. Pääministerin viesti järjestöille on ollut, että mikäli nämä eivät kykene tekemään esityksiä, niin sitten hallitus ryhtyy omiin toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi. Vanhasta lasten kasvatuksen ohjekirjasta on nyt kaivettu esiin uhkaileminen ja kiristäminen. Hallituksen tavoite on pitää edelleen kiinni talouspolitiikkansa peruspilareista. Tämä tarkoittaa, että velkaantuminen on käännettävä laskusuuntaan, talouden kestävyysvajetta on pienenettävä, talouden vuosittainen alijäämä on painettava alle yhden prosentin ja Suomen kansainvälinen luottoluokitus on pidettävä korkeimmassa eli niin sanotussa kolmen A:n luokassa. Vanhat lääkkeet käyttöön Mikäli hallitus kevään kehysriihessä pitää kiinni talouspolitiikastaan, niin orastavasta talouden elpymisestä huolimatta hallitus joutuu jatkamaan talouden tasapainottamista. Tämä tehdään leikkaamalla ja säästämällä julkisista menoista sekä kiristämällä verotusta. Julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan toimenpiteiden suuruus saattaa olla jotakin puolen miljardin ja miljardin välillä. Toimenpiteet tuntuvat jokaisen kansalaisen arjessa ja verotuksen kiristäminen leikkaa entisestään palkansaajan ostovoimaa. Sillä on myös iso kielteinen vaikutus kotimarkkinoille ja aivan erityisesti palvelun ja kaupan alalle. Pardia on esittänyt, että hallituksen on pidättäydyttävä lisäleikkauksista. Valtiontalouden tasapainottaminen pitää tehdä ensisijaisesti elvyttämällä ja lisäämällä verotuloja oikeudenmukaisella tavalla kansalaisten tuloeroja kasvattamatta. Pardian mielestä hallinnonaloille kohdistuvat uudet lisäsäästöt vievät pohjan hyvältä hallinnolta ja sen toimintamahdollisuuksilta. Valtion henkilöstöä on vähennetty erilaisten toimintojen uudelleenjärjestelyjen seurauksina jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Kipupiste on jo saavutettu. Jatkossa lisäsäästöt nakertavat myös yritystenkin toimintaedellytysten kannalta tärkeitä rakenteita. Luottamuspula ei edistä asioita Valitsevaa tilannetta ja yhteisten esitysten löytämistä vaikeuttaa entisestään vallitseva ja valitettava tosiasia, että työnantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöjen keskinäinen luottamus on tällä hetkellä jokseenkin olematon. Järjestöjen keskinäistä luottamusta ja niiden nauttimaa arvostusta on heikentänyt mm. raamisopimuksessa sovitun kolmen koulutuspäivän täydellinen vesittyminen ja siitä seurannut lähes farssinomainen uusi neuvottelukierros jo kertaalleen sovituista asiasta. Yli vuosi sitten sovittiin, että jokaisella työntekijällä on oikeus kolmen päivän pituiseen osaamista kehittävään koulutukseen työnantajan määräämällä tavalla. Samoin sovittiin, että yli 55 vuotta täyttäneillä nämä päivät voidaan käyttää työnantajan määräämällä tavalla työhyvinvointia, työkykyä ja työssä jaksamista edistäviin toimenpiteisiin työurien pidentämiseksi. Sovituista asioista tulee pitää kiinni, joten ratkaisua olisi löydettävä pian. Antti Palola Pardian puheenjohtaja
k a t s e t u l e v a i s u u t e e n Mistä kestävää kasvua ja hyvinvointia Suomelle vuonna 2030? Hallituksen tulevaisuusselonteon valmisteluun liitettiin ensimmäistä kertaa erillinen ennakointivaihe, jonka tarkoituksena oli etsiä Suomelle uusia suuntia uudella tavalla. Ennakointi käynnistettiin seuraavien otsikoiden puitteissa: niukkuuden mahdollisuudet, uusi pohjoisen maantiede, yritysten uudistuminen, hallinto mahdollistajaksi, tulevaisuuden työelämä sekä kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus. Lisäksi käsiteltiin teemat joustavuus ja kriisinkestävyys, osaamiset ja kyvykkyydet, ICT mahdollistajana ja globaali näkökulma. Ennakointivaihe toteutettiin valtioneuvoston kanslian, Sitran, Suomen Akatemian ja Tekesin yhteistyönä ja siihen osallistui suuri joukko riippumattomia eri alojen osaajia ja asiantuntijoita tutkimuslaitoksista, yrityksistä ja kansalaisjärjestöistä. Tulevaisuusselonteon nettisivustolla ja viime syksyllä eri puolilla Suomea järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa heräteltiin kansalaisia ideoimaan, keskustelemaan ja pohtimaan Suomen tulevaisuutta ja mahdollisuuksia. Raportti valmistui helmikuun lopussa. Raportista saatavaa palautetta hyödynnetään tulevaisuusselonteon jatkovalmistelussa. Raportti on luettavissa www.2030.fi sivustolla. Tulevaisuusselonteko annetaan eduskunnalle syksyllä 2013. Talouskasvu vaimea ja ostovoima supistuu Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta on selvittänyt ansioiden, hintojen ja ostovoiman sekä kilpailukyvyn kehitystä ja kehitysnäkymiä. Yleinen talouskehitys arvioidaan olevan lähivuosina vaimeaa sekä kansainvälisessä taloudessa että Suomessa. Palkansaajien yhteenlaskettu reaalinen ostovoima supistuu tänä vuonna prosentilla. Edellisen kerran näin on käynyt 1990-luvulla. Ensi vuonna kehitys jatkuu samansuuntaisena, mutta työllisyystilanteen heikkeneminen pysähtyy minkä seurauksena palkansaajien yhteenlaskettujen reaalitulojen lasku jää hieman tämänvuotista pienemmäksi. Ei leikkauslistoille! STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää torjuu blogissaan leikkauslistoja. Suomelle lähivuosiksi ennustettu vaatimaton talouskasvu on seurausta heikosta suhdannetilanteesta, eräiden avainsektoreiden ongelmista ja tuotannon alhaisesta lisäarvosta. Mäenpää haluaa pois negatiiviselta kehältä ja edellyttää rohkeita avauksia kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Työpaikkoja on saatava lisää erityisesti yksityiselle sektorille. Korkea työllisyysaste turvaa hyvinvointipalveluiden ja etuuksien rahoituksen. Julkisen sektorin toiminta on Mäenpään mukaan kasvun edellytysten luomisessa osa vastausta - ei osa ongelmaa. k o l u m n i Itseään kohtaamaan Tuttavani antoi minulle pari vuotta takaperin ajatuksen Prometheusleiriohjaajaksi lähtemisestä. Ajatus kypsyi työkiireiden ja muiden mielenkiintoisten asioiden sivussa, kunnes viime vuoden lopulla päätin ilmoittautua mukaan leiriohjaajakoulutuksiin. Tammikuun lopulla olleen kolmiosaisen koulutuksen ensimmäisen koulutusviikonlopun jälkeen pää oli syystäkin pyörällä. Prometheus-leirit eli tuttavallisemmin Protu-leirit ovat rippikoululeirien kaltaisia uskonnollisesti ja poliittisesti riippumattomia aikuistumisleirejä noin 14 15-vuotiaille nuorille. Leireillä käsitellään erilaisia teemoja kuten erilaisuutta, syrjintää, yhteiskuntaa sekä vaikuttamista erilaisten ryhmäkeskusteluiden ja tehtävien kautta. Valmiita vastauksia ei ole, vaan kulmakivinä ovat kriittisyys ja itsenäisyys. Kuulostaa siis hienolta! Mutta mitä ihmettä 30-vuotias sinkkumies Tampereelta näkee teiniikäisten aikuistumisleireissä? Mikä motivoi lähtemään vapaaehtoisena viikon mittaiselle leirille leiritiimin ja kuudentoista teinin kanssa, kun teinejä parjataan teoistaan ja moni ikäiseni jopa säälii peruskouluopettajia ihmetellen, että miten he yleensäkään jaksavat työssään? Suhtaudun elämään lähtökohtaisesti siten, että ihminen ei ole koskaan valmis. Opittavaa sekä itsestä että ympäröivästä maailmasta riittää enemmän kuin yhteen ihmiselämään mahtuu. Enkä tarkoita vain tietoa, vaan myös ymmärrystä siitä, miksi minä itse ja muut toimivat niin kuin milloinkin toimivat. Leireille osallistuvista nuorista moni tulee joko tietoisesti tai tiedostamatta kohtaamaan itsensä ja kasvamaan ihmisinä. Samalla kun kohdataan itsensä, tullaan kohtaamaan myös muut ihmiset. Hyväksytään avoimesti toistemme erilaisuus sekä itsessämme että muissa. Kaikkien ei tarvitse olla asioista samaa mieltä, eikä se ole lähtökohtaisesti ongelma. Tällainen suhtautuminen elämää ja ihmisiä kohtaan tuntuu välillä olevan vaikeaa jopa meille aikuisille. Lähtemällä ohjaajaksi asetan itseni samaan aikaan sekä epämukavuusalueelle että päinvastoin. Haluan kehittää itseäni ihmisenä ja samalla voin auttaa myös muita kehittymään. En kuitenkaan kehota ketään lähtemään leiriohjaajaksi. Itseään voi kehittää myös pienillä teoilla, kun halua löytyy. Toimintaansa ja valintojaan voi näin kevättalvella mietiskellä mukavasti vaikkapa hiihtoladulla. Pauli Borodulin UNIVERSITAS 1/2013 17
l a k i a s i a a Julkinen työnantajan kritisoiminen työsuhteen päättämisperusteena Julkinen esiintyminen voi olla sopimatonta menettelyä Kun työntekijä esittää julkisesti kritiikkiä työnantajaansa kohtaan, aiheutuu joskus oikeudellisesti arvioiden konfliktitilanne työntekijän sananvapauden ja työntekijän lojaliteettivelvollisuuden välille. Työsopimuslain 3 luvun 1 :n mukaan työntekijän on vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuudella vaadittavan menettelyn kanssa ja olisi omiaan tuottamaan työnantajalle vahinkoa. Työntekijän julkinen esiintyminen voi tietyissä tilanteissa tulla arvioitavaksi sopimattomana menettelynä, jonka vuoksi työnantaja harkitsee varoituksen antamista tai jopa työsuhteen päättämistä. Sopimattoman käyttäytymisen vaikutus oikeuteen päättää työsuhde arvioidaan kokonaisarvioinnilla. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi seuraaviin seikkoihin: työnantajaa koskevien, julkisuudessa esitettyjen 18 UNIVERSITAS 1/2013 väitteiden loukkaavuuteen; menettelyn mahdolliseen vahingoittamistarkoitukseen ja vahingon aiheutumiseen; sekä sananvapauden merkitykseen asian arvioinnissa. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon olosuhteet kokonaisuudessaan. Tällöin merkitystä saa esimerkiksi työntekijän aikaisempi käyttäytyminen, työsuhteen kesto, työnantajan antama aihe kritiikille ja työntekijän suhtautuminen tekoonsa. Työnantajaa koskevat valheelliset väitteet Työntekijä voi joskus syyllistyä epäasialliseen menettelyyn, vaikka hänen julkisuudessa esittämänsä väitteet sinänsä pitäisivät paikkansa. Työntekijä voi olla sellaisessa asemassa, että työnantaja saa perustellusti edellyttää häneltä hyvää harkintaa siinä, mikä on oikea menettelytapa työpaikan epäkohtien käsittelyssä ja mikä on oikea-aikaista viestintää julkisuuteen. Kuitenkin työntekijän julkisuudessa esiintyminen tulee arvioitavaksi epäasiallisena menettelynä pääsääntöisesti silloin, kun työntekijä esittää työnantajastaan paikkansa pitämättömiä väitteitä. Työsuhteen päättäminen sopimattoman käyttäytymisen perusteella edellyttää yleensä työnantajan törkeää kunnian loukkaamista. Irtisanomisperuste voi täyttyä myös silloin, jos lausunto mediassa täyttää rikoslaissa tarkoitetun kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Jotta kyseinen tunnusmerkistö täyttyisi, tulee voida näyttää työntekijän tahallisuus ja toimiminen vastoin parempaa tietoa. Lisäksi on yksilöitävä kunnianloukkaukseen riittävä teko ja julkisen esiintymisen työnantajaa häpäisevä sisältö. Yleisesti katsotaan, että vain luonnollinen henkilö voi olla kunnianloukkauksen kohteena. Oikeushenkilön kunnia saa kuitenkin välillisesti suojaa silloin, kun oikeushenkilön toimintaa koskevat väitteet kohdistuvat sen parissa työskenteleviin ihmisiin. Edellytys on kuitenkin, että loukkauksen kohde on yksilöitävissä ja tunnistettavissa. Vaikka työntekijän toiminta ei täyttäisi rikosoikeudellista tunnusmerkistöä, voi työntekijän toiminta siitä huolimatta olla sopimatonta ja menettely voi vaarantaa työnantajan ja työntekijän keskinäisen luottamussuhteen. Yleensä se, että työntekijä esittää kielteistä tai loukkaavaa arvostelua yhtiön toiminnasta tai yhtiön johdosta työpaikalla, ei törkeästi loukkaa työnantajan kunniaa. Jos loukkaava tieto esitetään tiedotusvälineissä, voidaan työntekijän helpommin katsoa syyllistyneen ylilyöntiin. Mahdollinen vahingoittamistarkoitus ja aiheutunut vahinko Sopimattoman menettelyn vakavuuden arvioinnissa yksi ratkaiseva seikka on työntekijän motiivi. Oikeuskäytännössä työntekijän menettelyn sopimattomuutta on pidetty vakavana, jos työntekijä on julkisuuteen tulollaan halunnut aiheuttaa vahinkoa työnantajalleen. Esimerkiksi työntekijän viranomaisille tekemien ilmoitusten tai ilmiantojen yhteydessä työsuhteen päättämisen laillisuuden arvioinnin keskeisenä kohteena on ollut se, onko työntekijän tarkoituksena ollut työnantajan loukkaaminen tai elinkeinotoiminnan vahingoittaminen. Vahingoittamistarkoituksen tulee olla huomattava, ja oikeuskäytännön mukaan työnantajan on kyettävä näyttämään vahingoittamistarkoitus. Käytännössä tämä edellyttää näyttöä esimerkiksi ilmiannon aiheettomuudesta. Edelleen päättämisen laillisuuden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon työantajalle aiheutunut vahinko: onko sopimaton menettely ollut ainakin omiaan tuottamaan vahinkoa työnantajalle. Sinänsä työnantajalle aiheutunut vahinko voi olla myös aineetonta esimerkiksi yritys- ja työnantajakuvan heikkenemistä. Esiintyminen julkisuudessa sananvapauden kannalta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on ratkaisukäytännössään punninnut työntekijän sananvapauden ja työnantajan intressien välistä suhdetta. Sen mukaan työntekijän sananvapauteen ei voida puuttua esimerkiksi pelkästään yrityksen kaupallisen maineen tai intressin vuoksi. Ne eivät automaattisesti mene työntekijän sananvapauden edelle. Kuitenkin EIT on todennut, että ilmoitus työpaikan epäkohdista on ensisijaisesti tehtävä esimiehelle tai muulle toimivaltaiselle elimelle. Vasta viimesijaisena keinona tieto epäkohdasta voidaan paljastaa yleisölle.
l a k i a s i a a Uusia opintopolkuja korkeakouluihin Korkeakoulujen koulutustarjontaa halutaan monipuolistaa ja osallistumisen kynnystä madaltaa. Korkeakouluihin esitetään nykyisten tutkintojen osista muodostuvia, uudenlaisia kokonaisuuksia - korkeakouludiplomeja. Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän tavoitteena on, että entistä useammalla olisi tulevaisuudessa mahdollisuus korkeakouluopintoihin. Korkeakoulujen avoin ja monipuolinen koulutustarjonta pystyy joustavasti vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Se myös mahdollistaa erilaisia opintopolkuja erilaisille opiskelijoille. Olemassa olevan korkeakoulutustarjonnan entistä laajempi hyödyntäminen edellyttää, että se on mahdollisimman näkyvää, avointa ja helposti löydettävissä. Työryhmä luovuttu raporttinsa helmikuussa ja ehdotus lähtee lausuntokierrokselle. Edelleen sananvapauden laajuutta arvioidessaan EIT on kiinnittänyt huomiota tietojen julkistamiseen liittyvään julkiseen intressiin. Sananvapaus saa suojaa, mikäli työntekijän esiintuomalla seikalla on julkista mielenkiintoa. Tietojen paljastajan tulee kuitenkin todentaa huolellisesti esittämiensä tietojen oikeellisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän on ennen julkista kritiikkiä pyrittävä niin huolellisesti kuin olosuhteissa on mahdollista varmistumaan väitteidensä todenperäisyydestä. Myös EIT on sananvapauden laajuutta punnitessaan ottanut huomioon työnantajalla aiheutuneen vahingon ja ne motiivit, joita asianomaisella on tietoja paljastaessaan. Toiminta, joka perustuu tietojen julkaisijan henkilökohtaisiin epäkohtiin tai hyödyn odottamiseen, ei saa erityisen suurta suojaa. Kun arvioidaan tietojen julkaisijan motiivia, oleellista on vilpitön mieli. Kokonaisarviointia Kun arvioidaan oikeasuhtaista toimenpidettä työntekijän sopimattomaan menettelyyn, otetaan huomioon tapahtumahetkellä vallinneet olosuhteet kokonaisuudessaan. Mikäli työnantaja on osasyyllinen työntekijän epäasialliseen käyttäytymiseen, lieventää se työntekijän käyttäytymisen arviointia. Kuitenkin työpaikan epäkohdat on ensisijaisesti pyrittävä selvittämään työpaikan sisällä, ja julkisuuteen tulo voi olla vasta viimesijainen keino. Jotta työntekijän sananvapaus saa suojaa, on työntekijän lisäksi pyrittävä varmistumaan riittävästi siitä, että hänen esittämänsä väitteet pitävät paikkansa. Vaikka työntekijän toimintaa voitaisiin pitää sopimattomana, oikeuskirjallisuuden ja -käytännön mukaan varoitus on yleensä oikeudellisesti arvioiden riittävä seuraamus julkisuudessa esitetystä lausumasta. Menettelyä arvioidaan kuitenkin vakavammin, jos kyse on tarkoituksella vahingoittamismielessä annetuista lausunnoista ja kirjoituksista. Teksti: Salla Pyymäki Lakimies, OTM, FM Asianajotoimisto Bützow Oy Ammattikorkeakoulusektoria uudistetaan Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Ammattikorkeakoulu-uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Nyt ehdotettavassa ensimmäisessä vaiheessa hallitus esittää ammattikorkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön muutoksia, joilla vauhditetaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014. Uudistuksen toisessa vaiheessa on tarkoitus siirtää vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta kokonaan valtiolle ja tehdä ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä. Toinen vaihe toteutetaan samassa aikataulussa kuin valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus. UNIVERSITAS 1/2013 19
t y ö t t ö m y y s t u r v a s t a Muutoksia työttömyysturvaan Eduskunta pitää vuodesta toiseen huolen siitä, etteivät työttömyyskassoissa työskentelevät pääse turhautumaan vanhojen tuttujen rutiinien jatkumisesta. Työttömyysturvalakiin on tehty vuoden 2013 alusta voimaan tulleita muutoksia, joilla on merkittäviä vaikutuksia kassojen työttömille jäsenille. Osa muutoksista liittyy työttömyyspäivärahan tasoon ja työttömien oikeuteen saada päivärahaa. Useimmat muutokset koskevat työttömyysturvan saamisen niin sanottuja työvoimapoliittisia edellytyksiä. Lomakorvaus Mikäli henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä vuosilomia, hänelle maksetaan lomakorvausta. Yli kahden viikon pituisen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä tai myöhemmin maksettu lomakorvaus on jaksotettu viimeisestä työsuhteesta lasketun päiväpalkan mukaan ja jaksotusajalta ei ole maksettu työttömyyspäivärahaa. Tämä säädöksen perusteella kassoissa on jouduttu tekemään vuosittain tuhansia päätöksiä, joilla työttömyyspäivärahahakemus on hylätty määräajaksi. Esimerkiksi vuonna 2011 Työttömyyskassa Statiassa tehtiin hylkäyspäätöksiä lomakorvauksen jaksotuksen vuoksi yhteensä 479 tapauk- TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA 20 UNIVERSITAS Puhelin 09 1551 Ympärivuorokautinen puhelinautomaatti p. 0600-91552 (0,37 e/min + pvm) Työttömyyskassa Statia asiakas puhelujen päivystyspäivät: maanantai ja keskiviikko klo 12-15 Työttömyyskassan nettisivut löytyvät osoitteesta: 1/2013 www.statia.fi sessa. Millään muulla perusteella ei tehty näin paljon hylkypäätöksiä. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö onkin usean vuoden ajan esittänyt lomakorvauksen jaksotussäädöksen poistamista työttömyysturvalaista. Tämän säädöksen poistamisesta sovittiin marraskuussa 2011 allekirjoitetussa työmarkkinajärjestöjen raamisopimuksessa. Eduskunta on joulukuun lopulla vahvistanut työttömyysturvalain muutoksen, jonka mukaan lomakorvauksen maksaminen ei enää 1.1.2013 lukien siirrä ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Vuoden 2013 puolella päättyneen työsuhteen yhteydessä maksettuja lomakorvauksia ei siis enää jaksoteta. Jos työsuhde on kuitenkin päättynyt 31.12.2012 tai sitä aiemmin, lomakorvaus joudutaan vielä jaksottamaan. Lakimuutos ei vaikuta mitenkään sovitellun päivärahan maksamisessa huomioonotettavaan ansiotuloon. Alle kaksi viikkoa kestäneestä kokoaikatyöstä tai osa-aikatyöstä maksettu lomakorvaus otetaan jatkossakin huomioon sovitellun päiväraha suuruutta laskettaessa. Ansiopäivärahan tasokorotus Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Ansioosa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Korotettu ansio-osa on 57,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Muutosturvan ansio-osa on 65 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Ansiopäivärahan perusosaan on tullut 1.1.2013 ylimääräinen 0,7 prosentin suuruinen korotus. Kansaneläkeindeksin tarkistus nostaa perusosaa 2,8 prosenttia. Perusosa nousee siis yhteensä 3,5 prosenttia. Ansiopäivärahan perusosa on noussut 1.1.2013 lukien 31,36 eurosta 32,46 euroon. Myös alle 18 vuotta nuoremman päivärahan saajan huollettavana olevan lapsen perusteella maksettava lapsikorotus yhdestä lapsesta nousee 5,24 euroon, kahdesta lapsesta 7,69 euroon ja vähintään kolmesta lapsesta 9,92 euroon päivässä. Ryhmälomautus Aikaisemmin lomautetun henkilön ei ole edellytetty itse ilmoittautuvan työ- ja elinkeinotoimistoon, jos lomautus on koskenut vähintään 10 henkilöä samalla työpaikalla. Työnantaja on tehnyt ryhmälomautusilmoituksen kaikista lomautetuista. Uusissa säännöksissä ryhmälomautusmenettelystä on luovuttu, joten jatkossa jokaisen lomautetun pitää rekisteröityä henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistoon saadakseen työttömyysetuutta. Ilmoittautumisen voi hoitaa myös verkkopalvelussa ilman käyntiä työ- ja elinkeinotoimistossa. Siirtymäsäännösten mukaan ryhmälomautusmenettelyä sovelletaan kuitenkin vielä lomautuksissa, jotka alkavat viimeistään 30.6.2013. Yritystoiminta Uusien säännösten mukaan yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi silloin, jos sitä on harjoitettu vähintään 8 kuukautta (aiemmin 10 kk) kokoaikaisen palkkatyön ohella. Myös palkansaajan työssäoloehdon täyttävää osaaikatyötä (=vähintään 18t/vk) voidaan pitää riittävänä osoituksena yritystoiminnan sivutoimisuudesta. Sivutoiminen yritystoiminta ei ole este työttömyyspäivärahan maksamiselle toisin kuin päätoiminen yrittäjyys. Henkilö voidaan aiempaa helpommin katsoa palkansaajaan rinnastuvaksi yrittäjäksi, jolta ei edellytetä työttömyyspäivärahan saamiseksi yritystoiminnan lopettamista, vaan toimeksiannon päättyminen riittää. Perheyrityksessä palkansaajana työskentelevän yrittäjän perheenjäsen on oikeutettu saamaan lomautusajalta työttömyyspäivärahaa, jos lomautus tai irtisanomiset koskevat myös muita yrityksen työntekijöitä. Opiskelu Päätoimisella opiskelijalla ei ole pääsääntöisesti oikeutta työttömyyspäivärahaan. Päätoimisina opintoina pidetään muun muassa opintoja, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen. Päätoimisia ovat myös opinnot, joiden laajuus on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tai 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. Yliopistolliset jatko-opinnot ovat edelleen sivutoimiseksi katsottavia eivätkä ole esteenä työttömyyspäivärahan saamiselle. Opinnot voi osoittaa sivutoimiseksi opiskeluksi opiskeluaikaisella vähintään kahdeksan kuukauden työssäololla, myös osa-aikainen työssäoloehtoon luettava työ riittää. Opintojen etenemistä työssäoloaikana ei enää edellytetä.