DUUNIVALMENTAJA OPPISOPIMUS AUTTAA TAIDOLLA TYÖHÖN
SISÄLLYS OPPISOPIMUSKOULUTUS 5 Mitä on oppisopimuskoulutus? 5 OPPISOPIMUS 7 Kirjallinen työsopimus 7 Opiskelun/työsuhteen päätoimisuus 7 Koeaika 7 Oppisopimus voidaan solmia kolmella tavalla 8 Oppisopimuskoulutusta ohjaava lainsäädäntö 8 TYÖPAIKKA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 11 Edellytykset oppisopimustyönantajaksi 11 Työnantajalle maksettavat tuet 12 Työpaikkakouluttajan rooli ja tehtävät 12 OPPISOPIMUSOPISKELIJA 15 Opiskelijalle maksettavat opintososiaaliset edut 16 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN ROOLI 19 Oppisopimuskoulutuksen prosessikuvaus 19 AEL oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä 20 NÄYTTÖTUTKINNOT 23 Ammatilliset tutkinnot 23 Näyttötutkintojen tuottama jatko-opintokelpoisuus 25 HENKILÖKOHTAISTAMINEN 27 Tutkintoon tai valmistavaan koulutukseen hakeutuminen 27 Henkilökohtaistaminen on oppisopimusopiskelijan tueksi 28 Arviointi oppisopimuskoulutuksessa 28 Todistukset 30 Muutokset oppisopimukseen 30 HYÖDYLLISIÄ YHTEYSTIETOJA 32
OPPISOPIMUSKOULUTUS MITÄ ON OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on käytännönläheisin ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Se on työnantajan ja koulutuksen tarjoajan yhteistyössä järjestämää ammatillista koulutusta. Oppisopimuskoulutus on useimmiten tutkintoon valmistavaa. Suurin osa opiskelusta ja oppimisesta tapahtuu työpaikalla työtä tehden. Työtehtävien on oltava riittävän monipuolisia, jotta opiskelija saa uutta tai harjaantuneempaa osaamista. Työtehtävien on myös oltava suoritettavan tutkinnon perusteiden mukaisia. Työpaikalla järjestettävää koulutusta täydennetään teoriaopinnoilla, jotka järjestetään pääosin oppilaitoksessa. Oppisopimuksella voi kouluttautua yli 350:een eri tutkintoon. Oppisopimuskoulutus voi olla perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavan koulutuksen lisäksi myös ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Myös yrittäjä voi kouluttaa itseään oppisopimuksella omassa yrityksessään. AEL toimii oppisopimuskoulutuksen vastuullisena järjestäjänä, joka suunnittelee ja hallinnoi oppisopimuskoulutusta sekä solmii oppisopimuksen. Oppisopimuskoulutuksen kesto Oppisopimuskoulutuksen kesto riippuu opiskelijan osaamisen kehittämisen tarpeista. Oppisopimuksen pituus vaihtelee neljästä kuukaudesta kolmeen vuoteen. Usein perustutkintoon solmitaan pidempi oppisopimusaika kuin ammatti- tai erikoisammattitutkintoon, mikä johtuu perustutkinnon laajuudesta. Opiskelu toteutetaan aina opiskelijalle laaditun henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan. Oppisopimuskoulutukseen osallistujan pitää olla vähintään 15-vuotias. Oppisopimuskoulutus sopii työssä olevalle tai uuden työsuhteen aloittavalle. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnittelu on oppisopimuskoulutuksen perusta Jotta oppisopimuskoulutus toimii, täytyy työpaikalla järjestettävän koulutuksen olla suunnitelmallista ja tavoitteellista. Jos oppisopimuskoulutus johtaa tutkintoon, koulutus suunnitellaan ja järjestetään tutkinnon osittain. Jos koulutus ei johda tutkintoon, on suunnittelun lähtökohtana työnantajan kanssa sovitut koulutuksen tavoitteet ja sisältö. 5
Työpaikalla järjestettävä koulutus edellyttää tietoa työpaikan työtehtävistä ja oppisopimusopiskelijan mahdollisuuksista oppia työtä tekemällä. Niinpä jokaisen oppisopimusopiskelijan aiemmin hankkima osaaminen kartoitetaan ja sitä verrataan tavoitteena olevan tutkinnon vaatimuksiin. Näin saadaan selville kunkin oppisopimusopiskelijan osaamisen kehittämistarpeet. Samalla selvitetään, millaisia työtehtäviä työpaikalla on mahdollista tehdä. Kun tiedetään oppisopimusopiskelijan osaamisen tarpeet ja työpaikan mahdollisuus toimia oppimisympäristönä, laaditaan opiskelijalle suunnitelma työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta. Tämä tehdään yhteistyössä työnantajan, työpaikkakouluttajan, opiskelijan ja AEL:n kanssa. Suunnitelmasta käytetään usein nimitystä työssä oppimisen suunnitelma. Se on oppisopimuskoulutuksen keskeisin asiakirja. Siinä sovitaan oppimisen kannalta keskeiset työtehtävät. Suunnitelma tukee opiskelijan oppimista työpaikalla ja mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi se toimii työpaikkakouluttajalle oppimisen ohjaamisen työvälineenä, jolla opiskelijan oppimista arvioidaan ja opintojen etenemistä seurataan. Tarvittaessa näiden tietojen perusteella täydennetään työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnitelmaa. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnitelmaan (työssä oppimisen suunnitelma) kirjataan työtehtävät, jotka ovat opiskelijalle oppimisen kannalta välttämättömiä työtehtävät, joita tekemällä opiskelija saavuttaa tutkinnossa vaadittavan osaamisen työjärjestelyt, jotka mahdollistavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja perehtymisen työyhteisön eri tehtäviin sekä tukevat opiskelijan ammattitaidon kehittymistä toteutusaikataulu, jonka mukaan työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa edetään opiskelijan oppimisen edistymistä kuvaava arviointi puolivuosittain arviointikeskustelujen perusteella tehdyt muutokset ja/tai päivitykset eri työyksiköiden työpaikkakouluttajat ja yhteyshenkilöt. 6
OPPISOPIMUS Oppisopimus on kirjallisesti laadittava asiakirja (AKL 17 ), jossa sopijaosapuolina ovat työnantaja, oppisopimusopiskelija ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan omaava koulutuksen järjestäjä (L 1998/60, 8 ). Oppisopimus on samalla määräaikainen työsopimus, joka voidaan solmia yritykseen rekrytoitavalle tai työantajan palveluksessa jo olevalle. Oppisopimus noudattaa aina työsopimuslainsäädäntöä. KIRJALLINEN TYÖSOPIMUS Työnantajan ja oppisopimusopiskelijan kannattaa tehdä oppisopimuksen lisäksi erillinen kirjallinen työsopimus, johon kirjataan kaikki työsuhdetta koskevat ehdot. Näin varmistetaan, että työnantaja sitoutuu tekemään vähintään oppisopimuksen keston mukaisen työsopimuksen. Jos työsopimus solmitaan oppisopimuksen ajaksi, määräaikaiseen työsopimukseen kirjataan samat aloitus- ja päättymispäivämäärät kuin oppisopimukseen. Toimialakohtaiset sopimuslomakkeet varmistavat, että kaikki lain ja toimialan työehtosopimuksen ehdot otetaan huomioon. OPISKELUN/TYÖSUHTEEN PÄÄTOIMISUUS Opintotukilaki edellyttää, että oppisopimusopiskelijan työsuhteen laajuuden on oltava vähintään 25 viikkotuntia. Opiskelijan on tehtävä vaadittu 25 viikkotuntia tavoitteena olevan tutkinnon perusteiden mukaisia työtehtäviä. Oppisopimusta ei voi solmia, jos opiskelija on äitiyslomalla, hoitovapaalla, armeijassa, siviilipalveluksessa, virka- tai vuorotteluvapaalla tai työaika on lyhempi kuin 25 viikkotuntia. KOEAIKA Uuden työntekijän oppisopimukseen kirjoitetaan toimialan työehtosopimuksen (TES) mukainen koeaika, jonka työnantaja on velvollinen selvittämään. Oppisopimuksen koeaika on enintään neljä kuukautta. Jos koulutus kestää alle kahdeksan kuukautta, koeaika on enintään puolet koulutusajasta. Jos henkilö on jo aloittanut työsuhteen, oppisopimukseen merkitään jäljellä oleva koeaika. Mikäli työntekijän koeaika on ohi, uutta koeaikaa ei merkitä, elleivät työnantaja ja työntekijä sitä halua. 7
OPPISOPIMUS VOIDAAN SOLMIA KOLMELLA TAVALLA 1. Työsuhteisen oppisopimus Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, joka solmitaan oppisopimuskoulutuksen keston mittaiseksi. Työsopimuslaki määrittää sekä työnantajan että opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet. 2. Virkasuhteisen oppisopimus Oppisopimuskoulutus voi perustua virkamiehen ja työnantajan väliseen kirjalliseen, määräaikaiseen sopimukseen (virkamiehen oppisopimus). Koulutus ei perustu työsopimukseen, eikä siihen sovelleta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 18 :ää. Virkamiehen oppisopimus voidaan tehdä myös henkilön kanssa, joka on virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa. 3. Yrittäjän oppisopimus Yrittäjän oppisopimuskoulutus perustuu AEL:n ja yrittäjän väliseen koulutussopimukseen. Oppisopimuskoulutus sopii mm. yrittäjän oman ammatillisen osaamisen laajentamiseen, yritystoiminnan kehittämiseen ja yrittäjäpolvenvaihdoksen tukemiseen. OPPISOPIMUSKOULUTUSTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Oppisopimuskoulutus perustuu työoikeuden ja opetustoimen säädöksiin. Työsopimuslaki ja ammatillisen koulutuksen lait määrittävät työnantajan ja opiskelijan oikeuksia sekä velvollisuuksia. Oppisopimusopiskelijalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin työsuhteisilla työntekijöillä. Oikeudet ja velvollisuudet perustuvat muiden muassa työaika-, vuosiloma-, työturvallisuus- ja tapaturmavakuutuslakiin. Opiskelija tekee työtä työnantajalle. Työnantaja johtaa, valvoo ja ohjaa työntekijöitä ja maksaa tehdystä työstä työehtosopimuksen mukaisen palkan. Opiskelijan tulee osallistua teoriakoulutukseen henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan, sitoutua työpaikalla järjestettyyn opiskeluun sekä arvioida, miten edistyy opinnoissaan. Lainsäädänön normit oppisopimuskoulutukselle Työoikeus Opetustoimen lainsäädäntö Yrittäjän oppisopimuksen ehtona on, että yrittäjä on ilmoittanut yrittäjätoiminnan aloittamisesta verottajalle omaa Y-tunnuksen maksaa yrittäjän eläkevakuutusta on merkitty ennakkoperintä- ja/tai arvonlisäperintärekisteriin. Yrittäjän oppisopimuskoulutukseen sovelletaan samoja ohjeita ja lainsäädäntöä kuin muuhunkin oppisopimuskoulutukseen. Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa ei sovelleta työsuhteeseen liittyvää lainsäädäntöä. Yritystoiminnan tulee olla päätoimista, eli työajan omassa yrityksessä on oltava vähintään 25 viikkotuntia. Koulutuksen rahoitus ja opintososiaaliset etuudet määräytyvät samalla tavalla kuin muussakin oppisopimuskoulutuksessa. Työsopimuslaki (TSL 55/2001) Muu työlainsäädäntö Laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, A 811/1998) Laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998, A 812/1998) Laki ja asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (L 635/1998, A 806/1998) Yrittäjän työpaikkakouluttajaksi on mahdollista nimetä toinen yrittäjä tai muu tehtävään soveltuva asiantuntija, jolle AEL maksaa koulutuskorvausta oppisopimuskoulutuksessa olevan yrittäjän ohjauksesta ja neuvonnasta. Koulutuskorvausta ei voida maksaa yksityiselle henkilölle eikä opiskelevan yrittäjän omalle yritykselle. 8
Palkkaa koskevat säännökset Alan työehtosopimus määrää, millaista palkkaa opiskelija saa oppisopimuskoulutuksen ajalta. Työnantaja maksaa palkan ja palkkaan liittyvät kulut. Työsopimuksessa sovittu palkkaehto sitoo molempia osapuolia, jos toimialalla ei ole olemassa työehtosopimusta tai työantaja on sitoutumaton. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan, että oppisopimusopiskelija saa tekemästään työstä kohtuullista palkkaa. Palkasta sovitaan neuvottelemalla. Työsuojelupiireillä on palkkasuosituksia, jos palkasta ei ole sovittu tai palkka on kohtuuton. Sairausajan palkka oppisopimuskoulutuksen aikana Sairausajan palkka maksetaan työssäoloaikana työlainsäädännön mukaisesti. Jos opiskelija sairastuu osallistuessaan palkattomaan teoriakoulutukseen, laki ei velvoita AEL:ää koulutuksen järjestäjänä tai työnantajaa maksamaan opiskelijalle palkkaa tai päivärahaa sairausajalta. Kun teoriakoulutus loppuu, mutta sairausloma jatkuu edelleen uuden työjakson aikana, työantaja on velvollinen maksamaan palkkaa työjakson ajalta. Jos oppisopimusopiskelija sairastuu ollessaan palkattomassa teoriakoulutuksessa, AEL koulutuksen järjestäjänä voi omalla päätöksellään maksaa päivärahan, eli harkinnanvaraisen korvauksen, viideltä ensimmäiseltä sairauspäivältä, jos opiskelija toimittaa todistuksen lääkäriltä tai terveydenhoitajalta. Tämän jälkeen opiskelija hakee korvausta Kelalta, joka soveltaa sairausvakuutuslakia. Jos opiskelija sairastuu työaikana ja sairaus jatkuu seuraavalle teoriajaksolle, työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa myös tältä ajalta, jos opiskelija ei ole hakenut palkatonta työlomaa osallistuakseen teoriakoulutukseen. Opiskelijan tapaturmavakuutus Työnantaja huolehtii, että opiskelijalla on tapaturmavakuutus, joka on voimassa työssäoloaikana ja joka kattaa työmatkat ja -ajan. Jos teoriakoulutuksen ajalta maksetaan palkkaa, työnantajan tapaturmavakuutus on voimassa myös sen aikana. Mikäli opiskelija ei saa palkkaa teoriakoulutuksen ajalta, AEL:lla on vakuutus oppisopimusopiskelijoiden tapaturmien varalta. Opiskelija voi myös itse ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen. Sairauslomalla opiskelija ei saa osallistua työhön tai koulutukseen, koska tapaturmavakuutukset eivät korvaa sairauslomalla tapahtuvia vahinkoja. Lääkäri voi tarvittaessa antaa opiskelijalle luvan osallistua koulutukseen sairausloman aikana. Lomaoikeus Lomaoikeus määräytyy vuosilomalain mukaan. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijällä on 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää. Työssäolon veroisia päiviä ovat työntekijän vuosilomapäivät sairauspäivät (kuitenkin enintään 75 sairauspäivää/loman määräytymisvuosi) äitiys-, isyys- ja vanhempainlomapäivät teoriakoulutukseen osallistumispäivät, myös palkattomat. Työnantaja ei voi määrätä opiskelijaa vuosilomalle teoriakoulutuksen ajaksi. Perhevapaat Perhevapaat määräytyvät työsopimuslain mukaisesti. Jos äitiyslomalla oleva opiskelija käy työnantajan ja AEL:n luvalla teoriakoulutuksessa, hän ei saa päivärahakorvausta AEL:n kautta. Oppisopimusopiskelijalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin työntekijöillä. 9
10
TYÖPAIKKA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Oppisopimus on kolmen kauppa, jossa työnantaja tarjoaa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen soveltuvan työympäristön ja -tehtävät opiskelija sitoutuu opiskelemaan työtä tehden työpaikkakouluttaja ohjaa ja opastaa opiskelijaa saavuttamaan tavoitteena olevan osaamisen. On tärkeää, että oppisopimusopiskelijan työtehtävät työpaikalla ovat riittävän monipuolisia ja ne perustuvat opiskeltavaan tutkintoon tai muuhun yhdessä sovittuun tavoitteeseen. Oleellista on määrittää oppimisen kannalta keskeiset työtehtävät, koska suurin osa tutkintoon kuuluvista tiedoista ja taidoista opitaan työpaikalla, käytännön työtehtäviä tekemällä. Työnantaja sitoutuu oppisopimuksessa solmimaan määräaikaisen työsopimuksen opiskelijan kanssa maksamaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa (Työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa myös työpaikan ulkopuolella järjestettäviltä koulutusjaksoilta, jotka kuuluvat tutkintoon valmistavaan oppisopimuskoulutukseen.) nimeämään opiskelijalle vastuullisen ja ammattitaitoisen työpaikkakouluttajan antamaan opiskelijalle monipuolisia ja tavoitteita tukevia työtehtäviä järjestämään tarvittaessa perehtymistä työpaikan eri työpisteisiin ja erilaisiin työtehtäviin huolehtimaan, että opiskelija voi osallistua teoriakoulutukseen ja tutkintotilaisuuksiin. EDELLYTYKSET OPPISOPIMUSTYÖNANTAJAKSI Oppisopimustyöpaikalla tulee olla riittävästi monipuolista tuotanto- ja palvelutoimintaa, asianmukaiset työvälineet sekä ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta. 11
TYÖNANTAJALLE MAKSETTAVAT TUET Koulutuskorvaus Oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä AEL maksaa työnantajalle koulutuskorvausta, jonka suuruuteen vaikuttavat opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain myöntämät valtionosuudet ja oppisopimuskoulutuksen kustannukset. Koulutuskorvauksesta sovittaessa otetaan huomioon mihin koulutusalaan oppisopimuskoulutus kuuluu tutkinnossa suoritettavien tutkinnon osien määrä tarvittava teoriaopintojen laajuus ja sisältö koulutuksenaikaiset opintososiaaliset edut. Koulutuskorvauksen suuruus on käytännössä 10 150 /kk/opiskelija. Koulutuskorvausta maksetaan vain oppisopimuksen voimassaoloajalta. Maksu suoritetaan yrityksen tilille, kun opiskelijan oppimisen arviointi puolivuotisen arviointijakson ajalta on tehty. Korvaus on yritykselle veronalaista tuloa (alv. 0 %, Arvonlisävero-laki 30.12.1993/1501, 39 ). Palkkatuki Alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) voivat maksaa työnantajalle harkinnanvaraisesti työttömän työnhakijan palkkaamiseen palkkatukea, joka koostuu perustuesta ja lisäosasta. Palkkatuen taso määräytyy palkattavan henkilön mukaan. Päätöksen palkkatuesta tekee palkattavan henkilön työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto). Tuki on veronalaista tuloa (alv 0 %, Arvonlisäverolaki 30.12.1993/1501, 39 ). Tuen määrän voi tarkistaa osoitteesta te-palvelut.fi. Täysimääräisen tuen saaminen edellyttää, että tuella palkattavan työaika on vähintään 85 % alan normaalista työajasta. Kuntoutusraha TYÖPAIKKAKOULUTTAJAN ROOLI JA TEHTÄVÄT Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijaa perehdytetään ja opastetaan työtehtävien suorittamisessa. Opiskelijan oppimista myös ohjataan ja tuetaan vuorovaikutteisesti koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Työpaikkakouluttajan tehtäviin sisältyy muun muassa keskeisten työtehtävien suunnittelu, työtehtävien tekemisessä ohjaaminen, palautteen antaminen työtilanteissa ja opiskelijan arviointi. Työpaikkakouluttajalla on suuri merkitys oppisopimuskoulutuksen onnistumisessa. Työnantaja nimeää yhden työntekijänsä oppisopimusopiskelijan vastuulliseksi työpaikkakouluttajaksi, jonka tulee olla oman alansa ammattilainen, ohjauskokemusta omaava ja oppimisen edistämisestä kiinnostunut. Työpaikkakouluttajana ei voi toimia toinen saman tutkinnon suorittaja. Yrittäjän työpaikkakouluttajana toimii toinen yrittäjä, josta käytetään usein nimitystä mentori. Työpaikkakouluttaja perehdyttää tarvittaessa opiskelijan yritykseen, työympäristöön ja -tehtäviin ja niihin liittyviin vastuisiin ja velvollisuuksiin mahdollistaa opiskelijan oppimisen toimivassa ja turvallisessa työympäristössä yhteistyössä muun henkilöstön kanssa on perehtynyt tutkinnon perusteiden tavoitteisiin ja oppisopimuskoulutukseen on perehtynyt työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnitelmaan, osallistunut sen laadintaan sekä sitoutunut ohjaamaan opiskelijaa suunnitelman mukaisesti huolehtii, että opiskelijalla on mahdollisuus osallistua teoriakoulutukseen motivoi opiskelijaa itsearviointiin arvioi opiskelijan oppimista ja huolehtii, että opiskelijaa eri työtehtävissä ohjanneet työntekijät osaltaan osallistuvat arviointiin seuraa opiskelijan opintojen edistymistä. Vakuutusyhtiö tai Kela voi tietyin ehdoin maksaa työnantajalle kuntoutusrahaa työntekijän uudelleenkoulutuksen ajalta. Jos työnantaja on palkkaamassa oppisopimuskoulutukseen kuntoutusrahaan oikeutetun henkilön, täytyy työnantajan ottaa ensin yhteyttä kuntoutettavan vakuutusyhtiöön tai Kelaan ja tarkistaa tuen saannin edellytykset. 12
Työpaikkakouluttajien perehdyttäminen Hyväksi työpaikkakouluttajaksi tullaan kokemuksen kautta. Samalla tavoin kuin opiskelija oppii ammattiin kuuluvia asioita työpaikalla, työpaikkakouluttaja opiskelee opiskelijan ohjaamista ja oppimisen arviointia. Työpaikkakouluttajalta vaaditaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen lisäksi aitoa asennetta opiskelijan ohjaamiseen ja tukemiseen. AEL järjestää työpaikkakouluttajien perehdytyskoulutusta, josta saa lisätietoa AEL:n opintotoimistosta. AEL:N OPINTOTOIMISTO 09 5307 723 opintotoimisto@ael.fi Perehdytyskoulutuksessa työpaikkakouluttaja saa tietoa siitä, millaista on menestyksellinen oppisopimuskoulutus ja työpaikalla järjestetty koulutus mitä on työpaikalla tapahtuva oppiminen ja miten sitä ohjataan miten opiskelijan oppimista ja osaamista arvioidaan miten perehdytyskoulutusta voidaan hyödyntää yrityksen ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. 13
14
OPPISOPIMUSOPISKELIJA Oppisopimuskoulutus on omaehtoista koulutusta, mikä edellyttää opiskelijalta aktiivista otetta oppimiseen ja opiskeluun yleensä. Oppisopimuskoulutus ei ole helppo koulutusmuoto, koska se edellyttää sitoutumista sekä työn tekemiseen että oppimiseen. Parhaimmillaan nämä tukevat toisiaan saumattomasti. Oppisopimusopiskelija on omien opintojensa ja oppimistekojensa vastuuhenkilö. Opiskelijan tukiverkoston muodostavat työnantaja, työpaikkakouluttaja ja muu yrityksen henkilöstö sekä muut oppisopimusopiskelijat ja AEL oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä. Opiskelija sitoutuu oppisopimuksessa tekemään työtä työnantajalle tämän johdon, valvonnan ja ohjauksen alaisena ja saamaan tehdystä työstä työehtosopimuksen mukaista palkkaa osallistumaan AEL:ssä järjestettävään teoriakoulutukseen opiskelemaan ja oppimaan tavoitteellisesti arvioimaan omaa oppimistaan ja kehittämään itseään ammatillisesti suunnittelemaan yhdessä koulutusasiantuntijan ja työpaikkakouluttajan kanssa henkilökohtaisen opiskeluohjelman ja opiskelemaan sen mukaisesti suunnittelemaan yhdessä työpaikkakouluttajan kanssa työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnitelman ja noudattamaan suunnitelmaa osallistumaan yhdessä koulutusasiantuntijan kanssa henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan laadintaan. 15
OPISKELIJALLE MAKSETTAVAT OPINTOSOSIAALISET EDUT Jos opiskelijalle aiheutuu ansionmenetystä osallistumisesta AEL:ssä järjestettävää teoriakoulutukseen tai tutkinnon suorittamiseen, eikä työnantaja maksa tältä ajalta palkkaa, opiskelijan toimeentulo turvataan opintososiaalisilla eduilla. Vapaa-ajalla opiskelusta ei makseta päivärahaa eikä perheavustusta, koska opiskelijalle ei aiheudu ansionmenetyksiä. Yrittäjän aikuiskoulutustuki Yrittäjällä voi olla oikeus aikuiskoulutustukeen yrityksen ulkopuolella järjestettävän teoriakoulutuksen ajalta. Lisätietoja yrittäjän aikuiskoulutustuesta saa alueellisesta työ- ja elinkeinotoimistosta (TE-toimisto) tai osoitteesta koulutusrahasto.fi. Opintososiaaliset edut päiväraha 15 /päivä perheavustus 17 /päivä, jos opiskelija on alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja majoituskorvaus 8 /päivä, jos koulutus järjestetään opiskelijan koti- tai oppisopimuspaikkakunnan ulkopuolella matkakorvaus halvimman julkisen kulkuneuvon ja todellisen lähtö- ja paluupaikan mukaan (yksi meno paluu/koulutusjakso) mukaan, jos koulutus järjestetään yli 10 kilometrin päässä kotoa tai oppisopimustyöpaikasta, viikonloppu katkaisee koulutusjakson Opiskelija voi laskuttaa opintososiaalisia etuja 6 kk:n sisällä teoriakoulutusjaksojen toteutumisesta. Etu on veroton. Matka- ja majoituskorvaukset maksetaan työnantajan tekemän hakemuksen perusteella. Kaikki kohdat täytyy täyttää, jotta opintososiaaliset edut voidaan maksaa virheettömästi ja nopeasti. AEL:n opintotoimisto ottaa vastaan ainoastaan alkuperäisen ja allekirjoitetun hakemuksen. AEL maksaa opintososiaaliset edut hyväksyttyään hakemuksen. Opiskelija kustantaa itse opiskelumateriaalit, ruokailut, ammattikirjat sekä mahdolliset soveltuvuustestit. Opintososiaalisiin etuihin liittyvät lomakkeet löytyvät osoitteesta ael.fi/nayttotutkinnot/oppisopimus 16
17
18
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN ROOLI OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN PROSESSIKUVAUS OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN JOHTAMINEN, VALVONTA JA KEHITTÄMINEN YRITYS- JA MUU ORGANISAATIOYHTEISTYÖ, SEURANTA JA ARVIOINTI, RAPORTOINTI OSAAMIS- TARVE 1. OPPISOPIMUS- KOULUTUKSEN EDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN 2. SUUNNITTELU 3. OPPISOPIMUS 4. OPPISOPIMUS- KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN 5. OPPISOPIMUS- KOULUTUKSEN PÄÄTTÄMINEN VAIKUT- TAVUUS HENKILÖKOHTAISTAMINEN LAIT, ASETUKSET, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET PALAUTE 1. Oppisopimuskoulutuksen edellytysten varmistaminen osaamistarpeiden selvittäminen oppisopimustyöpaikan soveltuvuuden arviointi oppisopimusopiskelijan edellytysten arviointi tukimuodoista informointi. 2. Suunnittelu henkilökohtaistaminen näyttötutkintotavoitteisessa koulutuksessa aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnittelu teoriakoulutuksen suunnittelu muista oppimista tukevista järjestelyistä sopiminen. 3. Oppisopimus oppisopimuksen solmiminen koulutuskorvauksesta sopiminen. 4. Oppisopimuksen toteuttaminen työpaikalla tapahtuva oppiminen ja sen arviointi teoriakoulutuksen järjestäminen tutkintotilaisuuksiin ohjaaminen neuvonta, ohjaus ja tukitoimet opintososiaalisia etuuksia ja koulutuskorvauksia koskevat päätökset ja maksaminen. 5. Oppisopimuskoulutuksen päättäminen työpaikalla järjestettävän koulutuksen arviointi opintosuoritteiden arviointi teoriakoulutuksessa osallistumistodistus tutkintotodistus. 19
AEL OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ AEL:llä on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa järjestää ammatillista koulutusta oppisopimuskoulutuksella. Tämä tarkoittaa, että AEL vahvistaa oppisopimuksen solmimisen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. AEL toimii oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä sekä pääsääntöisesti myös teoriakoulutuksen ja tutkintotilaisuuksien järjestäjänä. Työnantajalle ja opiskelijalle tämä tarkoittaa selkeyttä, kun kaikki oppisopimuskoulutuksen palvelut saa yhdestä paikasta. Koulutuksen järjestäjänä AEL suunnittelee oppisopimuskoulutusta yhteistyössä työnantajan, työpaikkakouluttajan ja AEL:n oppilaitostoimintojen kanssa arvioi, sopivatko yritys, työyksikkö ja työpaikan työtehtävät työpaikalla järjestettävään koulutukseen vahvistaa oppisopimuksen ja hallinnoi koko oppisopimuskoulutusta järjestää pääsääntöisesti teoriakoulutuksen ja näyttötutkinnon AEL:n oppilaitostoimintojen kanssa, mutta mikäli AEL ei voi tarjota ko. tutkinto- ja koulutuspalveluja, hankkii ne toiselta koulutuksen järjestäjältä maksaa opiskelijoiden opintososiaaliset etuudet teoriakoulutuksen ajalta maksaa työnantajien koulutuskorvaukset seuraa, ohjaa ja opastaa työnantajaa ja työpaikkakouluttajaa oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa, työpaikalla tapahtuvan oppimisen seurannassa ja osaamisen arvioinnissa antaa osallistumistodistuksen oppisopimuskoulutuksesta kehittää oppisopimuskoulutusta yhteistyössä eri osapuolten kanssa. AEL teoriakoulutuksen ja tutkinnon järjestäjänä AEL suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon valmistavan oppisopimuskoulutuksen. AEL:ssä järjestettävät opinnot täydentävät ja tukevat työpaikalla järjestettävää koulutusta. AEL järjestää myös näyttötutkinnon suorittamiseen tarvittavat tutkintotilaisuudet oppisopimuksen aikana. Toimiva oppisopimuskoulutus edellyttää sujuvaa yhteistyötä työnantajan, työpaikkakouluttajan, oppisopimusopiskelijan ja AEL:n koulutusasiantuntijan välillä. AEL:n koulutusasiantuntija neuvoo ja ohjaa tutkintoon valmistavaan oppisopimuskoulutukseen hakeutumisessa, näyttötutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa oppisopimuskoulutuksella suunnittelee opiskelijalle oppisopimuskoulutukseen soveltuvat teoriaopinnot järjestää ja aikatauluttaa tarvittavat teoriakoulutuksen jaksot AEL:ssä ottaen huomioon työpaikalla järjestettävän koulutuksen laatii henkilökohtaistamisasiakirjan yhdessä opiskelijan ja työpaikkakouluttajan kanssa seuraa ja ohjaa opiskelijan oppimisen edistymistä työpaikalla yhteistyössä työpaikkakouluttajan kanssa kerää palautetta teoriakoulutuksesta ja kehittää oppisopimustoimintaa yhteistyössä työnantajan ja työpaikkakouluttajan kanssa arvioi opiskelijan oppimista teoriakoulutuksessa laatimalla arvosanallisen opintosuoritusotteen suunnittelee ja järjestää tutkintotilaisuudet yhteistyössä AEL:n tutkintovastaavan kanssa toimii opiskelijan, työpaikkakouluttajan ja työnantajan yhteyshenkilönä. AEL:stä kaikki oppisopimuskoulutuksen palvelut samalta luukulta kätevä työnantajalle ja opiskelijalle! 20
MUISTIINPANOJA 21
22
NÄYTTÖTUTKINNOT Näyttötutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta säädetään ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (L 631/1998) ja asetuksessa (A 812/1998). Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti aidoissa työtilanteissa tutkinnon suorittajan näyttötutkinnon suorittamisen suunnitelman mukaan. AMMATILLISET TUTKINNOT Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä lisäkoulutusta, joka ei johda tutkintoon. Ammatillinen perustutkinto sopii henkilölle, joka on kiinnostunut uudesta alasta tai jolla ei ole alan ammatillista koulutusta. Perustutkinto antaa laajan perusosaamisen. Ammattitutkinto sopii henkilölle, jolla on jo alan työkokemusta. Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito. Ammattitutkinnoissa ammattitaitovaatimukset on tasollisesti määritelty niin, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. ammattitutkinnosta. Erikoisammattitutkinto sopii henkilölle, jolla on pitkä työkokemus ammattialalla. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Erikoisammattitutkinnossa ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. erikoisammattitutkinnosta. Eri koulutusalojen ammatillisia tutkintoja on yli 350. Lisätietoja näyttötutkinnoista ja eri ammattialojen tutkintojen perusteista löytyy osoitteesta oph.fi/nayttotutkinnot. 23
Tutkintosuoritusten arviointi Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan tutkinnon suorittajan ammattitaitoa tutkinnon perusteiden osaamisvaatimusten mukaisesti. Tutkintosuorituksia arvioi kolmikantainen arvioijaryhmä, joka muodostuu työnantajan, työntekijöiden ja opetusalan edustajista. Tutkintosuoritusten arvioijat perehdytetään arviointitehtävään. Kun tutkinnon suorittaja on osoittanut ammattitaitonsa tutkintotilaisuudessa, pitää arvioijaryhmä arviointikokouksen. Arvioijaryhmä tekee esityksen tutkinnon suorittajan ammattitaidosta alan tutkintotoimikunnalle, joka päättää arvioinnista. Perustutkinnoissa tutkinnon suorittajan osaaminen arvioidaan tutkinnon osittain asteikolla kiitettävä (3), hyvä (2), tyydyttävä (1) ja hylätty. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa tutkintosuoritukset arvioidaan tutkinnon osittain periaatteella hyväksytty tai hylätty. Hylätyt tutkintosuoritukset perusteellaan kirjallisesti ja päätöksestä tiedotetaan tutkinnon suorittajalle. Hankittuaan lisää ammattitaitoa tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamisensa uudelleen tutkintotilaisuudessa. Tutkintotoimikunta Tutkintotoimikunnat valvovat ja vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä. Näyttötutkintoon osallistuminen ja sen suorittaminen on ammattitaidon hankkimistavasta riippumatonta. Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa, joita järjestävät ne ammatillisen aikuiskoulutuksen tahot, joilla on näyttötutkinnon järjestämissopimus ko. alan tutkintotoimikunnan kanssa. Alan tutkintotoimikunta myöntää tutkintotodistuksen, kun opiskelija on suorittanut hyväksyttävästi tutkintoon kuuluvat tutkinnon osat. Jos opiskelija suorittaa hyväksytysti tutkinnon osan tai osia, muttei kaikkia, koko tutkinnon suorittamiseen tarvittavia tutkinnon osia, hän saa pyynnöstä todistuksen tutkinnon osan suorittamisesta. Näyttötutkintojen tutkintomaksu Tutkintotoimikuntatyöstä syntyviä kustannuksia katetaan mm. tutkintomaksuilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt, että tutkintomaksu on 1.3.2011 lukien 58 euroa. Maksun periminen perustuu ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin (631/1998: 17 a ): Tutkinnon järjestäjä perii tutkintomaksun näyttötutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä ja tilittää tutkintomaksut Opetushallitukselle. Opetushallitus antaa tarvittaessa maksujen tilittämistä koskevia määräyksiä. AEL tutkintoja järjestävänä oppilaitoksena perii maksun näyttötutkintoon ilmoittautuneelta ja tilittää sen lyhentämättömänä Opetushallitukselle. Ammattitutkintostipendi Ammattitutkintostipendin rahoituksesta vastaa koulutusrahasto, jonka toiminta rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksutuloilla. Ammattitutkintostipendi maksetaan henkilölle, joka on suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon näyttötutkintona alan tutkintotoimikunnan valvonnassa. Ammattitutkintostipendiä on haettava viimeistään vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Etuus on veroton. Ammattitutkintostipendiä ei myönnetä osatutkinnon tai aikaisemmin suoritetun ammattitutkintostipendiin oikeuttaneen tutkinnon laajentamisen tai täydentämisen perusteella. Ammattitutkintostipendin voi saada henkilö, joka tutkinnon suorittaessaan on alle 64-vuotias. Tutkinnon suorittamisajankohdaksi katsotaan tutkintotodistuksen päiväys. Etuuden maksamisehtona on, että henkilö on tutkinnon suorittamispäivään mennessä ollut työssä (työtai virkasuhteessa) suomalaisella työnantajalla vähintään viisi vuotta. Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, omaishoitajana tai perhehoitajana toimittua aikaa tai työaikaa ulkomailla, ulkomaisen työnantajan palveluksessa, ei lasketa työhistoriaan. Tarkemmat ehdot, stipendin suuruus ja hakemus ohjeineen löytyvät osoitteesta koulutusrahasto.fi. 24