Oppisopimusopas OPPISOPIMUS

Transkriptio

1 Oppisopimusopas OPPISOPIMUS

2 Mitä oppisopimus on? Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöisin koulutusmuoto, koska suurin osa opiskelusta ja oppimisesta tapahtuu työpaikalla työtä tehden. Työtehtävien on oltava monipuolisia ja niiden tulee soveltua suoritettavaan tutkintoon. Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa täydentää työssä oppimista. Oppisopimuskoulutus on työpaikkojen ja oppilaitosten kanssa yhteistyössä järjestettävää koulutusta. Koulutus johtaa samoihin tutkintoihin kuin oppilaitoksissa järjestettävä koulutus. Tarjolla on lähes 370 tutkintoa. Oppisopimuksena voi suorittaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen lisäksi myös ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Yrittäjät voivat kouluttaa itseään oppisopimuksella omassa yrityksessään. Keski-Uudenmaan Oppisopimuskeskus suunnittelee, vahvistaa, vastaa ja hallinnoi koulutuksen järjestäjänä oppisopimuksen.

3 Keudassa tehdään nykyaikaisia oppisopimuksia mielenkiintoinen oppimisen kehitysmatka voi alkaa! Keudan Oppisopimuskeskus on osa Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymää. Keuda ammatillisen koulutuksen asiantuntijana on vahva alueellinen toimija niin nuorten kuin aikuistenkin koulutuksessa. Keudassa oppisopimuksia on tehty yli 20 vuotta. Oppisopimuksen tarkoituksena on työntekijän ja organisaation osaamisen kehittäminen ja tavoitteena onkin yhteen sovittaa opiskelijan yksilölliset tarpeet ja työnantajan intressi. Oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto, kun koulutetaan henkilöstöä muuttuviin ja uusiin tehtäviin työntekijältä puuttuu ammatillinen koulutus halutaan kehittää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy työmarkkinoilta voidaan tarjota työttömälle mahdollisuus työsuhteeseen ja ammatillisen koulutukseen yrittäjänä toimiva haluaa itse aloittaa opiskelun koulutetaan sukupolven vaihdoksessa jatkajaa yritykselle Kun edellytykset oppisopimuksen solmimiselle on varmistettu, oppisopimus tehdään yhdessä koulutustarkastajan, työnantajan, työpaikkakouluttajan ja opiskelijan kanssa. Kädessäsi on Keudan oppisopimusopas, jonka tarkoituksenaon auttaa Sinua hyvä opiskelija ja työpaikkakouluttaja alkavalla osaamisen kehittämisen matkalla. Opas on koottu Keudan Oppisopimuskeskuksen oman aineiston sekä keskinäiseen sopimukseen perustuen Hyrian Oppisopimuskeskukselta käyttöömme saadun ansiokkaan aineiston pohjalta. Haluankin lausua kiitokseni erinomaisesta Hyria-yhteistyöstä oppaan kehittämisessä. Onnea ja iloa opiskeluun! Anne Vuorinen Oppisopimusjohtaja Sisältö Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutusta ohjaava lainsäädäntö... 5 Oppisopimus Kirjallinen työsopimus Opiskelun/työsuhteen päätoimisuus Koeaika Työnantajan edellytykset oppisopimustyönantajaksi Palkkaa koskevat säännökset Sairausajan palkka oppisopimuskoulutuksen aikana Opiskelijan tapaturmavakuutus Lomaoikeus Perhevapaat Liikkeen luovutus toiselle yrittäjälle Oppisopimusopiskelijan lomauttaminen Oppisopimuksen purkaminen Hyödyllisiä yhteystietoja Työpaikka oppimisympäristönä Mihin työnantaja sitoutuu oppisopimuksessa?... 9 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu on oppisopimuskoulutuksen perusta Mitä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnitelmaan kirjataan? Työpaikkakouluttajan rooli ja tehtävät Työpaikkakouluttaja Työpaikkakouluttajien valmennus Työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen liittyvä opiskelijan arviointi Arvioinnin tekeminen käytännössä Mitä arvioinnissa kannattaa huomioida? Opiskelijan väliarviointi Opiskelijan päättöarviointi Työnantajalle maksettavat tuet Oppisopimusopiskelijalle Mihin opiskelija sitoutuu oppisopimuksessa? Oppisopimus voidaan solmia kolmella eri tavalla. 15 Yrittäjä Yrittäjän aikuiskoulutustuki Opiskelijalle maksettavat opintososiaaliset edut.. 15 Näyttötutkintojen tutkintomaksu Ammattitutkintostipendi Oppilaitoksen rooli oppisopimuskoulutuksessa Opettaja Ammatilliset tutkinnot Näyttötutkintojen tuottama jatkokelpoisuus Opintojen henkilökohtaistaminen Tutkintoon valmistavan tietopuolisen opetuksen arviointi Näyttötutkinnot ammatillisessa koulutuksessa Näyttötutkintojen arviointi Oppisopimuskoulutuksen todistukset Oppisopimuksen muutokset Oppilaitoksen rooli Oppisopimusopiskelijalle Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusoulutus 3

4 4

5 Oppisopimuskoulutus Oppisopimusoulutus Oppisopimuskoulutuksessa suurin osa opiskelusta ja oppimisesta tapahtuu työpaikalla työtä tekemällä. Oppilaitoksessa järjestetään tietopuolisia opintoja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen tueksi. Oppisopimuskeskus hallinnoi ja organisoi oppisopimuskoulutusta yhteistyössä työpaikan, opiskelijan ja oppilaitoksen kanssa. Oppisopimuskoulutuksen pituus on 4 kk 3 vuotta. Koulutuksen kesto riippuu siitä, mikä on koulutuksen tavoite ja opiskelijan osaaminen. Opiskelu toteutuu henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden samanarvoiseen ammatilliseen tutkintoon kuin koulutus, joka järjestetään oppilaitoksissa. Oppisopimuskoulutuksena voidaan järjestää myös muuta ammattitaitoa täydentävää lisäkoulutusta. Oppisopimuskoulutukseen osallistujan pitää olla vähintään 15 vuotta vanha. Oppisopimuskoulutus sopii työssä olevalle työntekijälle tai työntekijälle, joka aloittaa uuden työsuhteen. Yrittäjän oppisopimus perustuu koulutussopimukseen, joka tehdään yrittäjän ja oppisopimuskeskuksen välillä. Virkamiehen oppimissopimus perustuu kirjalliseen sopimukseen, joka tehdään virkamiehen ja työnantajan välillä. Sopimukset ovat määräaikaisia. Näihin sopimuksiin ei sovelleta lainsäädäntöä, joka liittyy työsuhteeseen. Oppisopimuskeskus suunnittelee koulutusta yhteistyössä eri osapuolten kanssa arvioi, sopiiko työpaikka oppisopimuskoulutukseen vahvistaa sopimuksen ja hallinnoi oppisopimuskoulutusta hankkii tietopuolisen opetuksen ja näyttötutkinnon oppilaitoksesta maksaa opiskelijoiden opintososiaaliset etuudet tietopuolisen opetuksen ajalta maksaa työnantajien koulutuskorvaukset seuraa, miten oppisopimuskoulutus toteutuu antaa osallistumistodistuksen oppisopimuskoulutuksesta kehittää oppisopimuskoulutusta yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Oppisopimuskoulutusta ohjaava lainsäädäntö Oppisopimuskoulutus perustuu työoikeuden ja opetustoimen lakeihin ja asetuksiin. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Se on voimassa vain oppisopimusaikana. Työsopimuslaki määrittää työnantajan ja opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi myös ammatillisen koulutuksen lait määrittävät työnantajan ja opiskelijan oikeuksia ja velvollisuuksia. Oppisopimusopiskelijalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työntekijöillä, jotka ovat työsuhteessa. Nämä oikeudet ja velvollisuudet perustuvat työaikalakiin, vuosilomalakiin, työturvallisuuslakiin, tapaturmavakuutuslakiin jne. Opiskelija tekee työtä työnantajalle. Työnantaja johtaa, valvoo ja ohjaa työntekijöitä ja maksaa työehtosopimuksen mukaisen palkan tehdystä työstä. Opiskelijan täytyy osallistua tietopuoliseen opetukseen, opiskella ja arvioida, miten edistyy opinnoissaan. Oppisopimuskoulutusta ohjaava lainsäädäntö Työoikeus Työsopimuslaki (TSL 55/2001) Muu työlainsäädäntö Opetustoimen lainsäädäntö Laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, A 811/1998) Laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998, A 812/1998) Laki ja asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (L 635/1998, A 806/1998) asettavat normit oppisopimuskoulutukselle Oppisopimus Oppisopimus on kirjallinen asiakirja (AKL 17 ). Oppisopimus voidaan tehdä, jos työnantaja ja oppisopimuskeskus sopivat oppisopimuskoulutuksen aloittamisesta. Oppisopimuskoulutuksen voi aloittaa myös henkilö, joka on jo työantajan palveluksessa. Työsuhteiseen oppisopimukseen sovelletaan työsopimuslainsäädäntöä. Kirjallinen työsopimus Työnantaja sitoutuu tekemään vähintään oppisopimuksen keston mukaisen työsopimuksen. Työsopimukseen kirjataan kaikki ehdot, jotka koskevat työsuhdetta. Työsopimuksen pitää olla voimassa koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Määräaikaiseen työsopimukseen kirjataan samat aloitus- ja päättymispäivämäärät kuin oppisopimuksessa on. Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusopiskelijalle Oppilaitoksen rooli 5

6 Kirjallisella työsopimuksella voidaan luotettavasti todistaa, mitä on sovittu. Toimialakohtaiset sopimuslomakkeet varmistavat, että kaikki lain ja toimialan työehtosopimuksen ehdot otetaan huomioon. Opiskelun/työsuhteen päätoimisuus Opintojen päätoimisuuden määrittelee opintotukilaki. Oppisopimustyösuhteen viikkotuntimäärä on vähintään 25 tuntia. Oppisopimusta ei voi solmia, jos opiskelija on äitiyslomalla, hoitovapaalla, armeijassa, siviilipalveluksessa, virka- tai vuorotteluvapaalla tai työaika on lyhempi kuin 25 viikkotuntia. Koeaika Oppisopimuksen koeaika on enintään neljä kuukautta. Työnantajan velvollisuus on selvittää toimialan työehtosopimuksen (TES) mukainen koeaika. Jos koulutus kestää alle kahdeksan kuukautta, koeaika on enintään puolet koulutusajasta. Oppisopimukseen kirjoitetaan TES:n mukainen koeaika uudelle työntekijälle. Jos henkilö aloittaa tai on jo aloittanut työsuhteen, oppisopimukseen merkitään kesken olevasta koeajasta jäljellä oleva aika. Työsopimukseen kirjataan myös työsuhteen ja koeajan alkamisajankohta. Mikäli työntekijän koeaika on ohi, uutta koeaikaa ei merkitä, elleivät työnantaja ja työntekijä sitä halua. Työnantajan edellytykset oppisopimustyönantajaksi Oppisopimustyöpaikalla täytyy olla riittävästi tuotanto- ja palvelutoiminta, työvälineitä, ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta oppisopimuskoulutuksen järjestämistä varten. Palkkaa koskevat säännökset Alan työehtosopimus määrää, millaista palkkaa opiskelija saa oppisopimuskoulutuksen ajalta. Työnantaja maksaa palkan ja palkkaan liittyvät kulut. Työsopimuksessa sovittu palkkaehto sitoo molempia osapuolia silloin, jos toimialalla ei ole olemassa työehtosopimusta tai työantaja on sitoutumaton. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että työntekijä saa tekemästään työstä kohtuullista palkkaa. Palkasta sovitaan neuvottelemalla. Työsuojelupiireillä on palkkasuosituksia, jos palkasta ei ole sovittu tai palkka on kohtuuton. Sairausajan palkka oppisopimuskoulutuksen aikana Sairausajan palkka maksetaan työssäoloaikana työlainsäädännön mukaisesti. Jos opiskelija sairastuu silloin, kun hän osallistuu palkattomaan tietopuoliseen opetukseen, laki ei velvoita oppisopimuskeskusta tai työnantajaa maksamaan opiskelijalle palk- kaa tai päivärahaa tältä ajalta. Kun tietopuolinen opetus loppuu, mutta sairausloma jatkuu edelleen uuden työjakson aikana, työantaja on velvollinen maksamaan palkkaa työjakson ajalta. Jos oppisopimusopiskelija sairastuu silloin, kun hän on palkattomassa tietopuolisessa opetuksessa, oppisopimuskeskus voi omalla päätöksellään maksaa päivärahan eli harkinnanvaraisen korvauksen viiden ensimmäisen sairauspäivän osalta, jos opiskelija toimittaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistuksen. Tämän jälkeen korvausta haetaan Kelalta, joka soveltaa sairausvakuutuslakia. Jos opiskelija sairastuu työaikana ja sairaus jatkuu seuraavalle tietopuolisen opetuksen jaksolle, työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa myös tältä ajalta, jos opiskelija ei ole hakenut palkatonta työlomaa osallistuakseen tietopuoliseen koulutukseen. Opiskelijan tapaturmavakuutus Työnantaja huolehtii siitä, että opiskelijalla on tapaturmavakuutus, joka on voimassa työssäoloaikana (työmatkat ja työaika). Jos tietopuolisen opetuksen ajalta maksetaan palkkaa, työnantajan tapahtumavakuutus on voimassa myös tietopuolisen opetuksen aikana. Jos opiskelija ei saa palkkaa tietopuolisen opetuksen ajalta, hänen täytyy kysyä, onko oppilaitoksella tapaturmavakuutus oppisopimusopiskelijoille. Opiskelija voi myös itse ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen. Sairauslomalla ei saa osallistua työhön tai tietopuoliseen opetukseen, koska tapaturmavakuutukset eivät korvaa vahinkoja, jotka tapahtuvat sairauslomalla. Lääkäri voi tarvittaessa todeta, voiko henkilö osallistua koulutukseen sairausloman aikana ja antaa luvan osallistua tietopuoliseen opetukseen. Lomaoikeus Lomaoikeus määräytyy vuosilomalain mukaan. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijällä on 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää. Lomanmääräytymisvuoden työssäolon veroisia päiviä ovat työntekijän omat vuosilomapäivät, sairauspäivät (kuitenkin enintään 75 sairauspäivää/lomanmääräytymisvuosi), äitiys-, isyys- ja vanhempainlomapäivät ja tietopuoliseen opetukseen osallistumispäivät, vaikka nämä päivät olisivat palkattomia päiviä. Työnantaja ei voi määrätä opiskelijaa vuosilomalle tietopuolisen opetuksen ajaksi. Perhevapaat Perhevapaat määräytyvät työsopimuslain mukaisesti. Jos äitiyslomalla oleva opiskelija käy työnantajan ja oppisopimuskeskuksen luvalla tietopuolisessa opetuksessa, hän ei saa päivärahakorvausta oppisopimuskeskuksen kautta. 6

7 Oppisopimusoulutus Liikkeen luovutus toiselle yrittäjälle Jos työnantaja luopuu yrityksestään (esim. myy yrityksen toiselle yrittäjälle), kaikki työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle. Myös oppisopimuskoulutus jatkuu uudella työnantajalla vähintään aiemmin sovituin ehdoin. Oppisopimusopiskelijan lomauttaminen Oppisopimusopiskelijalla on määräaikainen työsuhde Määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei voi lomauttaa niin, että tekee yksipuolisen päätöksen. Lomautusoikeus syntyy vain, jos määräaikainen työntekijä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa työssä oleva vakituinen työntekijä. Jos työnantaja ei voi antaa työtä ja sopii opiskelijan kanssa palkattomasta ajasta, ei opiskelijalla ole oikeutta työttömyysetuuksiin. Poikkeuksena ovat koulunkäyntiavustajat, joilla on työttömyysturva myös näissä tapauksissa alkaen. Oppisopimusopiskelijalla on toistaiseksi voimassaoleva työsuhde Opiskelijan työ vastaa toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta, vaikka työnantaja ja työntekijä tekevät määräaikaisen oppisopimuksen. Tilanteessa, jossa oppisopimuksen toteuttaminen ei ole mahdollista, voidaan oppisopimussuhteessa oleva työntekijä lomauttaa samoin kuin muut työntekijät, joilla on vakituinen työsuhde. Työntekijällä on oikeus työttömyysetuuteen lomautuksen ajalta. Oppisopimuksen purkaminen Sopimuksen purkaminen koeajalla Sopimus voidaan purkaa yksipuolisesti koeajan aikana. Purkamisen syy voi olla voimassaoleva koeaika. Purkaminen koeajan jälkeen Työntekijä ja työnantaja voivat purkaa oppisopimuksen välittömästi yhteisellä päätöksellä. Työnantajalla on oikeus purkaa sopimus silloin, kun työsopimuslaki oikeuttaa työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen. Koulutuksen järjestäjä voi purkaa sopimuksen, kun on kuullut opiskelijaa ja työnantajaa ja jos työpaikalla järjestetyssä koulutuksessa ei noudateta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) tai sen nojalla annetun asetuksen (811/1998) säännöksiä tai AKL 17 :ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välillä tehdyn sopimuksen määräyksiä. Oppisopimus voidaan purkaa yksipuolisesti myös silloin, kun työnantaja lopettaa yrityksensä, joutuu konkurssiin tai kuolee. Lisätietoja työsuhteeseen liittyvistä velvoitteista ja oikeuksista saa oman toimialan työehtosopimuksesta sekä työnantaja- ja työntekijäliitosta ja työsuojelupiireistä. Hyödyllisiä yhteystietoja Ammatilliset tutkinnot ja niiden sisältö Näyttötutkinnot Ammatillisen osaamisen arviointi Valitse oikea tutkinto, arvioin osaamistasi asteikolla 1 3 ja tulosta raportti. Palkkatuki ja työnantajapalvelut Keski-Uudenmaan työ ja elinkeinotoimisto keski-uusimaa@te-toimisto.fi Työsuhdeasiat: velvollisuudet, oikeudet, palkat Uudenmaan työsuojelupiiri Ammattitutkintostipendi, aikuisten opintotuki ja yrittäjän aikuiskoulutustuki Kelan palvelut (mm. kuntoutusraha) Suomen Yrittäjien sivut Eri alojen työehtosopimukset Valikoima valtionhallinnon ja kuntien lomakkeita (esim. työsopimusmalli) ja sähköisiä asiointipalveluja Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusopiskelijalle Oppilaitoksen rooli 7

8 8

9 Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusoulutus Oppisopimuskoulutus on haaste ja mahdollisuus. On tärkeää, että oppisopimusopiskelijan työtehtävät työpaikalla ovat monipuolisia ja ne perustuvat opiskeltavaan tutkintoon tai muuhun yhdessä sovittuun tavoitteeseen. Suurin osa tutkintoon kuuluvista tiedoista ja taidoista opitaan työpaikalla käytännön työtehtäviä tekemällä. Työpaikkakouluttajalla on suuri merkitys oppimisen onnistumiselle. Mihin työnantaja sitoutuu oppisopimuksessa? Solmimaan määräaikaisen työsopimuksen opiskelijan kanssa. Maksamaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa myös työpaikan ulkopuolella tapahtuvilta oppimisen jaksoilta, jotka kuuluvat tutkintoon. Nimeämään opiskelijalle vastuullisen työpaikkakouluttajan. Antamaan opiskelijalle monipuolisia ja tavoitteita tukevia työtehtäviä. Huolehtimaan siitä, että opiskelija voi osallistua tietopuoliseen opetukseen ja tutkintotilaisuuksiin. Oppisopimuskoulutuksen perusta on työpaikalla tapahtuva koulutus, koska se on tärkeä osa ammattitaidon hankkimista. Uuden oppiminen edellyttää perehtymistä työpaikan eri työpisteisiin ja erilaisiin työtehtäviin. Työpaikalla tapahtuva koulutus suunnitellaan yhteistyössä työpaikkakouluttajan, opiskelijan, oppilaitoksen ja oppisopimuskeskuksen kanssa. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu on oppisopimuskoulutuksen perusta Onnistunut oppisopimuskoulutus perustuu suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen. Jokaisen oppisopimusopiskelijan keskeiset työtehtävät kartoitetaan ja hän saa suunnitelman, jonka mukaan työpaikalla pitää oppia. Tällainen koulutus tukee opiskelijan oppimista työpaikalla ja mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen. Sen lisäksi se auttaa myös työpaikkakouluttajaa ohjaustyössä. Oppisopimuskoulutuksen suunnittelun lähtökohtana on tutkinnon peruste, jos koulutuksen tavoitteena on tutkinto tai tutkinnon osa. Jos koulutus ei johda tutkintoon, se suunnitellaan siten, että lähtökohtana on koulutuksen sisältö ja suunnitelma. Myös oppilaitoksessa tehtyä koulutussuunnitelmaa voidaan käyttää. Suunnitelmaa täydennetään, kun opiskelijan opinnot etenevät. Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusopiskelijalle Oppilaitoksen rooli 9

10 Mitä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnitelmaan kirjataan? Työtehtävät, jotka auttavat opiskelijaa oppimaan ja saavuttamaan tutkinnon tavoitteet. Työjärjestelyt, jotka mahdollistavat työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja perehtymisen työyhteisön eri tehtäviin sekä tukevat opiskelijan ammattitaidon kehittymistä. Toteutusaikataulu, jonka mukaan edetään työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa. Eri työyksiköiden työpaikkakouluttajat ja yhteyshenkilöt. Työpaikkakouluttajan rooli ja tehtävät Työpaikalla tapahtuva koulutus tarkoittaa opiskelijan perehdyttämistä, opastamista, tukemista ja vuorovaikutusta hänen kanssaan koko oppimisprosessin ajan. Koulutukseen sisältyy työtehtävien suunnittelu, arkipäivän vuorovaikutus ja palautteen antaminen työtilanteissa ja opiskelijan arviointi. Koulutus on yhteistyötä, joka tukee opiskelijaa pääsemään hyviin oppimistuloksiin. Työpaikkakouluttajalla on suuri merkitys oppisopimuskoulutuksen yhteistyössä. Hän on ammattilainen, joka on opiskelijan vastuullinen kouluttaja. Yrittäjän työpaikkakou- TYÖPAIKAN TYÖTEHTÄVÄKARTOITUS TUTKINTO: Markkinointiviestinnän ammattitutkinto Tutkinnon osa: Visuaalisen suunnitelman laatiminen Työtehtävä Toteutuu Ei toteudu Määritellään tarvittaessa, kun solmitaan oppisopimusta ja sovitaan, missä ja milloin opiskelija pääsee tekemään sovittuja työtehtäviä. Suunnittelee tilankäytön ja huomioi erilaisten tilojen hahmottamisen kustannukset ja välineistön tilan esittelyn (värit, valaistus, materiaalit). X Laatii kalustesuunnitelman ja huomioi tilan käyttötarkoituksen asiakaskierron. X Laatii ja esittelee visuaalisen suunnitelman: tilasuunnitelmaan liittyvä piirtäminen ja piirustusten tuottaminen yleisimmillä merkinnöillä ja mittakaavoilla tilasuunnittelu ja mitoitusohjeistus (esim. kalusteiden tilantarve) pohjakuvan piirtäminen esim. 3D-ohjelmalla (esim. myymälä tai messuosasto) turvallisuusnäkökulmat ja lainsäädäntö X Omalla työpaikalla ei ole käytössä 3D-ohjelmaa, joten tältä osin työssäoppiminen toteutetaan Arkkitehtitoimisto A. Virkkusen toimitiloissa. Antero Virkkunen on luvannut opastaa ohjelman käytössä. Tarkoituksena on suunnitella heille messuosasto tulevia Tulevaisuuden Arkkitehti -messuja varten. 10

11 luttajana toimii toinen yrittäjä. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen tavoitteiden mukaan työnantaja voi nimetä erilaisiin oppimistilanteisiin pätevimmän, koulutuksesta kiinnostuneen ja tarkoituksenmukaisimman kouluttajan. Työpaikkakouluttajana ei voi toimia toinen saman tutkinnon opiskelija. Työpaikkakouluttaja perehdyttää opiskelijan yritykseen, työympäristöön ja työtehtäviin ja niihin liittyviin vastuuseen ja velvollisuuksiin luo opiskelijalle hyvän ja turvallisen oppimisympäristön yhteistyössä yrityksen muun henkilöstön kanssa on tietoinen koulutuksen tavoitteista ja ohjaa opiskelijaa niiden mukaisesti laatii yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa myös työpaikan muiden työntekijöiden kanssa henkilökohtaisen opiskeluohjelman ja ottaa huomioon erityisesti työpaikalla tapahtuvan koulutuksen sekä tutkintotilaisuudet, jotka toteutetaan työpaikalla. Myös opiskelijan aikaisempi osaaminen ja oppimistavoitteet sekä työpaikan kehittämis- ja osaamistarpeet otetaan huomioon. järjestää opiskelijalle mahdollisuuden osallistua tietopuoliseen opetukseen motivoi jatkuvaan itsearviointiin ja reflektointiin arvioi opiskelijan oppimista ja huolehtii siitä, että eri työtehtävien arviointiin osallistuvat niistä vastaavat henkilöt. Työpaikkakouluttaja ei arvioi tutkintosuorituksia. Tutkintosuoristuksia arvioivat nimetyt arvioijat. auttaa tarvittaessa etätehtävissä. Työpaikkakouluttajasta käytetään yrittäjien kohdalla nimitystä mentor. Työpaikka oppimisympäristönä Työpaikkakouluttajien valmennus Hyväksi työpaikkakouluttajaksi tullaan kokemuksen kautta. Samalla tavoin kuin opiskelija opettelee ammattiin kuuluvia asioita työpaikalla, työpaikkakouluttaja opiskelee arviointia ja ohjaamista. Molempien kehittyminen riippuu suuressa määrin yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoista sekä omasta asennoitumisesta kouluttamiseen ja oppimiseen. Työpaikkakouluttajien valmentautuminen lisää valmiuksia ymmärtää oppisopimuskoulutuksen tavoitteita, oppimista, ohjaamista ja arviointia. Työpaikkakouluttaja saa tietoa siitä, mitä ammatillinen koulutus tarjoaa ja miten koulutusta voidaan hyödyntää yrityksen ja henkilöstön kehittämisessä. Oppisopimuskeskus järjestää työpaikkakouluttajien valmennusta osana oppisopimusprosessia. Lisätietoa alkavista työpaikkakouluttajakoulutuksista saa oppisopimuskeskuksesta. Oppilaitoksen rooli Oppisopimusopiskelijalle Oppisopimusoulutus 11

12 Työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen liittyvä opiskelijan arviointi Opiskelijan arviointi on tärkeä osa oppisopimuskoulutusta. Arviointi auttaa seuraamaan, miten työpaikalla tapahtuva koulutus edistyy ja oppimistavoitteet saavutetaan. Vuoden aikana järjestetään vähintään kaksi arviointikeskustelua, johon osallistuvat sekä opiskelija että työpaikkakouluttaja. Myös muut työntekijät saavat osallistua arviointikeskusteluun. Paras oppimistulos saavutetaan, kun koko työyhteisö tukee opiskelijan oppimista ja arviointia. Arviointikeskustelussa käsitellään arviointijakson aikana tapahtunutta ammattitaidon kehittymistä työpaikalla. Arviointikeskustelussa ei käsitellä oppilaitoksessa tapahtuvaa tietopuolista opetusta. Tutkinnon osat arvioidaan erikseen. Arvioinnin tekeminen käytännössä Arviointi tehdään sähköisesti tai paperilomakkeella. Kun sovitaan oppisopimuksesta, sovitaan myös arviointitavasta. Paperiarvioinnissa oppisopimuskeskus lähettää arviointilomakkeet työpaikkakouluttajille arviointijaksojen mukaisesti. Lomakkeet palautetaan oppisopimuskeskukseen. Sähköinen arviointiprosessi etenee seuraavasti: Oppisopimus rekisteröidään allekirjoitusten jälkeen. Työpaikkakouluttajalle ja opiskelijalle annetaan verkkopalvelun käyttäjätunnukset ja käyttöohjeet oppisopimuksen solmimishetkellä. Kun arviointi on ajankohtaista, automaattinen sähköpostiviesti lähetetään työpaikkakouluttajalle ja opiskelijalle toukokuussa (1.5.) ja joulukuussa (1.12.). Viestissä on suora linkki verkkopalvelun etusivulle. Työpaikkakouluttaja sopii arviointikeskusteluajankohdan. Arviointikeskustelu toteutetaan aina yhdessä opiskelijan kanssa. Työpaikkakouluttaja voi antaa palautetta myös koko työyhteisön puolesta. Työpaikkakouluttaja kirjaa arviointikeskustelun jälkeen arvosanat sähköiseen lomakkeeseen. Sen jälkeen lomake siirtyy opiskelijan verkkopalvelunäkymään hyväksyttäväksi. Opiskelijan hyväksynnän jälkeen lomake siirtyy oppisopimuskeskukseen. Arviointilomake toimii myös koulutuskorvaushakemuksena. Sovittu koulutuskorvaus maksetaan, kun opiskelijan arviointilomake on toimitettu oppisopimuskeskukseen. Työpaikkakouluttaja ja opiskelija voivat lähettää oppisopimuskeskukselle palautetta tai kysymyksiä sähköisen arvioinnin yhteydessä. Kouluttajan lähettämän viestin näkevät opiskelija ja oppisopimuskeskus. Opiskelijan lähettämän viestin näkee vain oppisopimuskeskus. Verkkopalvelussa opiskelija voi myös ilmoittaa osoitteen-, puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen muutoksista. Yksityiskohtaiset ohjeet verkkopalvelun käytöstä löytyy osoitteesta Mitä arvioinnissa kannattaa huomioida? Arviointikeskustelun tukena käytetään opiskelijalle tehtyä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnitelmaa ja/tai työtehtäväkartoitusta. Opiskelijaa on rohkaistava arvioimaan itse oma edistymistään ja kertomaan omista kokemuksistaan. Itsearvioinnin tukena voi käyttää oppimispäiväkirjaa ja esim. osaan.fi -osaamiskartoitusta. Arviointikeskusteluun täytyy varata riittävästi aikaa. Arviointikeskustelun jälkeen voidaan tehdä muutoksia henkilökohtaiseen suunnitelmaan. Muutoksista kerrotaan oppilaitoksen vastuuopettajalle sekä ilmoitetaan oppisopimuskeskukseen. Arvioinnissa pohditaan työssä onnistumista ja työn haasteita. Opiskelijan motivaatiota lisätään ja korostetaan onnistumiskokemuksia. Arviointikeskustelujen lisäksi tarvitaan arkipäivän keskusteluja ja palautteen antamista eri työtilanteissa. Arvioinnin tulee olla oppimista edistävää: ohjaavaa, korjaavaa, kannustavaa, jatkuvaa, asiallista, rehellistä, kehittävää ja perusteltua. Opiskelijan väliarviointi Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen väliarviointi järjestetään opintojen aikana kaksi kertaa vuodessa. Arviointijaksot, arviointilomakkeiden palautusajat ja koulutuskorvauksen maksuajankohdat ovat: Kaudet Arviointijaksot Palautusajat Maksuajankohdat I tammi toukokuu toukokuu II kesä joulukuu joulukuu Mikäli tutkinnon osa tai osat muuttuvat koulutuksen edetessä, muutoksista täytyy ilmoittaa oppisopimuskeskukseen. Oppisopimuskeskus antaa neuvoja ja ohjeita, mitä arvioinnissa pitää ottaa huomioon. Koulutustarkastajat osallistuvat tarvittaessa arviointikeskusteluun. 12

13 Opiskelijan päättöarviointi Oppisopimus loppuu, kun sovittu oppiaika päättyy tai oppisopimus puretaan. Oppisopimus voi päättyä myös silloin, kun tutkinto on suoritettu ja asiasta on ennakkoon sovittu. Noin kuukausi ennen oppisopimuskoulutuksen päättymistä, opiskelija ja työpaikkakouluttaja saavat ohjeet työpaikalla tapahtuneen koulutuksen päättöarviointia varten. Arviointikeskustelun jälkeen he laativat arvioinnin ja silloin arvioidaan kaikki henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaiset tutkinnon osat. Oppisopimuskeskus antaa työpaikalla tapahtuneesta koulutuksesta ja tietopuolisista opinnoista yhdistelmätodistuksen. Arvosanat määräytyvät päättöarvioinnissa ilmoitettujen arvosanojen ja tietopuolisista opinnoista saatujen arvioiden mukaan. Arviointiasteikko Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen liittyvät opiskelijan arvioinnit perustuvat asteikkoon: kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Työnantajalle maksettavat tuet Koulutuskorvaus Oppisopimuskeskus maksaa työnantajalle koulutuskorvausta, jonka suuruus vaihtelee e/kk. Maksun suuruus riippuu valtion rahoituksesta ja koulutuksen kustannuksista. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat mm. koulutusala ja koulutuksen tavoitteet sekä tietopuolisen opetuksen aikaiset opintososiaaliset edut. Koulutuskorvauksia voidaan maksaa vain oppisopimuksen voimassaoloaikana, kun kyseisen arviointijakson arviointi on suoritettu ja lomake palautettu oppisopimuskeskukseen. Korvaus on veronalaista tuloa. (alv 0%. Arvonlisäverolaki /1501, 39 ) Palkkatuki Työnantajalle voidaan harkinnanvaraisesti maksaa työttömän työnhakijan palkkaamiseen palkkatukea, joka koostuu perustuesta ja lisäosasta. Palkkatuen taso määräytyy palkattavan henkilön tilanteen mukaan. Päätöksen palkkatuesta tekee palkattavan henkilön työ- ja elinkeinotoimisto. Tuki on veronalaista tuloa (alv 0%. Arvonlisäverolaki /1501, 39 ). Tuen määrän voi tarkistaa osoitteesta Täysimääräisen tuen saaminen edellyttää, että tuella palkattavan työaika on vähintään 85 % alan normaalista työajasta. Kuntoutusraha Oppisopimuskoulutuksessa kuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle tietyin ehdoin työntekijän uudelleenkoulutusajalta. Jos työnantaja on palkkaamassa oppisopimuskoulutukseen kuntoutusrahaan oikeutetun henkilön, työnantajan täytyy ottaa ensin yhteyttä kuntoutettavan vakuutusyhtiöön tai Kelaan ja tarkistaa tuen saannin edellytykset. Työpaikka oppimisympäristönä Oppilaitoksen rooli Oppisopimusopiskelijalle Oppisopimusoulutus 13

14 14

15 Oppisopimusoulutus Oppisopimusopiskelijalle Oppisopimusopiskelija on opintojensa päähenkilö. Opiskelijan tukena toimii yhteistyöverkosto, johon kuuluvat työnantaja, työpaikkakouluttaja ja muut työtoverit, oppilaitos ja opiskelutoverit sekä oppisopimuskeskus koulutuksenjärjestäjänä. Mihin opiskelija sitoutuu oppisopimuksessa? tekemään työtä työnantajalle tämän johdon, valvonnan ja ohjauksen alaisena ja saamaan tehdystä työstä työehtosopimuksen mukaista palkkaa osallistumaan järjestettävään tietopuoliseen opetukseen laatimaan yhdessä opettajan ja työpaikkakouluttajan kanssa henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan. Tämä asiakirja sisältää työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnitelman. opiskelemaan ja oppimaan tavoitteellisesti arvioimaan omaa oppimistaan ja kehittämään itseään oppijana. Oppisopimus voidaan solmia kolmella eri tavalla 1. Työsuhteisen oppisopimus Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, joka solmitaan oppisopimusajalle. Työsopimuslaki määrittää sekä työnantajan että opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet. 2. Virkasuhteisen oppisopimus Oppisopimuskoulutus voi perustua virkamiehen ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen sopimukseen (virkamiehen oppisopimus), jos työnantaja ja oppisopimuskeskus ovat sopineet koulutuksen järjestämisestä. Koulutus ei perustu työsopimukseen, eikä siihen sovelleta AKL 18 :ää. Virkamiehen oppisopimus voidaan tehdä myös sellaisen henkilön kanssa, joka on virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa. Yrittäjä on ilmoittanut yrittäjätoiminnan aloittamisesta verottajalle omaa Y-tunnuksen maksaa yrittäjän eläkevakuutusta on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja/tai arvonlisäperintärekisteriin. Yrittäjän oppisopimuskoulutukseen sovelletaan samoja ohjeita, säännöksiä ja määräyksiä kuin muuhunkin oppisopimuskoulutukseen. Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa ei sovelleta työsuhteeseen liittyvää lainsäädäntöä. Yritystoiminnan tulee olla päätoimista eli työaika omassa yrityksessä on vähintään 25 viikkotuntia. Koulutuksen rahoitus ja opintososiaaliset etuudet määräytyvät samalla tavalla kuin muussakin oppisopimuskoulutuksessa. Yrittäjän työpaikkakouluttajana toimii toinen yrittäjä tai muu tehtävään soveltuva asiantuntija, jolle voidaan maksaa koulutuskorvausta oppisopimuskoulutuksessa olevan yrittäjän ohjauksesta ja neuvonnasta. Koulutuskorvausta ei voida maksaa yksityiselle henkilölle eikä opiskelevan yrittäjän omalle yritykselle. Yrittäjän aikuiskoulutustuki Yrittäjällä voi olla oikeus aikuiskoulutustukeen yrityksen ulkopuolella tapahtuvan koulutuksen ajalta. Lisätietoja yrittäjän aikuiskoulutustuesta saa työ- ja elinkeinotoimistojen tietopalvelusta tai osoitteesta Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusopiskelijalle 3. Yrittäjän oppisopimus Yrittäjän oppisopimuskoulutus perustuu oppisopimuskeskuksen ja yrittäjän väliseen koulutussopimukseen. Oppisopimuskoulutus sopii mm. yrittäjän oman ammatillisen osaamisen laajentamiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen sekä yrittäjäpolvenvaihdoksen tukemiseen. Opiskelijalle maksettavat opintososiaaliset edut Kun opiskelija lähtee tietopuoliseen opetukseen (osallistuu oppilaitoksen lähiopetuspäiviin ja tutkinnon suorittamiseen) eikä työnantaja maksa palkkaa tältä ajalta, toimeentulo turvataan opintososiaalisilla eduilla, jos tietopuolinen opetus aiheuttaa ansionmenetystä. Oppilaitoksen rooli 15

16 Vapaa-ajalla tapahtuvasta opiskelusta ei makseta päivärahaa eikä perheavustusta, koska opiskelijalle ei aiheudu ansionmenetyksiä. Matka- ja majoituskorvaukset maksetaan normaalin käytännön mukaisesti. Opintososiaaliset edut maksaa oppisopimuskeskus. Opiskelija kustantaa itse opiskelumateriaalit, ruokailut, ammattikirjat sekä mahdolliset soveltuvuustestit. Opintososiaaliset edut Päiväraha 15 euroa/päivä. Perheavustus 17 euroa/päivä, jos opiskelija on alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja. Majoituskorvaus 8 euroa/päivä, jos tietopuolinen opetus järjestetään opiskelijan koti- tai oppisopimuspaikkakunnan ulkopuolella. Matkakorvausta maksetaan halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan, jos tietopuolinen opetus järjestetään yli 10 kilometrin päässä kotoa tai oppisopimustyöpaikasta, tosiasiallisen lähtö- ja paluupaikan mukaan (yksi menopaluu/kurssijakso). Viikonloppu katkaisee kurssijakson. Opiskelija voi laskuttaa opintososiaaliasia etuja 6 kk:n sisällä lähipäivien toteutumisesta. Tietopuolisen opetuksen aikana saatu etu on veroton. Hakemuksessa täytyy olla oppilaitoksen edustajan ja opiskelijan allekirjoitus. Kaikki kohdat täytyy täyttää, jotta opintososiaaliset edut voidaan maksaa virheettömästi ja nopeasti. Oppisopimuskeskus ottaa vastaan ainoastaan alkuperäisen ja allekirjoitetun lomakkeen. Opintososiaaliset edut -lomake löytyy osoitteesta Näyttötutkintojen tutkintomaksu Tutkintotoimikunnat toimivat tutkintoon valmistavan koulutuksen lakisääteisinä laadunvarmistajina. Niiden kustannukset katetaan mm. tutkintomaksuilla. Opetusministeriö on päättänyt, että tutkintomaksu on lukien 58 euroa. Maksun periminen perustuu ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin (631/1998: 17 a ): Tutkinnon järjestäjä perii tutkintomaksun näyttötutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä ja tilittää tutkintomaksut Opetushallitukselle. Opetushallitus antaa tarvittaessa maksujen tilittämisestä koskevia määräyksiä. Tutkinnon järjestävä oppilaitos perii maksun näyttötutkintoon ilmoittautuneelta opiskelijalta ja tilittää maksun lyhentämättömänä Opetushallitukselle. Ammattitutkintostipendi Ammattitutkintostipendi on ammattikoulutusraha, joka maksetaan vain yhden kerran. Se maksetaan henkilölle, joka on suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon näyttötutkintona alan tutkintotoimikunnan valvonnassa. Ammattitutkintostipendiä on haettava viimeistään vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Etuus on veroton. Ammattitutkintostipendiä ei myönnetä osatutkinnon tai aikaisemmin suoritetun ammattitutkintostipendiin oikeuttaneen tutkinnon laajentamisen tai täydentämisen perusteella. Ammattitutkintostipendin voi saada henkilö, joka tutkinnon suorittaessaan on alle 64-vuotias. Tutkinnon suorittamisajankohdaksi katsotaan tutkintotodistuksen päiväys. Etuuden maksamisehtona on, että henkilö on tutkinnon suorittamispäivään mennessä ollut työssä (työ- tai virkasuhteessa) suomalaisella työnantajalla vähintään viisi vuotta. Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, omaishoitajana tai perhehoitajana toimittua aikaa tai työaikaa ulkomailla ulkomaisen työnantajan palveluksessa ei lasketa mukaan työhistoriaan. Tarkemmat ehdot, stipendin suuruus ja hakemus ohjeineen löytyvät osoitteesta 16

17 Oppilaitoksen rooli Oppisopimusopiskelijalle Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusoulutus 17

18 18

19 Oppisopimusoulutus Oppilaitoksen rooli oppisopimuskoulutuksessa Oppilaitos suunnittelee ja toteuttaa koulutuksen. Oppilaitoksessa järjestettävä tietopuolinen opetus täydentää ja tukee työpaikalla tapahtuvaa koulutusta. Oppilaitos järjestää tutkintotilaisuudet. Oppilaitoksen opettaja tekee yhteistyötä opiskelijan, työpaikkakouluttajan ja oppisopimuskeskuksen eli koulutuksenjärjestäjän kanssa. Opettaja suunnittelee ja järjestää opetuksen oppisopimuskoulutukseen sopivaksi laatii opiskelijalle henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan yhdessä opiskelijan ja työpaikkakouluttajan sekä oppisopimuskeskuksen kanssa neuvoo ja ohjaa valmistavan koulutuksen hakuvaiheessa, näyttötutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Sen lisäksi hän seuraa ja ohjaa opiskelijan edistymistä työpaikalla, käytännön työtehtävien tekemisessä kerää palautetta tietopuolisesta opetuksesta ja kehittää toimintaa lähettää arvosanallisen opintosuoritusotteen ja kopion tutkintotodistuksesta oppisopimuskeskukseen heti, kun koulutus on päättynyt. Ammatilliset tutkinnot Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä lisäkoulutusta, joka ei johda tutkintoon. Ammatillinen perustutkinto sopii työntekijälle, joka on kiinnostunut uudesta alasta tai työntekijälle, jolla ei ole alan ammatillista koulutusta. Perustutkinto antaa laajan perusosaamisen. Ammattitutkinto sopii työntekijälle, jolla on jo alan työkokemusta. Ammattitaitovaatimukset on määritelty niin, että niiden saavuttaminen edellyttää yleensä alan aikaisempaa ammatillista koulutusta ja/tai riittävää työkokemusta. Erikoisammattitutkinto sopii henkilölle, jolla on alan pitkä työkokemus. Tutkinnoissa opiskelija osoittaa, että hän hallitsee toimialan vaativimmat työtehtävät. Ammattitaitovaatimukset on määritelty niin, että niiden saavuttaminen edellyttää alan aikaisempaa ammatillista koulutusta sekä noin viiden vuoden työkokemusta. Eri koulutusalojen ammatillisten tutkintojen vaihtoehtoja on noin 400. Tutkintovaihtoehdoista saa tietoa tutkintoluettelosta, joka löytyy osoitteesta Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimusopiskelijalle Oppilaitoksen rooli 19

20 Näyttötutkintojen tuottama jatko-opintokelpoisuus Korkeakouluopinnot Näyttötutkintoina suoritetut ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot tuottavat sellaisen hakukelpoisuuden, joka mahdollistaa opintojen jatkamisen korkeakoulussa. Ammattikorkeakouluopinnot Ammatillinen perustutkinto (laajuus 120 ov) tai vastaava aikaisempi tutkinto, jotka on suoritettu näyttötutkintona, tuottavat yleisen hakukelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Ammatillinen perustutkinto, jonka nimellislaajuus on alle 120 ov, antaa hakukelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin. Tämä on mahdollista laajentaa yleiseksi kelpoisuudeksi ammattikorkeakouluopintoihin niin, että suoritetaan laajuudeltaan yleissivistävät tai ammatilliset lisäopinnot tai hankintaan tutkinnon jälkeen vähintään kolmen vuoden työkokemus sitä vastaavalla alalla. Jatko-opintokelpoisuus kohdentuu suoritetun näyttötutkinnon alan perusteella seuraaviin koulutusaloihin: humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-terveysja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto tuottavat yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Opintojen henkilökohtaistaminen Opetushallitus on antanut opintojen henkilökohtaistamisesta määräyksen (43/011/2006, ), jota koulutuksen järjestäjien täytyy noudattaa, kun valmistellaan tutkintotavoitteista oppisopimusta. Määräystä ei voi jättää noudattamatta eikä siitä saa poiketa. Määräyksen perussisältö on seuraavanlainen: Koulutuksen järjestäjän tulee toimia niin, että näyttötutkintoa suorittamaan hakeutuvat saavat asiakaslähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita yhteisesti sovittavia tukimuotoja ja palveluja näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, näyttötutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa. Ammatillisessa tutkinnossa ja ammatissa tarvittavat tiedot, taidot ja pätevyydet määritellään Opetushallituksen vahvistamissa tutkinnon perusteissa. Tutkinnon tietotaito kuvataan toimintakokonaisuuksina, joista käytetään nimitystä tutkinnon osa. Koulutukseen hakeutumisvaiheessa tehdään osaamis- ja työtehtäväkartoitus, jonka avulla selvitetään työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tavoitteet. Alkukartoituksen avulla selvitetään opiskelijan osaaminen ja oppimistarpeet sekä todennetaan työpaikan soveltuvuus tutkinnon osien suorittamiseen. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen jälkeen opiskelija ohjataan suoraan järjestettävään tutkintotilaisuuteen tai tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen ja valmistavan koulutuksen kautta suorittamaan tutkintoa. Henkilökohtaisen opiskeluohjelma on tavoitteellinen ja konkreettinen ohjelma, johon kuuluu alustava suunnitelma tutkintotilaisuuksista ja opintosuunnitelma tarvittavan ammattitaidon hankkimiseksi. Henkilökohtainen opiskeluohjelma tehdään kirjallisena oppisopimuksen liitteeksi. Opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon aikaisemmin hankittu osaaminen, todetut oppimistarpeet, opiskelijan elämäntilanne ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa täytyy suunnitella opiskelijalle ja työpaikalle soveltuvat opiskelu- ja arviointimenetelmät sekä ohjaus- ja tukitoimet. Oppisopimusopiskelijan opinnot toteutuvat henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisesti. Ohjelman toteutumista ja edistymistä seurataan yhdessä ja sitä muutetaan tarpeen mukaan koulutuksen aikana. Mikäli henkilökohtaista opiskeluohjelmaa muutetaan, esim. tutkinnon osien osalta oppisopimuskoulutuksen aikana, niin muutoksista on sovittava yhdessä oppisopimuskeskuksen kanssa. Opintojen päätteeksi henkilökohtaistamista koskeva asiakirja täytyy toimittaa allekirjoitettuna oppisopimuskeskukseen. 20