VUODEN 2013 TALOUSARVIOEHDOTUS

VUODEN 2013 TALOUSARVIOEHDOTUS

SISÄLLYSLUETTELO VUODEN 2013 TALOUSARVIOEHDOTUS 29.80.04. Museoviraston toimintamenot 3 29.80.50. Eräät avustukset ja 29.80.52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen 13 29.80.70. Kaluston hankinta 15 29.80.75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito 18 29.80.95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 20 Muistio 1 29.80.55. Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen 21 2

MUSEOVIRASTO 29. 80. 04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 472 000 euroa. Selvitysosa: Museovirasto vastaa kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyvistä viranomaistehtävistä kansallisella tasolla. Se johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa, suojelee ja hoitaa kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä sekä tuottaa ja välittää alaa koskevaa tutkimustietoa. Museoalaa kehitetään valtakunnallisesti museoiden kanssa käytävillä neuvotteluilla, arvioinnilla ja seurannalla. Museovirasto osallistuu aktiivisesti alan kansainväliseen viranomais-, sidosryhmä- ja hankeyhteistyöhön. Museoviraston toiminnassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä sekä fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta. Kulttuuriperintökasvatuksella vahvistetaan kansalaisten osallisuutta kulttuuriperintöön. Museoviraston toiminnassa korostuu aluetason kulttuuriympäristötoimintaedellytysten vahvistaminen. Maakuntamuseoita tuetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden parantamisessa keskeisinä kehittämishankkeina ovat Museoviraston uuden organisaation vakiinnuttaminen strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi aikaisempaa paremmin ja kansallisen kulttuuriperinnön digitoinnin tehostaminen (erillisrahoituksella momentilta 29.80.55.). Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen, Muistio 1). Vuonna 2011 käynnistynyt muutto uusiin toimitiloihin parantaa arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluiden saatavuutta ja toiminnan tuottavuutta. Kulttuuriympäristöä vaalitaan kiinteiden muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman suojelukeinoilla sekä panostamalla Museoviraston hallinnassa olevien linnojen, museokiinteistöjen ja muinaisjäännösten restaurointiin, hoitoon ja esittelyyn. Yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa laaditaan kulttuuriympäristöstrategia. Toiminnassa keskitytään ohjausmenetelmien, opas- ja ohjeaineistojen sekä kulttuuriympäristön tilan seurannan kehittämiseen. Toiminnassa priorisoidaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja valtakunnallisesti merkittäviä kohteita sekä yhteistyötä valtion kiinteistöyksiköiden kanssa. Toiminnassa pyritään selkeään, ohjelmalliseen suojelupolitiikkaan ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon keskushallinnon ja aluetason kesken. Toimintavuoden 2013 painotuksia ovat arkeologian laatuvaatimusten ja arkeologisen toiminnan ohjauskäytäntöjen kehittäminen ja toteuttaminen, sotien jälkeisen rakennusperinnön arvojen ja suojelutarpeiden tunnistaminen, kulttuuriympä- 3

ristön inventointien tietojärjestelmä(palvelu)n toteuttaminen sekä kulttuuriympäristön tilan seurannan kehittäminen. Arkeologisten kenttätöiden uudelleenorganisointia seurataan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Suomen kansallismuseo edistää suomalaisten aineellisen kulttuuriperinnön säilymistä ja vahvistaa sen merkitystä yhteiskunnassa. Näyttely- ja muu yleisötoiminta sekä tietoverkoissa olevat kokoelmatiedot ja opetusaineisto lisäävät kulttuurihistoriallisesti merkittävän esineistön tuntemusta ja kiinnostusta sen säilyttämistä kohtaan. Suomen kansallismuseo ylläpitää Kansallismuseon lisäksi Kulttuurien museota, Suomen merimuseota, Seurasaaren ulkomuseota, Hämeen linnaa, Olavinlinnaa, Louhisaaren linnaa, Hvitträskiä ja Tamminiemeä sekä Cygnaeuksen galleriaa. Kansallismuseo kartuttaa kokoelmiaan yhteistyössä valtakunnallisten erikoismuseoiden ja maakuntamuseoiden kanssa. Tavoitteena on, että varsinkin lähimenneisyyden ja nykyajan aineellinen kulttuuriperintö ja siihen liittyvä tieto saadaan riittävän hyvin tallennetuksi. Museovirasto vakiinnuttaa kansallisen kokoelmatyön osaksi varsinaista toimintaansa. Kansallismuseon palvelukyvyn ja vaikuttavuuden parantamisessa keskeisen tärkeitä ovat Kansallismuseon maanalaisten lisätilojen suunnittelu ja rakentaminen. Vuoden 2013 alussa valmistuvat maanalaiset vastaanotto- ja huoltotilat mahdollistavat mm. Kulttuurien museon muuttamisen Kansallismuseoon vuoden 2013 aikana. Kulttuurien museon ja Kansallismuseon näyttelytoiminnan kehittäminen on mahdollista toteuttamalla maanalainen vaihtuvien näyttelyiden tila. Kansallismuseon palvelukykyä, vaikuttavuutta ja tulonmuodostusta parannetaan kehittämällä museokauppatoimintaa ja lisäämällä ja tehostamalla tilamyyntiä. Museokauppojen toimintaa tulee kehittää keskittämällä hankintoja ja koordinoimalla kauppojen toimintaa tehokkaasti. Museokaupoilla on Museoviraston taloudessa oma vastuualueensa niiden tuottavuuden tarkempaa seuraamista varten. Myös kauppojen asiakasystävällisyyttä kehitetään. Kokous- yms. tilojen käyttöä tehostetaan markkinoinnilla. Kulttuurien museossa jatkuu ilmainen sisäänpääsy. Museovirasto on vuonna 2012 joutunut sulkemaan taloudellisista syistä Paikkarin torpan, Pukkilan ja Kuusiston kartanot, Kotkaniemen museon ja Iso-Lauroselan talon. Suomenlinnakeskuksessa olevan näyttelyn aukipidosta vastaa Ehrensvärd-Seura. Tamminiemi jatkaa keväällä 2012 uudistetulla konseptilla presidenttien museona. Anjalan kartanomuseo on suljettu lopullisesti. Urajärven kartano pyritään avaamaan vuonna 2013, korjaustöiden valmistuttua. Henkilöstön hyvinvointia ja organisaation osaamista edistetään henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella, palkkausjärjestelmää kehittämällä sekä työhyvinvointihankkeita toteuttamalla. 4

2010 2011 2013 Tunnusluku toteutuma toteutuma tavoite Tuotokset ja laadunhallinta Käynnit Museoviraston verkkosivuilla 3 166 698 3 546 608 4 500 000 Lausuntojen käsittelyaika, pv 35 36 Museoiden kävijämäärä Kokonaiskävijämäärä 323 322 414 790 380 000 Maksavien kävijöiden osuus, % 46,45 % 40,2 % 45 % Alle 18-vuotiaiden osuus kävijöistä, % 24,1 % 19 % Linnojen kävijämäärä kokonaiskävijämäärä 168 707 162 792 170 000 Maksavien kävijöiden osuus, % 88,7% 88,2 % 85 % Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl 7 4 Esinetietojen digitointiaste, % 30 % 39,9 % Toiminnallinen tehokkuus Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa 3,16 2,44 Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa 2,43 2,16 Henkisten voimavarojen hallinta Henkilötyövuodet (htv) 385 361 Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Museoviraston toimintamenot yhteensä 2013 TAE Tulot 3 200 -maksullinen toiminta 3 200 -yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta -yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) -muut tulot Menot 28 672 -henkilöstömenot 12 304 -toimitilavuokrat 8 636 -palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 4 856 -muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 2 876 Toiminnan rahoitus -toimintamenomomentille budjetoidut tulot 3 200 -toimintamenomomentille budjetoidut menot 28 672 -toimintamenorahoitus, netto 25 472 Museoviraston nettomäärärahan kasvu on yhteensä 5 534 000 euroa. 5

2013 määräraha 25 472 000 euroa 2012 määräraha 19 938 000 euroa Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Toiminnan turvaaminen ja sopeuttaminen 1 800 Vuokrien indeksikorotukset 204 Uusien toimitilojen aiheuttama vuokrien lisäys 322 Kansallismuseon hallinnan siirto 400 Kansallismuseon maanalaiset huoltotilat 546 Ostopalvelujen ja energian hinnankorotukset 140 Muuttokustannukset 312 Tietojärjestelmien käyttöönoton kustannukset ja sähköiset palvelut 350 Palkkausjärjestelmän uudistaminen 150 Kulttuuriympäristön viranomaispalveluiden turvaaminen 300 Journalistisen kuva-arkiston perustaminen 550 Asiakaspalvelun turvaaminen kirjastossa ja arkistoissa 60 Suomen kansallismuseon näyttelytoiminta 300 Suomen merimuseon toiminta 100 Yhteensä 5 534 6

Määrärahojen lisäykset Toiminnan turvaaminen ja sopeuttaminen Museoviraston vuoden 2012 talousarviokehyksestä leikattiin 3 miljoonaa euroa aiemmin päätettyjen tuottavuus- ym. vähennysten (lähes 0,5 milj. euroa) lisäksi. Sen seurauksena Museovirasto joutui käynnistämään YT-neuvottelut talouden ja toiminnan sopeuttamiseksi. Poikkeuksellisen suuren leikkauksen toteuttaminen suunnittelukauden ensimmäiselle vuodelle edellytti suuria henkilöstövähennyksiä, museoiden sulkemisia ja Museoviraston hallinnassa olevien kiinteistöjen luovutuksia. Yt-neuvottelujen seurauksena Museovirastosta lakkautettiin 15 virkaa, eläkkeelle siirtyi 10 työntekijää, kausityövoimaa vähennettiin 10 henkilötyövuodella ja 17 työntekijää sanottiin irti. Henkilöstömenojen sopeuttaminen talouskehykseen on kuitenkin hankalaa, koska useimmilla työntekijöillä on pitkät irtisanomisajat ja säästöt ovat mahdollisia vasta vuoden viimeisellä kolmanneksella. Irtisanomisista seuraa myös muutosturvan aiheuttamia ylimääräisiä kuluja. Museovirasto on päättänyt luopua tässä vaiheessa noin 20 kiinteistöstä ja sulkea kahdeksan museota. Sekä kiinteistöistä luopuminen että museoiden sulkeminen antaa mahdollisuuden talouden ja toiminnan sopeuttamiseen. Osa tavoitelluista säästöistä toteutuu nopeasti, mutta esim. kiinteistöjen luovutukset kestävät useita kuukausia ja säästöt ovat saavutettavissa vasta vuoden 2012 lopussa ja 2013 alussa. Erityisen hankalaa on museoiden sulkemista seuraavat sopeuttamistoimet. Sulkeminen edellyttää esineistön siirtämistä säilytystiloihin ja ainakin Hylkysaaressa sijainneen meriarkeologisen aineiston konservoinnin osalta myös uusien tilojen etsimistä muualta. Edellä mainitut sopeuttamistoimet tuovat tarvittavat säästöt vasta vuoden 2013 aikana. Erityisen hankalaa on myös kulttuuriympäristöön liittyvän viranomais- ja kehittämistoiminnan voimavarojen olennainen väheneminen. Kulttuuriympäristöä ei ole mahdollista sulkea ja siihen liittyviä palveluita tarvitaan koko ajan enemmän, osin kulttuuriympäristön arvojen laajentumisen ja monimuotoistumisen takia, osin siihen liittyvän muutospaineen, osin yleisön kiinnostuksen ja harrastuksen johdosta. Museoviraston keskeinen talouteen vaikuttava ongelma on kiinteistömenojen merkittävä kasvu ja se, että talouden kehys ei kasva kiinteistömenojen mukaan. Museovirasto ei ole saanut kehyksiin vuokrien korotuksia täysimääräisinä ja erityisen Kansallismuseon siirrosta Senaatti kiinteistöille on aiheutunut hyvin merkittävä sopeuttamiskysymys. Museoviraston talouden rakenteen vuoksi seuraus on se, että tilakustannusten kasvu leikkaa jatkuvasti toimintaedellytyksiä. Viraston vuokramenot kasvavat noin 2,5 milj. euroa vuodesta 2012 vuoteen 2013. Jo toteutetut 52 henkilötyövuoden vähennykset eivät riitä täysimääräisesti vuokramenojen nousun kattamiseen. Sopeuttamistoimet, joita näin suuret sääs- 7

töt edellyttäisivät, eivät onnistu ilman todella merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, jotka eivät ole mahdollisia näin lyhyessä ajassa ja jotka vaatisivat Museovirastoa koskevan lainsäädännön muuttamista. Mikäli Museovirasto ei saa lisämäärärahaa toiminnan turvaamiseen ja sopeuttamiseen vuodelle 2013, täytyy virastossa käynnistää uudet YT-neuvottelut arviolta 30 henkilötyövuoden suuruisen vähennyksen toteuttamiseksi. Vähennys jouduttaisiin kohdistamaan henkilöstömenoihin, koska kaikki muut säästökohteet on jo käytetty aiemman YTneuvotteluprosessin aikana. Lisäys vuoden 2012 määrärahoihin on yhteensä 1 800 000 euroa. Vuokrien indeksikorotukset Toimitilavuokrien indeksikorotuksiin tarvitaan määrärahojen lisäys. Kaikkiin toimitilavuokriin tulee arviolta 2,5 %:n suuruinen indeksikorotus, joka on yhteensä 203 562,14 euroa. Lisäys vuoden 2012 määrärahoihin on 204 000 euroa. Sturenkadun uusien toimitilojen aiheuttama vuokrien lisäys Osa Museoviraston toiminnoista siirtyi vuoden 2011 aikana Sturenkatu 2a:han valmistuneisiin arkisto-, kirjasto- ja asiakaspalvelutiloihin. Museoviraston muut toiminnot siirtyvät 1.5.2013 mennessä kokonaan Kulttuuritalolle (Sturenkatu 4) valmistuviin tiloihin. Uusista toimitiloista johtuva vuokrien lisäys on 322 000 euroa verrattuna vuoden 2012 talousarvioon. Kansallismuseon hallinnan siirto Vuoden 2010 kolmannen lisätalousarvioesityksen mukaisesti Museovirasto siirsi Kansallismuseon Senaatti-kiinteistöjen hallintaan ja siirtyi vuokralaiseksi. Vuokraus alkoi 1.7.2012. Kansallismuseon hallinnan siirrosta 7/2012 johtuva vuokrien lisäys on 950 000 euroa vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Nettolisäys vuoden 2012 talousarvioon verrattuna yhteensä 400 000 euroa. 8

Kansallismuseon maanalaiset huoltotilat Kansallismuseon uudet maanalaiset vastaanotto- ja huoltotilat valmistuvat kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen vuokraus alkaa 1.1.2013 lukien ja tästä aiheutuva vuokrien lisäys on 475 000 euroa. Toisen vaiheen vuokraus alkaa 1.3.2013 lukien ja tästä johtuva vuokrien lisäys on 771 000 euroa. Nettolisäys vuoden 2012 talousarvioon verrattuna yhteensä 546 000 euroa. Ostopalvelujen ja energian hinnankorotukset Museoviraston hallinnassa ja käytössä oleva rakennuskanta on kulttuurihistoriallisesti arvokasta kansallisomaisuutta. Museoiden, kartanoiden ja linnojen välttämättömät korjaus-, tietoliikenne-, vartiointi-, sähkö-, lämmitys- ja muut ylläpitokulut kasvavat vuosittain noin 4%. Kiinteistöjen ostopalveluiden kustannusten nousun aiheuttama lisäys on 60 000 euroa ja kiinteistöjen energiakustannusten ja muiden menojen nousun aiheuttama lisäys on 60 000 euroa. Kiinteistömenojen kasvun edellyttämä lisäys vuoden 2012 määrärahoihin on yhteensä 140 000 euroa. Muuttokustannukset Sturenkatu 4 toimitilojen peruskorjauksen valmistuttua muutetaan Museoviraston Nervanderinkadulla olevat toiminnot Kulttuuritalolle. Muutettavana on vielä myös arkisto- ja kokoelma-aineistoa merkittävästi. Määrärahatarve fyysisen muuton järjestämiseksi on yhteensä 200 000 euroa. Arkeologisten kokoelmien sijainti kahdessa eri toimipisteessä yli puolentoista vuoden ajan on vaikuttanut siihen, ettei henkilökunnalla ole asiakaspalvelun ohessa ollut mahdollisuutta panostaa kivikauden kokoelmien muuttovalmisteluihin. Muuton yhteydessä on välttämätöntä inventoida kokoelmat, uusia osa säilytyslaatikoista ja merkitä uudet sijaintipaikat kokoelmanhallintajärjestelmään. Määräaikaisen työvoiman tarve on 2 x 6 kk, lisäksi tarvikekuluja, yhteensä 60 000. Kansallismuseo varautuu toimintahäiriöihin, jotka johtuvat maanalaisten huoltoja yhteystilojen rakentamisesta museon tontin alle. Konservointilaitoksen toiminta on väliaikaisesti hajasijoitettu 3 eri paikkaan Nervanderinkadulla, Kansallismuseon Häkälä-rakennuksessa ja Kansallismuseon päätiloissa. Paluu konservointilaitokseen ajoittuu vuoden 2013 alkuun. Määrärahatarve on 52 000 euroa. Nettolisäys vuodeksi 2013 on yhteensä 312 000 euroa 9

Tietojärjestelmien käyttöönoton kustannukset ja sähköiset palvelut Museoviraston sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja kehitetään ja ylläpidetään toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Sähköiset palvelut ovat tärkeä osa Museoviraston toiminnan tehostamista ja palvelujen saattamista muiden viranomaisten, tutkijoiden ja kansalaisten saataville. Sähköisten palvelujen ja itseasioinnin avulla asiakkaille avataan yhä suurempi osa Museoviraston tietovarannoista. Kieku-tietojärjestelmän valmistelu alkaa Museovirastossa vuoden 2013 alkupuoliskolla ja tuotantokäyttöön siirrytään vuoden 2014 aikana. Lisäksi valmistaudutaan valtion IT-palvelukeskuksen tuottaman VY-verkon, Virtu-luottamusverkoston sekä valtion yhteisen viestintäratkaisun käyttöönottoon 2013. Dokumenttien ja asianhallintajärjestelmän (SALAMA) ja tilaustenhallintajärjestelmän (TILHA) käyttöön ja niihin liittyvien prosessien toiminnan kehittämiseen suunnataan resursseja. Näin toiminnan tuottavuutta saadaan parannettua. Parannetaan suojelukohdetietojen ja paikkatietojen saavutettavuutta, järjestelmien yhteensopivuutta ja rajapintoja kehittämällä. Kirjasto jatkaa verkkotietoaineistojen tarjoamista. Museovirasto valtion kiinteistöhaltijavirastona on velvollinen ylläpitämään hallussaan olevia kiinteistöjä koskevaa kiinteistörekisteriä. Tällä hetkellä viraston käytössä oleva rekisteri on sekä teknisesti että sisällöiltään vanhentunut. Kiinteistöjen hallintajärjestelmähanke on tarkoituksenmukaista käynnistää sen jälkeen, kun valtion kiinteistönhallinnan tulevat ratkaisut on tehty valtion kiinteistöstrategian ja VAKUKI-työryhmän mietinnön perusteella suunnittelukauden loppupuolella. Tietojärjestelmien käyttöönoton kustannuksiin ja sähköisiin palveluihin tarvitaan 350 000 euron määrärahalisäys vuoden 2012 määrärahoihin verrattuna Palkkausjärjestelmän uudistaminen Museoviraston palkkausjärjestelmän henkilökohtaista palkanosaa koskeva mallisopimuksen mukainen uudistettu palkkausjärjestelmäsopimus tuli voimaan 1.12.2008. Tällä sopimuksella katettiin 45,35 % kullekin tulevasta uudistetusta henkilökohtaisesta palkanosasta. Toinen vaihe, eli 54,65 % jäi rahoittamatta. Sen rahoitus jää kiinni tulevien vuosien palkkaratkaisuista. Vastaavissa tilanteissa on siirtymäkauden rahoitukseen saatu ylimääräistä rahaa. Lisäys vuoden 2012 määrärahoihin on 150 000 euroa. 10

Kulttuuriympäristön viranomaispalveluiden turvaaminen Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden toimintakyky on turvattava pienten yksityisten rakennushankkeiden yhteydessä virkatyönä toteutettavien arkeologisten kenttätöiden osalta, jottei yksityishenkilöiden rakennustoiminta vaikeutuisi. Toiminnan on oltava ennakoivaa ja suunnitelmallista, riittävästi resursoitua sekä muinaisjäännöstyypeittäin ja maantieteellisesti mahdollisimman kattavaa. Myös virkatyönä tehtävät meriarkeologiset kenttätyöt kuten hylkyilmoituksiin ja kajoamistapauksiin liittyvät tarkastussukellukset on turvattava osana vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun ja seurannan prosessia. Museoviraston henkilöstön määrän vähentäminen estää myös kahden muun suojelutoiminnan välttämättömiin edellytyksiin kuuluvan työn tekemisen. Ensimmäinen on rekisterityö, siis alueita ja kohteita koskeva tiedon lisääminen ja olevan tiedon täydentäminen ja parantaminen. Rekistereiden laatu ja kattavuus on olennaista kaikille maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvässä toiminnassa. Rekistereiden kattavuus ja laatu on myös kiinteistönomistajien oikeusturvan ja hyvän hallinnon edellytys. Toinen on suojelun kehittämishankkeet, työkalujen kehittäminen. Erityisiä tarpeita ovat sotien jälkeisen rakennetun ympäristön suojelun ja hallitun korjaamisen tieto- ja osaamispohjan vahvistaminen sekä arkeologiseen toimintaan liittyvän opas- ja ohjeaineiston tuottaminen. Lisäystä vuoden 2012 määrärahoihin on 300 000 euroa. Journalistisen kuva-arkiston perustaminen Museoviraston yhteistyössä Suomen valokuvataiteen museon kanssa valmistelema Journalistinen kuva-arkisto perustetaan Museoviraston kuvakokoelmien yhteyteen ja sille varataan toimintamäärärahat sekä asianmukaiset tilat. JOKAarkistoyksikkö toimii kansallisena lehdistöä ja mediaa varten tuotetun valokuvaaineiston arkistoijana ja keskusorganisaationa. Määrärahan lisäystarve 550 000 euroa Asiakaspalvelun turvaaminen kirjastossa ja arkistoissa Kirjaston ja arkistojen asiakas- ja tietopalveluja uudistetaan osaston yhteisen palvelukonseptin mukaisesti. Kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuutta kehitetään. Kirjastopalvelujen tuottavuutta nostetaan itsepalvelua lisäämällä. Asiakasmääriä pyritään kasvattamaan, jolloin suoritemäärät, mm. lainat kasvavat. Näin toiminnan vaikuttavuus myös lisääntyy. Edellytyksenä on kirjastokokoelman ja elektronisten aineistojen kartuttaminen, Museoviraston tärkeimpien julkaisujen sidottaminen avokokoelmaan sekä uusien tietopalvelukokonaisuuksien toteutta- 11

minen ja tiedotus- ja markkinointimateriaalin teettäminen. Jotta palveluja ja vaikuttavuutta voitaisiin kehittää, tarvitaan lisäystä 30 000 euroa. Kuva-arkiston asiakaspalvelua parannetaan jatkamalla kokoelmien digitointia ja kannustamalla kuvakokoelmat.fi -palvelun käyttöön. Verkkosovelluksen ansiosta vapautuvilla resursseilla voidaan asiakaspalvelussa keskittyä erityisen vaativiin asiakkaisiin. Jotta digitointi olisi mahdollisimman tehokasta, tarvitaan lisäystä 30 000 euroa. Määrärahatarve yhteensä 60 000 euroa Suomen kansallismuseon näyttelytoiminta Suomen kansallismuseon näyttelytoiminta noudattaa vuoteen 2017 ulottuvaa näyttelyohjelmaa. Museot valmistautuvat erityisesti Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan viettämiseen. Kansallismuseo huomioi myös oman, vuodelle 2016 ajoittuvan satavuotisjuhlansa. Merkittävä osa näyttelysuunnittelua on pitkäaikaisten tai hankekohtaisten sponsorikontaktien luominen. Pitkäjänteinen näyttelysuunnittelu ja yhteistyösopimusten solmiminen edellyttää näyttelytoiminnan talouden turvaamista vuosittain talousarviossa. Suomen kansallismuseolta puuttuu näyttelymääräraha. Määrärahan lisäystarve 300 000 euroa. Suomen merimuseon toiminta Merikeskus Vellamon kävijämäärä pyritään vakiinnuttamaan noin 100 000 asiakkaaseen vuodessa. Museovirasto on käynnistänyt yhdessä Kotkan kaupungin kanssa ja Sitran rahoituksella hankkeen, jonka tavoitteena on löytää Merikeskus Vellamoon taloudellisesti ja toiminnallisesti tuottava johtamis- ja toimintamalli. Hankkeen pilotointi käynnistetään vuoden 2012 aikana ja sen tuloksia tullaan toteuttamaan jo vuoden 2013 aikana. Merikeskus Vellamon kehittäminen edellyttää panostusta vetovoimaisiin määräaikaisiin näyttelyihin ja monipuoliseen ohjelmatoimintaan sekä kokouspalvelu-, myynti- ja markkinointitehtävien resursointia, joka tapahtuu yhteistyössä Vellamon toimijoiden kanssa. Merikeskus Vellamon näyttelyohjelmassa tavoitellaan kansainvälistä näyttelyvaihtoa erityisesti Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan maiden merimuseoiden välillä. Määrärahan lisäystarve 100 000 euroa 12

29.80. 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) ja 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) Avustukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista varten, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämiseen ja korjaamiseen, maailmanperintösopimuksen ja Haagin yleissopimuksen 1954 mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan, muinaisjäännösalueiden maisemanhoitotukeen ja museoiden valtionavustuksiin sekä kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen Momenteille myönnetään 5 400 000 euroa. Selvitysosat: Määrärahaa saa käyttää: Rakennussuojelulain (60/1985) nojalla suojeltujen ja muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen, kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen 3 000 000 euroa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustuksiin 400 000 euroa. Avustusten maksamiseen maailmanperintösopimuksen mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan sekä rakentamiseen liittyvien arkeologisten tutkimusten suorittamiseen, sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin yhteensä 400 000 euroa. Muinaisjäännösten maisemanhoitotukeen 150 000 euroa. Museoiden valtionavustuksiin 1 300 000 euroa Kulttuuriperinteen tallentamisen ja tutkimisen tukemiseen 150 000 euroa Määrärahaesitys 5 400 000 euroa 13

Esityksen perustelut: Entistämisavustukset ja avustukset maailmanperintösopimuksen sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan Avustuksilla jatketaan ja vahvistetaan ohjelmallista kansallisen kulttuuriperinnön turvaamista. Valtion taloudellisen tuen avulla voidaan tuloksellisesti vaikuttaa maamme arvokkaimman rakennusperinnön säilymiseen, edistää rakennusten asianmukaista korjaamista sekä tukea 2010 voimaan tulleen lain rakennusperinnön suojelusta toimeenpanoa. Museoviraston entistämisavustuksiin liittyvä asiantuntijavalvonta hyödyttää myös rakennusten omistajia. Käsityövaltaisella restauroinnilla on työllistävä vaikutus. Maailmanperintösopimuksen sekä Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, tutkimus- ja valistustoimintaan on vuoden 2012 talousarviossa varattu yhteensä 293 000 euroa. Osa rahoituksesta osoitetaan maailmanperintökohteilla sijaitsevien kohteiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen velvoitteiden aktiivinen toteuttaminen osana yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (suojeltavien kohteiden turvaamisen edistäminen) edellyttää 2012 lausunnoille saatavan kohdeluettelon vakiinnuttamista sekä pysyvää tukea luettelossa olevien kohteiden turvaamisedellytysten parantamiseen. Muinaisjäännösten maisemanhoitotuki Muinaisjäännösten hoidolla parannetaan kulttuuriperintökohteiden säilymistä ympäristössään ja lisätään kulttuuriympäristön arvostusta. Hoidetuilla kohteilla voi olla lisäksi merkittävä virkistys-, opetus- ja nähtävyyskäyttö. Museoviraston omien resurssien rajallisuuden vuoksi kannustetaan ja sitoutetaan kohteiden hoitoon alueellisia toimijoita. Kansalaisten aktiivisuutta muinaisjäännösten hoidossa ovat rajoittaneet erityisesti hoidon kustannukset. Muinaisjäännösten hoidon kannustamiseksi koko maassa esitetään myönnettäväksi muinaisjäännösten hoitotukea. Hoitotukea myönnetään maanomistajille korvauksena heidän maallaan olevien muinaisjäännösten hoidosta aiheutuvista kustannuksista sekä hoidon suunnittelun että toteuttamisen osalta. Tuettavat toimet voivat liittyä esimerkiksi alueen raivaamiseen, laiduntamiseen, kävijäinfrastruktuurin rakentamiseen ja muinaisjäännöksen rakenteiden tukemiseen. Tuki suunnataan niiden kohteiden hoitoon, jotka jäävät muiden tukijärjestelmien avulla toteutettavan kulttuuriympäristön hoidon ulkopuolelle. 14

29.80. 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 905 000 euroa. Selvitysosa: Kaluston hankinta käsittää Museoviraston uusien toimitilojen toisen vaiheen kalustuksen ja varustuksen sekä toisen vaiheen muuton aiheuttaman tietoteknisen infrastruktuurin uudistuksen, Suomen kansallismuseon maanalaisten tilojen kalustuksen ja varustuksen sekä Kansallismuseon ja muiden museoiden kalustuksen, Museoviraston asiakaspalvelutilojen kalustuksen, autojen ja kulkuvälineiden uusimisen ja muita kone- ja laitehankintoja. Määrärahaesitys Lisäystä v. 2012 nähden 2 525 000 euroa 275 000 euroa Esityksen perustelut: Museoviraston uusien toimitilojen kalustus ja varustus Museovirasto ja allekirjoittivat joulukuussa 2008 vuokrasopimuksen viraston uusista toimitiloista. Vuokrasopimukseen sisältyy Kotitalousopettajaopiston rakennus Sturenkatu 2A:ssa, Kulttuuritalon toimistosiipi, Maanalaiset kokoelma- ja arkistotilat sekä yhdyskäytävä Sturenkatu 2A:n ja Sturenkatu 4:n välillä. Vuokrattavat tilat ovat pinta-alaltaan yhteensä 9 600 m2. Rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2010 lopulla valmistuivat Sturenkatu 2 A ja maanalaiset kokoelma- ja arkistotilat sekä yhdyskäytävä. Muutto tiloihin ja tilojen vuokraus alkoi 1.2.2011. Rakentamisen toisessa vaiheessa vuoden 2013 alussa valmistuvat Museovirastolle Sturenkatu 4:n tilat. Toisessa vaiheessa valmistuvien tilojen sisustamisen, turvajärjestelmien rakentamisen sekä kalusteiden, varusteiden ja laitteiden hankintojen loppuun saattamiseen esitetään yhteensä 1 000 000 euroa. Kansallismuseon maanalaisten tilojen kalustus ja varustus Maanalaisten tilojen turvajärjestelmiin, irtovaruste- ja kalustekustannuksiin tarvitaan vuonna 2013 alustavan arvion mukaan noin 800 000 euroa. Arvio perustuu kesällä 2011 tehtyyn kustannuslaskentaan. Kalustettava ala on n. 900 m2. 15

Muuton aiheuttama tietoteknisen infrastruktuurin uudistus Museoviraston muuttoon liittyy joukko tietotekniseen infrastruktuuriin liittyviä välttämättömiä muutos- ja kehitystoimia. Näitä ovat koko työasemien, oheislaitteiden ja palvelinten muutto, asiakaspalvelulaitteistojen hankinta sekä tietoliikenteen kokonaisuudistus. Näillä ratkaisuilla luodaan pohja kaikelle Museoviraston sisäiselle ja ulkoiselle palvelutarjonnalle. Tietoteknisen infrastruktuurin uudistamiseen esitetään 75 000 euroa. Suomen kansallismuseon kalustus (Kansallismuseo ja muut museot) Suomen kansallismuseon ja sen alaisten museoiden näyttelyvarustuksen sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen tarvitaan vuosittain määrärahaa noin 250 000 euroa. Kansallismuseon hallinnan siirryttyä Senaatti-kiinteistöille sovitaan alla esitettävien hankkeiden toteuttamisesta ja rahoittamisesta Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Näin ollen alla esitettyjä kustannuksia ei ole otettu huomioon määrärahan lisäyksenä kalustomomentille. Perusnäyttelyt Kansallismuseon perusnäyttelyiden esineturvallisuutta lisätään näyttelyrakenteita uusimalla ja teknisiä turvajärjestelyjä lisäämällä. Tarve johtuu tuottavuusvähennysten takia vähentyneestä vartiointihenkilökunnasta, mutta myös näyttelyrakenteiden vanhentumisesta ja kulumisesta. Lisäksi uusitaan valaistusta energiaa säästävimmillä laitteilla. (TTS 2011-2014 s. 22) Arvioitu kustannus rakenteiden osalta on vähintään 150 000 euroa ja teknisten ratkaisujen osalta n. 50 000 euroa. Henkilökunnan työtilojen kunnostus ja parannus Kansallismuseon peruskorjauksen yhteydessä välttämättömän tavarahissin rakentaminen vähensi käytettävissä olevia työtiloja. Osa henkilökunnasta joutuu toimimaan yhteisessä arkisto- ja kirjastotilassa. Varsinkin asiakaspalvelua suorittavien työn tuloksellisuuden kannalta on tärkeää parantaa työtiloja jakamalla yhteistila lasiseinäkkeillä äänieristyksen ja työrauhan saamiseksi. Lisää työtilaa saadaan myös muuttamalla kolmannen kerroksen varastotilaa työtilaksi (Kulttuurien museon henkilökunta). (TTS 2011-2014 s.22) Arvioitu kustannus tilojen parantamiseksi lasiseinillä on 50 000 euroa ja varastotilojen muuttamiseksi toimistotiloiksi sekä tilan valmiiksi kalustamiseksi 180 000 euroa. Kansallismuseon tilojen uudelleenjärjestelyt toiminnan tehostamiseksi Museokaupan siirto kahvilakerrokseen (100 000 euroa) ja tietokeskuksen muuttaminen näyttelytiloiksi (100 000 euroa) aiheuttavat kustannuksia arviolta 200 000 euroa. 16

Suomen kansallismuseon kalustamiseen esitetään yhteensä 250 000 euroa. Asiakaspalvelutilojen kalustus (ravintolat, kahvilat, keittiöt, myymälät) Asiakaspalvelutilojen kalustamiseen esitetään 50 000 euroa. Autot ja kulkuvälineet Autoihin ja kulkuvälineisiin esitetään 80 000 euroa. Muita kone- ja laitehankintoja Kiinteistöjen turvajärjestelmiin sekä koneisiin ja laitteisiin, ICT -laitteisiin ja varustukseen ja toimintavarustukseen tarvitaan vuosittain 270 000 euroa. 17

29.80. 75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Museoviraston perusparannukset, kunnossapito ja pienehköt rakennushankkeet sekä museolaivojen korjaustyöt Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. Määrärahaesitys Lisäystä v. 2012 nähden 3 000 000 euroa 600 000 euroa Esityksen perustelut: Valtion kiinteistönhaltijavirastona Museovirasto on vastannut hallinnassaan olevien yli 400 kansallisesti merkittävän rakennuksen perusparannuksista ja muista pienistä rakennushankkeista. Puuttuvien resurssien ja kiinteistöjen määrän tasapainottamiseksi Museovirasto on käynnistänyt kiinteistöstrategian määrittelemisen vuonna 2010. Sen jatkotyöskentelynä on vuonna 2011 laadittu jako viraston toiminnan kannalta strategisiin ja ei-strategisiin kiinteistöihin. Luopumalla ei-strategisista kiinteistöistä voidaan pienellä investointimäärärahan nostolla saada aikaiseksi tasapainotilanne ja korjausvelan vähittäinen supistuminen. Museovirastolla on valtion kiinteistöyksikkönä ja restauroinnin asiantuntijana velvollisuus toimia näkyvänä keulakuvana valtion tavasta vaalia hallussaan olevaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta kansallisomaisuutta. Kulttuurihistoriallisen ja taloudellisen arvon lisäksi näillä kiinteistöillä on huomattava matkailullinen ja työllistävä merkitys. Museoviraston hallinnoima muinaisjäännös- ja kiinteistökanta muodostaa huomattavan kulttuuriperintö- ja nähtävyysverkoston. Rakennusteknisistä korjauksista merkittävimmän kuluerän muodostavat kattojen ja vedeneristeiden korjaukset, jotta rakennusten säilyminen voidaan turvata. Kävijä- ja esineturvallisuuden kohentaminen teknisin järjestelmin on välttämätöntä. Museoiden ja nähtävyyskohteiden toiminnan turvaamiseksi toteutetaan kohteissa käyttäjiä palvelevia kehittämishankkeita: uusia wc-, kahvila- ja näyttelytiloja sekä henkilökunnan sosiaalitiloja. 18

Tärkeänä painopistealueena on museoiden ja linnojen saavutettavuutta parantavat hankkeet. Vuonna 2013 toteutetaan Olavinlinnan esteettömän reitin suunnittelu. Linnojen korjausta, käytettävyyttä ja saavutettavuutta palvelevien kehittämistarpeiden osuus investointimomentin rahoitustarpeesta on jatkuvasti huomattava. Korjaustyöt ovat käynnissä kaikissa kolmessa keskiaikaisessa linnassa. Olavinlinnan muurinkorjausrahoituksen tarve on vielä usean vuoden ajan n. 400 000 euroa vuodessa. Lisäksi vuotavien tykkitasanteiden ja kuparikatteiden korjaamiseen tarvitaan 200 000 euroa vuodessa. Työt joudutaan oopperajuhlien vuoksi tekemään kalliina talvityönä. Turun linnassa on toteutettava jo suunniteltu uusi palo-osastointi. Uutena hankkeena käynnistetään Raaseporin linnanraunion restaurointi. Se on viraston hallinnassa olevista rauniolinnoista huonokuntoisin. Muurinkorjaushankkeen lisäksi käynnistetään yhteistyöhankkeena kunnan kanssa opastuskeskuksen suunnittelu. Museokohteiden rakennuttamisessa tärkein hanke on Seurasaaren uusi museokeskus. Iisalmen pappilan muutostyö kahvilaksi ja kävijäkeskukseksi sisältää myös näyttely- ja työpajakäyttöön tarkoitetun uudisrakennuksen. Museoviraston kiinteistöiden teknisten järjestelmien vuosikorjaustarpeisiin on varattava vähintään 200 000 euron osuus investointimomentin rahoituksesta. Museoviraston hallussa olevista museokiinteistöistä on laadittava rakennushistoriaselvitykset tulevan pitkän aikavälin korjaushuollon pohjaksi. Suomen merimuseon näyttelyyn oleellisesti kuuluvien museolaivojen Tarmon ja Kemin ylläpito vaatii jatkuvaa huoltoa ja kunnostusta, joista aiheutuu määrärahatarvetta. Suomen merimuseon museoaluksiin kuuluvan jäänmurtaja Tarmon telakoinnin kustannukset selvitetään vuonna 2013. Työministeriön investointiperusteinen rahoitus on muodostanut lisäresurssin Museovirastolle, joka on oman rahoitusosuutensa avulla voinut toteuttaa useita yhteistyöhankkeita, joilla on ollut merkittäviä seurausvaikutuksia tutkimuksen ja kulttuurimatkailun aloilla. Tämä rahoitusmuoto on vuonna 2011 supistunut niin merkittävästi, että virasto ei enää jatkossa voi vastata muiden omistamien linnoitusten ja muiden historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten restaurointihankkeista. Investointimäärärahan tarve vuodelle 2013 on 3 000 000 euroa (budjetti 2012: 2 400 000 euroa). 19

29.80. 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 150 000 euroa. Määrärahaa on aiemmin saanut käyttää muinaismuistolain (295/63) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja lain nojalla suoritettavien korjausten maksamiseen. Talousarvioon 2012 on tarkoitukseen varattu 17 000 euroa. Momentin perustelua esitetään laajennettavaksi siten, että momenttia voidaan käyttää muinaismuistolain perusteella yksityisen rakennuttajan vastuulla olevien tutkimuskustannusten osittaiseen kattamiseen tilanteissa, joissa tutkimuskustannukset nousevat selvästi kohtuuttomiksi. Tällaisia tilanteita esiintyy tietyin edellytyksin kaikenikäisten muinaisjäännösten yhteydessä, mutta viime aikoina erityisesti kaupunkiarkeologisissa kohteissa. Määrärahaa ei voi käyttää valtion, kuntien tai valtion ja kuntien liikelaitosten tai kokonaan niiden omistamien yhtiöiden hankkeissa. Määrärahaesitys Lisäystä v. 2012 nähden 150 000 euroa 133 000 euroa 20