Kaukjärven kyselytulokset Sisällysluettelo Johdanto 1. Kylän sijainti ja historiikki 2. Vastaajien tiedot 3. Kylän nykytila 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset 5. Palvelutarpeet 6. Osallistuminen 7. Viestintä Johdanto Tässä raportissa kuvataan keskeiset Tammelan kyläkyselyn tulokset. Raportin tavoitteena on tuoda kyläläisille ja kylänkehittäjille eväät jatkotoimenpiteiden määrittämistä varten. Varsinainen kyläsuunnitelma laaditaan tämän raportin ja kyläläisten esittämien ideoiden priorisointien pohjalta tiiviimpään muotoon kevään 2010 aikana. Lisäksi kaikkien Tammelan kylien kyläsuunnitelmien pohjalta laaditaan Tammelan kyläohjelma keväällä 2010, jossa kuvataan kaikkien kylien yhteiset kehittämistarpeet. Tämä raportti on laadittu syksyllä 2009 Tammelan kylien kotitalouksiin kohdistetun kyselyn tuloksista. Kyläkysely lähetettiin kaikkiin kotitalouksiin postitse (yhteensä 3 250 kpl). Lisäksi kysely oli avoimena Tammelan maaseudun kehittäjien sähköisessä keskustelufoorumissa http://tammelankylat.ning.com. Vastauksia kyselyyn saatiin kaikista Tammelan kylistä yhteensä 555 kpl ja vastausprosentiksi muodostui näin 17 %. Tarkemmat kyläkohtaiset tiedot on esitetty tässä raportissa myöhemmin. Raportin, kyläsuunnitelman sekä Tammelan kyläohjelman laadinnasta vastaa Hämeen ammattikorkeakoulun Biotalouden K&T-keskus yhteistyössä Tammelan kylät ry:n kanssa. Tämän raportin on laatinut Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelija Sini Syrjälä. Työn ohjaajina toimivat Tero Uusitalo ja Anne Virtanen HAMK:sta. 1. Kylän sijainti ja historiikki Kaukjärvi sijaitsee Tammelan kunnassa Etelä-Suomen läänin luoteisosassa (Kaukjärven kyläsuunnitelma 2002). Naapurialueina pohjoisessa on Forssan Lempää, idässä Mustiala, etelässä kylä rajoittuu Kaukjärveen ja järven takana olevaan Kytöön, Forssan Lunttilaan ja Kuustoon sekä lännessä Forssan Järvenpäähän. Etäisyydet kylästä Tammelan kirkonkylään on noin 3 km, Forssaan noin 8 km, Hämeenlinnaan noin 48 km sekä suurimpiin kaupunkeihin Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin noin 100 km.
Kaukjärvi on yksi Tammelan vanhimpia kyliä ja muodostunut jo 1400-1500-luvuilla (Ojanen 1983, 1992, sit. Kaukjärven kyläsuunnitelma 2002). Vuonna 1878 kunnallislautakunta päätti köyhäinhoitolan perustamisesta pitäjään ja sopiva tila löytyi Kaukjärveltä. Kyseessä oli ensimmäinen kunnan isompi hankinta. Kylässä on toiminut koulu 1890-luvulta ja oman koulupiirinsä Kaukjärvi muodosti jo vuonna 1909. Kaukjärvellä on 1900-luvun alkupuolella toiminut myös posti. 2. Vastaajien tiedot Kaukjärven kyläkyselyyn vastanneista 22 oli naisia ja 11 miehiä. Vastaajista suurin osa oli 36 65- vuotiaita (23), toiseksi eniten oli yli 65-vuotiaita (7). Alle 18-vuotiaita vastaajia ei ollut lainkaan. Suurin osa vastanneista kotitalouksista oli 2 tai 4 hengen talouksia (Kuvio 1). Talouksien koot vaihtelivat yhdestä kuuteen. Kuvio 1. Vastaajien talouksien koko. Kuviossa 2 näkyy vastanneiden talouksien kaikkien jäsenten ikäjakauma. Lapsia tästä joukosta on 32 % ja yli 65-vuotiaita 11 %.
Kuvio 2. Vastaajien talouksien ikäjakauma. Vastaajien talouksien yleisin työssäkäyntikunta oli Forssa (20) ja toiseksi yleisin Tammela (15). Muita työssäkäyntikuntia olivat mm. Tammelan naapurikunnat ja pääkaupunkiseudun kunnat. Suurin osa vastaajista oli asunut kylällä pitkään (Kuvio 3). Yli 20 vuotta oli asunut 13 vastaajaa ja 10 20 vuotta 12 vastaajaa. Kuvio 3. Vastaajien asumisajat kylässä. 3. Kylän nykytila Kyläläisten näkemyksiä kylän nykytilasta kartoitettiin väittämillä ja avoimella kysymyksellä: Mikä tekee kylästänne erityisen?. Maaseutuun tai maalaisidylliin liittyviä vastauksia oli eniten (10), myös kaupungin ja palveluiden läheisyys ja kylän rauhallisuus oli mainittu useasti (9). Luonto (4) ja järvi (3) olivat myös saaneet mainintoja ja kylää kuvailtiin viihtyisäksi (3), pieneksi (3) ja kauniiksi (3). Yksittäisiä mainintoja olivat mm. turvallinen, vaikeakulkuinen, positiivinen olemus, silmä
lepää, mutta korva ei, vaihteleva, monimuotoinen, hyvät ulkoilumahdollisuudet, kateus, kyräily ja yhteydenpidon puute, lähinaapurit ei näköetäisyydellä, Mustialan kylän naapuri. Vastaajien näkemykset kylän ympäristön nykytilasta on esitetty kuviossa 4. Juomaveden laatua piti hyvänä lähes 80 % vastaajista. Yli puolet vastaajista piti kylää luonnonläheisenä, rakennustiheyttä sopivana ja kylämaisemaa idyllisenä. Vähiten vastaajat olivat samaa mieltä väittämän kylän tiestö on kunnossa kanssa. Kuvio 4. Näkemykset kylän ympäristön nykytilasta. Kaukjärvellä toimii vastausten perusteella hyvin kylän ja koulun yhteistyö. Naapuriapu toimii hyvin yli 60 %:n mielestä. Kyläläisten väliseen yhteishenkeen on tyytyisiä lähes yhtä suuri osuus vastaajista. Eniten ongelmia on kylällä työllistymisessä ja yhteistyössä kylän ulkopuolisten tahojen, myös muiden kylien, kanssa. Näiden väittämien kanssa täysin samaa mieltä ei ollut yksikään vastaajista (Kuvio 5).
Kuvio 5. Näkemykset kylän toiminnallisuudesta. Kylän nykyisistä palveluista eniten kiitosta saivat jätehuolto, kirjasto, postinjakelu ja koulu (Kuvio 6). Huonoimmalla tolalla ovat kyselyn mukaan julkinen liikenne, kauppa (jota ei ole), koululaisten iltapäivähoito, vanhusten palvelut ja kokoontumistilat.
Kuvio 6. Näkemykset kylän palveluista. Kylän nykytilan arvosanaa kysyttiin asteikolla 4 10. Keskiarvoksi vastauksista tuli 6,8. Eniten annettiin arvosanoja 7 ja 8 (Kuvio 7). Edellisen kyläkyselyn arvosana oli 6,7, mutta asteikko oli silloin 1 10 (Kaukjärven kyläsuunnitelma 2002). Hyviä arvosanoja perusteltiin näin: Lähes täydellistä, leppoisa maalaistunnelma, hyvä sijainti Forssan ja Tammelan puolessa välissä, kylällä saa olla rauhassa, ei ole pakko lähteä mukaan toimintaan, jollei halua. Huonompia arvosanoja perusteltiin yhteisen toiminnan, kerhojen ja kylätoimikunnan puuttumisella (11), teiden huonolla kunnolla (4), julkisen liikenteen puuttumisella (4), kaupan puuttumisella (2) ja kokoontumistilojen puuttumisella (2). Muita mainintoja olivat mm: kylällä ei sisäliikuntatiloja, viemäröinti ei kunnossa, kunnan palvelut ala-arvoisia, kunta kaavoittaa uudet asuinalueet liian tarkasti, koululaisilla ei iltapäivätoimintaa, koulunkohdalle saatava pikavuoropysäkki. Monissa kommenteissa mainittiin kuitenkin, että näitä puutteita lukuun ottamatta Kaukjärvi on hyvä paikka asua.
Kuvio 7. Arvosanat kylän nykytilanteesta. Vastaajille annettiin mahdollisuus myös kylän nykytilan vapaaseen kommentointiin. Yhteisen toiminnan puuttumiseen ja teiden kuntoon (4) kiinnitettiin tässäkin kohdassa huomiota ja viemäröintiin kaivattiin parannusta (2). Muita kommentteja: tonttitarjontaan voisi panostaa, lukiolaisten koulukuljetus ei toimi, vanhat ja uudet asukkaat eivät tunne toisiaan, kylässä on paljon nuoria lapsiperheitä, jotka ovat täysin omissa oloissaan, koska kylästä puuttuu niin sanottu puuhamies/nainen, joka saisi yhteisön kokoontumaan yhteen, eri asukasryhmiä, kuten lapsia ja vanhuksia ei ole huomioitu tasapuolisesti, liikaa kaavoitettu tontteja kylän resursseihin nähden, kierrätysmahdollisuuksista kylällä ei tarpeeksi tietoa. 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset Kylän tulevaisuuden näkymiä alettiin selvittää kysymällä, millaisena vastaajat kylän parhaimmillaan tulevaisuudessa näkisivät. Tulevaisuuden Kaukjärvi voisi olla hyvin toimiva (2), vireä (2), aktiivinen, elinvoimainen, osallistuvampi ja siisti (3) maalaiskylä. Se olisi turvallinen ja leppoisa paikka asua, jossa olisi yllä ekologinen vire. Siellä olisi toimiva vähintään kolmeopettajainen koulu ja enemmän tapahtumia lapsiperheille (2). Tiet olisivat kunnossa (4) ja valaistuja. Julkinen liikenne kulkisi 1-2 kertaa päivässä ja sillä pääsisi ainakin Forssaan töihin ja kouluun sekä tietenkin takaisin. Kyläyhdistys olisi toimiva (3) ja se järjestäisi kesäjuhlia, yhteisiä talkoita ja muita toimintoja, joissa tutustuisi muihin kyläläisiin. Kylällä toimisi kauppa tai kioski (2), joka yhdistäisi kyläläisiä. Lasten ja vanhusten hoito olisi kunnossa. Toiset vastaajista haluaisivat Kaukjärven olevan haluttu asuinpaikka, mutta toiset eivät haluaisi lisätä asutusta, vaan pitää yhteisön pienenä. Vastaajat halusivat myös, että kierrätys toimisi paremmin, kylä osallistuisi yhdessä muiden kylien kanssa tapahtumiin ja asukkaat tekisivät enemmän yhteistyötä, jolloin puutteista saataisiin helpommin tieto kuntaan. Lähes 80 % vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämän tiet kaipaavat kunnostusta kanssa (Kuvio 8). Tulosten mukaan myös vesistöt kaipaavat kunnostamista, jätevesihuollossa tarvitaan yhteistyötä ja tiet kaipaavat lisävalaistusta. Muita kehittämiskohteista kylällä ovat: teollisuusalue, soramontut, kultakaivosvaltaus, kylätoimikunnan elvyttäminen, kunnallistekniikka (lähinnä vesi ja viemäröinti) ja kylän yhteinen kokoontumispaikka. Lisäksi jätteiden keräyspiste pitäisi siirtää koulunpihalta muualle, kyläiltamat voisivat kehittää kylän yhteishenkeä, järvelle tulisi olla esteetön
kulku ja esim. veneenlaskupaikka ja 10-tien takana olevat vanhat kaatopaikat tulisi hoitaa, jotta alueet saataisiin virkistyskäyttöön. Kuvio 8. Kylän kehittämistarpeet. Lisäksi vastaajia pyydettiin laittamaan viisi tärkeintä kehittämiskohdetta tärkeysjärjestykseen. Kuviossa 9 tämän kysymyksen vastaukset on avattu laskemalla kaikkien mainintojen määrät, välittämättä siitä olivatko ne merkitty kiireellisyydessä ensimmäiseksi vai viidenneksi. Tämän kysymyksen vastaukset olivat hyvin samansuuntaiset edellisen kanssa.
Kuvio 9. Kiireellisimmät kylän kehittämistarpeet. Vastaajien mukaan kylän ja kunnan yhteistyötä pitäisi parantaa erityisesti tieasioissa (Kuvio 10). Keinoiksi tämän yhteistyön parantamiseksi ehdotettiin seuraavia: Kylältä valittaisiin yhteyshenkilö (2), joka ajaisi kylän asioita kunnassa. Avointa keskustelua kannatettiin ja erään vastaajan mielestä kokoontumiset, joissa asioita pohdittaisiin tiettyjen teemojen, kuten tiet, jätteet tai ympäristö, puitteissa, voisivat olla hyviä. Joku oli sitä mieltä, että kyläpäälliköt" ja kunnanvaltuutetut pitäisi saada yhteisen pöydän ääreen, joku toinen taas kannatti kunnan edustajien vierailuja kyliin. Myös Internetissä olevaa sivustoa ehdotettiin kommunikointiväyläksi.
Kuvio 10. Kylän ja kunnan yhteistyön kehittämistarpeet. 5. Palvelutarpeet Kyselyssä selvitettiin millaisten palveluiden tarpeessa kyläläiset uskovat lähitulevaisuudessa olevansa. Eniten kaivattiin liikuntamahdollisuuksia, kirjastopalveluita, koulua sekä erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja toimintaa nuorille ja koululaisille (Kuvio 11). Vähiten tarvetta koettiin olevan etätyöpisteelle. Myöskään vanhusten palveluille, kuten ateriapalvelulle ja kotihoidolle, ei koettu suurta tarvetta, mutta tämä selittyy varmastikin yli 65-vuotiaiden vastaajien vähäisellä määrällä. Avoimella kysymyksellä selvitettiin, minkälaisia uusia palveluita kylälle kaivattaisiin. Eniten kaivattiin erilaisia kerhoja (9), niin lapsille, nuorille kuin vanhuksillekin. Myös jumppa mainittiin kolmessa vastauksessa. Vanhuksille kaivattiin apua ja palvelutaloa. Nuorille haluttiin opiskelu- ja työmahdollisuuksia. Lapsille tarvittaisiin esikoulu, iltapäiväkerho ja lapsiperheille tapahtumia. Lisäksi kaivattiin elintarvikekioskia, parturia, verenpaineenmittausta, kauppaa ja hierojaa.
Kuvio 11. Kyläläisten palvelutarve lähitulevaisuudessa. Yksityisten palveluiden ostohalukkuutta kysyttäessä puolet vastaajista olisi valmis ostamaan yksityisiä palveluita (Kuvio 12). Mieluiten ostettaisiin kiinteistönhuoltopalveluita (6), siivouspalveluita (5) ja lastenhoitopalveluita (4). Muita mainittuja olivat kotipalvelu, ruokahuolto, metsätyöt ja koirahoitola. Vastaajat olisivat valmiita maksamaan kyseisistä palveluista 10 19 /h (5) tai 20 29 /h (5). Kaksi vastaajaa olisi valmis maksamaan alle 10 /h. Kuviosta 12. ilmenee myös kotitalousvähennyksen tunnettuus sekä vastaajien mahdollisuudet tuottaa tai tarjota jotakin palvelua kylällä.
Kuvio 12. Yksityisten palveluiden ostohalukkuus, kotitalousvähennyksen tunnettuus ja palveluntuottamisen mahdollisuus. 6. Osallistuminen Kuviossa 13 on esitetty vastanneiden kyläläisten osallistumishalukkuus kylän asioiden hoitoon ja kylän kehittämiseen. Kysymyksessä sai vastata useampaan kohtaan ja kuviossa on esitetty kuhunkin kohtaan vastanneiden määrät. Eniten vastaajat olivat kiinnostuneita talkoisiin osallistumisesta ja useat ilmoittivat myös halukkuutensa osallistua kyläyhdistyksen toimintaan. Kuvio 13. Osallistumishalukkuus kylän asioiden hoitoon ja kehittämiseen.
7. Viestintä Suurin osa vastanneista ei kokenut saaneensa tarpeeksi tietoa kylän tapahtumista ja kylän yhdistysten toiminnasta (Kuvio 14). Kuvio 14. Tiedon riittävyys kylän tapahtumista ja yhdistysten toiminnasta. Mieluisimmiksi tiedotuskanaviksi kylän asioiden tiedottamisessa koettiin kylätiedote, paikallislehti ja kylän ilmoitustaulu (Kuvio 15). Vähemmän kannatusta saivat sähköiset viestimet ja paikallisradio. Avoimissa vastauksissa tiedotuksen parantamiseksi ehdotettiin kylän nettisivuja, yhteisiä tilaisuuksia ja kotiin jaettavia tiedotteita. Kuvio 15. Tiedostuskanavien käyttöhalukkuus.
Kylään ja kyläsuunnitteluun liittyvien Internet-sivujen käyttö ei ollut kyselyn mukaan kovin yleistä, mutta toisaalta kaikkia kyselyssä mukana olleita sivuja ei ole vielä mainostettu (Kuvio 16). Kuvio 16. Internet-sivustojen käyttö. Internet-sivuja haluttiin käyttää lähinnä tiedonhakupaikkoina, mutta myös muut käyttötavat saivat kannatusta (Kuvio 17). Avoimissa vastauksissa todettiin, että Internet-sivuista pitäisi tiedottaa kyläläisille ja niiden käyttöön tulisi olla selkeä ohje. Kuvio 17. Sähköisten viestimien käyttö kylää koskevissa asioissa. Yhteenveto Kaukjärvi sijaitsee Tammelan kunnassa ja kylässä on ollut asutusta pitkään, jo 1400-luvulta alkaen. Kyselyn vastausprosentti Kaukjärvellä oli 16,5. Suurin osa vastanneista oli 36 65-vuotiaita ja
naisia. Kylän nykytila sai asteikolla 4 10 arvosanakseen keskimäärin 6,8. Kylää pidetään rauhallisena maalaisidyllinä, joka on kuitenkin lähellä palveluita. Erityisesti ongelmia nähdään kylän tiestön kunnossa ja toiminnallisuuden puutteessa. Palveluista julkinen liikenne ja kauppapalvelut ovat kyselyn mukaan huonoimmalla tolalla. Tulevaisuuden Kaukjärven toivotaan olevan aktiivisempi ja erityisesti kylän tiestön olevan paremmassa kunnossa. Kunnan kanssa yhteistyötä toivotaan erityisesti tieasioissa. Lähitulevaisuudessa palveluista kaivataan eniten liikuntamahdollisuuksia ja kirjastopalveluita. Puolet vastaajista olisi valmis ostamaan yksityisiä palveluita kylältä. Lähinnä haluttaisiin ostaa kiinteistönhuolto-, siivous- ja lastenhoitopalveluita. Suurin osa vastanneista olisi halukas osallistumaan kylällä järjestettäviin talkoisiin. Alle puolet vastanneista kokee saaneensa tarpeeksi tietoa kylän tapahtumista ja asioista. Mieluisimmiksi tiedotuskanaviksi kylän asioiden tiedottamisessa koetaan kylätiedote, paikallislehti ja kylän ilmoitustaulu. Lähteet Tammelan kunnassa sijaitsevan Kaukjärven kyläsuunnitelma 2002 Ojanen, Eeva. Tammelan historia II: Venäjänvallan alusta nykyaikaan (Tammelan kunta, 1983) Ojanen, Eeva. Tammelan historia I: Esihistoria, Ruotsin vallan aika (Lauri Pohjakallio kirjoittanut osuuden Esihistoria) (Tammelan kunta, 1992)