TAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET. Kouvolan kaupunki Kaupunkikehitys/Tekniikka- ja ympäristöpalvelut



Samankaltaiset tiedostot
TAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Mielakan metsäilta

METSÄNHOIDON PERIAATTEET Metsäsuunnitelmakausi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitotyöt kuvioittain

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS

Metsäohjelman luonnos

Yleisohjeita harvennus- ja uudistushakkuiden toteuttamiseen

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Monimuotoinen metsäluonto

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Metsänhoito. Metsänomistajat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

Monimuotoisuuden suojelu

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Hakkuukuviot opaskartalla: Hanke Kolmen hakkuukuvion metsänhakkuu seuraavasti:

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Metsäohjelma

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

ESPOOLAINEN LUONNONHOIDON TOIMINTAMALLI

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Jyväskylän kaupungin metsät

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa

Metsäohjelman seuranta

Transkriptio:

TAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET Kouvolan kaupunki Kaupunkikehitys/Tekniikka- ja ympäristöpalvelut

3 SISÄLLYS TAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET Johdanto 3 Johdanto Taajamametsät ovat viihtyisiä ja elinvoimaisia Taajamametsien hoidolla tuetaan hyvää maisemakuvaa Taajamametsien luonto säilyy monimuotoisena Taajamametsä tarjoaa monipuolisia luontokokemuksia eri käyttäjäryhmille Taajamametsien hoito ja asukkaat 4 5 6 8 9 Kouvolan kaupungin Taajamametsien hoitoperiaatteet -ohjeisto ohjaa kaupungin omistamien taajamametsien hoitotoimien toteutusta sekä vuorovaikutuksen järjestämistä hoitotoimien yhteydessä. Hoitoperiaatteet on tavoitelinjaus siitä, mihin kaupungin taajamametsien metsänhoidolla pyritään sekä opas niissä työskenteleville. Tässä ohjeistossa taajamametsillä tarkoitetaan Kouvolan kaupungin omistamia asema-ja yleiskaava-alueiden metsiä sekä joitakin niiden ulkopuolella olevia virkistysalueita (karttaliite takasivulla). Taajamametsien hoitotoimenpiteiden suunnittelu, toteutus ja taloudellisuus 10 Taajamametsien hoitoperiaatteet -työryhmä: Ympäristöpäällikkö Hannu Friman Viherpäällikkö Sakari Värri (28.2.2013 asti) Metsätalousinsinööri Kirsi Hokkanen Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 26.3.2013 Ulkoasu ja taitto: Päivi Kujanpää, Kouvolan kaupungin tulostuspalvelu Kansikuvassa Kuusankosken Kettumäen ulkoilureitti, ISBN 978-952-67516-5-8 (nid.) ISBN 978-952-67516-6-5 (pdf)

4 5 Taajamametsät ovat viihtyisiä ja elinvoimaisia Puusto Metsä houkuttelee rauhoittumaan ja ulkoilemaan. Taajamametsien hoidolla tuetaan hyvää maisemakuvaa Maisema Taajamametsien hoidon tavoitteena on kasvattaa elinvoimaisia, eri-ikäisiä, monimuotoisia metsiä, joissa puuston käsittely on pienipiirteistä. Taajamametsät pyritään kasvattamaan maisemakuvaltaan vaihtelevana ja niissä suositaan sekapuustoisuutta ja luontaisia puulajeja. Taajamametsien käsittelyssä otetaan huomioon maiseman ja kasvupaikkatyypin vaihtelut. Sekapuustoinen, monimuotoinen metsä on elinvoimainen. Kosteikkonotkoissa suositaan runsa ammin sille tyypillistä lehtipuustoa ja kuusikasvustoa. Kuiville kankaille pyritään saamaan mäntyä. Yhden puulajin eri-ikäisiä metsiköitä kuten mäntyisiä hongikkoja, koivikkoja tai haavikkoja, jätetään parhaista yksilöistä. Pienialaisesti voidaan lisätä myös kasvupaikalle luontaisia jalopuulajeja kuten esim. metsälehmusta. Vaaralliset puut poistetaan. Hakkuut toteutetaan pääosin kasvatushakkuina. Monimuotoisissa, erirakenteisissa metsissä olemassa oleville taimiryhmille annetaan kasvutilaa taimikonhoidolla sekä poistamalla niiden päältä ja reunoilta vanhaa puustoa. Tarvittaessa jätetään myös nuoria puustokohtia kokonaan käsittelemättä, tiheiköiksi, monimuotoisuuden ja sulkeutuneisuuden vuoksi. Harvennettaessa tasaikäistä metsää hakkuissa pyritään jättämään mahdollisimman terve puusto, jonka tiheyttä ja jätettäviä puulajeja vaihdellaan kasvupaikan olosuhteiden mukaisesti. Tarvittaessa laajemmilla virkistysalueilla esim. vanhoissa kuusikoissa voidaan tehdä maastomuotojen mukaisia luontaiseen uudistamiseen tähtääviä pienaukkoja. Aliskasvosta säästetään. Metsänreunojen suojavaikutus erityisesti kapeilla kaistaleilla on merkittävä maisemavaikutuksen sekä monimuotoisuuden kannalta. Kapeat suojaviherkaistaleet pyritään pitämään kasvustoltaan peitteisinä. Reunakaistaleita avataan enintään 1/3 matkalta näkemien ja kulkumahdollisuuksien järjestämiseksi. Rakennusvarausalueiden metsiä valmennetaan kestämään tulevan rakentamisen aiheuttamia muutoksia. Erityisesti kiinnitetään huomiota jäävien viheralueiden puuston elinvoimaisuuteen ja suojavaikutukseen rakentamisen jälkeen. Ympäristön muutoksia kestämättömät puustot uudistetaan ajoissa ottaen kuitenkin huomioon puuston rakenteen soveltuvuus pitkällä aikavälillä kaavassa määriteltyyn tarkoitukseen. Maisema otetaan huomioon luonnonhoidossa tuomalla esiin luonnon vaihtelevuutta sekä alueen omaleimaisuutta. Metsänkäsittely sovitetaan maisemaan. Metsänkäsittelyn maisemavaikutukset huomioidaan erityisesti luonnon tai maiseman arvokohteilla sekä teiden ja reittien varsilla. Hoitotöiden yhteydessä pyritään avaamaan kauniita näkymiä, ja tuomaan esiin arvokkaita kohteita, kuten kalliorinteitä, kauniita puuryhmiä, puita, vanhoja asuinpaikkoja tai kulttuuriperintökohteita siten, että metsien arvokkaat luontokohteet otetaan huomioon. Maisemanhoidollisesti kiinnitetään erityisesti huomiota puulajin valintoihin ja reunavyöhykkeiden vaalimiseen. Metsien luontaiset puulajisuhteet huomioidaan alueen kasvupaikan mukaisesti. Puustoa hoidetaan pienipiirteisesti, tiheikköjä ja avarampia kohtia vuorottaen. Kaupunginosien omaleimaisuus tunnistetaan ja se pyritään säilyttämään. Maisemanhoidossa pyritään huomioimaan ja lisäämään metsämaiseman elämyksellisyyttä. Suunnittelussa tiedostetaan ja tunnistetaan kohteiden ominaispiirteet ja paikan henki ja niitä pyritään korostamaan hoitotoimissa.

6 7 kuva: Hannu Friman kuva: Petri Parkko kuva: Hannu Friman Liito-orava Keväinen luonnon puro Käpytikka Taajamametsien luonto säilyy monimuotoisena Eliöt ja elinympäristöt Taajamametsien hoidon tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen turvaamalla ekologinen verkosto ydinalueiden ja niiden välisten yhteyksien avulla sekä säilyttämällä alueelle tyypillinen metsäluonto. Tunnetaan monimuotoisuuden ydinalueet, niiden arvo ja sijainti, sekä tunnistetaan niiden väliset yhteystarpeet ja huomioidaan ne suunnittelussa. Ydinalueet muodostuvat arvokkaista elinympäristöistä, kuten suojelualueista, arvokkaista ja uhanalaisista luontotyypeistä sekä harvinaisten ja uhanalaisten lajien esiintymispaikoista. Ekologisen verkoston ytimet jätetään metsänkäsittelyn ulkopuolelle tai käsitellään varovaisesti arvokkaiden ominaisuuksien säilymistä tukien. Hoitotoimia toteutetaan myös jos elinympäristön ominaispiirteiden tai uhanalaisen lajin esiintymän säilyminen sitä edellyttää. Arvokkaat luontokohteiden ominaispiirteet säilytetään ja metsälakikohteet turvataan lakisääteistä laajemmalla suojavyöhykkeellä. Arvokkaimmat kohteet suojellaan omaehtoisesti tai perustamalla niistä luonnonsuojelualueita. Eläimille annetaan pesimisrauha eikä suunnitelman mukaisia hoitohakkuita tehdä niiden pesimäaikaan. Uhanalaisten lajien elinympäristöjä hoidetaan tarvittaessa aktiivisesti ja petolintujen pesäpaikat suojellaan 20-50 m leveällä suojavyöhykkeellä. Pienvesien luontokohteet (lähteiden, purojen, norojen ja lampien reunametsät) huomioidaan hoidossa ja niiden ympärille jätetään riittävä suojavyöhyke. Ojituksia ei tehdä metsänkasvun tarpeisiin. Vieraslajien aktiivinen torjunta vuosittain edellyttää kasvupaikkatietojen keräämistä. Lahopuun määrää lisätään aktiivisin toimin ja kaatuneiden puiden jättämisellä sopivissa kohteissa. Kuolleita puita säästetään ja tehdään pökkelöitä kolopesijöille. Säästöpuita jätetään. Hoitotoimissa säästetään taloudellisesti vähäarvoisia puulajeja, jotka ovat monimuotoisuuden kannalta arvokkaita (pajut, haapa, lepät, tuomet). Valituilla monimuotoisuuskohteilla annetaan ojituksen umpeutua. Mahdollisuuksien mukaan voidaan tehdä ennallistamistoimenpiteitä monimuotoisuuden lisäämiseksi. Pienpetokantoja pyritään pitämään kurissa mahdollistamalla niiden metsästys kaupungin omistamilla alueilla. Taajamastakin voi löytää koskematonta, vanhaa ja arvokasta metsää. Lummelampikorento Lahopuu lisää metsän monimuotoisuutta Metso-suojelualuetta Elimäen taajamassa Keväinen imikkä kuva: Petri Parkko kuva: Petri Parkko kuva: Petri Parkko kuva: Petri Parkko

8 9 Taajamametsä tarjoaa monipuolisia luontokokemuksia eri käyttäjäryhmille Taajamametsien hoito ja asukkaat kuva: Jani Akkanen Virkistyskäyttö Taajamametsien hoidon tavoitteena on mahdollistaa metsien monipuolinen virkistyskäyttö, kuten erilaiset liikuntalajit, marjojen ja sienten keruu, opetus- ja kasvatustoiminta sekä luonnon havainnointi. Metsäympäristön virkistysarvot ja kulttuurihistorialliset arvot säilytetään ja tunnistetaan näiden kehityskelpoiset kohteet. Metsään johtavat polut ja kulku-urat aukaistaan ja tarvittaessa rakennetaan helppokulkuisiksi metsään pääsyn helpottamiseksi. Kulkureittien, varusteiden turvallisuudesta, kunnosta ja siisteydestä huolehditaan. Tarvittaessa rakennetaan virkistyskäyttöä tukevia rakenteita kuten penkkejä, opastauluja ym. Kulkemista ohjataan mm kaadettujen maapuiden ym. luonnollisten esteiden avulla tai levittämällä katteita toimiville reiteille. Metsien oikea-aikaisilla hoitotoimenpiteillä parannetaan puuston kestävyyttä ja sopeutumiskykyä sekä vaikutetaan maapohjan kulumiseen. Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt... Asukkaat ja sidosryhmät Hoitotoimenpiteistä tiedotetaan asukkaille ja sidosryhmille ennen toimenpiteitä sekä huomioidaan asukkaiden mielipiteet mahdollisuuksien mukaan. Metsien hoidossa ja käytön suunnittelussa otetaan huomioon eri käyttäjäryhmät sekä metsien erilaiset käyttömuodot. Lähimetsien hakkuista tiedotetaan hakkuualueen rajanaapureille ja tarvittaessa lehti-ilmoituksin. Asukkaille ja sidosryhmille tarjotaan mahdollisuus kertoa näkemyksensä ja vaikuttaa kaupungin metsien hoitoon. Mielipiteet kuullaan ja yksittäisten toiveiden toteuttamismahdollisuudet arvioidaan aina tapauskohtaisesti Aktivoidaan asukkaita keräämään polttopuita hakkuutähteistä. Asiakastilaisuuteen osallistumalla voin esittää toiveeni! Hirvenruokintapaikka Ikävää roskaamista ja ilkivaltaa Omakotiasutusta metsän suojassa

10 11 kuva: Hannu Friman Metsäsuunnitelma Taajamametsien hoitotoimenpiteiden suunnittelu, toteutus ja taloudellisuus Hoitotoimenpiteet, suunnittelu ja talousvaikutus Metsien hoitoa ohjataan luonnonhoitosuunnitelman, erillisten hoito - ja käyttösuunnitelmien sekä viheralueiden hoitoluokituksen avulla. Metsien elinvoimaisuus turvataan laadukkailla toimenpiteillä, suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti. Hoito- ja hakkuutyöt suoritetaan maasto, luonnon olosuhteet sekä ympäristönsuojelun näkökohdat huomioiden. Taajama- ja virkistysalueiden luonnonhoidon tavoitteena ei ole tuottaa taloudellista tuottoa puuntuotannosta. Puuston hakkuutoimet tehdään pääsääntöisesti koneellisesti, monitoimikone-ajokone yhdistelmällä. Tarpeellisissa paikoin käytetään lisäksi metsuria. Käytettävät koneet valitaan työkohteen vaatimusten perusteella. Toimenpiteet toteutetaan aluekokonaisuuksina, jolloin keskittämisellä säästetään kustannuksissa. Luonnonhoidon suunnittelu ja toteutus tehdään kustannustehokkaasti. Hakkuutähteet kerätään pois teiden ja ulkoilureittien varsilta sekä näkymää haittaavilta kohdin. Muutoin hakkuutähteet kerätään laajemmilta kuviolta vain käytön niin vaatiessa. Voimakkaassa käytössä olevilla alueilla tai liikenneväylien läheisillä ä alueilla lla toimittaessa huomioidaan ensisijaisesti turvallisuusnäkökohdat. Hakkuissa huomioidaan maasto-olosuhteet maapohjan kantavuuden mukaisesti välttäen urapainumia ja vauriota puustolle. Erityisesti huomiota kiinnitetään ajourien sijoitteluun. Hakkuilla huomioidaan ulkoilureittien reunapuuston kunto ja vältetään latu-urien tallomista. Varastopaikat siivotaan varaston tyhjennyttyä. Lannoitteita, torjunta-aineita ja maanmuokkausta ei käytetä kun niin hoidon välttämättä vaatiessa. Rakennushankkeiden puuston poisto toteutetaan hankkeen kustannuksella. Puusto on kaupungin omaisuutta. Työt tehdään oikea-aikaisina, erityisesti nuorten metsien hoidot. Hakkuutoimien yhteydessä alikasvoksen kehitys pyritään turvaamaan ja kohteiden ennakkoraivaus harkitaan kohteittain. Metsien hoito perustuu luonnonhoitosuunnitelmiin, joihin kirjataan kohteen erityispiirteet sekä sisällytetään ehdotukset metsien hoitotöistä ja muista luonnonhoitotöistä. Hoitotoimien suunnittelu perustuu alle 10 vuotta vanhoihin luontokartoituksiin, jotka tarvittaessa päivitetään ennen hakkuutoiminnan aloittamista. Erillisille arvokohteille laaditaan omat hoito- ja käyttösuunnitelmat niiden erityistavoitteiden mukaisesti. Miten komea kuusikko! Jättiputki, vieraslajeista hankalin kuva: Hannu Friman

Taajamametsärajaus Näkee metsän puilta ja puut metsältä. ISBN 978-952-67516-5-8 (nid.) ISBN 978-952-67516-6-5 (pdf)