TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA

1(14) TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika: 1.1.2016 31.12.2019 Toimintasuunnitelma päivitetty: TYÖPAIKKA Työnantajan nimi HEINOLAN KAUPUNKI Toimipaikat Heinolan kaupunki Postiosoite Rauhankatu 3 Postitoimipaikka 18100 HEINOLA Puhelin 03-84930 Faksi Sähköposti etunimi.sukunimi@heinola.fi www-osoite www.heinola.fi Y-tunnus 1068892-9 Tilikausi 1.1.-31.12. Toimitusjohtaja kaupunginjohtaja Jussi Teittinen Yhteyshenkilö 1 Leni Kääriäinen Ammatti/tehtävä valmistelijasihteeri Postiosoite Rauhankatu 3 Postitoimipaikka 18100 HEINOLA Puhelin 03-8493777, 044-7978517 Faksi Sähköposti leni.kaariainen@heinola.fi Tapaturmavakuutusyhti POHJOLA VAKUUTUS OY ö Eläkevakuutusyhtiö KEVA TYÖTERVEYSHUOLTO Palvelun tuottaja TYÖTERVEYS WELLAMO OY Y-tunnus 2306525-3 Postiosoite HEINOLAN TOIMIPISTE Lampikatu 19 Postitoimipaikka Aukioloajat Puhelin Faksi www.osoite Nettiajanvaraus 18100 HEINOLA ma-to klo 08-16, pe klo 08-15 (03) 8811006 03-8494427 www.tyoterveyswellamo.fi www.tyoterveyswellamo.fi/ajanvaraus Sähköposti etunimi.sukunimi@tyoterveyswellamo.fi Laskutuksen Heli Karjalainen yhteyshenkilö Yhteystiedot Puh: 03-8811006 / 044-7556893 heli.karjalainen@tyoterveyswellamo.fi Työterveyshenkilöstö

Sivu 2 (14) Toimitusjohtaja Yrityksen työterveyslääkäri Puhelin Lainmukainen pätevyys Päivi Hiltunen Satu Nevalainen, Minna Mäkinen 03-8811 006 /ajanvaraus On Yrityksen työterveyshoitaja Helena Järvinen (vastuuhoitaja) Puhelin 03-8811006/ 044-7556861 Sähköposti helena.jarvinen@tyoterveyswellamo.fi Lainmukainen pätevyys Työfysioterapeutti Puhelin Lainmukainen pätevyys Työterveyspsykologi Lainmukainen pätevyys On Sakari Laamanen 03-8811006/ajanvaraus On Tapio Muhonen On Muut asiantuntijat Potilasasiamies Työterveyshuollon ammattihenkilöt (työterveyslääkäri- ja hoitaja) arvioivat asiantuntijoiden käytön tarpeen yhdessä yrityksen kanssa. Mervi Piekkari/PHKS Puhelin 03-8192 504 Sähköposti potilasasiamies@phsotey.fi TOIMIALA JA HENKILÖMÄÄRÄ Työnantajan toimiala 84110 JULKINEN YLEISHALLINTO Työntekijöiden 1300 lukumäärä KL I Työntekijöiden 1300 lukumäärä KL II Yrittäjien lukumäärä KL I Yrittäjien lukumäärä KL II TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Järjestämistapa Muu oikeutettu palvelujen tuottaja Sopimustaso Sairaanhoidon palvelut Sopimuspäivämäärä Sopimussisältö Kokonaisvaltaiset työterveyspalvelut Korvausluokka I Korvausluokka II Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12, Kela korvausluokka I), jonka perustana on työn ja työolojen tuntemus ja yhteistyö työntekijöiden, työnantajan ja työsuojeluorganisaation kanssa. Erikoislääkärin konsultaatiot (1-2 käyntiä) osana työkykyarviota hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Työterveyshuoltolain 14 :n mukaisesti. Yleislääkäritasoinen työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito. Erikoislääkärikonsultaatiot Yksityiset kuvantamis- ja muut tutkimukset työterveyslääkärin harkinnan

Sivu 3 (14) mukaan työkykyyn liittyvissä tilanteissa (1-2 kertaa). Muut sovitut tutkimukset: katso sairaanhoito. Toimiluvan tarkistus Kyllä (toimilupa on) PERUSSELVITYS YKSITYISKOHTAISTA TOIMINTASUUNNITELMAA VARTEN Yrityksen toiminta kaupunkiorganisaatio Toimipisteet Henkilöstörakenne Toimitilat Yrityksen tth tarpeet Yrityksen tth painopisteet Vaihtuvuus Henkilökunnan odotukset Tehdyt selvitykset Tapaturmat Ammattitaudit Työperäiset sairaudet Sairastavuus Sairauspoissaolot Toiminnan muutokset Päihdetyö Työaikamuodot Työhygieeninen tilanne Suojaintarpeet Haitalliset aineet Fysikaaliset altisteet Kemialliset altisteet Biologiset altisteet Yötyö Fyysiset/ergonomiset olosuhteet Psyykkiset tekijät Sosiaaliset tekijät Katso työpaikkaraportti. Raportit työpaikkaselvityksistä on kyseisillä osastoilla, kopiot toimitetaan myös työsuojelupäällikölle ja muulle mukana olleelle työsuojeluhenkilöstölle EA-toiminta Tehtäväkartoitus Alustava tarkastustarve Muuta huomattavaa Tapaturmanvaara arvioidaan toimipistekohtaisesti työpaikkakäynneillä Ohjelmoidaan työntekijöiden alku- ja määräaikaistarkastukset Määräaikaistarkastuksia tehdään toimintasuunnitelmakaudella tarkastustarpeen mukaisesti Yrityksessä on käytössä varhaisen tuen malli, sairauspoissaolojen seurantamalli ja päihdeongelmaisten hoitoonohjausmalli. Näistä asioista on toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä sovittu ja keskusteltu. Työnantajan ja työterveyshuollon roolit ja toimintatavat varhaisen tuen suhteen on sovittu.

Sivu 4 (14) Sairauspoissaolojen seurantaan on yrityksellä käytössä Aino Health Management järjestelmä. TYÖTERVEYSHUOLLON YLEISLUONTOINEN TOIMINTASUUNNITELMA Perusselvitys Kyllä Toimintasuunnitelma-aja 1.1.2016 31.12.2019 njakso Toimintasuunnitelma hyväksytty Altisteet ja Fysikaaliset kuormitustekijät Fyysiset/ergonomiset Kemialliset Psyykkiset Biologiset Sosiaaliset Yötyö Tapaturmavaara Työterveyshuollon tavoite 1 Menetelmä Työterveyshuollon tavoite 2 Menetelmä Työterveyshuollon tavoite 3 Menetelmä Ergonomian jalkauttaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa työpaikoilla Esimiesten koulutus ja ergonomia osaksi työhön perehdytystä käyttäen apuna työfysioterapeutin asiantuntemusta, myös ryhmätoimintaa apuna käyttäen. Esimiesten varhaisen tuen taitojen kehittäminen/työterveysneuvottelut esimiestyön tukena Aktiivinen yhteydenotto puolin ja toisin Työyhteisön tukeminen muutostilanteissa Säännöllinen yhteydenpito työnantajaan varhaista puuttumista vaativissa asioissa. Vastaanottotyössä ennakoivien merkkien havainnointi ja ohjaaminen avun piiriin. Seuranta TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojelutoimikunta Työsuojeluvaltuutettu Tavoitteiden toteutumista seurataan työsuojelun ja johdon kanssa vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, työpaikkakäynneillä ja yhteydenotoilla tarpeen mukaan. Yrityksessä on yhteistoimintaneuvottelukunta Yrityksessä on nimetty 3 työsuojeluvaltuutettua: Sari Niemelä, Outi Montonen, Saija Jäppinen Yhteystiedot 03-84930 Työsuojelupäällikkö Ari Matteinen Yhteystiedot 03-84930 Osallistuminen työsuojelutoimintaan Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa yhteistoimintaneuvottelukunnan

Sivu 5 (14) kokouksiin. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutarkastuksiin työpaikalla. Muu yhteistyö Säännöllinen viestintä työolosuhteisiin liittyen sekä yhteistyö riskinarvioinneissa. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa työsuojelun toimintaohjelman ja työhyvinvointiohjelman laatimiseen. Työterveyshuolto toimii kiinteässä yhteistyössä työpaikan kanssa Varhaisen tuen toimintamalli on käytössä. Päihdetyön malli on käytössä. Sairauspoissaoloja seurataan. TIETOJA TOIMINNAN TOTEUTTAMISESTA Yksilötason tth toiminta Terveystarkastusten yhteydessä tehdään terveyssuunnitelma terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja tarvittaessa osatyökykyisen työntekijän kohdalla työkyvyn edistämisen suunnitelma sekä kuntoutussuunnitelma. Seuranta Työpaikkatason toiminta Seuranta Toiminnan toteutumista seurataan terveystarkastuksissa, vastaanotto - ja työpaikkakäynneillä. Työpaikkaselvitykseen liittyy toimenpide-ehdotuksia. Ryhmäkohtaista neuvontaa ja ohjausta toteutetaan. Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen tuki ovat käytössä. Työpaikan ja työterveyshuollon hallintatavat käytössä. Toiminnan toteutumista seurataan työsuojelun ja johdon kanssa vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, työpaikkakäynneillä ja yhteydenotoilla tarpeen mukaan. LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA SEURANTA Arvioidaan ja seurataan Toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä/-yhteisössä Työntekijöiden altistumista ja kuormittumista Työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä Työtapaturmia ja ammattitauteja Työntekijöiden sairauksien liittyvyyttä työhön Seurataan työkyvyn tukemiseksi käynnistettyjä jatkotoimenpiteitä sekä terveystarkastus- että sairausvastaanottokäynneillä Työntekijöiden sairauspoissaoloja Työterveyshuollon omia toimintatapoja (laatua) Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteuttamista Asiakastyytyväisyyttä Toiminnan arviointi Toiminnan toteutumista seurataan ja arvioidaan työsuojeluvaltuutettujen, työsuojelupäällikön, johdon ja esimiesten kanssa vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä sekä työpaikkakäynneillä ja yhteydenotoilla tarpeen mukaan. Toiminnan seuranta Seurantaa tehdään työterveyshuollossa säännöllisin väliajoin, vuosittain Kelan korvaushakemusta laadittaessa ja tarvittaessa toimintasuunnitelmaa tarkistetaan yhteistyössä työnantajan kanssa. Seurantaraportointi Vuosittain toimitetaan raportit työterveyshuollosta ja käsitellään ne, läsnä työsuojelu, työterveyshuolto ja johto.

Sivu 6 (14) TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA TYÖPAIKKASELVITYKSET Työpaikkaselvitys Perusselvitys Toteutuminen ja seuranta Suunnattu työpaikkaselvitys Erityisselvitys Työpaikkaselvityksien perusteella laaditaan ja tarkistetaan toimintasuunnitelma. Työpaikkaselvityksissä hankitaan tietoa työstä, työympäristöstä, mahdollisista vaaroista ja haitoista työntekijän terveydelle ja hyvinvoinnille. Tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä työntekijöiden työkyvyn ja terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Työpaikkakäynneillä käytetään tarpeen mukaan työterveyshuollon asiantuntijoiden palveluja eli työfysioterapeuttia ja työterveyspsykologia. Työterveyshuollon toiminnan suunnittelu perustuu työpaikkaselvitykseen. Työpaikkaselvityksessä hyödynnetään työpaikan tekemää riskienarviointia ja sen perusteella tehdään yhteistyössä terveydellisen riskin arviointi. Työpaikkaselvitykset tehdään työpaikan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa tai työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti määrätyin väliajoin (yleensä 3-5 vuotta). Toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä vuosittain. Tehdään tarpeen mukaan perusselvityksen perusteella, erityistarpeen tai esiin tulevan ongelman tai terveysriskin perusteella. Ammattihenkilöiden tekemiä perusselvityksiä voidaan täydentää asiantuntijoiden tekemillä selvityksillä. Tarvittaessa ja erikseen sovittaessa toimintasuunnitelmakauden aikana. Tarvittaessa tehdään työhygieenisiä mittauksia ja käytetään Työterveyslaitoksen työhygieenisiä palveluita. Erityisselvityksiä tehdään tunnistetun terveysriskin tai sairastumisvaaran perusteella ja se on rajattu kyseessä olevaan ongelmaan. Työpaikkaselvitys seuranta Ensiapuvalmius Työpaikkaselvitysten ja niissä annettujen toimenpide-ehdotusten toteutumista seurataan vuosittain toimintasuunnitelman tarkastamisen yhteydessä. Liitteenä vuodelle 2016 suunnitellut työpaikkaselvitykset. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistyössä työnantajan kanssa ottaen huomioon ensiaputaitojen ja - välineiden tarpeet ja työpaikan erityisvaatimukset Perusselvityksessä on arvioitu toimipistekohtaisesti tapaturman vaarat. Tapaturmavaaran ollessa työpaikalla vähäinen EA-koulutukseksi riittää 4-8 h hätäensiapukurssi, joka tulee kerrata 3 vuoden välein. Tapaturmanvaaran ollessa työpaikalla ilmeinen suositeltava ensiapukoulutus on EA 1 16h. Kurssi tulisi kerrata 3v kuluttua esim. 4-8h hätäensiapukurssilla. Työpaikoilla, joilla tapaturman vaara on erityinen, suositeltava ensiapukoulutus on EA 1 16 h. Kurssi tulee kerrata 1,5 vuoden välein 4-8 h hätäensiapukurssilla.

Sivu 7 (14) Toteutuminen ja seuranta Ensiapuvalmiuden toteutumista seurataan toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä vuosittain. TIETOJEN ANTAMINEN JA OHJAUS Tietojen antaminen ja ohjaus Tiedotuksen aihe 1 Kohderyhmä Peruste Ajankohta Toteuttaja Toteutustapa Työterveyshuolto tiedottaa työn ja työpaikan terveydellisistä vaaroista ja haitoista. Tietojen antaminen ja ohjaus on työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyötä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamiseksi. Työpaikkakäyntien ja terveystarkastusten yhteydessä annetaan ohjausta työhön liittyvien riskien ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi (oikeat työmenetelmät ja työskentelytavat, tietoa ammattitaudeista, työtapaturmista ja sairastavuuden liittymisestä työhön) sekä annetaan myös elämäntapaohjausta terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Tarvittaessa käytetään työterveyspsykologia ja työfysioterapeuttia asiantuntijoina tietojen antamisessa ja ohjauksessa, esimerkiksi erilaiset ryhmä- ja poikkeus/kriisitilanteet. Tiedotuksen seuranta Tiedotuksen toteutumista seurataan toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, työpaikkakäynneillä ja yhteydenotoilla tarpeen mukaan. TERVEYSTARKASTUKSET JA SEURANTA Työhönsijoitustarkastus/ Työhönsijoitustarkastus tehdään työntekijälle, jolla ei ole terveydelle Alkutarkastus altistavaa tekijää työssään. Alkutarkastus tehdään työntekijälle, jolla on työssään erityinen sairastumisen vaara. Kohderyhmät Työhönsijoitustarkastus tehdään kaikille vakinaiseen työsuhteeseen tuleville tai yli 12 kk kestävään tai pitkäaikaiseen keskeytyvään työsuhteeseen tuleville uusille työntekijöille, myös työtehtävien tai -olosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Työhönsijoitustarkastus tehdään vakituiseen työsuhteeseen tuleville koeaikana. Työhönsijoitustarkastukset tehdään niille työntekijöille, joilla ei ole erityistä sairastumisen vaaraa. Alkutarkastus tehdään uudelle työntekijälle, jolla on terveydelle altistava työ. Alkutarkastukset kaikille ennen erityisvaarallisen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Alkutarkastus tehdään myös työtehtävien tai -olosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Työnantajan tulee ilmoittaa uudet tarkastettavat työntekijät työterveyshuoltoon ja ohjata työntekijää varaamaan tarkastusaikaa. Perusteet Terveystarkastuksissa arvioidaan työntekijän selviytymistä tulevassa

Sivu 8 (14) työssään ottaen huomioon työn vaatimukset, altisteet ja työntekijän terveydentila, sekä annetaan tietoa ja ohjausta terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Terveystarkastusten tarkoituksena on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen vaikuttamalla sekä työhön liittyviin että elämäntapariskeihin. Terveystarkastusten tavoitteena on antaa työntekijälle tarpeellisia tietoja ammattiin liittyvistä terveyden vaaroista ja niiden hallinnasta. Terveydentilan selvitys on lakisääteistä toimintaa, johon kuuluvat työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin tarpeelliseksi katsomat tutkimukset terveydentilan arvioimiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tarkastuksen sisältö Terveydenhoitajan haastattelu, ohjaus ja neuvonta: Työterveys Wellamo Oy:n työhöntulotarkastuksen esihaastattelulomake, alkoholinkäyttöä kartoittava Audit-kysely, DM2-diabetesriskipistekysely sekä tarvittaessa muut kyselylomakkeet. Verenpaineen mittaus, painoindeksin (BMI) määritys, rokotussuojan tarkistaminen ja tarvittaessa Td:n (jäykkäkouristus+kurkkumätärokotteen) tehostaminen, kuulotutkimus ja tarvittaessa lähete ilmaiseen optikon näöntarkastukseen (palaute tulee pyydettäessä työterveyshuoltoon). Alkutarkastuksessa esiintyvän altisteen mukaisesti keuhkojen spirometriakoe, tarvittaessa astman poissulkemiseksi myös keuhkoputkia avaavan lääkkeen kanssa tehtynä. Laboratoriotutkimukset tarpeen mukaan harkiten terveydentilan arvioimiseksi: pieni verenkuva ja verihiutaleet, veren rasva-arvot, paastoverensokeri, maksa-arvo: Alat, Gt, kilpirauhaskokeista Tsh, tarvittaessa sydänfilmi Ekg. Keuhkokuva ohjelmoidaan tarvittaessa työterveyslääkärin harkinnan mukaan. Alkutarkastuksessa työntekijä ohjataan työterveyslääkärin tarkastukseen työhön sopivuuden arvioimiseksi, työhönsijoitustarkastuksessa vain tarvittaessa, ellei työnantaja vaadi lääkärin lausuntoa. Työterveyslääkärin harkinnan mukaan voidaan tarvittaessa ohjelmoida tarvittavia laboratoriokokeita tai röntgentutkimuksia työkyvyn arvioimiseksi ja/tai käyttää erikoislääkärikonsultaatioita (1-2 konsultaatiota). Tarvittaessa työntekijä ohjataan työfysioterapeutin tai työterveyspsykologin arvioon, ohjantaan tai neuvontaan. Työhönsijoitustarkastuksessa ja alkutarkastuksessa työterveyshuolto antaa kirjallisen lausunnon työntekijän sopivuudesta ja työkykyisyydestä työhönsä, työntekijälle, jonka tulee toimittaa se työnantajalle. Erityiseen sairastumisen vaaraan liittyvä tarkastus eli määräaikaistarkastus Toimintasuunnitelmajakson aikana toteutetaan erityisen sairastamisen vaaraan liittyviä tarkastuksia. Määräaikaistarkastukset tehdään 1-3 vuoden välein huomioiden altistuminen ja erillisohjeet tarkastuksien sisällöstä ja tiheydestä.

Sivu 9 (14) Tarkastukset tehdään yksilöllisen arvioinnin perusteella hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan. Terveystarkastusten tarve ja sisältö arvioidaan työpaikkaselvitysten ja tehtäväkuvien perusteella. Perusteet Tarkastuksen sisältö Työterveyshuolto antaa kirjallisen lausunnon työntekijän sopivuudesta ja työkykyisyydestä työhönsä työntekijälle, jonka tulee toimittaa se työnantajalle. Työterveyshuoltolaki- ja asetus Määräaikaistarkastuksen sisältö on muutoin sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa/alkutarkastuksessa, lisänä Allergiaoirekysely, Työkykyindeksikysely ja /tai muut kyselylomakkeet. Spirometria tutkimus sekä kuulo. Jatkoksi lääkärin vastaanotto. Työterveyslääkärin arvion mukaisesti ohjelmoidaan tarvittaessa muita laboratoriokokeita tai tutkimuksia työkyvyn ja terveydentilan arvioimiseksi. Osatyökykyisten työntekijöiden terveyden seuranta ja Osatyökykyisen terveystarkastus Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta järjestetään tapauskohtaisesti. Työterveyshuolto seuraa terveystarkastus- ja sairauskäyntien yhteydessä osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymistä ja suosittelee tarvittavia toimia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työnantaja voi edellyttää perustelluista syistä työntekijän työ- ja toimintakyvyn arviota työssä selviytymisen edistämiseksi runsaiden työkyvyttömyysjaksojen jälkeen tai pitkiltä sairaslomilta työhön palatessa. Työntekijään ollaan yhteydessä jo pitkien poissaolojaksojen aikana. Työntekijän kanssa laaditaan tarkastuksen yhteydessä työterveyssuunnitelma. Tarvittaessa järjestetään työterveysneuvotteluja. Yhteisneuvottelussa kunnioitetaan yksilön suojaa työelämässä ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden salassapitovelvoitetta. Työnantajan edellyttämissä työ- ja toimintakyvyn arvioinneissa voidaan työterveyslääkärin harkinnan mukaan käyttää erikoislääkärikonsultaatioita (1-2 konsultaatiota). Tarvittaessa työntekijä ohjataan hoitovastuun siirtävällä lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Työkyvyn seurantavastuu säilyy tällöinkin työterveyshuollolla. Kohderyhmät Perusteet Tarkastuksen sisältö Muut työkykyä ylläpitävät terveystarkastukset Muu terveystarkastus Kohderyhmät Osatyökykyisen tarkastuksia toteutetaan seuraavasti: Työntekijät joiden terveydentila vaatii terveydellisistä syistä erityistä seurantaa. Tarkastuksia tehdään yksilöllisen arvioinnin perusteella hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Yksilöllisen suunnitelman mukainen. Muita terveystarkastuksia toteutetaan seuraavasti: Ikäryhmätarkastuksina: yli 35-vuotiaille tehdään Odumin

Sivu 10 (14) Perusteet Tarkastuksen sisältö Muu tarkastustoiminta Muu toiminta Interventiot Seuranta terveystarkastuskysely, 45 50-vuotiaille työntekijöille 5 vuoden välein, yli 50-vuotiaille 3 vuoden välein, yli 60-vuotiaille vuosittain. Osa terveystarkastuksista voidaan jatkossa tehdä edellä mainittuja ikäryhmätarkastuksia aiemmin sähköisellä terveyskyselyllä, josta työntekijä saa henkilökohtaisen palautteen ja ohjeet työhyvinvointinsa tukemiseksi ja kehittämiseksi. Lisäksi kyselyn avulla terveystarkastus suunnataan niille, jotka kyselyn perusteella tarvitsevat ja hyötyvät eniten henkilökohtaisesta selvityksestä, neuvonnasta ja ohjauksesta tai joilla on kohonnut tai korkea riski esim. henkisen kuormituksen kohdalla (mm. varhaiskasvatus ja opetustyö). Terveydenseurantatarkastuksia tehdään työkyvyn ja terveydentilan seuraamiseksi erillisen suunnitelman mukaan. Sisältö sama kuin työhönsijoitustarkastuksissa, lisäksi Työkykyindeksikysely. Muita terveystarkastuksia ovat ikäryhmittäin tehtävät ja muut terveystarkastukset. Alkoholinkäyttöä kartoittava kysely (Audit) ja diabetesriskipistekysely tehdään terveystarkastusten yhteydessä. Käydään läpi terveystarkastustarve vuosittain toimintasuunnitelman tarkastamisen yhteydessä. TYÖKYVYN HALLINTA Työkyvyn tukemisen toimenpiteet ja työkykyongelmien ehkäisy Työterveyshuollon toiminta varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa Noudatetaan työnantajan käytössä olevaa varhaisen tuen mallia, huomioidaan ennaltaehkäisevä näkökulma kaikessa vastaanotto- ja työpaikkatoiminnassa. Tarpeen mukaan käytetään työterveyshuollon asiantuntijoita, työterveyspsykologia ja työfysioterapeuttia työkyvyn tukemisen toimenpiteissä. Työntekijän kanssa laaditaan tarkastusten yhteydessä työterveyssuunnitelma. Vastaanottotyössä havainnoidaan työkykyä uhkaavia merkkejä ja ohjataan asiakas avun piiriin. Tarvittaessa järjestetään työterveysneuvotteluja. Yhteisneuvottelussa kunnioitetaan yksilön suojaa työelämässä ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden salassapitovelvoitetta. Pidetään yhteyttä työnantajaan varhaista puuttumista vaativissa asioissa. Sairauspoissaoloseuranta Noudatetaan yrityksen sairauspoissaoloseurantakäytäntöä. Organisaatiossa on käytössä terveyden johtamisjärjestelmä (Aino Health Management) Kun työntekijä on ollut 30 päivää sairauslomalla, esimies käy hänen kanssaan keskustelun ja ilmoittaa sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon. Tarvittaessa hän myös ohjaa asiakkaan työterveyshoitajan vastaanotolle. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työnantaja voi edellyttää perustelluista syistä työntekijän työ- ja toimintakyvyn arviota työssä selviytymisen edistämiseksi runsaiden työkyvyttömyysjaksojen tai pitkiltä sairaslomilta palatessa.

Sivu 11 (14) 1.6.2012 tapahtuneen lakiuudistuksen jälkeen työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon, kun työntekijälle on kertynyt 30 sairauspoissaolopäivää. Varhaisen tuen mallin mukainen esimies-alaiskeskustelu kirjallisin muistion tulee tehdä ennen mahdollista terveydellisistä ongelmista seuraavaa yhteydenottoa työterveyshuoltoon. 1.6.2012 jälkeen sairauspäivärahat tulee hakea Kelalta viimeistään 60 korvatun sairauspäivän kuluessa. Jos työkyvyttömyys pitkittyy, työntekijän on toimitettava Kelaan työterveyslääkärin lausunto työkyvystä ja selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista viimeistään 90 korvatun sairauspäivän kuluessa. Tähän lausuntoon tulee sisällyttää Työterveysneuvottelun johtopäätökset yhteisneuvottelusta (työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto). Kelasta tulee työntekijälle ilmoitus lausunnon tarpeesta. Työterveyslääkärin laatima 90 päivän lausunto ja siihen liittyvät selvitykset ovat työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa. Terveys- ja työkykytilannetta koskevien raporttien käsittely Työterveyshuollon yhteistyö ja työkyvyn tukemista koskevat käytännöt ulkopuolisten toimijoiden kanssa Varhainen tuki Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy(työfysioterapeutti) Henkistä työkykyä tukeva Tilanteista syntyvä raportointi käsitellään salassapitovelvoitteen vaatimalla tavalla. Kaikki asiaan osalliset ovat vaitiolovelvollisia ja asiat käsitellään luottamuksellisesti. Kuntoutuslaitosten, eri alojen erityisasiantuntijoiden sekä muiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä asiakkaan työkyvyn edistämiseksi yksittäisten tilanteiden vaatimalla tavalla. Varhaisen tuen malli on laadittu yhteistyössä ja sitä toteutetaan suunnitellusti. Työnantaja seuraa työntekijän hyvinvointia ja jos huomaa hälytysmerkkejä keskustelee tämän kanssa. Myös toistuvat ja pitkittyneet sairauspoissaolot ovat keskustelun syynä. Tarvittaessa työnantaja ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Työterveyshoitajan vastaanotolla toimitaan ongelman vaatimalla tavalla työkyvyn säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Ergonomia-arviot ja ergonomian ohjaaminen Atk-työasemalla työskentelevien työlasien tai optisesti hiottujen työsilmälasien tarpeen selvittely ja siihen liittyvät ergonomiset tukitoimet Yksilövastaanotot tuki- ja liikuntaelinoireisille (1-3 käyntiä) Erityistyölasiprosessissa ergonomian arvioon osallistuminen Työtapaohjaus pitkältä sairaslomalta palaavan tuki- ja liikuntaelinoireisen työntekijän tukena Hengitys ja verenkiertoelimistön ja lihaskunnon testauksia mm. vajaakuntoisille, fyysisesti kuormittavassa työssä oleville tai pitkäkestoista selvittämätöntä väsymystä kokeville työntekijöille Kuntoutukseen liittyvät työvideoinnit ja yhteistoiminta ja info-tilaisuuksiin osallistuminen Työterveys Wellamon niska-, olka-, selkä-, alaraaja- ja ääniergonomiaryhmät Ohjaus- ja neuvontakäynnit akuuttiselkäasiakkaille Työterveyspsykologi osallistuu työterveyshuollon ammattihenkilöiden

Sivu 12 (14) toiminta(työterveyspsykologi ) tarvearvion pohjalta työterveyshuollon toiminnan suunnitteluun ja työpaikkaselvityksiin, osallistuu työntekijöiden terveydentilan, työ- ja toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin ja jatkohoitoon ohjaamiseen, pitää luentoja ja osallistuu ryhmätoimintaan. Yksilövastaanotot (1-5 käyntiä) työterveyslääkärin/työterveyshoitajan suosituksesta Työyhteisökonsultaatiot Luennot ja alustukset Yhteistyö työnohjaus käytännöissä Työyhteisötuki (työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti-työnohjaaja) Ryhmätoiminta erilaisiin psykososiaalisiin kuormitustilanteisiin liittyen Päihdetyön kuvaus Yrityksessä on käytössä päihdeongelmaisten hoitoonohjausmalli. Päihdehoidon toteutumista seurataan työterveyshuollon toimesta. Kuntoutus Kuntoutustoiminta Työterveyshuolto ohjaa tarvittaessa kuntoutukseen ja osaltaan suunnittelee ja seuraa kuntoutusprosesseja. Ammatilliseen kuntoutukseen ohjataan työkyvyn ollessa alentunut. Kuntoutus suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti yhteistyössä työntekijän, työnantajan, työeläkevakuutuslaitoksen tai KELA:n kanssa. Ennaltaehkäisevä kuntoutus: Kelan kuntoutukset yksilöllisen suunnitelman mukaan. Työkyvyn hallinnan seuranta TYÖYHTEISÖTYÖ Työyhteisötyö Työyhteisötyön sisältö Työyhteisötyön toteutus Työyhteisötyön seuranta ROKOTUKSET Työhön liittyvä rokotustoiminta Työkyvyn hallinnan mallin toteutumista seurataan työterveyshuollon ja työnantajan vuosittaisilla yhteydenotoilla ja prosessien aikana tarpeen mukaan. Työyhteisötyön tavoitteena on työyhteisön toimivuuden edistäminen, työn hallinnan edellytysten lisääminen ja hyvinvoiva työyhteisö. Työterveyshuolto osallistuu erikseen sovitusti työyhteisötyöhön ja käyttää tarvittaessa apuna työterveyshuollon asiantuntijoita (esim. työterveyspsykologi). Työyhteisötyö on työterveyspainotteista, kohdistettua ja määrämuotoista toimintaa, joka suunnitellaan yhdessä yrityksen kanssa. Työyhteisötyö voi olla ohjausta, neuvontaa, ristiriitojen selvittelyä, työstressin torjuntaa sekä esimiestyön ja johtamisen tukemista. Työyhteisötyötä toteutetaan erikseen sovitusti tarpeiden mukaan. Seuranta vuosittaisen toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä Työn biologisiin altisteisiin tai työmatkoihin liittyvät rokotukset. Hepatiitti AB-rokotukset hoitohenkilökunnalle (poliklinikka, hammashuolto, kotihoito, rekrytointiyksikkö, suolistotähystyksiä suorittavat lääkärit ja siinä avustava hoitohenkilökunta ja em. toiminnoissa työskentelevät sairaala-apulaiset, välinehuolto), turvapaikanhakijoiden kanssa säännöllisesti työskenteleville sekä vesilaitoksen ja maanrakennusosaston jätevesille altistuville työntekijöille. Rokotukset maastossa toimiville

Sivu 13 (14) Muu rokotustoiminta SAIRAUDENHOITO Sairaudenhoidon järjestäminen työntekijöille puutiaisaivotulehdusta vastaan. Rokotuksia toteutetaan rokotusohjelman mukaan, mm. jäykkäkouristus-kurkkumätärokotus eli Tetanus-d. Työterveyshuolto tuottaa resurssiensa puitteissa yleislääkäritasoista työterveyspainotteista sairaanhoitoa, joka sisältää lääketieteellisesti perustellut yleislääkäritasoiset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Toiminta tapahtuu ajanvarausperiaatteella ilman päivystysvelvoitetta. Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluun eivät sisälly lisääntymisterveydenhuoltoon liittyvät käynnit, gynekologisten tai urologisten sairauksien seuranta, vaihdevuosioireiden hormonihoidot, pitkäkestoista hoitoa vaativien kroonisten haavojen hoito eivätkä kosmeettiset pienkirurgiset toimenpiteet. Reumasairauksien hoidon seurantaan liittyvät laboratoriokontrollit, diabeteksen vaativa jatkoseuranta, syöpäsairauksien myöhemmät kontrollit ja esim. Marevan-hoitoon liittyvä pitkään jatkuva laboratorioseuranta ohjataan (mahdollisuuksien mukaan) perusterveydenhuollon piiriin. Työterveyshuollolla on koordinaatio- ja ohjausvastuu työhön liittyvien sairauksien hoidossa ja työkyvyn turvaamisessa riippumatta siitä, missä hoitoa ja työkykyä tukevaa toimintaa toteutetaan. Tavoitteena on hoidon tukeminen ja työhön kuntoutumisen edistäminen, myös työpaikalla mahdollisesti tarvittavin toimin. Työperäiset sairaudet ja muut työhön liittyvät sairaudet hoitaa ensisijassa työpaikan olosuhteet tunteva työterveyslääkäri, jonka apuna voi toimia yleislääkäri. Sairaanhoitopalveluja antaa myös työterveyshoitaja. Työterveyshuoltona järjestetty sairaanhoito on työntekijälle tämän sopimuksen laajuudessa maksutonta ja yrityksen kaikille työntekijöille samantasoista. Työntekijöillä on hoitoon hakeutumisessa valinnanvapaus työterveyshuollon, perusterveydenhuollon sekä yksityissektorin tarjoamien palvelujen välillä. Muiden kuin työnantajan tarjoaman työterveyshuollon palveluiden kustannuksista vastaa työntekijä itse. Työterveyslääkäri voi tarvittaessa työnantajan kustantamana konsultoida erikoislääkäreitä (1-2 konsultaatiota) terveydentilan arvioimiseksi silloin, kun hoitovastuu jatkuu työterveyslääkärillä, ja tilata välttämättömiä erikoislääkärin suosittamia lisätutkimuksia. Sairaanhoito toteutetaan noudattaen hyvää työterveyshuollon sairaanhoitokäytäntöä. EI KORVATTAVA TOIMINTA (Kela ei korvaa toiminnasta) Ei korvattavan toiminnan sisältö TOIMINTASUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Lisäys/muutos 1

Sivu 14 (14) Lisäys/muutos 2 Lisäys/muutos 3 Lisäys/muutos 4 Lisäys/muutos 5 Allekirjoitukset ja allekirjoituspäivämäärä: Paikka ja päivämäärä: Heinola Työpaikan edustajien allekirjoitukset: Työterveyshuollon edustajien allekirjoitukset: Työterveys Wellamo Oy/ työterveyslääkäri työterveyshoitaja Kustannusarvio työterveyshuoltopalvelujen toiminnasta toimintavuonna/ suunnitelmakaudella: Hinnasto on toimitettu aiemmin